Business talk

Many people working in large companies speak business-buzzwords as a second language. Business language is full of pretty meaningless words. I Don’t Understand What Anyone Is Saying Anymore article tells that the language of internet business models has made the problem even worse. There are several strains of this epidemic: We have forgotten how to use the real names of real things, acronymitis, and Meaningless Expressions (like “Our goal is to exceed the customer’s expectation”). This would all be funny if it weren’t true. Observe it, deconstruct it, and appreciate just how ridiculous most business conversation has become.

Check out this brilliant Web Economy Bullshit Generator page. It generates random bullshit text based on the often used words in business language. And most of the material it generates look something you would expect from IT executives and their speechwriters (those are randomly generated with Web Economy Bullshit Generator):

“scale viral web services”
“integrate holistic mindshare”
“transform back-end solutions”
“incentivize revolutionary portals”
“synergize out-of-the-box platforms”
“enhance world-class schemas”
“aggregate revolutionary paradigms”
“enable cross-media relationships”

How to talk like a CIO article tries to tell how do CIOs talk, and what do they talk about, and why they do it like they do it. It sometimes makes sense to analyze the speaking and comportment styles of the people who’ve already climbed the corporate ladder if you want to do the same.

The Most Annoying, Pretentious And Useless Business Jargon article tells that the stupid business talk is longer solely the province of consultants, investors and business-school types, this annoying gobbledygook has mesmerized the rank and file around the globe. The next time you feel the need to reach out, touch base, shift a paradigm, leverage a best practice or join a tiger team, by all means do it. Just don’t say you’re doing it. If you have to ask why, chances are you’ve fallen under the poisonous spell of business jargon. Jargon masks real meaning. The Most Annoying, Pretentious And Useless Business Jargon article has a cache of expressions to assiduously avoid (if you look out you will see those used way too many times in business documents and press releases).

Is Innovation the Most Abused Word In Business? article tells that most of what is called innovation today is mere distraction, according to a paper by economist Robert Gordon. Innovation is the most abused word in tech. The iPad is about as innovative as the toaster. You can still read books without an iPad, and you can still toast bread without a toaster. True innovation radically alters the way we interact with the world. But in tech, every little thing is called “innovative.” If you were to believe business grads then “innovation” includes their “ideas” along the lines of “a website like *only better*” or “that thing which everyone is already doing but which I think is my neat new idea” Whether or not the word “innovation” has become the most abused word in the business context, that remains to be seen. “Innovation” itself has already been abused by the patent trolls.

Using stories to catch ‘smart-talk’ article tells that smart-talk is information without understanding, theory without practice – ‘all mouth and no trousers’, as the old aphorism puts it. It’s all too common amongst would-be ‘experts’ – and likewise amongst ‘rising stars’ in management and elsewhere. He looks the part; he knows all the right buzzwords; he can quote chapter-and-verse from all the best-known pundits and practitioners. But is it all just empty ‘smart-talk’? Even if unintentional on their part, people who indulge in smart-talk can be genuinely dangerous. They’ll seem plausible enough at first, but in reality they’ll often know just enough to get everyone into real trouble, but not enough to get out of it again. Smart-talk is the bane of most business – and probably of most communities too. So what can we do to catch it?

2,693 Comments

  1. Tomi Engdahl says:

    A big reason for inflation is that the US has too many terrible CEOs, billionaire Carl Icahn said.

    Billionaire investor Carl Icahn says the US has far too many terrible CEOs — and blames them for spurring high inflation
    https://lm.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Ftrib.al%2FchhvJoW&h=AT3KPUEGotnQSwDfKq6ebQus2PXYTSTKKRnQDDtOA0Y84PjFH4sg6C-RJBl1QKw6lXg2W_a19tliTgKjyGgYjPo8HVfNbAmfSygmCJLunJ_gpdFDOSSjtx_H60hCxi1RfA

    Billionaire Carl Icahn said there are far too many “terrible CEOs” not held accountable in the US.
    He blamed them for driving economic problems like high inflation and the widening wealth gap.
    He spoke ahead of an HBO documentary called “Icahn: The Restless Billionaire” that premiered Tuesday.

