Business talk

Many people working in large companies speak business-buzzwords as a second language. Business language is full of pretty meaningless words. I Don’t Understand What Anyone Is Saying Anymore article tells that the language of internet business models has made the problem even worse. There are several strains of this epidemic: We have forgotten how to use the real names of real things, acronymitis, and Meaningless Expressions (like “Our goal is to exceed the customer’s expectation”). This would all be funny if it weren’t true. Observe it, deconstruct it, and appreciate just how ridiculous most business conversation has become.

Check out this brilliant Web Economy Bullshit Generator page. It generates random bullshit text based on the often used words in business language. And most of the material it generates look something you would expect from IT executives and their speechwriters (those are randomly generated with Web Economy Bullshit Generator):

“scale viral web services”
“integrate holistic mindshare”
“transform back-end solutions”
“incentivize revolutionary portals”
“synergize out-of-the-box platforms”
“enhance world-class schemas”
“aggregate revolutionary paradigms”
“enable cross-media relationships”

How to talk like a CIO article tries to tell how do CIOs talk, and what do they talk about, and why they do it like they do it. It sometimes makes sense to analyze the speaking and comportment styles of the people who’ve already climbed the corporate ladder if you want to do the same.

The Most Annoying, Pretentious And Useless Business Jargon article tells that the stupid business talk is longer solely the province of consultants, investors and business-school types, this annoying gobbledygook has mesmerized the rank and file around the globe. The next time you feel the need to reach out, touch base, shift a paradigm, leverage a best practice or join a tiger team, by all means do it. Just don’t say you’re doing it. If you have to ask why, chances are you’ve fallen under the poisonous spell of business jargon. Jargon masks real meaning. The Most Annoying, Pretentious And Useless Business Jargon article has a cache of expressions to assiduously avoid (if you look out you will see those used way too many times in business documents and press releases).

Is Innovation the Most Abused Word In Business? article tells that most of what is called innovation today is mere distraction, according to a paper by economist Robert Gordon. Innovation is the most abused word in tech. The iPad is about as innovative as the toaster. You can still read books without an iPad, and you can still toast bread without a toaster. True innovation radically alters the way we interact with the world. But in tech, every little thing is called “innovative.” If you were to believe business grads then “innovation” includes their “ideas” along the lines of “a website like *only better*” or “that thing which everyone is already doing but which I think is my neat new idea” Whether or not the word “innovation” has become the most abused word in the business context, that remains to be seen. “Innovation” itself has already been abused by the patent trolls.

Using stories to catch ‘smart-talk’ article tells that smart-talk is information without understanding, theory without practice – ‘all mouth and no trousers’, as the old aphorism puts it. It’s all too common amongst would-be ‘experts’ – and likewise amongst ‘rising stars’ in management and elsewhere. He looks the part; he knows all the right buzzwords; he can quote chapter-and-verse from all the best-known pundits and practitioners. But is it all just empty ‘smart-talk’? Even if unintentional on their part, people who indulge in smart-talk can be genuinely dangerous. They’ll seem plausible enough at first, but in reality they’ll often know just enough to get everyone into real trouble, but not enough to get out of it again. Smart-talk is the bane of most business – and probably of most communities too. So what can we do to catch it?

2,693 Comments

  1. Tomi Engdahl says:

    Yrityksemme kerää vuosittain 5 miljoonaa orgaanista LinkedIn-näyttökertaa, mikä tuottaa >60 % uudesta liikevaihdostamme. Miten? Jakamalla oivalluksia ja luomalla ajatusjohtajasisältöä. Mikä parasta, sinä voit tehdä samoin.

    Tutustu blogissamme siihen, miten työntekijäsi voivat olla arvokkain pääomasi, miten luot ajatusjohtajuutta ja miten sen vaikuttavuutta B2B-markkinointiisi voidaan mitata.

    Ajatusjohtajuus
    B2B-markkinoinnissa –
    mitä, miten ja miksi?
    https://thefcompany.com/fi/blog/ajatusjohtajuus-b2b-markkinoinnissa-mita-miten-ja-miksi?utm_medium=paid+social&utm_source=Facebook&utm_campaign=TFC_ContentLayer_Though+Leadership+Blog_04%2F24_FI_Leadgen_CMO&hsa_acc=10207202142210584&hsa_cam=120208544852250510&hsa_grp=120208544852430510&hsa_ad=120208544852490510&hsa_src=fb&hsa_net=facebook&hsa_ver=3&fbclid=IwAR1cxbqHl7sVY76rsq0rjOsZwtIGzFiWGZ_Z3NL6JEUibR_k_CXzzDijHYQ_aem_AcrRgpF9lK9RO5EUGnU-95Koz-0QdxlqG__HOpnZZnDxb4A8QK_UhwjM_fWqjRs53UvYKelZlyK5tIgNDhhxjCNG

    Voit olla maailman paras siinä, mitä teet. Mutta jos maailma ei tiedä olemassaolostasi, mitä väliä sillä on?

