Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
3,887 Comments
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/05/11/teknologiamessut-etsii-lupaavinta-kasvuyritysta/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/05/11/suomi-testaa-jattidroneja-ensihoidon-tueksi-vuonna-2023/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/05/11/centria-kaynnistaa-akkualan-koulutuksen/
https://www.uusiteknologia.fi/2021/05/12/fortum-sai-tuontiluvan-kierratysakuille-ruotsista-ja-norjasta/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/05/12/nuorten-taitokisat-verkossa-elektroniikasta-robotiikkaan/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/05/06/uusi-verkkokoe-drone-lennattajille/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/05/21/traficom-maaritteli-kriittiset-verkkoelementit-myos-4g-ja-5g-verkkojen-osalta/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/05/21/vetoomus-suomalaisten-pkt-yritysten-on-herattava-digitalisoitumiseen/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/05/20/uusi-kotimainen-sahkokulkuneuvo-tieliikenteeseen/
Tomi Engdahl says:
Suomi muuttui Euroopan startup-keskukseksi: Suomen kasvuyritykset saavat verrattain ylivoimaisesti eniten sijoituksia
Suomi oli kärkipaikalla jo kolmatta vuotta peräkkäin, ero Ruotsiin jo kaksinkertainen, kun rahoitusmäärät suhteutetaan bruttokansantuotteeseen.
https://www.hs.fi/talous/art-2000007997826.html
SUOMALAISET kasvuyhtiöt saivat eurooppalaisten pääomasijoitustilastojen mukaan viime vuonna enemmän riskirahaa kuin mikään muu Euroopan maa, jos sijoitettua summaa vertaa maiden bruttokansantuotteeseen.
Suhteessa kansantuotteeseen toiseksi eniten sijoituksia sai Britannia, kolmanneksi eniten Hollanti ja neljänneksi eniten Ruotsi.
Ero Suomen hyväksi on merkittävä.
Kun Suomessa sijoitusten määrä oli 0,2 prosenttia kansantuotteesta, seuraavina tulevat britit, hollantilaiset ja ruotsalaiset jäivät alle 0,12 prosenttiin maidensa bkt:stä.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/12187-suomessa-startupit-keraavat-eniten-rahaa-euroopassa
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/05/24/kvanttikoneen-rakentajasta-vuoden-nuori-tutkija/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/05/24/alysormusyritys-mukana-nousevassa-sijoitusbuumissa/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/05/24/asuntomessuille-jattimaara-aurinkopaneeleita/
Tomi Engdahl says:
https://inktank.fi/6-signs-you-were-born-and-raised-in-finland/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/12211-konealy-tulee-veturinkuljettajien-avuksi
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/05/27/pienet-kunnat-karkeen-kiinteissa-laajakaistoissa/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/05/28/suomalainen-kieliteknologia-kaantyy-vaikka-puhelimessa/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/12192-ensi-vuonna-robotti-tarkistaa-loviisan-ydinvoimalan-hyorystimet
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/12202-suomalaisyritys-kutisti-vastamelukuulokkeet
Tomi Engdahl says:
Datakeskusalalla töitä jopa kymmenille tuhansille
https://etn.fi/index.php/13-news/12203-datakeskusalalla-toita-jopa-kymmenille-tuhansille
Datakeskusten mahdollisuuksista taloushyötyjen ja työpaikkojen rakentajana puhutaan paljon, mutta usein keskusteluissa liikkuu myös väärää tietoa. Rittalin IT-myyntijohtaja ja Finnish Datacenter Forumin hallituksen jäsen Mikko Aho murtaa muutaman myytin datakeskuksista. Ala voi synnyttää jopa 33 tuhatta uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.
Aho on seurannut keskustelua tarkkaan eri foorumeilla. Hän on huomannut, että datakeskuskeskusteluissa nousee esiin usein virheellistä tietoa etenkin silloin, kun puhutaan työllisyysvaikutuksista, taloushyödyistä ja sähkönkulutuksesta.
Myytti 1: ”Ei niissä datakeskuksissa ketään ole töissä. Niissä vain valot vilkkuvat ja tuulettimet hurisevat omia aikojaan.”
