Yesterday I passed SFS6002 electrical safety course and got SFS 6002 käytännössä book. SFS 6002 electrical safety training is for all electrical work in Finland engaged in compulsory education, which must be renewed every five years. Now I know somewhat more than before on electrical safety related to electrical installations.
SFS6002 is a Finnish standard how electrical work should be performed safely. It is based on European general standard EN 50110-1 (Operation of electrical installations – Part 1: General requirements) plus Finnish national additions to it.
If you want to get your hands on the original European EN 50110-1 standard, you need to buy it. There are also free information on standard available: British edition of the standard BS EN 50110-1:2004 can be found on-line.
856 Comments
Tomi Engdahl says:
https://www.koneviesti.fi/huolto-ja-tekniikka/a24bdc98-cd48-4103-89e2-0faadc3f575f
Tomi Engdahl says:
https://www.reddit.com/r/memes/comments/asg686/dont_you_dare_to_assume_the_electrical/?rdt=55682
Tomi Engdahl says:
https://marek.tukes.fi/ilmoitus.aspx?fbclid=IwY2xjawHzVEFleHRuA2FlbQIxMQABHW8f_sLhUcDJbrGqz2B5KClpR07rgE2NOc8ojwCzKEkUc1-lKN64Nk541w_aem_ff029GQFChuwZxl3i1Tgyg
Tomi Engdahl says:
https://www.stul.fi/tukes-muistuttaa-dokumentoinnin-tarkeydesta-stulin-kanssa-laadittu-pelisaannot-poikkeustilanteita-varten/
Tomi Engdahl says:
https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi/sahkopatevyydet-ja-tyoalueet#876f67dd
Tomi Engdahl says:
https://tukes.fi/sahko/sahkoasennusten-kayttoonottovaiheen-tarkastukset?fbclid=IwY2xjawHx6rNleHRuA2FlbQIxMQABHbw-KV8DeLxOrPGsLUbKnoMua6gUNyvBq4WhHcbkZSO15OfaPHtOj3ggwQ_aem_2CTtYMQDjVfsFRG69fL85w#876f67dd
Tomi Engdahl says:
EU:n uusi tuoteturvallisuusasetus on astunut voimaan: jatkossa myös kuluttajat voivat ilmoittaa vaarallisista tuotteista
https://kuluttaja.fi/fi/artikkeli/eun-uusi-tuoteturvallisuusasetus-on-astunut-voimaan-jatkossa-myos-kuluttajat-voivat-ilmoittaa-vaarallisista-tuotteista?sfmc_id=0031v00002bO5ZvAAK&utm_source=sfmc&utm_term=tuoteturvallisuusasetus&utm_content=523919&utm_id=353e32a2-7e8d-4810-956d-1ec31d9c5a55&sfmc_activityid=3813344a-d86c-4579-82f0-9c5746d954e6&utm_medium=email&utm_campaign=single-purchase&fbclid=IwY2xjawH064NleHRuA2FlbQIxMQABHdvpPDQsF-q9eYx5e1nuEzWqQLV-hUG3dN7rFSJf-yCUud58kJplfbNUgQ_aem_lcpXCxaxR_TAj_iOw_msPQ
EU:n laajuiseen Safety Gate -järjestelmään ilmoitetut vaaralliset tuotteet ovat olleet viranomaisten vastuulla. Uuden tuoteturvallisuusasetuksen myötä myös kuluttajat voivat ilmoittaa vaarallisista tuotteista.
Joulukuun 13. päivästä 2024 lähtien EU:n alueella toimivien yritysten on noudatettava uutta tuoteturvallisuusasetusta, Euroopan kuluttajajärjestö BEUC kertoo tiedotteessaan.
Valmistajien ja viranomaisten on jatkossa otettava huomioon uudistetut tuoteturvallisuuskriteerit, ja jälleenmyyjien kuten verkkokauppojen vastuu myynnissä olevien tuotteiden alkuperän jäljitettävyydestä kasvaa.
Tomi Engdahl says:
Sähkötyökalujen liitäntäjohdothan saa TSI vaihtaa? Pitäisi löytää työkaluihin sellaista 3×1.5 kumikaapelia, joka ei kangistu kylmässä. Mikä merkintä kaapelin ominaisuuksissa kertoo pakkasen kestävyydestä?
H07RN-F on hyvä peruskaapeli siirrettäviin työkaluihin. Mutta melkeinpä se on sitten valmistajan spekseistä katsottava mikä on pakkaskesto. Erityisen hyvää on ainakin H07BQ-F, missä PUR-eriste. Se kestää todella hyvin kulutusta, eikä mene helpolla takkuun.
HO7RN
Entä H05RR-F ?
jäykistyy.
Tomi Engdahl says:
Kylmä kangistaa kaapelinkin
https://rakennusmaailma.fi/kylma-kangistaa-kaapelinkin/
Pakkasten kiristyminen asettaa ulkona käytettävät sähköjohdot koville. Ole tarkkana, että et liitä esimerkiksi auton lohkolämmitintä vain sisäkäyttöön tarkoitetulla jatkojohdolla!
Auton lämmittimen liitäntäjohdolle on asetettu mm. taivutuskestävyydelle kylmissä olosuhteissa (-50 °C) tiukemmat vaatimukset kuin ulkokäyttöön tarkoitetuille muille jatkojohdoille.
Ulkokäyttöön tarkoitetun jatkojohdon on oltava roiskevedenpitävä, eli sillä on oltava ns. kotelointiluokitus IP44. Sisäkäyttöön tarkoitetut jatkojohdot ovat ainoastaan kosketussuojattuja, ja niiden luokitus on IP20.
