Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
3,655 Comments
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/16359-oulussa-kehitettiin-300-gigahertsissae-toimiva-6g-vastaanotin
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/06/18/suomen-vanhin-ydinreaktori-saatiin-purettua/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/06/18/kilpailutus-isommasta-kvanttikoneesta/
VTT vauhdittaa kilpailutuksella seuraavan kvanttitietokoneeseen hankintaa. Samalla selvitetään kvanttikoneen mahdollisuuksia erikoistua materiaalien suunnitteluun ja kehittämiseen. Tulossa on 300 kubitin kvanttitietokone esimerkiksi materiaalitutkimukseen.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/06/20/bittiumille-llisaa-voimaa-softaradioiden-myyntiin/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/06/19/vaisalalta-apua-sahkoautojen-energiankulutukseen/
Suomalainen sääteknologiayhtiö Vaisala tarjoaa Xweather-palvelunsa datan avulla sähköautonvalmistajilla keinot simuloida sään ja tieolosuhteiden vaikutuksia autojen energiankulutukseen. Samalla poistuisivat sään aiheuttamat yllätykset toimintamatkan ennustamisessa ja lataamisessa.
Tomi Engdahl says:
Suunto julkisti sukelluskellon – vähentää silti väkeään Suomesta
https://www.uusiteknologia.fi/2024/06/18/suomessa-tehty-sukelluskello-tekee-paljon-muutakin/
Nykyisin kiinalaisomisteisen Suunnon uusin Ocean-sporttikello on sukellustietokoneen ja GPS-urheilukellon yhdistelmä. Siinä on sukellusreitin seurannan lisäksi lähes sata muuta urheilutilaa. Uutuus valmistetaan Suomen tehtailla Vantaalla, jossa viimeisimpien tietojen mukaan ollaan vähentämässä väkeä.
Suomessa valmistettu Suunto Ocean on suunniteltu aktiiviseen elämäntyyliin sekä seikkailuihin pinnan alla ja päällä. Rannekokoisesta tietokoneesta löytyy muun muassa useita erilaisia sukellustiloja, langaton säiliöpaineen seuranta sekä kattava hälytysjärjestelmä laite- ja vapaasukellukseen.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/06/18/turussa-testataan-aurinkokennoja/
Turun ammattikorkeakoulun aurinkopaneelien testauslaboratorio on saanut ensimmäisenä Suomessa Tukesin FINAS-akkreditoinnin, joka takaa laboratorion mittaustulosten pätevyyden ja luotettavuuden.
Tomi Engdahl says:
Elisa kiihdyttää kuituaan kohti sataa gigabittiä
https://etn.fi/index.php/13-news/16354-elisa-kiihdyttaeae-kuituaan-kohti-sataa-gigabittiae
Elisa on rakentanut kesäkuun alusta lähtien valokuituverkkoaan XGS-PON -tekniikalla. Uusi tekniikka on ensimmäinen konkreettinen askel kohti 100 gigabitin nettiyhteyksiä, ja se on myös perinteistä valokuituverkkoa energiatehokkaampi.
Suomessa on käynnissä suurin nettiyhteyksien murros vuosikymmeniin, kun kodeissa ja yrityksissä siirrytään kuparipohjaisista xDSL-laajakaistayhteyksistä valokuidun ja 5G-verkon käyttöön. Elisan tavoitteena on tuoda asiakkaidensa käyttöön edistyksellisimmät yhteydet, ja siksi yhtiössä ennakoidaan jo tulevaisuuden tarpeita.
Kesäkuun 2024 alusta alkaen Elisan rakentama valokuituverkko on toteutettu huippukyvykkäällä XGS-PON -tekniikalla. Lyhenne on peräisin sanoista X gigabit symmetric passive optical network, ja kyseinen tekniikka toimii pohjana jopa 100 Gbit/s tiedonsiirtonopeuksille tulevaisuudessa.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/16344-suomi-sitoi-itsensae-suprajohtaviin-kvanttiprosessoreihin
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/16345-suomalaista-ihmeprosessoria-olisi-aeaerimmaeisen-vaikea-kopioida
Viime viikolla VTT:stä irrotettu startup-yritys Flow Computing julkisti PPU-arkkitehtuurinsa (Parallel Processing Unit), joka lupaa parantaa kaikkien nykyaikaisten prosessorien suorituskykyä merkittävästi. Idean isä Martti Forsellin mukaan muiden ei ole helppo kehittää vastaavaa teknologiaa.
- Teoriassa se on mahdollista, mutta ei varmasti helppoa tai nopeaa, koska lähestymistapa, arkkitehtuuri ja metodologia ovat erilaiset kuin nykyisissä vaihtoehdoissa. Prosessori- ja ohjelmointiyhteisö ovat toisaalta varsin syvällä nykyratkaisuissa. Meillä on lisäksi patenttien suojaa tälle teknologialle. Joku voi varmaan yrittää kaikesta huolimatta, Forsell miettii.
Forsellin johdolla kehitetty PPU-tekniikka on herättänyt maailmalla paljon huomiota. Forsellin mukaan varsinaista PPU-prosessoria on kehitetty noin 2010-luvun puolivälistä lähtien. – Monet sen hyödyntämät tekniikat toki perustuvat edelleen aikaisempiin tutkimuksiini VTT:llä ja Joensuun yliopistossa lähtien 1990-luvun alusta.
