Finland is number one ICT country

Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?

At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.

Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.

3,667 Comments

  1. Tomi Engdahl says:

    Labour Minister: Finland needs foreign experts and students
    Fewer specialists are applying for new residence permits in Finland, according to preliminary statistics from the Ministry of Economic Affairs and Employment.
    https://yle.fi/a/74-20107753

    Reply
  2. Tomi Engdahl says:

    https://www.uusiteknologia.fi/2024/09/05/televisiokanavat-varautuvat-hd-lahetyksiin/

    Maksukanavien lisäksi vapaasti katsottavat televisiokanavat pohjustavat jo lopullista siirtymistä HD-tason teräväpiirtoisiin lähetyksiin uusin lähetysluvin. Nykyisentasoiset SD-lähetykset päättyvät jo ensi vuoden aikana, joten pian television tai digiboksin pitää olla DVB-T2-mukainen.

    Reply
  3. Tomi Engdahl says:

    Espoon vuoden yrittäjät 2024 on valittu – Maria ja Jarkko Jokelaisen sysäys yrittäjyyteen tapahtui lasten kautta
    https://www.lansivayla.fi/paikalliset/6754279

    Espoolaispariskunnan yritys toimittaa näyttö- ja ohjelmistoratkaisuja jo 30 maahan.

    Pariskunta aloitti yritystoiminnan vuonna 2015 ja ensimmäisenä vuonna liikevaihto oli noin 9000 euroa. Vuonna 2022 yrityksen liikevaihto oli kasvanut yli 12 miljoonaan euroon ja tulos 862 tuhanteen euroon.

    Vuoden 2023 tilinpäätös ei ole vielä valmistunut, mutta ennakkotietona liikevaihto noussee lähes 14 miljoonaan euroon.

    Jokelaiset ovat kolmen autismin kirjon lapsen vanhempia. Sysäys yrittäjyyteen tapahtui nimenomaan lasten kautta, kun vanhemmat kamppailivat vuosia auttaakseen lapsiaan ymmärtämään ja kommunikoimaan ympäröivän maailman kanssa. Jättitabletti auttoi myös lapsia oppimaan, keskittymään ja kommunikoimaan paremmin.

    Reply
  4. Tomi Engdahl says:

    Katso, kuulutko todellisen palkkakilpailun häviäjiin vai voittajiin – tämä tyystin vaiettu asia vienti­vetoisessa palkka­mallissa voi olla myrkkyä monelle

    Pääministeri Petteri Orpon (kok) oikeistohallitus ajaa vientivetoista palkkamallia työmarkkinoille kuin käärmettä pyssyyn, vaikka lakihanke sisältää ongelman.
    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010663303.html

    Reply
  5. Tomi Engdahl says:

    Nyt tuli tärkeää tietoa isosta televisiomuutoksesta – Pistä nämä päivät ylös
    Suomi siirtyy vuonna 2025 täysipainoisesti teräväpiirto- eli HD-aikaan. Ylen perustasoiset lähetykset päättyvät maaliskuussa, kaupallisten kanavien puolestaan kesäkuussa.
    https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/e722358a-669b-46d2-b660-0bdae3d55705

    Reply
  6. Tomi Engdahl says:

    Onko ICT-infrastruktuuri riski Suomen teollisuudelle?
    https://etn.fi/index.php/opinion/16597-onko-ict-infrastruktuuri-riski-suomen-teollisuudelle

    Digitan yhdessä Taloustutkimuksen kanssa teettämästä suomalaisen teollisuuden digitalisaatiota selvittävässä tutkimuksesta tulee ilmi, että noin 90 % prosentilla yrityksistä verkkoinfrastruktuuri ei kykene kunnolla vastaamaan langattoman infrastruktuurin, digitalisaation ja automatisaation kehittymiseen liittyviin haasteisiin. Jopa 87 prosenttia luottaa langattomassa tiedonsiirrossa edelleen Wi-Fi -verkkoihin, kirjoittaa Digitan liiketoiminnan kehitysjohtaja Henri Viljasjärvi.

    Tämä on riski teollisuudenyritysten turvallisuuden, tietoturvan ja tuottavuuden kannalta nykyisessä maailmantilanteessa. Digitalisaatio ja automaatio asettavat yritykset aivan uuteen tilanteeseen langattoman infrastruktuurin osalta. Autonomiset laitteet, prosessien automatisointi sekä jatkuvasti kasvavat valmistuksen joustavuuden vaatimukset asettavat riman korkealle, jotta toimintaympäristö on turvallinen, tietoturvallinen sekä tuottava. Verkkoinfrastuktuuria on uusittava, mutta miten varmistetaan, että uusi infrastruktuuri mukautuu myös tulevaisuuden vaatimuksiin?