”Sisätiloihin tarkoitetut jatkojohdot ja kaapelit on yleensä valmistettu PVC-muovista, joka ei kestä auringonvaloa eikä alhaisia lämpötiloja. Sisätiloihin tarkoitettua jatkojohtoa ei myöskään ole välttämättä suojattu kosteudelta”, sanoo SGS Fimkon myyntipäällikkö Mika Koivunen.
Kaapeli, joka on merkitty koodilla H05RN-F tai H07RN-F, soveltuu rakenteeltaan ja materiaaleiltaan jatkuvaan ulkokäyttöön. Myös kaapeli, jossa on koodi H05RR-F, soveltuu ulkokäyttöön.
Kaikki ulkokäyttöön tarkoitetut kumise sähköjohdot eivät nimittäin täytä tehtäväänsä kunnialla. Monet markkinoilla olevat halpatuontikaapelit halkeilevat, kun mittari näyttää miinusta, paljastaen pahimmassa tapauksessa kupariset johtimet alttiiksi kosketukselle.
Ulkokäyttöön tarkoitettujen kumikaapeleiden tulisi kestää hyisissä olosuhteissa (-35 °C) suoritettu taivutustesti. Testissä ei saa syntyä halkeamia vaippaan eikä eristeeseen. Lisäksi kaapelin vaipan täytyy läpäistä pakkaslukemissa suoritettu iskutesti.
– Varmista, että käyttämäsi johto on asianmukaisesti testattu ja turvallinen. Ainoastaan FI-merkitty johto on testattu Suomen olosuhteisiin sopivaksi.
Tomi Engdahl says:
Induktioliesi ja sen toiminta
https://www.studocu.com/fi/document/aalto-yliopisto/sahko-ja-magnetismi/induktioliesi-ja-sen-toiminta/2198773
Tomi Engdahl says:
https://tukes.fi/tee-se-itse-sahkotyot?fbclid=IwY2xjawH8ecNleHRuA2FlbQIxMQABHY1YnCVQxO1Za4_DX4ySfHqxp0AhwTxsmuJKSgUxUOxOGnFK5z7pNeFdaw_aem_fGzgzTygv-o-ODIPwiXYbQ#876f67dd
Tomi Engdahl says:
Tuli tuhosi Paavilaisten kodin, kissa kuoli liekkeihin ja koirat karkasivat – äiti: ”Kolmessa tunnissa kaikki tuhoutui”
Sähköviat aiheuttavat paloja nyt enemmän kuin koskaan.
https://www.facebook.com/share/12C6AXrWwy7/
Tomi Engdahl says:
https://tukes.fi/-/sahkolaitteistojen-kayttoonottotarkastuksissa-ja-kunnossapidossa-samoja-pulmia-vuodesta-toiseen?fbclid=IwY2xjawIElRhleHRuA2FlbQIxMQABHXO-N-zQFYqtGRgVq1Gdcd2CJEzIl-GSlbJCDL9_VyAQS9fWVGcbMdc6_g_aem_7SOrguGf0ylQ5LW88Hx9Tw#876f67dd
Tomi Engdahl says:
Vaaralliset sähkölaitteet jäävät entistä tehokkaammin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) haaviin. Viime vuonna Tukes testautti 267 sähkölaitetta testauslaboratoriossa ja testaustulosten perusteella 56 sähkölaitetta poistettiin markkinoilta turvallisuuspuutteiden vuoksi. Eniten turvallisuuspuutteita oli latureissa ja erilaisissa led-valaisimissa. Markkinoilta poistetuissa tuotteissa oli useimmiten joko sähköiskun tai tulipalon vaara.
https://www.uusiteknologia.fi/2025/01/30/kymmenia-sahkolaitteita-poistettiin-markkinoilta-viime-vuonna/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/17090-56-vaarallista-saehkoelaitetta-poistettiin-markkinoilta-viime-vuonna
Tomi Engdahl says:
https://hackaday.com/2025/02/02/is-fire-conductive-enough-to-power-a-lamp/
Tomi Engdahl says:
https://tukes.fi/kodin-sahkoturvallisuus/mita-sahkotoita-saan-tehda-itse
Tomi Engdahl says:
Tulee ymmärtää, mitä varten suojaukset on. Oikosulkusuojauksen pääasiallinen tarkoitus on estää johtoa kärventymästä oikosulkuvirran aiheuttaman lämpenemän vuoksi. Sen tarkoitus ei ole suojata sähköiskulta. Siten toiminta-aikavaatimus määräytyy suojattavan johdon ja oikosulkuvirran suuruuden mukaan. Myös ylikuormitussuojaus määräytyy vastaavin perustein (suojattavan kohteen virran kesto). Sen sijaan sähköiskujen vaikutuksilta suojaavan maasulkusuojauksen tulee toimia nopeasti, jotta sähköisku ei ehtisi aiheuttaa kuolemaa. Käyttämällä vikavirtasuojakytkintä, saadaan nopean toiminnan lisäksi huomattavasti suurempi herkkyys. jolloin suoja toimii, vaikka ihminen olisi osana virtapiiriä vastustamassa virran kulkua.
Asioiden ymmärtämistä hankaloittaa se, jotta Suomessa käytetään tarkoitukseensa huonoja sanoja. Puhutaan esimerkiksi oikosulkuvirrasta, vaikka yleensä sillä tarkoitetaan L – PE -virtaa, jolloin kyseessä on maasulku ja siten voitaisiin puhua maasulkuvirrasta. Toki tehollisesti maadoitetussa PJ-verkossa virran suuruus on varsin sama. Käytetään nimitystä vikavirtasuojakytkin, vaikka se ei toimi L – L eikä L – N -oikosuluissa, vaikka oikosulkukin on vika. Voitaisiin käyttää nimitystä maasulkusuojakytkin.
