Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
3,886 Comments
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/09/27/marraskuun-teknologia2021-messut-peruttu-siirtyy-ensi-vuoteen/
Tomi Engdahl says:
Sauli Niinistön huomio Suomen osaajapulasta: ”Kykenemme kyllä turvaa hakevalle antamaan suojaa välittömästi, mutta työhön pyrkivän halu voi hautautua pitkään prosessiin”
26.9.202110:41päivitetty 26.9.202110:41
YRITTÄMINEN
YHTEISKUNTA
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti lauantai-illan puheessaan kantaa yritysten osaajapulaan.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/ade9b8b8-bf39-4457-af5d-eda5393b0bdf?utm_medium=Social&utm_source=Facebook#Echobox=1632642951
”All in, kaikki pelissä”
Niinistö otti puheessaan kantaa monilta toimialoilta kasvun viritessä kuultuun huoleen osaajapulasta ja työvoiman kohtaanto-ongelmista.
Esimerkiksi teknologia-alan yrityksiin tarvitaan yli 100 000 uutta työntekijää seuraavan kymmenen vuoden aikana.
”Suomessa tulisi edelleen tehdä töitä sen eteen että saisimme myös muista maista jo tulleita kiinni ensimmäiseen työpaikkaan, esimerkiksi joustavien oppisopimusten tai työharjoittelun avulla”, Niinistö sanoi.
Tomi Engdahl says:
EK:n Häkämies: Suomen talouden orastava kasvu uhkaa taittua työvoimapulaan
https://www.salkunrakentaja.fi/2021/09/kasvu-tyovoimapula-hakamies/
Elinkeinoelämän Keskusliiton kysely puhuu selvää kieltään: kaikilla toimialoilla yrityksissä on nyt työvoimapula.
Suomen talous elpyy nyt vauhdilla. Tilastokeskuksen mukaan koko kansantalouden työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi heinäkuussa 5,5 prosenttia vuodentakaisesta. Heinäkuun kausitasoitettu tuotanto kasvoi 0,2 prosenttia edelliskuukaudesta. Työpäiväkorjattuna alkutuotanto laski noin kuusi prosenttia. Jalostus kasvoi noin kolme prosenttia ja palvelut noin seitsemän prosenttia vuoden 2020 heinäkuusta.
Teollisuuden työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi Tilastokeskuksen mukaan heinäkuussa 16,5 prosenttia vuodentakaisesta.
Tilastokeskuksen mukaan liikevaihto kasvoi lähes kaikilla päätoimialoilla.
Samalla kun talous rullaan yhä vauhdikkaammin, ovat akuutit rekrytointitarpeet lisääntyneet yrityksissä. Myös työvoimapula on kasvanut.
Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) kyselyn mukaan tällä hetkellä jopa 80 prosenttia yrityksistä kertoo vaikeuksista löytää osaavaa työvoimaa. Yrityskyselyyn vastasi yhteensä 875 työnantajayritystä.
Yrityksistä 87 prosentilla kaikki työntekijät ovat töissä. Näistä yrityksistä 44 prosentilla on akuutti rekrytointitarve eli ne tarvitsevat lisää työntekijöitä, kun vain seitsemän prosenttia arvioi henkilöstötarpeen vähentyvän.
Tomi Engdahl says:
“Oikeasti pula on osaavista ohjelmistokehittäjistä ja koodareista, jotka suostuvat vääntämään koodia alle 3k€ kuukausipalkalla. Näistä on HUUTAVA pula!”
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15264678/tyovoimapula-on-propagandaa
Tomi Engdahl says:
Teknologia-messut siirtyvät toukokuulle
https://etn.fi/index.php/13-news/12619-teknologia-messut-siirtyvaet-toukokuulle
https://www.uusiteknologia.fi/2021/09/27/marraskuun-teknologia2021-messut-peruttu-siirtyy-ensi-vuoteen/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/09/28/unikielle-ja-reaktorille-uusia-kehityskeskuksia/
Tomi Engdahl says:
Suora lähetys: Marin selittää 6,9 miljardin alijäämää: ”Pienempi alijäämä edellyttäisi leikkauksia tai verojen korotuksia”
Eduskunnassa käydään tiistaina yksi vuoden tärkeimmistä keskusteluista.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3416b1cb-ff90-4f0a-83d8-ddb0369b5cf4
Tomi Engdahl says:
https://hackaday.com/2021/09/28/is-lab-grown-coffee-worth-a-hill-of-beans/
Tomi Engdahl says:
Pääkaupunkiseudulle merkittävä uusi runkoyhteys
https://etn.fi/index.php/13-news/12629-paeaekaupunkiseudulle-merkittaevae-uusi-runkoyhteys
Eltel ja datakeskusyritys Equinix ovat yhteistyössä rakentaneet yhden Suomen merkittävimmistä yhtenäisistä valokuituverkon runkoyhteyksistä. Vajaa 10 kilometriä pitkä runkolinja yhdistää Equinixin datakeskuskampuksen Espoon Sinimäessä Helsingin Pasilassa sijaitsevaan verkon solmupisteeseen. HE6- ja HE7 -datakeskukset ovat osa Equinixin kasvavaa kansainvälistä datakeskusverkostoa.
Uuden runkolinjan ansiosta Equinixin HE6- ja HE7-datakeskukset ovat nyt suorassa kiinteässä yhteydessä Pasilan Radiokadulla sijaitsevaan Suomen verkottuneimpaan pisteeseen, josta käsin toimivat kaikki Suomen merkittävimmät operaattorit ja muut verkkotoimijat. Lisäksi runkolinja tuo suoran ja tehokkaan yhteyden FICIX2-yhdysliikennepisteeseen. Equinixin suunnitelmissa on rakentaa myös muita uusia runkolinjoja yhtiön muiden datakeskusten ja Pasilan välille.