Tomi Engdahl says:
Nämä Suomessa kehitetyt taistelurobotit kulkevat jopa 100 km/h, ampuvat 30 mm tykillä ja räjäyttävät miinoja – ”USA:n merijalkaväki erittäin kiinnostunut”
Ylöjärveläisyhtiön mukaan sillä on valmius aloittaa nopeastikin täysin uudenlaisten teloilla liikkuvien maalaitteiden sarjatuotanto. Suomen Puolustusvoimille laitteet eivät vielä ole tuttuja.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/2c16c182-b10e-49d0-996c-25d8c473fad8?utm_term=Autofeed&utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR3qiSUywWmv1UKA-cUZ68VJojgvKcS-4feHqbjdURnE2doFoxbPUE0pbDY_aem_W0eFDI8limLt_ijBDjjEIw#Echobox=1719291101
Tomi Engdahl says:
Suomi on jäänyt väliinputoajaksi. Hieman kärjistäen Suomella on keskieurooppalainen kustannustaso, pohjoismainen verotus ja itäeurooppalaiset palkat.
Pääkirjoitus / Lompakko tuntuu nyt erityisen tyhjältä
Suomi on jäänyt väliinputoajaksi. Hieman kärjistäen Suomella on keskieurooppalainen kustannustaso, pohjoismainen verotus ja itäeurooppalaiset palkat.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/48f7d2ad-795f-483d-a727-2e54590774a8?utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR2LAZ5Ns6TVrIS6uBYUg7FzIP3TnpXpJWfRwW08Gw_KI4ipXz5zDMKv0aY_aem_vZy-qQw5sgZI2FLguY4p0A#Echobox=1719394128
Tomi Engdahl says:
Puun poltosta syntyvän hiilidioksidin ympärille on nousemassa vauhdilla polttoainevalmistusta.
Hiilidioksidi voi tuottaa Suomelle suuret rahat – ”Olisi tärkeää, että tätä mahdollisuutta ei sössitä”
Puun poltosta syntyvän hiilidioksidin ympärille on nousemassa vauhdilla polttoainevalmistusta.
https://yle.fi/a/74-20094823?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR1jNpmMQieipaz6oJCJlguQNjfobXadGe6RrnoP7mMDTnYkJOH5cs1Oc6E_aem_NXM59pORZkJo1mV_2oO3WA
Suomella on hallussaan jättimäinen varanto tulevaisuuden polttoaineiden raaka-ainetta.
Fossiilisia polttoaineita korvaamaan tarkoitetut synteettiset polttoaineet valmistetaan vedystä ja hiilidioksidista. Suomen valttikortti on biogeeninen hiilidioksidi, jota syntyy puun poltosta.
– Se on arvokas resurssi, mitä monella muulla Euroopan maalla ei ole. Meillä on sitä miljoonia tonneja, sanoo vetyteknologiayhtiö P2X Solutions toimitusjohtaja Herkko Plit.
Viime vuonna kaikesta Suomessa tuotetusta energiasta yli neljäsosa tuotettiin polttamalla puuta.
Bensan hinta nousee
Vaikka poliitikot kuinka lupailisivat halpaa bensiiniä, on bensapumpulla avattava lompakkoa nykyistä enemmän viimeistään kolmen vuoden kuluttua.
Vuodesta 2027 eteenpäin fossiilisten polttoaineiden pumppuhinnat nousevat vuosittain, sillä ne tulevat osaksi EU:n päästökauppaa.
Hiilen käyttö kallistuu niin tie-, lento- kuin laivaliikenteessäkin.
Plit ennakoi nopeaa siirtymistä synteettisiin polttoaineisiin.
– Vuoteen 2030 mennessä fossiiliset polttoaineet ovat jo kalliimpia kuin päästöttömät verrokit, hän sanoo.
Uudet polttoaineet pikaisesti markkinoille
P2X Solutions on tänä vuonna käynnistämässä Harjavaltaan Suomen ensimmäistä vihreän vedyn tuotantolaitosta.
Sen lisäksi Suomessa on nyt yhteensä 37 muuta vetyhanketta. Niistä 16 on energiasektorilla, eli pääosin voimalaitosten yhteydessä.
Tomi Engdahl says:
Alv-korotus uhkaa johtaa isoon sotkuun – ”Kukaan ei tiedä, eikä ole keinoa selvittää”
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010523464.html
On epäselvää, ehtivätkö kaikki kaupat ja muut yritykset päivittää kassa- ja laskutusjärjestelmänsä ennen syyskuun alkua.
Pienen metsästys- ja kalastusliikkeen omistaja harkitsee lopettavansa yrityksensä syyskuun alussa voimaan tulevan arvonlisäveron noston takia. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus korottaa arvonlisäveron yleistä kantaa 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1. syyskuuta alkaen. Eduskunta käsittelee alv-korotusta seuraavan kerran perjantaina.
– Käyttämässäni vanhassa kassajärjestelmässä ei ole desimaaleja, kivijalkakaupan pitäjä kertoo Ilta-Sanomille.
Esimerkiksi 25 tai 26 prosenttilukujen käyttö kassajärjestelmässä ei ole yrittäjälle mahdollinen vaihtoehto. Verohallinnosta vahvistetaan, että myyjän on käytettävä kulloinkin voimassa olevaa yleisestä verokantaa, eikä myyjä ei voi kerätä enempää tai vähempää arvonlisäveroa kuin sen määrän, mikä veron perusteesta on laskettavissa yleisen verokannan mukaan.
Sama ongelma koskee todennäköisesti monia yrityksiä, mutta niiden tarkkaa määrää ei tiedä kukaan.
– Todennäköisesti pk-puolella on näitä yrityksiä, joilla on käytössä niin vanhoja kassajärjestelmiä, etteivät ne ymmärrä esimerkiksi desimaalia erottavaa pilkkua tai pistettä, kertoo johtava asiantuntija Toni Jääskeläinen Kaupan liitosta.
Kauppojen kassojen lisäksi uudistus koskee myös muun muassa yritysten laskutusjärjestelmiä, joiden kautta ne hoitavat asiakkaidensa laskutuksen.
– Suomessa on arviolta 200–400 laskutusohjelmistoa tai järjestelmää, joissa on laskutus, hän kertoo.
– Ne ovat yleensä toimialakohtaisia tai jopa yrityksille räätälöity.