    Tästä pääsemmekin ajatusjohtajuuteen B2B-markkinoinnissa, henkilöbrändäykseen ja siihen, miten voit asemoida itsesi auktoriteetiksi omalla toimialallasi. Me The F Companyssä käytimme tämän blogin menetelmiä ja kasvatimme liikevaihtoamme 225 % kahdessa vuodessa.

    Reply
  2. Tomi Engdahl says:

    Psykologi kertoo 2 hälytysmerkkiä, joista uupumuksen voi tunnistaa: ”Jos pitäisi sanoa yhdellä sanalla…”
    Stressaava vaihe elämässä vai todellinen riski burnoutille? Asiantuntija kertoo, millaiset oireet voivat viestiä uupumisvaarasta.
    https://www.is.fi/menaiset/hyva-fiilis/art-2000010417678.html

    TYÖUUPUMUS eli burnout on häiriötila, joka kehittyy pitkittyneen stressin seurauksena.

    Uupumuksen fyysisiin oireisiin ihminen tyypillisesti havahtuu psyykkisiä oireita helpommin, vaikka oireita ei aina osatakaan yhdistä juuri uupumiseen.

    – Keholliset oireet ovat tavallisimmin esimerkiksi päänsärkyä, vatsaongelmia, sydämen tykytyksiä, keskittymisvaikeuksia, muita tiedonkäsittelyn vaikeuksia tai univaikeuksia, Ahola selventää.

    Aholan mukaan on tavallista, että ihminen hakeutuu esimerkiksi työterveyteen fyysisten oireiden vuoksi, mutta tutkimuksissa niille ei löydy fysiologista syytä. Sen sijaan oireiden takaa paljastuu lopulta stressi, joka tulee monille pysäyttävänä yllätyksenä.

    Reply
  3. Tomi Engdahl says:

    Oletko kuullut jo ”stressikielistä”?
    Räjähdätkö vai haluatko mahdollisesti paeta maailmaa? Meillä jokaisella on omanlaisensa tapa reagoida vaikeisiin tilanteisiin.
    https://www.iltalehti.fi/mieli/a/a238e029-9cc9-4eb1-8894-09a887706cbf

    Donnelly kuvailee stressikieliä seuraavin tavoin:

    Luhistuminen: Stressi saa sinut jähmettymään. Tunnet olosi toivottomaksi tai avuttomaksi.

    Räjähtäminen: Stressi saa sinussa aikaan liiallisen reaktion. Tulet ärtyneeksi, turhautuneeksi tai vihaiseksi. Saatat jopa poistua tilanteesta, Huffington Post kuvailee.

    Korjaaminen: Muutut lepytteleväksi ja pyrit miellyttämään muita stressaavissa tilanteissa. Samalla saatat ylittää henkilökohtaisia rajoja.

    Turruttaminen: Kun asiat ovat kurjasti, pyrit sulkemaan muun maailman mielestäsi. Saatat paeta todellisuutta esimerkiksi liialliseen työntekoon tai liikkumiseen, päihteiden käyttöön tai esimerkiksi pelaamiseen.

    Kieltäminen: Yrität kieltää itseltäsi sen, että jokin olisi kurjasti. Toksinen positiivisuus on tyypillistä tällaisille reaktioille stressiin.

