The Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) has unleashed their Special Report on the impact of global warming reaching 1.5°C above pre-industrial levels.
“This IPCC report is set to outline a rescue plan for humanity,”
“1.5°C is the new 2°C,”
If we stick to Paris Climate Agreement commitments, we could still see a global warming of about 3°C by 2100.
1,262 Comments
Tomi Engdahl says:
https://spectrum.ieee.org/electric-inverter?share_id=8196604&socialux=facebook&utm_campaign=RebelMouse&utm_content=IEEE+Spectrum&utm_medium=social&utm_source=facebook&fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTAAAR2YG8kDcLvBtO4nV8vy72OWE4XaPdxFpUKyg5JdM4hUA9amlBycdDMjNNg_aem_ATAy6fVWTV8oK4Fu18GyLha9DjYwZDyGJkIQrTr219BMwfHHaQf4wviukqIXzn4bEEa7VIeKk0wwgDWFFb07Aw1W
Tomi Engdahl says:
https://www.fraktio.fi/en/blog/what-steps-can-a-software-company-take-towards-sustainability
Tomi Engdahl says:
https://hackaday.com/2024/05/09/the-great-green-wall-africas-ambitious-attempt-to-fight-desertification/
Tomi Engdahl says:
Viisaat ajattelijat Sini Vuorialho ja Karri Jutila jatkoivat viime kolumnissani (SK 10.4.) esiin nostamaani vihreän siirtymän kritiikkiä. Heidän mukaansa vihreää siirtymää käytetään yritysmaailmassa räikeään viherpesuun, joka edistää maailmassa ja Suomessakin meneillään olevaa luonnonalueiden hävityksestä johtuvaa massasukupuuttoa.
https://www.satakunnankansa.fi/kolumnit/art-2000010409174.html?utm_term=Autofeed&utm_campaign=sk_echo&utm_medium=toimitus&utm_source=Facebook&fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR1iTf2jWwGxtLImEtuy0zjrQYQ2iXr7seCPbS7WLm5kbwWYNEKWHahmW_I_aem_AdzA65w3cVdxOSBF-LvMNd_pv46OhnGeejPFysreVGlHCYPnlhDvUqTYvHdHuHPeYFoyBtbTeqMvO6h0bSRTIiFM#Echobox=1715127054
Tomi Engdahl says:
Climeworks built ‘Mammoth’ DAC+S plant: https://ie.social/e8b6j
Tomi Engdahl says:
Photos: World’s largest carbon removal facility begins operations in Iceland
Climeworks, a Swiss company, designed and constructed this direct air capture and storage (DAC+S) plant known as Mammoth
https://interestingengineering.com/photo-story/worlds-largest-carbon-removal-facility?utm_source=facebook&utm_medium=article_image
Tomi Engdahl says:
Suck it, carbon! https://trib.al/HSUOjCs
Tomi Engdahl says:
The Atlantic’s Major Circulation Current Is En-Route To Collapse, Says New Study
More evidence is suggesting the Atlantic Meridional Overturning Circulation (AMOC) is approaching its tipping point.
https://www.iflscience.com/the-atlantics-major-circulation-current-is-en-route-to-collapse-says-new-study-72883?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR2y582UVnagK3m90YVlScooCf7onw7qOcqEnVrlG5gu59CmAs2TnrK4wSQ_aem_AXzgZKewF0xbOq6Zv7rKHAEQtXYduZjrZ7Cc03Clvbw1Fasvq-T-rp28hLV-NcmsVoPGNnKJXfz4z9cVPusHM60C
Tomi Engdahl says:
A Staggering 19x Energy Jump in Capacitors May Be the Beginning of the End for Batteries
It opens the door to a new era of electric efficiency.
https://www.popularmechanics.com/science/a60732620/capacitor-energy-storage-breakthrough/
Tomi Engdahl says:
One problem for renewables: Not enough rare earths. One solution: recycling. But there’s a hitch
https://thebulletin.org/2024/04/one-problem-for-renewables-not-enough-rare-earths-one-solution-recycling-but-theres-a-hitch/
Tomi Engdahl says:
Maailmassa on vasta yksi hiilineutraali viskitislaamo, ja siellä on suomalaiset lämpöpumput.
Irlantilainen viskitislaamo nollasi päästönsä Suomi-tekniikalla – 85 M€ liikevaihdon suomalaisyhtiön lämpöpumput tuottavat jopa 120 °C vettä
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/36691f11-5262-4158-a773-d06348a1f73d?utm_term=Autofeed&utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR1e8xOZg3gI7_wkzqkKDU68IbC47PwiAfPgdDYDEDeEEHGDIDXWTuh4CW4_aem_ZmFrZWR1bW15MTZieXRlcw#Echobox=1716558069
Maailmassa on vasta yksi hiilineutraali viskitislaamo, ja siellä on suomalaiset lämpöpumput.
Tomi Engdahl says:
23 Well-Intentioned Acts That Don’t Make Things Better
Your need to feel self-righteous is dooming us all.
https://www.cracked.com/pictofacts-649-23-ways-youre-saving-world-that-dont-work
Tomi Engdahl says:
Tilastokeskus: Hyviä uutisia päästöistä
Päästöjä laski erityisesti kivihiilen ja turpeen käytön vähentäminen sähköntuotannossa.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010463671.html
Tomi Engdahl says:
The Future Of Earth Is An Uninhabitable Hell World
The good news? We’ll probably die from human-made climate change well before then
https://www.iflscience.com/the-future-of-earth-is-an-uninhabitable-hell-world-74325
Tomi Engdahl says:
Sellutehtaan päästöjä voisi hyödyntää lentokoneiden polttoaineessa – toisi miljardeja kansantalouteen
https://yle.fi/a/74-20093161
Tuoreen raportin mukaan metsäteollisuuden päästöt voivat muuttua hyödyllisiksi, jos niitä käytetään lentokoneiden polttoaineen valmistuksessa.
Vuonna 2040 saatat lentää kaukomatkalle suomalaisella vähäpäästöisellä polttoaineella. Se on valmistettu suomalaisella sähköllä vedestä ja sellutehtaan hiilidioksidista.
Jos näin todella käy, maahan on voinut syntyä uusi teollisuuden ala, joka tuo kansantalouteen arvonlisää joka vuosi kahden ja puolen miljardin euron edestä.
Luku on yksi tulos uunituoreesta raportista, jonka ovat tehneet teknologian tutkimuskeskus VTT ja luonnonvarakeskus Luke. Raportti summaa, mitä kaikkea metsäteollisuuden piipuista tupruavalle hiilidioksidille voisi tulevaisuudessa tehdä ja millaisen arvonlisän eri vaihtoehdot kansantaloudelle tuovat.
Tomi Engdahl says:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4f75a160-68ed-4e87-96d8-7bca6c15cdc4
Onnenpyörän pyörittäjille jopa 70 prosenttia alennusta. Naisten vaatteet alkaen 1,19 euroa. Uusi diili! Salamatarjous! Kaupan päälle ilmainen lahja!