Vastauksena kysymykseen voisi sanoa, ettei silmukkaimpedanssin mittaus kerro mitään siitä, onko johdonsuojakatkaisija toimintakuntoinen, koska se ei mittauksessa laukea. Sen sijaan vikavirtasuojan mittauksessa testataan juurikin suojalaitteen toimintakuntoa. Jos vastaava mittaus haluttaisiin tehdä johdonsuojakatkaisijoille, tarvittaisiin useaa kertaluokkaa suurempia testivirtoja. Tosin sinänsä tämä on huono perustelu, koska ilman VVSK:ta silmukkaimpedanssin mittaus kuitenkin vaaditaan, vaikkei se edelleenkään kerro suojalaitteen kuntoa. Ehkäpä kyse on siitä, jotta jotain mittausta halutaan silloin, kun kyse on sähköiskulta suojaamisesta. Kun kyse on vain kaapelin ylikuumenemisen estävästä toiminnasta, ei mittausta koeta niin tärkeäksi, vaan riittää, jotta suojalaite on valittu tarpeet täyttäväksi.
Marko Mäkilä tämä oli ihan tosi hyvin ja selkeästi selitetty, kiitos!
En tullut ajatelleeksi että itse asiassa johtojen suojauksessa ei ole niin kriittistä se nopeus ja sen takia tämä oikosulkuvirran arvo on käytännössä merkityksetön. Jos oikosulkuvirta on todella pieni niin eihän se virta itse asiassa riitä edes kuumentamaan johtimia liikaa jotta tulisi ongelmia. Tällöin myöskään sulake ei laukea mikä toisaalta ei haittaa.
Eli tuo nopea laukeamisaika on käytännössä siis henkilösuojausta varten ja mikäli piiriin lisätään vikavirtasuoja, joka toimii vielä paljon nopeammin, ei tällä nopeudella enää johdonsuojakatkaisijan kohdalla ole merkitystä.
Kiitos
https://www.facebook.com/share/p/1Ab4Qkq7z8/
Kävi ilmi, että vikavirtasuojattujen ryhmien oikosulkuvirtaa ei tarvitse mitata käyttöönottomittauksissa.
Mikä ihmeen järki tässä on? Vikavirtasuoja ei suojaa tilanteissa joissa esim naula menee nollan ja vaiheen läpi.
Tällöin lienee tärkeää, että oikosulkuvirta on riittävän suuri, jotta sulake toimii kuten on laskettu.
Onko tähän jotain ihan oikeaa perustetta vai onko tässä säätäjillä ajatusvirhe?
Toinen, mistä on “tapeltu” on suojaamaan jatkuvuuden raja-arvo. Sille ilmeisesti ei ole määritelty kiinteää arvoa, vaan mittaustulosta pitää verrata laskennalliseen resistanssiin? Tämä tuntuu fiksulta, koska tällöin löydetään nimenomaan ne vikapaikat jotka poikkeavat ihannearvosta (eli siitä mikä on laskettu).
Tomi Engdahl says:
https://blog.se.com/fi/energianhallinta/sahkoturvallisuus/2022/02/miten-valokaarivikasuoja-estaa-sahkopalon/
Tomi Engdahl says:
Asennusprojekti: Jännitteettömät käyttöönottomittaukset (lisätty selostus)
https://m.youtube.com/watch?v=K6Ve8klyjw0
Tomi Engdahl says:
When Electricity Went Out of Control
https://m.youtube.com/watch?v=Bu174a_TzkE
Tomi Engdahl says:
Usb-laturi paljastui erittäin vaaralliseksi – lopeta käyttö
Lopeta tuotteen käyttö heti.
https://www.is.fi/digitoday/art-2000011039287.html
Power-ketjun myymä matka-adapteri ja -usb-laturi mallia Kulz KUUTA3USBC on liian vaarallinen käytettäväksi. Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukes löysi laitteesta vakavia ongelmia testeissään.
Tuote ei täytä sitä koskevia vaatimuksia.Tuote ei täytä kosketussuojausvaatimuksia, käyttäjä voi koskea jännitteisiin osiin.
– Poista tuote käytöstä välittömästi! Yritys pyytää kuluttajia ja muita loppukäyttäjiä palauttamaan tuotteen. Yritys antaa lisätietoja toimintaohjeista, tuotteen aiheuttamasta vaarasta sekä jälleenmyyntipaikoista. Mahdollisessa ongelmatilanteessa kuluttajansuojan osalta ohjeita ja sovitteluapua antaa kuluttajaneuvonta, Tukes toteaa.
Power varoitti samasta laitteesta omalla tiedotteellaan joulukuussa:
Tuotteessa on mahdollista saada jännitteiset osat näkyviin, jotka näin ollessaan aiheuttaisivat riskin sähköiskulle.
Tukes poisti viime vuonna markkinoilta 56 vaarallista sähkölaitetta testattuaan kaikkiaan 267 sähkölaitetta. Lievemmin vaatimusten vastaisille tuotteille annettiin 80 huomautusta.
Tomi Engdahl says:
Nämä töpselit pelastuslaitoksen asiantuntija irrottaa aina seinästä
https://www.is.fi/asuminen/art-2000011040127.html
Tomi Engdahl says:
Nämä töpselit pelastuslaitoksen asiantuntija irrottaa aina seinästä
https://www.is.fi/asuminen/art-2000011040127.html
Helsingin pelastuslaitoksen turvallisuuskouluttaja kertoo, mitä sähkölaitteita hän ei itse pidä turhaan seinässä.
Uskaltaako puhelimen laturin jättää pistorasiaan? Entä voiko kahvinkeittimen töpseli olla seinässä huoletta jatkuvasti?
