Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
3,851 Comments
Tomi Engdahl says:
Kvanttiyritys IQM on tämän vuoden nopein kasvaja
https://etn.fi/index.php/13-news/16810-kvanttiyritys-iqm-on-taemaen-vuoden-nopein-kasvaja
Deloitte Technology Fast 50 listaa 50 nopeimmin kasvavaa teknologiayritystä Suomessa. Tänä vuonna voittajaksi nousee kvanttitietokoneita kehittävä IQM Finland Oy, joka on kolmen vuoden aikana (2020–2023) kasvanut huimat 22 485 prosenttia.
Toisella sijalla on sähköajoneuvojen latausratkaisuja tarjoava Kempower Oyj ja kolmantena mobiilipeliyritys Metacore Games Oy.
Tomi Engdahl says:
Suomessa on korkea maanpuolustahto – Tulevaisuudessa se voi olla myös uhattuna
– On harhaa ajatella, että kaikki ajattelisivat samalla tavalla, tutkija sanoo Suomen kovasta maanpuolustustahdosta.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c95b9862-48ec-46fb-8863-463401ee6c18
Suomen liittyminen Natoon on poistanut vuosikymmeniä voimassa olleen linjan liittoutumattomuudesta. MPKK:n tutkijan mukaan jos suomalaisten korkea maanpuolustustahto halutaan säilyttää tulevaisuudessa, on kansalaiset saatava sitoutumaan Natoon.
Tutkija painottaa, että kriittisen keskustelun on oltava mahdollista, vaikka turvallisuusasioissa kaikkea ei voikaan kertoa.
Tällä hetkellä suomalaiset ovat tuoreimpien mittausten mukaan hyvin myönteisiä Nato-jäsenyyttä kohtaan.
Tutkija varoittaa myös Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaneen suomalaisissa pelkoa, joka on otollinen tilanne pahanlaiselle informaatiovaikuttamiselle.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/11/05/suomen-akatemia-tukee-6g-ja-kvanttitutkimusta/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/11/04/alypuhelimella-avattava-putkilukko-myos-tukiaseman-suojaksi/
Tomi Engdahl says:
Tämän alkoholin maine on Suomessa niin huono, ettei sitä edes ole – Silti ostetuin
Tapio Järvenpää ja Jari Varjo halusivat tehdä maailman parasta vodkaa. Ja onnistuivat siinä.
https://www.iltalehti.fi/viinikellari/a/e6223fbd-0713-4d8b-bec2-1686312499b4
Tomi Engdahl says:
Traficom vahtii kohta tätäkin
Traficomille tulee uusia valvontatehtäviä digitaaliseen esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyen.
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/584c772a-6f3d-4fc7-b252-0dfeea51d271
Digitaalisen esteettömyyden ja saavutettavuuden valvonta keskitetään vuodenvaihteesta alkaen kokonaisuudessaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin.
Tällä hetkellä valvontatehtävät on jaettu Traficomin ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston kesken. Aluehallintovirasto on valvonut pääasiassa julkisen sektorin verkkosivujen ja mobiilisovellusten saavutettavuusvaatimusten noudattamista, kun taas Traficomin vastuulla on ollut muun muassa audiovisuaalisten sisältöpalvelujen esteettömyysvaatimusten noudattaminen.
Jatkossa tuotteiden ja palvelujen tarjoajat saavat neuvontaa ja ohjausta niin sanotusti yhdeltä luukulta.
Traficomin mukaan keskittäminen parantaa edellytyksiä yhtenäiselle digitaalisen esteettömyyden ja saavutettavuuden valvontatoiminnalle sekä niihin liittyvälle neuvonnalle ja ohjaukselle.
Uusi EU-direktiivi
Euroopan unionin uusi esteettömyysdirektiivi astuu voimaan ensi kesänä. Aiempaa laajempia vaatimuksia aletaan noudattaa 28. kesäkuuta 2025 alkaen.
– Valvonnan piiriin tulee esimerkiksi yksityisen sektorin verkkokauppoja ja kuluttajille myytäviä päätelaitteita, kertoo osastopäällikkö Marion Ticklén Traficomista viraston tiedotteessa.
Esteettömyysvaatimuksia sovelletaan jatkossa myös keskeisiin kuluttajien käyttämiin tuotteisiin, kuten älypuhelimiin ja tietokonelaitteistoihin.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston saavutettavuusvalvonnan asiantuntijat siirtyvät Traficomiin vuodenvaihteessa.
Tästä on kyse
Tuotteiden ja palveluiden esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimusten tavoitteena on edistää ennen kaikkea vammaisten henkilöiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa.
Sanaa esteettömyys käytetään etenkin silloin, kun puhutaan rakennusten ja muun rakennetun ympäristön helppokulkuisuudesta ja toimivuudesta.
Sana saavutettavuus on Traficomin mukaan melko vakiintunut niihin tilanteisiin, kun puhutaan digipalveluista eli verkkosivuista ja mobiilisovelluksista. Saavutettavuus siis tarkoittaa esteettömyyttä digitaalisessa maailmassa.
Tomi Engdahl says:
Finnish food
https://youtu.be/7SjYIuWuPGA?si=j5G94htE7YznZjYa
Tomi Engdahl says:
Yle: Arvonlisäveroa kiristettiin – näin kävi
Arvonlisäveron nosto ei näytä tuovan valtion kassaan toivottuja tuottoja, Yle kertoo.
