The Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) has unleashed their Special Report on the impact of global warming reaching 1.5°C above pre-industrial levels.
“This IPCC report is set to outline a rescue plan for humanity,”
“1.5°C is the new 2°C,”
If we stick to Paris Climate Agreement commitments, we could still see a global warming of about 3°C by 2100.
1,275 Comments
Tomi Engdahl says:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomi-on-maailman-nopeimmin-lampeneva-valtio-nain-paljon-lampotila-on-noussut/8508256
Tomi Engdahl says:
https://perfetta.fi/laske-paastosi-pizzan-mitassa/
Tomi Engdahl says:
Suomi on maailman nopeimmin lämpenevä valtio – näin paljon lämpötila on noussut
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomi-on-maailman-nopeimmin-lampeneva-valtio-nain-paljon-lampotila-on-noussut/8508256#gs.bbrkgf
Lämpötila on noussut Suomessa enemmän kuin missään muussa maassa viime vuosikymmeninä, selviää Ilmatieteen laitoksen laskelmista.
Suomen lämpötila on noussut nopeimmin koko maailmassa vuodesta 1979 alkaen. Lämpöä on tullut reilun 40 vuoden aikana lisää 0,54 astetta jokaisella vuosikymmenellä. Ilmatieteen laitoksen laskelmat perustuvat NASA:n tilastoihin. Asiasta kertoi ensimmäisenä Sveriges Radio.
Lämpö on tuntunut myös tänä syksynä. Vielä elokuun lopussakin lämpömittari nousi yli 30 asteen. Vastaavia lämpötiloja on mitattu Suomessa viimeksi vuonna 1959.
Tomi Engdahl says:
Chance Miller / 9to5Mac:
Apple plans to add a Clean Energy Charging feature to iOS 16 in 2022, optimizing iPhone charging times for when the power grid is using cleaner energy sources — iOS 16 is now available to iPhone users everywhere, but there are still many other new features coming this year.
iOS 16 adding ‘Clean Energy Charging’ feature for iPhone later this year
https://9to5mac.com/2022/09/12/clean-energy-charging-ios-16-iphone/
iOS 16 is now available to iPhone users everywhere, but there are still many other new features coming this year. At the bottom of its press release today, Apple teased a new “Clean Energy Charging” feature coming with a future update to iOS 16. Here’s how that could work…
Clean Energy Charging in iOS 16
“Clean Energy Charging aims to decrease the carbon footprint of the iPhone by optimizing charging times for when the grid is using cleaner energy sources,” Apple says.
We’re still waiting on more details on how exactly this will work. Based on Apple’s current explanation, it seems like iOS 16 will attempt to offload iPhone charging to a time when power grids are less constrained and more clean energy capacity is available. Notably, this comes amid concerns about power grid capacity in states like Texas and California.
This will be one of multiple charging optimization features Apple has added to iOS and the iPhone over the past several years. Most notably, the iPhone offers an “Optimized Battery Charging” feature that is designed to “reduce the wear on your battery and improve its lifespan.” This is done by reducing the time your iPhone spends fully charged.
Tomi Engdahl says:
Joyce Lee / Reuters:
Samsung Electronics pledges to invest $5B+ in R&D on tech to achieve net zero emissions for its devices business by 2030 and across the company by 2050
Samsung Elec to invest over $5 bln as it targets net zero emissions by 2050
https://www.reuters.com/business/sustainable-business/samsung-elec-invest-over-5-bln-it-targets-net-zero-emissions-by-2050-2022-09-15/
Tomi Engdahl says:
KL selvitti: Helsingin pörssin yhtiöiden päästöt palasivat kasvuun – Päästöjen raportointi laajenee vauhdilla, mutta uudet velvoitteet uhkaavat tulla monelle yllätyksenä
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/12d36a3e-0030-4260-9af4-521d59868c24?utm_source=Facebook&utm_medium=paid_social&utm_campaign=KL_paastospektaakkeli_0922&utm_content=KL_paastospektaakkeli_0922&fbclid=IwAR0b0KO4PO9ZNPPub1Ol7GAX3FqkaNONo2y4cEthXwuM9jJrPUp3NTlkJ6I
Helsingin pörssin yhtiöiden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt kasvoivat vuonna 2021 puolella prosentilla. Vuonna 2020 päästöt laskivat selvästi. Asiantuntijan mukaan 1,5 asteen tavoite on karkaamassa. UPM ja Harvia edistävät päästötoimiaan sijoittajien ja asiakkaiden ajamina.
Kauppalehden keräämän aineiston mukaan 39:n Helsingin pörssin suurimpiin kuuluvan yhtiön oman toiminnan päästöt ja ostoenergian päästöt nousivat yhteenlaskettuina viime vuonna 0,5 prosenttia edellisvuodesta. Suorat päästöt nousivat 5,3 prosenttia, kun taas ostoenergian päästöt laskivat selvästi, 10,9 prosenttia.
Tomi Engdahl says:
Plant-Based Meat Now Costs Less Than Animal Meat In The Netherlands
Cost is seemingly no longer a barrier to choosing vegan products
BY AMY BUXTON
https://plantbasednews.org/news/alternative-protein/plant-based-meat-costs-less-than-animal-meat/
Tomi Engdahl says:
ILMASTOTEKNOLOGIOILLA AJATELLAAN MAAILMA UUSIKSI
https://blog.netprofile.fi/ilmastoteknologioilla-ajatellaan-maailma-uusiksi
Tomi Engdahl says:
Aika hassua. Minä käsitin, että Vihreiden, Greenpeacen ja muiden alan toimijoiden mukaan ydinvoima oli ja on faktapohjaisesti ja todistetusti erittäin vaarallista, kallista, vanhanaikaista ja myös tarpeetonta. Jos näin todella olisi, silloin ydinvoimalle ei saisi antaa piiruakaan periksi vaan se pitäisi ehdottomasti kieltää kansainvälisin sopimuksin. Miten tuosta tilanteesta ja näkemyksestä on voitu päästä tilanteeseen, jossa se onkin jollain tavalla hyväksyttävää tai ei-tuomittavaa. Ovatko faktat muuttuneet?
Ympäristöjärjestöjen ydinvoimavastustus on hiljentynyt – “Ydinvoimalat ovat osa Suomen energiapalettia, pitipä siitä tai ei”
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ymparistojarjestojen-ydinvoimavastustus-on-hiljentynyt-ydinvoimalat-ovat-osa-suomen-energiapalettia-pitipa-siita-tai-ei/8516802#gs.cejrw3
Laitosten konfliktialttius huolettaa järjestöjä.
Ydinvoimaan kriittisesti suhtautuneet Suomen keskeiset ympäristöjärjestöt eivät koe asiaa enää uhkaavaksi, vaan osana ilmasto- ja energiakriisin ratkaisua. Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto odottavat tuulivoimasta kuitenkin ydinvoimaa suurempaa ratkaisijaa.
Ilmastokriisi ja Venäjän käymä energiasota Eurooppaa vastaan vaativat tehokkaita ja vähäpäästöisiä ratkaisuja energian tuottamiseksi. Ympäristöjärjestöjen kritiikin kohteena olleen ydinvoiman, ja erityisesti Olkiluoto 3 -ydinvoimalan, odotetaan helpottavan Suomen talven energiapulaa.
“Kiista ei ole ajankohtainen”
Ydinvoimaa vastustanut ympäristöjärjestö Greenpeace ei koe asiaa ajankohtaisena ongelmana Suomessa. Suurimpina huomion aiheina järjestössä nostetaan ilmastokriisin ratkaiseminen, päästöttömän energian lisääminen ja luonnon monimuotoisuuden kriisi.
Greenpeacen uutena Suomen maajohtajana tänään aloittava Touko Sipiläinen kertoo suhtautuvansa ydinvoimaan käytännönläheisesti.
– Kiista ydinvoimasta ei ole tällä hetkellä ajankohtainen energiapolitiikan ja ilmaston näkökulmasta, Sipiläinen sanoo.