Siinäpä vasta monia mietityttäviä sähköturvallisuuden ikuisuuskysymyksiä. Osa vetää töpselit jatkuvasti pois seinästä, toiset saattavat olla hieman huolettomampia.
– Minulla on irti seinistä kaikki laitteet, joita en tarvitse.
Näin ollen Halttunen irrottaakin keittiössä pistorasioista heti käytön jälkeen niin vedenkeittimen, kahvinkeittimen kuin leivänpaahtimen.
Asiantuntija muistuttaa, että myös kännykän lataaminen tulisi tehdä aina valvotusti. Täten puhelinta ei kannatakaan ladata nukkuessa.
– Puhelimeni laturi ei ole koskaan seinässä, ellen lataa puhelinta.
– En jätä edes lyhyen kauppareissun ajaksi astianpesukonetta ja pyykinpesukonetta päälle kotiin. Eli pesen pyykin ja astiat vain kotona ollessani.
Tomi Engdahl says:
https://www.tyla.com/life/food-and-drink-/air-fryer-overloading-drawer-dangerous-warning-358203-20250218
Tomi Engdahl says:
Kuparijohtimen käyttökoot ja -virrat 230/400 V SFS 6000 -standardin mukaan.
Johdin Asennustapa A Yleisin sulakekoko (automaatti/tulppa/kahva)
2,5 mm² 19 A 16 A
4 mm² 24 A 20 A
6 mm² 31 A 25-32 A
10 mm² 41 A 32-35 A
Source: https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6johto
Tomi Engdahl says:
Sähköalan taulukot ja kaavat
https://fi.wikibooks.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6alan_taulukot_ja_kaavat
https://www.skilta.fi/media/generic/tentit/DEE-23020_18.12.2018.pdf
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/6183-varo-markkinoilla-hengenvaarallisia-pistorasiatestereita?fbclid=IwY2xjawIliwJleHRuA2FlbQIxMQABHSFL_J9_SI2uohZwXtLsXv9Mr9xU8wv6ts4d9F6zvnCNp9WmRW3wPEBneA_aem_vfbGu_OVkVM8UMXD6JD2CA
Tomi Engdahl says:
K81010 – Easifit MCB -lukko
https://www.elfadistrelec.fi/fi/easifit-mcb-lukko-kasp-k81010/p/30060394?gad_source=5&gclid=EAIaIQobChMIxZ61xKfciwMVzBuiAx0Z9BBpEAEYASABEgJZxPD_BwE&gclsrc=aw.ds
Tomi Engdahl says:
abb on ihan /C:stä, kun ei ole X-liittimiä pistorasioissa.
Tomi Engdahl says:
https://sahkoa.blogspot.com/2013/02/pistorasiat-ja-johdot.html?m=1&fbclid=IwY2xjawIviRxleHRuA2FlbQIxMQABHemTxD72qcnyvJAjHGqNYVPNrt1F0DYU4HuaCY0yd-4ig0f-r9OL1LFecw_aem_FGVthS8QH3XRUlIRIA-qjA
Tomi Engdahl says:
Ja tässä oli se ongelma mikä?
Vaihe vasemmalla on vale jos pistorasia on pystyssä ja kääntyy myötäpäivään jos tulee vaakaan.
Tomi Engdahl says:
Nii ei noissa tarvi enää mitää merkkejä olla Kevin kun laittaa oikein niin se riittää joskus on vaa ongelma jos samassa huoneessa on kaksi sähkäriä niin pitää sopia kummalle puolelle laitetaan nolla ja kummalle vaihe sillä mitään väliä ole mutta sähkömies on aina sähkömies.Paitsi et vaihe on aina oikealla.tai yläpuolella.
Tomi Engdahl says:
http://sahkoa.blogspot.com/2013/02/pistorasiat-ja-johdot.html
Tomi Engdahl says:
Yleensä 10A sulake kymmenen kulutuspistettä. Näin on opetettu.
Tomi Engdahl says:
https://www.pelaaja.fi/uutiset/varo-oikosulkua-humoristinen-sahkoasentajan-toihin-keskittyva-electrician-simulator-vr-sai-julkaisupaivan/?fbclid=IwY2xjawI5E6lleHRuA2FlbQIxMQABHRCCMyKu6aaGeGNS2Bjrod3upssTyhyHxl1DKzskhg7iF-XF6kbEqEL5eg_aem__R_RFMpPHfAwDfEB86_onw
Tomi Engdahl says:
Tukes ei ole lakeja- eikä ole standardia ym. itse laatinut, vaan valvoo että niitä noudatetaan. Verkkoon liitettävä aurinkosähköjärjestelmä on kokonaisuudessaan sähköasennus työtä, jota saavat tehdä vain sähköalan ammattihenkilöt. Lisäksi asentajan tulee perehtynyt em. järjestelmän vaatimuksiin ja ohjeisiin ja asentajalla itsellään tai yrityksellä pitää olla vähintään S2:n asennusoikeudet.
Tässä ryhmässä oli muutama viikko sitten julkaisu jossa keskusteltiin saako verkkoon liitettävän aurinkosähköjärjestelmän asentaa itselleen S3 luvilla. Otin osaa keskusteluun ja selvitin asiaa Tukesilta. Alla Tukesin tulkinta asiaan.
Periaatteessa enintään 120 Vdc -nimellisjännitteisiin laitteistoihin kohdistuvat sähkötyöt eivät edellytä sähköasennusoikeuksia (vaikka se pot.tasausraja on 60 V) ja tällöin S3-oikeudet teoriassa mahdollistavat invertterin liittämisen keskukseen S3-oikeuksin, teoriassa siis, koska yleensä tällöinkin joudutaan kajoamaan keskuksen rakenteeseen. Jos sitten järjestelmän DC-puoli ylittää tuon 120 Vdc, niin kokonaisuus edellyttääkin vähintään S2-asennusoikeutta.