Yle: Arvonlisäveroa kiristettiin – näin kävi
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010839449.html
Hallitus nosti syyskuun alussa yleistä arvonlisäverokantaa 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Tällä oli tarkoitus tasapainottaa julkista taloutta ja lisätä verotuloja, mutta tuotot jäävät Ylen mukaan ennakoitua pienemmiksi.
Valtiovarainministeriön tämänhetkisen arvion mukaan arvonlisäveron nosto on syys-lokakuussa tuonut yhteensä vain noin 160 miljoonaa euroa lisää tuloja, kun alkuperäinen arvio oli lähes 200 miljoonaa euroa. Taustalla on muun muassa kulutuksen supistuminen.
– Oletamme, että kuluttajat joutuvat vähentämään hieman kulutustaan, kun hinnat nousevat. Lisäksi valtion omat veromenot kasvavat arvonlisäveron noston myötä, sanoo finanssiasiantuntija Tony Valve valtiovarainministeriöstä Ylelle.
Viime vuonna valtiolle kertyi arvonlisäverotuloa yhteensä 21,4 miljardia euroa. Tänä vuonna sitä odotetaan kertyvän 300 miljoonaa euroa enemmän eli 21,7 miljardia euroa.
Tomi Engdahl says:
https://veryfinnishproblems.com/blogs/news/surviving-15-finnish-culture-shocks-a-foreigners-guide
Tomi Engdahl says:
https://www.apu.fi/artikkelit/suzanne-ehdotti-petteri-orpoa-kynnysmatoksi-kirjoittaa-munkkiniemen-herra-pakina#Echobox=1730702306
Tomi Engdahl says:
CNN Travel: Helsinki’s Christmas Market again among world’s best
The Finnish capital has hosted its Christmas Market (Tuomaan Markkinat) since 1994.
https://yle.fi/a/74-20122466
Tomi Engdahl says:
Analyysi: Pieleen meni – 3G-verkko suljettiin, ja osa suomalaisista jäi katveeseen
Ihmisten tyytymättömyys mobiiliverkkoihin on kiihtynyt. Maaseudulla moni yhdistää pätkivät puhelut 3G-verkon sammuttamiseen, kirjoittaa Ylen toimittaja Petri Vironen.
https://yle.fi/a/74-20121887
Tomi Engdahl says:
Osa kunnista antaa rakentaa valokuitua todella lähelle maan pintaa – ”Voi sattua suuria vahinkoja”, varoittaa insinööri
Valokuidun asentaminen 40 senttiin voi kostautua tulevaisuudessa, kun alueella tehdään korjauksia. Silti niin tehdään joissain kunnissa vaikka suositus on rakentaa se syvemmälle.
https://yle.fi/a/74-20122694
Tomi Engdahl says:
Näillä aloilla on töitä – Tällaisille palkoille pääset
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/41a4028a-55b5-4f8a-81e5-53e0054f3307
Vaikka työpaikkojen määrä on vähentynyt, joillakin aloilla töitä riittää.
Tomi Engdahl says:
Valtava opas julki: Näin varaudut kriisiin ja jopa sotaan
Sisäministeriö on päivittänyt kansalaisten kriisioppaan.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5ad1f7a0-8611-41b3-819e-a6a3f296f6cd
Suomalaisille on julkaistu uusia ohjeita häiriö- ja kriisitilanteiden varalle. Ohjeet on julkaistu maanantaina Suomi.fi-palvelussa. Uusista ohjeista kerrotaan tänään tarkemmin ministeriön tiedotustilaisuudessa.
Oppaassa kerrotaan, miten suomalaiset voivat varautua muun muassa sotilaalliseen konfliktiin, pitkiin sähkö- ja vesikatkoihin, pitkiin häiriöihin internetin tai pankkipalveluiden toiminnassa sekä luonnonkatastrofeihin.
– Jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu, jokaisen oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin pärjäämme, oppaan aloitussivulla todetaan.
Ohjeiden taustalla on sisäministeriö.
Tiedätkö, miten varaudut erilaisiin tilanteisiin ja toimit niiden aikana?
https://www.suomi.fi/oppaat/varautuminen
Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin sekä poikkeusoloihin.
Jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu, jokaisen oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin pärjäämme.
Varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi
pitkät sähkö- ja vesikatkot
pitkät häiriöt internetin tai pankkipalveluiden toiminnassa
luonnonilmiöt, kuten myrsky tai maastopalo
pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/16847-startup-rahoituksen-pahin-lama-takana
Tomi Engdahl says:
Tuulivoimaloiden lavat ovat vanhetessaan jätettä, jota haudataan jopa maan uumeniin – Suomessa keksittiin nokkela ratkaisu
Tuulivoimaloiden siipien kierrättäminen on maailmanlaajuinen ongelma. Espoolainen startup-yritys keksi, että siivistä voi valmistaa kelluvia laitureita.
https://yle.fi/a/74-20124013
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/11/19/superkoneet-listattiin-suomen-lumi-jai-kahdeksanneksi/
Tomi Engdahl says:
Suomen uusi kansallinen supertietokone on nimeltään Roihu ja se tulee Kajaaniin
Kone palvelee suomalaisten ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoiden tarpeita. Hankinnan arvo on lähes 30 miljoonaa euroa.
