Plastic recycling is the process of recovering waste plastic and reprocessing it into new products. It plays a crucial role in reducing the environmental impact of plastic waste by diverting it from landfills and incineration, conserving resources, and minimizing pollution. Plastic recycling is challenge. Plastic recycling has been seen so complex that lots of materials end up in landfills and plastic is often transported across the globe to find markets for the recycled materials.
Recycling plastic is complex. There are many different types of plastic made from many different types of resins and processed differently during manufacturing of packages. Common plastics such as PET (Polyethylene Terephthalate), HDPE (High-Density Polyethylene), PVC (Polyvinyl Chloride), LDPE (Low-Density Polyethylene), PP (Polypropylene), and others need to be sorted into distinct categories for the recycling to work. Some plastic types can be recycled better than other. For those easy to recycle plastic types plastic is typically first cleaned to remove contaminants, shredded or granulated into small pieces, melted, formed into pellets or granules. Those pellets of granules can be used to make new plastic products.
There are various challenges is plastic recycling, and in many locations it does not work too well. But there are is one recycling that works well in some countries: plastic bottle recycling. The first polyethylene terephthalate (PET) disposable soda bottle was introduced back in 1975. Creating a lightweight disposable bottle was more convenient for businesses as they do not break as easily as glass bottles and are lighter to transport, saving energy. A wide range of drinks, food products and other consumer goods are bottled in PET. The majority of bottles contain water or soft drinks, both still and carbonated.
The plastic packaging and beverage industry was encouraging recycling initiative, but in many places they are not widely recycled. All types of PET packaging, including bottles are usually marked with the recycle symbol 1.
There have been claims that plastic bottles cannot be recycled into new plastic bottles. Although this might have been largely true in the past, this is changed. Nowadays plastic bottles can be recycled, and they are recycled successfully in some countries. Although plastic bottle recycling certainly can reduce waste, in many countries lots of plastic is going to landfills. Just because a plastic bottle has recycling arrows on the bottom doesn’t actually mean it is recyclable in a given area.
Some countries have legislated a deposit for packaging including PET bottles. In the EU, deposit schemes average an 86% recovery rate. In Finland there is a DEPOSIT-BASED SYSTEM for plastic bottles, glass bottles and cans. There is return rate of more than 90%. In Finland 460 million plastic bottles are returned every year. In Finland plastic bottles are converted to PET plastic raw material (small plastic balls). This material is used to make new plastic bottles, food packages and other plastic products. Here is an example of Coca Cola bottle that is made 100% from recycled PET.
Finland’s system for returning beverage containers started in the 1950s, and today almost every bottle and can is recycled. The development of a bottle return system began in Finland with the arrival of Coca-Cola bottles at the 1952 Olympic Games. Today, 65 years later, Finland has the world’s best bottle deposit and return system – thanks to the model administered by Palpa. The system is based on a deposit: a fee that is returned to the consumer when they return a bottle or other drinks packaging.
Convenience is the cornerstone of the system’s success in Finland. Finnish residents returned more than two billion bottles and cans in 2020, 93 percent of the total amount purchased in the country. The factors that make this possible include automated bottle-return machines developed decades ago and the expansion of the system to include plastic bottles in the 2000s. Every time a person buys a beverage in a bottle or can, they pay a deposit of 15 to 40 cents. The system covers alcoholic beverages, soft drinks and bottled water, in aluminium cans, glass bottles and bottles made from PET plastic. People return most of the bottles they have. On average, every Finn returns 373 items in a year: 251 aluminum cans, 98 plastic bottles and 24 glass bottles. Any bottles that someone happens to leave behind on the street or in a park are snapped up by someone who returns them for the deposit money. Palpa’s turnover amounts to about 80 million euros, generated from material sales, recycling fees and charges for nonreturnable packaging.
In other Nordic Countries, beverage packages are recycled with the help of a national and general deposit-based system, as in Finland. Return rates are also high. Now a new EU Directive threatens Finland’s bottle return system that works very well. A new EU directive aimed at tackling plastic waste may lead to major changes to Finland’s bottle return system, according to Palpa, the company responsible for the collection, recycling and reuse of beverage packages. The directive requires that caps are connected to bottles at all stages of the product life cycle.
