Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
3,884 Comments
Tomi Engdahl says:
Näin valtiojohto vei Suomen Natoon – sisäpiiriläiset kertovat: ”Siinä tuli raju virhe Venäjälle” https://www.is.fi/politiikka/art-2000008803771.html
Russian gas import bill soars nearly 300%
https://yle.fi/news/3-12435684
Tomi Engdahl says:
Suomi valmistautuu kyberhyökkäyksiin – meillä on ”supervoima”, jota muilla ei ole
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000008809079.html
Suomen verkoissa on paikkaamattomia haavoittuvuuksia, jotka avaavat oven verkkohyökkääjälle. Muualla maailmassa viranomaiset ja yrityskenttä eivät kuitenkaan kykene samanlaiseen yhteistyöhön kuin täällä.
Suomen Nato-prosessin edetessä Venäjän vaikuttamisyrityksiä odotetaan tapahtuvaksi koko ajan enemmän ja enemmän. Viranomaiset uskovat Suomeen kohdistuvan psykologista, teknistä ja jopa fyysistä vaikuttamista.
Viimeisin tarkoittaa konkreettista sabotaasia. Sitä todennäköisempää on kuitenkin tekninen vaikuttaminen, jota edustavat muun muassa häirintä ja kyberhyökkäykset.
Molempia on jo todennäköisesti nähty. Itärajalla maaliskuussa nähdyt gps-häiriöt saattoivat olla häirinnän tulosta.
Palvelunestohyökkäyksiä on nähty useampaan otteeseen. Niitä on kohdistettu niin pankkeihin kuin ministeriöiden verkkosivuihin.
Varsinaisia kyberaseita eli tietoja tuhoavia tai varastavia ohjelmia ei ole kuitenkaan ainakaan vielä Suomessa nähty. Ukrainassa ujutettiin verkkoon haittaohjelmia, jotka aktivoitiin Venäjän täysimääräisen maahyökkäyksen alettua. Venäjän kyberhyökkäykset ovat jatkuneet siitä asti. Vilkkaimmillaan niitä oli jopa 18 päivässä.
Sekä Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen että Telian mukaan Suomessa on ollut viime aikoina varsin rauhallista. Hyökkäyksiä on nähty, mutta niitä on normaalioloissakin.
Nyt voi kuitenkin olla tyyntä myrskyn edellä. Venäjä aloitti haittaohjelmien ujuttamisen Ukrainan verkkoihin viikkoja ennen hyökkäyksen alkua. Sama voisi tapahtua muuallakin.
Riski on todellinen. Telia Cygaten palveluliiketoiminnan johtaja Toni Vartiainen sanoo, että paikkaamattomat tietoturva-aukot ovat merkittävä uhka.
– On paljon päivittämättömiä aukkoja ja iso riskipinta-ala, esimerkiksi päivittämättä jätetyt Log4j-aukot, Vartiainen sanoo.
Toinen esimerkki on viime vuonna löydetty laaja Microsoft Exchange -haavoittuvuus, jota ei ole korjattu läheskään kaikkialla.
Vaikka iso yritys suojaisi järjestelmänsä huolellisesti, uhkaksi voivat muodostua huoltoketjut. Alihankkijoilla voi olla pääsy asiakkaidensa järjestelmiin. Näissä on usein pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla ei ole mahdollisuuksia satsata tietoturvaan.
– Kumppanisi ei välttämättä tee yhtä hyvää työtä kuin sinä, sanoo tietoturvayhtiö Nixun hallinnoitujen palvelujen johtaja Jan Mickos.
Aina ei ole selvää, kenen vastuulla on tarttua tietoverkoissa havaittaviin uhkiin. 80-luvulta peräisin oleva lainsäädäntö antaa teleoperaattorille luvan poistaa viestintäverkosta viestintää vaarantava laite. Esimerkiksi botteina toimivien kaapattujen laitteiden tapauksessa prosessi on suoraviivainen. Hankalampaa on, kun asiallisen tietoliikenteen seassa on selkeitä poikkeamia.
Teleoperaattorilla on tekninen kyky skannata asiakkaidensa järjestelmiä, mutta se tai haavoittuvuuksiin puuttuminen lupaa kysymättä voi olla ongelma.
– Kun havaitsemme, ettei jossain ole päivitetty, pystymme auttamaan. Jos tulkitsemme, että kyseessä on merkittävä riski ja millä on vaikutuksia muihin, voimme tehdä äärimmäisiä toimenpiteitä, kuten blokata. Sitä ennen pitää kuitenkin olla käytetty muut keinot, Telian Vartiainen sanoo.
Liikenne- ja viestivirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen poikkeamien hallinnan palvelukokonaisuuden johtaja Arttu Lehmuskallion mukaan teleoperaattorit ja muu elinkeinoelämä työskentelevät viranomaisten kanssa tavalla, joka on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa presidentti Joe Biden on kannustanut yritysmaailmaa viranomaisten kanssa, sillä myös USA odottaa hyökkäyksiä. Maassa ei ole vakiintunutta toimintakulttuuria, jossa viranomaiset ja yksityinen sektori työskentelisivät saumatta yhdessä.
Lehmuskallio mainitsee suomalaisesta tavasta kolme esimerkkiä: suomalaisia riivanneen FluBot-haittaohjelman kahden ensimmäisen aallon taltuttaminen, Microsoft-huijauspuheluiden lopettaminen sekä vähän tunnettu, tietoturvahäiriötä havainnoiva sekä tietoa niistä elinkeinoelämälle välittävä Autoreporter-järjestelmä.
Samaa yhteistyötä tehdään, jos Suomeen kohdistuu hyökkäys. Yhteistyöorganisaatiot ja toimintatavat ovat olemassa ja huoltovarmuuskriittiset toimijat harjoittelevat poikkeustilanteita varten säännöllisesti.
– Olen ihmetellyt muualla käytettävää termiä public private partnership (julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö). Se on supervoima, joka meillä Suomessa jo on, Lehmuskallio sanoo.
Tomi Engdahl says:
Tekoäly vauhditti digipalveluiden vientiä
https://www.uusiteknologia.fi/2022/05/16/tekoaly-vauhditti-digipalveluiden-vientia/
Tekoälyn bisnesohjelma kasvatti Suomessa neljässä vuodessa alan palveluviennin 2,5 kertaiseksi noin 280 miljoonaan euroon. Lisäksi viime vuoden lopulla päättyneen ohjelman aikana henkilömäärät tuplaantuivat ja yritysmäärät kasvoivat. Vielä viisi vuotta sitten Suomessa oli alle 20 tekoälyyn keskittynyttä yritystä.