Tomi Engdahl says:
Uusi innovaatiokeskus uudistaa pankkikokemusta Helsingissä
https://etn.fi/index.php/13-news/12630-uusi-innovaatiokeskus-uudistaa-pankkikokemusta-helsingissae
Tomi Engdahl says:
Digitalle uusi konesali Pasilaan
https://etn.fi/index.php/13-news/12636-digitalle-uusi-konesali-pasilaan
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/09/29/digitalle-uusi-konesali-kuituyhteyksilla-nopeat-yhteydet/
Tomi Engdahl says:
Kilpailun kiristyminen kannustaa investoimaan tutkimukseen ja kehitykseen
https://www.uusiteknologia.fi/2021/09/29/kilpailun-kiristyminen-kannustaa-investoimaan-tutkimukseen-ja-kehitykseen/
Kilpailun kiristyminen lisäsi 2010-luvulla yritysten t&k-investointeja tai vähintäänkin esti niiden supistumista, käy ilmi tuoreesta Etla-raportista. Siinä korostetaan kilpailupolitiikan merkittävää roolia t&k-investoinneille suotuisan markkinaympäristön ja yritysten investointikannustimien luojana.
Etlan raportin mukaan t&k-panostukset laskivat 2010-luvulla sellaisilla keskittyneillä toimialoilla, joilla tapahtui lisäksi kilpailun heikkenemistä. Kiristyneen kilpailun markkinoilla t&k-panostukset eivät laskeneet tai ne jopa kasvoivat.
Raportin mukaan kilpailullisessa ympäristössä t&k-investoinnit ovat yrityksille keino välttää tulevaa tuotemarkkinakilpailua ja laskevia tuottoja, eli kilpailu itsessään toimii investointikannustimena, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski tutkimuksissaan.
Tomi Engdahl says:
Lemmikeille oma kännykkäpalvelu GPS/GPRS-moduuleilla
https://www.uusiteknologia.fi/2021/09/30/lemmikeille-oma-kannykkapalvelu-gps-gprs-moduulilla/
Tomi Engdahl says:
Suomen väkiluku kääntyy reilun kymmenen vuoden päästä selkeään laskuun – katso Ylen grafiikasta, miten väestön määrä kehittyy kotikunnassasi
https://yle.fi/uutiset/3-12121774
Tuoreen ennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2070 noin 400 000 eläkeikäistä enemmän kuin nyt. Taustalla on erityisesti ennätyksellisen matala syntyvyys.
Tomi Engdahl says:
Suomi tarvitsee ulkomaisia asiantuntijoita paikkaamaan pahenevaa osaajapulaa. Samaan aikaan osassa suomalaisista startupeista ulkomaisia työntekijöitä kohdellaan huonosti. HS Visio kertoo vakavista ongelmista kahdessa startup-yhtiössä.
https://www.hs.fi/visio/art-2000008294555.html
Tomi Engdahl says:
Yliopistojen Sisu-järjestelmää haukutaan kaikista ilmansuunnista – Nyt koodin tehnyt yhtiö kertoo perustavanlaatuisista syistä, joita suuttuneet käyttäjät eivät näe
HS:n kyselyssä käyttäjien palaute yliopistojen Sisu-järjestelmästä oli tyrmäävän kriittistä. Opintotietojärjestelmä Sisun takana oleva Funidata oy kertoo nyt, mitä se aikoo tehdä.
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008292006.html
Tomi Engdahl says:
Sami Uusitalo 2019 tilaston mukaan Suomi oli patenteissa suhteessa väkilukuun sijalla 9, mikä ei ole laisinkaan huono sijoitus. TOP5 oli seuraavanlainen
1. Etelä-Korea
2. Japani
3. Sveitsi
4. Kiina
5. Saksa
Etelä-Korean ylivoima oli yllättävän kova esim. n. 6x patentteja per naama Suomeen nähden ja lähes nelinkertaisesti Saksaan nähden.
2018 eniten patentteja maailmassa yritykset:
1. Huawei (Kiina)
2. Mitsubishi (Japani)
3. Samsung (Etelä-Korea)
4. Qualcomm (Yhdysvallat)
5. Oppo (Kiina)
Oppo tunnetaan mm. älypuhelimista, kuten OnePlus. Nokia ei ollut TOP10:ssa, sen sijaan sen kilpailija Ericsson sijaluvulla 7.
https://en.wikipedia.org/wiki/World_Intellectual_Property_Indicators#Patent_applications_per_million_population_for_the_top_20_origins56
Tomi Engdahl says:
Tamperelainen kasvuyritys Unikie rakentaa seuraavaa megatrendiä
Suomalainen kasvuraketti ratkoo reaaliaikaisen datanhallinnan ongelmia globaalissa eturintamassa. Pioneerityö kulkuneuvojen itseohjautuvuuden kehittäjänä on kuitenkin vasta alkusoittoa. Yhtiö aikoo ottaa osansa tulevasta mullistuksesta, joka vaikuttaa jokaisen yrityksen toimintaan.
https://www.dna.fi/yrityksille/blogi/-/blogs/tamperelainen-kasvuyritys-unikie-rakentaa-seuraavaa-megatrendia?utm_source=facebook&utm_medium=linkad&utm_content=TUTA-artikkeli-tamperelainen-kasvuyritys-unikie-rakentaa-seuraavaa-megatrendia&utm_campaign=H_SOHO_21-36-40_artikkelikampanja&fbclid=IwAR1w4LDkzyehNNDkoBP5Q326sYZP_W0qgSZcUlzd4vF4ulXOBjQguQJulK8
Tomi Engdahl says:
Onko sinun lähistöllesi tulossa uusi tuulivoimala? Katso kartasta mihin päin Suomea maan vallannut tuulivoimabuumi iskee eniten
Tuulivoimaa on rakenteilla runsaasti läntiseen Suomeen. Itärajan suunnalla voimalat häiritsevät Puolustusvoimien tutkia, ja hankkeet ovat siksi vähissä. Merelle voimaloita ei ole tällä hetkellä rakenteilla.
https://yle.fi/uutiset/3-12118831
Tomi Engdahl says:
HS Ympäristö kytkee lukijansa luontoon
Ympäristöjournalismi on lehden toivotuinta aineistoa. Läheinen luontosuhde yhdistää suomalaisia.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008296810.html
Tomi Engdahl says:
Ratkaisut osaajapulaan löytyvät koulutuksesta
https://duunitori.fi/tyoelama/it-alan-osaajapula
Tomi Engdahl says:
https://forumvirium.fi/code-the-streets-testit/
Tomi Engdahl says:
Drone maps
https://aviamaps.com/map?drone&lang=fi#p=8.13/60.166/24.731
Tomi Engdahl says:
Innofactor perustaa Jyväskylään kyberturvakeskuksen
https://etn.fi/index.php/13-news/12660-innofactor-perustaa-jyvaeskylaeaen-kyberturvakeskuksen
Yli 500 kehittäjän Innofactor avaa uuden toimipisteen marraskuun alussa Jyväskylään. Jyväskylä valikoitui uuden toimipaikan sijainniksi erityisesti alueen IT- ja kyberturvallisuuskoulutuksen sekä -osaamisen takia.