    There Are 5 ‘Stress Languages.’ Here’s How To Figure Out Yours.
    You’ve heard of love languages, but what about these? Experts break down each type and what they say about how you handle stress.
    https://www.huffpost.com/entry/five-stress-languages-mental-health_l_662bae3de4b00d7cf284de05

    Reply
  4. Tomi Engdahl says:

    VTT:llä saa mokata, sanoo toimitusjohtaja Antti Vasara, koska erehdyksessä voi olla innovaation siemen
    VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasaran mukaan mokaaminen on opettavaista ja kuuluu tutkijan työhön, ja siksi sitä ei saa pelätä. Toimitusjohtaja itse mokaa kerran tunnissa, ja yksi erhe harmittaa edelleen.
    https://www.op-media.fi/johtaminen/vttlla-saa-mokata-sanoo-toimitusjohtaja-antti-vasara/

    Reply
  5. Tomi Engdahl says:

    Shopify Markets vs. Expansion Stores: Which Should You Choose When Going International?
    Nichola Birch, Product Manager at Swanky, unpacks how to choose between Shopify Markets and expansion stores with Shopify to help you decide which is best suited to support your brand internationalisation strategy.
    https://swankyagency.com/shopify-markets-vs-expansion-stores/

    Reply
  6. Tomi Engdahl says:

    What Is The Promotion Paradox? A Critical Issue For Today’s Managers

    https://allwork.space/2024/05/what-is-the-promotion-paradox-a-critical-issue-for-todays-managers/?utm_source=facebook&utm_medium=paid&utm_campaign=fb_ads&hsa_acc=181858725731157&hsa_cam=120208557398120167&hsa_grp=120208557398280167&hsa_ad=120208557398730167&hsa_src=fb&hsa_net=facebook&hsa_ver=3&fbclid=IwAR0mCraempBWvkoeogJVhrMM6h5ZIFuUvrSX-yP0DGsaLam4XHJtVIpAY-U_aem_XEk8GxaG76EblraoWNDisw

    Nearly one third of promoted employees quit within a month. Use these strategies to add meaning to promotions to reduce post-promotion resignations.

    Modern work demands are driving individuals to seek out roles that align with the values they hold both in their personal-life and at work.
    29% of employees quit their jobs within a month after their first promotion.
    Deloitte finds that a sense of belonging in the workplace can lead to a 56% increase in job performance, a 50% reduction in turnover risk, and an overall increase in employee job satisfaction.

    In the time after giving an employee a promotion, many managers probably feel really great. They were able to give good news to someone they work with, showing recognition for hard work and hopefully offering a raise that will make a difference. That’s a high point as a supervisor.

    In a surprising 29% of these stories, though, that same promoted employee quits — quickly. That’s a low point for those same supervisors, who may then be asking themselves what happened.

    The connection between promotion and resignation

    A substantial number of employees are now demanding more from the work culture that surrounds them, especially when weighing out opportunities and benefits provided from their company versus other employers who may be knocking at the door.

    A recent ADP survey of 1.2 million U.S.-based employees revealed that 29% of employees quit their jobs within a month after their first promotion.

    It’s worth noting that the rate of employees who resigned without receiving a promotion stood at 18% — which is 11% less than those who received promotions.

    A promotion is a moment that can entirely change the outcome of an employee’s motivation and engagement within a company — for better or for worse. But, if a better paycheck or a fancy new title to put on business cards, a Linkedin profile, and digital resume, isn’t enough, then what is?

    For today’s workforce, a promotion needs to be more than just a change in title, and (hopefully) pay.

    Reply
  7. Tomi Engdahl says:

    Company cultures are under pressure—recognition is the solution
    Employee recognition programs that are personalized, offer tangible feedback, and go above and beyond a pat on the back can boost employee morale and drive measurable returns on investment.
    https://brand-studio.fortune.com/workhuman/company-cultures-are-under-pressure-recognition-is-the-solution/?prx_t=5_AIAs1FlAQUwPA&ntv_ui=ae8aed75-6578-4618-a980-32c5f5108c36&ntv_ht=ky1YZgA

    Reply
  8. Tomi Engdahl says:

    The Story Behind “Master-Slave” Being Excluded by (Most) Tech Firms
    https://blog.ongig.com/diversity-and-inclusion/master-slave-computer-term-bias/

    Reply
  9. Tomi Engdahl says:

    Kirje yritysten päättäjille: ”Voittoa pitäisi maksaa ongelmien ratkaisemisesta, ei niiden tuottamisesta”
    https://fabrik.fi/kesakirje/

    Tässä tärkeimmät nostot vastuullisuustyön edelläkävijöiltä – mitä muutokseen vaaditaan, mitä yksittäinen yritys tai sen päättäjä voi tehdä?

    1. MENESTYS 2.0
    On hurjaa, että toimimme päinvastoin kuin meidän pitäisi: ”voittoa pitäisi maksaa ongelmien ratkaisemisesta, ei niiden tuottamisesta”.

