Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
3,884 Comments
Tomi Engdahl says:
Finland to prohibit telesales use of verbal contracts
https://yle.fi/a/74-20007339
A change in the law will end the practice of telemarketers closing deals over the phone, with contracts only considered valid if a customer confirms in writing.
Tomi Engdahl says:
Uudet työllisyysluvut löivät ekonomistit ällikällä – ”Hämmästyttävän vahvaa”
Sanna Marinin (sd) hallituksen työllisyystavoite on nyt ylittynyt selvästi.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/ab1c350d-d236-4d29-a3db-686861f0a121
Työllisyysasteen trendiluku nousi marraskuussa uuteen ennätykseen, kertoo Tilastokeskus. 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli marraskuussa 74,7 %, kun se lokakuussa oli 74,4 %. Trendisarjan luvuista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu.
Sanna Marinin (sd) hallituksen tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste. Tilastokeskus muutti laskentatapaa viime vuonna. Vanhalla tavalla laskettuna työllisyysasteen trendi olisi todennäköisesti jo lähempänä 76 prosenttia kuin 75 prosenttia.
”Loistava työllisyyskehitys”
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist hämmästelee hänkin hyviä työllisyyslukuja.
– Loistava työllisyyskehitys uhmaa juuri nyt vahvasti ennusteita. Työllisyysaste nousee kohti ennätyslukemia, vaikka suhdanteen viilenemistä ja taantumaa on povattu kuukausitolkulla, Appelqvist kommentoi.
– Ilmeisesti oikea tulkinta on se, että työvoiman kysyntätilanne oli alkuvuodesta niin vahva, että se etenee edelleen hyökyaallon lailla vastatuulesta huolimatta, hän jatkaa.
Työttömänä oli marraskuussa Tilastokeskuksen mukaan 164 000 henkeä, mikä on karkeasti ottaen saman verran kuin vuosi sitten. Myös työttömyysasteen trendi jatkoi kuitenkin alenemista marraskuussa ja päätyi 6,7 prosenttiin.
Tomi Engdahl says:
Suomi on maailman kyberturvallisin maa etätyöhön
https://etn.fi/index.php/13-news/14399-suomi-on-maailman-kyberturvallisin-maa-etaetyoehoen
Itänaapurimme ansiosta saamme mekin osamme erilaisista verkkohyökkäyksistä. Esimerkiksi viime viikolla HSL:n palvelut olivat nurin palvelunestohyökkäyksen takia. Etätöiden tekemisen näkökulmasta Suomi on kuitenkin maailman kyberturvallisin maa.
Verkkomarkkinoinnin asiantuntija Reboot Online on vertaillut eri maiden kyberturvallisuutta nimenomaan etätöiden tekemisen kannalta. Sen arviossa Suomi vie maailman kyberturvallisimman maan kruunun. Suomen kybervaarapisteet ovat vertailun alhaisimmat ja meillä on alle 300 tietojenkalastelusivustoa.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/12/21/uusi-ekosysteemi-parantaa-vientiteollisuuden-nousua/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/12/20/digipelaaminen-ja-e-pelimediat-entista-suositumpia-kannykkapelaaminen-ei-kasva-enaa/
Tomi Engdahl says:
Ohjelmistoala kasvaa nopeasti ja palkkaa nuoria
https://etn.fi/index.php/13-news/14407-ohjelmistoala-kasvaa-nopeasti-ja-palkkaa-nuoria
Ohjelmistoalan tuore Sykemittari kertoo, että alan nopea kasvu jatkuu. – Yli 80 prosenttia yrityksistä kasvaa, sanoo Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha. Erittäin hyvä uutinen on se, että alan yritykset palkkaavat yhä useammin junioreita eli suoraan valmistuneita.
Sykemittarin mukaan ohjelmistoalan yrityksistä 82 prosenttia arvioi liikevaihtonsa kasvavan seuraavan 6 kuukauden aikana. – 28 prosenttia uskoo jopa huomattavaan kasvuun seuraavan 6 kuukauden aikana. Menestys ja kasvuodotukset heijastuvat kiitettävästi myös työllistämisenä, henkilöstömäärän kasvua odottaa miltei kaksi kolmasosaa (64 %) yrityksistä, Roiha iloitsee.
Roiha on tyytyväinen erityisesti työllistämisen kohdentumisesta uusiin tulijoihin ohjelmistoalalle. 55 prosenttia alan yrityksistä aikoo palkata junioritason osaajan seuraavan 12 kuukauden aikana.
Tomi Engdahl says:
Kyberturvan ammattilaisista on huutava pula
https://etn.fi/index.php/13-news/14410-kyberturvan-ammattilaisista-on-huutava-pula
Kyberturvallisuuden ammattilaisista on akuutti pula. Globaalisti vajeeksi on arvioitu kolme miljoonaa ammattilaista. Suomessa ongelmaa yrittää ratkoa Metropolian ammattikorkeakoulu uudella opetussuunnitelmalla, jossa kyberturvallisuus on erittäin tärkeässä asemassa. Ohjelman keskeinen osa on Fortinet Training Instituten NSE-koulutus (Network Security Expert).
Liiketoimintaympäristö muuttuu nopeasti uusien uhkien ilmaantuessa ja uusien ja vanhojen rikollisten oppiessa käyttmään erilaisia taktiikoita. Vaikka kyberturvallisuusteollisuus mukautuu ja kehittyy jatkuvasti, suomalaisilla yrityksillä ja organisaatioilla on paljon huomioon otettavia seikkoja uusien teknologisten innovaatioiden myötä, jotta mahdollisimman hyvä turvallisuustaso voitaisiin varmistaa.
Yritysten on turvattava omaisuutensa ja varmistettava työntekijöiden jatkuva valmius reagoida kyberhyökkäykseen, jos he haluavat edetä turvallisesti ja välttää kyberrikollisten tai pahantahtoisten hyökkääjien aiheuttamia tappioita. Traficomin Kybersää Lokakuu 2022 -raportin mukaan lokakuun suurimmat kyberuhat olivat tietomurrot ja -vuodot, petokset ja kalastus, haittaohjelmat ja haavoittuvuudet (mukaan lukien kiristyshaittaohjelmat), automaatio ja IoT, verkkojen toiminta sekä vakoilu.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/12/22/suomi-rahoittaa-puolijohdelaiteosaajaa-30-miljoonalla-eurolla/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/12/22/bittium-itsenaistaa-liiketoimintayksikoitaan/
Tomi Engdahl says:
Finland trials newspaper delivery by drone
The pilot project is the first of its kind in the world, according to the company behind the initiative.
https://yle.fi/a/74-20010127
Tomi Engdahl says:
Suomalaisista suuryrityksistä 77 prosenttia näkee Nato-suhteen tiivistymisen yritykselleen mahdollisuutena, selviää OP:n Suuryritystutkimuksesta.