https://yle.fi/a/74-20125559
Tomi Engdahl says:
Ennuste: työttömyys pahenee ensi vuodenkin
Syksyllä nähty työllisyystilanteen heikentyminen on yllättänyt ministeriön asiantuntijatkin.
https://yle.fi/a/74-20125355
Tomi Engdahl says:
Suomalaisten sähkökaappeihin asennetaan nyt uusia mittareita – laite voi mullistaa sähkölaskun
Uusissa sähkömittareissa on mahdollisuus pörssisähkön ohjaamiseen halvoille tunneille. Toistaiseksi vain yksi verkkoyhtiö tarjoaa tämän mahdollisuuden asiakkailleen.
https://yle.fi/a/74-20124648
Suomessa on noin 3,7 miljoonaa etäluettavaa sähkömittaria. Parhaillaan on menossa niiden massiivinen vaihto-operaatio. Käytännössä jokainen sähkömittari pitää vaihtaa muutaman vuoden sisällä, koska ne sisältävät tekniikkaa, joka lakkaa toimimasta vuonna 2029.
Sähkömittarien vaihtamisesta on kerrottu aikaisemmin julkisuudessa, mutta hyvin pienelle huomiolle on jäänyt se, että mittarin vaihdon yhteydessä sähköyhtiöiden asiakkaat saavat sähkökaappiinsa ”aarteen”, joka voi säästää sähkölaskussa huomattavia summia.
Älykäs sähkönsäästökapine
Uusien mittarien mukana joka kotiin tulee pieni muovipalikka, joka tottelee nimeä kuormanohjausrele.
Se on älykäs rele, jonka avulla pörssisähköasiakas voi ohjata omaa kulutustaan automaattisesti vuorokauden halvimmille tunneille.
Laite voi myös katkaista sähköt vaikkapa lattialämmityksestä silloin, kun sähkö on kallista.
Yle kertoi aikaisemmin kaupallisesti myytävistä releistä, jollaisen voi asennuttaa sähkökaappiinsa. Nyt tämä sama ominaisuus on siis tulossa sivutuotteena kaikkiin sähkömittareihin.
Releen ohjaamiseen tarvitaan ohjelmisto tai puhelinsovellus.
Suomalaisista sähköverkkoyhtiöistä vain Elenia on toistaiseksi ryhtynyt hyödyntämään uusien sähkömittarien mahdollisuuksia.
Muut sähköverkkoyhtiöt odottavat lainsäädännön tarkentumista.
Kiista releen hallinnasta
Kuormanohjausreleen pattitilanne synnytettiin vuonna 2018 mietintönsä antaneessa työ- ja elinkeinoministeriön älyverkkotyöryhmässä.
Siellä päätettiin, että kaikkiin uuden sukupolven sähkömittareihin vaaditaan mukaan kuormanohjausrele. Se katsottiin hyväksi keinoksi kulutuspiikkien tasaamiseen entistä dynaamisemmilla sähkömarkkinoilla.
Releen hallinnasta syntyi kiista. Se sijaitsee monopoliasemassa olevien sähköverkkoyhtiöiden omistaman mittarin sisällä.
Lakiesityksen alkuperäisessä versiossa kuormanohjausreleen hallinta oli tarkoitus sallia vain sähköä myyville yhtiöille ja muille vapailla markkinoilla toimiville yrityksille. Ei siis ollenkaan sähköverkkoyhtiöille.
Lakitekstiä kuitenkin muutettiin lausuntokierroksen perusteella. Nyt lakiesitys sallisi releen hallinnan myös mittarit omistaville verkkoyhtiöille.
– Yksi verkkoyhtiö (Elenia) tarjoaa pörssisähkön kuormanohjauspalvelua jo nyt asiakkailleen. Olisi siksi aika hölmöä sulkea verkkoyhtiöt kokonaan tämän markkinan ulkopuolelle, selittää työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Tatu Pahkala.
Vasta 3 000 taloutta käyttää uutta säästömahdollisuutta
Elenia on kehittänyt jyväskyläläisen mittarivalmistajan Aidonin kanssa kuormanohjausrelettä ja omana kehitystyönään sen ohjaukseen käytettävää ohjelmistoa. Se noin vuoden ajan tarjonnut asiakkailleen maksutonta pörssisähkön kuormansiirtopalvelua osana omaa palvelupakettiaan.
Elenian verkkosivuilla asiakas voi asettaa releen säätämään pörssisähkön käyttöä niin, että se asettuu aina vuorokauden halvimmille tunneille.
Tuotekehityspäällikkö Tomi Mäkelä kertoo, että Elenia on jo vaihtanut noin 300 000 vanhanmallista mittaria uusiin. Hänen arvionsa on, että noin 70 000 asiakkaalla olisi sellaisia sähkölaitteita, joita olisi mahdollista ohjata järkevästi sähkön halvimmille tunneille.
Tomi Engdahl says:
Salossa alkaa tekoälytietokoneiden kasaaminen
https://www.uusiteknologia.fi/2024/11/19/salossa-alkaa-jollan-tekoalytietokoneiden-kasaaminen/
Kännykkäyhtiönäkin aloittanut Jolla käynnistää uuden tekoälytietokoneena kokoonpanon entisissä Nokian Salon tuotantotiloissa. Kyse on uudenlaisesta Mind2 -koneesta, jonka kokoonpano alkaa Salon IoT Campuksen tiloissa joulukuussa. Alueen tiloissa toimii jo useita muitakin teknologiayrityksiä suunnittelusta akkuvalmistukseen.
