The Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) has unleashed their Special Report on the impact of global warming reaching 1.5°C above pre-industrial levels.
“This IPCC report is set to outline a rescue plan for humanity,”
“1.5°C is the new 2°C,”
If we stick to Paris Climate Agreement commitments, we could still see a global warming of about 3°C by 2100.
1,274 Comments
Tomi Engdahl says:
Ilmalämpöpumppuun kehitettiin merkittävä uutuus: Energiankulutus putoaa jopa 75 prosenttia
Nykyiset jäähdyttävät ilmalämpöpumput eivät aina hallitse kosteutta tehokkaasti, mikä voi lisätä energiankulutusta.
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/b6cd75a4-b7f9-423a-85ba-819c09a9146b
Tomi Engdahl says:
Venäjällä tapahtuu jotain, joka sai tutkijat huolestumaan – ”Kuin ampuisi itseään jalkaan”
Venäjän maa-alueesta suuri osa on ikiroudan peittämää, ja Arktis lämpenee neljä kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/3681db9d-4032-445c-bfd3-4b2d6f493935
Länsimaiset tutkijat pelkäävät jäävänsä pimentoon siitä, mitä tapahtuu arktisella alueella.
Syynä on Venäjän Ukrainassa käymä hyökkäyssota, jonka vuoksi yhteistyö länsimaisten ja venäläisten ilmastotutkijoiden kesken on jäissä.
– Ilman Venäjää voi olla mahdotonta ymmärtää, miten Arktis muuttuu, italialainen tutkija Alessandro Longhi sanoi New York Timesille (NYT).
Noin kaksi kolmasosaa Venäjästä on ikiroudan peittämää. Ilman pääsyä venäläisille tutkimusasemille länsimaisten tutkijoiden ymmärrys Arktiksen muutoksista voi vinoutua liiaksi kohti Pohjois-Amerikkaa ja Eurooppaa.
Tämä taas uhkaa jättää länsimaiset päättäjät ilman selkeää kuvaa siitä, kuinka nopeasti maapallo lämpenee. Tutkijoiden mukaan Arktis lämpenee neljä kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin.
Venäjän maaperässä muhii valtavia määriä hiiltä, jota vapautuu ilmakehään ikiroudan sulaessa. Se voi entisestään kiihdyttää lämpenemistä.
Tutkijoiden mukaan Venäjän tiedot ovat ratkaisevan tärkeitä ilmastomalleille, sillä ilman niitä tarkkojen ennusteiden tekeminen on erittäin haastavaa.
Kriisi
EU lopetti Venäjään liittyvien projektien rahoittamisen heti Ukrainan invaasion alkamisen jälkeen. Useat maat, Suomi mukaan lukien, ovat jäädyttäneet tutkimusyhteistyön Venäjän kanssa.
Myös Yhdysvallat on ohjeistanut tutkijoitaan lopettamaan yhteistyön.
– Se on kuin ampuisi itseään jalkaan, Alaskan Fairbanksin yliopistossa professorina työskentelelevä Syndonia Bret-Harte sanoi.
Tomi Engdahl says:
Scientific companies take a stand on environmental sustainability
Making lab work more sustainable can start with a single scientist, but they need the right tools to make meaningful progress.
https://www.nature.com/articles/d42473-024-00234-9?utm_source=facebook&utm_medium=paid_social&utm_campaign=CONR_SPOTL_AWA1_GL_PCFU_CFULF_THRM1-AM24&fbclid=IwZXh0bgNhZW0BMABhZGlkAasTfXlHrewBHZHiF_zcslZ1iRW_S40AWvZpcQ4tvDH2Sd9DImj-t-94MgzVX9ABj9rntg_aem_TWVMKd0FBZ3VlDnKUPyWwA&campaign_id=120211200110930572&ad_id=120211244679530572&utm_id=120211200110930572&utm_content=120211244679530572&utm_term=120211200697150572
The planet faces an environmental emergency that demands advancements in sustainability practices. While individuals can make changes to lower their carbon footprint, companies play a crucial role in providing solutions. “The importance of sustainable product design is emphasized by the urgent calls from scientists worldwide to address climate change,” says Karen Nelson, chief scientific officer at life sciences company, Thermo Fisher Scientific.