Venäjän markkina pysyy suljettuna myös tulevaisuudessa, kertovat suuryritykset
https://www.op-media.fi/yrittajyys/venajan-markkina-pysyy-suljettuna-myos-tulevaisuudessa-kertovat-suuryritykset/?cmpid=….facebook+instagram.social.YP+-+Kansainv%C3%A4listyminen_Ven%C3%A4j%C3%A4n+markkinat%2C+versio+1.&fbclid=IwAR0uaLvtPxTTt5W9BShMkWeIeDxtEgaCoKhQ2ff63vwf_AX7X05eMVCBjlg
Selkeä enemmistö suomalaisista suuryrityksistä kertoo Venäjän markkinan sulkeutuneen lopullisesti. Myös yritysten kanta Nato-jäsenyydestä on selvä: useampi kuin kolme neljästä näkee Nato-suhteen tiivistymisessä yritykselleen mahdollisuuksia. Tulokset selviävät vuosittaisesta Suuryritystutkimuksesta.
Suomalaisista suuryrityksistä 77 prosenttia näkee Nato-suhteen tiivistymisen yritykselleen mahdollisuutena, selviää OP:n Suuryritystutkimuksesta. Reilu viidennes suhtautuu Nato-jäsenyyteen neutraalisti eikä näe sitä yritykselleen selkeänä uhkana eikä mahdollisuutena.
Tomi Engdahl says:
Rahankäytön henkiset vuodenajat 2022 ja kurkistus vuoteen 2023
https://media.sanoma.fi/kirjoituksia-markkinoinnista/2022-12-14-rahankayton-henkiset-vuodenajat-2022-ja-kurkistus-vuoteen
Elämme töyssyisiä aikoja. Kuluttaminen pomppii kvartaaleittain, mutta yritykset toimivat pitkäjänteisesti. Ennen oli päinvastoin, kirjoittaa Omnicom Media Groupin Kari Tervonen.
Valtiovarainministeriö ja suomalaiset ovat luottavaisia siihen, että työllisyystilanne pysyy hyvänä seuraavat kaksi vuottakin. Inflaation ostovoimaa nakertavan hampaan odotetaan tylsistyvän loppukeväästä. Erilaiset pomput jatkuvat, mutta talouden pitkän aikavälin vakauteen uskotaan.
Viime vuosien pomppukelit olivat niin rajuja, ettei lyhyitä talousnousuja jatkuvan sahauksen keskeltä arjessa erottanut. Arkityötuntien ja viikonlopun välinen erokin on kovasti liudentunut etätyön voimalla.
Murheellisten onnellisten maassa on tapahtunut iso muutos suhtautumisessa tulevaisuuteen. Suomalaiset ovat vihdoin alkaneet toivoa, että seuraava vuosi EI olisi samakaltainen kuin edellinen. Turvallisuutta rakastavien suomalaisten toive oli parikymmentä vuotta edellisen vuoden kaksoissisar (ja terveyttä läheisille). Toive paremmasta on askel oikeaan suuntaan. Niinä vuosikymmeninä talous kasvoi reippaasti, ja suomalaiset eivät ainoastaan toivoneet parempaa vaan uskoivat vakaasti, että maailma ja Suomi muuttuu koko ajan paremmaksi. Sitä kohti taas.
Henkiset vuodenajat vuonna 2022 olivat korona, Nato-hakemus, elämyskesä ja kriisitietoinen syksy.
Uskon, että myös vuodesta 2023 tulee ainakin neljän erilaisen mentaalisen jakson vuosi kulutuksen osalta.
Parin viimeisimmän kuukauden ajan yleisimmät small talkin aiheet ovat olleet hintojen nousu, energian saatavuus ja arvaamaton Venäjä.
Mielialat kääntyivät elämyskesän jälkeen nopeasti. Huomattavia säästöjä arjessaan tekevien osuus suomalaisista kaksinkertaistui elokuusta loppusyksyyn neljännekseen suomalaisista. Täysin normaalilla tahdillaan tekee erilaisia ostoksia enää joka kuudes. Erityisesti isommista hankinnoista kuten asunnot ja autot on pidättäydytty, ja menoja tarkkailtu. On kuitenkin mahdollista, että auto- ja asuntokauppa alkavat elpymään inflaation hellittäessä kevään aikana.
Samatuloiset seinänaapurit voivat lähteä säästökuurille kovin eri lähtökohdista, koska pankkitilillä oleva pienikin puskuri auttaa. Jos talous on valmiiksi tiukalla, vaikutukset ovat välittömiä. Alle 30-vuotiaat ja lapsiperheet ovat joutuneet tinkimään ylivoimaisesti eniten kulutushaluista jo keväästä 2022 lähtien. He ovat myös tehneet erilaisia ekstratöitä henkilökohtaisen kassan virkistämiseksi.
Matkapuhelimiin käytetty raha nousi jyrkästi syksyllä 2022. Myöskään hyvistä tietoliikenneyhteyksistä ei tingitä. Rahankäyttötutkimuksien mukaan sujuva verkkoelämä on lääkkeitäkin tärkeämpi rahankäyttökohde monille, ja tietoliikenneyhteydet sijoittuvat Maslowin tarvehierarkiassa ihan tutkitusti turvallisuuden ja sosiaalisten kontaktien rajamaastoon.
On mahdollista, että viihdemedian kulutus- ja käyttötottumukset muuttuvat, mutta tarpeina rentoutuminen ja itsestä huolen pitäminen eivät ainakaan vähene. Viihde on erityisen hyväksi juuri nyt -väitteen allekirjoittaa 60 % maailman kansalaisista, ja saa viihteestä apua omaan hyvinvointiin.
Paradoksaalisesti tulevaisuushorisontin hämäryys voi lisätä tässä ja nyt -kuluttamisen halua ja vähentää halua säästää isoihin asioihin tulevaisuuteen. Maailmanlaajuisestikin joka toinen nuori ei näe juuri nyt mitään järkeä säästää ”tulevaa normaalia elämää” varten.