Jos yrityksen lähettämässä laskussa on väärä alv, ei esimerkiksi tuotteen tai palvelun ostanut yritys saa tehdä siitä alv-vähennystä, koska lasku ei ole lainmukainen.
– Jos se ei mene oikein, laskutus katkeaa, ja samalla käytännössä myynti. Tämä on siis kriittinen kysymys, Fredman sanoo.
Taloushallintoliitto teki Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieken kanssa kyselyn parille sadalle laskutusohjelmistojen toimittajalle alv-kannan muutoksesta. Yrityksistä 46 vastasi.
– Näistä 70 prosenttia kertoi, että muutos hoituu heti, ja loppujen mukaan se pannaan hoitumaan. Mutta enemmän olen huolissani niistä 150 ohjelmistotoimittajasta, jotka eivät vastanneet, Fredman toteaa.
– Siellä on kaikenlaisia ohjelmistoja. Kukaan ei tiedä, eikä ole edes keinoa selvittää.
Hän on varma, että osan yrityksistä on käytännössä pakko hankkia uusi laskutusjärjestelmä vanhan tilalle.
– Silloin yrittäjillä onkin kiire, koska on aika vaikea hankkia ja käyttöön ottaa uutta laskutusjärjestelmää, kun on aikaa rapiat kaksi kuukautta ja siinä kesälomat välissä, Fredman sanoo.
Hän arvioi, että mikroyritykset selviävät todennäköisesti laskutusjärjestelmän uudistuksesta suurempia yrityksiä helpommin.
– Jos puhutaan jostain vaikka parin sadan hengen yrityksistä tai isommastakin, niin siinäpä onkin sitten aika tenkkapoo, jos sitä 25,5 prosenttia ei saa järjestelmään. Isompi yritys ei taatusti saa ostettua ja hankittua järjestelmää ja otettua käyttöön syyskuun alkuun mennessä.
– Joten kyllä minulla ja ohjelmistopuolen tutuilla on vakava huoli, että tämä tulee aiheuttamaan laskutusviiveitä ja sitä kautta kassaongelmia yrityksille.
Ohjelmistomuutokset ja -hankinnat voivat tulla yrityksille kalliiksi. Kaupan liiton arvioiden mukaan esimerkiksi pienelle kauppaketjulle, joka myy tuotteitaan myös verkossa, voi tulla alv-korotuksesta noin 200 000 euron kustannukset.
– Se sisältää järjestelmämuutokset sekä kaupan oman työn, esimerkiksi henkilökunnan resurssien sitomisen tähän uudistukseen, Jääskeläinen sanoo.
– Isommalla kaupankonsernilla kustannus voi olla jopa parin miljoonan euron luokkaa. Summat vaihtelevat tietenkin yrityskohtaisesti hyvin voimakkaasti.
Kassajärjestelmien lisäksi alv-korotus pitää saada näkyviin tuotteiden hintoihin.
– Hinnat pitää laputtaa kivijalkakaupassa siihen hyllyn reunaan, ja verkkokaupassa tietenkin viedä tuotetietoihin. Erityisesti tästä on kaupoilta tullut viestiä, ettei aikataulu välttämättä pidä, Jääskeläinen sanoo.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/06/27/uusi-vetaja-tietoturvayritykseen/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/06/27/nokia-myy-merikaapeliverkot-ranskan-valtiolle/
Tomi Engdahl says:
https://tekniikanmaailma.fi/tutkimus-nain-eurooppa-jakautuu-juomatavoiltaan-suomen-tulos-ei-ole-kaikkien-mairittelevin/?utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR16Q4W3ScVNS5dA5CbD62Uohr5hcupuEIJSgNcH1k5FrmkSqEe3VO1i2mI_aem_03_65L3IvbTICeVjplVM0g#Echobox=1719292932
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/06/27/pienet-panostavat-tutkimukseen-aiempaa-enemman/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/06/27/suomalaisille-tulossa-uusi-eu-identiteettilompakko/
Digi- ja väestötietovirasto rakentaa suomalaisten käyttöön Euroopan laajuisen digitaalisen identiteettilompakon, jonka avulla voidaan hoitaa lupa-asioita koko EU-alueella. Älypuhelimella toimiva tunnistuspalvelu on tulossa suomalaisten ja Suomessa asuvien käyttöön jo lähivuosina.
Tomi Engdahl says:
Suomea uhkaa poikkeuksellinen ilmiö
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen julkaiseman talouskatsauksen mukaan Suomen talous supistuu vielä tänä vuonna, ja kasvuun päästään vasta ensi vuonna.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/45e09119-fbee-49b6-b673-5707f43ca259
Tomi Engdahl says:
Finnish students excel in PISA creativity rankings
Nearly half of Finnish girls scored well in creative thinking, while boys’ results were closer to the OECD average.
https://yle.fi/a/74-20094882
Tomi Engdahl says:
Suomen taloudella on näytön paikka. Taloustieteen professori Hannu Piekkola painottaa, että Suomen teollisuuden kasvun haasteet johtuvat markkinoinnin ja johtamisen osaamisen puutteesta, ei pelkästään T&K investoinneista. Vaikka suomalaiset yritykset ovat investoineet ulkomaille ja hankkineet T&K osaamista, ulkomaisia investointeja Suomeen tarvitaan lisää. Pienet kasvuyritykset ovat kuitenkin osoittaneet lupaavaa kehitystä.