Ydinvoimalat koetaan Suomen Greenpeacella edelleen hitaaksi ja kalliiksi rakentaa. Olkiluodon ydinvoimalan viivästymiset ja nousseet kustannukset ovat osaltaan vaikuttaneet mielikuvan syntyyn.
Sipiläisen mukaan heidän odotuksensa ovat voimakkaasti kasvavan tuulivoiman määrässä. Suomen kantaverkosta vastaava Fingrid vahvistaa tiedon, että tuulivoiman tuotantokapasiteetin odotetaan Suomessa ylittävän ydinvoiman vuoteen 2027 mennessä.
– Päästövähennyksiä täytyy saada mahdollisimman nopeasti, jotta vältytään katastrofaaliselta lämpenemiseltä, Sipiläinen sanoo.
Vaikka järjestöt ovat edelleen tuulivoiman kaltaisten uusiutuvien energiamuotojen kannalla, koetaan ydinvoima välttämättömäksi energiamuodoksi ympäristökriisin ratkaisussa.
– Ydinvoimalat ovat olemassa oleva realiteetti. Ne ovat osa Suomen energiapalettia, pitipä siitä tai ei, Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola sanoo.
Tomi Engdahl says:
Coal To Nuclear Transition To Decarbonize The Grid
https://hackaday.com/2022/09/22/coal-to-nuclear-transition-to-decarbonize-the-grid/
We love big projects here at Hackaday, and one of the biggest underway is the decarbonization of the electric grid. The US Department of Energy (DOE) recently published a report (PDF) on how placing nuclear reactors on coal plant sites in the US could help us get closer to the zero carbon grid of our dreams.
Investigating Benefits and
Challenges of Converting
Retiring Coal Plants into Nuclear
Plants
https://fuelcycleoptions.inl.gov/SiteAssets/SitePages/Home/C2N2022Report.pdf
Tomi Engdahl says:
Converting Coal Power Plants to Nuclear Gains Steam A U.S. Department of Energy report identifies over 300 coal plants that could be swapped over
https://spectrum.ieee.org/nuclear-power-plant
On a planet aspiring to become carbon-neutral, the once-stalwart coal power plant is an emerging anachronism.
It is true that, in much of the developing world, coal-fired capacity continues to grow. But in every corner of the globe, political and financial pressures are mounting to bury coal back in the past. In the United States, coal’s share of electricity generation has plummeted since its early 2000s peak; 28 percent of U.S. coal plants are planned to shutter by 2035.
Tomi Engdahl says:
Japan Wants To Decarbonize With The Help Of Ammonia
https://hackaday.com/2022/09/27/japan-wants-to-decarbonize-with-the-help-of-ammonia/
With climate change concerns front of mind, the world is desperate to get to net-zero carbon output as soon as possible. While direct electrification is becoming popular for regular passenger cars, it’s not yet practical for more energy-intensive applications like aircraft or intercontinental shipping. Thus, the hunt has been on for cleaner replacements for conventional fossil fuels.
Hydrogen is the most commonly cited, desirable for the fact that it burns very cleanly. Its only main combustion product is water, though its combustion can generate some nitrogen oxides when burned with air. However, hydrogen is yet to catch on en-masse, due largely to issues around transport, storage, and production.
This could all change, however, with the help of one garden-variety chemical: ammonia. Ammonia is now coming to the fore as an alternative solution. It’s often been cited as a potential way to store and transport hydrogen in an alternative chemical form, since its formula consists of one nitrogen atom and three hydrogen atoms.However, more recently, ammonia is being considered as a fuel in its own right.
Let’s take a look at how this common cleaning product could be part of a new energy revolution.
Like hydrogen, ammonia is flammable. It also contains no carbon, so it doesn’t produce carbon dioxide during combustion. It has much better energy content by volume, almost double that of hydrogen, though only a third as much as diesel. It’s also much easier to store than hydrogen; it is liquid at just -33°C, compared to liquid hydrogen that must be stored at -253°C. Plus, ammonia doesn’t have the same storage problem as hydrogen, which can creep out through tiny gaps in almost any material, often damaging them in the process.
The concern is around getting this fuel cleanly. Currently, ammonia is made using the Haber-Bosch process, which combines hydrogen and nitrogen to make ammonia. Fossil fuels are typically used as a source of hydrogen. In a process called steam reformation, methane from natural gas is turned into hydrogen, but the process comes with significant carbon dioxide emissions. In fact, ammonia production currently makes up about 1% of global carbon emissions.
Green ammonia is the solution, where the hydrogen is instead supplied in a cleaner fashion. This typically involves using hydrogen that is generated by splitting water with renewable energy sources like wind power or solar power. This allows the production of ammonia with far less carbon dioxide emitted, which would otherwise ruin its potential as a cleaner fuel.
The shipping industry is responsible for 2.5% of global carbon dioxide emissions. Efforts have long been trying to reduce the emissions footprint of shipping across the board, and ammonia could be the latest tool in that fight.
Unfortunately, ammonia’s unique combustion properties mean that it’s not a drop-in replacement for existing marine fuels. These typically include diesels and heavy fuel oils used to run giant, low-speed reciprocating engines, though liquified natural gas is becoming popular as a slightly greener alternative.
Thus, efforts are being made to develop marine engines that can use ammonia as a fuel.
Ammonia does present some unique challenges outside of the engine itself, too.
Thanks to its lower energy density compared to diesel, a ship that would conventionally use a 1,000 m3 fuel tank would instead need 2,755 m3 to go as far using ammonia instead. However, it still beats out hydrogen or batteries as potential options, which would require 4,117 m3 and 14,000 m3 to store the same energy respectively.
Japan is exploring the use of ammonia as a co-burning fuel for coal power plants. The intention is to add 20% ammonia content by calorific value to fuel in these plants in order to reduce carbon emissions. As with many other cleaner fuel projects, starting with a blend is less technologically challenging, and also eases the pressure on supply chains.
A zero-carbon fuel for power generation would be a useful tool to back up renewable sources of energy that aren’t available around the clock. However, ammonia combustion does still create nitrogen oxides, and thus it’s not as clean as options like solar and wind power.
Looking To The Future
If ammonia is to catch on as a cleaner fuel for the future, several dominoes must fall in its favor. Massive production facilities must be rolled out to produce ammonia cleanly and from renewable energy sources. Storage and shipping infrastructure must follow, and the fuel’s performance must be borne out in the real world. It would also need to be cost competitive with renewable energy options like direct electric from solar and wind, which is a difficult call in the grid power space.
Fueling With Ammonia
https://hackaday.com/2021/03/03/fueling-with-ammonia/
There’s a major push now to find energy sources with smaller carbon footprints. The maritime shipping industry, according to IEEE Spectrum, is going towards ammonia. Burning ammonia produces no CO2 and it isn’t hard to make. It doesn’t require special storage techniques as hydrogen does and it has ten times the energy density of a modern lithium-ion battery.
You can burn ammonia for internal combustion or use it in a fuel cell. However, there are two problems. First, no ships are currently using the fuel and second most ammonia today is made using a very carbon-intensive process. However it is possible to create “green” ammonia, and projects in Finland, Germany, and Norway are on schedule to start using ammonia-powered ships over the next couple of years.
Switching over, though, will be an infrastructure challenge. Ships consume about 300 million tons of fuel each year, and most of that is diesel which has twice the energy density of ammonia. Ports will need storage and filling equipment to make the switch practical.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/tekniset-artikkelit/13815-teollisuuden-johdolla-paeaestoet-nettonollaan
Tomi Engdahl says:
We May Finally Know Why Oceans in The Southern Hemisphere Are Getting So Warm
https://www.sciencealert.com/we-may-finally-know-why-oceans-in-the-southern-hemisphere-are-getting-so-warm
Tomi Engdahl says:
The oceans absorb more than 90 percent of all extra heat trapped by the emissions we’ve produced by burning fossil fuels.
This heat is enormous.