’’Digitaalisten B2B-palvelujen viennistä on tulossa selkeä uusi tukijalka Suomelle. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin suuntautuvasta viennistä jo yli puolet on palveluvientiä. Toistaiseksi pelit ovat merkittävin palveluviennin osa-alue, mutta B2B-vienti kasvaa koko ajan ja yritysten digitalisaation edistyessä kasvu kiihtyy entisestään. Myös perinteisten teollisuusyritysten viennistä digitaalisten palvelujen vienti on kasvussa, kertoo AI Business -ohjelmaa johtanut Outi Keski-Äijö Business Finlandista.
Tomi Engdahl says:
Uudella korroosiotutkimuksella elektroniikasta toimintavarmempaa
https://www.uusiteknologia.fi/2022/05/16/uudella-korroosiotutkimuksella-elektroniikasta-toimintavarmempaa/
Tomi Engdahl says:
Näin syntyi Nokian nousu – uudet taustavideot
https://www.uusiteknologia.fi/2022/05/14/nain-syntyi-nokian-nousu-uudet-taustavideot/
Nokian kännykkänousun alkuvaiheen toimet tulevat hyvin esille C Moren uudessa tv-sarjassa. Suoratoistopalvelun lisäksi MTV3 esittää sarjan ensimmäisen osan omalla peruskanavallaan torstaina 19.5 klo 20.00 alkaen. Verkossa on lisäksi useita sarjaan liittyviä taustavideota.
Kuusiosainen draamasarja Nokiasta ja sen työntekijöistä tuli ensiesitykseen C More -suoratoistokanavan 14. huhtikuuta alkaen. Sen päärooleissa ovat Satu Tuuli Karhu, Emil Kihlström, Aku Sipola, Oona Airola ja Sampo Sarkola. Ohjauksesta vastaa sarjan luoja Maarit Lalli. Mukana on linkki tulevan tv-sarjan mainostraileriin.
Sarjan ensimmäinen osa esitetään myös MTV3:n peruskanavalla torstaina 19.5 klo 20.00 alkaen. Ensimmäinen osa kertoo johtajuuskriisistä. Sarjasta on Youtube-palvelussa myös kuusi haastatteluvideota, joissa annetaan taustoja tv-sarjan sisällöstä ja Nokian kehityksestä sekä taustoista.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/13583-telia-palkkaa-101-pilviosaajaa
Tomi Engdahl says:
Suomen peliala kasvanut lähes 3 miljardin liiketoiminnaksi
https://etn.fi/index.php/13-news/13585-suomen-peliala-kasvanut-laehes-3-miljardin-liiketoiminnaksi
Suomen peliala juhlii ensi viikolla 15-vuotista historiaansa perinteisen The Finnish Game Awards -palkintogaalan merkeissä. Juhlaan onkin aihetta, sillä alasta on kasvanut lähes kolmen miljardin euron liiketoiminta. Viime vuonna kasvua tulee ennakkotietojen mukaan 15-20 prosenttia vaikeasta maailmantilanteesta huolimatta.
Neogamesin johtaja KooPee Hiltusen mukaan Suomen peliala menee vahvasti eteenpäin, mistä alan viime vuoden ennätysliikevaihto on tietysti vahvin osoitus.
Vuosina 2019-2020 pelialan yritykset saivat yli 100 miljoonan euron edestä uusia sijoituksia. Yli miljoonan euron liikevaihtoa teki 46 studiota ja neljän suurimman liikevaihto ylitti sata miljoonaa euroa.
Vuoden 2020 lopulla studioita oli noin parisataa. Ala työllistää 3600 koodaajaa ja tulevina vuosina töitä on luvassa 400-1000 uudelle pelikehittäjälle. Ala on myös hyvin kansainvälinen, sillä lähes kolmannes suomalaisstudioiden koodaajista on ulkomaalaisia taustaltaan.
Tomi Engdahl says:
Suomalainen grafeenipiiri kutistaa datakeskuksen kontin kokoiseksi
https://etn.fi/index.php/13-news/13602-suomalainen-grafeenipiiri-kutistaa-datakeskuksen-kontin-kokoiseksi
Business Joensuun järjestämässä Start Me Up -kilpailun voittajaksi valittiin Itä-Suomen yliopiston ja Aalto-yliopiston soveltavan tutkimuksen yhteistyöllä kehitetty UCOT-ratkaisu. UCOT on grafeenipohjainen lähetin-vastaanotin, jonka valtteja ovat aiempaa tehokkaampi datan siirto, äärimmäisten lämpötilojen sieto sekä siitä johtuva pienempi tilantarve.
Tutkija Pauli Turunen Itä-Suomen yliopistosta hehkuttaa UCOT-piiriä sanoen, että esimerkiksi nyt Espooseen rakennettava jalkapallokenttien suuruinen datakeskus olisi mahdollista pienentää UCOT-teknologialla jopa merikontin kokoiseksi, modulaariseksi ja kuljetettavaksi ratkaisuksi, ilman valtavia ylläpitokustannuksia tai dataviivettä.
Turunen ei kuitenkaan tässä vaiheessa halua avata tarkemmin UCOT-piirin tekniikkaa. Siinä tuotetaan usean aallonpituuden samanaikainen modulaatio erittäin pienikokoisessa piisirussa. Tällaista ratkaisua markkinoilta ei vielä löydy.
Teknologian skaalautuvuutta on testattu kevään 2022 aikana, ja sen arvioidaan olevan markkinoilla viimeistään vuonna 2024. UCOT-ratkaisun avulla esimerkiksi datakeskusten tilantarve pienenee huomattavasti, kun erittäin alhaisissa lämpötiloissa toimivia lähetinvastaanottimia voidaan sijoittaa lähelle toisiaan. Lähetin-vastaanottimet myös tuottavat aiempaa huomattavasti vähemmän hukkalämpöä.
Käytännössä konttikokoine datakeskus pitäisi jäähdyttää kryogeenisiin lämpötiloihin, jotta UCOT-tekniikan eduista saataisiin käyttöön.
Tomi Engdahl says:
Pesunkestäviä aurinkokennoja työvaatteisiin
https://www.uusiteknologia.fi/2022/05/19/pesunkestavia-aurinkokennoja-tyovaatteisiin/
Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittänee tulevaisuuden työvaatteisiin uusinta aurinkokennoteknologiaa, joka kestää jopa konepesua. Tutkijat laminoivat aurinkokennokomponentin kankaiden väliin vesitiiviillä polyuretaanikalvolla.