Postnordin toukokuun lopussa julkaiseman kuluttajatutkimuksen mukaan kiinalainen Temu on nyt yli 50-vuotiaiden suomalaisten suosituin verkkokauppa. Kaikki ikäryhmät huomioivassa tarkastelussa ykköspaikkaa piti Zalando, ja Temu oli hyvänä kakkosena.
Kaupan liiton mukaan Temu nousi helmikuussa 2024 vierailumääriltään suomalaisten eniten käyttämäksi ulkomaiseksi markkinapaikaksi
Vaateteollisuuden arvioidaan aiheuttavan noin kymmenen prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Tuntuu absurdilta, että kun pikamuodista ja sen haitallisuudesta on saarnattu vuosikausia, otetaankin yhtäkkiä askelia entistä haitallisempaan suuntaan sen sijaan, että kulutusta yritettäisiin suitsia.
Paitsi että Temu ärsyttää aggressiivisella mainonnallaan (Muistatko leopardikuvioiset kalsarit?) ja sieltä tilatut tuotteet sisältävät haitallisia kemikaaleja (uskomatonta), saa ultrapikamuotijätti myös maailman palamaan.
Temu ja Shein lähettävät yhteensä yli kahdeksan miljoonan kilogramman edestä rahtia päivittäin. Tämä vastaa 88:aa ääriään myötä täynnä olevaa Boeing 777 -lentokoneellista.
Päästöjä ja jätettä syntyy, kun muoviin pakattuja postipaketteja lennätetään vikkelään tahtiin maapallon ympäri. Kukaan tuskin yllättyy, että superhalvat tuotteet eivät olekaan superkestäviä, ja pian roinat lentävät kaatopaikalle. Tavaraa, joka on jo syntyessään roska, on vaikea kierrättää.
Temun mainoksissa kehotetaan röyhkeästi ”shoppailemaan kuin miljardööri”.
Ultrahalvan jätteen lennättäminen toiselta puolelta maapalloa hetken mielijohteesta on kuitenkin järjettömyydessään omaa luokkaansa.
Temu on toki vain yksittäinen pahis. Ostamme turhaa romua milloin mistäkin, ja harva kulutusvalintamme kestää kovinkaan kirkasta päivänvaloa.
Temu kuitenkin piirtää ylikulutuksesta ja idioottimaisesta romun hamstraamisesta kaikkein rujoimman aikamme kuvan.
Tomi Engdahl says:
Nyt tuli laskelma: Suomi ei saavuta hiilineutraaliustavoitetta
20.6.202414:17päivitetty 20.6.202414:18
ILMASTONMUUTOS
YMPÄRISTÖ
YHTEISKUNTA
VASTUULLISUUS
Suomi tarvitsee huomattavia lisätoimia, jotta se saavuttaa ilmastotavoitteensa. Tuoreen selvityksen mukaan lisätoimia tarvitaan kaikilla päästösektoreilla.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/nyt-tuli-laskelma-suomi-ei-saavuta-hiilineutraaliustavoitetta/64cc1aed-4739-4995-9f41-5bb54bbd95f6#Echobox=1718882584
Tomi Engdahl says:
Uusi tieto kasvien sitomasta CO2:sta horjuttaa ilmastohankkeiden mahdollisuuksia
Mallit, joissa on laskettu hiilidioksidin taso ilmakehässä nyt ja tulevaisuudessa, esittävät ehkä väärän arvion siitä, miten paljon hiilidioksidia kasveihin sitoutuu ja miten pitkäksi aikaa.
https://tieku.fi/ilmasto/uusi-tieto-kasvien-sitomasta-co2sta-horjuttaa-ilmastohankkeiden-mahdollisuuksia
Kasvit ja puut käyttävät hiilidioksidia eli CO2:ta yhteyttämiseen, jotta ne saavat energiaa kasvuunsa. Näin jo yksi istutettu puu voi pienentää ilmakehän CO2:n määrää.
Ehkä puut ja kasvit eivät kuitenkaan varastoi CO2:ta aivan niin pitkään kuin monissa nykylaskelmissa oletetaan.
Kasvit sitovat enemmän hiilidioksidia
Toisaalta tutkimuksessa on hyviä uutisia siitä, kuinka paljon CO2:ta kasvit uusien laskelmien mukaan imevät itseensä.
“Kasvit eri puolilla maailmaa ovat itse asiassa tuottavampia kuin oletimme”, sanoo Heather Graven, yksi tutkimuksen tekijöistä.
Toisaalta tutkijat ovat sitä mieltä, että elävät kasvit eivät sido hiiltä niin pitkään kuin monet uskovat.
Ilmastohankkeen potentiaali on rajallinen
Tulokset osoittivat, että kasvit sitovat hiiltä tehokkaammin mutta pidättävät sen lyhyemmäksi aikaa kuin aiemmin on oletettu.
Tutkijoiden mukaan tulokset tarkoittavat sitä, että sellaisiin hankkeisiin kuin puiden tai muiden kasvien istuttamiseen sisältyy oletettua pienemmät mahdollisuudet vähentää hiilidioksidia ilmakehästä ja että kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi siksi rajoittaa entistäkin nopeammin.
Tomi Engdahl says:
Kun kuumuus poltti kylän
https://yle.fi/a/74-20095165
Suur-Lontooseen kuuluvassa Wenningtonissa paloi parikymmentä taloa kaksi vuotta sitten. Lontoo lupaa nyt vahvoja toimia ilmastonmuutoksen vaikutusten torjumiseksi.
Heinäkuun 19. päivä 2022 oli Britannian mittaushistorian kuumin. Coningsbyn kylässä lämpömittarin lukema oli maan korkein eli 40,3 astetta.
Suur-Lontooseen kuuluvassa Wenningtonissa kärvisteltiin myös kuumuudessa. Yhtäkkiä helvetti pääsi irti: syttyi raivokas tulipalo, joka tuulen mukana levisi nopeasti ja tuhosi parikymmentä taloa perustuksia myöten. Vahvimman veikkauksen mukaan tuli syttyi itsestään – kompostista.
Shaign Turner oli yksi kotinsa menettäneistä. Hän ei heti päässyt palopaikalle, koska Lontoon ytimestä johtava rautatie oli kuumuudessa vääntynyt mutkille.
Kylässä on paloasema, mutta siitä ei ollut hyötyä, koska palomiehet olivat muualla toisessa tehtävässä. Päivä oli Suur-Lontoon palokuntien kiireisin sitten toisen maailmansodan: hälytyksiä tuli 2 496.
Britannian viranomaiset olivat aiemmin arvioineet, että 40 asteen lämpötiloja voitaisiin kokea saarivaltakunnassa noin vuonna 2040. Ennuste meni pari vuosikymmentä pieleen.
Ilmastonmuutos on kurittanut Lontoota ennenkin. Kesällä 2021 tulvat valtasivat katuja suurkaupungin ytimessä.
Lontoo aikoo nyt kunnianhimoisesti näyttää muulle maailmalle, kuinka suurkaupungit suojautuvat etenevän ilmastonmuutoksen vaikutuksilta.