Tomi Engdahl says:
Engineers: Be Subversive To Be Green
https://hackaday.com/2022/10/07/engineers-be-subversive-to-be-green/
Tomi Engdahl says:
The world needs 2 billion electric vehicles to get to net zero. But is there enough lithium to make all the batteries?
https://www.weforum.org/agenda/2022/07/electric-vehicles-world-enough-lithium-resources/
Tomi Engdahl says:
Farmers are key to Lithos Carbon’s quest to remove gigatons of carbon
https://techcrunch.com/2022/10/20/farmers-are-key-to-lithos-carbons-quest-to-remove-gigatons-of-carbon/?tpcc=ecfb2020
It almost sounds too good to be true: Take basalt dust that today is wasted in the manufacturing of things like asphalt shingles, sprinkle it on farmers’ fields, and it raises crop yields while also removing carbon dioxide from the atmosphere.
Where’s the catch?
For the entire thing to work, farmers need to add just the right amount of basalt. Too little and they don’t capture much carbon and their crops don’t see any benefits. Too much and the field could end up releasing carbon instead of removing it. Soils are complex systems.
The team at Lithos Carbon thinks they’ve cracked the code. They’re working with farmers in the U.S. Midwest and Southeast, where they’ve already captured over 2,000 tons of carbon this year.
Tomi Engdahl says:
Tuore tutkimus: Grönlannin jäätiköiden sulamista ei voi enää pysäyttää – näin se näkyy Suomessa
Tutkijoiden mukaan merenpinta nousee vähintään 27 senttimetriä, mutta luku on vaarassa kaksin- tai kolminkertaistua, kun jäätiköiden sulaminen kiihtyy eri puolilla maailmaa.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2e836aa6-0ce9-4eb1-9f75-0e30c91a94fd
Grönlannin jäätikön sulaminen massiivisessa mittakaavassa on vääjäämätöntä, vaikka ihmiskunta lopettaisi uusiutumattomien luonnonvarojen käyttämisen seinään, uutisoi brittilehti The Guardian.
Ilmastotutkijoiden ja -asiantuntijoiden mukaan tähän asti tapahtunut lämpeneminen aiheuttaa vähintään 27 senttimetrin nousun ainoastaan Grönlannin jääpeitteen sulamisen myötä.
Kun fossiilisen energian käyttöä jatketaan, kiihtyy myös vuoristojäätiköiden ja Antarktiksen sulaminen sekä valtamerien lämpeneminen.
Grönlannin sulamisessa päästiin ennätyksellisiin lukemiin vuonna 2012, kun mereen päätyi kesä–heinäkuussa 290 miljardia tonnia jäätä. Normaalioloissa jää sulaisi yhden kesäkuukauden aikana 50–70 miljardia tonnia, eli lähes puolet vähemmän.
Jos vuoden 2012 kaltaisesta sulamisesta tulisi uusi normaali, voisi merenpinta nousta vielä 78 senttimetriä. Varsinkin rannikkoalueilla tällaisen mittakaavan nousu moninkertaistaa kohtalokkaiden tulvien riskiä vaarantaen vähintään 600 miljoonan ihmisen elinympäristön ympäri maailmaa.
The Guardianin haastattelemien ilmastotutkijoiden mukaan 27 senttimetriä on Grönlannin sulamisesta maksettava maltillinen minimihinta.
– On realistista, että näemme nousun yli kaksinkertaistuneena tämän vuosisadan aikana, kommentoi Jason Box Tanskan ja Grönlannin geologisesta tutkimuskeskuksesta.
Näin sulaminen näkyy Suomessa
Suomi ja Ruotsi ovat harvinaisen onnekkaassa asemassa, sillä Itämeren pinnan nousu on pienempää kuin maan kohoaminen Itämeren pohjoisosissa.
Globaalisti Suomen sekä Ruotsin rannikko Tukholmasta pohjoiseen ovat poikkeuksellisen turvattuja merenpinnan nousulta. Jos merenpinnan nousu pysyisi maltillisella puolella, Suomessa nähtävät tulvat jäisivät hyvin lyhytaikaisiksi.
Toisaalta nousun määrittää valtioiden sitoutuminen Pariisin ilmastosopimukseen. Jos tavoitteisiin ei päästä ja globaali lämpeneminen jatkuu samaan malliin kuin nytkin, merenpinta voi nousta liki 80 senttimetriä.
Grönlannin sulaminen ei juurikaan aiheuta Suomessa merenpinnan nousua, mutta Antarktiksen sulaminen nostaa merenpintaa myös täällä. Silloin myös Suomi voi joutua pinteeseen, sillä tuolloin maan kohoaminen ei ehkä enää kompensoisikaan vedennousua.
– Silloin voikin sitten kastua pahemmin. Rannikkokaupungeissa joidenkin talojen alimmat kerrokset jäisivät ehkä täälläkin veden alle, Särkkä arvioi.
Major sea-level rise caused by melting of Greenland ice cap is ‘now inevitable’
https://www.theguardian.com/environment/2022/aug/29/major-sea-level-rise-caused-by-melting-of-greenland-ice-cap-is-now-inevitable-27cm-climate
Loss will contribute a minimum rise of 27cm regardless of what climate action is taken, scientists discover
Major sea-level rise from the melting of the Greenland ice cap is now inevitable, scientists have found, even if the fossil fuel burning that is driving the climate crisis were to end overnight.
The research shows the global heating to date will cause an absolute minimum sea-level rise of 27cm (10.6in) from Greenland alone as 110tn tonnes of ice melt. With continued carbon emissions, the melting of other ice caps and thermal expansion of the ocean, a multi-metre sea-level rise appears likely.
Billions of people live in coastal regions, making flooding due to rising sea levels one of the greatest long-term impacts of the climate crisis. If Greenland’s record melt year of 2012 becomes a routine occurrence later this century, as is possible, then the ice cap will deliver a “staggering” 78cm of sea-level rise, the scientists said.
Previous studies have used computer models of ice cap behaviour to estimate future losses, but the physical processes are complex and this leads to significant uncertainties in the results.
The 27cm estimate is a minimum because it only accounts for global heating so far and because some ways in which glacier ice is lost at the margins of the ice sheet are not included.
The advantage of this study is that it provides a solid estimate of inevitable sea-level rise but the method used does not give a timescale over which the ice will be lost. Nonetheless, based on scientists’ overall understanding of how sheets such as Greenland lose ice into the ocean, the researchers said most of the rise would occur relatively soon. In 2021, other scientists warned that a significant part of the Greenland ice sheet was on the brink of a tipping point.
Advertisement
“The minimum of 27cm is the sea-level rise deficit that we have accrued to date and it’s going to get paid out, no matter what we do going forward,” said Dr William Colgan, also at Geus. “Whether it’s coming in 100 years or 150 years, it’s coming. And the sea-level rise we are committed to is growing at present, because of the climate trajectory we’re on.”
Colgan said: “If [2012] becomes a normal year, then the committed loss grows to 78cm, which is staggering, and the fact that we’re already flickering into that range [of ice loss] is shocking. But the difference between 78cm and 27cm highlights the [difference] that can be made through implementing the Paris agreement. There is still a lot of room to minimise the damage.”
Mountain glaciers in the Himalayas and the Alps are already on course to lose a third and half of their ice respectively, while the west Antarctic ice sheet is also thought by some scientists to be past the point at which major losses are inevitable. Warming oceans also expand, adding to sea-level rise.
“There is growing support in the scientific literature for multi-metre levels of rise within the next 100 to 200 years,” said Colgan. A collapse of the colossal east Antarctic ice sheet, which would lead to a 52-metre rise in sea levels over millenia if it all melted, could be averted if rapid climate action is taken.
Prof Gail Whiteman, at the University of Exeter, who was not part of the study team, said: “The results of this new study are hard to ignore for all business leaders and politicians concerned about the future of humanity. It is bad news for the nearly 600 million people that live in coastal zones [less than 10m above sea level] worldwide. As sea levels rise, they will be increasingly vulnerable, and it threatens approximately $1tn of global wealth.” She said political leaders must rapidly scale up funding for climate adaptation and damage.
Tomi Engdahl says:
Swappie tutkitutti: käytetty puhelin on iso ilmastoteko
https://etn.fi/index.php/13-news/14156-swappie-tutkitutti-kaeytetty-puhelin-on-iso-ilmastoteko
Käytettyjen iPhone-puhelimien kunnostamisesta ison bisneksen kehittänyt Swappie on tettänyt ensimmäisen laajan ympäristöraportin. Ulkopuolisen arvion mukaan kunnostettuna ostetun puhelimen hiilijalanjälki on peräti 78 prosenttia pienempi kuin uuden puhelimen.