    Billionaire activist investor Carl Icahn has warned the US has too many “terrible CEOs”, whose performance is harming the economy by driving high inflation and income inequality.

    Speaking ahead of the premiere of an HBO documentary on his life, Icahn – nicknamed the “Lone Wolf of Wall Street” — said productivity at large corporations is suffering because their boards of directors aren’t overseeing CEOs enough. 

    “A major reason for my participation in the film was that I wanted to convey the following message: There are many good CEOs and boards, but there are far too many terrible ones that are hurting our economy…” the Icahn Enterprises chairman  said in a tweet Tuesday.

    “Even though we have great corporations, the boards of these companies don’t hold their CEOs accountable, and we are therefore not nearly as productive as we should be, which is a major reason for inflation and the wealth gap,” he added.

    US consumer price inflation — which takes into account costs of everyday meals to apartment rents — hit its highest level in nearly four decades in January, at 7.5%.

    Icahn didn’t single out any CEO by name, nor did he point to any particular company’s board in his tweets.

    Reply
  2. Tomi Engdahl says:

    President Joe Biden’s address to the nation on Tuesday about the anticipated invasion of Ukraine by Russia was a classic example of how to update people about a crisis.

    Biden’s Update About Ukraine Underscores Best Practices For Communicating About A Crisis
    https://lm.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Ftrib.al%2F0Jt5zTJ&h=AT1YkY-iz5kKUVOA5cnNfaIKc3vNsdXliMFP51ukUVAB0g4bk_FwiMrNZqSeowc-SG4QRE_tf7WmCSq0LftqCWk3TqSsO98KexUPl8k_2C97E7wF5mlv8rTO2S026zCSxA

    Explain What You’ve Done

    Discuss Preferred Next Steps 

    Share The Latest Developments

    Put Things In Perspective

    Explain The Consequences

    Outline What’s At Stake

    Draw The Line

    Reply
  3. Tomi Engdahl says:

    “Eräs jo edesmennyt proffa sanoi joskus luennon alussa, että ohjelmistojen tekeminen on kansanperinnettä, taidetta ja tiedettä, usein viimeistä kaikkein vähiten. Hyvin luova ala siis, mutta toisin kuin tästä voisi päätellä, harmittavan yleistä tuntuu olevan välinpitämätön asenne ohjelmistotuotannon ydinasiaan: ohjelmistojen suunnitteluun ja koodaukseen.”
    https://www.rakettitiede.com/blogi/paluumuuttajat-takaisin-rakettiin

    Reply
  4. Tomi Engdahl says:

    Nesteen Mika Hyötyläinen väittää lähes jokaisen pelkäävän voittamista. Sananlaskutkin kieltävät unelmoimasta isosti, sillä lopulta tulet kuitenkin pettymään.

    #ainatuleesanomista

    https://media.sanoma.fi/kirjoituksia-markkinoinnista/2022-02-21-voiko-voittamista-pelata

    Reply
  5. Tomi Engdahl says:

    Why the time to leap to a digital-first strategy is now
    https://www.equinix.fi/resources/webinars/digital-first-strategy?mkt_tok=MTgwLVNMTC0wMjEAAAGC78CvkA7225mpDTQevLVTY4uYxpcImnzUZP7cPlE77MjETs9daPDKvkBVAZmgTDouwJ36tTQOELWd0Gow20wrIUPcsSgTpVgybJ3SwOS362krHeI-_A

    Learn how a digital-first strategy closes performance gaps, accelerates returns, and expands opportunity in all directions. See how leaders across the globe are leaping to digital-first to gain business advantage.