Nokian peruilta tilaa Salossa riittääkin kasvaa vaikka kuinka. Samalla Jolla voi näyttää muullekin suuntaa suomalaiselle elektroniikkateollisuudelle osoittaen, että tuotantoa voidaan rakentaa ja kehittää kotimaassa.
“Omalla loppuvalmistuksella pystymme laatutarkistamaan elektroniikan ja ohjelmiston yksityiskohtaisesti ennen kuin tuotteet lähtevät käyttäjille’’, kertoo Jollan toimitusjohtaja Sami Pienimäki.
Pääosin ohjelmistotaloksi muuttuneella Jollan Mind2-koneen käyttö pohjautuu tekoälyalusta Venho.AI:hin, jonka toiminnan ytimessä on tietoturvallisuus ja koko digikokemuksen pitäminen käyttäjän omassa kontrollissa.
Jollan uudenlainen tekoälytietokone Mind2 on ensimmäinen askel kohti Jollan uutta Edge AI -strategiaa, jossa se kehittää paikallisissa laitteissa toimivia tekoälyohjelmistoja. Yhtiön ohjelmistoja voidaan käyttää palvelimien esimerkiksi kodin älylaitteissa, älylaseissa, droneissa ja autojen ohjaamoissa.
Jolla Mind2 voidaan yhdistää puhelimeen tai muuhun laitteeseen. Mind2 huolehtii käyttäjänsä tiedon turvallisesta tekoälykäsittelystä toimien samalla henkilökohtaisena palvelimena.
https://jolla.com/
Tomi Engdahl says:
LUMI on nyt Euroopan toiseksi nopein supertietokone
https://etn.fi/index.php/13-news/16856-lumi-on-nyt-euroopan-toiseksi-nopein-supertietokone
Kajaanissa CSC:n tiloissa jylläävä LUMI on sijalla kahdeksan uusimmalla maailman nopeimpien tietokoneiden Top500-listalla, joka julkaistiin SC24-konferenssissa Atlantassa. LUMI putosi odotetusti Euroopan kärkipaikalta, mutta on silti tällä hetkellä Euroopan toiseksi nopein supertietokone Italian Ferrera Erbognoneen asennetun Eni S.p.A -energiayhtiön HPC6-järjestelmän jälkeen.
LUMI-supertietokone saavutti testeissä mitatun HPL-suorituskyvyn (High-Performance Linpack) 379.7 petaflopsia. LUMIa on hyödynnetty tähän menneessä yli 2200 projektissa. Yli puolet sen laskentaresursseista on käytetty tekoälyyn liittyvään tutkimukseen ja innovointiin ja esimerkiksi kotimaiset Poro- ja Viking-mallit on koulutettu LUMIn resursseilla.
Uusi kansallinen supertietokone on Roihu
https://etn.fi/index.php/13-news/16854-uusi-kansallinen-supertietokone-on-roihu
Suomi hankkii uuden kansallisen laskennan ja datanhallinnan ympäristön, joka varmistaa suomalaisille tutkijoille kilpailukykyiset laskentaresurssit. Hankittava ympäristö koostuu uudesta supertietokoneesta, datanhallintajärjestelmästä ja pilvilaskentakapasiteetista. CSC – Tieteen tietotekniikan keskus ja tietotekniikkayhtiö Eviden ovat sopineet uuden ympäristön toimittamisessa.
Uusi supertietokone – Roihu nimeltään – on merkittävä investointi kansalliseen tutkimusinfrastruktuuriin. Roihu kolminkertaistaa Suomen nykyisten kansallisten supertietokoneiden laskentaresurssit ja mahdollistaa tulevat tieteelliset läpimurrot. Supertietokoneen lisäksi CSC uusii datanhallintajärjestelmä Altaan ja hankkii lisää tutkimuksen pilvilaskentakapasiteettia.
Tomi Engdahl says:
Taloustutkimuksen toteuttaman tutkimuksen mukaan yhden euron investointi CSC:n suurteholaskennan palveluihin on tuottanut vuosien 2018–2023 aikana yhteiskunnalle 25–37 euron suuruisen hyödyn.
https://etn.fi/index.php/13-news/16854-uusi-kansallinen-supertietokone-on-roihu
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/16862-slush-suomalaistutkijat-haluavat-tuoda-tilaaeaenen-kaikille
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/11/20/euroopan-avaruusjarjesto-etsii-startupeja-slush-alkaa/
Tomi Engdahl says:
Nyt meni rikki synkkä talousennätys
Konkurssiluvut ovat rikkoneet 2000-luvun ennätyksen.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/5a411a65-9284-4222-a1c6-36fd893d3acb
Konkurssiluvuissa on rikottu 2000-luvun ennätys, kertoo Suomen Asiakastieto.
Konkurssiin on ajautunut jo tähän asti vuotta lähes 2 700 yritystä. Edellinen ennätys oli viime vuodelta, kun konkurssiin asetettiin yhteensä 2 681 yritystä.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/11/20/maailman-ensimmainen-kyberturvallisuuden-taidemuseo-avattiin-helsingissa/
Tomi Engdahl says:
Stubb Slushissa: olemme käännekohdassa
https://etn.fi/index.php/13-news/16864-stubb-slushissa-olemme-kaeaennekohdassa
Startup-tapahtuma Slush alkoi tänään Helsingin messukeskuksessa ja osuvasti räntäsateessa. Tekoäly on tapahtumassa isossa roolissa ja sitä sivusi omassa avauspuheenvuorossaan myös paikalle ehtinyt presidentti Alexander Stubb.