Tässä oli siis kyse S3 asennusoikeuksista. Eli huoltourakoitsijan oikeuksillakaan ei saa tehdä verkkoon liitettävää aurinkosähköjärjestelmää, puhumattakaan että maallikko tekee itse johdotukset ja paneelien asennukset.
Toivottavasti pelkän invertterin asennusfirma ei ota vastuulleen maallikon tekemiä asennuksia. En ainakaa itse ottaisi niitä vastuulleni.
Tomi Engdahl says:
https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi/aurinkosahkojarjestelmat
Tomi Engdahl says:
Sähkö tekee aurinkopaneelista tulipalossa vaarallisen – erityisesti tee-se-itse -asennukset huolestuttavat
Tulipalossa aurinkopaneelia on vaikea saada virrattomaksi. Pelastusalalta puuttuu vielä yhtenäinen ohjeistus aurinkopaneelien käsittelyyn.
https://yle.fi/a/3-11230928
Tomi Engdahl says:
Nyt on kyllä hengenvaarallista “tietoa” tuossa aloituksessa.
Älkää vaan kukaan ottako tuota totena. Tasajännitteellä saa yhtä lailla sähköiskun, esim. paneelien johdoista. Ja tasavirta on muutenkin ongelmallisempi esim. valokaaren osalta, kuin vaihtovirta. Ja riski esim. valokaarelle asennustöitä tehdessä on ilmeinen, jos tietämys on tällä tasolla.
Tomi Engdahl says:
Plussan ja miinuksen väliltä saa pahan sähköiskun, paneeliketju voi yhtään auringon paistaessa antaa yli 500VDC ja virtaa löytyy useampi ampeeri kun nappaa sinne itsensä väliin sopivasti.
Liitoksissa pitää ymmärtää riittävä jännitteen kesto, kun ei meinaa edes koulutetuille mennä kaaliin ettei 700VDC piiriillee kelpaa samat eristykset kuin normaalille verkkojännitteelle. Sitten vielä maadotuitukset, tilanteeseen sopivat ukkossuojaukset ym, ei ole asiaan perehtymättömien hommia.
Tomi Engdahl says:
Mika, jos roikkuu 10 sekuntia?
Jos kehon resistanssi on 1000 ohmia ja jännite on 500 volttia, niin ampeerit ovat 0,5 ampeeria. Josta teho on 250 wattia. Sanoisin että ainakin pari minuuttia siinä voi roikkua ennen kuin tulee lämmin. Lämmöntuotto kehoon on siis saamaa luokkaa kuin jos juoksee.
Jouni Valkonen kyllä siinä nahka grillaantuu, jos puoli ampeeria kulkee ihon läpi. Tasavirran (ja myös vaihtovirran) vaikutuksesta kehon sisällä saattaa syntyä myrkyllisiä solujen hajoamistuotteita, jotka voivat aiheuttaa myöhemmin vasta päivien kuluttua verenmyrkytyksen, eli sepsiksen. Tarkoittaa suomeksi kuoleman. Eli sfs6002 sähkötyöturvallisuusstandardin mukaan pitää aina hakeutua lääkärin tutkimuksiin saatuaan sähköiskun. En tarkoita sähköpaimenta. Lääkäri arvioi, onko aihetta antibioottihoitoihin tai muuhun.
Jouni Valkonen no onhan näitä tutkittu. 500 mA takaa kyllä jo suurella varmuudella kammiovärinän vaikka olisikin tasavirtaa. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00334
Jouni Valkonen kokeileppa ihan itse miltä tuo 500 volttia tuntuu. Minulle riitti jo 273 volttia 9 voltin paristoista. Molempiin käsiin tuli palorakkulat jotka eivät parantuneet ihan äkkiä. Enkä koskettanut niitä paristojen napoja kun pari sekuntia.
Nyt on kyllä hengenvaarallista “tietoa” tuossa aloituksessa.
Älkää vaan kukaan ottako tuota totena. Tasajännitteellä saa yhtä lailla sähköiskun, esim. paneelien johdoista. Ja tasavirta on muutenkin ongelmallisempi esim. valokaaren osalta, kuin vaihtovirta. Ja riski esim. valokaarelle asennustöitä tehdessä on ilmeinen, jos tietämys on tällä tasolla.
Se vastaus kysymykseen miksi sähköasennuksia ei saa tehdä ilman S2:n oikeuksia, löytyy STL 1136/2016, Valtioneuvoston asetus 1437/2016, ovat kenen tahansa luettavissa. Lisäksi SFS-6000 ja SFS-6002 standardista.
https://www.facebook.com/share/p/19Rzirqtow/
Ihmettelin että millä perusteella Tukes on kieltänyt DC-puolen aurinkosähkötöiden tekemisen ilman voimassa olevaa S2 pätevyyttä? Kuitenkin vaikka aurinkopaneeliketjun avoimen piirin jännite on 600-900 volttia, ei siitä kuitenkaan voi saada sähköiskua. Tai saa sähköiskun, mutta koska avoimessa piirissä ei ole energiaa, niin sähköisku on hiukan sähköpaimenen antamaa sähköiskua vähäisempi.
Osaisiko joku avata perusteluja hiukan?
Tomi Engdahl says:
Current-carrying capacity
What is current-carrying capacity and what factors does it depend on?
https://stex24.com/guide/power-capacity?srsltid=AfmBOorKj0fNblsSYzRz0rWeUj0ngBcUEFCfX0_6y5Gu5o2ujcJisAy-
Tomi Engdahl says:
juu se selittääkin kysymyksen luonteen. Itse kytkettävissä laitteissa on useimmiten niitä suojaava sulake / heikoin komponentti esim nollavastus. Johdonsuojasulake estää tulipaloa, ettei narut hehkuisi punaisina seinien sisässä, tai missä nyt meneekään. Siis vikatilanteessa, tai tilanteessa missä kytketty liikaa kuormaa yhden rasian / ryhmän perään toteutustavasta riippuen.