    Highlights

    What it takes to be the disruptor—not the disrupted
    Why cloud first is no longer enough
    How to be agile with on-demand and edge services

    Be the disruptor, not the disrupted

    • Why digital leaders perform 2.7 times better than followers in terms of stock valuations and borrowing costs
    • Why the number of those surveyed who have embraced a full execution of their digital transformation strategy jumped from 27% to 38% during the pandemic
    • How vendor-supplied solutions enable companies to rapidly adopt transformative capabilities that easily mix with their current infrastructure elements

    the time has never been better to commit to a digital-first strategy

    Reply
  6. Tomi Engdahl says:

    8 kysymystä, joilla hoidat työhaastattelun maaliin
    https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/a7a536ae-cc70-481b-b046-d5c30c26c53b

    Työhaastattelussa voi erottua muista, jos kysyy itse oikeat kysymykset. Academic Work kertoo, mitä kysymyksiä kannattaa esittää ja miksi kannattaa kysyä.

    Työnhakijan kannattaa kysyä työhaastattelussa kysymyksiä. Niillä voi osoittaa tietämystään ja hankkia lisätietoja.
    Kysymyksiin kannattaa valmistautua hyvin, jotta voi saada edun muihin hakijoihin nähden.
    Academic Work kertoo, mitä kysymyksiä kannattaa esittää.

    Ota selvää yrityksen liiketoiminnan luvuista.

    Minkälainen on position ”normaali” päivärytmi?

    Minkälainen kehityspolku tehtävästä on eteenpäin?

    Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät ominaisuudet, jotta voi menestyä kyseisessä roolissa?

    Voisitko kertoa lisää tiimin rakenteesta? Keistä se koostuu ja kuinka vastuualueet tiimin sisällä jakautuvat?

    Miten tiimi pitää huolta yhteishengestään?

    Uutta työpaikkaa valittaessa sinun tulisi tuntea yhteenkuuluvuutta potentiaalisen työnantajan kulttuuriin oman viihtymisen ja motivaation vuoksi.

    Tee taustatyösi hyvin ja laadi useita kysymyksiä valmiiksi. Monet valmiiksi tekemäsi kysymykset saattavat tulla vastatuiksi jo haastattelun aikana. Siksi onkin hyvä varautua isommalla kysymyspatteristolla.

    Esitä 1-3 kysymystä ja pidä ne relevantteina.

    Muodosta ja kysy avoimia kysymyksiä, jotka generoivat keskustelua. Vältä kyllä/ei -kysymyksiä.

    https://www.academicwork.fi/

    Reply
  7. Tomi Engdahl says:

    Tech workers face a ‘burnout crisis’ unless employers act now
    https://www.zdnet.com/article/tech-workers-face-a-burnout-crisis-unless-employers-act-now/

    A study of more than 36,200 tech workers finds that two in five employees want to quit due to excessive stress, exhaustion and a broken work-life balance.

    The technology industry faces a ‘burnout crisis’ as chronic workplace stress and exhaustion hammers IT workers.

    A study of more than 36,200 IT professionals across 33 counties by mental wellbeing platform Yerbo found that two in five workers are at high risk of burnout, prompted by longer hours, more demanding workloads and conflicts in work-life balance.

    Reply
  8. Tomi Engdahl says:

    Cynicism – another symptom of burnout – was found to be the factor most likely to cause tech workers to quit their jobs. More than two in five (43%) of respondents said they felt less engaged in their work, while 27% don’t see the value or purpose in what they do. “Their lack of purpose opens the way to an overwhelming sense of detachment, possibly triggering emotional self-defence mechanisms and depersonalization,” the report authors wrote
    https://www.zdnet.com/article/tech-workers-face-a-burnout-crisis-unless-employers-act-now/

    Reply
  9. Tomi Engdahl says:

    Projektin resursointi paranee kuormitusraportin avulla
    https://www.kohosales.com/sisaltopankki/projektin-resursointi-paranee-kuormitusraportin-avulla/

    Mistä tiedät, kuka työntekijä tekee, mitä ja milloin? Kenellä työntekijällä on mahdollisesti liikaa kuormitusta ja kenelle mahtuu vielä lisää? Mihin projektiin tarvitaan lisää tekijöitä? Projektin resursointi on kaiken projektityön pohjalla ja tehostaa toimintaa huomattavasti.