Stubb on ollut Slushissa aiemminkin. Hän muisteli vuotta 2008, jolloin ajateltiin, että jokaisen pitäisi alkaa koodaamaan. – Nyt tekoäly taitaa pitää siitä huolta, Stubb sanoi.
Tuttuun tapaansa Stubb luetteli kolme pääasiaa, joita kaikkien, myös rahoittajia Slushissa etsivien yritysten kannattaa miettiä. – Ensinnäkin pitää miettiä, mitä teknologia tekee sinulle. Puolestasi kerätään dataa koko ajan, joten pitää miettiä mitä teknologia tarkoittaa meille. Elämä on kuitenkin enemmän kuin vain datan hallintaa. Pitää miettiä, miten teknologian avulla osoitetaan empatiaa, Stubb evästi.
Sama koskee yrityksiä. Tekeekö yritys hyvää, auttaako se meitä, tekeekö se vaikkapa terveydenhuollosta parempaa. – Pitää miettiä, miten tekniikka voi parantaa maailmaa.
Stubbin mukaan olemme nyt tulossa käännekohtaan. – Tekoälyn myötä meillä on ensimmäistä kertaa jotain, joka ylittää kykymme. Tarvitsemme säännöt tekoälylle, jotta ihmiset ovat kuskin paikalla.
Tomi Engdahl says:
Uusi ilmiö lounasravintoloissa: kahtena päivänä viikossa ihmiset kaikkoavat
https://yle.fi/a/74-20125968
Lounaiden hinnat voivat nousta jälleen ensi vuonna. Tamperelainen lounasravintolayrittäjä Tommi Harju on huomannut, että ihmisten kipuraja menee 30–40 sentin kertakorotuksessa.
Maanantaina ja perjantaina työpaikkojen lounasravintolat ovat nykyään harvinaisen hiljaisia.
Näinä viikonpäivinä esimerkiksi tamperelaisen Ninan keittiö -ketjun ravintoloissa on jopa 30 prosenttia vähemmän lounasasiakkaita kuin keskellä viikkoa.
– Se on iso tiputus. Paine kasautuu nyt vain kolmelle päivälle viikossa. Se haastaa henkilöstöä: miten osataan esimerkiksi arvioida ruuan määrä, kertoo toimitusjohtaja Tommi Harju.
Etätyön yleistymisen takia ravintoloissa käynnit ovat vähentyneet koronapandemiaa edeltävästä ajasta, selviää Matkailu- ja ravintolapalvelut Maran tänään julkaistavasta tutkimuksesta.
Etätyötä tekeviä on edelleen selvästi enemmän kuin ennen pandemiaa.
Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna kaikkiaan 35 prosenttia työssä käyvistä teki etätyötä, ja reilu viidennes heistä oli etänä vähintään puolet työajasta.
Maran toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan etätyö on pitkällä aikavälillä merkittävin koronapandemian seuraus ravintola-alalle.
Etätyön yleistyminen on osunut varsinkin työpaikkojen henkilöstöravintoloihin. Moni niistä on joutunut sulkemaan ovensa, koska lounasasiakkaiden määrä on pudonnut pysyvästi, Lappi sanoo.
Lounasedun korotus kertoo ravintoloiden paineista
Samalla kun asiakkaat jäävät lounasaikaan kotiin, ravintoloiden kustannukset ovat edelleen korkeat. Ravintoloilla kuluu entistä enemmän rahaa raaka-aineisiin, henkilöstökuluihin ja vuokriin.
Verohallinto nostaa lounasedun ylärajaa ensi vuonna 20 sentillä, eli 13,70 euroon. Korotus on aiempaa huomattavasti pienempi.
Maran Timo Lapin mukaan suomalaisen ravintola-alan korkeat kustannukset näkyvät väistämättä hinnoissa.
Tomi Engdahl says:
Työllisyystavoitteet vaarassa: Raportti paljastaa merkittävän eron ministeriön laskelmiin
Tuore raportti katsoo hallituksen työllisyystoimien vaikutusarvioiden olevan huteralla pohjalla.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f2ea680f-8f6f-4b14-aae5-6d28d1ceb022
Raportissa esitetyn vaihtoehtoisen laskelman mukaan hallituksen työllisyystoimien vaikutus olisi vain noin 13 000 lisätyöllistä 74 000 sijaan.
Vajaus romuttaisi hallituksen työllisyystavoitteen ja tarkoittaisi noin miljardin euron vajausta julkiseen talouteen vuositasolla.
Raportti moittii valtiovarainministeriön tekemien työllisyysarvioiden taustaoletuksia monelta kantilta.
Sosiaalidemokraattisen ajatuspajan eli Kalevi Sorsa -säätiön torstaina julkaiseman raportin mukaan valtiovarainministeriön (VM) laskelmat hallituksen työllisyystoimien vaikutuksista ovat liian optimistisia.
Raportin mukaan julkisen talouden alijäämä on vuositasolla jopa miljardi euroa suurempi kuin VM:n laskelmat antavat ymmärtää.