Johdonsuojat suojaavat rakenteissa olevia kaapeleita. Sama mihin reikään ne kulutus laitteet tunget.
Pistotulppa ja pistorasiat on standardoitu. Kuluttaja saa laittaa kaikki yhteensopivat pistotulpat ao. pistorasioihin.
Huom.: sähköauton lataus tavallisesta 16A pistorasiasta – saa käyttää, mutta ei suositella, sillä (vanha?) pistorasia saattaa kuumeta jatkuvassa käytössä liikaa.
Kyllä saa kun on se on liitosjohdolla kytketty pistotulpalla silloin saa olla pienempi poikkipinta johtimessa mutta täytyy miettiä paljonko on kuormaa takana ja yleensä ei suositella jatkojohtoja
Valoihin on siksi 10 a sulake koska halvemmat johdot ja silti hyvin riittää. 16 a piuha vaatii 2,5 mm2 piuhan. Mutta alkuperäiseen kysymykseen, ei ole mitään estettä. 16 a on maksimivirta, mutta laitteet ottavat sen mitä tarvitsevatkin. Esim halogeenivalo ottanee noin 0,3-2 ampeeria ja niitä voi 16 ampeerin sulakkeen taakse laittaa enemmän kuin 10 a sulakkeen taakse.
Sulake on johdon suoja, ei kytketyn laitteen suoja….
Valoihin on siksi 10 a sulake koska halvemmat johdot ja silti hyvin riittää. 16 a piuha vaatii 2,5 mm2 piuhan. Mutta alkuperäiseen kysymykseen, ei ole mitään estettä. 16 a on maksimivirta, mutta laitteet ottavat sen mitä tarvitsevatkin. Esim halogeenivalo ottanee noin 0,3-2 ampeeria ja niitä voi 16 ampeerin sulakkeen taakse laittaa enemmän kuin 10 a sulakkeen taakse.
1.5mm2 jatkojohto kestää kyllä 16A jos ei ole tiukalla kiepillä tai paksun villamaton alla
Käytettävissä oleva sulakekoko rajoittaa saatavan tehon
Tomi Engdahl says:
https://fi.wikibooks.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6alan_taulukot_ja_kaavat
Tomi Engdahl says:
Induktiolieteen liittyy vaara, jota moni ei tajua – Jukka teki pastaa, ”sitten sihahti”
Myös induktiolieden läheisyyteen jätetty irtotavara voi aiheuttaa paloturvallisuusriskin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7364e8b3-b93c-4656-947b-838b05d0d691
Mikkeliläinen Jukka Kilpeläinen poltti kätensä erikoisella tavalla. Hän keitteli induktioliedellä pastaa kotonaan viikonloppuna ja piti metallista siivilää käden ulottuvilla lieden lähellä.
Erikoisen asiasta tekee se, että siivilä ei ollut lieden päällä eikä osunut pastakattilaan.
Kilpeläinen otti asian puheeksi parin tutun sähköinsinöörin kanssa, ja totuus alkoi valjeta. Magneettikenttä, jonka avulla induktioliedellä käytettävät keittiövälineet lämpenevät, ulottui ilmeisesti senttien päässä olleeseen siivilään, jolloin siivilä kuumeni ilman kosketusta lieteen.
Magneettikenttä
Sähkötekniikan diplomi-insinööri ja kouluttaja Vesa Linja-aho vahvistaa Kilpeläisen ja tämän tuttujen insinöörien tuumailut oikeiksi. Kun induktioliedelle laittaa kattilan, jää ympärille pieni magneettinen hajakenttä, josta siivilä voi ”napata” energiaa.
– Tämä on ihan perusfysiikkaa. Siinä on magneettikenttä, joka kuumentaa metallia pyörrevirtavaikutuksella.
Linja-aho kertoo, ettei induktioliesi havaitse, minkälainen astia tai esine levyllä on. Ensin lieden käämi tunnistaa, onko liedellä ylipäätään mitään, ja sen jälkeen alkaa kuumentamaan astiaa magneettikentän avulla, jos liedelle on asetettuna sopiva astia.
Etenkin esineet, joissa on laaja pinta-ala ja paksu pohja, kuten kattilat ja pannut, saavat induktiolieden toimimaan. Jos lähellä sattuu olemaan jokin magneettinen esine, kuten siivilä, se saattaa osua induktiolieden magneettikenttään ja alkaa kuumentua.
– Siihen ei tarvitse kovin suurta tehoa, jotta siivilä alkaa kuumenemaan.
Linja-ahon mukaan Kilpeläisen liesi vaikuttaa siis toimivan juuri kuten sen pitääkin.
– Magneettikenttää ei pysty rajaamaan niin, että se osuisi ihan täsmälleen siihen kohtaan missä levy on.
Linja-ahon näkemyksen mukaan induktioliedet ovat yleisesti varsin paloturvallisia. Induktioliedelläkin ruokaa laittaessa suurin paloriski aiheutuu siitä, jos liesi jätetään valvomatta.
– Samalla lailla myös kattilaan unohtunut riisi voi syttyä palamaan, Linja-aho sanoo.