In USA there was some recycling activities also. It was time when CarbonLITE Industries recycled more than 2 billion PET bottles into food-grade post-consumer PET was one of the largest producers of food-grade recycled PET in the world. Then it went to bankruptcy in spring 2021.
Links:
https://hackaday.com/2022/01/15/recycling-soda-bottles-into-filament-to-print-smaller-soda-bottles/
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009098655.html
https://www.muovikuuluukiertoon.fi/kierratysvinkit/
https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jateopas/jatteet/muovipakkaus/
https://en.wikipedia.org/wiki/PET_bottle_recycling
https://www.palpa.fi/beverage-container-recycling/deposit-refund-system/
https://yle.fi/uutiset/osasto/news/eu_directive_threatens_finlands_bottle_return_system/11062302
https://finland.fi/life-society/finnish-families-get-to-grips-with-trash/
https://www.palpa.fi/beverage-container-recycling/deposit-refund-system/
https://www.infofinland.fi/en/living-in-finland/housing/waste-management-and-recycling
https://www.lt.fi/en/media/bulletins/finland-cutting-edge-of-modern-plastic-recycling
https://earth911.com/business-policy/recycling-plastic-bottles-myths/
https://www.hartwall.fi/vastuullisuus/nain-pullojen-muovi-kiertaa/
https://uusiomuovi.fi/pakkaus-kiertaa/uusiomuovista-on-moneksi/pramia-plastic/
https://www.infofinland.fi/en/housing/waste-and-recycling
https://www.sitra.fi/en/cases/deposit-based-recycling-system-drinks-packaging/
33 Comments
Tomi Engdahl says:
https://www.eenews.net/articles/grassroots-how-microplastics-memes-took-over/
Tomi Engdahl says:
https://knowyourmeme.com/memes/microplastics/photos
Grassroots: How microplastics memes took over
https://www.eenews.net/articles/grassroots-how-microplastics-memes-took-over/
Tomi Engdahl says:
Radikaali muutos tulossa: Sekajätteestä voidaan poistaa muovi ja metalli koneellisesti, Suomeen suunnitellaan nyt tällaista laitosta ensimmäistä kertaa
Suomessa ei ole ennestään samanlaista jätteen esikäsittelylaitosta, mutta niitä on ainakin Saksassa ja Italiassa.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/radikaali-muutos-tulossa-sekajatteesta-voidaan-poistaa-muovi-ja-metalli-koneellisesti-suomeen-suunnitellaan-nyt-tallaista-laitosta-ensimmaista-kertaa/d6432998-a9fb-4bea-81ed-3d7bc7bf83b5
Tomi Engdahl says:
https://www.cbsnews.com/news/critics-call-out-plastics-industry-over-fraud-of-plastic-recycling/
Tomi Engdahl says:
Miljoonat jäävät suomalaisilta lunastamatta – miksi panttipullo jää palauttamatta?
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/miljoonat-jaavat-suomalaisilta-lunastamatta-miksi-panttipullo-jaa-palauttamatta/8921354?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR2q88Eaoor99yCkVLeS_NC-0oCayGcfpVYu93IUBWGIZuYXgd7dqHbpYaY_aem_AWWlKSgt3BNe6pdVr0LNcMEzy0zejfOhQhJexZup4BZnNDHRh06ywBJrKeUt_N3faXAQ9QAkTpwNxRaBjDyA0T8V#gs.7scwlx
Vuosittain noin kolme prosenttia pantillisista juomapakkauksista jää palauttamatta. Tämä tarkoittaa noin 19 miljoonan euron arvosta pullo- ja tölkkipantteja. Miksi kaikkia pulloja ei palauteta?
Muovipulloja jää juomapulloiksi
Kaikki mahdolliset syyt eivät kuitenkaan liity saamattomuuteen tai piittaamattomuuteen. Vihavainen tuo esille, että esimerkiksi muovipulloja voidaan käyttää juomapulloina tai muuhun tarkoitukseen, jonka vuoksi se ei päädykään palautusautomaattiin.
Joskus syy voi olla myös niin sanotusti tapaturmainen: Palautusautomaatti tunnistaa panttipullot etiketin viivakoodista. Jos etiketti irtoaa, ei panttia voi enää lunastaa.