Elektroniikka-ala tuottaa maailmanlaajuisista ilmastopäästöistä vuosittain noin kolme prosenttia. Swappien julkaiseman raportin mukaan kunnostettuna ostettu iPhone aiheuttaa 78 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin uutena ostettu älypuhelin keskimäärin.
Uuden älypuhelimen valmistaminen tuottaa laajalti päästöjä ja vaatii harvinaisia maametalleja, joita saadaan maaperästä louhimalla. Swappien liiketoiminta perustuu käytettyjen puhelinten kunnostamiseen, eikä uuden puhelimen valmistukseen kuuluvia hiili-intensiivisiä vaiheita ja monimutkaisia toimitusketjuja tarvita.
Vuonna 2021 yhden Swappien kautta ostetun älypuhelimen hiilikädenjälki oli keskimäärin 61,5 kilogrammaa, joka vastaa yhden puun taimen sitomaa hiilidioksidimäärää kymmenessä vuodessa. Kunnostetun puhelimen valitseminen pidentää olemassa olevien älypuhelimien käyttöikää ja pienentää tarvetta uusien älypuhelinten valmistukseen.
Yhtiön perustamisvuonna 2016 vain 5 prosenttia ostetuista älypuhelimista oli kunnostettuja. Vuonna 2021 Swappien asiakkaat säästivät 23 500 tonnia hiilidioksidipäästöjä valitsemalla kunnostetun puhelimen uuden sijaan. Yhtiön tavoite on kasvattaa tämän ja ensi vuoden säästöt yhteensä 100 000 hiilidioksiditonniin.
Tomi Engdahl says:
EU hyväksyi kiellon uusille polttomoottorikulkuneuvoille. Astuu voimaan 2035.
EU approves effective ban on new fossil fuel cars from 2035
https://www.reuters.com/markets/europe/eu-approves-effective-ban-new-fossil-fuel-cars-2035-2022-10-27/
BRUSSELS, Oct 27 (Reuters) – The European Union struck a deal on Thursday on a law to effectively ban the sale of new petrol and diesel cars from 2035, aiming to speed up the switch to electric vehicles and combat climate change.
Negotiators from the EU countries and the European Parliament, who must both approve new EU laws, as well as the European Commission, which drafts new laws, agreed that carmakers must achieve a 100% cut in CO2 emissions by 2035, which would make it impossible to sell new fossil fuel-powered vehicles in the 27-country bloc.
Tomi Engdahl says:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7610cf4a-4c2c-4c06-bd1f-23199c74bdd7
Tomi Engdahl says:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1aec947f-2ad6-41bd-8630-b099f1c074f8
Tomi Engdahl says:
Liikenteen päästöjen vähennystavoite ei tule toteutumaan
https://etn.fi/index.php/13-news/14189-liikenteen-paeaestoejen-vaehennystavoite-ei-tule-toteutumaan
Suomen tieliikenteen päästöt halutaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on päätetty monia keinoja, kuten esimerkiksi jakeluvelvoitteen nostaminen sekä sähköauton ostajille suunnattu tuki. Viime vuonna päästöt vähentyivät, mutta poliittisten päätösten vaikutus kehitykseen on ollut marginaalinen.
Autoalan keskusliiton mukaan liikenteen energiankulutus kasvoi viime vuonna 3,6 prosentilla vuoteen 2020 verrattuna. Tätä selittää se, että vuonna 2020 liikkuminen oli koronapandemian takia rajoitettua ja matkojen ja kuljetusten määrä väheni selvästi vuoteen 2019 verrattuna.
Tieliikenteen fossiilisten polttoaineiden kulutus oli kuitenkin viime vuonna pienempää kuin kertaakaan 1990-luvun jälkeen. Fossiilisen bensiinin ja dieselin kulutus laski viime vuonna 5 prosentilla vuoteen 2020 verrattuna. Polttoaineenkulutusta ovat vähentäneet viime vuonna 18 prosenttiin noussut uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite sekä autokannan energiatehokkuuden paraneminen.
Kaasun ja sähkön yhteenlaskettu osuus tieliikenteen energiankulutuksesta oli viime vuonna noin 1,1 prosenttia. Sähkön osuus on vielä pieni, sillä autokannassa on vasta hieman yli 140 000 ladattavaa autoa.
- Sähkön osuuden tieliikenteen energiankulutuksesta on arvioitu kasvavan hieman yli 3 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja noin 7 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kun ladattavien autojen osuus autokannasta kasvaa, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.
7 prosenttia vuonna 2030 tarkoittaa kuitenkin kiistatta, ettei pelkillä sähköautoilla päästä hallituksen tavoitteeseen liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Kun tiedetään Suomen autokannan hidas uusiutumisvauhti, tavoitteeseen pääseminen edellyttää käytännössä tieliikenteen määrän radikaalia vähentämistä.
Tälle ei välttämättä ole kovin paljon mahdollisuuksia. Vaikka bensiinin hinta on tänä vuonna kivunnut keskimäärin 30 prosenttia ja dieselin 40 prosenttia viime vuodesta geopoliittisen tilanteen aiheuttaman energiakriisin seurauksena, polttonesteiden myynti on vähentynyt suhteellisen vähän. Bensiinin myynti väheni Tilastokeskuksen kokoamien polttoaineiden myyntitilastojen perusteella tammi-kesäkuussa noin 5,0 prosentilla ja dieselin 2,9 prosentilla vuoden 2021 alkupuoliskoon nähden.
Tämä tarkoittaa käytännössä, ettei fossiilisia polttoaineita käytetä huviajeluihin. Kuten Autoalan keskusliitto sanoo, polttoaineet ovat monille kotitalouksille välttämättömyystuotteita, sillä autolle ei usein ole vaihtoehtoista kulkutapaa.
Tomi Engdahl says:
Eurooppa lämpenee kaksi kertaa maailman keskiarvoa nopeammin
Maailman ilmatieteen järjestön tuoreen raportin mukaan sään ääri-ilmiöt yleistyvät Euroopan lämpötilojen noustessa.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/de49a280-c24a-473c-bd02-5cf52cf8f716
Tomi Engdahl says:
Pyöräilijän kuolema Berliinissä on herättänyt laajaa kritiikkiä ympäristöaktivisteja kohtaan
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009181573.html
Pyöräilijä jäi onnettomuudessa loukkuun betoniauton alle. Pelastusauto, jonka olisi pitänyt auttaa naisen irrottamisessa, saapui onnettomuuspaikalle myöhässä mielenosoituksien aiheuttamien liikenneruuhkien vuoksi.
Pyöräilijän kuolema on herättänyt Saksassa laajaa kritiikkiä ilmastoaktivistiryhmittymää kohtaan, uutisoivat useat saksalaismediat, kuten Der Spiegel ja Berliner Morgenpost.
Mielenosoitukset oli järjestänyt Letzte Generation eli Viimeinen sukupolvi -niminen ilmastoaktivistiryhmittymä. Kyseessä on kansalaistottelemattomuutta vaikuttamiskeinonaan käyttävä ilmastoaktivistien liittouma.
Ryhmittymä nousi uutisotsikoihin lokakuussa, kun sen jäsenet töhrivät perunamuusilla Claude Monet’n Les Meules -taidesarjaan kuuluvan maalauksen. Lasin alla oleva teos ei kuitenkaan vahingoittunut.
PYÖRÄILIJÄN kuolemaan johtaneen onnettomuuden jälkeen useat saksalaispoliitikot ovat vaatineet tiukempia toimia ilmastoaktivistien tekoja vastaan.
Kritiikkiin on yhtynyt myös vihreä varakansleri ja talous- ja ilmastonsuojeluministeri Robert Habeck.
”Jokainen, joka vaarantaa muiden terveyden ja elämän, menettää kaiken oikeutuksen toimiinsa ja vahingoittaa myös koko ilmastoliikettä”, Habeck sanoi Britannian yleisradion BBC:n mukaan.