    Reply
  10. Tomi Engdahl says:

    Onko brand purposelle olemassa kaupallinen peruste?
    https://media.sanoma.fi/kirjoituksia-markkinoinnista/2022-02-22-onko-brand-purposelle-olemassa-kaupallinen-peruste

    Brand purpose on useille yrityksille brändistrategia, joka vaatii paljon tekoja tuottaakseen oikeaa arvoa, kirjoittaa Ahto Advisoryn Ossi Ahto.

    Vuoden 2021 lopulla markkinointialalla levisi värikäs keskustelu viime vuosina kasvaneesta trendistä: onko brändien tarkoitukselle (brand purpose) kaupallinen peruste olemassa vai ei? Purposella viitataan kysymykseen miksi yritys on olemassa, omistajien kaupallisten intressien lisäksi. Kiinnostus brand purposea kohtaan on kasvanut tasaisesti viimeisen viiden vuoden aikana, mutta viime vuonna aihe nousi laajasti esille.

    Fieldin analyysin mukaan brand purpose voi olla erittäin hyvä alusta tehokkaalle markkinointiviestinnälle, oikein toteutettuna. Vähemmälle huomiolle jäi se analyysin osuus, jossa todettiin brand purpose-caset keskimäärin tehottomammiksi kuin vertailun muut caset. Eli toisin sanoen: jos purpose ei puhuttele, toimii se huonommin kuin ilman purposea toimivat brändit.

    Smithin mukaan purpose-lähtöinen markkinoinnin tekeminen on saanut liialliset mittasuhteet, kun sitä pyritään soveltamaan lähes jokaiseen brändiin.

    Useat tutkimukset todistavat, että valtaosa kuluttajista kertoo ostavansa mieluummin brändejä, joilla on tahtotila vaikuttaa yhteiskunnallisesti tai “tehdä hyvää”. Samoista tutkimuksista selviää kuitenkin, että vain murto-osa ihmisistä uskoo brändien väitteisiin, joiden mukaan niillä olisi syvempi tarkoitus. Kuulostaa tutulta laajemmasta vastuullisuuskeskustelusta, jossa “greenwashingiin” sortuneita riittää viisitoista tusinaan.

    Varsinaisia tieteellisiä perusteita brändien kaupalliselle menestykselle purposen avulla ei kuitenkaan ole nähty, kuten esimerkiksi australialainen markkinoinnin professori Byron Sharp osoitti aiheeseen liittyvissä haastatteluissa. Fieldin syksyllä julkaisema tutkimus ei kestä tieteellistä tarkastelua johtuen muun muassa metodeista, joilla tutkittavat caset on valittu. Tässä hetkessä purposen voidaan ajatella olevan vielä trendi ja hypetyksen käyrällä ylöspäin menevä asia, joka tulee jossakin vaiheessa alas ja asettuu kohdilleen niiden brändien kanssa, joilla oikeasti on perusteet asialle ja uskottavuus tätä kautta kunnossa.

    Reply
  11. Tomi Engdahl says:

    Jos se näyttää “purpose-washingilta”, se todennäköisesti on sitä.

    Reply
  12. Tomi Engdahl says:

    Uusille brändeille brand purpose on ehdottomasti mahdollisuus.

    Reply
  13. Tomi Engdahl says:

    Listasimme 10 merkkiä, joista tunnistaa erityisherkän – moniko näistä täsmää sinuun? https://www.is.fi/menaiset/hyva-fiilis/art-2000008665873.html

    Reply
  14. Tomi Engdahl says:

    Across corporate America, the war in Ukraine is revealing the shortcomings of a social media post or corporate statement that doesn’t quickly outline concrete action, as the moral expectations consumers, employees and clients have for the private sector grow amid the brutality of war