”Oletimme, että aurinkokennorakenne voisi hajota pesussa, aurinkokennoja kun ei ole tehty konepestäviksi. Pesu on raskas prosessi, jossa tekstiiliin ja aurinkokennoihin kohdistuu painetta ja iskuja erityisesti linkousvaiheessa”, sanoo Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen projektiasiantuntija ja Barcelonan teknillisen yliopiston professori Elina Ilén.
Aiemmissa tutkimuksissa on aurinkokennoja kiinnitetty tekstiilien pinnalle, valmistettu kerroksena kankaan pintaan tai punottu lankamaisina kennoina osaksi tekstiilejä. Vaatteisiin piilotettujen aurinkokennojen näkymättömyys suojaa uutta rakennetta niitä ja samalla ei luo niistä liian teknisiä tai luotaantyöntäviä.
Pesunkestävyyden saavuttamiseksi tutkijat laminoivat aurinkokennokomponentin kankaiden väliin vesitiiviillä polyuretaanikalvolla. Aurinkokennoja sisältäviä tekstiilejä pestiin kymmeniä kertoja 40 asteen lämpötilassa, ja fysiikan tutkija Farid Elsehrawy mittasi aurinkokennojen toiminnan aina kymmenen pesun välein.
”Nyt kun kankaiden väliin laminoitu aurinkokenno on todettu pesunkestäväksi, kaikki muutkin komponentit pitää vielä onnistua suojaamaan. Ajatuksemme on, että kaikki älytekstiilin sähköiset osat voisivat olla samassa paketissa aurinkokennon kanssa. Silloin meillä olisi pesunkestävä tekstiilielektroniikkalaite, jonka paristoja ei tarvitse koskaan vaihtaa tai ladata.”, sanoo teknillisen fysiikan laitoksen yliopistonlehtori Janne Halme.
Tekstiiliin piilottaminen syö aurinkokennon tehoa mutta parantaa sen kestävyyttä, sillä kenno on paremmin suojassa käytöstä aiheutuvilta rasituksilta kuin pinnalle asetettu kenno. Tutkijat käyttivät hankkeessa mahdollisimman tehokkaasti kierrätettäviä, vain yhtä kuitua sisältäviä materiaaleja. Elektroniset komponentit saadaan poistettua kankaasta lämmittämällä ja repäisemällä.
Tulevaisuuden työtakki latautuu aurinkosähköllä
https://etn.fi/index.php/13-news/13606-tulevaisuuden-tyoetakki-latautuu-aurinkosaehkoellae
Tulevaisuuden työtakki latautuu aurinkosähköllä
Julkaistu: 19.05.2022
Embedded Power
Aalto-yliopiston muotoilun ja teknillisen fysiikan laitoksen tutkijat kehittivät kolmivuotisessa Sun-powered Textiles -hankkeessa tavan liittää tekstiileihin aurinkokennoja niin että ne kestävät konepesua ja samalla piiloutuvat kankaaseen huomaamattomasti. Visiona on, että tulevaisuudessa työtakki keräisi itse esimerkiksi anturien tarvitseman energian.
Ikävä kyllä kankaaseen piilotetulla kennolla ei voida ladata kännykkää tai älykelloa, mutta esimerkiksi lämpötilaa ja kosteutta mittaavien anturien tarpeeseen aurinkosähkö riittää. Tämän takia tutkijatiimi näkee työvaatteet aurinkokennotekstiilien potentiaalisimmaksi sovellusalueeksi.
Tekstiilin alle laitettavan aurinkokennon täytyy olla pinta-alaltaan moninkertaisesti suurempi kuin pinnalle asetetun kennon, jos sillä halutaan tuottaa sama määrä energiaa. Tavallinen kangas syö noin 70 prosenttia kennon kapasiteetista, harsomainen materiaali vähemmän.
Tekstiilien valonläpäisykykyyn vaikuttavat kuidun materiaali, läpinäkyvyys ja poikkileikkaus, lankojen rakenne ja kankaan tiheys, ja sidos mahdollisine punontoineen ja reikineen, sekä värit ja viimeistysaineet. Vaaleat värit päästävät tummia paremmin valoa läpi, mutta myös täysin musta, läpinäkymätön kangas voi toimia.
Tutkimuksessa käytetyt kaupalliset aurinkokennot olivat yksikiteisiä piikennoja. Ne pystyvät hyödyntämään myös näkymätöntä valoa, jota on suurin osa auringonvalosta. Näkymätöntä valoa on esimerkiksi infrapunavalo.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/13604-sensible-4-sai-8-miljoonan-euron-eip-rahoituksen
Tomi Engdahl says:
Työnantajalla on nyt tuumauksen paikka: hakeako superihmistä vai kelpaisiko ihan tavallinen osaaja?
https://yle.fi/uutiset/3-12450877?utm_source=facebook&utm_campaign=yleuutiset&utm_medium=social
Pula osaajista työmarkkinoilla kiihtyy ja yritysten rekrytointivaikeudet näyttävät lisääntyvän. Joskus syynä voivat olla epärealistiset vaatimukset haettavan henkilön osaamisesta.
Suomessa oli maaliskuun aikana avoinna yli neljännesmiljoona työpaikkaa ja monilla aloilla tekijöistä on kova pula(siirryt toiseen palveluun), vaikka samaan aikaan työttömienkin määrä on neljännesmiljoonan tasolla.
Rekrytointiongelmien arvioidaan lisääntyneen viime aikoina, kun avoinna olevien työpaikkojen määrä on ollut voimakkaassa nousussa.
Vaatimustaso on joskus liiankin korkealla
SAK:n teettämä tuore tutkimus(siirryt toiseen palveluun) väittää, että osaltaan työvoimapulan taustalta löytyy työnantajien epärealistisia vaatimuksia, jotka eivät edes aina ole välttämättömiä tarjolla olevan työn kanssa.
Ilmiö on tuttu myös työvoimaviranomaisille.
Hänen mukaansa Suomessa on puhuttu paljon työnhakijoiden osaamisessa olevista puutteista. Parantamiseen varaa on myös monien työnantajien rekrytointitaidoissa.
– Ehkä työnantajat eivät aina osaa sopeuttaa vaatimuksiaan työnhakijoissa olevaan tarjontaan ja on menty tavallaan yli työnhakijoilta kaivattavassa vaatimustasossa, Ketonen pohtii.
Tämä näkyy konkreettisella tavalla työpaikkailmoittelussa. Niitä läpi käydessä tulee hyvin usein tunne, että haussa ei ole aivan normaali työnhakija vaan jonkinlainen superihminen.
– Kyllä ilmoitukset ovat joskus vaikeaselkoisia ja korkealentoisia, eikä aina selviä, mitä niissä haetaan.