Raportin kritiikki osuu hallituksen politiikan ytimeen, sillä hallitus seuraa työllisyystavoitteensa toteuttamista juuri VM:n laskelmien kautta.
Hallituksen keskeisenä tavoitteena on lisätä työllisyyttä 100 000 henkilöllä ja työllisyysvaikutusten oletetaan toteutuvan keskipitkällä aikavälillä.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/16865-kajaaniin-tuleva-roihu-kolminkertaistaa-kansallisen-laskentatehon
Tomi Engdahl says:
Oululainen teknologiayhtiö KNL valmistaa kognitiivisia radioita Ruotsin puolustusvoimille
https://yle.fi/a/74-20125641
Kognitiivinen radio osaa itse tunnistaa, mitkä taajuudet ovat jo käytössä ja valitsee automaattisesti parhaan saatavilla olevan taajuuden.
Tomi Engdahl says:
CNN listasi maailman parhaat joulutorit – Yksi löytyi Suomesta
Helsingin perinteinen joulutori nostettiin maailman parhaimmistoon.
https://www.iltalehti.fi/matkajutut/a/fd81bc83-b5ff-48f1-a053-bef0bdd61419
Tomi Engdahl says:
Toukkia kasvattava suomalaisyritys myi tuotantonsa jo – laatikossa kuhisee seitsemän päivää ja sitten toukat paahdetaan
Kaikki start-upit eivät ole vain tekoälyä tai pelifirmoja. Myös toukista kissojen ja kalojen ruoka-aineksia valmistava tehdas etsii Slushista lisärahaa.
https://yle.fi/a/74-20124354
Tomi Engdahl says:
TactoTek® Scores Two 2025 CES Innovation Awards® for IMSE® Technology
https://www.tactotek.com/resources/tactotek-scores-two-2025-ces-innovation-awards-for-imse-technology
15 November 2024 – Oulu, Finland – TactoTek today announced that the company has been honored with two CES 2025 Innovation Awards for its in-mold structural electronics (IMSE®) technology in the Vehicle Tech and Advanced Mobility category:
IMSE as a technology platform, and
IMSE Intelligent Illuminated Door Panel for vehicles.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/11/22/suomalainen-alytahtain-nato-kayttoon/
Tomi Engdahl says:
Vertailimme tutut suklaalevyt – näin paljon hinnat ovat nousseet alle vuodessa
Mikä on halvin maitosuklaalevy? Minkä levyn hinta on noussut eniten? Selvitimme.
https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000010844330.html
Suklaan ja makeisten hintoihin voidaan odottaa vielä lisää nousua ensi vuonna, kun arvonlisävero nousee 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Veronkorotukselle ei ole vielä tarkkaa aikataulua.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/11/22/suomalainen-avaruusyritys-kerasi-kahdeksan-miljoonaa-euroa-51-tunnissa/
Laajaa mikrosatelliittien verkostoa rakentava Kuva Space rakentaa järjestelmää, joka kuvaa koko maapalloa päivittäin molekyylitasolla hyperspektrikamerateknologian avulla. Yritys on kerännyt kasvusijoituspalvelu Springvestin kautta kaikkiaan noin 13 miljoonaa euroa sijoituksia kahdella rahoituskierroksella.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/16873-tilanne-on-haastava-mutta-kempower-pelaa-suuren-kasvun-markkinoilla
Tomi Engdahl says:
Jollan ihmelaite tuo käyttäjälle sellaista, mitä ei voi ostaa
https://etn.fi/index.php/13-news/16875-jollan-ihmelaite-tuo-kaeyttaejaelle-sellaista-mitae-ei-voi-ostaa
Jolla alkaa pian toimittaa ensimmäisiä Mind2-tekoälylaitteita tilaajilleen Salon tehtaalta, mutta mikä laite oikeastaan on? Mitä se tuo käyttäjälleen? Miksi pitäisi kantaa mukanaan yhtä uutta laitetta? Laite on käyttäjälleen muisti, joka tuo lisää aikaa työpäivään, sanovat toimitusjohtaja Sami Pienimäki ja hallituksen puheenjohtaja Antti Saarnio.
Maailmalla on jo paljonkin palveluita, joissa voi käyttää tekoälyapureita – usein niitä kutsutaan agenteiksi – käymään läpi, tiivistämään ja yhteenvetämään esimerkiksi sähköposteja tai kalenteritietoja. Agentit osaavat sitten nostaa esiin käyttäjän kannalta relevantteja tietoja ja muistuttamaan esimerkiksi tapaamisista.
Mind2 on kuitenkin outo lintu tässä tarjonnassa. Se tallentaa tiettävästi ainoana ratkaisuna maailmassa kaiken paikallisesti laitteen omalle teratavun kiintolevylle. Mind2 on tuottavuustyökalu, joka poistaa tarpeen käyttää eri sovelluksia.
Sailfish OS:n päällä toimiva ratkaisu nojaa Venho.AI-tekoälyyn, jonka kymmenkunta agenttia kokoavat yhteen dataa eri sovelluksista. Tässä datassa voi olla sekoittuneena yrityksen sähköposteja, kalentereita, Slack-keskusteluja ja privaatteja Whatsapp-viestejä. Metadatan avulla laite osaa kaivaa esiin kaiken tiettyyn kontekstiin liittyvän. Kaiken saa näkymään laitteen viestikeskuksessa.