Habeckin mukaan ”joidenkin mielenosoittajien jotkut protestit” tekevät nyt juuri näin.
VIIMEINEN sukupolvi on vastannut kritiikkiin kirjeessään, jossa se arvosteli jyrkästi Saksan ”vihamielistä mediamaisemaa”.
Aktivistit totesivat olevansa tietoisia siitä, että tulisivat saamaan vihamiehiä toiminnallaan. Reaktioiden voimakkuus vaikutti kuitenkin tulleen yllätyksenä.
”Emme odottaneet, että koko mediajärjestelmä kääntyisi meitä vastaan”, he kirjoittivat Berliner Morgenpost -lehden mukaan.
Aktivistit haluavat neuvotella sadan kilometrin tuntirajoituksesta ja yhdeksän euron lippujen palauttamisesta paikallisliikenteeseen. Vaatimusten toteutuminen voisi Der Spiegelin mukaan merkitä mielenosoitusten loppua.
Tomi Engdahl says:
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/1d37cefb-fdb9-4676-8e1c-0d58584b8d2b
Tomi Engdahl says:
WHO: Ainakin 15 000 kuollut helteiden vuoksi Euroopassa tänä vuonna https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009185953.html
Tomi Engdahl says:
Samuel K. Moore / IEEE Spectrum:
Intel, Samsung, TSMC, and 62 other companies form the Semiconductor Climate Consortium to cut greenhouse gas emissions “throughout the electronics value chain” — At this week’s COP27 climate conference in Egypt, attendees will have a new group to contend with …
Chip Fabs Go Green
https://spectrum.ieee.org/semiconductor-fab
A new consortium of fabs and suppliers wants the semiconductor industry to cut its carbon footprint
At this week’s COP27 climate conference in Egypt, attendees will have a new group to contend with: an alliance of more than 60 companies involved in the electronics supply chain. Called the Semiconductor Climate Consortium, it formed last week in collaboration with SEMI, the industry association for the electronics manufacturing and design supply chain. The aim is to reduce greenhouse gas emissions “throughout the electronics value chain,” according to SEMI. The founding members have all affirmed support for the Paris Agreement, which is aimed at limiting global warming to 1.5 celsius.
Founding members include some of the biggest owners of semiconductor fabs, including GlobalFoundries, Intel, Micron, Samsung Electronics , SK Hynix, and TSMC. But it also includes some fabless companies such as AMD, Google, and Microsoft. Suppliers of equipment, chemicals, and packaging technology are also well represented among the founders.
“SCC members recognize the climate impact of the industry and the need for a heightened focus on collaboration to drive sustainable growth across the value chain,” Mousumi Bhat, vice president of global sustainability programs at SEMI, said in a press release. “We look forward to setting meaningful sustainability goals and helping ensure a healthy environment for future generations.”
The formation of the consortium comes at a time when construction of new fabs is on the upswing, particularly in the United States. The CHIPS and Science Act, passed in July, provides US $52 billion to expand manufacturing in the country.
Tomi Engdahl says:
A Technologically Advanced Society Is Choosing To Destroy Itself. It’s Both Fascinating And Horrifying To Watch
How is it that a technologically advanced society could choose to destroy itself by failing to act to avert a climate catastrophe?
https://www.iflscience.com/a-technologically-advanced-society-is-choosing-to-destroy-itself-it-s-both-fascinating-and-horrifying-to-watch-66116
Tomi Engdahl says:
Sähköteollisuudessa on käytössä hiilidioksidia 20 000 kertaa vahvempi kasvihuonekaasu – miten siitä päästään eroon?
https://www.kauppalehti.fi/kumppanisisallot/schneider-electric/sahkoteollisuudessa-on-kaytossa-hiilidioksidia-20-000-kertaa-vahvempi-kasvihuonekaasu-miten-siita-paastaan-eroon/
SF6-kaasu on hiilidioksidia yli 20 000 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu, jota hyödynnetään eristeenä sähköteollisuudessa. SF6-kaasulla on myös poikkeuksellisen pitkä hajoamisaika, yli 3 000 vuotta. Kaasun käyttö on sallittu EU:ssa vuoteen 2031 saakka, joten nopeille ratkaisuille sen tuottamien haittojen minimoimiseksi on tarvetta.
Tomi Engdahl says:
IEA sees global energy emissions peaking in 2025
https://phys.org/news/2022-10-iea-global-energy-emissions-peaking.html
Tomi Engdahl says:
Tulevaisuuden toivo on otettava tosissaan kestävyysmurroksessa
Tietoa ilmastonmuutoksesta ja kestäviä ratkaisuja on saatavilla kaikille: poliitikoille, yrityksille, opettajille ja sille kuuluisalle tavalliselle kansalaisellekin. Miksi silti toteutamme käytännön toimia niin nihkeästi, kysyy Hannele Cantell.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestavyysmurros/tulevaisuuden-toivo-otettava-tosissaan-kestavyysmurroksessa
Tomi Engdahl says:
Maailmassa on nyt yli 8 miljardia ihmistä
Tänään ylittyi 8 miljardin ihmisen raja maapallolla.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/23b2f3fd-1903-471a-849d-fff02fae815f
Maailman väestön on ennustettu saavuttavan tänään 15.marraskuuta 8 miljardia. Ennuste pohjautuu YK:n laskelmaan. YK:n tilastoja käyttävä WorldOmeter-sivusto kertoo maailman väestön ylittäneen 8 miljardin rajan ennen puoltapäivää tiistaina.
https://www.worldometers.info/world-population/#sources
Tomi Engdahl says:
Is the real power of the consumer to choose not consume?
From fashion to fast food: the myth of sustainable consumption
https://www.ft.com/partnercontent/kings-business-school/from-fashion-to-fast-food-the-myth-of-sustainable-consumption.html?utm_source=FB&utm_medium=sustainability&utm_content=paid&fbclid=IwAR1lh_aLehdSRfriXcwogl70zS42zceIi68jcyXLHKNcJIao5XPOO_LTncQ
Educating consumers about their choices isn’t enough, writes Professor Giana Eckhardt
A recent cover of Time Magazine asked, ‘How to do more good?’ We tend to assume that the answer is for businesses to encourage consumers to make the ‘right’ choice in the marketplace, whether it is buying more plant-based food or eschewing fast fashion. Yet, responsible consumption is not necessarily the unproblematic solution it might appear to be; well-intentioned ideas can have unintended consequences and putting consumers in the driver’s seat does not always mean we move in the right direction.
In the case of Tom’s Shoes, the company’s ethical aspirations were undermined by their own commercial success as they found that their commitment to donating a pair of shoes to a country in need for every pair of shoes they sold was flooding developing markets with donated shoes and putting local shoemakers out of business. In 2021, the company abandoned the one-to-one model in favour of donating a third of profits to grassroots prosocial organisations.
via their consumption choices is referred to as consumer responsibilisation. Yet, what research over the past two decades has consistently shown is that while consumers care about pressing social issues such as climate change and racial justice, their attitudes and beliefs are almost never a driver of their purchasing behaviour (see this book for a summary of why this is).
Ethical alternatives will not succeed if they do not deliver
Consumers are not willing to trade functionality, price or symbolic value for ethical alternatives. They are, however, open to shifting consumption patterns when the ethical alternatives deliver on the particular attribute that drives demand in a particular product category. Beyond Burgers succeeds because it delivers the taste and texture of a ‘real’ burger far better than past alternatives. Meanwhile, the fashion for buying designer handbags second hand has taken off because it now delivers the social standing benefits once associated with a brand new bag.
When ethical alternatives do not deliver the same attributes as the established product, we do not see shifts in consumer behaviour. For example, consumers are increasingly aware of the environmental harm caused by iPhone components, as well as of the working conditions associated with making them, and yet they are not giving up their iPhones.
Where consumers’ real power lies
Educating consumers about social issues and then asking them to address these issues via their consumption may not be the optimal way to push forward the responsible business agenda. Yet that does not mean that consumers do not have a role to play in facilitating responsible business. Consumers can contribute by slowing down and consuming less. This is a message that companies, even those publicly committed to being driven by responsible business, such as Unilever, are slow to advance.