    Kysymys on relevantti, sillä tutkimukseemme haastatelluista sadasta yrityspäättäjästiä lähes jokainen (93 %) kertoo digitalisoineensa tuotantonsa teknologiaa. Vastaajista 90 prosenttia myös uskoo teollisuuden digitalisaation lisääntyvän yrityksessään seuraavan kahden vuoden aikana.

    Yritysten digitalisaation kehityksen suunta on ehdottoman positiivinen ja Suomen teollisuuden kannalta tärkeänä. Langaton tiedonsiirto oikein toteutettuna mahdollistaa joustavuutta, läpinäkyvyyttä tuotannon prosesseihin, parempaa tilannekuvaa ja lisää turvallisuutta.

    On kuitenkin huolestuttavaa, että niin suuri osa tutkimukseen vastanneista kertoo yrityksensä käyttävän langattomana tiedonsiirtoteknologiana WiFi-verkkoja esimerkiksi turvallisempien 5G-privaattiverkkojen sijaan.

    5G-privaattiverkkoratkaisu on teknologiana ylivertainen verrattuna muihin langattomiin tiedonsiirtoratkaisuihin. Privaattiverkko esimerkiksi toimii luvanvaraisilla kullekin asiakkaalle varatuilla taajuuksilla, joka takaa häiriöttömän tiedonsiirron ja tehokkaan verkon peiton rakentamisen. Lisäksi privaattiverkkoteknologia myös takaa mobiliteetin, eli saumattoman tiedonsiirron koko verkon alueella.

    Nykyisessä maailmantilanteessa 5G-privaattiverkon on myös selvästi turvallisempi. Privaattiverkko rakennetaan yleensä niin, että data ei missään vaiheessa poistu yrityksen tiloista, ja se on osa yrityksen sisäverkkoa. Tällöin data on turvassa ja tiedonsiirron viiveetkin pysyvät pieninä. Se vaikeuttaa huomattavasti esimerkiksi ulkopuolisen toimijan häirintäyrityksiä.

    Reply
  7. Tomi Engdahl says:

    EU-jäsenyyden hintalappu suomalaiselle: 150 euroa
    Suomalainen maksoi viime vuonna EU-jäsenyydestä 150 euroa. Irlanti maksoi EU:lle eniten asukasta kohti, 234 euroa.
    https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5978d1df-bd99-4ac5-bfcb-68342a2767ec

    Suomen nettomaksu Euroopan unionille oli valtiovarainministeriön mukaan viime vuonna 840 miljoonaa euroa. Nettomaksu nousi toissa vuodesta, jolloin se oli 798 miljoonaa euroa. Nettomaksu kuvaa karkeasti jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta.

    Asukasta kohti Suomen EU-jäsenyys maksoi 150 euroa, kun EU-jäsenyyden hinta asukasta kohti oli toissa vuonna 144 euroa.

    Bruttokansantuloon suhteutettuna nettomaksu pysyi toissa vuoden tasossa 0,3 prosentissa. Luvut eivät kerro EU-jäsenyyden hyödyistä, kuten avoimista sisämarkkinoista ja vapaasta liikkuvuudesta.

    Viro suurin nettosaaja

    Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat pitkällä aikavälillä jäsenvaltioiden varallisuuseroja, vaikka niissä voi olla vaihtelua vuositasolla.

    Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001 asti. Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Saksa, Hollanti ja Irlanti. Asukasta kohti Irlanti maksoi eniten, sitten Saksa ja Tanska. Irlanti maksoi EU:lle 234 euroa asukasta kohti, Saksa 206 euroa ja Tanska 192 euroa.

    Suurimmat nettosaajat olivat bruttokansantuloon suhteutettuna Kroatia, Latvia ja Unkari. Asukasta kohti eniten saivat Viro, Latvia ja Kroatia. Viro sai EU:lta 619 euroa asukasta kohti ja Latvia ja Kroatia 604 euroa.

    Euromääräisesti eniten rahoitusta unionin budjetista saivat Ranska, Saksa ja Puola.

    Kansallisilla rahoitusosuuksilla mitattuna unionin suurin rahoittaja oli 29,9 miljardilla eurolla Saksa, 23,9 miljardilla eurolla Ranska ja 16,3 miljardilla eurolla Italia.

    Reply
  8. Tomi Engdahl says:

    Suomalainen ilmiö leviää maailmalla: “Meille on naurettu”
    Saksassa järjestettiin viime viikonloppuna maan ensimmäiset keppihevosmestaruuskisat. Laji on lähtöisin Suomesta.
    https://www.iltalehti.fi/muutlajit/a/4c291241-6fb6-4152-8dcf-69c3793d162b

    Reply

Leave a Reply to Tomi Engdahl Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

*