Addressing this variety of goals requires innovation and creativity. Particularly when developing life science research tools.
Greener all around
The sustainability of such products hinges on their design. “It is widely understood that 80% of a product’s environmental impacts are locked in at the design phase,” says Nelson. “As an R&D organization, we know that the decisions and actions made today can have long-lasting consequences for years to come.”
“Overall, sustainability is best addressed using a holistic approach,”
Traditionally, most plastic labware, for example, has been derived from fossil fuel–based resins. Today, however, an increasing share of these resins can come from biological sources, such as plants.
“At the molecular level, the biobased resin and the fossil fuel–based resin are exactly the same,”
This aligns with Thermo Fisher’s goal to reduce its carbon emissions. “We have made a commitment to become net-zero by 2050,” says Nelson.
To make a complete cell culture workflow as sustainable as possible, though, the detection platform that collects the data also matters. So, Thermo Fisher developed flow cytometers that aim to generate lower levels of biohazardous waste on every run compared to conventional instruments.
While companies play a crucial role in driving sustainability efforts at scale, individual scientists can still make a meaningful impact in the lab. “Most of our customers are scientists, and they’re keenly aware of the climate crisis and their need to make changes, including their product choices for the many different kinds of laboratory plastics, chemicals, and instruments,” says Cristina Van Loy, Greener by design program lead at Thermo Fisher.
“Just becoming aware of the changes that you can make in a lab and then having those changes become part of your everyday routine makes a big difference when it is practiced across many labs.”
Tomi Engdahl says:
Gasum on Suomen suurin kaasutankkausasemien ylläpitäjä. Se luopuu maakaasusta kokonaan, sillä suurin osa tankkaa jo biokaasua.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/9d952fc6-7933-4f71-81d4-2f6e4b751775
Tomi Engdahl says:
Steaks and sustainability: cutting methane, not corners
From high-tech emissions monitoring to grassland preservation, Kansas State University’s beef sustainability efforts are bridging the gap between laboratory breakthroughs and real-world ranching.
https://www.nature.com/articles/d42473-024-00115-1?utm_source=facebook&utm_medium=paid_social&utm_campaign=CONR_BRCON_AWA1_GL_PCFU_CFULF_KSU2-AM24&fbclid=IwZXh0bgNhZW0BMABhZGlkAasTShbwFSwBHbKlG8RTJZ-bQQ26OgkLxGz28D6ibdbOMWTDNPd0hrBqGckdTxRNLRNcMg_aem_-eKUikGuwPzMcwlpEscfMA&utm_id=120211022947020572&utm_content=120211023494380572&utm_term=120211023494370572
Tomi Engdahl says:
Tutkimus: Nämä hehkutetut biomateriaalit ovatkin muoveja vaarallisempia
Tutkimuksen perusteella kastemadot kuolivat nopeammin altistuessaan biopohjaisille kuiduille kuin polyesterille.
https://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-nama-hehkutetut-biomateriaalit-ovatkin-muoveja-vaarallisempia/d2f6b61c-7f54-4a6b-8e8e-c2bedf9dfc2a
Biomateriaalit uhkaavat planeettamme tärkeimpien lajien terveyttä enemmän kuin perinteiset muovit, toteaa englantilaisen Plymouthin yliopiston tuore tutkimus.
Tällä hetkellä erilaisia biopohjaisia materiaaleja kehitetään kiihtyvään tahtiin. Biomateriaaleista tuotetaan muun muassa vaatteita ja kuukautissuojia.
Materiaalien mikrokuidut päätyvät ympäristöön esimerkiksi pyykinpesun yhteydessä sekä vaatteiden käytössä ja kuluessa. Tutkijoiden mukaan niiden ympäristövaikutuksia on tutkittu vasta vähän, vaikka materiaaleista luvataan ympäristöystävällistä vaihtoehtoa muoveille.
”Yli 320 000 tonnia biopohjaisia ja -hajoavia kuituja valmistettiin maailmanlaajuisesti vuonna 2022, ja tutkimusten mukaan niistä päätyy luontoon merkittävä määrä”, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Winnie Courtene-Jones sanoo tiedotteessa.