Consuming less is more about upending the consumption system. It is about repairing one’s current shoes for example, instead of buying new ones, even if those new shoes contribute profits to social organisations. This is the power of the consumer to drive social change: to not consume.
Tomi Engdahl says:
Weird Energy Storage Solutions Could Help The Grid Go Renewable
https://hackaday.com/2022/11/29/weird-energy-storage-solutions-could-help-the-grid-go-renewable/
Tomi Engdahl says:
Luontokadon pysäyttämiseen tarvitaan jämäkkää lainsäädäntöä ja yhteisiä toimia
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luontokato/luontokadon-pysayttamiseen-tarvitaan-jamakkaa-lainsaadantoa-ja-yhteisia-toimia?utm_source=facebook&utm_medium=social_owned&utm_campaign=ilmasto&fbclid=IwAR0oaTgkdV4ZCvi7M3l269cacA83w3YJyhbaF7lD1rt4KWRzMo1zUFuTtA4
Viranomaisten, lainsäädännön ja elinkeinoelämän täytyy toimia yhdessä luontokadon torjumiseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Myös kansalaisilla on tärkeä rooli luontokadon torjumisessa.
Tomi Engdahl says:
Tuomiopäivän jäätikkö: Jäinen liukumäki voi suistaa Antarktiksen mereen
Merivesi kalvaa alapuolelta Britannian kokoista jäätikköä. Jos se häviää, kaikki Länsi-Antarktiksen jäät valahtavat veteen ja merien pinta nousee kolme metriä. Monivuotinen tutkimushanke selvittää, kuinka lähellä katastrofia olemme.
https://tieku.fi/luonto/jaa/tuomiopaivan-jaatikko-jainen-liukumaki-voi-suistaa-antarktiksen-mereen
Tomi Engdahl says:
Kasviproteiinit ovat erinomainen väittelyn lähde – miten väittelystä päästään eteenpäin
https://www.rapport.fi/pasi-sillanpaa/kasviproteiinit-ovat-erinomainen-vaittelyn-lahde-miten-vaittelysta-paastaan-eteenpain-73498c?fbclid=IwAR04l3Mw0hAwZtB60jbqa0gbfdseTf85SBXm1Dmv6NnuH0EBJJEhurgTpiQ
Ruoka on hyvin henkilökohtainen asia. Siihen liittyy tottumuksia, muistoja, kulttuuria, terveysnäkökulmia, sosiaalista hyväksyttävyyttä ja pelkoja. Koska ruoka on kaikkea tätä, siitä puhuminen muuttuu helposti tunteelliseksi. Erityisen tunteellisia kiistat ovat silloin, kun vastakkain asetetaan perinteinen eläimen liha ja sitä korvaavat muut proteiinivalmisteet, kuten kasviproteiinit, keinoliha ja hyönteiset.
Merkittävä osa siitä argumentaatiosta, jolla yritetään siirtää ihmisiä käyttämään uusia proteiinilähteitä, perustuu puhtaasti tiedolla argumentointiin. Käytetään vähemmän luonnonvaroja, pysytään terveempinä, tarvitaan vähemmän resursseja ja vähennetään luonnon pilaamista. Siinä unohtuu helposti, että suurelle osalle ihmisiä, päätös siitä mitä syö, ei ole puhtaalla tieteellisellä järjellä perusteltavissa.
Tutkimus tunnistaa uuteen siirtymisen haasteita
Esimerkiksi tutkijat Onwezen, van den Puttelaar ja Slade ovat tehneet kokeen, jossa osallistujille kerrottiin, että jos kaikki hampurilaiset maistuvat samalta, niin millaiseen hampurilaiseen he päätyisivät. Heistä 65 % päätyisi naudanlihaan, 21 % ostaisi kasvipohjaisen, 11 % oli halukas ostamaan keinolihasta tehdyn ja 4 % ei ostaisi mitään (Slade, 2018).
Eri tutkimuksissa on havaittu, että vaihtoehtoisten eläinproteiinien (keinoliha, hyönteiset) hyväksyntä on pienempää kuin kasvipohjaisten vaihtoehtojen.
Kysymykseni oli: “Hei lihansyöjät! Mitkä ovat tällä hetkellä suurimmat haasteet siirtyä käyttämään kasviproteiinia lihan sijaan? Maku, hinta, tottumus, pakki menee sekaisin, heikko olo, saatavuus, reseptien puute vai joku muu? P.S. Kirjoitan aiheesta artikkelia.”
Pelkkä edellä kerrottu kysymys sai osan paikalla olleista pitämään minua vegaanina tai muuten ideologina, ehkä jopa propagandan levittäjänä.
Kun katson sekä oman että Tiian tekemän kyselyn tuloksia, kaikkein tärkeimmäksi esteeksi jättää liha pois ruokavaliosta näyttää nousevan uusien tuotteiden maku.
Oman kyselyni vapaissa kommenteissa nousi esiin. tottumus lihaan, raudan saannin tärkeys tai muut terveys argumentit, kasviproteiinien alhaisempi proteiinipitoisuus ja se, että olemme sekasyöjiä. Lisäksi joitakin mainintoja tuli mm. siitä, että perheen muut jäsenet eivät ole valmiita muutokseen.
Osa epäilystä uutta kohtaan on käännettävissä uskoksi uuteen
Epäily ja vastustus liittyvät lopulta kolmeen osa-alueeseen, joihin vaikuttamalla voidaan muuttaa kuluttajien käytöstä. Tuotteisiin liittyviin, psykologisiin ja kulttuuriin – sosiaaliseen hyväksymiseen liittyviin tekijöihin.
Tuotteiden kohdalla epäilys jakautuu uusien tuotteiden todelliseen terveyteen. makuun, rakenteeseen ja sen yleiseen sopivuuteen omassa käytössä. Tuotteeseen liittyvä epäily on tutkimustiedon valossa myös jossakin määrin kytköksissä yleiseen epäilyyn tutkimuksen eettisyydestä ja luottamuksesta viranomaisten toimintaan
Mitä suurempi epäilys on näitä kohtaan, sitä suurempi epäilys on myös puhtaasti tuotteen ominaisuuksia, erityisesti turvallisuutta kohtaan. Osa kuluttajista kaipaa myös selkeyttä tuotteiden sisältöihin. Liha on lihaa, mutta vaihtoehtoinen proteiinivalmiste on usein pitkä lista erilaisia ainesosia.
Usein jätetään vähälle huomiolle se, että syöminen on sosiaalinen tapahtuma, jossa on mukana tapoja ja perinteitä. Jouluaterian kinkku, torstain hernekeitto, juhlan kunniaksi paistettu pihvi ja lasi punaviiniä, juhannuksena syöty makkara ja lukuisat muut ruoat eivät ole vain sitä, mistä ne on koottu ja miten ne on valmistettu, vaan hyvin suurelta osin myös osa tuttua rituaalia.
Kaikissa uusissa asioissa on olemassa neljä eri tavalla uusiin asioihin tarttuvaa ryhmää. Edelläkävijät, varhaiset omaksujat, suuri massa ja myöhäiset seuraajat. Edelläkävijöille ja varhaisille omaksujille pelkkä edelläkävijyys on riittävä peruste toimia. Suurelle massalle ja myöhäisille omaksujille tarvitaan usein aivan erilaisia argumentteja. Ne löytyvät esimerkiksi mausta, helppoudesta ja tavoista.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14367-pcim-naeyttelyn-merkitys-kasvaa
Energiatehokkuuden vaatimusten kasvaminen ja kaiken sähköistyminen on nostamassa tehoelektroniikan merkitystä sekä sovelluskehityksen kannalta että markkinavoimana. Tämä näkyy ensi toukokuussa Nürnbergissä järjestettävän PCIM-messun näytteilleasettajamäärässä, joka on jo nyt kasvanut 350:een.