Totuus: Googlen datakeskus Haminassa työllistää välillisesti noin 4 000 ihmistä vuosittain. Ennen koronaepidemiaa vuonna 2019 koko Lapin matkailu työllisti runsaat 3 000 ihmistä vuosittain. Googlen tuottamiin töihin kuuluu esimerkiksi rakennus-, korjaus- ja asennustöitä, tuotevalmistusta, tele- ja viestintäpalveluja, turvapalveluja, liiketoiminnan palveluja sekä julkisen sektorin töitä.
Copenhagen Economics -tutkimusyhtiön laskelmat osoittavat, että hyvällä, datakeskusten tuloa Suomeen kannustavalla politiikalla datakeskukset voisivat synnyttää 33 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.
Myytti 2: ”Eivät datakeskukset tuota rahaa isäntämaalle. Kansainväliset yritykset eivät maksa tuloveroa Suomeen ja saavat lisäksi alennuksen sähköverosta.”
Totuus: Yandex maksoi veroja 3,8 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja tuottaa neljäsosan Mäntsälän energiayhtiön kaukolämpötarpeesta. Pian Yandex lämmittää myös datakeskuksen viereen suuren kasvihuoneen. Yandex suunnittelee Mäntsälään neljää palvelinhallia, joista ensimmäinen on nyt käytössä.
Googlen investointien kokonaisvaikutukset Suomessa kasvavat tänä vuonna noin 2 miljardiin euroon.
Myytti 3: ”Datakeskukset kuluttavat aivan älyttömästi sähköä, josta syntyy päästöjä.”
Totuus: Datakeskusala on ryhtynyt itse ottamaan käyttöön uusiutuvia energiamuotoja. Datakeskustoimijat ja alan yhdistykset ovat sitoutuneet Climate Neutral Data Centre Pactiin. Sen mukaan datakeskukset ovat ilmastoneutraaleja vuonna 2030. Google käyttää jo nyt datakeskuksissaan pelkästään uusiutuvaa energiaa. Datakeskusten sähkönkulutus on muutenkin kasvanut vain murto-osan verrattuna datan määrän ja käsittelykapasiteetin kasvuun.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/05/27/joensuu-hakee-tuhatta-fotoniikka-alan-tyopaikkaa/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/05/27/komponenttipula-rassaa-jo-suomalaisasiakkaitakin/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/05/26/grafeeni-laservalolla-ennatysjaykaksi-uusia-3d-rakenteita-ja-ghz-varahtelioita/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/06/01/ohjelmistoala-tarvitsee-kasvuun-lisaa-tyontekijoita/
Tomi Engdahl says:
“PROFESSORI Hetemäki on selvittänyt, että OECD-maissa erilaisten verokannustimien osuus on jo yli 50 prosenttia yritysten tekemistä T&K-panostuksista. ”Suomi on yksi harvoja maita, joissa tällaista kannustinta ei ole””
Martti Hetemäki: Suomesta puuttuu yksi keskeinen yritysten verokannustin, ja puute voi selittää Suomen heikkoa kasvua
Keskuskauppakamarin mukaan moni yritys olisi halukas vaihtamaan tuplapoisto-oikeutensa ”kunnon” tuotekehitysvähennykseen syksyn budjettiriihessä.
https://www.hs.fi/talous/art-2000008016429.html?share=0f7ef882a6d94d98b7ae1deeee4f6633
VALTIOVARAINMINISTERIÖN entisen kansliapäällikön Martti Hetemäen mielestä Suomen tulisi harkita yritysten tutkimus- ja tuotekehitystä (T&K) tukevan verovähennyksen käyttöönottoa.
Hetemäen mukaan maailmalla on entistä enemmän tutkimusta siitä, että yritysten tuotekehityshankkeissa verokannustin toimii suoraan tukea paremmin.
Verotuloja voi puolestaan kasvattaa vain kahta kautta – joko nostamalle veroja tai ymmärtämällä, että verotulot syntyvät viime kädessä yritysten synnyttämistä arvonlisämääristä, Hetemäki muistutti.
Kun verojen nostoa usein vastustetaan, on parempi pyrkiä kasvattamaan yritysten tuottamaa arvonlisää.