– Lontoolla on paljon hyviä suunnitelmia ja ohjelmia ilmastouhkia vastaan. Meidän pitää myöntää, että lontoolaisten henki on vaarassa, ja nyt on toimittava, ilmastokomiteaa johtava Emma Howard Boyd on sanonut.
Tomi Engdahl says:
Puun poltosta syntyvän hiilidioksidin ympärille on nousemassa vauhdilla polttoainevalmistusta.
Hiilidioksidi voi tuottaa Suomelle suuret rahat – ”Olisi tärkeää, että tätä mahdollisuutta ei sössitä”
Puun poltosta syntyvän hiilidioksidin ympärille on nousemassa vauhdilla polttoainevalmistusta.
https://yle.fi/a/74-20094823?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR1jNpmMQieipaz6oJCJlguQNjfobXadGe6RrnoP7mMDTnYkJOH5cs1Oc6E_aem_NXM59pORZkJo1mV_2oO3WA
Suomella on hallussaan jättimäinen varanto tulevaisuuden polttoaineiden raaka-ainetta.
Fossiilisia polttoaineita korvaamaan tarkoitetut synteettiset polttoaineet valmistetaan vedystä ja hiilidioksidista. Suomen valttikortti on biogeeninen hiilidioksidi, jota syntyy puun poltosta.
– Se on arvokas resurssi, mitä monella muulla Euroopan maalla ei ole. Meillä on sitä miljoonia tonneja, sanoo vetyteknologiayhtiö P2X Solutions toimitusjohtaja Herkko Plit.
Viime vuonna kaikesta Suomessa tuotetusta energiasta yli neljäsosa tuotettiin polttamalla puuta.
Bensan hinta nousee
Vaikka poliitikot kuinka lupailisivat halpaa bensiiniä, on bensapumpulla avattava lompakkoa nykyistä enemmän viimeistään kolmen vuoden kuluttua.
Vuodesta 2027 eteenpäin fossiilisten polttoaineiden pumppuhinnat nousevat vuosittain, sillä ne tulevat osaksi EU:n päästökauppaa.
Hiilen käyttö kallistuu niin tie-, lento- kuin laivaliikenteessäkin.
Plit ennakoi nopeaa siirtymistä synteettisiin polttoaineisiin.
– Vuoteen 2030 mennessä fossiiliset polttoaineet ovat jo kalliimpia kuin päästöttömät verrokit, hän sanoo.
Uudet polttoaineet pikaisesti markkinoille
P2X Solutions on tänä vuonna käynnistämässä Harjavaltaan Suomen ensimmäistä vihreän vedyn tuotantolaitosta.
Sen lisäksi Suomessa on nyt yhteensä 37 muuta vetyhanketta. Niistä 16 on energiasektorilla, eli pääosin voimalaitosten yhteydessä.
Tomi Engdahl says:
”Mission impossible” on käymässä toteen – Ilmastotavoite karkaamassa Suomelta
Suomi on jäämässä ilmastotavoitteesta jälkeen. Ympäristöministeri Kai Mykkäsen (kok) vuosi sitten esittämä ”mission impossible” on käymässä toteen.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b9041c5f-fb83-4d31-88d1-6bc65acc7072
Suomi on ajautunut huomattaviin ongelmiin ilmastotavoitteiden kanssa: Suomi ei näytä pääsevän nykytoimillaan vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteeseen, joka on kirjattu ilmastolakiin.
Asia ilmenee ympäristöministeriön johdolla valmistellusta ja tänään julkaistusta ilmastovuosikertomuksesta.
Vuosikertomuksen mukaan tarvittavien lisätoimien määrä vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi on noin 19 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia.
Keskeisen ongelman muodostaa se, että maankäyttösektori ei muodosta riittävän suurta hiilinielua. Maankäyttösektoriin kuuluvat maatalousmaat, metsätalous ja muu maankäyttö.
Päästöyksikköjä ostamaan
Vuosikertomuksessa arvioidaan, että Suomi jää kauas EU:n LULUCF-asetuksessa olevista velvoitteista vuosille 2021– 2025 maankäyttösektorilla ilman päästöyksiköiden ostamista.
– Vajeen kattamiseksi Suomen on mahdollista pyrkiä ostamaan nieluyksiköitä muilta jäsenmailta. Jos velvoitetta ei saavuteta tämänkään jälkeen, tulisi vaje kattaa taakanjakosektorin lisätoimilla, vuosikertomuksessa todetaan.
Se tarkoittaa sitä, että Suomen on tehtävä entistä suurempia ilmastotoimia taakanjakosektoriin kuuluvilla aloilla kuten maataloudessa ja liikenteessä.
Tämä on puolestaan ilmastovuosikertomuksen mukaan ”käytännössä mahdotonta”. Syynä on se, että taakanjakosektoria koskevat ilmastovelvoitteet ovat entuudestaan varsin tiukat. Näin ollen maankäyttösektorin vajetta ei pystytä kattamaan uusilla taakanjakosektorin toimilla.
Myös kauden 2026–2030 osalta velvoitteen saavuttaminen on vuosikertomuksen mukaan epävarmaa.
”Mission impossible”
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok) sanoi jo vuosi sitten Iltalehdelle, että tilanne on Suomen kannalta ”mission impossible” eli mahdoton tehtävä. Jo tuolloin ilmeni, että Suomi ei pääsisi vuosien 2021–2025 hiilinielutavoitteeseen.
Hakkuilla merkittävä rooli
Ongelma juontaa juurensa siitä, että metsien muodostaman hiilinielun koko on viime vuosina pienentynyt huomattavasti. Maankäyttösektori on ollut jopa päästölähde vuosina 2018, 2021 ja 2022.
Hiilinieluun vaikuttavat etenkin kotimaisten metsiemme hakkuut, joita esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kasvattanut.
Luonnonvarakeskus päivitti tammikuussa maankäyttösektorin skenaariolaskelmaa. Siinä laskettiin metsähakkuiden vuotuisen määrän kasvavan ensi vuonna 83 miljoonaan kuutioon. Se leikkaisi hiilinielua vuonna 2035 jopa 23 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia pienemmäksi kuin aikaisemmassa skenaariossa.
Suunta oikea, mutta liian hidas
Ilmastovuosikertomuksesta löytyy myös joitain positiivisia huomioita. Päästöt ovat laskeneet vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna 11 prosenttia. Päästökaupan piirissä olevien laitosten päästöt puolestaan laskivat viidenneksellä.
Taakanjakosektorilla päästöt laskivat 5,3 prosenttia viime vuonna. Suunta on oikea, mutta liian hidas.
Vuosikertomuksen perusteella ei ole varmaa, tuleeko Suomi saavuttamaan taakanjakosektorilla EU-tasolla määritellyn tavoitteen, joka on vähentää päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna.
Petteri Orpon (kok) hallitus on sitoutunut kansallisen ilmastolain tavoitteisiin.
Siihen on kirjattu, että hiilineutraalius tulisi tavoittaa vuonna 2035. Päästövähennykset vuoden 1990 tasoon verrattuna ovat 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 80 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Vuoden 2030 tavoite edellyttäisi lisätoimia 1,3 miljoonan tonnin hiilidioksidiekvivalentin edestä.