Plymouthin yliopiston tutkijat testasivat perinteistä polyesteriä sekä kahta biopohjaista materiaalia: viskoosia ja lyocellia. Materiaalien vaikutuksia testattiin kastemadoilla.
Tappavin on viskoosi
Tutkimuksen perusteella kastemadot kuolivat nopeammin altistuessaan biopohjaisille kuiduille kuin polyesterille.
Viskoosikuituja sisältävässä maaperässä kastemadot lisääntyivät huomattavasti vähemmän kuin polyesterin tapauksessa.
Lyocellille altistuneet madot kasvoivat verrokkejaan vähemmän.
Vastaava tutkimus julkaistiin aikaisemmin tänä vuonna. Silloin havaittiin, että biohajoavien teepussien kuidut lisäävät kastematojen kuolleisuutta 15 prosentilla.
Tutkijat korostavat, että kyseessä on monimutkainen ongelma. Mikromuovin pääseminen luontoon on hyvin haitallista, mutta silti vaihtoehtoisia materiaaleja on testattava huolellisesti.
Tomi Engdahl says:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010808881.html
Tunnettujen ilmastovaikuttajien Niklas Kaskealan ja Kerttu Kotakorven mielestä on selvää, että ekokatastrofi ahdistaa monia. Heitäkin on pelottanut – Kaskealaa jopa niin, että yöunet menivät ja piti mennä lääkäriin.
Tomi Engdahl says:
”Kamala ilmastokokous alkamassa, itku meinaa tulla” – Kiina löi pöytään käsittämättömän vaatimuksen ilmastorahasta
Presidentti Stubb lupasi avajaispuheessaan lisää rahaa saarivaltioille, joilta merenpinnan nousu uhkaa tuhota elinolot. Samalla Suomi leikkaa ilmastorahoitusta kovalla kädellä.
https://yle.fi/a/74-20124279
Tomi Engdahl says:
Steaks and sustainability: cutting methane, not corners
From high-tech emissions monitoring to grassland preservation, Kansas State University’s beef sustainability efforts are bridging the gap between laboratory breakthroughs and real-world ranching.
https://www.nature.com/articles/d42473-024-00115-1
Tomi Engdahl says:
Hehkutetut biomateriaalit ovat muoveja vaarallisempia, tutkimus osoittaa – Pahisten joukossa esimerkiksi viskoosi
Tutkimuksen perusteella kastemadot kuolivat nopeammin altistuessaan biopohjaisille kuiduille kuin polyesterille.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/hehkutetut-biomateriaalit-ovat-muoveja-vaarallisempia-tutkimus-osoittaa-pahisten-joukossa-esimerkiksi-viskoosi/0053bd6b-ff4e-4d70-89d6-bf8555e10cd2
Tomi Engdahl says:
https://thehill.com/policy/energy-environment/4978734-2024-hottest-year-on-record-paris-agreement-climate-change/
Tomi Engdahl says:
World on track for catastrophic 3 degrees Celsius warming, UN warns
https://www.reddit.com/r/worldnews/comments/1gbgamo/world_on_track_for_catastrophic_3_degrees_celsius/
Tomi Engdahl says:
Monille taloyhtiöille voi käydä huonosti
Osa taloyhtiöistä kamppailee jo nyt pitkittyneiden hellejaksojen, lisääntyneiden sade- ja sulamisvesien ja muiden säiden ääri-ilmiöiden kanssa, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalvelut.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/34c285fb-16ca-446e-862a-e014afabe23f
Taloyhtiöt eivät ole varautuneet riittävästi ilmastonmuutoksen riskeihin, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY).
Taloyhtiöt tunnistavat ilmastonmuutoksen vaikutuksen rakennuksiin ja asumismukavuuteen kohtalaisesti.
HSY teetti elo–syyskuussa Taloyhtiöt muuttuvassa ilmastossa (TALVI) -hankkeen yhteydessä kyselytutkimuksen, jolla selvitettiin, miten taloyhtiöt suhtautuvat ilmastonmuutokseen ja siihen liittyviin riskeihin. Kyselyyn otti osaa sata taloyhtiötä ympäri Suomea.