Tätä arvonlisää uskotaan varsin yleisesti kasvatettavan parhaiten, jos yhtiöt panostavat riittävästi tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
SUOMESSA T&K-menot ovat nykyisin 2,8 prosenttia bkt:sta. Se on hieman enemmän kuin OECD-maiden keskiarvo 2,5, mutta Suomi jää monesta kehittyneestä maasta.
Hetemäen mukaan Suomessa tuotekehityksen yksi ongelma on ollut se, että varsin pieni yhtiöjoukko on vastannut suuresta osasta T&K-menoista.
Kun Nokian merkitys Suomen kansantaloudessa hupeni, tilalle ei ole tullut uusia vastaavasti tuotekehitykseen sijoittavia yrityksiä, Hetemäki arvioi.
”Tarvitsisimme lisää yrityksiä T&K:n piiriin. Voiko syynä olla se, että olemme aikamoinen poikkeus OECD-maista siinä, että meillä ei ole T&K-verovähennystä?”, Hetemäki kysyi puheenvuorossaan.
Suomessakin eduskunta hyväksyi tämän vuoden alusta määrältään niin sanotun rajallisen määräaikaisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksen.
Se koskee kuitenkin vain tutkimusyhteistyötä tiettyjen tutkimusorganisaatioiden kanssa, ja on määrältään rajallinen ja voimassa vuoden 2025 loppuun.
HETEMÄEN mukaan mahdollisesta uudesta T&K-verovähennyksestä kannattaisi tehdä yksinkertainen ja selkeä, jos hallitus sellaiseen päätyisi.
”Meillä on suhteellisesti kalliimpaa kuin muualla tehdä tuotekehitystä”, Hetemäki sanoi.
Hänen selvitystensä mukaan verovähennys näyttäisi toteutuessaan vaikuttavan enemmän pienten ja keskisuurten yritysten valmiuteen tehdä tuotekehitystyötä kuin suuriin yhtiöihin.
Perusteluna Hetemäki esitti sen, että yritysten ei tarvitse hakea tukia eikä tarvitse odottaa saavatko he tuotekehitysrahaa.
”Se tuo ennustettavuutta ja vakautta.”
HETEMÄEN mukaan yksi tärkeä peruste verovähennyksen käyttöönottoon on sekin, että verovähennysmallissa yritysten ei tarvitse jakaa tietojaan, jotka ne kokevat strategisesti tärkeiksi.
Näitä tietoja täytyy luovuttaa erilaisissa tukihakemuksissa.
Hetemäki kannusti yrityksiä myös käyttämään varoja enemmän jo muiden keksimien innovaatioiden kehittämistoimintaan.
Hän lainasi professori Bengt Holmströmiä, joka oli sanonut, että suomalaisten yritysten olisi usein tärkeämpää ”Imitoida ja kaupallistaa innovaatioita” kuin yrittää keksiä kaikki alusta lähtien itse.
MONESSA maassa T&K-verovähennykset on tehty jopa niin, että niistä voivat hyötyä myös vielä tappiota tekevät alkuvaiheen yritykset. Tällöin verovähennys maksetaan yhtiölle verohyvityksenä, jopa suoraan rahana tilille.
Tappiollisen T&K-toimintaa harjoittavan yrityksen veronhyvitysmalli on käytössä ainakin Norjassa,Tanskassa ja Britanniassa
Yhtenä täkynä hankkeelle näytti olevan se, että elinkeinoelämä olisi valmis luopumaan koneiden ja laitteiden vuoteen 2025 asti jatkuvasta tuplapoisto-oikeudesta, jotka keskusta sai runnottua kehysriihessä läpi vuosille 2024–2025.