    ‘There Isn’t A Both Sides Anymore:’ With Russia, Customers And Employees Demand Action From Corporations
    https://www.forbes.com/sites/jenamcgregor/2022/03/08/there-isnt-a-both-sides-anymore-with-russia-customers-and-employees-demand-action-from-corporations/?sh=29ec04a65246&utm_source=ForbesMainFacebook&utm_campaign=socialflowForbesMainFB&utm_medium=social

    Reply
  15. Tomi Engdahl says:

    Security and the Peter Principle – Seven Signs That You Are Working for a “Peter”
    https://www.securityweek.com/security-and-peter-principle-seven-signs-you-are-working-peter

    Seven signs that you are working for a “Peter” and how you can adjust how you work to compensate

    Laurence J. Peter was a Canadian educator and author who was perhaps most well known for his famous book “The Peter Principle”. In his book, Peter and co-author Raymond Hull explain the Peter principle, which “observes that people in a hierarchy tend to rise to ‘a level of respective incompetence’: employees are promoted based on their success in previous jobs until they reach a level at which they are no longer competent, as skills in one job do not necessarily translate to another.” (source). Since then, the Peter principle has become widely known and has been a favorite topic of discussion.

    As a professional discipline, security is not immune to the Peter principle. I’m sure you’ve experienced it over the course of your career just as much as I have over the course of mine. While we may not be able to fix the organizational issues created by a “Peter”, by identifying the signs that we are working for one, we can often adjust how we work to compensate.

    In this spirit, I offer seven signs that you are working for a “Peter” and how you can adjust how you work to compensate:

    1. Inability to think and plan strategically: When a strong security leader has a handle on their work responsibilities and understands the business, domain, and organization in which they work, that leader will be able to think and plan strategically. They will be able to set goals and priorities to ensure that strategic initiatives go from conception to implementation. They will also be able to delegate appropriately, with the ability to monitor and track progress without the need to micromanage.

    2. Running from crisis to crisis: Perhaps one of the most widely seen symptoms of not being methodical and strategic is the tendency to run from crisis to crisis. Some of the best managers I’ve had over the course of my career have been able to see an issue before anyone else and navigate the team towards pre-empting it.

    3. Hesitance to put anything in writing: A common defense mechanism of a “Peter” is to avoid putting anything in writing. After all, when something goes wrong and it is time for a person or a team to take responsibility, written accounts are important. If there is nothing in writing, the situation quickly becomes a game of “he said, she said”.

    4. Does not make tough decisions: Decision making, or at least timely and responsible decision making, is not easy at all. The “Peter”, realizing that they are in over their head, will not be able to make decisions, and in particular, tough decisions. The reason for this is simple: there exists the possibility of making the wrong decision and thus being held accountable for that wrong decision.

    5. Does not answer tough questions: Answering tough questions is almost as difficult as making tough decisions. I have found over the course of my career that colleagues overwhelmingly prefer direct, open, and transparent answers, even if they are not the answers they were hoping to hear. A “Peter” won’t give a straight answer.

    6. Words and actions don’t align: We have all worked with people who say one thing and do another. This is especially the case with a “Peter”. When tough decisions are hard to make and tough answers are hard to communicate, the “Peter” may resort to pleasing the crowd, almost in a populist fashion. While it may tame the crowd in the near-term, in the long-term, it always catches up with the “Peter” and their team.

    7. Poor communication skills: If you can’t fully understand something, don’t have a plan, and don’t have any answers, that renders effective communication nearly impossible. This is something routinely encountered by customers, executives, team members, and other stakeholders when a “Peter” is involved. Unfortunately, this causes a loss of confidence and trust in both the “Peter” and the team.