Tutustu tarkemmin Hannu Piekkolan näkemyksiin ja opi, miten yrityksesi voi hyötyä Vaasan yliopiston Executive Education -ohjelmasta.
https://www.uvaasaexed.fi/suomen-taloudella-on-nayton-paikka/
#SuomenTalous #UvaasaExEd
Tomi Engdahl says:
Puolustusteollisuus kasvoi Suomessa 32 % ja rekrytoi minkä ehtii – 3 yritystä kertoo alan tilannekuvan
Euroopassa herättiin maanpuolustuksen alennustilaan, ja nyt yhä useampi suomalainen tekee sotatarvikkeita.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/puolustusteollisuus-kasvoi-suomessa-32-ja-rekrytoi-minka-ehtii-3-yritysta-kertoo-alan-tilannekuvan/bae6593b-9eec-4d51-a66a-a8dfa64aaeee
Tomi Engdahl says:
Pääkirjoitus: Suomi häviää Ruotsille nöyryyttävin luvuin, kun kysymyksessä on huoltovarmuuden kyberturva
Suomalaiset huoltovarmuustoimijat eivät ole heränneet kvanttilaskennan riskeihin,, päätoimittaja Harri Junttila kirjoittaa.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/0045f0bc-c7af-46a2-939f-b16655b019ae?utm_term=Autofeed&utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR0rIbbeoMk_Bu_MaAYm9q6Nars2s3Y3OgfxQvRp_kbVn9Ox2fm9qDAXgkI_aem_RrmJOUFN3aYRJBkZCV6-Xw#Echobox=1719714029
Maailman monimutkaistuessa myös riskit muuttuvat vaikeammin hallittaviksi. Juuri sen takia niihin pitäisi pystyä myös vastaamaan yhä aiemmin, mikä nostaa vaikeuskerrointa entisestään.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/07/01/kannykka-auttaa-tietoiden-ohi/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/07/02/nato-hakee-innovaatiokisaan-startup-yrityksia/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/07/02/tuulivoima-kasvaa-edelleen-voimakkaasti/
Tomi Engdahl says:
Suoratoiston käyttäjämäärät kasvussa – Yle Areena suosituin Suomessa
https://www.uusiteknologia.fi/2024/07/03/suoratoiston-kayttajamaarat-kasvussa-yle-areena-suosituin-suomessa/
Uuden pohjoismaisen tutkimuksen mukaan 86 prosenttia suomalaisista sekä keskimäärin 89 prosenttia pohjoismaisista 12–65-vuotiaista käyttää TV- ja elokuvien suoratoistopalveluita. Suomessa Yle Areena on selvästi suosituin ja maksullisista Nexflix.
Pohjoismaiden suosituin tv-ohjelmien ja elokuvien suoratoistopalvelu on edelleen Netflix, jota tilaa 52 prosenttia kaikista pohjoismaisista vastaajista. Kahdessa vuodessa laskua on kuitenkin tapahtunut: vuoden 2022 tutkimuksessa Netflixiä käytti vielä 57 prosenttia kaikista vastaajista, kertoo Teoston, Norjan TONOn ja Tanskan Kodan yhteispohjoismainen Polaris Nordic: Digital Music in the Nordics 2024 -tutkimus
Tomi Engdahl says:
Tuulivoima kasvaa edelleen voimakkaasti
https://www.uusiteknologia.fi/2024/07/02/tuulivoima-kasvaa-edelleen-voimakkaasti/
Kovista panostuksista aurinkovoimaan huolimatta tuulivoima on edelleen kasvamassa suurimmaksi uusiutuvan sähkön tuotantomuodoksi Suomessa, kertoo alan toimialayhdistys. Kesäkuun tilaston mukaan tuulivoiman rakentaminen jatkuu edelleen vahvana.
Suomeen on rakennettu alkuvuonna jo 60 voimalaa, joiden teho on yhteensä 377 megawattia. Kun loppuvuonna valmistuvat voimalat lasketaan mukaan niin Suomeen valmistuu tänä vuonna Tuulivoimayhdistyksen tilastojen mukaan uutta tuulivoimakapasiteettia yhteensä noin 1 100 megawattia, jolloin maamme tuulivoimaloiden yhteenlasketun tuotantotehon ennakoidaan kasvavan yli 8000 megawattiin.
Tomi Engdahl says:
Tekoälyn pimeä puoli halutaan aisoihin
https://etn.fi/index.php/13-news/16382-tekoaelyn-pimeae-puoli-halutaan-aisoihin
Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt 1,4 miljoonaa euroa Tampereen yliopiston hankkeelle, jossa tutkitaan tekoälyn pimeää puolta. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä ohjelmistojen ja järjestelmien haittavaikutuksia, kuten epäeettistä ja rikollista toimintaa.
JAES-säätiön rahoitus myönnettiin johtamisen ja talouden tiedekunnan tietojohtamisen professori Henri Pirkkalaiselle, ohjelmistotekniikan professori Pekka Abrahamssonille ja pelillistämisen apulaisprofessori Johanna Virkille. Abrahamsson ja Virkki työskentelevät Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa.
Työryhmä pureutuu tekoälyn haittavaikutusten, kuten epäeettisen tai rikollisen toiminnan tunnistamiseen ja ehkäisyyn sekä tekoälyn säätelyyn. Nelivuotisen EVIL-AI (”Evil-eye”) -hankkeen keskiössä ovat tekoälyagentit (AI agents). Ne ovat tietokoneohjelmia tai järjestelmiä, jotka kykenevät tekemään itsenäisesti älykkäinä tulkittavia toimintoja tavoitellessaan tiettyä tavoitetta.
- Tekoälyagentit voidaan valjastaa huijaamaan ihmisiä, ne voivat ryhmäytyä sekä päästä vapaaksi toteuttamaan epätoivottua toimintaa. Siten niitä on vaikea pysäyttää, Pekka Abrahamsson sanoo.