    2. GREENWASHING & GREENWISHING
    ”Puhe ilman tekoja on tämän päivän ongelma. Teot ilman puhetta on huomisen ongelma.”

    Monet pk-sektorin yritykset kamppailevat edellä mainitun kanssa. Vastuullisuustyömme Suomessa on kansainvälisesti tarkasteluna hyvällä tasolla, mutta emme oikein osaa ottaa tästä kilpailuetua. Kyljessä isot monikansalliset kilpailijat toimivat ja markkinoivat aggressiivisesti ja paikkaansa pitämättömillä viherväittämillä tai lupauksilla. On vaikea tiedostaa, mitä saa markkinointiviestinnässä sanoa kestävyystyöstään ja samaan aikaan pitäisi olla rohkea ja erottua.

    3. YRITYSAKTIVISMI ON ILMIÖ
    ”Create a business model for impact – it is unethical to spend time with wrong things.”

    Suomessa ei vielä paljoa puhuta yritysaktivismista, mutta vastuullisuustyön edelläkävijöiden joukossa termi on tuttu. Aktivismi-sana saa monilla niskakarvat pystyyn, mutta kyse on yritysten aktiivisesta osallistumisesta yhteiskunnallisiin ja poliittisiin kysymyksiin ja asioihin, jotka ulottuvat perinteisten liiketoiminta-asioiden ulkopuolelle.

    Muutoksen päämäärän määrittelyssä ensimmäinen askel voi olla edellä mainittu B Corpin -työkalu ja kysymys: mikä on liiketoiminnassani olennaisinta? Millä saan aikaan suurimman positiivisen vaikutuksen ihmisten, yhteisöjen tai ympäristön näkökulmasta?

    Kesän kynnyksellä, toivotan kaikille lempeää myötätuulta muutokseen.

    Reply
  10. Tomi Engdahl says:

    Tuntiveloitus – asiantuntijayrityksen hinnoittelu
    https://valjas.fi/opi/blogi/tuntiveloitus-asiantuntijayrityksen-hinnoittelu/

    ”Time and materials”, eli työ ja materiaalit on yleisesti käytetty termi tuntihinnoittelun yhteydessä. Asiakas maksaa työstä ja työhön liittyvistä kuluista, esimerkiksi syntyneet matkakulut. Mallia käytetään usein silloin kun työ on projektiluontoista, asiakas tarvitsee käyttöön erityisosaamista ja työsuorite tehdään asiakkaan ohjauksessa. Tämä malli on yleinen esimerkiksi IT-projekteissa, joissa projektin laajuus ja kesto voivat olla epävarmoja. Tuntiveloitus voi perustua asiantuntijan kokemukseen tai osaamisprofiiliin ja materiaalikustannukset voivat syntyä vaikkapa työntekopaikalle matkustamisesta tai projektiin kuuluvista ja läpilaskutettavista pienhankinnoista.

    Tämä malli tarjoaa joustavuutta, koska se mahdollistaa muutokset projektin laajuudessa ja kestossa ilman, että alkuperäistä sopimusta täytyy neuvotella uudelleen. Kuitenkin sekä palveluntarjoajan että asiakkaan on tärkeää seurata tarkasti kustannuksia, jotta budjetti ei ylity.

    Milloin käyttää tuntiveloitusta hinnoittelumallina?
    Tuntiveloitteinen lähestymistapa tarjoaa joustavuutta ja linjaa kustannukset tehdyn työn tai vaaditun asiantuntemuksen määrän kanssa. Tässä muutamia tilanteita, joissa tuntiperusteinen hinnoittelu on järkevää ja perusteltua:

    Kun tarvitaan erityistä osaamista: Kun palvelu sisältää erikoistunutta asiantuntemusta, jota on vaikea kvantifioida etukäteen, tuntiperusteinen hinnoittelu varmistaa, että yritys saa korvauksen asiantuntemuksensa todellisesta arvosta.

    Projekteissa, joiden laajuus on epävarma: Tapauksissa, joissa projektin laajuus ei ole selvästi määritelty tai odotetaan kehittyvän vaikkapa iteraatioihin perustuen, tuntiperusteinen laskutus mahdollistaa muutokset ilman, että sopimusta tarvitsee neuvotella uudelleen.

    Lyhytaikaisten sitoumusten yhteydessä: Lyhytaikaiset projektit tai konsultaatiot hyötyvät tuntiperusteisesta hinnoittelusta, koska se tarjoaa yksinkertaisen ja reilun tavan veloittaa palveluista ilman pitkäaikaisia sitoumuksia.