Tomi Engdahl says:
”Apotti selvästi huonoin” – lääkärit antoivat parhaan arvosanan kotimaiselle potilasjärjestelmälle
https://www.tivi.fi/uutiset/apotti-selvasti-huonoin-laakarit-antoivat-parhaan-arvosanan-kotimaiselle-potilasjarjestelmalle/dd7ebe02-e444-428d-b76d-c10271759d74
Potilastietojärjestelmien saamat kouluarvosanat 2021
Esko 8,7
GFS (Graafinen Finstar) 7,7
DynamicHealth 7,4
Uranus 7,3
Acute 7,3
Pegasos 7,2
Mediatri 7,0
Lifecare (Effica) 7,0
Radiologian PACS/RIS 6,9
Softmedic 6,6
Apotti 5,2
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/06/07/maailman-ymparistoystavallisin-datakeskus-seinajoelle/
Tomi Engdahl says:
Etla: Teknologinen kehitys muuttaa työtehtäviä
https://www.uusiteknologia.fi/2021/06/07/etla-teknologinen-kehitys-muuttaa-tyotehtavia/
Teknologinen kehitys muokkaa tulevaisuuden ammattitehtävien työnkuvaa, mutta kokonaisten ammattien katoaminen on epätodennäköistä, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla raportissaan. Teknologinen kehitys vaikuttaa kyllä ammattien tehtäväsisältöihin, mutta samalla teknologian uutta työtä synnyttävä vaikutus voi olla suurempi kuin sen syrjäytysvaikutus.
Tomi Engdahl says:
Taustaa: Teknologisen kehityksen työllisyysvaikutusten ymmärtämiseksi täytyy erotella uudet teknologiat kolmeen eri luokkaan: automaatioteknologiat, uusia tehtäviä luovat teknologiat sekä pääoman ja työn tuottavuutta kasvattavat teknologiat. Nämä kaikki vaikuttavat työllisyyteen hyvin eri tavoin ja erilaisten mekanismien kautta. Automaatioteknologiat voivat joko
lisätä tai vähentää ihmistyön kysyntää, kun taas muut teknologisen kehityksen muodot yksikäsitteisesti lisäävät ihmistyön kysyntää.
Tomi Engdahl says:
Aalto-yliopistolle avointa automaatiotekniikkaa
https://www.uusiteknologia.fi/2021/06/07/aalto-yliopistolle-avointa-automaatiotekniikkaa/
Schneider Electric toimittaa Aalto-yliopiston Factory of the Future -yksikköön uusinta IEC 614999 -standardiin perustuvaa automaatioteknologiaa. Yksikkö kehittää joustavia innovaatioita ja ratkaisuja automaation käyttöön.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/06/07/suomalaista-virtuaaliosaamista-havittajasimulaattoriin/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/12255-pelifirmoihin-tarvitaan-jopa-tuhat-uutta-koodaajaa-vuoden-sisalla
Pelialan etujärjestö Neogames on julkaissut uuden raportin, jonka mukaan Suomen pelialan liikevaihto kasvoi viime vuonna yhdeksän prosenttia. Kahden miljardin euron raja ylitettiin kuudennen kerran ja 2,4 miljardin euron liikevaihdolla ala teki tulosta peräti puoli miljardia euroa. Uusia koodaajia alalle tarvitaan kipeästi.
Neogamesin johtaja KooPee Hiltusen peliala ei viime kärsinyt pandemiasta. – Toki pelialakin on pandemiasta jonkin verran kärsinyt. Etätyö on ollut haastavaa, mutta mahdollista. Studioiden määrä on lievässä laskussa, vaikka kaikki muut mittarit ovatkin positiivisia, Hiltunen sanoo.
https://www.playfinland.fi/
Tomi Engdahl says:
Vientiteollisuutta kiihdytetään 5G- ja tekoälysovelluksiin
https://www.uusiteknologia.fi/2021/06/09/vientiteollisuutta-kiihdytetaan-5g-ja-tekoalysovelluksiin/
Business Finland julkisti tänään uuden Nokian vetämän kumppanuushankkeen nopean langattoman viestinnän (5G) ja tekoälyn käyttöönoton kiihdyttämiseksi suomalaisessa vientiteollisuudessa. Kesäkuussa alkava kolmivuotinen AISA-projekti on osa hanketta, jossa Suomesta halutaan tehdä teollisuuden 5G-verkkojen edelläkävijä maailmassa.
Uudessa AISA-hankkeessa (Artificial Intelligence for Situational Awareness) on keskeistä tekoälyn ja anturoinnin avulla luotavan tilannetietoisuuden hyödyntäminen. Sensoriteknologioista keskitytään erityisesti video-, kuva- ja audiodatavirtojen jalostamiseen moderneilla koneoppimisen menetelmillä.