– Tulosten mukaan osa taloyhtiöistä kamppailee jo nyt pitkittyneiden hellejaksojen, lisääntyneiden sade- ja sulamisvesien eli hulevesien ja muiden säiden ääri-ilmiöiden kanssa, sanoo HSY:n projektitutkija Heikka Marttila-Tornio tiedotteessa.
Kyselytulokset osoittavat, että ilmastonmuutos ei nouse taloyhtiöiden toiminnassa ja päätöksenteossa merkittävästi esiin, mikä osaltaan heikentää taloyhtiöiden varautumista ilmastonmuutoksen riskeihin.
TALVI-hankkeen tarkoituksena on laatia taloyhtiöille suositukset siitä, kuinka ilmastonmuutos on huomioitava korjaussuunnittelussa ja kuntoarvioinnissa.
Tomi Engdahl says:
Tänään alkaneella YK-kokouksella on kunnianhimoinen tavoite: muovin tuotanto käännetään laskuun
https://yle.fi/a/74-20126181
Muovin tuotanto on kaksinkertaistumassa vuoteen 2050 mennessä. Se lisää merten muoviroskaa entisestään.
Juttu tiivistettynä
YK:n syksy on täynnä ympäristökokouksia, Busanissa keskitytään muovisopimuksen viimeistelyyn.
Muovin koko elinkaari pyritään huomioimaan uudessa sopimuksessa, kunnianhimoisena tavoitteena on vähentää muovin tuotantoa.
Yhdysvallat on viimein liittynyt kunnianhimoisten maiden joukkoon, mikä voi vaikuttaa merkittävästi muiden suurvaltojen kuten Kiinan ja Intian asenteisiin.
Maailmanlaajuinen muovinkierrätys on vielä vähäistä, vain 9 prosenttia muovista kierrätetään.
Suomen pääneuvottelija Tuulia Toikka kertoo rintamalinjojen olevan jyrkät eikä kireä maailmanpoliittinen tilanne helpota asiaa. EU ja 70 muuta maata ajavat tuotannon laskua. Raakaöljystä valmistettavan muovin tuottajamaat panevat vastaan.
– Muoviraaka-aineen tuottaminen on öljyn käytön yksi suurimmista alueista tulevaisuudessa. Kun energiasektorilla tehdään ilmastotoimia, muovin valmistamisen merkitys öljyntuotannossa kasvaa, Toikka sanoo.
Muovia hankala korvata
Muovia on monessa paikassa ja sille löydetään koko ajan uusia käyttötarpeita. Muovin ominaisuudet ovat monella tapaa ylivoimaiset: se on kevyttä, joustavaa ja kestävää.
Muovi löytää myös uusia alueita.
– Kasvu tulee pääosin kehittyvistä maista, joissa ei ole jätehuoltojärjestelmiä, ei putkia, ei ajoneuvoja, ei muoviosia siinä laajuudessa. He kirivät siihen käyttöön, mitä meillä on. Länsi-Euroopassa ei enää kasvua oikeastaan ole, kertoo Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä.
Muovi on myös hankala korvata. Kärhä muistuttaa, että muovin avulla on yli sadan vuoden aikana raivattu paljon pahaa pois.
– Muovi ei ole sillä tavalla laajasti ja ja hyvällä tavalla korvattavissa. Useasti mentäisiin ojasta allikkoon, huonoihin tuotteisiin, Kärhä sanoo.
Muovia voidaan valmistaa raakaöljyn sijaan biopohjaisista aineista, mutta tällä polulla otetaan vasta ensi askeleita.
Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jukka Niskanen kertoo, että biopohjaista polyeteeniä voidaan valmistaa esimerkiksi etanolista, joka on vuorostaan tuotettu esimerkiksi sokeriruo’osta. Etanoli voidaan muuttaa kemiallisin menetelmin eteeniksi, polyeteenin raaka-aineeksi.
Eteeniä voidaan valmistaa myös hiilidioksidista vihreällä sähköllä.
– Kolmantena ei sovi unohtaa muovijätteen kemiallista kierrätystä, jonka merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Muovijäte muutetaan korkeassa lämpötilassa raakaöljyä muistuttavaksi tuotteeksi, joka voidaan jatkokäsittelyllä muuttaa mm. eteeniksi, Niskanen kertoo.