Innofactor avaa heti useita työpaikkoja Jyväskylään ja lähivuosina tavoitteena on rekrytoida kymmeniä osaajia. Innofactor on vastikään lähtenyt vahvasti mukaan kyberturvallisuusliiketoimintaan Jarno Limnéllin johdolla, ja Jyväskylästä uskotaan löytyvän myös tälle alueelle lisävahvistusta tiimiin.
- Jyväskylä on keskeinen kaupunki kyberosaajien kouluttamisessa, ja osaajien tarve kasvaa koko ajan. Tämän takia on luonnollista, että kyberturvallisuuteen yhä vahvemmin panostava Innofactor haluaa olla läsnä siellä, missä osaajat ovat”, sanoo Innofactorin kyberturvallisuusjohtaja Jarno Limnéll, joka toimii lisäksi professorina Aalto-yliopistossa ja dosenttina Jyväskylän yliopistossa.
Tomi Engdahl says:
Tänä vuonna tarvitaan 15 000 uutta koodaria
https://etn.fi/index.php/13-news/12667-taenae-vuonna-tarvitaan-15-000-uutta-koodaria
Koodaripula ei ota hellittääkseen Suomessa. Tänä vuonna maamme yritykset tarvitsisivat eri arvioiden mukaan jopa 15 000 uutta koodaria. Vaje kasvaa vuosittain noin 2 000 koodarilla. Ongelma aiheuttaa yrityksille vuositasolla jopa 4,5 miljardin euron tappiot.
Samaan aikaan yritysten rekrytointitarve on kova. Ohjelmisto- ja eBusiness Ry:n Sykemittari -barometrin mukaan 73 prosenttia ohjelmistoalan yrityksistä aikoo rekrytoida lisää ihmisiä lähiaikoina.
Koodareita suomalaisyrityksille vuokraavan virolainen Allies Digital on teettänyt koodaripulaa koskevan tutkimuksen konsulttiyhtiö Lingonberry Islandilla. Tutkimuksen mukaan Alliesin tapaisten koodareita tarjoavien alustojen nopea kasvu johtuu kolmesta seikasta: oikeanlaisten senior-tasoisten koodareiden jatkuvasta pulasta, digitalisaation kiihtymisestä ja sen tuomasta teknologiavelasta sekä koodareiden halusta löytää mielenkiintoisimmat projektit.
15 000 koodarin vaje aiheuttaa alalle vuosittain laskentatavasta riippuen 2,3 – 4,5 miljardin euron taloudelliset vaikutukset menetettynä bisneksenä sekä palkka- ja verotuloina. Määrä on jopa 30 prosenttia koko nykyisen ohjelmistoalan markkinan koosta.
Perinteisten markkinoiden ulkopuolelle syntyneet alustat ovat tällä hetkellä tehokkain vastaus alati pahenevaan koodaripulaan, joka vie alalta miljardiluokan potentiaalin. – Osaajapula on ainoa markkinaa hidastava ongelma ja kilpailutilanne on saanut suomalaiset yritykset etsimään uusia ratkaisuja ongelman selättämiseksi, tutkimuksen tehnyt Petri Niiranen kertoo.
Suomessa on yritetty ratkaista pulaa erilaisin keinoin jo vuosien ajan. Toimet eivät kuitenkaan ole tuottaneet tulosta. Vaikka koodarien määrä kasvaa vuodessa 3000-4000 ihmisellä, se ei kata kasvavaa tarvetta.
Ohjelmistokehittäjien
osaajamarkkina Suomessa
Osaajamarkkinaselvitys
2021
https://allies.digital/osaajamarkkinaselvitys-2021/
Onko koodaripula totta?
Suomessa on vapaana
10 000 koodaria
Koodaripulan uskotaan jo nousseen 15 000 osaajaan vuonna 2021.
Ohjelmistoalan osaajapulaksi arvioidaan tänä vuonna jo 5 – 10 000 koodaria ja tämän päälle tulevat myös muille toimialoille tarvittavat lisärekrytoinnit, joiden uskotaan kasvattavan koodarivajeen lähelle 15000 määrää. Tämä on linjassa Timo Ahopellon EVA-analyysissä esittämiin näkemyksiin osaajapulan kehittymisestä kohti 25000 koodaria vuoteen 2024 mennessä, ellei osaajatuontia ulkomailta kasvateta merkittävästi.
Koodarivajeesta huolimatta Suomessa on, joka vuosi 8 – 10 000 koodaria vapaana odottamassa työtarjoustasi
Alalla voidaan puhua massiivisesta osaajien ja työpaikkojen kohtaanto- ongelmasta. Työllistyvien koodareiden suhteellinen määrä markkinassa laskee osaajapulasta huolimatta, vaikka koodareita on vapaana runsaasti. Toimialalla on tehty paljon tehostamistoimia valtion sekä yksityisensektorin puolella. Osaajien kohtaanto-ongelmaa ei ole kuitenkaan vielä kyetty ratkaisemaan.
Kerrannaisvaikutukset nousevat jo 4,5 miljardiin euroon. Tänä vuonna osaajapula kasvaa 2 000 koodarilla.
Ohjelmistokehittäjien
osaajamarkkina Suomessa
Osaajamarkkinaselvitys
2021
Report: Allies
Author: Petri Niiranen
Koodaripula ja osaajien määrä markkinassa v.2021
- Onko Koodaripula totta?