Suunta palautettujen panttien määrässä on kuitenkin hyvä. Viime vuonna palautettiin ennätykselliset yli 2,2 miljardia juomapakkausta. Samalla pantillisten juomapakkausten palautusaste nousi noin 97 prosenttiin kahden edellisvuoden 96 prosentista.
Tomi Engdahl says:
PET recycling
https://youtu.be/ABoczC_x2yk?si=gKv-psPQCPaeQb-B
https://www.pramiaplastic.fi/en/company/
Tomi Engdahl says:
Some plastics can be recycled more than other. Clear plastic bottle PET can be well recycled many times when it is collected so that no other plastic types get mixed to it. You can make nice new bottles. LD-PE can be somewhat recycled, but the recycled plastic is of lower quality, but works for shopping bags and trash bags (that get burned to energy where I live). Some other plastics do recycle much worse.
Tomi Engdahl says:
In Finland around 97% of plastic soda bottles sold in shops to are returned back to recycling locations on those shops by people. They are then recycled to PET plastic for new bottles and other PET applications.
Tomi Engdahl says:
Esimerkiksi 90 prosenttia maailmassa myytävistä mikropopkornipusseista tehdään Ahlstromin materiaaleista.
Muovin korvikkeista on huutava pula, ja Ahlstrom on löytänyt ratkaisuja, jotka ovat sekä kestäviä että tuottavia
https://www.op-media.fi/yrittajyys/ahlstrom-on-loytanyt-ratkaisuja-muovin-korvikkeiksi/?cmpid=….facebook+instagram+audience_network+messenger.social.Ahlstrom+on+l%C3%B6yt%C3%A4nyt+ratkaisuja+muovin+korvikkeiksi_Copy3+%2F+Finanssi+++ESG+%7C+24-60v.&fbclid=IwAR2sHn-sLd9Uvh4JOgwAUBU-tw3Fc7hvT6HXVTczqn0ycEhGJHZ2G7IcdMs_aem_AXy05hcmT9D9BtzRZDPbkjHEpPU_vGtbm-qNEQzjLJQZfXE0H21STxEIlGTQUjSn5fjYiB1I1LM-NI2l0E8E_Ayh&utm_medium=paid&utm_source=fb&utm_id=6308118096231&utm_content=6567999009231&utm_term=6375367879631&utm_campaign=6308118096231
Maailma tarvitsee kestävän kehityksen vaateet täyttäviä materiaaleja, ja yrityksiä niitä tuottamaan. Ahlstrom on löytänyt paikkansa valmistamalla pakkausmateriaaleja, jotka ovat uusiutuvia, kierrätettäviä ja kompostoitavia – ja hyvää bisnestä.
Tomi Engdahl says:
90 percent of the micro popcorn bags sold in the world are made from materials made by Finnish company Ahlstrom.
Ahlstrom’s packaging products focus on product categories where there is a strong need to replace plastic.
These include, for example, food packaging, pet food packaging, pastry products and various snacks, as well as plastic drinking straws.
https://www.op-media.fi/yrittajyys/ahlstrom-on-loytanyt-ratkaisuja-muovin-korvikkeiksi/
Tomi Engdahl says:
I am not claiming every person every bottle. Only 97% of soda bottles are recycled here. It is possible. You can doubt that, but that’s how well it works after decades of bottle recycling. You have to pay some money when you buy product, and get money back when you return the bottle for recycling.
It is true that most plastics cannot be effectively recycled. There are few plastics that can be recycled. PET quite well. PE somewhat. Rest of the plastics not so much. Some of not so well recyclable are used to make composite materials and some burned for energy.
Tomi Engdahl says:
I think that removing a lot of the plastics makes sense, but removing all the plastic would lead to other kind of problems, including more energy consumption and more waste on some areas. Replace everywhere it makes sense, and there is already a strong need to replace plastic. These include, for example, food packaging, pet food packaging, pastry products and various snacks, as well as plastic drinking straws.
Recycled plastic bottle is pretty good in many ways, using recycled glass bottles is worse. Don’t have comparison on plastic bottle vs aluminum cans.