Tomi Engdahl says:
Lisää panoksia tekoälyyn ja puolustukseen – IoT laskussa
https://www.uusiteknologia.fi/2024/07/03/lisaa-panoksia-tekoalyyn-ja-puolustustekniikoihin-iot-kehitys-laskussa/
Suomalaisten startup-sijoittajien Fiban-verkoston mukaan rahoitushaut ovat kaksinkertaistuneet keväällä. Jo kolmannes perustui ohjelmistoihin ja tekoälyyn. Myös puolustus- ja turvallisuus vahvassa nousussa, kertoo bisnesenkeleiden suomalaisjärjestö. Sen sijaan IoT ja lohkoketjut ovat laskussa suomalais-startupien rahoitushakemuksissa.
Finnish Business Angels Networkin uusimman selvityksen eniten keväällä hakemuksia saapui ohjelmistoalan startupeilta. Muita trendaavia aloja olivat selvityksen mukaan puolustus ja turvallisuus, data-analytiikka, hyvinvointi, viihde, pelit ja syvätekniikat. Startup-rahoitushakemuksissa yleisin toimiala keväällä 2024 oli ohjelmistoala, noin 32 prosenttia hakemuksista.
Tomi Engdahl says:
Suomelle synkkä käänne – ”Huomattavan negatiivinen kehitys” talousmittarin historiassa
Suomi ottaa takapakkia talouden kilpailukyvyssä.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/cc095ed9-464e-409a-816d-1dbd2266c122
Suomen sijoitus on pudonnut ”peräti neljä sijaa alaspäin” Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) yhteistyökumppanin IMD:n tuoreessa kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa, Etla kertoi keskiviikkona.
Suomi sijoittui vertailussa nyt sijalle 15 eli sijoitus aleni vuoden 2019 tasolle. Suomen tämän vuoden sijoitusta heikensi erityisesti taloudellinen menestyminen, jossa vajosimme sijalle 50. Parannusta tuli ainoastaan kansainvälisessä kaupassa. Kaikissa muissa 18 osa-alueessa Suomen sijoitus heikkeni viime vuodesta, Etla kertoo tiedotteessaan.
– Sijoitus vertailussa voi toki heittelehtiä yksittäisinä vuosina, mutta Suomen aseman heikkeneminen kahdessa vuodessa yhteensä seitsemän sijaa on jo huomattavan negatiivinen kehitys indeksin historiassa, arvioi Etlan tutkija Ville Kaitila.
Sveitsiläisen IMD:n indeksi, jossa on mukana 67 maata, jakautuu Etlan mukaan neljään kokonaisuuteen. Ne ovat taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky ja infrastruktuuri, jotka puolestaan kukin jakautuvat viiteen osa-alueeseen.
– Suomi pärjää heikoimmin taloudellisen menestyksen kokonaisuudessa. Viime vuoden muita maita heikompi suhdannetilanne painoi Suomen sijoitusta tässä osiossa, sillä bkt, investoinnit ja työttömyysaste kehittyivät heikosti, Etla kertoo.
– Rakenteellisesti Suomen (ja muiden pienten maiden) sijoitusta tässä osiossa heikentää kotimarkkinoiden pieni koko, sillä bkt on sellaisenaan yksi mittari.
Kaitilan mukaan Suomen taloutta ovat painaneet keskimääräistä enemmän korkotason nousun vaikutus investointeihin ja kulutukseen sekä Venäjän hyökkäyssodan vaikutus Suomen tavara- ja palveluvientiin.
– Näiden suhdannetekijöiden odotetaan alkavan parantua, mikä tukisi Suomen sijoitusta lähivuosina, hän sanoo.
Infrastruktuuri on yksi Suomen vahvuuksista, mutta siinäkin sijoitus heikkeni tänä vuonna. Muun muassa huoltosuhde, investoinnit telekommunikaatioon, korkean teknologian viennin vähäisyys ja väestönkasvu ovat heikkouksia, Etla listaa.
Myös yritysten suorituskyvyssä Suomen sijoitus on heikentynyt kahdessa vuodessa jyrkästi.
– Sijoitusta painavat alaspäin mm. tehtyjen työtuntien määrä, yrittäjyys ja korkeasti koulutetun ulkomaisen työvoiman määrä, Etla kertoo.
Julkisessa taloudessa ”tärkeimmät Suomen sijoitusta painavat tekijät liittyvät korkeaan verotukseen, mutta myös mm. yritystoiminnan aloittamisen hitauteen, maahanmuuttorajoituksiin ja investointikannustimiin”. Institutionaalisemmissa tekijöissä, laillisuudessa ja kilpailulainsäädännössä Suomi on maailman kärkeä.
IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi sitä, ”miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi”.
Tomi Engdahl says:
Kohti pelkkää digimaksamista – Suomi edelläkävijä
https://www.uusiteknologia.fi/2024/07/04/kohti-pelkkaa-digimaksamista-suomi-edellakavija/
Digitaalinen maksu on käteistä parempi ympäristölle viestii digimaksamisen eurooppalainen toimialajärjestö EDPIA, joka on teettänyt alueen uusimman selvityksen. Tutkimus osoittaa, että digitaaliset maksut ovat ympäristöystävällisempiä kuin käteismaksut. Selvityksessä Suomi oli myös omassa luokassaan Saksaan ja Italiaan verrattuna.