Tomi Engdahl says:
https://tukes.fi/kodin-sahkoturvallisuus?fbclid=IwY2xjawI80RpleHRuA2FlbQIxMQABHSDrFITneHQ44ZiDLCJi2PTdpkvv5YOgHblCPp7JR04RMe_lIG8AP-p2yA_aem_7ECgBiXjZ-kW9SyCOaGuvw
Tomi Engdahl says:
Shellyt eivät kestä sitä maksimivirtaa, mikä niille ilmoitetaan, kuten jo sanoin. Eikä siis lähellekään. Et voi ajaa esim. Shelly 1 Plussaa (tai mitään muutakaan 16A mallia) 16A virralla pidempään kuin minuutteja. Et edes 12-14A virralla. Tiesin näistä ongelmista ja kokeilin valvotusti, laitoin sähköautomme latauspistokkeeseen autokatokseen talvella Shelly 1 PM:n, idea on, että saan ohjattua pörssisähkön kanssa sitä yhdistettynä muuhun automaatioon ja saan tiedon käytetystä sähköenergiasta. Heti ensimmäisellä kerralla ei mennyt kauaa, niin Shelly ilmoitti ylikuumenneensa ja kytkeneensä kuorman irti. Tunnissa varmaan. Ja Shelly oli siis talvisessa Etelä-Suomen ulkolämpötilassa autokatoksen ulkoseinässä seinärasiassa. Ylikuumenevat siis ERITTÄIN herkästi yli 10A virroilla, 16A mallit ovat käytännössä 10A virrankestoltaan. Ja tämä on minusta niin vaarallinen virhe tuotteessa, että sen myynti pitäisi yksinkertaisesti kieltää noilla väärillä tiedoilla. Tosin sähkömääräyksissämme on sellainen ihmeellisyys, että tämä maksimi virran ilmoittaminen vain hetkellisen keston mukaan sallitaan yleisesti. Tavalliset 16A leimatut schuko pistokkeetkaan EIVÄT kestä jatkuvaa 16A virtaa, vaan ylikuumenevat, sulavat ja saattavat polttaa talosi. Tämä on mielestäsi mielipuolista ajatellen, kuinka tarkkaa ja tiukkaa sähköjen kanssa täällä meillä muuten on. Ei tämä silti mitenkään puolustele Shellyn paskoja 16A releitä.
Näiden pikku Shellyjen ruuviliitokset ovat myös aika alamittaiset ja laadultaan keskinkertaiset. Jo pelkät ne saavat miettimään tarkkaan, kuinka suurta kuormaa sinne taakse uskaltaa laittaa.
Myös Wifi on heikko. Toki sen ymmärtää jo laitteiden fyysisen koon takia. Mutta paikka, jonne erillisellä access pointilla client tilassa saa 100% luotettavan wifin kohtuullisella signaalitasolla, Shelly tippuu ajoittain pois pelistä. Mutta kuten totesin, tämän ymmärrän. Mutta en sitä, että minulla on pari Shellyä tippunut pois wifi verkosta ihan omine aikoineen. Syytä en tiedä, mutta ne ovat vain kadonneet verkosta. Resetoinnin ja uudelleen asennuksen jälkeen kaikki on ollut taas ok.
Pilvipohjaisuus on myös riski, en laittaisi esim. taloni lämpöjä (tuon tyyppisen) ulkopuolisen toimijan varaan. Minä tosin käytän Shellyjäni vain lähiverkossa omilla scripteillä jne. Siinä ja sellaisissa toissijaisissa kohteissa (ulkovaraston lämmitys, valaistukset jne.) ne vielä menevät, mutta silloinkin esim. lämmityksessä vähänkään isommalla kuromalla, esim. 1kW, suosin sellaista kytkentää, jossa Shelly ohjaa kontaktoria, joka on huomattavasti järeämpi ja luotettavampi kuin Shelly ja on NC mallia. Eli jos Shelly tippuu pelistä pois, lämmöt jäävät päälle ja paikat eivät jäädy.
https://www.facebook.com/share/p/16BygaPRYf/
Tämä ei ole oma kuva, mutta näyttää, mikä on riski, kun Shellyjä käyttää isoille kuormille. Tässä Shelly 1PM:llä yritettiin ajaa 14A kuormaa 1 h joka yö. Ei ollut kaukana!
https://www.reddit.com/r/homeassistant/comments/18vysvn/shelly_1pm_caught_fire_any_reliable_replacements/
Tomi Engdahl says:
Juha Miettinen
Mistäs eroitat ammattimiehet ?
TUKES
Havaittiin vakavia asennusvirheitä. Vuonna 2013 Tukes teki 159 sähköurakoinnin valvontakäyntiä ja 90 asennuskohdekäyntiä.
Sähköiskuja antava liesi
Sähkötarkastuksia ammatikseen tekevä kuopiolainen Juha Niskanen maalaa synkän kuvan sähköasennusten työn jäljestä erityisesti pienkohteissa.
Sähkötöiden johtajilla ja käytön johtajilla on ryhdistäytymisen paikka
Julkaisuajankohta
5.12.2019 13.39
Tukes havaitsi puutteita lähes 90 prosentissa tarkastamistaan aurinkosähköjärjestelmien asennuksista
Mediatiedote
Julkaisuajankohta
12.9.2018 9.44
Tiedote
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tietoon on viime aikoina tullut vaarallisia puutteita lämpöpumppuasennusten sähköasennuksissa. On käynyt ilmi, ettei sähköasennukset tehneellä yrityksellä ole ollut töihin vaadittavaa sähkötyöoikeutta.
Tukes varoittaa: Huijarit yrittävät kaupata sähkötarkastuksia
Alkuvuoden aikana huijauksia on tullut ilmi eri puolilla Suomea.