Tomi Engdahl says:
Puhuva paita ja muut Suomessa tutkittavat älytekstiilit, jotka voivat muuttaa maailmaa
https://www.fablehti.fi/uudet-alytekstiilit/
Tomi Engdahl says:
https://venturebeat.com/2021/05/27/noice-raises-5m-for-playful-social-platform-for-gamers/
Tomi Engdahl says:
https://www.tek.fi/fi/blogi/tapioheiskari/jatkuva-oppiminen-vaatii-uusia-kokeiluja
Tomi Engdahl says:
Salattava viranomaisdata kulkee jatkossakin Telian verkossa
https://etn.fi/index.php/13-news/12285-salattava-viranomaisdata-kulkee-jatkossakin-telian-verkossa
Tomi Engdahl says:
Suomea myydään nyt jenkkikoodaajille – tarjolla 50 työpaikkaa
https://etn.fi/index.php/13-news/12276-suomea-myydaan-nyt-jenkkikoodaajille-tarjolla-50-tyopaikkaa
Suomalaisen ict- ja pelialan työvoimapula on jatkuvasti paheneva akuutti ongelma. Business Finland yrittää helpottaa pulaa Talent Boostin Fast Track -kampanjassa, jossa pelialan supermaaksi kutsuttuun Suomeen houkutellaan Yhdysvalloista ict- ja pelialan erityisosaajia. Nyt tarjolla on 50 työpaikkaa.
Suomi ei kansainvälisessä vertailussa ole se kaikkein halutuin sijoittumiskohde, kun koodarit etsivät työtä. Meillä on kuitenkin omat vahvuutemme ja Fast Track -kampanajssa näitä hyödynnetään. Koodaajia houkutellaan tasa-arvoisella yhteiskunnalla, turvallisuudella ja puhtaalla luonnolla. Työn ja vapaa-ajan tasapaino sekä suomalainen innovatiivinen työkulttuuri ovat myös vahvoja houkuttimia.
Fast Track -kampanjassa on mukana noin kaksikymmentä suomalaista ICT- ja pelialan yritystä, ja lähes 50 avointa työpaikkaa. Suomeen haetaan muun muassa ohjelmistokehittäjiä, käyttöliittymäsuunnittelijoita, data-analyytikkoja sekä mobiilipelien kehittämisen parissa työskenteleviä. Business Finland yhteistyökumppaneineen tarjoaaFast Track -kampanjaan valituille yrityksille rekrytointiavun lisäksi nopeutettua maahanmuuton lupaprosessia sekä apua kansainvälisten työntekijöiden asettautumispalveluihin.
Tomi Engdahl says:
Artikkelit/raportit > Palvelurobotiikka käyttöön – tiekartta käyttöönotosta
Palvelurobotiikka käyttöön – tiekartta käyttöönotosta
https://www.uusiteknologia.fi/2021/06/11/palvelurobotiikka-hoitajien-kayttoon-tiekartta-kayttoonotosta/
Suomalaisissa hoitokodeissa ja sairaaloissa on kokeltu kuuden vuoden ajan palvelurobotteja eri tehtävissä. Tulokset olivat positiivisia, mutta tekninen kehitys ei ole tutkijoiden mukaan vielä kaikilta osin vaadittavalla tasolla. Hanke on julkaissut tiekartan, jonka mukaan uusin palvelurobotiikka tulee hoitajien käyttöön kymmenen vuodeen kuluessa.
”Toteutimme lukuisia kokeiluja ja tutkimuksia kotihoidossa, hoivakodeissa ja sairaalaympäristössä”, sanoo ROSE-hankkeen vetäjänä toiminut Aalto-yliopiston professori Ville Kyrki. T
Lisää: Hyvinvointipalvelujen robotiikan tiekartta Suomessa (LINKKI)
https://www.uusiteknologia.fi/2021/06/11/palvelurobotiikka-hoitajien-kayttoon-tiekartta-kayttoonotosta/
Tomi Engdahl says:
Uuden sukupolven anturiverkko saastemittauksiin
https://www.uusiteknologia.fi/2021/06/11/helsinki-kehitti-uuden-sukupolven-anturiverkon-ilmastomittauksiin/
Helsingin kaupungin johtamassa kehityshankkeessa on tutkittu uudenlaista tapaa mitata paikallisia ilmansaasteita. Ratkaisu perustuu kiinteiden mittauspisteiden lisäksi kaupunkilaisten kantamiin mittauslaitteisiin ja tietomallinnukseen. Mukana video projektista.