Brittiläisen Oxford Economicsin digijärjestölle tekemä The Environmental Impact of Digital Over Cash Payments in Europe tarkastelee Saksan ja Italian lisäksi käteisen ja digitaalisten maksujen ympäristövaikutuksia Suomessa.
https://www.edpia.eu/wp-content/uploads/2024/06/The-environmental-impact-of-digital-over-cash-payments-in-Europe-Oxford-Economics-for-EDPIA-April-2024.pdf
Tomi Engdahl says:
https://www.uvaasaexed.fi/suomen-taloudella-on-nayton-paikka/
Tomi Engdahl says:
Suomessa kehitettiin siemenen kokoinen leijuva robotti – suunniteltu leviämään laajalle alueelle ilmavirtausten mukana
Jos näet päämäärästään merkillisen tietoisen vaahteransiemenen, olet todennäköisesti tavannut uuden minirobotin. Luonnollista siementä muistuttavaa robottia ohjataan valon avulla.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomessa-kehitettiin-siemenen-kokoinen-leijuva-robotti-suunniteltu-leviamaan-laajalle-alueelle-ilmavirtausten-mukana/e996e2a3-b3b8-4ed0-9221-d9fc9551b06a#Echobox=1719942644
Tomi Engdahl says:
Sähkötekniikan myynti piristymässä
https://etn.fi/index.php/13-news/16388-saehkoetekniikan-myynti-piristymaessae
Vuoden ensimmäisen puoliskon sähköteknisen tukkumyynnin arvo oli 584 miljoonaa euroa, mikä on 11,4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023 vastaavalla jaksolla, kertoo Sähköteknisen Kaupan Liiton (STK ry) tuore tilasto. Toisella neljänneksellä myynti näytti jo piristymisen merkkejä.
STK:n toimitusjohtaja Sallamaari Muhosen mukaan näkyvissä on käänne parempaan, sillä vuoden toisen kvartaalin luvut olivat enää 3,6 prosenttia miinuksella. – On muistettava myös, että vertailukohta eli vuoden 2023 koko alkupuolisko oli vielä alan ennätyksellisen myynnin aikaa, Muhonen.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/16389-canatu-vie-hiilinanoputkensa-poerssiin
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/06/18/suomessa-tehty-sukelluskello-tekee-paljon-muutakin/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/07/09/maatalouden-moottoreihin-uutta-tekniikkaa/
Tomi Engdahl says:
AMD ostaa suomalaisen tekoäly-yhtiön
https://www.uusiteknologia.fi/2024/07/10/amd-ostaa-suomalaisen-tekoaly-yhtion/
Amerikkalainen piiriyhtiö AMD ostaa suomalaisen Silo.ai:n 665 miljoonan dollarin eli runsaalla kuudensadan miljoonan euron hinnalla. Kaupalla AMD pyrkii kisaamaan tekoälyn laskenta piireissä huimassa nousussa olleen Nvidian kanssa.
Sirutalo AMD ja suomalainen Silo AI ovat tänään allekirjoittaneensa sopimuksen yrityskaupasta, jonka arvo on noin noin 665 miljoonan dollaria. Runsaan kuudensadan miljoonan euron kauppa maksetaan käteisellä. Yrityskaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2024 toisella puoliskolla kun tarvittavat hyväksynnät on saatu.
AMD nopeuttaa Silo.AI:n ostolla piireihinsä perustuvien – tekoälymallien ja ohjelmistoratkaisujen kehitystä ja käyttöönottoa. Suomalaisyrityksen osto on jo toinen merkittävä askel yhtiön strategiassa toimittaa avoimiin standardeihin perustuvia tekoälyratkaisuja piireilleen. Suomessa AMD-pohjaisia ratkaisuja hyödynnetään esimerkiksi CSC-IT Kajaanin Lumi-superkoneessa.
”Silo AI on ollut suurten kielimallien koulutuksen skaalauksessa edelläkävijä LUMI:lla, Euroopan nopeimmalla supertietokoneella, jossa ib yli 12 000 AMD:n Instinct MI250X -grafiikkasuoritinra”, kertoo Pekka Manninen, tiede- ja teknologiajohtaja CSC-IT Tiedekeskuksesta.
Silo AI:n asiakkaita ovat muun muassa Allianz, Philips, Rolls-Royce, Unilever sekä Suomesta Nokia.
AMD panostaa avoimiin suuriin kielimalleihin
https://etn.fi/index.php/13-news/16396-amd-panostaa-avoimiin-suuriin-kielimalleihin
AMD panostaa avoimiin suuriin kielimalleihin
Julkaistu: 11.07.2024
Business Artificial Intelligence
Prosessorijätti AMD ostaa suomalaisen tekoäly-yritys Silo AI:n 665 miljoonalla dollarilla eli noin 614 miljoonalla eurolla. Amerikkalaistietojen mukaan Silo AI:n kehittäjät jatkavat avoimien suurten kielimallien kehitystä.
AMD kertoo tästä Financial Times -lehden artikkelissa. Kysymys suljettujen ja avoimien mallien eroista on muuten jäänyt suurelta osin vaille huomiota yrityskaupan raportoinnissa. Amerikkalaisarvioissa pohditaan lähinnä sitä, miten AMD yrittää kaupan avulla haastaa Nvidiaa tekoälyä hyödyntävissä grafiikkakorteissa.
Suomalaisvinkkelistä kauppa on erittäin mielenkiintoinen, muutenkin kuin kauppahinnan takia. Silo AI ja tarkemmin sen generatiivisen tekoälyn SiloGen-yksikkö on yhdessä akateemisten tutkijoiden kanssa kehittänyt Poro- ja Viking-mallit. Poro 34B on näistä osaavampi, sillä se koostuu 34,2 miljardistra parametristä. Testeissä Poro on osoittautunut etevimmäksi avoimeksi LLM-malliksi.
Poro on avoin eli lisensoitavissa Apache 2.0 -lisenssin alla. Sitä voi siis käyttää sekä akateemisiin että kaupallisiin tarkoituksiin. Koulutukseen on käytetty datasettiä, joka koostuu biljoonasta tokenista. Token voi viitata sanaan, merkkiin ja joissakin tapauksessa kokonaisiin lauseisiin tai fraaseihin.
Poro on myöhemmin julkistetun Viking 34B:n tavoin koulutettu LUMI-supertietokoneella Kajaanissa. Tarkalleen ottaen käytössä oli 512 AMD:n MI250X-grafiikkaprosessoria.