    Reply
  16. Tomi Engdahl says:

    Univelka voi lihottaa, mutta sen seuraukset voivat olla vieläkin karummat – näin selvität, kuinka paljon unta juuri sinä tarvitset https://www.is.fi/terveys/art-2000008680541.html

    Reply
  17. Tomi Engdahl says:

    Jalkapallosta tuttu ilmiö halutaan nyt työpaikoille – mutta miksi inklusiivisuus on niin vaikea tavoite?
    Diversiteettiä ja inkluusiota halutaan nyt niin yrityksiin kuin tv-sarjoihinkin. Miksi bisneksessä uskotaan nyt sanapariin D ja I?
    https://www.aaltoee.fi/aalto-leaders-insight/2022/jalkapallosta-tuttu-ilmio-halutaan-nyt-tyopaikoille-mutta-miksi-inklusiivisuus-on-niin-vaikea-tavoite

    Kun jalkapallossa metsästetään parhaita talentteja, nuohotaan läpi kaikki maat, kieliryhmät, etnisyydet ja sosiaaliluokat. Varmasti lahjakkuuksia jää silti tunnistamatta, mutta kaikille on selvää, ettei headhunter valikoi joukkueeseen pelkkiä oikeita laitapakkeja, vaikka olisi itse sattunut olemaan sellainen ja tunnistaa siksi heidän taitonsa parhaiten.

    Nyt näistä samoista teemoista puhutaan organisaatioissa. Diversiteetti: Onko tiimissä moninaisuutta? Inkluusio: Osaammeko työskennellä niin, että kaikki pääsevät loistamaan?

    Reply
  18. Tomi Engdahl says:

    Building resilience is a skill and a team sport – two common myths around resilience
    The psychological demands placed upon Formula 1 drivers are remarkable. In this article we discuss resilience on two levels – the individual and her environment.
    https://technopolisglobal.com/insights/stories/building-resilience-is-a-skill/

    Reply
  19. Tomi Engdahl says:

    “We don’t have enough people now,” and those who quit aren’t coming back. https://bit.ly/3wk79lJ

    Bank of America’s CEO gets real about the labor shortage: ‘We don’t have enough people now’ and those who quit aren’t coming back
    https://fortune.com/2022/01/21/bank-of-america-ceo-great-resignation-brian-moynihan/?xid=soc_socialflow_facebook_FORTUNE&utm_medium=social&utm_campaign=fortunemagazine&utm_source=facebook.com

    Like many business leaders these days, Bank of America CEO Brian Moynihan is feeling the impact of the Great Resignation at his company. That would be the record numbers of U.S. workers quitting their jobs—3% left their roles in September alone—creating headaches for businesses trying to keep positions filled.

    “A lot of people left the labor market and they’re not going to come back, even with a strong bid for their services,” Moynihan said on Thursday during a virtual event hosted by Fortune and the World Economic Forum. “And that’s just the reality we’re going to be facing. We’re going to be chasing that dynamic of not enough people working.”

    The Great Resignation started in April of last year amid the COVID pandemic, as workers started going off in search of higher pay and better benefits, or left the workforce altogether.

    Reply
  20. Tomi Engdahl says:

    Ilmainen hotelliyö ei olekaan ilmainen: Verottaja muistuttaa somevaikuttajia verojen maksamisen pakollisuudesta
    https://www.hs.fi/talous/art-2000008701050.html

    Verohallinto muistuttaa, että veroa pitää maksaa myös tuotteista, jotka on saanut pyytämättä tai joita saaja ei ole esitellyt somekanavillaan.

    Reply
  21. Tomi Engdahl says:

    How to disagree well: 7 of the best and worst ways to argue
    https://bigthink.com/personal-growth/how-to-disagree-well-7-of-the-best-and-worst-ways-to-argue/#Echobox=1647648286

    A classic essay defines different ways to disagree, from the worst to the best, with lessons that ring true in our divisive times.

    Dubbed “the hacker philosopher” by the tech journalist Steven Levy, Graham has written on a number of subjects on his popular blog at paulgraham.com, which got 34 million pages views in 2015. One of his most lasting contributions has been the now-classic essay ‘How to disagree‘ where he proposed the hierarchy of disagreement which is as relevant today as it was in 2008 when it was first published.