Intohimoinen harrastus on tärkeämpi kuin koskaan, omalle itselle halutaan antaa toteutumisen tilaa ulkoisten paineiden keskellä
Vaikka halvimman mahdollisen vaihtoehdon valitsisikin jatkossa joka neljäs ostoksilla kävijä, silti yli puolet ostoista kohdistuu yhä päällimmäisenä mielessä olevaan tai tykätyimpään merkkiin – usein ilman vaihtoehtojen harkintaa.
Neuvoni mainostajille on se, että satsatkaa reilummin pitkäkestoiseen jälkeen kuluttajien mielessä. Moni yritys ymmärtää tunnettuuden väärin ja optimoi rahankäyttöään pyrkimällä mainonnallaan muutaman viikon mainosesimerkeillä autettuun mielessä pysymiseen.
Loppuvuoden 2022 kulutustutkimusten mukaan oikea jouluntoivotusmuotoilu on yleismaailmallisesti ”iloista joulua”, mutta Suomessa myös ”turvallista joulua” tai jopa ”hyödyllistä joulua”.
Arkihuolesi kaikki heitä, vaikka omasta hyvästä arjesta nauttiminen on avain onnellisuuteen myös 2023.
Tomi Engdahl says:
Tämä kaikki muuttuu vuonna 2023
Ensi vuoden suurin uudistus on hyvinvointialueiden aloittaminen. Sen lisäksi muun muassa seksuaalirikoslaki uudistuu ja yksityisen terveydenhoidon Kela-korvaukset pienenevät.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/67ca68e6-a2d5-4ccf-b418-5e2b14dc250e
Tomi Engdahl says:
Haussa älyvaatteita, -kankaita tai -ihoa hyödyntäviä ratkaisuja
https://forumvirium.fi/haussa-alyvaatteita-kankaita-tai-ihoa-hyodyntavia-ratkaisuja/?fbclid=IwAR3MiGW3pynr-MBWNev1pjbysnQWDXyJQRIqDahfp9oOFOAWojR90tdzju4
Älyvaatteet, -kankaat ja -iho ovat teknologioita, jotka voisivat sopia sairaaloihin ja palvelukoteihin. Nyt etsitään niitä hyödyntäviä ratkaisuja kokeiltavaksi.
Helsingin sosiaali- ja terveystoimi (sote) sekä Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki kutsuvat palveluntuottajia markkinavuoropuheluun, jonka aiheena ovat älyvaatteet ja elektroninen iho.
Tomi Engdahl says:
https://veryfinnishproblems.com/blogs/news/perfect-korvapuusti-a-guide-to-appreciating-finnish-cinnamon-buns
Tomi Engdahl says:
https://forumvirium.fi/haussa-sosiaalisia-ja-avustavia-robotteja/
Tomi Engdahl says:
Brittilehti valitsi parhaan lakritsinvalmistajan – ja se tulee Kouvolasta
Kouvolalainen lakritsi on niittänyt jälleen maailmanmainetta.
https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/c18ef1b6-9399-44ae-bfcd-973e559e6fb6
Kouvolan Lakritsi on saanut jälleen arvostusta, kun brittiläinen aikakauslehti LUXLife valitsi yrityksen parhaaksi lakritsinvalmistajaksi jo kolmatta kertaa peräkkäin, kertoo yhtiö tiedotteessaan.
Kouvolan Lakritsilla iloitaan tunnustuksesta, sillä yrityksen on määrä kasvattaa vientiä tulevaisuudessa merkittävästi.
Jo tällä hetkellä Kouvolan Lakritsin tuotteista 20–25 prosenttia menee vientiin, esimerkiksi Saksaan, Italiaan, Kanadaan ja Englantiin.
Nuoret valitsevat tutkimuksen mukaan pussiinsa mielellään kirpeitä karkkeja, kun taas iäkkäämmät korvaavat ne lakritsilla.
https://kouvolanlakritsi.fi/?gclid=Cj0KCQiAtvSdBhD0ARIsAPf8oNnOuIkH-wm-E3ptsQ0ez30BCQuaEsfyy9CHXweZ_ihZK_8dhXldfWcaAnIHEALw_wcB
Kouvolan Lakritsi on valmistanut tuotteitaan tinkimättömällä otteella vuodesta 1906.
Tomi Engdahl says:
Kouvolan Lakritsi Oy – Finland
Liquorice Manufacturer of the Year 2021
https://www.lux-review.com/winners/kouvolan-lakritsi-oy-2/
Tomi Engdahl says:
The Saltier the Licorice, the Happier the Country. Just Look at ..
https://www.nytimes.com/interactive/2018/10/24/magazine/candy-salty-licorice-finland-happiness.html
Tomi Engdahl says:
Best licorice comes from Finland. British magazine LUXlife chose the best licorice manufacturer – and it comes from Kouvola Finland. Kouvolan Lakritsi was just selected as the best licorice manufacturer third time. I can agree that they make really good licorice.
https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/c18ef1b6-9399-44ae-bfcd-973e559e6fb6
https://kouvolanlakritsi.fi/
https://www.lux-review.com/winners/kouvolan-lakritsi-oy-2/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14452-saehkoetekniikkaa-myytiin-ennaetysvauhdilla
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14453-suomessa-kehitettiin-erittaein-tarkka-optinen-atomikello
Tomi Engdahl says:
Tuore raportti kertoo kylmää kieltä: Näin Suomen oppimistulokset romahtivat
Vuosituhannen vaihteessa alkanut oppimistulosten lasku on Suomessa ollut kansainvälisesti poikkeuksellisen nopeaa. Ministeriön mukaan syitä on selvitettävä.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/03d4ec18-07ad-4117-95e4-41bb4967c692
Viime vuosikymmeninä suomalaisessa koulutuksessa oppimistulokset ovat heikentyneet ja koulutustason nousu on pysähtynyt, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tuore raportti.
Vuosituhannen vaihteessa alkanut oppimistulosten lasku on Suomessa ollut kansainvälisesti poikkeuksellisen nopeaa. Useissa tutkimuksissa todettu lukutaidon ja matematiikan osaamisen heikkeneminen vastaa yli vuoden, joissain aineistoissa kahden vuoden, oppimista.
OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen sanoo raportin esipuheessa, että monet Suomelle perinteiset vahvuudet, kuten koulutuksen laaja autonomia ja opettajien korkea koulutustaso, ovat vahvistuneet 2000-luvulla, mutta oppimistulokset ovat heikentyneet ja erityisesti heikommin pärjäävien lasten ja nuorten osuudet kasvaneet.
– Oppimistulosten edelleen heikentyessä on välttämätöntä arvioida kriittisesti sekä kehitystä että aiempia käsityksiämme hyvien oppimistulosten syistä, Lehikoinen sanoo esipuheessa.
https://okm.fi/documents/1410845/145610862/Sivistyskatsaus2030-Tyoversio.pdf/8c225545-555d-8c2a-25e5-6c6d44dcd342/Sivistyskatsaus2030-Tyoversio.pdf?t=1673429126859
Tomi Engdahl says:
Nainen lähti kauppaan, päätyi ruumishuoneelle – mitä vartiointialalla oikein tapahtuu?
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/99658807-783a-46e2-ab81-30a0be071705
Tomi Engdahl says:
Ilmarinen: Työkyvyttömyyseläkkeelle hakeneiden määrä kääntyi kasvuun – ”Masennus ylivoimaisesti suurin syy”
Nuorten mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet huolestuttavasti, eläkeyhtiö Ilmarinen sanoo.
Tomi Engdahl says:
Ilmarinen: Työkyvyttömyyseläkkeelle hakeneiden määrä kääntyi kasvuun – ”Masennus ylivoimaisesti suurin syy”
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009325109.html
Nuorten mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet huolestuttavasti, eläkeyhtiö Ilmarinen sanoo.
Työeläkeyhtiö Ilmariselle tulleiden työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kääntyi viime vuonna kasvuun, yhtiö kertoo.
Uusia hakemuksia tuli runsaat 11 000 eli viisi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Vuosina 2020 ja 2021 hakemusten määrä vähentyi. Ilmarisen mukaan nyt näyttää siltä, että hakemusmäärissä on palattu korona-aikaa edeltävälle tasolle.
Useimmiten työkyvyttömyyseläkkeelle veivät mielenterveyden häiriöt. Ilmarisen mukaan erityisesti nuorten mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet huolestuttavasti.
– Masennus on ylivoimaisesti suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Mielenterveyssyiden vuoksi eläköidytään keskimäärin nuorempana, ja myös paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna haasteellisempaa, sanoo Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen tiedotteessa.
Korona on näkynyt Ilmariselle tulleiden hakemusten diagnooseissa vähän.
– Pitkittyneen koronataudin vuoksi työkyvyttömyyseläkettä on haettu meiltä vain vähän, Halonen kertoo.
Tomi Engdahl says:
Digitaaliset terapiat voivat helpottaa masennusoireita
Kun terapeuteista on pula, digitaalisista interventioista toivotaan apua mielenterveyden ongelmiin. Tutkimuksen mukaan älylaitteet voivat myös auttaa ennakoimaan ja tunnistamaan masennus- ja ahdistusoireita.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/mielenterveys/digitaaliset-terapiat-voivat-helpottaa-masennusoireita?utm_source=&fbclid=IwAR3lkbu6beMTROB-r3wr9dvqVRK7SnHbKj1zWfwtMzlmuDsRzowKOX5F4ME
Tomi Engdahl says:
Valtiokonttori siirtää kaiken pilveen – käyttää kahta alustaa
Aleksi Kolehmainen11.1.202306:05PILVIPALVELUT
Kaikkien järjestelmien on tarkoitus pyöriä pilvipalveluissa vuoden 2023 loppuun mennessä.
https://www.tivi.fi/uutiset/valtiokonttori-siirtaa-kaiken-pilveen-kayttaa-kahta-alustaa/2a6dee1f-7837-4a48-9be8-f50c8ed9e7b1
Tomi Engdahl says:
Nuorten yksinäisyys ei hellittänyt, vaikka pandemiarajoitukset purettiin: Lääkkeeksi on nyt tarjolla ilmainen yksinäisyyden omahoito-ohjelma
https://yle.fi/a/74-20008703
Professori Niina Junttila arvioi, että olemme alkaneet arastella toisia ihmisiä. Pitkittynyt yksinäisyys lisää riskiä sairastua vakaviin sairauksiin.
Tomi Engdahl says:
https://tyopaikat.oikotie.fi/tyontekijalle/artikkelit/mitka-ovat-adhd-piirteisten-supervoimat
Tomi Engdahl says:
Alexander Puution kolumni: Nyky-yhteiskunta ei tarjoa elämälle uraa suurempaa tarkoitusta
https://yle.fi/a/74-20011591
Ravistellessamme yhteiskuntamme tunkkaisia rooleja olemme unohtaneet luoda korvaavia lähteitä syvästi tarkoitukselliselle elämälle, kirjoittaa Puutio.
Tomi Engdahl says:
Uusi Sidekick-hyvinvointiohjelma atooppisen ihon hoitoon
Sidekick on 12 viikon pituinen suomenkielinen ohjelma, joka auttaa atooppisen ihottuman kanssa eläviä ottamaan askelia kohti hyvää oloa.
https://www.allergia.fi/palvelut/sidekick-atooppinen-ihottuma/?utm_source=facebook&utm_medium=targeted&utm_campaign=sidekick-janica&utm_content=video3&fbclid=IwAR2xeZAXT1ncse0Hu7aH6_KulnY0FqT5vGx7vSARCEXrTbOMXAGUdLvThe8#53ca5394
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14459-vuoden-professori-kehitti-tavan-analysoida-koneita
Tomi Engdahl says:
Jenny Gross / New York Times:
How Finland, ranked first of 41 European countries in a media literacy survey, teaches students to spot misinformation on social media, starting in preschool
How Finland Is Teaching a Generation to Spot Misinformation
https://www.nytimes.com/2023/01/10/world/europe/finland-misinformation-classes.html
Tomi Engdahl says:
Suomalainen fyysikko kehitti syntetisaattorin edeltäjän, mutta sen raastava ulina aiheutti yhtyeelle porttikiellon
Fyysikon koulutuksen saanut Erkki Kurenniemi loi Suomen ensimmäiset syntetisaattorit ja ennusti internetin
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/lukemisto/7d3aed93-4870-48ba-9e69-8aed28e30172
Erkki Kurenniemi (1941–2017) oli elektronisen musiikin tienraivaaja ja virtuaalisen maailman visionääri. Fyysikon koulutuksen saanut Kurenniemi kehitteli myös Suomen ensimmäiset elektroniset soittimet, jotka edelsivät moderneja syntetisaattoreita.