Tomi Engdahl says:
Financial Times:
AMD agrees to buy Helsinki-based Silo AI, which offers tailored AI models and platforms to enterprise customers, for $665M in cash; Silo has a 300-person team
https://www.ft.com/content/7b8d2057-2687-45b3-bae4-1488a75ac5b2
AMD to buy Finnish start-up Silo AI for $665mn in drive to compete with Nvidia
All-cash acquisition by California-based chipmaker is the largest of its kind in Europe in a decade
Tomi Engdahl says:
Lukijaäänestys on puhunut: Tässä on paras virvoitusjuoma
Kysyimme lukijoilta, mikä virvoitusjuomista on se kaikkein paras. Voittajajuoma sai äänistä 18 prosenttia.
https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/57bf7e5b-e4aa-429a-9b03-a8e074302427
Iltalehden lukijoiden suosikkilimu on Pepsi Max.
Pepsi Maxin äänesti voittoon peräti 18 prosenttia äänestäjistä.
Toiselle sijalle ylsi tavallinen Coca-Cola, joka sai 17 prosenttia äänistä. Kolmanneksi suosituin limppari on Muumi metsämansikka.
Neljännelle sijalle ylsi Dr Pepper. Viidenneksi suosituin limu on Jaffa.
Kolajuomat ovat vuodesta toiseen Suomen suosituimpia virvoitusjuomia. Kolajuomien litramyynnin osuus virvoitusjuomista on reilut 60 prosenttia
S-ryhmän kaupoissa myydyistä kolajuomista lähes 70 prosenttia on sokerittomia
Tomi Engdahl says:
Tällainen on Rydmanin avustajan värikäs yritystausta
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010555643.html
Business Finlandin johtoon nousevalla erityisavustajalla on pitkä menneisyys yritysmaailmassa.
Hallitus päätti torstaina nimittää innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin pääjohtajan virkaan oikeustieteen kandidaatin Lassi Noposen syyskuun alussa alkavaksi viisivuotiskaudeksi.
Elinkeinoministeri Wille Rydmanin (ps) erityisavustaja Noponen on aiemmin toiminut yritysjohtajana, rahoitusalalla ja yrittäjänä.
Noponen on 61-vuotias.
– Noposella on johtamiskokemusta noin 19 vuotta sisältäen merkittävää kansainvälistä, toimitusjohtajatasoista johtamiskokemusta pääomasijoitussektorilta, muistiossa todetaan.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/07/12/business-finlandiin-uusi-paajohtaja/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/07/10/amd-ostaa-suomalaisen-tekoaly-yhtion/
Amerikkalainen piiriyhtiö AMD ostaa suomalaisen Silo.ai:n 665 miljoonan dollarin eli runsaalla kuudensadan miljoonan euron hinnalla. Kaupalla AMD pyrkii kisaamaan tekoälyn laskenta piireissä huimassa nousussa olleen Nvidian kanssa.
Tomi Engdahl says:
Maliranta: Suomen ongelma on tuottavuusromahdus, eivät pienet tuloerot
Tuloerot|HS:ssä julkaistun kolumnin mukaan pienet tuloerot ylläpitävät köyhyyttä. Tuloeroja ei voi syyttää ainakaan Suomen talousongelmista, sanoo työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta
https://www.hs.fi/talous/art-2000010571228.html
PIENET tuloerot ylläpitävät köyhyyttä. Näin väitettiin Helsingin Sanomissa keskiviikkona julkaistussa Patrick Itäniemen kolumnissa, jossa hän penäsi laajempaa hyväksyntää tuloeroille.
Pitääkö väite paikkansa?
Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta korostaa, että tuloeroihin liittyvät kysymykset ovat monisyisiä.
”Mutta jos köyhyydellä tarkoitetaan sitä, että me olemme kansakuntana köyhä sen takia, että meillä on kohtuullisen pienet tuloerot, niin se ei pidä paikkaansa.”
Hän huomauttaa, että Suomessa tuloerot ovat samaa luokkaa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, joissa kuitenkin talouden kasvuvauhti ja tuottavuus ovat Suomea edellä.
MALIRANNAN mukaan on totta, että Suomessa tasataan tuloja politiikkatoimilla ”poikkeuksellisen paljon” ja että esimerkiksi verotuksen progressiolla on työn tarjontaa vähentävä vaikutus.
”Meidän ongelmamme on yrityssektorilla tapahtunut työn tuottavuuden romahdus 2010-luvun alussa.”
Tuolloin Nokian romahduksen ja paperiteollisuuden vaikeuksien seurauksena tuhoutui lyhyessä ajassa kymmeniätuhansia sellaisia työpaikkoja, joissa työn tuottavuus oli korkea. Tästä tuottavuusromahduksesta Suomen talous toipuu edelleen.
”Tuoreen tutkimustiedon mukaan esimerkiksi sellaiseen verotukseen, joka heikentää innovaattoreiden työn kannustimia, liittyy riskejä”, hän sanoo.
”Mutta itse en näe meidän verojärjestelmässämme mitään sellaista fundamentaalista ongelmaa, joka selittäisi sitä, miksi meidän innovaatiotoimintamme ei ole tätä nopeammin tuottanut tulosta.”
”Ja erityisen kiinnostavaa on, että jos lasketaan yksityisyrityksissä tehtyjen työtuntien määrää ja suhteutetaan se työikäiseen väestöön, olemme samalla tasolla Ruotsin kanssa.”
Ongelma onkin jälleen pikemminkin siinä, että Suomessa tehtyjen työtuntien tuottavuus on heikompaa.
Tomi Engdahl says:
Pienet tuloerot ylläpitävät köyhyyttä
Kolumni|Meidän pitää keskustella enemmän siitä, miten ihmisille saadaan enemmän tuloja ja vähemmän siitä, miten nykyisiä tuloja voidaan tasata.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010565315.html
TULOEROT ovat välttämättömiä. Varallisuuserot ovat luonnollisia.