Hallitus on laatimassa vuoden loppuun mennessä päästövelan lyhentämisohjelman sekä valmistelee energia- ja ilmastostrategiaa.
Tomi Engdahl says:
Rakennuksia voi odottaa purkutuomio – listasimme EU:n ennallistamisasetuksen viisi seurausta suomalaiskaupungeille
https://yle.fi/a/74-20096657
Suomalaiskaupungit ovat jo varsin vihreitä, mutta viheralueiden määrä ja laatu on kartoitettava tarkasti.
EU:n viime viikolla hyväksytyllä ennallistamisasetuksella voi olla yllättäviä seurauksia Suomen kaupungeissa.
Julkisessa keskustelussa suurin huomio on kohdistunut metsiin, soihin ja sisävesistöihin, mutta toimeen on tartuttava lähivuosina myös kaupungeissa.
Kuntaliiton yhdyskunta- ja ympäristöyksikön johtaja Miira Riipinen ja Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja Meri Kallasvuo arvioivat tänään Ylen aamussa ja Ykkösaamussa, mitä konkreettisia toimia kaupungeilta nyt odotetaan.
1. Viheralueiden määrä on kartoitettava
2. Kaavoitukselle painoa
3. Monimuotoisuutta pienillä ja suurilla teoilla
4. Viherkatot ja kosteikot osaksi kaupunkikuvaa
5. Yhteistyötä ja järjestelmällisyyttä
EU:n ennallistamisasetus vaatii kaupungeilta järjestelmällisyyttä ja yhteistyötä. Kallasvuon mukaan ennallistamissuunnitelman laatimisessa tarvitaan kaikkien sidosryhmien panosta. Kaupunkien, kuntien, päättäjien ja asukkaiden on tehtävä yhteistyötä, jotta tavoitteet saavutetaan.
Tomi Engdahl says:
Ministeri Mykkänen: Hakkuiden pitäisi vähentyä nykyisestä tuntuvasti, jotta Suomi saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa
Suomen kokonaispäästöt jatkoivat viime vuonna laskuaan ja metsäsektori oli pieni nettonielu. Uusia toimia tarvitaan kuitenkin lisää, jotta Suomi saavuttaa ilmastotavoitteensa.
https://yle.fi/a/74-20096172
Tomi Engdahl says:
Ultraprosessoidun ruuan kulutus lisääntyy kaikkialla maailmassa – asiantuntijat ehdottavat tupakka-askiratkaisua
Ultraprosessoitujen ruokien suosio kasvaa, vaikka samaan aikaan tutkimustuloksia roskaruuan vaaroista on koko ajan enemmän. Asiantuntijat ehdottavat roskaruokien rinnastamista tupakkaan.
https://yle.fi/a/74-20096632
Tomi Engdahl says:
Uusi kuplavesimenetelmä varastoi hiilidioksidia betoniin – Mikä tärkeintä: ei heikennä lujuutta lainkaan
Uusi hiilensidontamenetelmä betoniin on paitsi nopea, saattaa myös jopa parantaa betonirakenteiden kestävyyttä.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/1a3417be-2f14-474e-8a6f-0f591dd16601?utm_term=Autofeed&utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR1HkAZj4tNx4IWOe-JcCjsvyDCZLkpaJ3uxBjxBZXvaGU-wSlVLyjWmiKs_aem_BIla-3DphxzIfsS2H7XWBg#Echobox=1719557518
Tomi Engdahl says:
Nordic Semiconductor named by TIME magazine as one of “Worlds Most Sustainable Companies”
https://www.nordicsemi.com/Nordic-news/2024/06/Nordic-Semiconductor-named-by-TIME-magazine-as-one-of-Worlds-Most-Sustainable-Companies
TIME has partnered with research agency Statista to name the World’s Most Sustainable Companies in which Nordic’s commitments to reducing its own carbon footprint are recognized.
Nordic Semiconductor, a leading provider of low power wireless IoT connectivity solutions, has been named by TIME magazine as one of the “World’s Most Sustainable Companies”.
Nordic’s aggressive greenhouse gas (GHG) reduction achievements; increasing conversion to recycled plastic use in manufacturing component reels; and demonstrable dedication to its sustainability principles have made the top 500 list for World’s Most Sustainable Companies, designated by TIME and research partner, Statista, from more than 5,000 eligible companies worldwide.
The criteria devised by TIME and Statista to recognize and reward companies that prioritize sustainability is designed to promote corporate responsibility and advance sustainable practices.
More than 5,000 of the world’s largest and most influential companies were assessed based on factors such as revenue, market capitalization, and public prominence. These companies were examined in a rigorous four-step process that covered more than 20 key data points, such as their CDP score – which provides a snapshot of a company’s disclosure and environmental performance, their alignment with GRI and SASB, emissions and energy intensity, and employee turnover and work safety.
Tomi Engdahl says:
Europe’s drinking water contaminated by ‘forever chemical’: NGOs
https://phys.org/news/2024-07-europe-contaminated-chemical-ngos.html#google_vignette
Tomi Engdahl says:
‘Eat fossil fuels’: Bill Gates-backed company makes butter out of thin air
Savor uses chemistry to add hydrogen and oxygen molecules to CO2 and make fats like butter and milk.
https://interestingengineering.com/innovation/butter-from-co2-us
Tomi Engdahl says:
https://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-13619505/Gulf-Stream-climate-change-deep-freeze.html
Researchers from University College London have discovered that the Gulf Stream – a vital current of warm water – could be especially sensitive to changes in the climate.
Their research suggests that global warming could lead to the collapse of the Gulf Stream, which would drop temperatures in Europe by up to 15°C (27°F).
Lead researcher Dr Jack Wharton said: ‘If in the future winds are weaker, as shown in a recent study using climate models, it could mean a weaker Gulf Stream and a cooler Europe.’
The Gulf Stream is a current of warm water which flows up the East Coast of North America and across the Atlantic to Europe.
If the current collapses Europe will cease to be warmed.
This would drop temperatures in Europe by up to 15°C (27°F), disrupting agriculture and weather patterns,
Researchers warn it would also cause sea levels to rise by as much as 10cm in North America.
That would trigger widespread flooding in places like Florida.
Tomi Engdahl says:
Study reveals environmental impact of artificial sweeteners
https://phys.org/news/2024-07-reveals-environmental-impact-artificial-sweeteners.html#google_vignette
The human body’s inability to break down sucralose, an artificial sweetener found in many zero-calorie food and drink products, is well established by scientific research. The compound is so stable that it escapes wastewater treatment processing and is in drinking water and aquatic environments.
“We can’t break down sucralose, and a lot of microorganisms can’t break it down, either, because it’s a really tough molecule that doesn’t degrade easily. So there are a lot of questions about how it is affecting the environment and whether it’s something that could impact our microbial communities,”
Both freshwater and brackish diatoms exposed to sucralose displayed an overall decreasing trend in population compared to a control group.