Tomi Engdahl says:
Suomen pullonpalautusjärjestelmää uhkaa tuho – EU:n kiistelty asetus menossa läpi
Demarien Kumpula-Natrin mukaan lobbarit heräsivät asetuksen vaikutuksiin liian myöhään.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ce46c5e2-a7c3-458d-99a7-f821d036558b
Euroopan parlamentti äänestää keskiviikkona Suomessa paljon porua herättäneestä pakkausjäteasetuksesta, joka jakaa myös suomalaisia europarlamentaarikkoja.
Panimoliitto on huolissaan asetuksen vaikutuksista Suomen pullonpalautusjärjestelmään. Uhkakuvan mukaan Suomeen pitäisi rakentaa rinnakkainen pullonpalautusjärjestelmä hyvin toimivan panttijärjestelmän tilalle. Tämä aiheuttaisi isoja kustannuksia ja voisi pahimmassa tapauksessa kuormittaa ympäristöä enemmän kuin nykyjärjestelmä.
Keskustan Mauri Pekkarinen (EU-parlamentissa Renew-ryhmä) kuuluu asetuksen kiivaimpiin vastustajiin. Puoluetoveri Elsi Katainen kuvailee asetusta ”täysin järjenvastaiseksi”.
– Edistyksellisimpiä toimijoita rangaistaan, Pekkarinen sanoi toimittajille tiistaina Euroopan parlamentissa.
Pekkarisen mukaan sekä kauppa että teollisuus joutuisivat asetuksen takia rakentamaan uudet käsittelylinjat ja palkkaamaan henkilökuntaa hoitamaan rinnakkaista pullonpalautusjärjestelmää. Asetus tarkoittaisi hänen mukaansa satojen miljoonien eurojen investointeja ja erityisesti pienet yritykset kärsisivät.
Panimoliiton mukaan asetus tarkoittaisi, että kymmenen prosenttia juomapakkauksista tulee olla uudelleenkäytettäviä. Tällä hetkellä muovipulloja ei Suomessa käytetä sellaisenaan uudelleen, vaan pullot sulatetaan ja niistä tehdään uusia pulloja.
Suomessa muovipulloista kierrätetään merkittävä määrä, Pekkarisen mukaan jopa 84–97 prosenttia. Muutoin muovinkierrätys on Suomessa alhaisella tasolla.
Tomi Engdahl says:
EU:n uusi suunnitelma uhkaa romuttaa Suomen pullonpalautusjärjestelmän
Suomessa toimiva panttisysteemi voi romuttua EU:n pakkausjätettä vähentävien suunnitelmien takia.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/564f2b7f-c278-4bef-8414-efbb19b28132
Tomi Engdahl says:
Nyt älähtää panimoliiton johtaja
Uusi EU-asetus edellyttäisi toteutuessaan kahta rinnakkaista pullonpalautusjärjestelmää.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/42168215-a18d-48e7-a402-f83e012cdc15
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Tuula Loikkanen pitää EU:n komission uutta pakkausasetusta järjettömänä.
– Vuosikausia olemme puhuneet ja viestittäneet siitä, että emme pidä tätä hyvänä suuntana. Kyllä se harmi on, että kaikki hyvä työ, mitä täällä on tehty, ei löytänyt tietään sinne asetuksen pykäliin, Loikkanen sanoo.
Uusi EU-asetus edellyttäisi toteutuessaan erillisen pullonpalautusjärjestelmän perustamista nykyisen rinnalle, jotta vähintään 10 prosenttia pulloista voitaisiin kierrättää sellaisenaan. Nykyään pullot sulatetaan ja massasta tehdään uusia pulloja.
Uusi rinnakkainen pullonpalautusjärjestelmä tarkoittaisi huomattavia lisäkustannuksia kaupoille ja panimoteollisuudelle. Jos se on panimoliitosta kiinni, niin peli ei ole vielä pelattu.
– Yritämme vielä toimeenpanovaiheessa parhaamme, ettei meidän tarvitsisi tehdä noita muutoksia ja komissio ymmärtäisi, kuinka erinomaisella tasolla pullojenpalautus Suomessa on, Loikkanen sanoo.
Apuna on Loikkasen mukaan Suomen ympäristöministeriö, ja viestiä aiotaan viedä Brysseliin myös seuraavien meppien mukana, jotka suomalaiset äänestävät Euroopan parlamenttiin kesäkuussa.