- Koodaripulan paheneva vaikutus vuonna 2021
- Koodarien määrä markkinassa
- Freelancereiden koodareiden määrä markkinassa
Liiketoimintamallit osaajapulan selättämiseksi
Osaaja-alustat Suomen markkinassa
- Osaaja-alustojen esittely
- Osaaja-alustojen markkinan koko
- Osaaja-alustojen kasvuvauhti
- Osaaja-alustat: Markkinan laajentajat
- Osaaja-alustat: Hyöty ja kustannuslaskelma
Koodaripulan uskotaan jo nousseen 15 000 osaajaan vuonna 2021.
Ohjelmistoalan osaajapulaksi arvioidaan tänä vuonna jo 5 – 10 000 koodaria ja tämän päälle tulevat myös muille toimialoille tarvittavat lisärekrytoinnit, joiden uskotaan kasvattavan koodarivajeen lähelle 15000 määrää. Tämä on linjassa Timo Ahopellon EVA-analyysissä esittämiin näkemyksiin osaajapulan kehittymisestä kohti 25000 koodaria vuoteen 2024 mennessä, ellei osaajatuontia ulkomailta kasvateta merkittävästi.
Lähde: Rasmus Roiha Tivissä 8.4.2021 ja 1.6.2021;
Lähde: Timo Ahopelto, EVA-analyysi.
Koodarivajeesta huolimatta Suomessa on, joka vuosi 8 – 10 000 koodaria vapaana odottamassa työtarjoustasi
Alalla voidaan puhua massiivisesta osaajien ja työpaikkojen kohtaanto- ongelmasta. Työllistyvien koodareiden suhteellinen määrä markkinassa laskee osaajapulasta huolimatta, vaikka koodareita on vapaana runsaasti. Toimialalla on tehty paljon tehostamistoimia valtion sekä yksityisensektorin puolella. Osaajien kohtaanto-ongelmaa ei ole kuitenkaan vielä kyetty ratkaisemaan.
Lähde: Lingonberry Island Oy; Tilastokeskus;
Markkinassa vapaana olevat koodarit, koostumus
Työttömien koodareiden määrä markkinassa
Työvoimakoulutetut Systeemityön erityisasiantuntijat
Valmistuneet koodarit pl. maasta poistuvien ulkomaalaisten osuus
Lähde: Tilastokeskuksen dataan perustuva Lingonberry Island Oy:n tekemä yhteenveto
73% ohjelmistoalan yrityksistä aikoo rekrytoida lisää henkilöstöä, kertoo Ohjelmisto ja eBusiness Ry:n Sykemittari-barometri
Sykemittari-barometri perustuu noin 100 ohjelmistoyrityksen kyselytutkimukseen. Tutkimustulosten perusteella voidaan matemaattisesti arvioida vuoden 2021 rekrytointitarpeeksi tavoitteeksi 5 400 koodaria.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/10/07/startup-yritykset-liittyivat-yhteen-viiden-kohdan-ohjelma/
Tomi Engdahl says:
Suomi vahvasti mukana pilvipalveluissa – tietoturvahaasteista huolimatta
https://www.uusiteknologia.fi/2021/10/04/suomi-vahvasti-mukana-pilvipalveluissa-tietoturvahaasteista-huolimatta/
Pilvipalveluiden käyttöönotto Suomessa ja maailmalla kasvaa voimakkaasti tietoturvahuolista huolimatta. Suomessakin toimivan amerikkalaistoimija Equinixin selvityksen mukaan koko maailman IT-infrastruktuurista 47 prosenttia on jo pilvessä ja Suomessa noin 51 prosenttia. Eniten alan päättäjiä huolestuttaa silti edelleen tietoturvakysymykset.
Equinixin IT-päättäjäkysely vahvistaa, että yritysten suunnitelmat siirtää enemmän liiketoimintakriittisiä sovelluksia pilveen ovat kasvaneet merkittävästi vuoden aikana – tietoturvahuolista huolimatta, joista olemme lukeneet jopa päivälehdistä.
Turvallisuushuolista huolimatta pilviteknologioiden hyödyntämien kasvaa niin Suomessa kuin ympäri maailman. Uusimmat kasvutiedot käyvät ilmi Equinixin vuosittaisesta 2020-21 Global Tech Trends Survey (GTTS) -kyselystä, johon haastateltiin 2600 IT-päättäjää Amerikasta, EMEA-alueelta ja Aasiasta.
”Tutkimuksemme mukaan yli puolet suomalaisista yrityksistä (51 %) kertoo suunnittelevansa pilven lisähyödyntämistä ja lähes puolet heistä (44 %) suunnittelee lisäävänsä käyttöä jo seuraavan vuoden aikana. Kansainvälisesti luvut ovat vieläkin rohkeammat: 68 prosenttia sanoo lisäävänsä pilviteknologioiden hyödyntämistä ja 67 prosenttia tekee niin jo vuoden sisällä’’, sanoo Sami Holopainen, Equinix Finlandin toimitusjohtaja.
Tomi Engdahl says:
Yli puolet Suomen It-infrasta on jo pilvessä
https://etn.fi/index.php/13-news/12647-yli-puolet-suomen-it-infrasta-on-jo-pilvessae
Yhä useampi yritys siirtää liiketoimintakriittisiä sovelluksia pilveen. Turvallisuushuolista huolimatta pilviteknologioiden hyödyntämien kasvaa vauhdilla niin Suomessa kuin ympäri maailman. Equinixin kyselyn mukaan 47 prosenttia koko maailman IT-infrastruktuurista on jo nyt pilvessä. Suomessa ollaan tästä hieman edellä eli noin 51 prosenttia infrasta on jo pilvessä.
Tiedot käyvät ilmi Equinixin vuosittaisesta kansainvälisestä Equinix 2020-21 Global Tech Trends Survey (GTTS) -kyselystä, johon haastateltiin 2600 IT-päättäjää Amerikasta, EMEA-alueelta ja Aasiasta.