Tomi Engdahl says:
Lithium ion batteries a growing source of PFAS pollution, study finds
https://phys.org/news/2024-07-lithium-ion-batteries-source-pfas.html
Tomi Engdahl says:
Ilmastonmuutos ratkeaa järjestelmätason muutoksilla, jotka pureutuvat yhteiskuntiemme tapoihin käyttää energiaa, rakentaa infrastruktuuria, tuottaa ruokaa sekä liikuttaa ihmisiä ja tavaraa paikasta toiseen. Näihin asioihin vaikuttavat ensisijaisesti yritysjohtajat ja poliitikot, eivät tavalliset kuluttajat. Ydinvoimaloita, vihreitä teräsruukkeja, sähköautojen latausverkkoja, vihreää siirtymää, elintarvikealan innovaatioita ja tehokkaampaa teknologiaa tuottavat yritykset ja poliittiset päätökset, ei Kreikan ja Kittilän välillä puntaroiva, kesälomaansa suunnitteleva perhe.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/e6b1a293-b4aa-41dc-9229-12b0cea65e2e
Tomi Engdahl says:
Näin CO₂-päästöt muuttuvat syvällä maan sisällä kiveksi – Ensimmäiset laitokset käsittelevät 60 000 kg hiilidioksidia päivässä
Hiilidioksidi otetaan talteen suoraan ilmakehästä, se sekoitetaan meriveteen ja ruiskutetaan lopulta kilometrin syvyyteen.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/nain-co-paastot-muuttuvat-syvalla-maan-sisalla-kiveksi-ensimmaiset-laitokset-kasittelevat-60000-kg-hiilidioksidia-paivassa/d792087a-af67-41ea-b279-ac3efa3ccc03
Tomi Engdahl says:
The Limits To Growth was highly controversial when it was first published over 50 years ago.
A 1972 Report About Global Collapse Is Proving To Be Surprisingly Accurate
The Limits To Growth was highly controversial when it was first published over 50 years ago
https://www.iflscience.com/a-1972-report-about-global-collapse-is-proving-to-be-surprisingly-accurate-69571?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR3qCUe84TBHqS3NWPWs7fDBAWNU8dablD43kPwCV0fyZ3CyXtPtHNQqqPE_aem_PdfQybcTO5LOd_Z4t-boeA
When researchers revisited a damning report from the early 1970s that predicted global collapse within the coming century, they reached a worrying conclusion: their decades-old data was proving to be surprisingly accurate. Worse still, the planet was still heading down the same path with little sign of change on the horizon.
Tomi Engdahl says:
https://www.op-media.fi/puheenvuorot/pankit-raportoivat-ensimmaista-kertaa-taksonomian-mukaisuuttaan–op-sijoittui-yrityslainojen-osalta-toimialavertailussa-hyvin/?cmpid=….facebook%20instagram%20audience_network%20messenger.social.Pankit%20raportoivat%20ensimm%C3%A4ist%C3%A4%20kertaa%20taksonomian%20mukaisuuttaan_Copy2%20%2F%20Finanssi%20%20%20ESG%20%7C%2024-60v.&fbclid=IwZXh0bgNhZW0BMAABHYwjN3XbrFJSi2giEx46iTNUAYro42iuz6VlvOS2cU8wb_Y07j-PVPy_cg_aem_mba2QVuM36GuN_l1x52Yxg&utm_medium=paid&utm_source=fb&utm_id=6308118096231&utm_content=6565358015431&utm_term=6375367879631&utm_campaign=6308118096231
Tomi Engdahl says:
Usean toimialan puuttuminen taksonomian piiristä viittaa siihen, ettei GAR:ia voida vielä käyttää yksiselitteisenä mittarina vihreän siirtymän rahoittamisessa.
Mitä GAR tarkoittaa?
Pankeille keskeinen tulosindikaattori taksonomian osalta on lainakannan GAR-osuus eli Green Asset Ratio. Tämä luku kertoo, kuinka suuri osa pankin vastuista on taksonomian mukaan kestäviä. Pankkien yritysvastuiden taksonomian mukainen osuus perustuu rahoitettujen yritysasiakkaiden raportoimiin tietoihin.
Tuoreimpien raporttien perusteella OP Ryhmän GAR-osuus NFRD-yritysten liikevaihtoon perustuen oli 15,8 prosenttia, joka oli muihin pankkeihin verrattuna keskimääräistä korkeampi tulos. Esimerkiksi muut pohjoismaiset pankit raportoivat selvästi alle 10 prosentin GAR-osuuksia. Absoluuttisesti tarkasteltuna OP:n taksonomian mukaisia NFRD-vastuita liikevaihtoon perustuen oli 1 113 miljoonan euron edestä, mikä oli pohjoismaisten pankkien keskuudessa toiseksi suurin määrä.
Vastaavasti pankit raportoivat luokitusjärjestelmän mukaisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista ja palveluista saadun liikevaihdon lisäksi yritysasiakkaidensa pääomamenoja eli investointeja. Taksonomian mukaisilla pääomamenoilla pystytään osoittamaan, miten kestäviä yritysten investoinnit ovat. OP:n NFRD-vastuiden GAR-osuus pääomamenoihin perustuen oli 25,6 prosenttia, joka oli huomattavasti verrokkeja korkeampi. Euroissa mitattuna tämä oli 1 806 miljoonaa euroa. Luku oli korkein vertailussa olleista pohjoismaisista pankeista.
https://www.op-media.fi/puheenvuorot/pankit-raportoivat-ensimmaista-kertaa-taksonomian-mukaisuuttaan–op-sijoittui-yrityslainojen-osalta-toimialavertailussa-hyvin/?cmpid=….facebook%20instagram%20audience_network%20messenger.social.Pankit%20raportoivat%20ensimm%C3%A4ist%C3%A4%20kertaa%20taksonomian%20mukaisuuttaan_Copy2%20%2F%20Finanssi%20%20%20ESG%20%7C%2024-60v.&fbclid=IwZXh0bgNhZW0BMAABHYwjN3XbrFJSi2giEx46iTNUAYro42iuz6VlvOS2cU8wb_Y07j-PVPy_cg_aem_mba2QVuM36GuN_l1x52Yxg&utm_medium=paid&utm_source=fb&utm_id=6308118096231&utm_content=6565358015431&utm_term=6375367879631&utm_campaign=6308118096231
Tomi Engdahl says:
Tutkimus: Vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat uudet lentokoneet saattavat lämmittää ilmastoa vanhoja koneita enemmän
https://tekniikanmaailma.fi/tutkimus-vahemman-hiilidioksidipaastoja-aiheuttavat-uudet-lentokoneet-saattavat-lammittaa-ilmastoa-vanhoja-koneita-enemman/
Uuden tutkimuksen mukaan korkealla lentävät nykyaikaiset lentokoneet synnyttävät maapalloa lämmittäviä ”sumupilviä”, jotka kestävät kauemmin kuin vanhempien lentokoneiden vastaavat.
Tämä tarkoittaa, että vaikka nykyaikaiset lentokoneet aiheuttavat vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin vanhemmat lentokoneet, ne saattavat vaikuttaa ilmastonmuutokseen iäkkäämpiä koneita enemmän sumupilvien kautta.