Kierrätys vielä vähäistä
Ympäristöministeriön Tuulia Toikan mukaan tärkeätä olisi päästä muovin kertakäytöstä.
Siinä onkin edistytty: esimerkiksi Afrikassa yli 30 maata on kieltänyt kertakäyttömuovin.
Maailman merissä on valtavasti muovia ja määrä kasvaa edelleen 5 miljoonalla tonnilla vuosittain. Ympäristöjärjestö WWF:n raportin mukaan muovijäte tappaa jopa 100 000 merinisäkästä vuosittain. Yli 900:n meressä elävän lajin on todettu sotkeutuneen muoviin tai nielleen sitä.
– Ekosysteemivaikutukset ovat nyt jo nähtävissä maailman merissä todella vahvasti. Muovin mereen kulkeutumista ei saada päättymään, ellei muovin kulutusta ja tuotantoa vähennetä, Toikka sanoo.
Kierrätyksestä olisi apua, mutta monessa maassa kierrätysinfrastruktuuria ei ole vielä käytännössä lainkaan. Globaalisti vain 9 prosenttia muovista kierrätetään ja 12 prosenttia poltetaan.
Eli neljä viidesosaa muovista päätyy kaatopaikoille tai ympäristöön.
Tomi Engdahl says:
Koulu saarroksissa Raumalla, autoja ui vedessä Tampereella, huoli herää Pohjanmaalla – Yle seuraa
Tulvat ovat iskeneet poikkeuksellisen rajusti Satakunnassa ja Pirkanmaalla. Tässä artikkelissa Yle seuraa tulvavahinkoja.
https://yle.fi/a/74-20127198
Tomi Engdahl says:
”Huono idea”, kuului ensiarvio keksinnöstä, jonka tekijä on leikannut hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin kukaan muu
https://tekniikanmaailma.fi/huono-idea-kuului-ensiarvio-keksinnosta-jonka-tekija-on-leikannut-hiilidioksidipaastoja-enemman-kuin-kukaan-muu/
uinkahan moni maailmaa muuttava idea jää toteuttamatta joka päivä?”, mietin istuessani Helsingin yliopiston juhlasalissa.
Kultakoristellussa puhujanpöntössä luennoi yhdysvaltalaisprofessori Bantval Jayant Baliga, joka on edellispäivänä pokannut miljoonan euron Millennium-teknologiapalkinnon 1970-luvun lopulla keksimästään IGBT-tehotransistorista (insulated gate bipolar transistor).
Tomi Engdahl says:
Vuoden turhake on nurmikko
Suomen luonto -lehti on valinnut vuoden turhakkeen.
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/eb099beb-c828-4381-a1d9-d976a90530e7
Suomen Luonto -aikakauslehti on valinnut vuoden 2024 turhakkeeksi nurmikon. Valinnalla lehti haluaa kiinnittää kriittistä huomiota pihojen ja viheralueiden yksipuolisuuteen. Vuoden turhake valittiin nyt 25. kerran.
Monimuotoisten pihojen puolesta on puhuttu jo pitkään. Silti tasainen ja vähälajinen nurmikko pitää pintansa eräänlaisena oletusasetuksena. Monen mielestä hoidettu nurmikko tekee ympäristöstä siistin, kun taas niityt tuovat mieleen punkit ja käärmeet.
Vähimmillään nurmikko koostuu vain muutamasta heinäkasvista. Muiden eliölajien näkökulmasta on perusteltua kutsua sellaista nurmea aavikoksi. Aniharva eliö löytää moisesta ympäristöstä ravintoa tai suojaa.
– Nurmikot mielletään helppohoitoisiksi, mutta itse asiassa juuri ne tarvitsevat hoitoa: leikkausta, lannoitusta, kitkemistä, kalkitusta, ilmaamista. Lisäksi helteellä nurmi vaatii säännöllistä kastelua tai se kuivahtaa keltaiseksi, Suomen Luonto -lehden päätoimittaja Heikki Vasamies muistuttaa tiedotteessa.