Tomi Engdahl says:
Marko Aarnio Eihän tässä olekaan kyse siitä, että ne kaikki paukkuvat tai sulavat, mutta sinun kokemuksesi ei valitettavasti kerro mitään siitä riskistä, mikä niihin sisältyy. Niiden kanssa sähköpalon riski on oman karkean arvioni mukaan ainakin 10-kertainen laadukkaalla kontaktorilla ohjattuun isompaan kuormiin, kuten esim. juuri mainitsemasi, verrattuna. Shellyt eivät kestä hyvin isoja kuormia, se on ihan yleisesti tiedossa ja ainakaan itse on ota sitä riskiä, että ohjaisin vaikkapa parin kilowatin lattialämpökuormia tms. suoraan Shellyllä. Tuo systeemi, että ohjaa kontaktoria on se turvallinen tapa käyttää Shellyjä. Toki silloinkin kannattaa ehdottomasti jotenkin varmistaa, ettei valvomaton talo pääse esimerkiksi jäätymään virheellisen toiminnan vuoksi. Minulla on kaksi Shellyä aikojen saatossa tippunut wifi verkosta pois ilman mitään järkevää selitystä. Joku softabugi tms. Minulla oli jopa tuplattu Wifi, eli minulla oli backup-wifiverkko varsinaisen rinnalla. Eli jos toinen tippui alas, toinen oli konffattu Shellyihin varmistamaan. Se on ihan hyvä toiminto toki Shellyissä. Nämä wifistä kadonneet Shellyt toimivat taas ihan täysin resetoinnin ja uudelleen konffauksen jälkeen ja ovat toimineet nyt vuosia jo sen jälkeen. Softabugit ovat kaikissa IT-laitteissa aina mahdollisia, eikä Shellyt ole poikkeus tähän.
Itse en hyväksy siis Shellyjä lämmityksen tai vesivaraajan ohjaukseen ainakaan suoraan kuormaa ohjaavina laitteina ja lisäksi minulla on aina varmistus sille, että mikään ei pääse kylmäksi virhetilanteissa. Tämän olen hoitanut käyttämällä esim. NC kontaktoreita tai sitten koko järjestelmä on kytketty niin, että automatiikan tippuessa pois pelistä, koko ohjaus palaa vanhaan, eli on joko koko ajan päällä tai yöohjauksella tms. Näin olen toteuttanut kotimme automaation noihin johdon päässäkin oleviin kytkentöihin, koska niitä ohjaa taas Raspberry Pi -minitietokone ja sekin, vaikka pahuksen luotettava onkin, voi pettää softaongelman tai esim. ukkosen tms. takia. Virhetilanteessa minulla NC releet kytkee ohjausvirrat takaisin “kiinteiksi”, eli lämmöt ovat sitten jatkuvasti taas päällä. Joskus olemme useamman viikon kotoota poissa ja minä en missään tapauksessa jättäisi taloni peruslämpöjä Shellyjen varaan, en edes tuon pommin varman RasPi automaation varaan ilman varmennusta.
Tässä kuva 14A virralla tunnin yössä ajetusta 16A Shellystä. Ei herätä suurta luottamusta. Ja vaikka tämä olisikin vain yksi monesta tapaus, se olisi liikaa, mutta tämä koskee kaikkia Shellyn 16A releitä, ne kestävät n. 10A, eivät enempää. Melkoisen vaarallista, eli noiden kanssa saa olla tarkkana. Olen varoittanut.
Sam Hileinenko Tottakai huono liitos voi aiheuttaa mitä vain, mutta tässä ei nyt ole kyse siitä. Shellyt eivät oikeasti kestä MITENKÄÄN KYTKETTYNÄ noita niille ilmoitettuja maksimi kuormia. Ne ylikuumenevat saman tien. Tämä on ihan tiedossa ja huonoista liitoksista ei siis ole kyse. Ja kun tästä aloin kuulla juttua useammasta paikasta, testasin itse. Shellyissä on oma ylikuumenemissuoja ja se tosiaan laukesi hyvin pian 16A kuormalla talvilämpötilassa. Valmistusvikaisia tuotteita sitten taas on valitettavasti aina joskus laadukkaidenkin seassa. Itselläni oli talo lähellä palaa APC:n ylijännitesuojan takia. Se syttyi palamaan, onneksi olin viereisessä huoneessa. Seinärasia paloi / suli myös. Lähti Ranskaan laboratoriotutkimuksiin. “Bad crimping” oli tuomio, valmistusvirhe. APC korvasi vahingot (niihin sisältyy vakuutus, mutta enpä arvannut, että sitä tarvitaan niiden itsensä aiheuttamia vahinkoja varten). Eli se suojalaitekin voi aiheuttaa sen tulipalon, jos huono säkä käy. Minulla on ollut myös laatumerkin mikroaaltouuni, joka rupesi katkomaan mikroaaltoja ja kipinöimään konehuoneessa. Magnetroniin tulevien johtojen lattaliittimet olivat löysät ja kontakti huono. Mutta nämä kaikki ovat eri asia kuin Shellyjen ongelma.
Shellyt eivät (tietääkseni) mitkään mallit ja yksilöt kestä sitä ilmoitettua maksimi virtaa pidemmissä jaksoissa. Toki siellä seassa voi olla joku poikkeusmalli, mutta minä en missään tapauksessa laita Shellyjä suoraan ajamaan esimerkiksi edes kilowatin vastuksia vaikkapa vesivaraajassa useiksi tunneiksi. Liian köykäisiä ovat pitkäaikaisille isommille kuormille, sopivat kevyille kuromille ja ohjaamaan järeämpiä releitä ja kontaktoreita.
Marko Aarnio shellyä on hyvä käyttää kontaktorien ohjaamiseen, ei isojen kuormien. Ja kontaktorien ohjaamisessa RC-snubberi auttaa pitämään shellyn ehjänä.
https://www.facebook.com/share/p/16BygaPRYf/