Lentokoneiden taivaalle synnyttämät ohuet tiivistymisvanat eli tiivistymisjuovat edistävät ilmaston lämpenemistä sitomalla lämpöä ilmakehään. Tutkimuksessa havaittiin, että yksityiset suihkukoneet tuottavat enemmän juuri näitä ”sumupilviä” kuin aiemmin on luultu. Tämä saattaa vaikuttaa merkittävästi ilmaston lämpenemiseen.
Operational differences lead to longer lifetimes of satellite detectable contrails from more fuel efficient aircraft
https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/ad5b78
Tomi Engdahl says:
Is carbon capture an efficient way to tackle CO2?
https://www.bbc.com/news/articles/clmydee2grno?fbclid=IwY2xjawEkTGZleHRuA2FlbQIxMQABHYWPjSoolMX2gO0DIkTe_yAQRH71u6dcGU5u9lrwU7v5HJd4fgT76JrWGg_aem_DUI8DWYc2pFAQfto7sgHIw
It could be a scene from science fiction. Towering over dark, mossy lava fields are stacks of noisy machines the size of shipping containers, domes, and zig-zagging silver pipes.
Found 30km (19 miles) southwest of Iceland’s capital Reykjavik, this is the world’s largest direct air capture (DAC) facility.
Called Mammoth, it has been developed by Swiss firm Climeworks.
“The technology relies on sucking in lots and lots of air, slowing it down so that the filter can capture it, and then venting the air back out the end,” says Mr Chan.
CO2 only makes up a tiny proportion of the atmosphere (0.04%), so capturing it requires a lot of electricity.
For Mammoth that electricity comes from a neighbouring geothermal power plant, so, while operating, the plant is emissions free.
Once full, the collection chambers are flushed out with hot steam, which is piped into the processing hall.
Inside the hall, Mr Chan points out two enormous balloons overhead, which together hold a single tonne of CO2.
That captured CO2 is then mixed with fresh water, in an adjacent tower.
“It’s almost like a shower,” explains Dr Martin Voigt, from Icelandic firm
“From the top, water trickles down. The CO2 is coming up, and we dissolve the CO2.”
Hidden inside two white, igloo-like domes nearby are injection wells, where the CO2-laden water is pumped more than 700m underground.
“This is a fresh basalt here,” says Dr Voight, showing me a lump of black rock taken from a recent volcanic eruption, and riddled with tiny holes. “You can see there’s a lot of porosity.”
Iceland has an abundance of volcanic basalt, and this bedrock acts like a storage reservoir. When the carbon meets other elements found in the basalt, a reaction kicks off and it solidifies, locking it away as carbonate minerals.
“Here you can see a lot of these pores are now filled with whitish specks,” says Dr Voight, handling a sample of drilled out rock.
“Some of these are carbonate minerals. They contain the mineralised CO2.”
“Around 95% of the CO2 was mineralised within two years in the pilot project. This is incredibly fast. On geological timescales at least.”
Many climate scientists agree that carbon removal will also be necessary but this also divides opinion. Multiple methods have emerged, and some caution against reliance on so-called techno-fixes, which might discourage polluters from changing their ways.
Currently no carbon removal is taking place at anywhere near the scale that would be needed.
“We release about 40 billion tonnes of carbon dioxide into the atmosphere every year, so this [DAC] won’t make a dent in the big problem,” says Dr Sólnes.
“We need to divest from fossil fuels and find other sources of energy,” he asserts. “But I think we should use all methods to fight this problem.”
However, Doug Chan is convinced that DAC can help battle global warming. “I really do believe direct air capture and other engineered solutions are going to get us to the point that we need to help fight climate change.”
Tomi Engdahl says:
https://futurism.com/the-byte/earth-keeps-setting-heat-records
Tomi Engdahl says:
Asiantuntija: Lasten saaminen ei olekaan suurin ilmastosynti
https://yle.fi/a/74-20112158
Ilmastokriisi olisi pitkälti ratkaistu, jos 57 yritystä muuttuisi hiilineutraaliksi. Ne nimittäin tuottavat 80 prosenttia kaikista maailman päästöistä.
Syyllisyys. Se painaa mahdollisesti jopa päästöjä enemmän, kun seuraa keskustelua ilmastonmuutoksesta. Syytellään toisia tai itseä.
Monet ovat kuulleet väitteen lapsi on suurin ilmastosynti, mutta tutkimusprofessori ja Väestötutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirch tarjoaa vanhemmille synninpäästön.
Rotkirch sanoo, että kyseinen väite perustuu tutkimukseen, joka ei kestänyt lähempää tarkastelua.
Kyseenalaiseksi sanottu tutkimus on päästänyt valloilleen ajatuksen, että isäksi tai äidiksi muuttuva ihminen on vastuussa hankkimansa lapsen päästöistä.
Jos niin olisi, sinunkaan hiilijalanjälkesi ei olisi sinun vaan se kuuluisi vanhemmillesi. Saman logiikan mukaan myös vanhempasi olisivat vapaita, koska isovanhemmat – ketjua voisi jatkaa loputtomiin.
Tämän logiikan perusteella sukupolvet itsessään eivät ole päästöjen syy.
Väite yrittää sanoa, että lasten saaminen lisää kulutusta. Syyllistä voi hakea Prismoista, temuista ja etelänlomilta, mutta kuluttajienkin jahtaaminen johtaa harhaan.
Sitran hiilijalanjälkilaskuri auttoi ymmärtämään, että emme suinkaan aina ole itse vastuussa päästöistämme – kuluttaja on usein vaihtoehtojen vanki. Toisinaan vaikutusmahdollisuudet ovat suorastaan olemattomat.
Jos kerrostaloasujan taloyhtiö vaihtaa lämmitysjärjestelmän ekologiseen, asukkaan päästöt putoavat, vaikka hän itse ei tee pienintäkään elämäntapamuutosta.
Jos kaikki tavarat ja palvelut ovat päästöttömästi tuotettuja, kuluttajan päästöt ovat nolla.
Kuluttajien syyllistäminen ja etenkin syyllistyminen on siis turhaa. Vastuu on pääasiallisesti yrityksillä.
Nykyään 57 yritystä tuottaa 80 prosenttia maailman päästöistä. Kärjessä keikkuvat ”suuret saastuttajat” eli USA:n, Lähi-idän ja Euroopan öljyjätit, venäläinen Gazprom sekä Kiinan ja Intian hiilimörssärit.
Jos nuo yritykset muutettaisiin hiilineutraaleiksi, ilmastokriisi olisi pitkälti sillä ratkaistu, koska 80 prosenttia kaikista ihmisten aiheuttamista päästöistä katoaisi.
Vapaaehtoisille ilmastoteoille pitää tietenkin antaa täydet pisteet, ne aidosti vaikuttavat, mutta eivät riitä ratkaisemaan systeemistä ongelmaa.