    In his essay, Graham proposed that the “web is turning writing into a conversation,” recognizing that the internet has become an unprecedented medium of communication. In particular, it allows people to respond to others in comment threads, on forums and the like. And when we respond on the web, we tend to disagree, concluded Graham.

    Reply
  22. Tomi Engdahl says:

    7 keys to create psychological safety at work
    Psychological safety plays a key role in fostering innovation and collaborative group dynamics where all team members feel comfortable being themselves.
    https://bigthink.com/plus/psychological-safety-at-work/

    Reply
  23. Tomi Engdahl says:

    Hyödyllisyysmalli eli pikkupatentti on nopea ja edullinen suoja
    https://www.kolster.fi/blog/pikkupatentti-on-nopea-ja-edullinen-suoja

    Hyödyllisyysmallia eli pikkupatenttia käytetään patentin tapaan, mutta kynnys sen saamiseen on huomattavasti matalampi. Rekisteröinnin saa nopeasti, joten suojamuoto sopii mainiosti lyhytikäisille tuotteille ja kiivastahtisille markkinoille. Kolsterin patenttiasiamies Julia Urbanec kertoo sen olennaiset hyödyt liiketoiminnalle.

    Hyödyllisyysmalli on nopea, edullinen ja vahva suojamuoto, josta ei puhuta tarpeeksi: Kolsterin IPR-tutkimuksen mukaan 44 prosenttia suomalaisista yrityspäättäjistä ei tunne suojamuotoa lainkaan.

    Reply
  24. Tomi Engdahl says:

    Quit your job after less than a year? Here’s how to discuss it in interviews
    Jennifer Liu, CNBC Viewed 123 Times Viewed by 98 People
    https://jobs4all.us/Blog/ArticleDetails/?title=Quit-your-job-after-less-than-a-year-Here%E2%80%99s-how-to-discuss-it-in-interviews&Bid=3249

    Employers are desperate to hire these days, and they’re more willing to overlook a short stint or even a gap in your work history.

    Reply
  25. Tomi Engdahl says:

    BlackRock CEO and chairman Larry Fink: “The Russian invasion of Ukraine has put an end to the globalization we have experienced over the last three decades.” https://trib.al/TdJp4uU

    Reply
  26. Tomi Engdahl says:

    Asiantuntijatyön tiiviissä hybridiarjessa työkyky voi heikentyä ja nakertaa hyvinvointia sekä tehokkuutta huomaamatta jopa vuosia. Presenteismi, eli puolikuntoisena työskentely, onkin työyhteisöille nykyään jopa poissaoloja suurempi haaste.

    Onneksi asiaan voi vaikuttaa. Laita mittarit kuntoon ja päivitä työkykyjohtamisen peruspilarit, niin pääset luomaan toimivia käytäntöjä henkilöstön hyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi. Rohkeus uudistua tuo parhaimmillaan tuntuvia ja pitkävaikutteisia palkintoja.

    Lue lisää yritysvalmentajamme Riikka Nahkamäki blogista:

    https://hubs.ly/Q016kV6Z0

    Mitä on presenteismi ja miksi sen pitäisi kiinnostaa jokaista työnantajaa – tee ainakin nämä 4 asiaa
    https://www.firstbeat.com/fi/blogi/mita-on-presenteismi-ja-miksi-sen-pitaisi-kiinnostaa-jokaista-tyonantajaa-tee-ainakin-nama-4-asiaa/?utm_campaign=Wellness%20FI%20General%20Social%20Posts%202022&utm_content=201688066&utm_medium=social&utm_source=facebook&hss_channel=fbp-857643741041522&hsa_acc=371657763355564&hsa_cam=23850164913020023&hsa_grp=23850164913080023&hsa_ad=23850164913140023&hsa_src=fb&hsa_net=facebook&hsa_ver=3

    Presenteismi, eli puolikuntoisena työskentely, on nykyään jopa poissaoloja suurempi haaste. Erityisesti asiantuntijatyön tiiviissä hybridiarjessa työkyky voi heikentyä ja nakertaa työntekijän hyvinvointia sekä tehokkuutta huomaamatta jopa vuosia. Presenteismin hallinta onkin työkykyjohtamisen tärkeimpiä osa-alueita, mutta miten tunnistaa ja ennaltaehkäistä sitä?