Tomi Engdahl says:
U.S. Signs Non-Binding MOU to Make Trucks and Buses All-Electric by 2040
Dec. 5, 2022
https://www.electronicdesign.com/markets/automotive/article/21255827/electronic-design-us-signs-nonbinding-mou-to-make-trucks-and-buses-allelectric-by-2040?utm_source=EG+ED+Analog+%26+Power+Source&utm_medium=email&utm_campaign=CPS221209011&o_eid=7211D2691390C9R&rdx.identpull=omeda|7211D2691390C9R&oly_enc_id=7211D2691390C9R
At COP27, the U.S. announced it would sign a Global Memorandum of Understanding on Zero-Emission Medium- and Heavy-Duty Vehicles (MHDVs). MHDVs represent 10% of vehicles on the road in the U.S. but contribute 28% of total on-road greenhouse-gas emissions.
Tomi Engdahl says:
For Europe to become climate-neutral by 2050, renewables will have to play an even bigger role than they do today. But the limited number of renewable-energy sources can be a potential hurdle.
Now EU-funded projects are focusing on #hygroelectricity or humidity electricity, a process that converts atmospheric humidity into electricity.
Let’s find out more
bit.ly/3V4XLLx
#HorizonEU
Tomi Engdahl says:
Historiallinen päätös: maapallolla suojelualueiksi 30 prosenttia
Montrealissa YK:n ilmastokokouksessa on sovittu tavoitteista luontokadon pysäyttämiseksi.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e4043878-bb40-4efd-9c0c-48c2c94a7282
Lähes 200 valtiota on päässyt YK:n luontokokouksessa Montrealissa yhteisymmärrykseen tavoitteesta pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä.
Ensi kertaa on sovittu kansainvälinen mitattava tavoite luonnon monimuotoisuuden suojelulle. Pakettia verrataan vuonna 2015 Pariisissa solmitun 1,5 asteen tavoitteen kaltaiseksi päätökseksi.
Valtiot ovat sopineet 23 toimesta, jotka tukevat tavoitetta luontokadon pysäyttämiseksi. Merkittävin tavoite paketissa on kasvattaa maapallon suojelualueiden määrää maa-, sisävesi- ja merialueilla 30 prosenttiin tällä vuosikymmenellä.
Suojelualueiden määrän lisäksi maat ovat muun muassa sopineet luonnon ennallistamisesta, kehittyneiden maiden rahoittavan yhä enemmän luonnon biodiversiteettitoimia ja luonnolle haitallisten tukien vähentämisestä.
Tomi Engdahl says:
Ohisalo: Metsien nielutilanne vakava – väläyttää Suomeen kriisitoimia
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6b28b415-ad23-4c4b-a57a-1845291f30c1
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr) sanoo Iltalehdelle, että istuvan hallituksen on vielä kautensa lopussa päätettävä lisätoimista metsien hiilinielujen kasvattamiseksi.
Tilastokeskuksen tuoreet luvut vahvistavat tiedon siitä, että vuonna 2021 maankäyttösektori oli päästölähde.
Syynä on metsien hiilensidonnan pienentyminen.
Luvut ovat kaukana Suomen hiilineutraaliustavoitteesta ja EU:n vaatimuksista.
Tällä viikolla tieto vahvistui: Suomen maankäyttösektori oli vuonna 2021 ensimmäistä kertaa päästölähde – ei siis nielu, kuten aiemmin. Syynä oli sektoriin kuuluvan metsämaan hiilinielun pienentyminen.
Tilastokeskus oli jo toukokuussa julkaissut pikaennakkotiedot päästöluvuista, ja tällä viikolla Tilastokeskus julkaisi tarkentuneet tiedot.
Maankäyttösektoriin lasketaan muun muassa metsät ja viljelysmaat. Sektorin kääntyminen päästölähteeksi tarkoittaa, että sektorin tuottamat päästöt olivat suuremmat kuin poistumat, eli eri varastoihin vuoden aikana sitoutuneen hiilen määrän.
Maankäyttösektorilla metsämaan hiilensidonta on aiemmin riittänyt kompensoimaan muiden maa-alojen päästöt. Viime vuonnakin metsät olivat edelleen hiilinielu, mutta paljon pienempi kuin aiemmin.
Metsien hiilinielun koko on olennainen ilmastolakiin kirjatun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi: vuonna 2035 hiilinielun tulisi olla -21 miljoonaa tonnia. Viime vuoden 0,9 miljoonaa tonnia on siitä kaukana.
Myös EU velvoittaa Suomea tiettyihin hiilinielulukemiin. Jos Suomi ei saavuta velvoitetta, se joutuu toteuttamaan lisää päästövähennyksiä kansallisella taakanjakosektorilla tai maksamaan päästöistä esimerkiksi ostamalla päästöoikeuksia muilta mailta. Päästöoikeuksien ostamisesta on arvioitu voivan tulla miljardiluokan lasku.
Suomen hiilinielu-uutiset on huomioitu muualla. Esimerkiksi talousjärjestö OECD huomautti tällä viikolla maaraportissaan Suomelle yhtenä pääviestinään, että maan tulisi tehdä lisätoimia hiilinielujensa vahvistamiseksi.
Syyt nielun romahdukselle
Luonnonvarakeskus (Luke) tiedotti Tilastokeskuksen julkaisun yhteydessä, että tärkeimmät syyt metsämaan nielun pienentymiseen ovat runsaat hakkuut ja puuston kasvun heikentyminen.
Vuonna 2021 hakkuut lisääntyivät 11 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Samalla puuston kasvu alentui 108 miljoonasta kuutiometristä 103:een. Puumassa Suomen metsissä on edelleen kasvusuuntainen, mutta kasvu on hidastunut.
Lukesta on jo aiemmin arvioitu, että muuttuneet hakkuutavat näyttävät vähentäneen puuston kasvua: harvennuksissa on poistettu aiempaa enemmän ja isompaa puuta, tuuli- ja lumituhot ovat saattaneet aiheuttaa isompia harvennustarpeita ja hakkuiden ajankohta on aikaistunut, eli on hakattu aiempaa nuorempaa puuta.
Merkittävänä syynä Luke nimeää myös metsämaan ojitettujen turvemaiden päästöjen kasvun. Tässä Luken mukaan syynä on uusi laskentamenetelmä, joka huomioi lämpötilan vaikutuksen turpeen ja karikkeen hajoamiseen.
Tomi Engdahl says:
Suomi sitoutui YK-kokouksessa suojelemaan kolmasosan luonnostaan – tätä se tarkoittaa
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0249dd58-842b-4834-9799-a2905e5e511d
Montrealissa valtiot sopivat korkeista luonnon suojelu- ja ennallistamistavoitteista. EU on ollut edelläkävijä, ja jäsenmaat sitoutuivat 30 prosentin suojelutavoitteeseen jo aiemmin.
Suomi on sitoutunut 30 prosentin suojelutavoiteasteeseen jo EU:ssa.
YK-päätös ei määrittele, missä ja miten tarkalleen Suomen tulee tehdä suojelua.
Ministeri Ohisalo matkustaa Montrealista suoraan Brysseliin ministerineuvostoon, jossa pöydällä on kuohuttanut luonnon ennallistamisasetus.
Montrealissa YK:n luontokokouksessa sovittu luonnonsuojelutavoite ei tuo Suomelle lisää suojeluvaatimuksia, Luontopaneelin puheenjohtaja ja ekologian professori Janne Kotiaho sanoo.
Lähes 200 maata sopi maanantaina, että luontokato tulee pysäyttää vuoteen 2030 mennessä. Merkittävänä tavoitteena paketissa on kasvattaa maapallon suojelualueiden määrää maa-, sisävesi- ja merialueilla 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Luontoa pitää myös ennallistaa 30 prosenttia.
Suomi on jo EU:n biodiversiteettistrategiassa sitoutunut 30 prosentin suojelutavoitteeseen. EU:ssa myös viedään eteenpäin ennallistamisasetusta, joka vaatii niin ikään ennallistamistoimia jäsenvaltioissa samassa suuruusluokassa.
– EU on tavoitteissa edelläkävijä. Kaikkialle muualle maailmassa tavoite on uusi, Kotiaho sanoo suojelutavoitteesta.