Useimmissa tapauksissa tilanne paranisi merkittävästi, kun vain olisi tekemättä mitään. Lajisto monipuolistuisi hiljalleen ja vieläpä mukautuisi kasvupaikkaan sopivaksi.
Helsingissä tehdyn tutkimuksen mukaan kehitys on ollut jopa päinvastaista. Helppohoitoisuuden nimissä kivipinnat ovat vallanneet tilaa asuinalueiden nurmikoilta ja puita on kaadettu enemmän kuin niitä on istutettu. Juuri nyt suosiotaan kasvattaa varsinainen superturhake eli pihaan levitettävä muovinen keinonurmi. Iltalehtikin kirjoitti tästä ilmiöstä lokakuussa.
Nyt kaupunkien suunnittelussa kuitenkin kyseenalaistetaan lajiköyhät nurmikot. Nurmikolla on yhä paikkansa esimerkiksi pelikenttänä ja kulttuurihistoriallisen maiseman osana, mutta meneillään on kulttuurin muutos.
Tomi Engdahl says:
Could Nuclear Be The Way To Produce Synthetic Fuel On The Cheap?
https://hackaday.com/2024/11/27/could-nuclear-be-the-way-to-produce-synthetic-fuel-on-the-cheap/
Fossil fuels can be a bit fussy to access, and geopolitics tends to make prices volatile. Burning them also takes carbon out of the ground and puts it into the atmosphere, with undesirable climate implications. The hunt for a solution has been on for quite some time.
Various synthetic fuels have been proposed as a solution, wherein carbon dioxide is captured from the air and chemically processed into useful fuel. Done properly, this could solve the climate issue where any fuel burned has its carbon later captured to make more fuel. The problem, though, is that this process is very energy intensive. Given the demands, it’s no surprise that some are looking towards nuclear reactors for the answer.
Burning fossil fuels is bad for the environment, but the problem is that they’re so very useful. Take transport, for example. Fossil fuels are perfect for this application because they pack a huge amount of energy into very little space while weighing relatively little to boot. At the same time, more than a third of global carbon emissions in 2021 came from transportation, according to the International Energy Agency. While electric vehicles are rapidly gaining market share in some areas, the complete phase out of internal combustion engines is by no means a sure thing. Meanwhile, sectors like aviation are proving especially difficult to fully electrify. We want to get off fossil fuels, but circumstances demand we continue to use them.
Enter synthetic fuels. They’re essentially drop-in replacements for gasoline, diesel and jet fuel that are produced from CO2, water and clean energy rather than being refined from petroleum. When made using captured CO2 and cleanly-produced hydrogen, they have the potential to significantly reduce transport emissions when taking the whole system into account. All this, without requiring an entirely new fueling infrastructure or any changes for the end user.
Tomi Engdahl says:
Ilmastonmuutos ei ole rakettitiedettä
Ilmastonmuutoksen syyt ja seuraukset ovat pitkälti fysiikkaa ja kemiaa. Kirjassaan Lawrence M. Krauss pyrkii tekemään niistä selkoa mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla – ja monessa suhteessa onnistuu yrityksessään
https://www.tieteessatapahtuu.fi/numerot/5-2024/ilmastonmuutos-ei-ole-rakettitiedetta
Tomi Engdahl says:
Suurin osa isoimmista kaupungeista pyrkii hiilineutraaliksi viimeistään vuonna 2030 – Katso oman kaupunkisi tilanne
https://www.ess.fi/uutissuomalainen/8142819
Tomi Engdahl says:
BMW valitsi suomalaisen uusiutuvan dieselin
BMW on ilmoittanut, että se alkaa käyttää Nesteen valmistamaa My Renewable Diesel -polttoainetta BMW:n ensitankkauksiin.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/7e46ee76-2f22-4f9d-beab-101fdae6703b
Saksalainen autonvalmistaja nimittäin ryhtyy tammikuusta 2025 alkaen suorittamaan Saksassa valmistettujen dieselautojensa niin kutsutun ensitankkauksen Nesteen valmistamalla Neste MY Renewable Diesel -polttoaineella.
Suomessakin myynnissä oleva diesel mahdollistaa BMW:n mukaan jopa 90 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen polttoaineen koko elinkaaren aikana fossiiliseen dieseliin verrattuna.