Ketosen mielestä avoimien työpaikkojen ja työttömien kohtaanto-ongelmaa voisi ainakin osittain helpottaa, jos tähän asiaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota.
Rima alemmas osaajapulan vuoksi?
Suomen suurimman työnhakupalvelun Duunitorin toimitusjohtaja Thomas Grönholm on sitä mieltä, että osaajapulan myötä työnhakijalta vaadittavia ominaisuuksia kannattaisi tarkastella ennakkoluulottomasti.
Työnhakijoiden puutteellinen osaaminen on selvitysten perusteella yleisin syy rekrytointiongelmiin. Myös työttömien haluttomuus muuttaa työn perässä nousee usein esille.
Grönholmin mukaan työnantajien kannattaisikin vallitsevassa tilanteessa harkita, voisiko työtä tehdä enemmän etänä ja millainen vaatimustaso työtehtävään kannattaa vaatia.
– Työnantajan kannattaa pohtia, voitaisiinko rekrytoida vähän pienemmällä osaamistasolla ja kokemuksella, ja sitten kouluttaa sekä perehdyttää, Grönholm sanoo.
Hän uskoo, että nykyisessä työmarkkinatilanteessa tällainen vaihtoehto nousee entistä useammin esille.
Grönholm nostaa esiin vielä ulkomaalaisten työntekijöiden tulon Suomen työmarkkinoille työvoimapulaa helpottamaan. Tämänkin esteenä saattaa joskus olla korkealle nostettu vaatimustaso.
– Olemme esimerkiksi törmänneet siivousalan työpaikkailmoituksiin, joissa on vaadittu erinomaista suomen kielen taitoa.
Jatkuva oppiminen auttaa työmarkkinoilla
Työnantajalla on tietenkin suvereeni oikeus etsiä itselleen parasta mahdollista työntekijää.
Satakunnan yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen muistuttaa, että nykyinen työelämä yksinkertaisesti vaatii tekijöiltä usein erittäin monipuolista taitotasoa.
Hän ei suoraan allekirjoita väitettä, jonka mukaan työnantajien vaatimustaso on ylimitoitettua. Kivinen toki myöntää, että pienillä yrityksillä rekrytointitaidot eivät välttämättä ole aina huippuluokkaa.
– Ammattiosaamisen ja oppimishalun lisäksi työnhakijalta kaivataan usein hyviä digitaitoja, englannin kielen käytännön osaamista ja yhteistyötaitoja. Kyllä tänä päivänä aika paljon työntekijältä vaaditaan, Kivinen sanoo.
Kivisen mukaan mielessä on syytä pitää myös jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö. Työnhakijoiden pitäisi työnantajien lailla päivittää osaamistaan, jotta kilpailukyky työmarkkinoilla säilyy.
– Tällainen jatkuva oppiminen on iso vaatimus. Varsinkin ikääntyville ihmisille se on melkoinen haaste, Kivinen sanoo.
Kaikki eivät osaa haastattelutilanteessa markkinoida itseään parhaalla mahdollisella tavalla.
– Se ei kuitenkaan kerro välttämättä yhtään siitä, miten henkilö pärjäisi tarjolla olevassa työssä.
Tomi Engdahl says:
Turusta etäohjattiin laiva väylälle Kokkolassa
https://etn.fi/index.php/13-news/13607-turusta-etaeohjattiin-laiva-vaeylaelle-kokkolassa
DIMECC:n Fairway-projektissa kehitetään tulevaisuuden väyläpalveluita. Eilen hankkeessa otettiin tärkeä askel, kun ESL Shippingin M/S Viikki ohjattiin Kokkolan satamasta väylälle. Samalla päästiin kokeilemaan eri järjestelmien soveltuvuutta etäluotsaukseen. Järjestelmiä testattiin rinnakkain tavallisen luotsauksen kanssa.
ESL Shippingin M/S Viikki välitti reaaliaikaista tietoa laivan liikkeistä ja väylän olosuhteista Novia ammattikorkeakoulun Turussa sijaitsevaan etäluotsauskeskukseen. Fairway-ohjelmassa on mukana yrityksiä ja korkeakouluja, ja tarkoitus on edistää digitalisaation keinoin entistä turvallisempaa, tehokkaampaa ja kestävämpää meriliikennettä.
Tomi Engdahl says:
Valkoposkihanhia karkotetaan jo lentävillä drooneilla
https://www.uusiteknologia.fi/2022/05/19/valkoposkihanhia-karkotetaan-lentavilla-drooneilla/
Pienet droone-kopterit soveltuvat kuvaustoimien lisäksi myös lentäviksi lintukarkottimiksi. Niitä kokeilla jo Tohmajärvellä valkoposkihanhien karkottamiseksi viljelyksiltä. Lentolaitteet ovat RumbleToolsin kehittämiä. Testi toteutetaan osana Luonnonvarakeskuksen hanhipeltotutkimusta yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa.
Tomi Engdahl says:
Ammattiosaajat palkittiin Porin Taitaja2022-kilpailussa
https://www.uusiteknologia.fi/2022/05/20/ammattiosaajat-palkittiin-porin-taitaja2022-kilpailussa/
Nuorten ammattitaidon suomenmestaruusmitalit jaettiin eilen Porissa. Taitaja-mitaleista kamppaili kaikkiaan noin 350 ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa nuorta. Mitaleja jaettiin 45 eri lajissa elektroniikasta hyvinvointiosaamiseen.
Tomi Engdahl says:
Sähkön hinta loikkasi tänään huippukorkeaksi – tässä syy
Sähkön hinta on tänä aamuna käynyt 50 sentissä kilowattitunnilta.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008830377.html
Sähkön hinta nousi aamulla kello 7 jälkeen 50 senttiin kilowattitunnilta, ja oli klo 8–9 yhä 45 sentissä kilowattitunnilta, käy ilmi sähköpörssi Nordpoolin tiedoista.
Hintataso on korkea koko päivän. Myös klo 12–13 välillä sähkön hinta nousee 44 senttiin kilowattitunnilta.
Päivän hintapiikkiin on useita yhtä aikaa vaikuttavia syitä, jotka vähentävät sähkön tarjontaa, kerrotaan Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridistä.
– Tällä hetkellä yksi Olkiluodon vanhoista yksiköistä on suunnitelman mukaisesti vuosihuollossa ja myös Fingridin ja Ruotsin Svenska Kraftnätin maidenvälisissä siirtoyhteyksissä on huoltotöitä. Nämä siis vähentävät tarjontaa markkinoilla, kertoo Fingridin markkinakehityspäällikkö Juha Hiekkala.