Pullot eivät ole Suomessa ympäristöongelma
Loikkanen sanoo ymmärtävänsä syyt asetuksen taustalla, kuten jätteiden vähentämisen ja ympäristönsuojelun, mutta juomapakkausjäte ei ole ympäristöongelma Suomessa.
– Ymmärrän nämä ympäristösyyt ja ne ovat tärkeitä, mutta investoisimme mieluummin johonkin, mikä on oikeasti ympäristöllemme parempi vaihtoehto. On se harmillista, että komission vaikutusarviot valmistuivat vasta, kun asiasta oli jo päätetty.
Loikkanen huomauttaa, että Suomi ei ole vain Euroopan, vaan koko maailman kärkimaita pullojen kierrättämisessä. Oli kyse mistä tahansa juomapakkausmuodosta, niin palautusprosentti on hänen mukaansa yli 90.
Loikkanen kehuu erinomaisen toimivasta järjestelystä kauppoja ja panimoita, mutta myös kaikkia tavallisia suomalaisia.
Tomi Engdahl says:
Suomen pullonpalautus vaarassa – näin asiantuntija arvioi kapinan mahdollisuutta
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010384478.html
Tuleeko suomalaiselle elinkeinoelämälle tosiaan näin kalliiksi se, että teemme kunnollisia tilastoja, kysyy päivittäistavarakaupan etujärjestön johtaja.
PULLOJEN, tölkkien ja ruuan pakkauksia ja niiden kierrätystä mullistava EU-asetus eteni keskiviikkona, kun Euroopan unionin parlamentti hyväksyi pitkään valmistellun asetusehdotuksen.
Kymmenen prosenttia juomista pitää myydä uudelleenkäytettävissä pakkauksissa vuodesta 2030 lähtien. Suomessa pullot ja tölkit murskataan ja kierrätetään raaka-aineeksi.
– Turhautuneita ollaan, Päivittäistavarakauppa ry:n vt. toimitusjohtaja Ilkka Nieminen sanoo.
Tomi Engdahl says:
EU:n tölkkisirkuksen uusi väitetty uhka: Ruokakaupat kutistuvat Suomessa
Päivittäistavarakauppa ry:n vt. toimitusjohtaja Ilkka Nieminen kertoo, että pienemmissä kaupoissa ei ole ylimääräistä tilaa rinnakkaiselle pullonpalautusjärjestelmälle.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e350499c-ad9d-4e01-8ca9-73187c33b19f
EU:n pakkausasetus voi johtaa suomalaisten ruokakauppojen myymälätilojen pienenemiseen.
Toteutuessaan pahimpien uhkakuvien mukaisena Suomessa voitaisiin asetuksen johdosta joutua rakentamaan nykyisen rinnalle toinen pullonpalautusjärjestelmä.
Uusi järjestelmä vaatisi kaupoissa tilaa. Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) vt. toimitusjohtaja Ilkka Nieminen toteaa, että etenkään pienemmissä kaupoissa ylimääräistä tilaa ei ole.
– Lisätilaa on yleensä otettavissa vain sieltä myymälän sisältä. Sitä joudutaan siis hakemaan myyntineliöitä pienentämällä, Nieminen toteaa.
PTY, Elintarviketeollisuusliitto, Kaupan liitto sekä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliito ovat pettyneitä Euroopan parlamentin keskiviikkona hyväksymään pakkausasetuksen.
– Voimme joutua rakentamaan nykyisen järjestelmän rinnalle toisen, uudelleen täytettävien juomapakkausten palautusjärjestelmän, mikä on täysin järjetöntä, Kaupan liiton johtava asiantuntija Marja Ola sanoi aiemmin Iltalehdelle.
Väärät keinot
Etujärjestöt pitävää asetuksen tavoitteita hyvinä, mutta keinoja väärinä. Tavoitteena on vähentää pakkausjätettä, mikä on ympäristön kannalta hyvä asia.
Suomessa juomapakkauksista ei kuitenkaan juuri jätettä synny, koska ne kierrätetään 97-prosenttisesti. Suomessa juomapakkaukset murskataan ja materiaalit hyödynnetään uusien pullojen ja tölkkien valmistuksessa.