Equinix Finlandin toimitusjohtaja Sami Holopainen sanoo, ettei pilvipalveluiden kasvu uhkista huolimatta ole pelkkää hypeä. -Tutkimuksemme mukaan yli puolet suomalaisista yrityksistä (51 %) kertoo suunnittelevansa pilven lisähyödyntämistä ja lähes puolet heistä (44 %) suunnittelee lisäävänsä käyttöä jo seuraavan vuoden aikana.
Moni- ja hybridipilvistrategiat ovat Suomessa myös hyvin suosittuja. Kyselyn mukaan 40 % IT-päättäjistä kertoo hyödyntävänsä hybripilviä (29 % edellisvuoden kyselyssä) ja 32 % hyödyntää useita pilvipalveluita monipilvistrategiansa kautta. Julkiset pilvipalvelut ainoana strategiana laski edellisvuoden kyselyn 29 prosentista tämän vuoden 15 prosenttiin.
Equinix 2020-21 Global Tech Trends Survey – DX in the wake of the pandemic
https://www.equinix.com/resources/infopapers/equinix-tech-trends-survey
Tomi Engdahl says:
Kyberuhkaan tulee varautua ajoissa – ”voidaan tarvittaessa rinnastaa aseelliseen hyökkäykseen”
TIVI1.10.2021 09:24KybersotaDigitalisaatioHakkerit
Laajamittainen kyberhyökkäys Suomea vastaan voidaan rinnastaa vaikutuksiltaan vastaavanlaiseen aseelliseen hyökkäykseen, sanoo Catharina Candolin. Silloin meillä pitäisi olla valmius vastatoimiin.
https://www.tivi.fi/uutiset/tv/7e3c01f8-fb5c-4988-9e06-5fa34728425c
Kyberhyökkäys ja -turvallisuus eivät ole vain kansallisia asioita. Vastuu ulottuu myös omien rajojen ulkopuolelle.
”Suomella on kansainvälisten lakien nojalla oikeus, jopa velvollisuus puolustautua, jos Suomen infraa käytetään hyökkäykseen muuta maata vastaan”, kyberturvallisuusasiantuntija Catharina Candolin sanoo.
Jotta vastatoimemme olisivat mahdollisia, meillä pitäisi olla kyky attribuutioon eli sen osoittamiseen, kuka hyökkääjä on. Lisäksi tarvitaan poliittista tahtoa tehdä niin.
Meillä olisi Candolinin mukaan varaa terävöittää linjaa.
Tomi Engdahl says:
Insta kokosi turva- ja kyberosaamisensa yhteen
https://www.uusiteknologia.fi/2021/09/30/insta-kokosi-turva-ja-kyberosaamisensa-yhteen/
Tomi Engdahl says:
Tuotanto ja uudet tilaukset kasvussa
https://www.uusiteknologia.fi/2021/10/08/tuotanto-ja-uudet-tilaukset-kasvussa/
Sijainti
Etusivu > Artikkelit/raportit > Tuotanto ja uudet tilaukset kasvussa
Tuotanto ja uudet tilaukset kasvussa
Artikkelit/raportit
- 8.10.2021
Teollisuuden uusien tilausten arvo kasvoi elokuussa Tilastokeskuksen mukaan viime vuodesta 47,7 prosenttia. Tuotantoaan päätoimialoista eniten nosti elokuussa sähkö- ja elektroniikkateollisuus 11,8 prosentilla heinäkuuhun verrattuna. Viime vuoteen verrattuna alan tuotanto kasvoi elokuussa 7,5 prosenttia.
Suomalaisyritykset saivat elokuussa uusia tilauksia vuodentakaista enemmän kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla. Tilaukset kasvoivat eniten metalliteollisuudessa, jossa tilausten arvo oli 62,3 prosenttia edellisvuotta suurempi.
Eniten tuotanto kasvoi elokuussa vuodentakaiseen verrattuna metsäteollisuudessa, 9,9 prosenttia ja metalliteollisuudessa 7,9 prosenttia sekä sähkö- ja elektroniikassa 7,5 prosenttia.
Tomi Engdahl says:
Nokian serverit laajempaan käyttöön
https://www.uusiteknologia.fi/2021/10/08/nokian-serverit-laajempaan-kayttoon/
Nokia ja IT-palveluyhtiö CGI ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka myötä verkkoyhtiöstä tulee pilvipalvelujen tuottaja CGI:n asiakkaille. Yhteistyö käynnistyy Suomesta, joten siitä hyötyvät ensimmäisinä Suomen julkishallinto ja suomalaiset yritykset.
Tietopalveluyhtiö CGI on tehnyt pitkään yhteistyötä Nokian kanssa yhtiön NESC-alustan (Nokia Engineering and Services Cloud) kehittämisessä. NESC on privaattipilviratkaisu, joka on rakennettu käyttämällä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, kuten OpenStack, Kubernetes ja CEPH storage.
”NESC perustettiin vuonna 2010 yksityiseksi pilvialustaksi Nokian sisäiseen käyttöön. Nykyään NESC on ISO 27001 -sertifioitu, ja se sisältää yli 350 räkkiä ja 10 000 palvelinta maailmanlaajuisesti. Se tarjoaa luotettavia, turvallisia ja tehokkaita resursseja sekä Nokian tuotekehitykseen että tuotantosovelluksiin”. kertoo Nokian asiakkuusjohtaja Antti Mansner.
Tomi Engdahl says:
F-Securen Hyppöseltä kyberturvallisuuskirja
https://www.uusiteknologia.fi/2021/10/08/f-securen-hypposelta-kyberturvallisuuskirja/
F-Securen tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen on koonnut uuteen Internet-kirjaansa tietoja mitä jokaisen meistä tulee tietää internetin uhkista ja mahdollisuuksista IoT-ajan kynnyksellä. Samalla hän kertoo myös omasta matkastaan tietoturvan parissa.