Kokeileva elektronimusiikki oli osaltaan myös 1960-luvun vastakulttuuria, joten hänet nähdään myös aikakautensa avantgardetaiteen vaikuttajana.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/01/16/akkumateriaalien-tuottajat-perustivat-vaikuttajajarjeston/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/01/17/vtt-investoi-voittojaan-teollisuuden-tutkimuspilotteihin/
Valtion teknologian tutkimuskeskus VTT käynnistää seuraaville kolmelle vuodelle viisi uutta teollisuuden tutkimusinvestointia, joiden tarkoitus on edistää Suomen vihreää siirtymää sekä samalla kiihdyttävät yritysten uudistumista ja kilpailukykyä. VTT haluaa edistää myös kansallista aloitetta mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian pilotointiympäristön rakentamiseksi.
Tomi Engdahl says:
Suomi on pian Euroopan ainoa uraanin tuottaja ja näitä viittä asiaa se tarkoittaa
Terrafame aloittaa uraanin talteenoton vuonna 2024. Samalla uraanin alkutuotanto palaa Eurooppaan. Listasimme viisi asiaa, jotka tekevät suomalaisesta uraanista merkittävän.
https://yle.fi/a/74-20012598
Tomi Engdahl says:
Pääkirjoitus: Oppimisen taso romahti ja se johtuu myös maahanmuutosta
Mika Koskinen
Maahanmuuttajataustaiset lapset jäävät muista jälkeen, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/f2504f3d-8481-41ba-89a6-fd5c3af7eaea
Suomessa on lyhyen ajan sisään julkistettu kaksi raporttia, jotka piirtävät synkkää kuvaan suomalaisesta koulumaailmasta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivistyskatsaus 2023 -raportin mukaan vuosituhannen vaihteessa alkanut oppimistulosten lasku on ollut Suomessa kansainvälisesti poikkeuksellisen nopeaa. Sosiaaliseen taustaan liittyvät erot oppimistuloksissa ovat nousseet aiempaa korkeammalle. Erojen kasautuminen näkyy niin Pohjois-Suomen poikien oppimistuloksissa kuin maahanmuuttajaryhmien koulutuspoluissa.
Väestön koulutustaso on ollut laskussa jo muutaman vuosikymmenen. Vuonna 1978 syntyneet ovat koulutetuin ikäluokka.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkisti tiistaina laajan ja laatuaan ensimmäisen tutkimuksen, jonka mukaan osaamisen kehittyminen on varsin tasaista eri oppilasryhmillä, mutta lähinnä maahanmuuttajataustaisista lapsista koostuvat S2-oppilaat jäävät muista jälkeen ja koulujen väliset erot kasvavat.
Erot etenkin oppilaiden kirjoitustaidossa ovat huolestuttavan suuria.
Joissakin kouluissa S2-oppilaat eivät kolmannen luokan alussa yltäneet edes sille tasolle, jolla heidän luokkatoverinsa aloittivat koulunkäynnin.
Kehitys näkyy luonnollisesti Suomen Pisa-tuloksissa. Ne ovat tulleet tasaisesti alaspäin vuodesta 2006.
Luulisi, että Sanna Marinin (sd) hallitus olisi ottanut asian vakavissaan, mutta niin ei valitettavasti ole. Ei vaikka peruskoulun Pisa-tulokset ovat olleet kansallinen huoli jo pitkään.
Hallitus laajensi oppivelvollisuuden 18 ikävuoteen, mikä sinänsä on hyvä asia. Samaan aikaan hallitus kuitenkin miltei ummisti silmänsä siltä, että varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa asiat ovat pahasti pielessä.
Paukut menivät väärään osoitteeseen, sillä mitä iloa on pakollisesta toisesta asteesta tilanteessa, jossa suuri määrä peruskoulusta tulevia ei osaa kunnolla suomea tai ruotsia eikä siten pärjää esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa.
Opetusministeri Li Andersson (vas) sanoo, että oppimistulosten lasku johtuu pitkään jatkuneesta leikkauspolitiikasta.
Tomi Engdahl says:
Suomen kouluja jäytää hälyttävä trendi, varoittaa emeritaprofessori https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009333148.html
Suomi kulkee vauhdilla kohti luokkayhteiskuntaa, varoittaa oppimiseroista huolestunut psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen.
EROT koulujen ja oppilaiden oppimistulosten välillä kasvavat Suomessa. Kehityssuunta näkyy tiistaina julkaistussa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin pitkittäisarviossa, jossa selvitettiin vuoden 2020 syksyllä kolmosluokan aloittaneiden osaamista matematiikassa, äidinkielessä ja kirjallisuudessa.
– Tämä on hälyttävä trendi, että erot koulujen ja hyvien ja huonojen oppilaiden välillä kasvavat. Olemme vauhdilla menossa takaisin kohti luokkayhteiskuntaa, varoittaa psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen.
Keltikangas-Järvisen mukaan Suomessa on tapahtumassa voimakas yhteiskunnallinen muutos, jota koulu ei hidasta, vaan saattaa jopa nopeuttaa.
– Meillä on OECD-maiden suurin ero oppimistuloksissa kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten välillä. Nämä tulokset ovat jonkun ajan päästä nähtävinä yhteiskunnallisina ongelmina
KELTIKANGAS-JÄRVINEN on huolestunut, mutta ei hämmästynyt oppimiserojen kasvusta. Selittävänä tekijänä psykologian emeritaprofessori nostaa esille muutaman vuoden takaisen Aino Saarisen väitöskirjan. Sen mukaan itseohjautuvuutta edellyttävien ja digitaalisten menetelmien käyttö koulussa olivat yhteydessä huonompiin oppimistuloksiin ja näyttivät lisäävän erilaisista taustoista tulevien oppilaiden välisiä eroja oppimistuloksissa.
– Kun väitöskirja julkaistiin, Saarinen kohtasi ihan käsittämättömän myrskyn ja henkilökohtaisen lynkkauksen. Tutkimustulokset jäivät aivan syrjään.
– Kun koulun ongelmista on puhuttu, opettajat on jätetty syrjään. Kun koulusta alkaa tulla tällaista tietoa, ensin väsyvät opettajat ja lähtevät. Sen jälkeen tapahtuu romahdus, jota on hirveän vaikeaa enää korjata.