The Carbon Majors Database: Launch Report
https://carbonmajors.org/briefing/The-Carbon-Majors-Database-26913
https://elamantapatesti.sitra.fi/
Tomi Engdahl says:
The Carbon Majors Database: Launch Report
https://carbonmajors.org/briefing/The-Carbon-Majors-Database-26913
Tomi Engdahl says:
Precision fermentation could be ‘the most important climate tech ever’ — so what’s holding it back?
Industry players tell us why Europe trails the US on a technique to create new foods and greener additives
https://sifted.eu/articles/precision-fermentation-brnd
Tomi Engdahl says:
UK to finish with coal power after 142 years
https://www.bbc.com/news/articles/c5y35qz73n8o
Tomi Engdahl says:
Earth’s ‘vital signs’ show humanity’s future in balance, say climate experts
Record emissions, temperatures and population mean more scientists are looking into possibility of societal collapse, report says
https://www.theguardian.com/environment/2024/oct/08/earths-vital-signs-show-humanitys-future-in-balance-say-climate-experts
Tomi Engdahl says:
Tuoreen tutkimuksen synkkä arvio: ”Ihmiskunnan tulevaisuus on vaakalaudalla”
Jokainen kymmenys on kriittinen, tutkijat sanovat.
Tuoreen tutkimuksen synkkä arvio: ”Ihmiskunnan tulevaisuus on vaakalaudalla”
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010753013.html
Useat maapallon ”elintoiminnot” ovat saavuttaneet ennätyksellisiä ääriarvoja, ja ”ihmiskunnan tulevaisuus on vaakalaudalla”, tuore ilmastotutkimus varoittaa.
Biologian alan BioScience-julkaisussa julkaistu tutkimus tarkasteli 35 maapallon elintoiminnoksi määriteltyä mittaria, kuten valtamerten ja maanpinnan lämpötiloja, hiilidioksidipäästöjen määrää, ihmiskunnan väestömäärää sekä märehtijäkarjan määrää.
The 2024 state of the climate report: Perilous times on planet Earth
https://academic.oup.com/bioscience/advance-article/doi/10.1093/biosci/biae087/7808595
Tomi Engdahl says:
Karu totuus lng:stä paljastui – Jopa 33 % pahempi saastuttaja kuin kivihiili
Uudessa tutkimuksessa arvioitiin nesteytetyn maakaasun eli lng:n kokonaispäästöjä Yhdysvalloissa, joka on sen suurin viejämaa.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/karu-totuus-lngsta-paljastui-jopa-33-pahempi-saastuttaja-kuin-kivihiili/a88aba19-8577-4bfa-bdc2-750235618bf1
Nesteytetyn maakaasun eli lng:n ilmastojalanjälki on 33 prosenttia pahempi kuin kivihiilen, kun sen jalostus ja kuljetus otetaan laskuihin mukaan. Näin ilmenee Cornellin yliopiston uudesta tutkimuksesta, jossa arvioitiin lng:n kokonaispäästöjä Yhdysvalloissa.
Maakaasua voidaan kuljettaa putkistoja pitkin, mutta pidemmillä matkoilla maakaasua kuljetetaan nesteytettynä säiliöaluksilla. Maakaasu koostuu pääasiassa metaanista.
”Maakaasu ja liuskekaasu ovat haitallisia ilmastolle. Nesteytetty maakaasu on pahempi”, tutkimuksen kirjoittaja Robert Howarth sanoo tiedotteessa.
Howarth kertoo, että lng tehdään esimerkiksi liuskekaasusta alijäähdyttämällä se nestemäiseen muotoon. Sitten lng kuljetetaan asiakkaille suurien säiliöalusten kyydissä. Molemmat vaiheet kuluttavat energiaa.
Kokonaisuudessaan noin puolet lng:n kasvihuonekaasupäästöistä syntyy porauksen, jalostuksen, kuljetuksen ja varastoinnin aikana.
Matkalla pääsee metaania
Kahdenkymmenen vuoden tarkastelujaksolla lng:n hiilijalanjälki on noin 33 prosenttia pahempi kuin kivihiilen, jos laskuissa huomioidaan lämmityspotentiaali. Sadan vuoden tarkastelujaksolla lng:n hiilijalanjälki on yhtä suuri tai suurempi kuin hiilen.
Nesteytettyä maakaasua kuljettavat alukset voivat käyttää polttoaineenaan niin ikään nesteytettyä maakaasua. Matkan aikana alukset päästävät ilmakehään metaania, joka on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu.
Uusien alusten päästöt ovat pienemmät ja alukset ovat tehokkaampia.
Lisäksi maakaasun nesteyttämisessä syntyy metaanipäästöjä. Prosessin osuus nesteytetyn maakaasun kokonaispäästöistä on noin 8,8 prosenttia.
Säiliöalusten osuus päästöistä on noin 3,9–8,1 prosenttia alustyypistä riippuen.
”Nesteytetyn maakaasun ilmastojalanjälki on aina suurempi kuin maakaasun”
Tomi Engdahl says:
Brittilehti: Suomen luonnossa on nähty hälyttävä käänne
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/c410f1ff-291b-4b1b-aa3d-9c4120bde69c
Suomen metsät ja suot päätyivät varoittavaksi esimerkiksi brittilehti Guardianin sivuille.
Suomen metsät ja suot päätyivät varoittavaksi esimerkiksi brittilehti Guardianin sivuille.
Metsien hiilinielut vähenivät lehden mukaan noin 90 prosenttia vuosien 2009 ja 2022 välillä. Samaan aikaan maaperän ja soiden päästöt kasvoivat.
Vuosina 2021–2022 maankäyttösektori oli päästölähde.
Brittilehti kuvailee käänteen vaikutuksia Suomen ilmastotavoitteisin ”dramaattisiksi”.
– Vaikka päästöjä vähennettiin 43 prosenttia kaikilla muilla sektoreilla, sen (Suomen) kokonaispäästöt ovat suunnilleen samalla tasolla kuin 1990-luvun alussa, lehti kirjoittaa.
Guardian nostaa esiin, että Suomessa poltetaan turvetta ja hakataan metsiä kiihtyvällä tahdilla kaupallisessa tarkoituksessa.
Lehden mukaan myös ilmastonmuutoksella näyttää olevan roolinsa.
Kohoavat lämpötilat saavat suot vapauttamaan enemmän hiilidioksidia. Kuumuus ja kuivuus koettelevat puita, joita on alkanut kuolla pystyyn yhä enemmän.
Suuri osa Suomen metsistä on Guardianin mukaan istutettu toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Koska puut alkavat olla ”kypsässä iässä”, ne alkavat saavuttaa pisteen, jossa ne eivät kykene enää sitomaan enempää hiiltä.
Kuivuuden lisäksi Euroopan luontoa koettelevat maastopalot, metsiä tuhoavien kaarnakuoriaisten aallot sekä puukuolleisuus, luettelee Guardian.
Brittilehti huomauttaa, että Suomi on sitonut hiilineutraaliustavoitteensa suurilta osin luonnollisiin hiilinieluihin.
Käänteellä on Guardianin mukaan ”valtavat seuraukset” myös kansainvälisesti, sillä ainakin 118 maata luottaa hiilinieluihin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
Suomi päätti ex-pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituskaudella, että Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Istuva pääministeri Petteri Orpo (kok) on sanonut, ettei tavoite ole peruutettavissa.