Mikko Hyppönen
Internet
Internet on parasta ja pahinta mitä meille on tapahtunut.
https://www.wsoy.fi/kirja/mikko-hypponen/internet/9789510464410
Tomi Engdahl says:
https://www.facebook.com/696226580391206/posts/6668263519854119/
TietoEVRYssä eletään ennätysmäistä rekrytointisyksyä, uusia osaajia palkataan Suomeen tänä vuonna 500. Suomen maajohtaja Satu Kiiskinen vinkkaa, millaista osaamista yhtiö hakee:
- Digitaalinen kehittäminen ja konsultointi: tarvetta on esim. toiminnanohjausjärjestelmään liittyvän konsultoinnin ja koodauksen taitajista, julkipilven ja siihen liittyvän transformaation osaajistasekä datan ja analytiikan hanskaavistaammattilaisista
- Kokeneista osaajia, joilla on entistä laajempi osaajaprofiili: ymmärrystä tarvitaan eri yhteiskunnan sektoreilta
- Pystyttävä tekemään jatkuvaa vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa
- Omaa osaamista on päivitettävä ainakin kerran vuodessa
- Avaintaitoja ovat analyyttinen ajattelu, innovointi, aktiivinen oppiminen, ongelmanratkaisukyky, kriittinen ajattelu ja luovuus.
”Uusi rekrytointiennätys Suomessa syntyy tänä vuonna” – TietoEVRY kaipaa nyt eniten osaajia digitaaliseen kehittämiseen ja konsultointiin
https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/artikkeli/uusi-rekrytointiennatys-suomessa-syntyy-tana-vuonna-tietoevry-kaipaa-nyt?fbclid=IwAR1BBzhuKeiISBLwyOUtDpq4nRlocngEMaXdXR7SfQ9Q3XsoHucgvrTK_xQ
Tomi Engdahl says:
Suomalaista akkumateriaalia ranskalaisautoihin
https://www.uusiteknologia.fi/2021/10/08/suomalaista-akkumateriaalia-ranskalaisautoihin/
Sotkamolainen Terrafame on tehnyt aiesopimuksen Renaultin kanssa sähköautojen akkujen valmistamiseen tarvittavan vähähiilisen ja jäljitettävissä olevan nikkelisulfaatin toimituksista. Akkumateriaalien määrät tulevat vastaamaan vuosittain jopa 15 gigawattitunnin akkutehoa.
Yhteistyö alkaa yritysten aiesopimuksen mukaan kehittämällä vastuullisuusjärjestelmiä sekä määrittelemällä tarkat mittarit, jotka auttavat varmistamaan sähköautojen akkukemikaalien jäljitettävyyden huomattavasti olemassa olevia ratkaisuja paremmin.
Suomi maailman kärkeä litiumioniakuissa
https://etn.fi/index.php/13-news/12677-suomi-maailman-kaerkeae-litiumioniakuissa
Bloomberg-uutistoimiston tutkimusosasto on rankannut maat paremmuusjärjestykseen sen mukaan, missä panostetaan eniten akkutekniikan kehitykseen ja erityisesti litiumioniakkujen tuotantokapasiteettiin. Kiina rankataan maailman ykköseksi, mutta piskuinen Suomi nousee listalla peräti seitsemännelle sijalle.
Kiinassa on nykyään 80 prosenttia kaikesta akkukennojen valmistuskapasiteetista, ja kapasiteetin odotetaan yli kaksinkertaistuvan yli kahteen terawattituntiin seuraavien viiden vuoden aikana. Tämä riittäisi yli 20 miljoonan sähköajoneuvon akkutarpeisiin.
Yhdysvallat nousee tänä vuonna rankingin kakkoseksi heti Kiinan jälkeen. Tesla ja aasialaiset kennovalmistajat tekevät edelleen merkittäviä investointeja maahan
Myös Euroopan maat ovat nousussa, kun sähköautojen myynti kasvaa tasaisesti ja houkuttelee lisää investointeja toimitusketjuun. Pohjoismaat ovat yhä tärkeämpiä Euroopan pyrkimyks. Bloomberg nostaa esiin Suomen, jossa on pian yksi maailman suurimmista nikkelin ja kobolttisulfaatin jalostamoista. Nämä raaka-aineet ovat keskeisiä ainesosia sähköautoissa. Myös akkumateriaalien valmistajat Umicore ja BASF ovat investoineet maahan.
Tomi Engdahl says:
Suomalaisen koodin edistäjä valittiin
https://www.uusiteknologia.fi/2021/10/11/suomalaisen-koodin-edistaja-valittiin/
Suomalaisen koodin edistäjä -palkinto on myönnetty alan podcastin perustaneelle Elisa Heikuralle. Hänen verkkoon perustama Koodarikuiskaaja-podcast on tarkoitettu niin aloittelijoille kuin pitkään alalla olleille. Palkinto julkistettiin tänään suomalaisen koodin päivänä.
Vuonna 2019 perustettu paimiolaisen Elisa Heikuran podcast on tarkoitettu ”teknisille asiantuntijoille, joita kiinnostavat vuorovaikutuksen ja itsetuntemuksen teemat” ja siinä on käsitelty laaja kirjo aiheita haavoittuvuudesta ja huijarisyndroomasta oppimiseen ja kuunteluun.
”Koulutusta myyn yrityksille, mutta podcastin ja Koodarikuiskaaja-yhteisön kautta haluan jakaa osaamistani ja tuoda sitä kaikkien halukkaiden saataville ilmaiseksi,” sanoo palkittu Elisa Heikura. Hänellä on monivuotinen tausta ICT-alan markkinoinnissa ja viestinnässä.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/10/12/tutkimuksen-huippuyksikot-vuosille-2022-2029/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/10/12/automaattikioski-toimii-kannykalla/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/10/13/maksukortti-muuttuu-rannekemaksuksi/
Tomi Engdahl says:
Eikö suomalaiset startup-yritykset kiinnosta?
https://www.uusiteknologia.fi/2021/10/14/eiko-suomalaiset-startup-yritykset-kiinnosta/
Suomesta sijoitetaan entistä enemmän ulkomaisiin yrityksiin, kertoo alan sijoittajayhdistys Pääomasijoittajat ry:n raportti. Kehitys kertoo alan kansainvälisyyden kasvusta, mutta samalla voidaan kysyä, eikö Suomessa ole tarpeeksi kiinnostavia startup-yrityksiä sijoitettavaksi?