Kotiahon mielestä maailmanlaajuisesti sovittu tavoite tuo lisää voimaan EU-tavoitteisiinkin. Siihen, mihin Suomessa on aiemmin sitouduttu, on nyt sitouduttu myös globaalisti, Kotiaho sanoo.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr) korostaa, että Montrealissa sovitusta paketista tulee Suomeen kuitenkin työkaluja, jotka kirittävät luontotyötä. Paketissa päätettiin esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden tukemisen rahoittamisesta ja luontoa haittaavien tukien vähentämisestä.
– Tämä työ kyllä kirittää YK-valtioita ja tekee näkyvämmäksi työtä, jota tällä hetkellä tehdään, Ohisalo sanoo.
Mikä on suojelua?
Nyt sovitussa YK-paketissa ei ole tiukkoja kriteerejä sille, mitä luonnonsuojelun käytännössä tulee olla. Maailmalla on paljon erilaisia tapoja suojella luontoa. Suomessa suojelulla tarkoitetaan usein tiukasti suojeltuja alueita, kuten kansallispuistoja.
Parhaillaan Suomessa valmistellaan uutta kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa sekä siihen liittyvää toimintaohjelmaa vuoteen 2035. Kotiaho arvioi, että strategiassa tarkentuu, mitä Suomessakin voisi laskea biodiversiteetin suojelutoimiksi.
Suomi on arvioinut ja ilmoittanut ennen Montrealin kokousta, että Suomessa suojeltuna alueita noin 17 prosenttia.
Luonnon ennallistaminen ei tarkoita samaa kuin suojelu, vaan alueen palauttamista kohti luonnon tilaa.
Kotiahon mukaan ennallistaminen ja suojelu voivat mennä myös päällekkäin niin, että suojellun alueen elpyessä se voi täyttää myös ennallistamisen tavoitetta.
Montrealissa sovittu YK:n luontosopimuksen toimenpidepaketti ei kuitenkaan ole laillisesti sitova, toisin kuin esimerkiksi EU:ssa kaavailtu ennallistamisasetus.
EU:lle tärkeät tavoitteet luonnonsuojelusta ja ennallistamisesta toteutuivat.
– Tunnelma kokouspaikalla oli jopa luontojärjestöiltä lähtien hyvin positiivinen. Ei ehkä kuitenkaan uskallettu odottaa, että tällaisia lopputuloksia voidaan saada, Ohisalo sanoo.
Ennallistamisasetus ministerineuvostossa
Ohisalo matkusti maanantain ja tiistain välisenä yönä Montrealista suoraan Brysseliin ministerineuvostoon, jossa pöydällä on tiistaina luonnon ennallistamisasetus. Ennallistamisesitys aiheutti kiistaa eduskunnassa ja hallituksen sisällä.
Eduskunnan suuri valiokunta päätti marraskuussa, että Suomi ei hyväksy ennallistamisasetusta siinä muodossa, kun komissio on sitä esittänyt, vaan Suomi edellyttää ehdotukseen merkittäviä muutoksia kustannusten kohtuullistamiseksi ja kansallisen metsäpolitiikan huomioon ottamiseksi. Ohisalon on edistettävä kantaa ministerineuvostossa.
Asetusehdotus on herättänyt myös Ruotsissa kritiikkiä etenkin metsien osalta.
Tomi Engdahl says:
ExxonMobil Predicted Climate Change With “Shocking Accuracy” In 1980s
https://www.iflscience.com/exxonmobil-predicted-climate-change-with-shocking-accuracy-in-1980s-67067
“We now have totally unimpeachable evidence that Exxon accurately predicted global warming years before it turned around and publicly attacked climate science and scientists,” said the lead study author.
Tomi Engdahl says:
Autokanta uusiutuu liian hitaasti – päästötavoitteet eivät täyty
https://etn.fi/index.php/13-news/14471-autokanta-uusiutuu-liian-hitaasti-paeaestoetavoitteet-eivaet-taeyty
Suomessa ensirekisteröitiin viime vuonna alle 82 000 uutta henkilöautoa. Määrä on historiallisen alhainen ja seurausta komponenttipulasta, pitkittyneestä energiakriisistä sekä talouden heikentyneistä näkymistä. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan autokannan nykyisellä uusiutumisvauhdilla liikenteen päästövähennystavoitteet jäävät saavuttamatta.
Täyssähköautojen osuus kasvoi viime vuonna noin 18 prosenttiin rekisteröinneistä. Autokannassa oli vuoden 2022 lopussa noin 45 000 täyssähköautoa ja noin 105 000 ladattavaa hybridiä. Vaikka ladattavien autojen osuus on ollut nousussa, kokonaisrekisteröintien pienen määrän takia sähköautojen määrä autokannassa kasvaa liian hitaasti.
Nopeampi sähköistyminen vähentäisi polttoaineiden hintapainetta, koska tällöin päästötavoitteita ei tarvitse täyttää yksinomaan uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteella, joka kiristää pumppuhintoja.
Tomi Engdahl says:
https://www.iflscience.com/earths-axis-has-shifted-due-to-climate-change-study-reveals-59498
Tomi Engdahl says:
Japan Tried to Build a Hydrogen Society. It Backfired Spectacularly.
Seemed like a good idea at the time.
https://www.popularmechanics.com/science/green-tech/a42665011/japan-hydrogen-energy-failure/
Japan has long been a leader in hydrogen energy and fuel cell technology.
Companies like Toyota plan to build entire cities entirely powered by hydrogen.
A new report from an environmental think-tank argues that Japan is investing in the wrong applications for hydrogen technology and the determine of its decarbonization efforts.
In the past couple decades, scientists and engineers have come up with lots of ways to rapidly decarbonize the planet—but some ideas are better than others.
Take, for instance, hydrogen. Thanks to the discovery of electrolysis, hydrogen’s been a known source of energy for centuries, but Japan became a frontrunner in that energy source in recent years because of its status as a resource-poor country. A steady supply of renewable energy isn’t just an important climate initiative, it’s a matter of national security.
However, Japan may have taken things a bit too far.
In 2017, the country became the first in the world to adopt a national hydrogen plan, and companies like Toyota have committed to constructing futuristic cities powered by the technology. In 2021 alone, Japan spent around $800 million on investments into hydrogen power and fuel cells.
But according to the Renewable Energy Institute (REI), a Japanese environmental think tank, this push to use hydrogen in every conceivable energy sector is actually doing more harm than good.
“The 2017 Basic Hydrogen Strategy is misguided, both in terms of what hydrogen is used for and how it is produced. Moreover, it promotes the use of gray hydrogen, which does not contribute to emission reductions.”
Gray hydrogen is the most common form of hydrogen production, which uses the greenhouse gas methane.
The 20-page report doesn’t argue for hydrogen’s complete removal from the energy mix. In fact, REI argues that hydrogen is vital for industries where decarbonization is particularly tricky (think: aviation, shipping, and steelmaking). However, to use hydrogen in place of electrification via other renewable sources is a mistake, REI says.
Tomi Engdahl says:
Koronakriisi muutti matkustamista ja työskentelyä, ja energiakriisi sai kansalaiset ja yritykset säästämään sähköä. Tällaisten muutosten pitää tapahtua reilusti, hallitusti ja hyväksyttävästi, jotta ne jäisivät pysyviksi.
Yhteiskunnallisten rakenteiden on tuettava kestävää arkea.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestavyysmurros/kestavyysmurros-vaatii-rohkeaa-politiikkaa-ja-arkisia-valintoja?utm_source=facebook&utm_medium=social_owned&utm_campaign=ilmasto&fbclid=IwAR3kKmC3yovnb0og8lINBc5dzt0__HToaLiBbX8VC98rJGjMREJx1-L4Dik
Kestävyysmurros vaatii rohkeaa politiikkaa ja arkisia valintoja
Koronakriisi muutti matkustamista ja työskentelyä, ja energiakriisi sai kansalaiset ja yritykset säästämään sähköä. Tällaisten muutosten pitää tapahtua reilusti, hallitusti ja hyväksyttävästi, jotta ne jäisivät pysyviksi, kirjoittavat Senja Laakso, Kaisa Matschoss ja Marja Salo.