Emeritaprofessori huomauttaa, että Suomen koulujärjestelmän vahvuus on ollut se, että opettajan ammatti on ollut niin arvostettu ja suosittu.
– Amerikkalaiset kollegat sanovat, että onko se totta. He sanovat myös, että tuosta pitää pitää kiinni, koska se selittää paljon koulutuksen korkeaa tasoa.
Esimerkiksi kahdeksanvuotiaalta ei voida vaatia itseohjautuvuutta, koska sitä vastaava osio aivojen otsalohkossa kehittyy vasta parikymppisenä.
– Koulun arkipäivässä on tehty uudistuksia, jotka eivät ole kehityspsykologisen tiedon mukaisia, ja jotka ovat lisänneet eriarvoistumista. Lapselta odotetaan koulutyöskentelyssä enemmän omia päätöksiä kuin mihin hänen aivonsa ovat kypsät.
Lukiolaisten uupuminen ja mielenterveysongelmien lisääntyminen liittyvät emeritaprofessorin mukaan oppimistulosten heikkenemisen rinnalla samaan ilmiöön, jossa lapsilta ja nuorilta vaaditaan pedagogisten ideologioiden mukaisia taitoja, joihin heidän kypsyystasonsa ei riitä.
– Aiemmin koulu ohjasi ja muutti yhteiskuntaa. Hissukseen on tapahtunut sellainen muutos, että yhteiskunta sanelee koululle ehdot ja koulu yrittää juosta yhteiskunnan odotusten perässä.
Keltikangas-Järvisen mukaan lukutaidon rapistuminen osalla oppilaista on huolestuttava ja jopa vaarallinen ilmiö.
– Siitä muodostuu ihan käsittämätön yhteiskunta, jos ihmiset eivät ymmärrä enää lukemaansa, eivätkä pysty toimimaan verbaalisten tekstien varassa tai arvioimaan sitä, mitä he lukevat. Sellainen yhteiskunta on ihan ohjattavissa ja täynnä salaliittoja.
Tomi Engdahl says:
Uudet tulorajat julki – katso, kuulutko ylempään vai alempaan keskiluokkaan
Suomalaisten verotettavien tulojen mediaani oli 26 236 euroa vuonna 2021.
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/ae9d3e0b-c5b7-4e44-ad31-24fbb2f32ae6
Suomalaisten maksama tuloveropotti kasvoi viime vuonna 8,6 prosenttia, Verohallinnon tilasto kertoo.
Veronalaisten tulojen mediaani oli Suomessa viime vuonna vähän yli 26 000 euroa.
Suurituloisimpien tulot kasvoivat eniten.
Tomi Engdahl says:
New Yorkin pörssiin voi mennä myös täyskatastrofilla
https://www.hs.fi/visio/art-2000009331653.html
Suomalaisen ohjelmistoyhtiö MariaDB:n osakkeen arvo romahti spac-yhdistymisen jälkeen. Sijoittajat vetivät rahansa pois ja nyt yhtiö yrittää löytää ostajaa suurelle osalle osakkeista, kirjoittaa HS Vision toimittaja Elina Lappalainen.
TOISIN kuin suomalaistaustainen ohjelmistoyhtiö MariaDB tiedotteessaan ja HS Visiolle antamassaan haastattelussa antoi ymmärtää, yhtiön joulukuussa toteutunut spac-järjestäytymisellä listautuminen New Yorkin pörssiin oli katastrofi.
Ja raportti on karmeaa luettavaa.
Raportista selviää, että sijoittajat vetivät rahansa, eli 266,3 miljoonaa dollaria, pois spac-yhtiöstä.
Ei ihme, että yhtiön osakkeen arvo romahti 64 prosenttia sen jälkeen, kun MariaDB:n ja spac-yhtiö Angel Pondin yhdistyminen oli toteutunut.
Fuusion alla osakkeen arvo oli 11,1 dollaria, kun se nyt on vain 3,78 dollaria.
MARIADB:N spac-listautumisesta kerrottiin alun perin jo vuosi sitten, mutta järjestelyn toteutuminen venyi. Spac-yhtiöllä (Special Purpose Aquisition Company) tarkoitetaan pörssiin listautunutta yhtiötä, jolla ei ole omaa liiketoimintaa ja joka on kerännyt sijoittajilta rahoitusta tehdäkseen yritysoston.
Vuosi sitten teknologiaosakkeiden arvostustasot markkinoilla olivat yleisesti paljon korkeammalla tasolla. Silloin spac saattoi näyttää vielä hyvältä vaihtoehdolta rahoituksen keräämiseen ja tarjosi reitin pörssiin.
Sen jälkeen markkina kääntyi, ja teknologiaosakkeiden arvostustasot laskivat jyrkästi. MariaDB:lle määritelty hinta ei ollut enää uskottava.
Vielä kauppaa sovittaessa vuosi sitten MariaDB:n arvoksi määriteltiin noin 672 miljoonaa dollaria eli 598 miljoonaa euroa. Nyt siitä on jäljellä murto-osa.
Kesällä isot neuvonantajapankit JP Morgan ja Goldman Sachs vetäytyivät tapauksesta vedoten sääntelyn kiristymiseen ja neuvonantajien vastuuroolin muutokseen. Se ei näyttänyt hyvältä.
RAPORTISTA selviää, että sijoittajat vetivät rahansa, eli 266,3 miljoonaa dollaria, pois spac-yhtiöstä. Sen oli tarkoitus olla kasvupääomaa, ja rahoitus on juuri se spac-listautumisen porkkana.
Sijoittajista 99 prosenttia veti rahansa pois. Jäljelle jäi vain 2,6 miljoonaa dollaria.
Nyt kun rahat ovat poissa, MariaDB on kyllä pörssissä mutta tyhjän päällä.
Raportissa MariaDB toteaa suoraan: ”On olemassa suuri epäilys kyvystämme jatkaa toimintaamme, ja saatamme tarvita lisäpääomaa [...] emmekä voi olla varmoja siitä, että pääomaa on saatavilla kohtuullisin ehdoin tarvittaessa tai ollenkaan.”
Tammikuussa 2022 MariaDB sai 103 miljoonan dollarin rahoituskierroksen.