Suomalaista venture capital -rahoitusta ohjautuu aiempaa enemmän ulkomaisiin yrityksiin. Viime vuonna kotimaiset venture capital -sijoittajat sijoittivat 274 miljoonaa euroa startupeihin ja aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin, mutta siitä jo 51 miljoonaa euroa sijoitettiin ulkomaisiin yrityksiin.
Suomen ulkopuolelle tehtävien sijoitusten määrä on viime vuosina kasvanut. Sijoituksia tehdään monille eri aloille, ylivoimaisesti eniten rahoitusta keräävät ICT-alan yritykset. Sijoittajat osallistuvat erityisesti siemenvaiheen sijoituskierroksiin, jotka keräävät noin puolet kaikista tehdyistä kansainvälisistä sijoituksista
Tomi Engdahl says:
KoneAgria2021: Paristojen kierrätysidea vei voiton
https://www.uusiteknologia.fi/2021/10/15/paristojen-kierratysidea-vei-voiton/
Maatalouden Agria-konealan messuilla Tampereella jaettiin eilen alan innovaatiopalkinto kärsämäellä toimivalle Tracegrowille. Yritys on kehittänyt uudenlaisen tekniikan, jonka avulla voidaan käytettyjen paristojen metallia hyödyntää kasvien kasvattamiseen.
Agri-Inno-palkinnon valintaraadissa tuotetta kuvailtiin vastuulliseksi innovaatioksi, joka on luonut uuden tavan kierrättää paristoja. Innovaatio tuo uusia mahdollisuuksia maatalouteen. Yrityksen ensimmäinen tuote tehdään käytetyistä alkaliparistoista.
Paristojen metallit käytetään luomulannoitteina. Paristomurskeesta erotellaan yhdisteet, jotka sisältävät sinkkiä, mangaania ja rikkiä. Vuoden alusta on aloitettu yhteistyö Cemargon kanssa ja hivenravinteet on viety myös rakeisiin lannoitteisiin.Ne ovat tärkeitä hivenravinteita kasveille.
Tracegrowin tuoteet ovat jo markkinoilla ja niitä on jo myyty 15 maahan. Yritys on perustettu 2012 ja se toimi vuoteen 2017 Rec Alkalin -nimellä.
Tomi Engdahl says:
Uusi IoT-tekniikan ja robotiikan testausympäristö
https://www.uusiteknologia.fi/2021/10/15/uusi-iot-tekniikan-ja-robotiikan-testausymparisto/
Ouluun avataan IoT- ja robotiikkatestiympäristö
https://etn.fi/index.php/13-news/12698-ouluun-avataan-iot-ja-robotiikkatestiympaeristoe
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/10/16/tama-sovellus-lukee-koronapassin-qr-koodin/
Tomi Engdahl says:
Jimm´s PC toi nesteellä jäähtyvän PC-malliston Suomeen
https://etn.fi/index.php/13-news/12703-jimm-s-pc-toi-nesteellae-jaeaehtyvaen-pc-malliston-suomeen
Jos tehotyöasemien vauhdin nostaminen ylikellottamalla on juttusi, Jimm´s PC-Storella on sinulle hyviä uutisia. Tänään yritys toi Suomen markkinoille ensimmäisen oman nestejäähdytteisen tietokonemallistonsa. Malleja on kaikkiaan kolme.
Toimitusjohtaja Veli Nietulan mukaan nestejäähdytteisiä koneita on räätälöity asiakkaille jo pitkään. Nyt aika oli kypsä omalle nestejäähdytteiselle mallistolle. – Nestejäähdytteisten tietokoneiden kysyntä on lisääntynyt eikä läheskään kaikki sellaista haluavat kaipaa tietokoneen rakentamiseen liittyvää vaivaa ja epävarmuutta toimivuudesta. Tarjoamme osaamisellemme myös takuun, joten epävarmuustekijöitä ei enää ole, Neitula sanoo.
Tomi Engdahl says:
Suomi ei kuulu älykaupunkikehityksen terävimpään kärkeen
https://etn.fi/index.php/13-news/12701-suomi-ei-kuulu-aelykaupunkikehityksen-teraevimpaeaen-kaerkeen
Meillä hehkutetaan usein kaupunkien edelläkävijyyttä erilaisissa älykaupunkihankkeissa. Pysäköintiyritys Easypark on nyt tutkinut kaupunkien ”älykkyyttä” ja vaikka Espoo ja Helsinki sijoittuvat monessa vertailussa hyvin, emme millään edusta kehityksen terävintä kärkeä.
Easyparkin laaja tutkimus paljastaa, mitkä kaupungit ovat tehokkaimmin ottaneet käyttöön uudenlaisia teknologisia ratkaisuja kestävän kehityksen ja asuinmukavuuden kehittämiseksi. Tutkimus aloitettiin arvioimalla useita tuhansia kaupunkeja ympäri maailmaa ja tarkastelemalla sitten niitä kaupunkeja, jotka ovat teknologiassa edelläkävijöitä.
Kaupunkien innovatiivisuus arvioitiin neljällä kriteerillä. Ensinnäkin arvioinnissa huomioitiin se, miten laajalti väestö, hallinto ja terveydenhuoltosektori on omaksunut teknologiaa. Myös kaupungin alueella mahdollisesti olevien teknologian oppilaitosten maine ja menestys arvioitiin. Toiseksi tarkasteltiin liikkumisen innovaatioita, esimerkiksi kaupunkien älypysäköinnin ratkaisuja, liikennesuunnittelua, julkista liikennettä ja liikenneratkaisujen ympäristöystävällisyyttä.
Business Tech -mittarilla arvioitiin yritysten innovatiivisuustasoa, sähköisen maksamisen yleisyyttä ja internet-yhteyksien laatua kaupungeissa. Neljänneksi arvioitiin kaupunkien kestävän kehityksen tasoa analysoimalla vihreän energian käyttöä, ympäristöystävällisesti suunniteltujen rakennusten lukumäärää, jätehuoltosysteemiä ja yleisesti ilmanmuutoksen asettamiin haasteisiin vastaamista ja suunnittelua.