Tomi Engdahl says:
Suomi houkuttelee ohjelmisto-osaajia Yhdysvalloista – sitten Intiasta
https://www.uusiteknologia.fi/2021/06/11/suomi-houkuttelee-ohjelmisto-osaajia-yhdysvalloista-sitten-intiasta/
Tomi Engdahl says:
Suomeen kyberturvallisuuden kehittämisohjelma
https://www.uusiteknologia.fi/2021/06/14/suomeen-kyberturvallisuuden-kehittamisohjelma/
Valtioneuvosto vahvisti viime viikolla uuden kyberturvallisuuden kehittämisohjelman, jonka ensisijaisena tavoitteena on tuottaa kasvua ja parantaa digitaalisen yhteiskunnan kestävyyttä. Ohjelma kattaa vuodet 2021–2030. Laajemminkin valtio aikoo aikoo panostaa julkisen sektorin kyberturvallisuuden parantamiseen.
Kehittämisohjelman toteuttaminen edellyttää valtiolta 5,9 miljoonan euron rahoitusta vuosittain ajanjaksolle 2022–2025. Määrärahoista luvataan linjata vuoden 2022 talousarvion yhteydessä.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/06/15/tutkimus-ja-innovointitoimintaan-tarvitaan-lisapanoksia/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/12289-suomalainen-5g-alypylvas-valmis-maailmanvalloitukseen
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/06/14/telia-rakentaa-valtion-uuden-tietoliikenteen-runkoverkon/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/06/15/ilmainen-webinaari-5g-alypylvaista-tanaan-15-6-klo-13-17/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/06/15/uusi-tarkempi-saatutka-vihtiin/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/06/14/nokialaiseen-elekroniikkayritykseen-miljoonainvestoinnit/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/06/14/konenako-tutkii-toriliikennetta-tekoalyn-avulla/
Tomi Engdahl says:
Suomi säilytti kakkossijan – verkkokaupassa olemme jäljessä
https://www.uusiteknologia.fi/2021/06/16/suomi-sailytti-kakkossijan-verkkokaupassa-olemme-jaljessa/
Suomi sijoittuu digitaalisuuden hyödyntämisessä jo toistamiseen hopeasijalle maiden välisessä vertailussa, ilmenee tuoreesta 2021 Digibarometristä. Ykköspaikalla Suomi on julkisen sektorin vertailussa, ja myös yrityksissä sijoitus on noussut muutaman pykälän. Verkkokaupan kehitys on silti Euroopassa Suomea nopeampaa. Tuotteet ostetaan monesti ulkomaisista verkkokaupoista.
Digivertailun kärkipaikkaa hallitsee viime vuoden tapaan Tanska ja kolmanneksi kapuaa Ruotsi aiemmalta kuudennelta sijalta. Sen sijaan Yhdysvallat tippuu kolmannelta sijalta viidenneksi, kun myös Norja kiilaa sen ohi neljänneksi täydentäen Pohjoismaista menestystä. Kuudennella sijalla on Alankomaat.
Vuoden 2021 Digibarometrissä Suomi menestyy parhaiten julkisen sektorin vertailussa nousten ykkössijalle. Yritysten välisessä vertailussa sijoitus on kohentunut muutaman pykälän, mutta kansalaisten tasolla heikentynyt yhden sijan. Molemmissa Suomen sijoitus on neljäs. Suomi nousee ykköspaikalle edellytyksiä tarkasteltaessa.
Toistaiseksi suomalaiset yritykset jäävät ICT-pääoman vaikutuksissa bruttokansantuotteen kasvuun vertailumaiden heikoimmin menestyneiden joukkoon. ’’Tässä vertailussa Suomi on pärjännyt pitkään heikosti, mikä on huolestuttavaa’’, huomauttaa Etlan johtava tutkija Timo Seppälä.