    Uusien asiakkaiden kanssa työskenneltäessä: Tuntiperusteinen laskutus voi lieventää riskejä molemmille osapuolille uusien asiakkaiden kanssa työskenneltäessä, jos on epävarmuutta työsuhteen tai projektin tarkkojen vaatimusten suhteen.

    Jatkuvan tuen ja ylläpidon työssä: Tuntiveloitus voi olla toimiva malli silloin, kun tehtävien sisältö ja työmäärät vaihtelevat kuukausittain. Tuntiperusteinen laskutus mahdollistaa tämän vaihtelun ilman, että asiakasta veloitetaan liikaa tai liian vähän.

    Suuren projektin alkuvaiheissa: Projektin alkuvaiheessa, kun vaatimuksia vahvistetaan ja projektin suuntaa vielä määritellään, tuntiperusteinen hinnoittelu tarjoaa joustavuutta mukautua projektin kehittyessä.

    Asiakkaan tarpeisiin räätälöityjen ratkaisujen yhteydessä: Räätälöidyt palvelut, jotka vaihtelevat merkittävästi asiakkaasta toiseen, sopivat hyvin tuntiperusteiseen laskutukseen. Tuntiveloitteinen hinnoittelu heijastaa työn yksilöllistä luonnetta etenkin, jos kehitysmalli on iteratiivinen.

    Palveluissa, joissa ajankäyttöä ei voida ennustaa tarkasti: Kun palvelun vaatiman aikainvestoinnin ennustaminen etukäteen ei ole tiedossa, tuntiperusteinen hinnoittelu takaa oikeudenmukaisen korvauksen todellisesti käytetystä ajasta.

    Erittäin kilpailukykyisillä markkinoilla: Markkinoilla, joilla on paljon kilpailua, tuntiperusteinen hinta voi olla houkutteleva hintatietoisille asiakkaille, jotka haluavat aloittaa pienemmällä sitoumuksella.

    Hätä-, lisä- tai ad-hoc-palveluissa: Palveluissa, joita pyydetään hätätilanteessa tai tarpeen mukaan, kuten IT-tukitilanteissa, muista kuin palveluntarjoajasta johtuvissa häiriöissä tai jatkuvien palveluiden yhteydessä tarvittavissa satunnaisluontoisissa lisäpalvelussa.

    Jos tiimi on aloittamassa toimialalla, kannattaa aloittaa markkinahintatasosta. Älä pilaa liiketoimintaasi hinnoittelemalla merkittävästi markkinatasoa alemmaksi. Hintojen reipas tasokorottaminen myöhemmin on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Kampanjaluonteiset tutustumistarjoukset voivat toki olla paikallaan – esimerkiksi tutustumistarjous määräaikaisella alennusprosentilla, jotta asiakas uskaltaa koeponnistaa palvelun. Tälläinen voi olla paikallaan etenkin markkinoille tultaessa, laskusuhdanteessa tai käyttöasteen saamiseksi kriittisen pisteen yläpuolelle.

    Hinnoittelumallit ja käyttöpääoma
    Tuntiveloitteiset työt laskutetaan usein toteutuneiden tuntien mukaan jälkikäteen. Tällöin tarvitset käyttöpääomaa rahoittaaksesi työntekijöiden palkat. Jos maksat palkat kuun viimeisenä päivänä ja lähetät laskun asiakkaalle samaan aikaan 14 pv netto, niin tämän välin kattamiseen tarvitset käyttöpääomaa. Asiakas maksaa laskun vasta seuraavan kuun puolivälissä (mikäli maksaa sen edes ajoissa), jolloin olet jo maksanut työntekijöiden palkat.

    Reply
  11. Tomi Engdahl says:

    Urban Gourmet – ruokakulttuurin uuden tason digitalisaatio
    https://www.dieta.fi/inspiraatio/ug-fi

    Reply
  12. Tomi Engdahl says:

    Videomarkkinoinnin trendit: Lyhytkestoiset videot, AI ja videopodcastien hyödyntäminen
    https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/videomarkkinoinnin-trendit

    Reply
  13. Tomi Engdahl says:

    Alumnitoiminta on loistava keino rakentaa brändiä ja tukea rekrytointeja – 4 syytä, miksi entiset työntekijät ovat työnantajalle kullanarvoisia
    https://duunitori.fi/tyoelama/rinnekodit-alumnitoiminta

    Reply

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

*