Antti Saarnion mukaan tavoitteena on, että kun nyt ihminen tekee 80 prosenttia kaikesta työstä ja tekoälyn loput 20 prosenttia, Mind2 kääntää suhteen päinvastoin. Saarnion mukaan laite voi tuoda kaksi lisätuntia työpäivään. Tätä tuottavuutta on oikeastaan mahdotonta ostaa mistään.
Tekoäly on monella tapaa Mind2:n DNA:ssa. Sami Aarnio kertoo hahmotelleensa ideaansa ChatGPT:n kanssa. Nyt kämmenelle sopivan laitteen Rockchip-prosessorin NPU-ytimellä pyörii 8 miljardin parametrin Llama 3.1 -malli. Suurempikin sopisi, ainakin Llama 3.2:n pitäisi toimia hyvin.
Eikös ideaalia olisi, jos Mind2:n saisi integroitua kännykän kuorien sijaan? Sami Pienimäki ei tyrmää ideaa, mutta vielä siihen on aika paljon matkaa. – Laite käy aika lämpimänä, kun se prosessoi, Pienimäki sanoo esitellen kotelon paranneltua jäähdytystä. Tuuletin peittää ison osan piirilevystä.
Tomi Engdahl says:
Suomen tilastojärjestelmät hopeasijalla Maailmanpankin vertailussa
Suomi paransi pisteitään tietotuotteiden alueella.
https://yle.fi/a/74-20126577
Suomen tilastoekosysteemi on toisella sijalla Maailmanpankin vuotta 2023 koskevassa vertailussa.
Suomen pisteet olivat 95,1 täydestä sadasta. Edelle kiilasi vain Tanska, jonka pisteet olivat 95,3. Mukana oli yli 186 maata sekä joukko itsehallintoalueita.
Vertailussa on mukana tilastojärjestelmä, joka sisältää virallisten tilastojen tuottajia. Näistä esimerkkinä Tilastokeskus.
Vertailussa mitataan kansallisten tilastojärjestelmien kapasiteettia ja kehittyneisyyttä arvioimalla muun muassa tuotettujen tietojen käyttöä yhteiskunnassa, tietotuotteita, tiedontuotannossa käytettyjä lähteitä, tilastopalvelujen laatua, tietoinfrastruktuuria sekä tuotannon resursseja.
Tomi Engdahl says:
Pääkirjoitus / Arvonlisäverojen nosto on osoittautumassa virheeksi
Tilanteessa, jossa verot ovat valmiiksi korkealla, kotimainen kulutus on jumissa ja talouden toipuminen on viivästynyt, vaikutus näyttäisi olevan monella tapaa kielteinen.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/adf1e141-8468-459e-8010-20ae11933262?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR2i8ehi6sw1HTdFj_getsv6bwPnx3HvpwDCZ9RNWoVXKkfNv8F9STFwjsY_aem_KCVS-NRFhScb7b9v56dPUg
Hallitus nosti yleistä arvonlisäverokantaa 24 prosentista 25,5 prosenttiin syyskuun alusta. Suomi ei veroja korottamalla nouse ja alv-korotus osuu vielä suhdannemielessä huonoon saumaan.
Aiemmin tänä vuonna suhdanteen odotettiin alkavan piristyä vuoden loppupuoliskolla, mutta toipuminen on lykkääntynyt eteenpäin.
Hintojen nousun ja korkeiden korkojen jäljiltä kuluttajat ovat edelleen varovaisia. Korot ovat kääntyneet laskuun ja ostovoima on kohenemaan päin, mutta talouden mateleminen ja työttömyyden nousu pidättelevät kulutusta. Alv-korotus tähän väliin pahentaa tilannetta.
Jotain kertoo se, että veronkiristys toi syys–lokakuussa valtion kassaan 40 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän. Tämä kielii siitä, että jonkinlainen saturaatiopiste on saavutettu.
Ensi vuoden alusta hallitus aikoo vielä nostaa useiden tuotteiden ja palveluiden arvonlisäveroja kymmenestä prosentista 14 prosenttiin.
Yksi kulutuksen kuumemittari on vapaa-ajan käyttäytyminen. Matkailu- ja ravintola-alan yritysten palvelujen myynnin alakulo on jatkunut syksyllä.
Kyselyssä lähes 60 prosenttia vastaajista piti yhtenä suurimmista uhista kysynnän vähäisyyttä. Alv-korotuksia piti uhkana kolmannes. Hotelleista ja kylpylöistä peräti 59 prosenttia ja keilahalleista 77 prosenttia näkee veronkorotusten kuuluvan pahimpiin uhkatekijöihin.
Ensi vuonna voimaan tuleva veronkorotus koskisi joukkoliikenteen lippuja, taksimatkoja, liikuntapalveluja, hotelliyöpymisiä, kulttuuri- ja viihdetapahtumia, kirjoja sekä lääkkeitä.
Hän viittasi Samara Gunterin ja muiden tutkimukseen Non-linear effects of tax changes on output: The role of the initial level of taxation ja kirjoitti: “Kun alv on korkea, ja sitä edelleen nostetaan, talous kärsii väistämättä. Alv:n korotuksella 24 prosentista 25,5 prosenttiin on huomattavan kielteiset vaikutukset tuotantoon.”