Tomi Engdahl says:
SSAB and Parmaco to build world’s first fossil-free steel building in 2025
The development is projected to start in 2025 and be finished by the end of the same year.
https://interestingengineering.com/innovation/worlds-first-fossil-free-steel-building
Tomi Engdahl says:
Elektroniikan jätevuori on yritysten syytä
https://etn.fi/index.php/opinion/16746-elektroniikan-jaetevuori-on-yritysten-syytae
Useimmat yritykset vaihtavat tietokoneet, tabletit ja puhelimet kiintein aikavälein siitä huolimatta, että näillä tuotteilla on usein merkittävästi pidempi käyttöikä. Tämä tuottaa tarpeettomasti elektroniikkajätettä. Yritykset ovat avainasemassa elektroniikkajätteen massiivisen ongelman ratkaisemisessa, kirjoittaa Panasonic TOUGHBOOKin Pohjoismaiden johtaja Stefan Lindau.
YK:n maaliskuussa 2024 julkaisemasta vuosittaisesta elektroniikkajäteraportista käy ilmi, että elektroniikkajätteen maailmanlaajuinen muodostumisnopeus kasvaa viisi kertaa nopeammin kuin sen dokumentoitu kierrätysmäärä.
Heitämme toisin sanoen roskiin viisi kertaa enemmän tietokoneita, tabletteja, puhelimia ja kaikenlaisia muita elektroniikkalaitteita verrattuna määrään, jonka pystymme kierrättämään. Tämä on järjetön tilanne. Vuosittaisen raporttinsa yhteydessä YK laski, että vuodelle 2022 lasketulla 62 miljoonalla tonnilla elektroniikkajätettä voisi täyttää 1,55 miljoonaa 40 tonnin rekkaa. Tämä on aivan yhtä järjetöntä.
Tomi Engdahl says:
Ilmalämpöpumppuihin tulee pian suuri muutos – Siihen liittyy vakava riski
EU:n F-kaasuasetuksen myötä lämpöpumppujen kylmäaineet muuttuvat. Aineisiin liittyy palo- ja räjähdysvaara, minkä vuoksi pumppujen turvallista käyttöä ohjataan.
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/812ceb86-bb29-4047-bc79-bd3c8a37b7e5
EU:n F-kaasuasetus koskee pian ilmalämpöpumppuja. Asetus tuli kaikissa EU-maissa voimaan keväällä, ja se otetaan käyttöön asteittain.
Ympäristöministeriö kertoo, että uusi asetus rajoittaa voimakkaasti ilmastoa lämmittäviä fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden ja tuotteiden markkinoille saattamista.
Lämpöpumput ja kylmälaitteet siirtyvät vähitellen käyttämään ympäristöystävällisempiä, ilmastoa vähemmän lämmittäviä kylmäaineita, kertoo Suomen lämpöpumppuyhdistys Sulpu ry.
Korvaavia kylmäaineita ovat muun muassa hiilivedyt, kuten propaani, butaani ja pentaani, kertoo lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen. Yleisin niistä tulee Hirvosen mukaan olemaan propaani, jota on tuttu esimerkiksi kaasugrilleistä.
Räjähdysvaara
Hirvosen mukaan korvaavat aineet ovat ilmastovaikutuksiltaan suotuisia, mutta niihin liittyy haittapuoli. Aineet ovat räjähdys- ja palovaarallisia. Kaasun vuotaminen voi siis aiheuttaa syttymis- ja räjähdysvaaran.
– Pitää huolehtia, ettei missään kuljetuksen vaiheessa, asennusvaiheessa tai käyttövaiheessa pääse syntymään sellaisia seoksia, että tapahtuu onnettomuuksia, Hirvonen sanoo.
– Riskin takia säädetään hyvin tarkkaan, miten pumppuja saadaan asentaa, käyttää ja kuljettaa. Tätä lainsäädäntöä tehdään tällä hetkellä Suomessa ja kaikissa muissa maissa Euroopassa, että pumppuja olisi turvallista asentaa ja käyttää, hän avaa.
Kuluttajalle turvallinen
Hirvosen mukaan kodeissa käytettävissä lämpöpumpuissa uutta kylmäainetta on vain muutama sata grammaa.
Uusia kylmäaineita käyttävien lämpöpumppujen asentamiseen tulee todennäköisesti turvallisuusmääräyksiä.
– Voi olla, että asennustilaan joudutaan tekemään joitakin sellaisia järjestelmiä, joilla aistitaan, onko sinne vuotanut kaasua. Tilaan myös tarvittaisiin tuuletusmahdollisuus, Hirvonen sanoo.
Kuluttajan ei hänen mukaansa tarvitse olla huolissaan siitä, että kaasua vuotaisi pumppua käytettäessä.
– Siitä kyllä huolehditaan säännöksillä ja asennustavalla.
Vanhat laitteet käytössä
Hirvonen arvioi, että niin uusien laitteiden hinta kuin tehokkuus tulee olemaan suurin piirtein sama kuin nykyisten pumppujen.
Lämpöpumpun omistajan ei tarvitse säikähtää, että vanha laite menisi lakimuutoksen myötä käyttökieltoon, hän muistuttaa.
– Edelleenkin on mahdollista huoltaa vanhat laitteet nykyisillä kylmäaineilla, eli ei ole niin, että uusien kylmäaineiden takia jouduttaisiin laitteita vaihtamaan, Hirvonen sanoo.
Hirvosen mukaan siirtymäaika ympäristöystävällisempiin kylmäaineisiin vaihtelee eri pumpputyyppien osalta. Ensimmäiset asetuksen mukaiset laitteet ovat jo markkinoilla.
– Ehkä parin vuoden päästä alkaa olla ilmalämpöpumppuja ja ilma-vesilämpöpumppuja enemmän näillä uusilla kylmäaineilla. Se [lakimuutos] leviää vähän kerrallaan maalämpöpumppuihin ja isompiin pumppuihin, Hirvonen arvioi.
Hirvosella on 30 vuoden kokemus lämpöpumppualalta. Tämä on hänen urallaan neljäs kerta, kun kylmäaineet muuttuvat ympäristöystävällisemmiksi.
– On hyvä asia, että ilmastonmuutosta näiltäkin osin torjutaan.
Hän huomauttaa, että lämpöpumput ovat ylipäätään energiatehokkuudessaan ympäristöystävällinen valinta.
Kotien ilmalämpöpumppuihin tulee ikävä muutos
Myyntiin tulevissa uusissa ilmalämpöpumpuissa voi olla kohta kylmäaineena palo- ja räjähdysvaarallista kaasua.
https://www.talouselama.fi/uutiset/te/54b19c87-45f8-47c6-b1fc-d97287062692?ref=ampparit:d537&_gl=1*1nfzz8r*_ga*MTEwNTMzOTcxOC4xNzA3OTE5NDkx*_ga_3L539PMN3X*MTcyOTgzOTUzMC41ODQuMS4xNzI5ODQxNDQxLjAuMC4w