    Presenteismin ydinajatus kiteytyy siihen, että henkilö on kyllä fyysisesti paikalla töissä, mutta ei täyspainoisesti läsnä. Työkyky ja tuottavuus ovat alentuneet johtuen esimerkiksi sairaudesta, liiallisesta kuormituksesta, uupumuksesta tai motivaation puutteesta.

    Konkreettinen esimerkki presenteismistä on pitkäaikainen väsyneenä työskentely. Jos työntekijä tekee töitä jatkuvasti entistäkin väsyneempänä, vaikuttaa se tuottavuuteen merkittävästi. Palkkakustannukset juoksevat normaalisti, mutta iso osa tehokkaasta työajasta menetetään. Pidemmällä aikavälillä hintalappu tälle menetetylle työpanokselle muodostuu suureksi sekä riski myös vakavammille seurauksille kasvaa.

    Nykyään tunnistetaankin, että presenteismi on työyhteisöissä jopa laajempi ja kalliimpi ongelma kuin työstä poissaolo eli absenteismi. Varovaisimmat arviot määrittävät presenteismin vuosikustannusten olevan työnantajalle Suomessa noin 1600 € palkansaajaa kohden. Toiset tutkimukset taas arvioivat hintalapun olevan yli 2500 € per työntekijä. Nämä kustannusarviot eivät kuitenkaan huomioi kaikkea, kuten esimerkiksi muulle työyhteisölle aiheutuvaa kuormaa.

    Reagoiva ote työhyvinvointiin on vanhentunut – ennaltaehkäisy tuo kilpailuetua

    Koska presenteismi on nykypäivänä niin yleinen ilmiö työpaikoilla, tarjoaa sen ehkäiseminen ja hallinta kilpailuedun yritykselle. Hyvinvoiva ja hyvän työkyvyn omaava henkilöstö on usein:

    tehokkaampi, tuottavampi ja motivoituneempi, jolloin tavoitteet saavutetaan yhdessä.
    terveempi, jolloin poissaolot ja sairauskustannukset ovat pienempiä.
    sitoutuneempi, jolloin esimerkiksi työntekijöiden vaihtuvuus on vähäistä.
    Ongelma on kuitenkin se, että presenteismin tunnistaminen ja mittaaminen on haastavaa.

    Nopeaa taikakeinoa presenteismin hallintaan ei valitettavasti ole. Kuten muissakin strategisissa kehityskohdissa, vaaditaan työnantajalta pitkäjänteistä ja suunnitelmallista panostusta. Laita mittarit ja työhyvinvoinnin sekä työkykyjohtamisen peruspilarit kuntoon, jotta pääset työstämään organisaatiokulttuuria ja käytäntöjä, jotka edistävät työntekijöiden hyvinvointia ja työkykyä.

    Reply
  27. Tomi Engdahl says:

    No news is bad news. Bad news is good news. And good news is no news. #TransformingNokiaBook

    https://mobile.twitter.com/rsiilasmaa/status/1051893006708686852

    Reply
  28. Tomi Engdahl says:

    Kriisitilanteet aiheuttavat organisaatioissa ylivarovaisuutta ja tekevät niistä haavoittuvia.

    Artikkelissa 3 suosituinta valmennuspakettia tukemaan organisaatiosi kykyä tulkita muuttunutta arvo- ja viestintäympäristöä, sekä rohkeutta viestiä avoimesti.

    Tutustu ja ota yhteyttä, niin saat räätälöidyn sparrausehdotuksen juuri sinun organisaatiosi kriisiajan viestintää tukemaan!

    https://johtajaonmedia.fi/arvo-ja-viestintaympariston-tulkinta-ja-kriisiajan-viestinta-rakentamaan-luottamusta/

    Reply

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

*