– Olkiluoto 3:ssa on koeajot menossa, ja se on välillä tuottanut aika paljonkin sähköä, mutta tällä hetkellä koeajosuunnitelmissa ei ole tuotantoa, Hiekkala sanoo.
Hiekkalan mukaan sähkön hintataso todennäköisesti laskee jo lähiaikoina.
– Kun katsotaan eteenpäin, huoltokeskeytykset päättyvät ja Olkiluoto 3:ssa tulee enemmän koeajoja, yleensä se tuulikin alkaa jossain vaiheessa tuivertaa. Tilanne normalisoituu kyllä lähiviikkoina, Hiekkala sanoo.
Maakaasun kallistuminen on viime aikoina myös nostanut sähkön hintaa.
– Erityisesti Keski-Euroopassa maakaasu on keskeinen polttoaine sähköntuotannossa. Kun kaasun hinnan kanssa on haasteita, se heijastuu yhteismarkkinan kautta myös Pohjoismaihin, Hiekkala sanoo.
Venäjä katkaisi sähkötoimitukset Suomeen viime lauantaina 14. toukokuuta. Hiekkalan mukaan siihen oli jo markkinoilla varauduttu.
Tomi Engdahl says:
Suomesta on kehkeytymässä datakeskusten luvattu maa. Lue blogista, miksi Suomi kiinnostaa kansainvälisesti. #teliayrityksille
Vakaa kotimaa datakeskuksille – 4 syytä, miksi data kannattaa sijoittaa Suomeen
https://www.telia.fi/yrityksille/artikkelit/artikkeli/vakaa-kotimaa-datakeskuksille-4-syyta-miksi-kannattaa-sijoittaa-suomeen?utm_source=facebook&utm_medium=image&utm_campaign=brand_always_on&fbclid=IwAR2mzjiVlEMgx7vxoCVACa7_36WOg85gMnihb8UNBJiadHE_bgAlvQNr8vY
Yhteydet maailmalle ovat nykyään monelle Euroopassa toimivalle yritykselle elintärkeät, ja toimintaympäristön vakaus on yhä painavampi kriteeri datakeskuksen sijaintia valittaessa. Suomi vetää nyt yrityksiä puoleensa muun muassa strategisella sijainnillaan, luotettavalla infrastruktuurillaan sekä vihreällä energiallaan, kertovat Telian datakeskusasiantuntijat Sauli Österman ja Michael Holm.
1. Stabiili ja strategisesti lähellä
Euroopan unionissa toimivat yritykset ovat perinteisesti sijoittaneet datansa Frankfurtin, Lontoon, Amsterdamin ja Pariisin isoihin datacentereihin. Nyt näiden FLAP-alueiden rinnalle ovat nousemassa Pohjoismaat
2. Luotettava ja datakeskuksille suopea hallinto
Telian Sauli Österman kertoo, että Suomi on paitsi hallinnoltaan stabiili myös ICT-myönteinen maa, jossa datakeskuksia tuetaan.
”Maailmanpankin mittauksissa Suomi sijoittuu maiden kärkijoukkoon muun muassa hallinnon laillisuuden, hallinnon tehokkuuden ja korruption kitkemisen mittareilla. Tämän lisäksi nykyinen hallinto suosii kansainvälistä datakeskusliiketoimintaa muun muassa pitämällä kustannukset maltillisina. Esimerkiksi sähkön hinta on Suomessa EU:n keskiarvoa matalampi, ja yritysverotus on kansainvälisille sijoittajille suotuisa.”
3. Vihreää energiaa ja kunnianhimoiset ilmastotavoitteet
Holmin ja Östermanin mukaan Suomi on datan sijoituspaikkaa hakeville yrityksille oikea valinta myös ympäristötavoitteiden valossa. ”Suomessa panostetaan vihreään energiaan, jolla pyöritetään myös datakeskuksia. Esimerkiksi Telia Helsinki Data Centerissä käytetään yksinomaan uusiutuvaa hiilineutraalia energiaa. Lisäksi Helsingin datakeskuksemme hukkalämpö ohjataan paikalliseen kaukolämpöverkkoon, jonka kautta se lämmittää yli 20 000 kotia Helsingin-seudulla.”
EU:n Fit for 55 -ilmastopaketin tarkoitus on vähentää EU:n kasvihuonepäästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
4. Huipputason teknologia-asiantuntijuutta
”Datakeskus ei ole pelkkä seinät ja katto. Tarvitaan osaavaa paikallista henkilökuntaa pitämään data turvassa ja kehittämään datakeskuksen toimintaa”, Österman toteaa. ”Korkean tason teknologiaosaamisen maana Suomi kykenee tarjoamaan aidosti asiantuntevaa datakeskusosaamista kansainvälisten yritysten käyttöön.”
Telia panostaa datakeskuspalveluihin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa
Telia on Pohjolan ja Baltian laajuisesti toimiva ICT-yritys, joka tarjoaa datakeskuspalveluita kotimarkkinoillaan. Telian datakeskuspalveluiden kruununjalokivi on vuonna 2019 valmistunut Telia Helsinki Data Center, jonka tilat skaalautuvat joustavasti neljäsosaräkistä globaalin pörssiyrityksen tarpeisiin. Datakeskusta käyttävät jo nyt monet kansainväliset yritykset.
Tomi Engdahl says:
Finnish open-source-as-a-service startup Aiven adds $1bn to valuation
Demand for PostgreSQL and Kafka driving interest in cloud service, CEO tells The Register
https://www.theregister.com/2022/05/13/aiven_funding/
Tomi Engdahl says:
MÄ TUNNEN KUINKA VAUHTI KIIHTYY – VIHREÄ TUULI PUHALSI TEKNOLOGIA 2022:SSA
https://blog.netprofile.fi/ma-tunnen-kuinka-vauhti-kiihtyy-vihrea-tuuli-puhalsi-teknologia-2022ssa
Tomi Engdahl says:
https://www.tietoevry.com/en/blog/2022/04/how-to-navigate-the-fintech-forest/
Tomi Engdahl says:
Koululaisten laiterahat valuvat Oulussa ict-firmojen taskuun – “Insinööri laskee koulumme 55 tablettia ja lähettää yli 3 000 euron laskun”
https://www.kaleva.fi/koululaisten-laiterahat-valuvat-oulussa-ict-firmoj/1743969
Tomi Engdahl says:
Länsimetro valmistui, uusien asemien avajaispäivää ei vielä tiedetä
Avajaispäivää ei vielä tiedetä, sillä vaikka rakennusurakka on valmis, koeajot ja testaukset jatkuvat.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008820552.html
https://www.lansimetro.fi/mediatiedotteet/lansimetron-asemien-ja-ratalinjan-rakennusurakat-ovat-paattyneet/#87f52142
Tomi Engdahl says:
https://www.kolster.fi/blog/patentoidut-iot-keksinnot-cmicro-ja-kipuwex-globaaleille-markkinoille
Tomi Engdahl says:
Pizza-automaatit saattoivat tulla Suomeen jäädäkseen: tutkijan mielestä niissä yhdistyy uutuus, tuttuus ja instakelpoisuus
https://yle.fi/uutiset/3-12443094
Pizza-automaatteja ajatellaan pikaruokamarkkinoiden uutuutena, mutta ruokahistorioitsija Ritva Kyllin mukaan automaattiravintoloita oli Suomessa jo sata vuotta sitten.