Nesteen uusiutuva diesel on vetykäsiteltyä kasviöljyä, ja sen nimessä HVO 100 luku 100 osoittaa, että se on 100-prosenttista eli puhdasta polttoainetta.
BMW:n vanhoissa dieselmalleissa oli biodiesel-polttoaineen käyttö aikanaan kielletty, mutta tästä on olemassa poikkeuksia. Valmistaja kertoo, että useimmissa maaliskuussa 2015 tai sen jälkeen tuotetuissa malleissa voi käyttää HVO 100:ta.
Tomi Engdahl says:
Hesburger kierrättää paistinrasvat dieselpolttoaineeksi
Ranskalaisten perunoiden paistamiseen käytetyistä rasvoista aletaan dieselpolttoainetta.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/1a740a3f-d591-42d3-827e-effebe0af8a6
Tomi Engdahl says:
PLL: Marjojen syömiseen voi tulla suuri muutos
Potilaan Lääkärilehti kirjoittaa, että ilmaston lämpeneminen voi tuoda suuria muutoksia suomalaisten perinteisiin tapoihin: myös siihen, miten marjoja voi syödä suoraan varvuista metsässä.
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/1d5feb75-f05b-444f-9e5e-c784276476b5
Ilmaston lämpeneminen tuo uusia tauteja — erityisesti tämä tauti on riskinä
Uusi tauti estäisi metsämarjojen syömisen suoraan metsästä.
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/ilmaston-lampeneminen-tuo-uusia-tauteja-erityisesti-tama-tauti-on-riskina/
Yksi ilmaston lämpenemiseen liittyvä riski on loismadon aiheuttama ekinokokkoosi, joka leviää kettujen ulosteiden välityksellä metsissä. Ekinokokki-madot elävät lihansyöjäeläinten ohutsuolessa. Madon munat leviävät pääisännän ulosteen välityksellä ympäristöön ja sitä kautta väli-isäntään, kuten ihmiseen. Väli-isännässä loisen toukkavaiheet lisääntyvät suvuttomasti ja muodostavat sisäelimiin nesteen täyttämiä rakkulamaisia muodostumia.
Lempiäisen mukaan ekinokokin leviäminen suomeen merkitsisi sitä, että tauti voi levitä metsämarjoista. Niiden syöminen suoraan metsässä aiheuttaisi tautiriskin.
Tomi Engdahl says:
The innovative technique offers a promising solution to mitigate cement’s massive carbon emissions. https://link.ie.social/kZp5o2
New 3D printing technique traps CO2 in concrete, boosts strength by 45%
The process works by integrating CO₂ and steam—byproducts of industrial processes—into the concrete mix during 3D printing.
https://interestingengineering.com/innovation/3d-printing-traps-co2-in-concrete?utm_source=facebook&utm_medium=article_post&fbclid=IwY2xjawHUrrZleHRuA2FlbQIxMQABHeVd1cF0u4qNzuAG7mNJ-f3qrJMkT0hDxgYd4ospDAbCc2CRTovv1QUFsg_aem_a-ST1yMWKNHw3xBmfY28xw
Scientists at Nanyang Technological University, Singapore (NTU Singapore) have pioneered a 3D concrete printing method that captures and stores carbon dioxide, marking a major step toward reducing the construction industry’s environmental footprint.
The innovative technique offers a promising solution to mitigate cement’s massive carbon emissions.
The process works by integrating CO₂ and steam—byproducts of industrial processes—into the concrete mix during 3D printing. As the material is printed, CO₂ reacts with components in the concrete, forming a solid, stable compound that remains locked within the structure.
Cement production is responsible for approximately 1.6 billion metric tonnes of CO₂ annually—about eight percent of global emissions.
In detailed lab evaluations, NTU researchers found that the carbon-infused 3D-printed concrete demonstrated a 50 percent improvement in printability, enabling faster and more precise construction. Its mechanical properties also showed remarkable gains: the printed structure was up to 36.8 percent stronger under compression (resistance to weight) and 45.3 percent stronger in bending (flexibility) compared to standard 3D printed concrete.