Se ei riitä pitkälle sillä tahdilla, jolla MariaDB rahaa polttaa. Syyskuussa 2022 päättyneellä tilikaudella yhtiö kertoo nettotappionsa olleen 48,7 miljoonaa dollaria. Samaan aikaan yhtiön liikevaihto oli vähemmän, vain 43,7 miljoonaa dollaria.
Yhtiön mukaan sen käteisvarat ja myyntitulot eivät riitä toiminnan pyörittämiseen, vaan rahat ovat lopussa viimeistään kesäkuun 30. päivä.
käytännössä MariaDB:lle yritetään nyt löytää uusi omistaja. Miten tämä onnistuu, jää nähtäväksi.
VASTAAVIIN pörssilistattuihin yhtiöihin verrattuna MariaDB on pieni, eivätkä sen kasvuluvut ole olleet kummoiset. Lähes 50 miljoonan euron liikevaihto 13-vuotiaalle yritykselle kalpenee kansainvälisten kilpailijoiden rinnalla. Yhtiö kasvoi 2021–2022 vain 21 prosenttia.
Samaan aikaan kilpailijan MongoDB:n liikevaihto kasvoi 53 prosenttia ja Snowflaken 81 prosenttia. Kun kilpailijat kasvavat nopeammin, MariaDB ei siis ainakaan ole voittamassa markkinaosuutta.
Vuosien aikana MariaDB on tehnyt kumulatiivisesti 200 miljoonan dollarin edestä tappioita.
Myös niin sanotulla rule of 40 -mittarilla MariaDB on ongelmissa. Periaatteen mukaan hyvän ohjelmistoyrityksen yhteenlasketun liikevaihdon kasvuprosentin ja suhteellisen kannattavuuden pitäisi olla yli 40.
MariaDB:n kohdalla luku on miinuksella.
Vain kuukauden pörssitaipaleen jälkeen MariaDB etsii uutta omistajaa osakeannilla.
Suomen ensimmäinen spac-järjestelyllä Yhdysvalloissa pörssiin päätynyt yhtiö oli pannukakku.
Tomi Engdahl says:
Oppimistulokset romahtivat – nyt puhuvat opettajat: Erityisesti yksi syy nousi esiin toistuvasti https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009336191.html
”Opettajat painavat eteenpäin kuin juna”, sanoo yksi opettaja IS:lle.
nykyisten opetussuunnitelmien mukaan alkuopetuksessa lapsilta vaaditaan aivan liian nopeaa edistymistä. Hänen mukaansa oppilaisiin kohdistuvat vaatimukset tuntuvat vain kiihtyvän vuosi vuodelta.
– Minua häiritsee paljon se, että syytä huonontuneisiin tuloksiin haetaan lapsista. En ole tässä yhteydessä kuullut puhuttavan opetussuunnitelmien ylisuurista vaatimuksista, jossa viimeisimpien uudistusten joukossa tuotiin esimerkiksi ohjelmointi osaksi äidinkielen alkuopetusta, hän sanoo.
– Opetussuunnitelmista ei oteta mitään pois – päinvastoin. Tasoerot voivat olla suuret jo koulun alkaessa ja koska aikaa opitun automatisointiin ei ole tarpeeksi, erot kasvavat peruskoulun edetessä. Oppilaiden hyvinvointi heikkenee, motivaatio oppimiseen vähenee ja pudokkaiden määrä tulee varmasti lisääntymään.
– Toivoisin, että lapsen normaalin kehityksen edellytykset huomioitaisiin paremmin.
Suomessa koulutuspoliittisissa päätöksissä ei Kirstin mukaan huomioida kunnolla tutkimustietoa, jota on saatavilla lasten kehityksestä. Tämä tuntuu väärältä arvovalinnalta tulevaisuuden kannalta ja voi kääntyä itseään vastaan.
– Näyttää siltä, että perustaitojen odotetaan automatisoituvan sormia napsauttamalla. Lapset ovat hyvin erilaisia, vaikka opetuksessa pidetäänkin yllä illuusiota siitä, että koulussa metodeja vaihdellen kaikki voivat oppia kaiken
Yksilöiden tasoerot ja opetussuunnitelman laajat osaamistavoitteet laittavat opettajat työssään ahtaalle, Kirsti kokee. Laajat oppisisällöt rokottavat aikaa perustaitojen kuten lukemisen tai kirjoittamisen opettamisesta.
– Opettajat painavat eteenpäin kuin juna, kun he pyrkivät vastaamaan oppisisällöistä, opettamisesta ja vielä oppimistuloksistakin. Siinä täytyy usein valita opettaako 25 lasta lukemaan ja kirjoittamaan vai täyttämään kaikki vaaditut oppisisällöt. Opettaja stressaa kaiken muun ohella sitäkin, että lasten suoritusten arviointia pidetään myös hänen oman pätevyytensä mittarina. Se on suuri stressin aihe ja jatkuva tunne riittämättömyydestä pakottaa miettimään omaa jaksamista ja motivaatiotakin.
KIRSTI ei ole yksin ajatustensa kanssa.
– Viimeisimmän opetussuunnitelman kohdalla ajattelin, että nyt lähdetään lujaa alamäkeen, sanoo pälkäneläinen Hanna Al-Saedi.
– Nykyään se on hyvin ympäripyöreää ja väärissä kohdissa liiankin ohjaavaa. Enää ei ole mahdollista konkreettisesti harjoitella perusasioita ajan kanssa.
Samaan aikaan koulujen rahoituksesta on leikattu ja kouluissa pitää tulla toimeen entistä pienemmillä resursseilla. Al-Saedin mielestä rahaa on otettu sieltä, mistä ei pitäisi ja laitettu paikkoihin, joissa sitä ei tarvita.
– Rahaa ei riitä oppikirjahankintoihin, kuten työkirjoihin. Rahaa tuntuu löytyvän kuitenkin tabletteihin ja uusimpiin teknisiin laitteisiin, hän sanoo esimerkiksi.
– Lapsen pitää tehdä mahdollisimman paljon konkreettisesti, että hän oppii ja ymmärtää. Sähköisesti oppiminen on kaikkea muuta.
AL-SAEDIN mielestä digitaalisuus on hyvä lisä opetuksessa, mutta se ei saa olla itseisarvo. Al-Saedi puhuu ”hankehumpasta” eli kaikesta ylimääräisestä, johon opettajat joutuvat tahtomattaan osallistumaan. Kaikki se on pois opettajan perustehtävistä.