Tomi Engdahl says:
https://www.aalto.fi/fi/uutiset/stetoskoopille-korvaaja-uuden-ajan-laaketieteellisesta-apuvalineesta
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/05/24/terveysteknologian-hankinnat-tukemaan-innovaatioita/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/05/31/vaitos-painettavaa-elektroniikkaa-myos-hylkiville-pinnoille/
Tomi Engdahl says:
Suomen uusin superkone nousi kolmanneksi nopeimmaksi
https://www.uusiteknologia.fi/2022/05/31/suomen-uusin-superkone-nousi-kolmanneksi-nopeimmaksi/
Kajaaniin sijoitettu yhteiseurooppalainen Lumi-supertietokone sijoittui kolmanneksi tuoreimmalla maailman nopeimpien supertietokoneiden Top500-listalla. Kone saavutti testeissä 151.9 petaflopsin High Performance Linpack (HPL) -suorituskyvyn. Lumi on myös kolmanneksi ympäristöystävällisimmistä supertietokoneista. Kone vihitään käyttöön kesäkuussa.
Supertietokoneissa ylitettiin haamuraja AMD:n prosessoreilla
https://etn.fi/index.php/13-news/13650-supertietokoneissa-ylitettiin-haamuraja-amd-n-prosessoreilla
Myös suomalainen LUMI, joka on yksi EuroHPC:n maailmanluokan supertietokoneista ja johtavista tekoälyn alustoista, on rakennettu AMD:n raudalle. CSC:n LUMI-johtaja Pekka Mannisen mukaan AMD EPYC -prosessorien ja AMD Instinct -kiihdytinten avulla voimme saavuttaa kunnianhimoisimmat tieteelliset tutkimustavoitteemme ja samalla saavuttaa ja ylittää EU:n tiukimmat ilmastotavoitteet. Olemme erittäin ylpeitä kolmannesta sijastamme Green500-listalla saavuttaen 51,63 gigaflopsia/watti tehon.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/13656-vaeitoes-vie-painetun-elektroniikan-myoes-hylkiville-pinnoille
Tomi Engdahl says:
Suomalaishanke aikoo korvata perinteiset salasanat
https://www.uusiteknologia.fi/2022/06/01/suomalaishanke-aikoo-korvata-perinteiset-salasanat/
Epävarmat toimintatavat salasanojen käytössä johtavat vuosittain lukemattomiin tietoturvaloukkauksiin ja taloudellisiin tappioihin. Nyt Jyväskylän yliopiston SAFE-hanke aikoo korvata perinteiset salasanat turvallisemmilla ratkaisuilla. Rahoitusta hankkeen kaupallistamiseen on saatu Business Finlandilta.
’’Käyttäjillä on nykyään aivan valtava määrä tilejä ja niihin valitaan helppouden takia liian usein heikkoja salasanoja tai vanhoja tuttuja salasanoja käytetään uudelleen. Siksi tarvitaan uutta radikaalia innovaatiota, joilla salasanojen nykyisiin ongelmiin pystytään puuttumaan’’, kertoo hanketta Jyväskylän yliopitstossa johtava apulaisprofessori Naomi Wood.
Salasanoihin ja tunnistautumiseen liittyviin ongelmiin on aiemmin kehitetty erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja. Ne eivät kuitenkaan ole onnistuneet korvaamaan salasanoja, koska käyttäjät eivät ole joko pitäneet ratkaisuja luotettavina tai ovat pitäneet niitä liian vaikeakäyttöisinä.
Salasanoihin on usein liittynyt myös erilaisia tietoturvaongelmia. Siksi salasanat ja niiden hallinnointi ovat nykyoloissa ratkaisevan tärkeitä paitsi yksityisten käyttäjien, myös organisaatioiden tietoturvan kannalta. Myös armeija, hallitukset, sähköverkot ja esimerkiksi rautateiden ja lennonjohdon tietoverkot tarvitsevat salasanoja tietoturvansa ylläpitämiseen.
Hankken lopullisena tarkoituksena on kehittää ja kaupallistaa kaikissa käyttöjärjestelmissä, palveluissa ja laitteissa toimiva tunnistautumismenetelmä, joka on paitsi tietoturvallinen myös helppokäyttöinen.
Tomi Engdahl says:
Tutkimustoiminta käy pk-yrityksissä vajaateholla
https://www.uusiteknologia.fi/2022/06/01/tutkimustoiminta-kay-pk-yrityksissa-vajaateholla/
Puutteet merkityksellisistä tutkimusaiheista, laihat hyödyt sekä aikapaine estävät suomalaisia pk-yrityksiä hyödyntämästä nykyistä paremmin tutkimustietoa, selviää Vaikuttavuussäätiön selvityksestä. Heistäkin jopa puolet haluaisi silti olla jatkossa edelläkävijöitä tutkimuksen hyödyntämisessä. Mukana on linkki uutuusselvitykseen.
Aineiston analyysin perusteella yritysten tutkimuksesta saavuttamia hyötyjä selittävät onnistuneet T&K-hankkeet, tutkimuslaitosten spin-offit, sopimustutkimukset sekä patentit ja lisenssit. Silti suurimpana esteenä hyödyntämiselle oli puutteet heille merkityksellisestä tutkimuksesta: 76 prosenttia pk-yrityksistä koki, että tutkimus ei ole keskittynyt käytännön kannalta merkitykselliseen asiaan – tai ainakaan vastaajalla ei ollut tietoa sellaisesta tutkimuksesta.
Myös se, että tutkimuksesta ei ole havaittu hyötyjä yrityksen toimintaan sekä aikapaineet ja varojen puute koettiin merkittävinä esteinä tutkimuksen hyödyntämiselle.