Ensitietojen perusteella argumentille löytyy katetta. Tilanteessa, jossa verot ovat valmiiksi korkealla, kotimainen kulutus on jumissa ja talouden toipuminen on viivästynyt, vaikutus näyttäisi olevan monella tapaa kielteinen.
Tomi Engdahl says:
Stubb jakoi kansainvälistymispalkinnot – Unikie tulokasyrityksenä
https://www.uusiteknologia.fi/2024/11/22/stubb-jakoi-ensimmaista-kertaa-kansainvalistymispalkinnot/
Tasavallan presidentin perinteinen kansainvälistymispalkinnon sai tänä vuonna kolme yritystä ja metsäalan keskittymä. Uutena presidenttinä Stubb jakoi palkinnot ensi kertaa. Palkinto tunnettiin aiemmin myös presidentin vientipalkintona.
Presidentti Stubb palkitsi tänä vuonna tulokasyrityksenä älykkäitä tuotantoratkaisuja ja autonomisten ajoneuvojen ohjelmistoja kehittävä Unikien ja kasvuyrityksenä materiaalinkäsittelyalan ratkaisuja tuottava Konecranes.
Sähkötekniikkayhtiö ABB palkittiin pitkäaikaisena Suomeen investoijana. Yrityksellä on Suomessa noin 5 500 henkilöä ja toimii noin 20 paikkakunnalla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ABB on investoinut vuosittain keskimäärin yli 55 miljoonaa euroa Suomen tuotantokapasiteettiinsa.
Tomi Engdahl says:
Kiina-kaupassa räjähdysmäinen nousu – viranomaiselta varoitus
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010857674.html
Tomi Engdahl says:
Temu-krääsä päiväkodeissa huolestuttaa kaupunginvaltuutettuja – ”On jäätävää, että…”
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010846310.html
Tomi Engdahl says:
Katuvalaisimista WLAN-yhteyksiä – Valkeakoski kokeilee
https://www.uusiteknologia.fi/2024/11/26/katuvalaisimista-wlan-yhteyksia-valkeakoski-kokeilee/
Valkeakoski on yksi Suomen ensimmäisistä kaupungeista, joka kokeilee katuvalaisimiin toteutettua langatonta lähiverkkoyhteyttä ja kameravalvontaa. Yhteistyössä kaupungin kanssa ovat älyvalaisimia toimittava Signify ja videovalvotontayritys Seclan.
Valkeakoski pyrkii uuden ratkaisun avulla säästää kustannuksia ja aikaa, kun vältytään perinteisiltä kaapelointitöiltä. Samalla Kirkonrannan sataman käyttäjien palvelut paranevat, kun toimijat pääsevät jatkossa hyödyntämään langatonta lähiverkkoyhteyttä.
Valkeakoski hyödyntää Signifyn tarjoamaa valaistus- ja tietoliikenneratkaisu BrightSitesin laajakaistaa, joka on integroitu katuvalaisimiin.
Lisäksi alueen valaisimia ohjataan valopistekohtaisesti älykkäällä ja langattomalla Interact-järjestelmällä. Alueelle on toteutettu jatkuva sähkönsyöttö kameravalvontaa ja laajakaistaratkaisua varten.
“Löysimme Signifyn kautta uudenlaisen ratkaisun, jonka avulla pystyimme toteuttamaan niin vierasverkon kuin kameravalvonnankin nopeasti katuvalaistusta uusimalla”, Valkeakosken kunnossapitopäällikkö Antti Jokela kertoo.
Valkeakoskella käytössä on kuusi Interact-valaisinta, joista neljä sisältää myös kameran. Verkkoyhteyttä ja kameravalvontaa voidaan ohjata etänä.
Älykäs ledivalaistuksen ohjausjärjestelmä mahdollistaa tie- ja katuvalaistuksen etäohjauksen, valvonnan ja hallinnan jalkakäytävillä, risteyksissä, puistoissa ja aukioilla yhden käyttöliittymän avulla.
Tomi Engdahl says:
Pysäköinti on kalliimpaa, kun sen maksaa sovelluksella – vertasimme hintoja
Suomessa toimii nykyisin ainakin kahdeksan eri maksusovellusta, joilla pysäköinnin voi maksaa.
https://yle.fi/a/74-20126022
Tomi Engdahl says:
Kaikki TE-toimistot lakkautetaan
Historiallisen suuri TE-uudistus siirtää työvoimapalvelut kuntien vastuulle vuoden vaihteessa.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/5285a3f4-2dd7-458b-b15d-002bf0e4ce52
Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa. TE-toimistot lakkautetaan.
Uudistuksen myötä Suomeen muodostuu 45 kuntien muodostamaa työllisyysaluetta, jotka vastaavat hallinnollisesti palveluiden järjestämisestä.
Tomi Engdahl says:
Finland’s unemployment rate nears 9 percent
There were some 285,000 unemployed jobseekers in October, an increase of nearly 30,000 from a year ago.
https://yle.fi/a/74-20127330
Unemployment continues to rise in Finland, according to new figures from the Ministry of Economic Affairs and Employment.
The ministry said on Tuesday that Finland’s unemployment rate was 8.7 percent.
In October, there were 285,200 unemployed jobseekers, an increase of 29,100 compared to October of 2023.
While unemployment is up, there are also fewer job vacancies. Last month saw 51,300 job openings, a drop of 50,700 from a year earlier.
Some 27,300 new job openings were posted in October, a decrease of 26,700 compared to last October.