– Meitä opettajia ei ole kuunneltu. Emme halua digikirjoja tai digioppimateriaaleja ilman oppikirjoja. Tätä on päät punaisena jauhettu vuosikymmen, yksi vastaajista sanoi.
– Toivon, että peli vihellettäisiin poikki ja kuultaisiin, mitä opetuksen ammattilaiset täällä kentällä sanovat. Ei niin, että mitä kansainväliset tutkimukset sanovat, vaan mitä sanovat suomalaiset opettajat, jotka ovat päivittäin tekemisissä lasten kanssa.
Hän pelkää, että jos opettajien hätähuutoa ei vieläkään kuulla, Suomen koulutuksen alamäki jatkuu.
Suomessa onkin suurin maahanmuuttajien ja muun väestön oppimistulosten ero koko länsimaissa. Tyhjentävää syytä tälle on Kirstin mukaan vaikea löytää.
Tomi Engdahl says:
Jooa, 5, oli mukana mielenosoituksessa – tätä on varhaiskasvatuksen kriisi
https://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/a/e5164ee9-f50d-40e3-adfb-d9d439ab26d9
Helsingin varhaiskasvatusta piinaavat täyteen ahdetut päiväkodit, resurssien puute ja henkilökunnan vaihtuvuus.
Stop vakava leikki -mielenosoituksen järjestivät Helsingin varhaiskasvatukseen tyytymättömät vanhemmat, sillä muita vaihtoehtoja ei enää ollut jäljellä ja tilanteeseen kaivataan ratkaisuja heti. Järjestäjät Paula Ojanen ja Niina Pippuri kertovat, että varhaiskasvatuksen kriisi on jatkunut vuosia ja siitä on pidetty ääntä aiemminkin.
Pippuri kertoo, että päiväkodeissa resurssien puutteen vuoksi on turvattomuutta, lapsia pääsee karkuun ja on jatkuvia pieniä tapaturmia. Eräs äiti on kertonut, että lapsi on päivästä toiseen tullut kotiin samoissa vaipoissa kuin aamulla päiväkotiin viedessä.
Myös henkilökunnan jaksaminen huolestuttaa. Ryhmäkoot suurenevat ja sijaisia tarvitaan jatkuvasti. Edes lapset eivät muista kaikkien aikuisten nimiä, sillä vaihtuvuus on niin suurta.
Tomi Engdahl says:
Koululaisten keskuudessa tikittää vaiettu aikapommi – ”Ongelmia on tiedossa vuosikymmeniksi” https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009334714.html
Miten he jaksavat työelämässä, kun he ovat 40- tai 50-vuotiaita, kun jaksamisen kanssa on jo nyt vaikeaa?
SUOMALAISTEN jaksamisessa työelämässä on edessä dramaattinen lasku kaikissa vähänkin fyysistä kuntoa vaativissa tehtävissä. Se, mitä nyt nähdään, on vasta alkusoittoa.
Näin sanoo UKK-instituutin johtaja, professori Tommi Vasankari. UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva yksityinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus.
Puolustusvoimien tilastot näyttävät, että vuoden 2021 varusmiesten kestävyyskunto oli mittaushistorian toiseksi huonoin. Tilastot alkavat vuodesta 1975.
– Fyysinen kunto on niin huono, että se alkaa näkyä monilla aloilla. Esimerkiksi poliisin, Rajavartiolaitoksen ja tiettyjen terveydenhuollon ammattilaisten palkkaaminen alkaa olla vaikeaa. Asia hoidetaan siten, että tehdään kaikenlaisia taikatemppuja, jotka suomeksi sanottuna tarkoittavat, että muutetaan kriteereitä, jotta saadaan tarpeeksi väkeä alalle, Vasankari sanoo.
– Kun jo armeijaan tulevat ovat aikaisempaa huonommassa kunnossa, voi kysyä, miten he jaksavat 40- ja 50-vuotiaina työelämässä.
– Vaikka saisimme kehityksen pysäytettyä tähän hetkeen, vaikutukset näkyvät vielä vuosikymmeniä työelämässä
Tomi Engdahl says:
Valmetin Kajaanin yksikkö on omalla alallaan maailman ykkönen – kaikki sai alkunsa paperitehtaan vintiltä, kun työntekijöiden puolisoillekin piti löytää töitä
https://yle.fi/a/74-20013673
Aluksi Kajaani Oy Elektroniikka keskittyi paperi- ja selluteollisuuden mittalaitteisiin. Nykyisin Valmet Kajaani kehittää ja toimittaa prosessiteollisuuden automaatioita ja erikoismittauslaiteita monelle alalle.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14485-paetkiikoe-sinunkin-nettisi
Kuituyhteyksiä rakentava Valokuitunen on tutkituttanut suomalaisten näkemyksiä kodin nettiliittymistä. 42 prosenttia haluaa työnantajansa osallistuvan kodin internet-liittymästä syntyviin kustannuksiin. Yli puolet eli 52 prosenttia haluaa verotuksellista tukea luotettavasti toimivan netin hankkimiseen. Pätkivä netti vaivaa useita.
Näissä asenteissa heijastuu etätyön normalisoituminen. Valokuitusen toimitusjohtaja Heikki Kaunisto sanoo jopa, että yritysten tuloksista iso osa tehdään kodeissa. – Etätyön vuoksi kotien toimintavarmat yhteydet ovat äärimmäisen tärkeitä. Kun netti pätkii tärkeän palaverin kohdalla eikä tiedostoja voi lähettää heikon yhteyden vuoksi, se on ongelma, Kaunisto kommentoi.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14488-tampereella-alkaa-taehaen-asti-laajin-robottibussikokeilu
https://www.uusiteknologia.fi/2023/01/19/tampere-toi-robottibussit-talviliikenteeseen/
Tomi Engdahl says:
The Angry Birds creator said the board of directors will evaluate the 750 million euro offer and decide how to proceed.
Finnish gaming firm Rovio confirms Playtika’s €750m buyout offer
https://yle.fi/a/74-20013860
The Angry Birds creator said the board of directors will evaluate the 750 million euro offer and decide how to proceed
Tomi Engdahl says:
Ekonomistin karu arvio: ”Suomesta on tullut Itämeren Italia” https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009340577.html
Valtiontalouden alijäämän pienentyminen ei hidastanut velkarallia. Kasvavat korkomenot ja väestön ikääntyminen vaikeuttavat velkataakan pienentämisestä.