Puolet (50 %) vastaajien edustamista yrityksistä haluaa jatkossa olla edelläkävijöitä tutkimuksen hyödyntämisessä. Selvityksessä tunnistettiin, että nämä tulevaisuuden edelläkävijäyritykset näkevät muita enemmän tutkimuksen hyödyntämisen esteinä varojen puutteen, tutkimustuloksista viestimisen puutteen sekä ei-vakiintuneet menettelytavat tutkimuksen hyödyntämisessä. Nämä samat yritykset olivat tyypillisesti pääpainoltaan palvelualan yrityksiä, joiden päämarkkina-alue ei ollut selkeästi vain Suomi ja lisäksi niiden toimialan teknologinen kehitys koettiin nopeaksi ja kestävän kehityksen rooli korostuneeksi.
Suomalaisten pk-yritysten taustat
Suomessa ooli noin 2800 tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavaa pk-yritystä vuonna 2020 (alle 250 henkeä työllistävää yritystä)
Pk-yritykset ovat merkittävä työllistäjä, ja ne ovat luoneet runsaasti uusia työpaikkoja koko 2000-luvun.
Pk-sektori vastaa yli puolesta suomalaisten yritysten liikevaihdosta, ja niiden osuus BKT:sta on runsaat 40 prosenttia.
Suomen 293 377 yrityksestä 93 prosenttia on alle kymmenen työntekijän pienyrityksiä, alle viidenkymmenen henkilön yrityksiä 5,7 prosenttia, 50-249 henkilön keskisuuria 1,1 prosenttia. Loput eli 0,2 prosenttia on suuryrityksiä, joissa on 250 henkilöä tai enemmän.
Lisää: Vaikuttavuussäätiön pk-yritysten tutkimusjulkaisu 2022 (LINKKI,pdf)
https://www.vaikuttavuussaatio.fi/wp-content/uploads/2022/05/VS_selvitys22_v06b.pdf
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/06/01/tutkimustoiminta-kay-pk-yrityksissa-vajaateholla/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/06/02/erkkojen-saatio-tukee-koneoppimista-ja-kuvantamista/
Tomi Engdahl says:
”Suomen merkittävin tietotekniikan investointi” – tänne tulee Microsoftin uusi datakeskus
https://www.is.fi/digitoday/art-2000008867216.html
Microsoftin suurhankkeen kolmas datakeskus tulee Vihtiin. Kokonaisuus vaikuttaa myös tavallisten ihmisten arkeen.
Microsoftin Etelä-Suomeen suunnitteleman datakeskusalueen kolmas sijaintipaikka on Vihti, yhtiö paljasti maanantaina. Keskus on jatkoa Espooseen ja Kirkkonummelle sijoittuville datakeskuksille, joista Microsoft ja Fortum kertoivat maaliskuussa.
Konseptiin kuuluu kolme erillistä ja itsenäisesti toimivaa, mutta toistensa kanssa synkronoituvaa datakeskusta. Tavoitteena on varmistaa asiakkaiden datan turvaaminen mahdollisimman pienellä vasteajalla kaikissa olosuhteissa.
Kokonaisuuden on määrä nopeuttaa ja varmistaa paitsi Microsoftin omia pilvipalveluita, myös yhtiön datakeskusasiakkaiden palveluita. Esimerkiksi yritysten, julkisen sektorin ja korkeakoulujen lisäksi hyödyt näkynevät suoraan tavallisille kuluttajille.
Tomi Engdahl says:
VTT:n sellu korvaa muovin
https://etn.fi/index.php/13-news/13682-vtt-n-sellu-korvaa-muovin
VTT on kehittänyt ratkaisun pakkausmuovien ongelmaan. Regeneroitu eli uudelleenkiteytetty selluloosa korvaa muovikalvoja. Pakkausmateriaalin tuotanto on pilotointivaiheessa, ja se voi olla laajassa teollisuuden käytössä 5–7 vuoden päästä.
Elintarvikepakkaukset täyttävät tärkeimmän tehtävänsä, kun ne suojaavat ruokaa ja minimoivat hävikin. Ohuet muovikalvot ovat kuitenkin hankalia kierrätettäviä, ja ne päätyvät käytön jälkeen usein väärään paikkaan.
- Kykenemme valmistamaan läpinäkyvää ja joustavaa selluloosakalvoa. Kuluttaja ei erota lasinkirkasta materiaalia perinteisestä öljypohjaisesta muovista. Selluloosakalvo kestää kosteutta, mutta häviää luonnossa yhtä hyvin kuin paperiarkki. Tuote on biopohjainen ja biohajoava, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/06/06/uusi-miljoonien-eurojen-datakeskus-suomeen/
Tietotekniikan palveluyritykset CGI ja Equinix investoivat Suomeen miljoonia euroja uuden datakeskuksen ja uusien työpaikkojen avaamiseksi. Uusi datakeskuks sijaitsee Etelä-Suomessa, mutta tarkempaa sijaintia ei paljastettu.
Tomi Engdahl says:
Uusi virtuaalitekniikan studio Tampereelle – 32 kameraa
https://www.uusiteknologia.fi/2022/06/06/uusi-virtuaalitekniikan-studio-tampereelle-32-kameraa/
Tampereen yliopistoon toteutettu Suomen ensimmäinen volumetrinen kaappausstudio tekee virtuaalitodellisuudesta entistä aidompaa. Uusi studio on pystytetty yliopiston CIVIT (Centre for Immersive Visual Technologies) -tutkimuskeskukseen. Uusiin tiloihin pääsee tutustumaan tulevana keskiviikkona 8.6.2022 Imaging Days -tapahtuman yhteydessä.
Tampereen yliopiston volumetrinen kaappausstudio (volumetric capture, VoCap) on paitsi ensimmäinen Suomessa myös maailman mittakaavassa harvinainen. Uudessa CIVITin volumetrisessä studiossa kohdetta kuvataan samanaikaisesti kymmenillä kameraryhmillä eri kulmista.
Studion 32 kamerayksiköstä kussakin on kolme erillistä kameraa. Uudessa studiossa volumetrinen kaappaustekniikka kuvaa kohteesta, kuten esineestä tai jopa liikkuvasta ihmisestä, reaaliaikaisen 3D-mallin, jota voi tarkastella mistä suunnasta tahansa.
Tomi Engdahl says:
Kansa kuuntelee musiikin pääosin ilmaiseksi
https://www.uusiteknologia.fi/2022/06/06/kansa-kuuntelee-musiikin-paaosin-ilmaiseksi/
Musiikin suoratoistopalveluita käyttää jo yhdeksän kymmenestä suomalaisesta, mutta vain 35 prosenttia haluaa maksaa niistä. Suosituimpia musiikkipalveluita ovat uuden selvityksen mukaan videokanava Youtube ja vastaavat mainosrahoitteiset nettipalvelut. Suosituin maksullinen VOD-suoratoistopalvelu on Netflix ja toisena verovaroin hoidettu Yleisradion Areena.