Parhaiten suomalaiskaupungeista pärjäsi Espoo, joka on maailman kolmanneksi älykkäin ja tulevaisuuteen valmistautunein keskikokoinen kaupunki. Älykkäin alle 300 000 asukkaan sarjassa on Ruotsin Lund ja toiseksi tuli Norjan Stavanger. Samassa sarjassa ympäristystävällisen energian käytössä Espoo oli vasta sijalla 18. Erityisesti muissa Pohjoismaisssa ollaan tässä selvästi edellä.
The Cities of
the Future Index
Study uses data to reveal which global cities are using technology to create a more sustainable and liveable present and future for their citizens.
https://easypark.com/studies/cities-of-the-future/en/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/10/16/tama-sovellus-lukee-koronapassin-qr-koodin/
Suomessa on otettu käyttöön QR-koodilla toteutettu koronapassi, jonka lukijasovellus tuli myös eilen toiminnanharjoittajien ja tapahtumien järjestäjien käyttöön. Lukijasovellus on ladattavissa Googlen Android- ja Applen Ios-sovelluskaupoista. QR-koodi luetaan kännykän kameralla.
Koronapassina toimii EU:n koronatodistus, joka on saatavilla Omakannasta tai tarvittaessa terveydenhuollosta tulosteena.
Koronatodistus luetaan sovelluksella, joka ei kerää tai tallenna todistusten tietoja ei
kä se näytä terveystietoja. EU:n koronatodistukseen sisältyy kolme todistusta: todistus koronarokotuksesta, todistus koronatestituloksesta tai todistus sairastetusta koronasta.
https://stm.fi/koronapassi
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/rokotteet-ja-koronavirus/koronatodistus/koronatodistuksen-lukija
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/rokotteet-ja-koronavirus/koronatodistus/koronatodistuksen-lukija/koronatodistuksen-lukijan-tietoturva
Tomi Engdahl says:
Näissä töissä on eniten ylitarjontaa hakijoista – katso 15 ammatin lista
Uusia ammatteja on noussut ylitarjonta-ammattien listalle.
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/541b1358-fa05-45a7-8c11-f084afb6f279
Matkatoimistovirkailijoista ja toimittajista on ylitarjontaa.
Ammattibarometri kertoo ammatit, joissa on liikaa hakijoita paikkoihin nähden.
Luovan työn ammatit näkyvät ylitarjonta-ammattien listalla.
Koronan vaikutus ammattien ylitarjonnassa on vähäinen.
Näin kertoo työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema tuorein ammattibarometri syyskuun lopulta.
Tilanne on muuttunut jossain määrin, ja työvoiman ylitarjonnasta kärsivien ammattien määrä vähenee loivasti.
Luovan työn ammatit korostuvat listalla. lTaide- ja kulttuurialan asiantuntijat ja kuvataiteilijat nousivat uusina ammatteina ylitarjonnan top15 -listalle.
Näihin töihin tarvitaan nyt kipeimmin tekijöitä – yhä useammassa ammatissa pulaa
Työvoimapulaa on useammissa ammateissa kuin keväällä.
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/e54b9fd6-18c6-44dc-94ce-a3577d290c3e
Yhä useammassa ammatissa on pulaa tekijöistä.
Uusia ammatteja on noussut pula-ammattien listan kärkipäähän.
Ammattibarometrin mukaan ollaan menossa koronaa edeltävälle tasolle.
Viimeisimmän ammattibarometrin mukaan Suomessa on paljon pulaa hakijoista yhdeksässä ammatissa.
Ammattibarometrin mukaan työvoimapulaa potevien ammattien määrä onkin Suomessa nousemassa jo korona-aikaa edeltävälle tasolle. Siihen tasoon on kuitenkin vielä matkaa.
Painopiste työvoimapula-ammateissa on edelleen terveys- ja sosiaalialalla.
Siivoojille ja hitsaajille on kysyntää enemmän kuin viime keväänä, ja nämä ammatit ovat nyt palanneet pula-ammattien top-15 –listalle.
Suurin kysyntävolyymi on sairaanhoitajista ja lähihoitajista. Näistä ammateista lähtijöitä on ollut paljon.
Tomi Engdahl says:
Sairaanhoitajien pako alkaa näkyä – karttakuva kertoo hälyttävän tilanteen
Moni sairaanhoitaja on lähtenyt tai lähtemässä muihin töihin.
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/8a80b320-984d-457d-9568-589621c825a3
Alle 30-vuotiaista hoitajista alanvaihtoa on harkinnut peräti 95 prosenttia.
Tämä ilmenee Tehyn teettämästä kyselystä, johon osallistui viime kesä-elokuussa 3 239 vastaajaa.
Korona heikensi työhyvinvointia
Tehyn tuoreen kyselyn mukaan kaikista hoitajista alanvaihtoa on suunnitellut 90 prosenttia. Kyseessä oli erikoissairaanhoidon tehyläisille kohdistettu kysely.
Vasta-argumenttina on esitetty, että moni hoitaja haluaa jatkaa työssään, ja etteivät kaikki hoitajat kuulu Tehyyn.
Alanvaihtoa harkitsevien tai sitä suunnittelevien hoitajien määrä on kuitenkin erittäin suuri.
Moni alanvaihtoa suunnittelevakin haluaisi jatkaa työssä, mutta raskaasta ja vaativasta työstä maksettava palkka on heidän mielestään liian pieni.
Tehyn kyselyn mukaan työhyvinvointi on heikentynyt koronan takia. Alle 30-vuotiaista vastaajista peräti 89 prosenttia kertoo koronan heikentäneen omaa työhyvinvointiaan.
Sairaanhoitajat ovat olleet jo pitempään kärkipäässä työntekijäpulasta kärsivien ammattien listalla.
Syksyllä julkaistussa viimeisimmässä ammattibarometrissa sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat ovat ykkösenä pula-ammattien listalla.
Barometrin mukaan sairaanhoitajista on paljon pulaa lähes koko maassa
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/12707-valmet-kehitti-datankeruuratkaisun-kaasunkuljetukseen#ETNartikel