Tuloerot ovat väistämättömiä, koska ihmisillä on eri työn tuottavuus. Valitettavasti Suomi on maa, jossa jo valmiiksi verrattain pieniä tuloeroja tasataan verotuksella ja tulonsiirroilla paljon. Olemme tässä tasaamisessa kehittyneiden maiden kärkijoukossa. Se on väärin. Niin ei pitäisi olla.
Vasemmistolainen ajattelutapa on vääristynyt tuloeroja koskien. Se kuuluu, että köyhyys on pysyvää ja muuttumatonta ja siksi tuloja pitää tasata ihmisten välillä. Niin pitääkin tasata, mutta missä määrin? Onko oikeudenmukaista tasata tuloja aktiiviselta väestöltä passiiviselle väestölle enemmän kuin monet muut kehittyneet taloudet?
TOINEN vasemmistolaisten virhe on tutkia suoraan tuloeroja, kun pitäisi tarkastella elinkaarituloeroja – eroja ihmisten koko elämän aikana ansaituissa tuloissa.
Opiskelu johtaa keskimäärin korkeampiin tuloihin tulevaisuudessa eli kasvattaa koko elämän aikana ansaittuja tuloja.
On mielestäni selvää, että pienet tuloerot erityisesti kehittyneissä maissa ajavat laiskuuteen. Tuloerot ovat merkki ahkeruudesta ja uutteruudesta. Usein sanotaan, että pienten tuloerojen maissa on eniten hyvinvointia. Näin on, mutta tuloerot itsessään eivät tuota tätä hyvinvointia. Pienillä tuloeroilla ei makseta laskuja, vaan ne maksetaan rahalla.
SUOMEN talous ei ole kasvanut reaalisesti 16 vuoteen. Tämä on se varsinainen ongelma, eivät tuloerot. Talouskasvun puute on monisyinen asia, mutta tulojen siirrolla aktiiviselta väestönryhmältä passiiviselle on siinä epäilemättä roolinsa. Meidän pitääkin keskustella enemmän siitä, miten ihmisille saadaan enemmän työtä ja tuloja – ja vähemmän siitä, miten nykyisiä tuloja voidaan tasata.
Valitettavan usein tuloja tasataan myös ihmisille, jotka eivät suinkaan edes ansaitse sitä. Vika ei ole näissä ihmisissä vaan itse järjestelmässä, joka kannustaa laiskuuteen. Sen sijaan, että ylläpidämme köyhyyttä ja kurjuutta tuloja tasoittamalla, katse pitää suunnata eteenpäin ja hyväksyä tuloerot. Se on kaikkien etu.
Palkkaerojen kasvun hyväksymisen lisäksi myös verotukselle täytyy tehdä jotain. Paitsi että progressiivinen verotus ei kannusta ahkeruuteen, se haittaa talouskasvua ja työllisyyttä sekä tuottaa hyvinvointitappioita. Pääomat myös kasautuvat entisestään. Valitettava tosiasia on, että Suomessa työtä tekemällä on kovin vaikeaa vaurastua, kiitos voimakkaan työhön kohdistuvan verotuksen progression.
Pienet tuloerot, voimakas verotuksen progressio ja massiiviset tulonsiirrot ylläpitävät köyhyyttä, eivät poista sitä.
Tomi Engdahl says:
Suomen kilpailukyky tippui huippuvuosista
https://www.uusiteknologia.fi/2024/07/15/suomen-kilpailukyky-tippui-huippuvuosista/
Suomen sijoitus on pudonnut tuoreessa kilpailukykyvertailussa peräti neljä sijaa alaspäin. Suomi sijoittui sveitsiläisen IMD-tutkimuslaitoksen vertailussa vuoden 2019 tasolle sijalle 15. Sen sijaan Singapore nousi nyt kärkeen ja toiseksi tuli Sveitsi ja kolmanneksi Tanska.
Suomen asemia IMD:n selvityksessä heikensi erityisesti taloudellinen menestyminen. Parannusta tuli ainoastaan kansainvälisessä kaupassa, mutta kaikissa muissa 18 osa-alueessa Suomen sijoitus heikkeni viime vuodesta. Sveitsiläisen IMD:n (Institute for Management Development) selvitti kaikkiaan 67 maailman maan kilpailukykyä.
Rakenteellisesti Suomen (ja muiden pienten maiden) sijoitusta tässä osiossa heikentää kotimarkkinoiden pieni koko, sillä bkt on sellaisenaan yksi mittari. Suomea painoi muita maita heikompi suhdannetilanne, sillä bkt, investoinnit ja työttömyysaste kehittyivät heikosti. Muut Pohjoismaat ovat vertailussa kuitenkin sijoilla 22–30. Esimerkiksi Ruotsi on myös selkeästi sijoittunut Suomea paremmin kaikissa muissa 20 osa-alueessa paitsi työllisyydessä, yhteisöllisyydessä ja perusinfrastruktuurissa.
’’Suomen taloutta ovat painaneet keskimääräistä enemmän korkotason nousun vaikutus investointeihin ja kulutukseen sekä Venäjän hyökkäyssodan vaikutus Suomen tavara- ja palveluvientiin”, arvioi Etlan tutkija Ville Kaitila.
Tomi Engdahl says:
Ulkomainen työvoima kokee, että Suomeen on vaikea asettua ja suomalaisiin on vaikea tutustua. Sen lisäksi taloudellinen pärjääminen ja työelämän laatu koettiin haasteellisiksi.
Suomen asema romahti ulkomaisen työvoiman silmissä – nämä asiat ovat pielessä
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010573800.html
Tomi Engdahl says:
– Kun ollaan sijalla 51 ja enää kaksi maata takana, romahdus on jo älytön, kertoi Pakarinen HS:lle.
Pakarinen lisäsi, että Suomessa olisi tarvetta työvoimalle ja osaajille.
Suomen asema romahti ulkomaisen työvoiman silmissä – nämä asiat ovat pielessä
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010573800.html