Musiikin striimaus pohjoismaissa ei ole enää Polaris Nordic: Digital Music in the Nordics 2022 -tutkimuksen mukaan kokonaisuutena kasvanut, mutta maksullisia palveluita käytetään jonkin verran enemmän. Suomen, Tanskan, Norjan ja Ruotsin digitaalisia musiikinkuuntelutottumuksia mittaava tutkimus tehtiin huhti-toukokuussa 2022 yhteistyössä Teoston, Tanskan tekijänoikeusjärjestö Kodan ja Norjan Tonon kanssa. Tutkimus tehdään joka toinen vuosi ja sen toteuttaa tutkimusyhtiö YouGov.
Eniten maksulliset suoratoistokanavat kasvoivat Ruotsissa (52 –> 59 %) ja Tanskassa (56 –> 57 %), mutta Suomessa maksullisia musiikkipalveluita käyttäneiden määrä kasvoi kahdessa vuodessa vain 32 prosentista vuodessa vain 35 prosenttiin. ”Jostain syystä maksuttomat palvelut riittävät yhä monelle suomalaiselle musiikinkuluttajalle”, sanoo Teoston lisensointijohtaja Markus Kaarto.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/06/06/microsoftille-jo-kolmas-datakeskushanke-suomeen/
Tomi Engdahl says:
Ari-Jukan uskomaton keksintö kiinnostaa nyt palokuntia koko Suomessa – tällainen on sammutussauva
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella on otettu käyttöön palomies Ari-Jukka Kalliomäen kehittämä sammutussauva. Sammutusväline parantaa työturvallisuutta sekä sammutustehoa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2583c12a-601a-4303-bd0e-49de2e9183ee
Tomi Engdahl says:
Tuore selvitys: Suurin osa suomalaisyrityksistä ei pystyisi toimimaan kuin päivän, jos sähkönjakelu keskeytyisi
Sähkönjakelun keskeytyminen on yrityksille suurin uhka, kertoo Keskuskauppakamarin selvitys.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/888973e7-b711-4520-b398-cca756fb05d1
Keskuskauppakamarin ja Huoltovarmuuskeskuksen tiistaina julkaistun selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa vastaajayrityksistä ei kestäisi kuin yhden päivän, jos sähkönjakelu Suomeen keskeytyisi.
Selvityksen mukaan sähkökatkoksen sattuessa puolet vastaajayrityksistä ei kykenisi jatkamaan tai siirtämään toimintaansa toiseen paikkaan.
Yhden päivän sähkökatkoksen kestäisi lähes viidesosa vastaajayrityksistä, eli yhden päivän jälkeen kaksi kolmasosaa yrityksistä ei kykenisi lainkaan jatkamaan toimintaansa.
Yritysten toiminta vaikeutuisi myös digitaalisten palveluiden estyessä. Selvityksen tuloksista ilmenee, että yhden päivän katkon jälkeen reilusti yli kolmasosa yrityksistä ei kykenisi toimimaan.
Selvityksen mukaan suuriin yrityksiin kohdistuneen hybridivaikuttamisen todennäköisyys on kasvanut.
Lähes puolet suurista yrityksistä arvioivat vaikuttamisen todennäköisyyden olevan vähintään melko todennäköistä.
Hybridivaikuttamisen vakavimmat seuraukset yrityksille olisivat selvityksen mukaan luottamuksellisten tuotetietojen tai muun yritystiedon menettäminen, luotettavan liikekumppanin aseman menettäminen tai olemassa olevien asiakassuhteiden menetykset. Myös tulevien liiketoimintamahdollisuuksien menettäminen ja taloudelliset menetykset nousivat selvityksessä esiin.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/13690-4500-it-ammattilaista-saisi-heti-toeitae
Tomi Engdahl says:
Tampere saa nopean julkisen verkon ledikatuvalojen kautta
https://etn.fi/index.php/13-news/13702-tampere-saa-nopean-julkisen-verkon-ledikatuvalojen-kautta
Tampereen kaupunki ottaa käyttöön Signifyn BrightSites-ratkaisun, joka tarjoaa nopean langattoman yhteyden laadukkaiden ledikatuvalaisimien kautta. BrightSites hyödyntää olemassa olevaa valaistusinfrastruktuuria ja luo koko kaupungin kattavan verkon murto-osalla tavanomaisista kustannuksista.
BrightSites-ratkaisu vastaa monin tavoin Nokia-vetoisessa LuxTurrim5G-hankkeessa kehitettyjä älyvalotolppia.
Tampereen julkinen verkko on Signifyn ja Edzcomin yhteisprojekti. BrightSites-ratkaisu tarjoaa nopean ja luotettavan tietoliikenneyhteyden jokaisessa kadunkulmassa hyödyntäen kaupungin omaa katuvalaisinverkostoa. Sen ansiosta kuituyhteyksiä ei tarvitse enää kaivaa ja vetää kaupungin alle.
Perinteisiin ratkaisuihin verrattuna uusi ratkaisu on merkittävästi perinteisiä keinoja nopeampi toteuttaa ja myös edullisempi. Tämän ansiosta Tampere voi kiihdyttää tämänhetkisten ja tulevien laajakaistakäyttöisten IoT-ratkaisujen, kuten 5G:n, WiFin ja älykkäiden kaupunkien palveluiden, käyttöönottoa.
BrightSitesin ansiosta valaistusinfrastruktuuri muuttuu reaaliaikaisten sensorien, kameroiden ja muiden digiteknologioiden alustaksi.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/06/09/bittium-tuo-mobiilin-kokonaisratkaisun-taistelukentalle/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/06/09/uusinta-5g-ja-tekoalytekniikkaa-teollisuusautomaatioon/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/06/09/tampereen-ledikatuvalaisimiin-langattomat-yhteydet/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/06/10/droonien-rooli-kasvussa-suomi-hyvin-mukana/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/06/10/aikakiteista-uudenlainen-muisti-kvanttitietokoneisiin/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/06/10/tampereen-ensimmainen-risc-v-yhteispiiri-pian-koekayttoon/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/06/10/piilaaksolaisyritys-tuo-tampereelle-digisuunnittelua/
Satelliittipaikannuksen GNSS-vastaanottimien tekniikkaa kehittävä piilaaksolaisyritys oneNav vahvistaa suunnittelutiiminsä osaamista perustamalla uuden tytäryhtiön Tampereelle. OneNav Finland aikoo kasvattaa myös suunnittelutiimiään Tampereelta.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/13711-tampereen-soc-hubin-ensimmaeistae-jaerjestelmaepiiriae-testataan