Asetuksen mukaan jatkossa kymmenen prosenttia juomapakkauksista pitäisi olla sellaisia, että ne voidaan kierrättää sellaisinaan eli täyttää uudelleen.
Tämä edellyttäisi etujärjestöjen mukaan rinnakkaisen palautusjärjestelmän luomista, joka siis vaatisi ruokakaupoista tilaa.
PTY:n Niemisen mukaan ei tunnu järkevältä ympäristönäkökulmastakaan, että tehokasta myymälätilaa muunnetaan rinnakkaisen kierrätysjärjestelmän tarpeisiin ikään kuin tarpeettomalle tyhjäkäynnille.
Tomi Engdahl says:
Katso, miten suomalaismepit äänestivät EU:n kohutusta pakkausasetuksesta
Asetusta vastaan äänesti kolme europarlamentaarikkoa.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010387391.html
Euroopan unionin parlamentti hyväksyi keskiviikkona uusia toimenpiteitä, joilla parannetaan pakkausten kestävyyttä ja vähennetään jätettä EU:ssa.
Suomessa kohua on herättänyt asetuksen kohta, joka liittyy pullonpalautusjärjestelmään.
Asetus hyväksyttiin parlamentissa äänin 476 puolesta, 129 vastaan ja 24 tyhjää.
Pakkausasetuksen puolesta äänesti myös pääosa suomalaismepeistä.
Asetuksen mukaan lopullisen jakelijan eli kaupan on varmistettava, että 10 prosenttia juomapakkauksista myydään uudelleenkäytettävissä pakkauksissa vuoteen 2030 mennessä.
Juomapakkausten kierrätysaste on Suomessa jo yli 90 prosenttia, koska juomapullot ja -tölkit kerätään panttien avulla ja murskataan valmistusmateriaaliksi. Muutoksen pelätään romuttavan tehokkaasti toimiva ja suurin investoinnein rakennettu järjestelmä.
Asetus kohtelee kohtuuttomalla tavalla suomalaista juomateollisuutta edellyttämällä pakkausten uudelleenkäyttöä vuoteen 2030 mennessä, sanovat elintarviketeollisuuden, panimoteollisuuden ja päivittäistavarakaupan etujärjestöt.
Europarlamentaarikko Pietikäinen toppuutteli perjantaina pelkoja.
– Suomella on mahdollisuus sekä hyvän kierrätysasteen toteuttamiseen ja osoittamiseen että tarvittaessa poikkeuksen hakemiseen, koska kyse ei ole kierrätysperiaatteen laiminlyönnistä, vaan erilaisesta järjestelmästä, hän viestitti Ilta-Sanomille.
– Mikäli järjestelmiä on tarve uusia, ne voidaan toteuttaa myöhemmin silloin, kun on investointien ja palautusjärjestelmien kehittäminen joka tapauksessa ajankohtaista.
Vähintään 10 prosenttia alkoholijuomista ja alkoholittomista juomista on myytävä uudelleenkäytettävissä pakkauksissa. Velvoite ei koske maitoa, viiniä, maustettuja viinejä eikä väkeviä alkoholijuomia.
Se ei myöskään koske jakelijoita, joiden myyntialue on enintään sata neliötä.
Jäsenmaat voivat myöntää viiden vuoden poikkeuksen näistä vaatimuksista tietyin edellytyksin.
Kaikkiaan asetus muun muassa määrää, että tietyt kertakäyttöiset muovipakkaukset kielletään vuoden 2030 alusta lähtien. Niitä ovat tuoreiden hedelmien ja vihannesten pakkaukset ja elintarvike- ja juomapakkaukset, jotka täytetään ja nautitaan kahviloissa ja ravintoloissa.
Lisäksi kielletään yksittäiset annospakkaukset esimerkiksi mausteille, kastikkeille, kermalle ja sokerille, majoitusalan toalettitarvikkeiden pienoispakkaukset ja erittäin kevyet muoviset kantokassit.
Mukaan otettavia juomia ja elintarvikkeita myyvien täytyy tarjota kuluttajille mahdollisuus tuoda omat astiansa. Niiden on myös pyrittävä tarjoamaan 10 prosenttia tuotteista uudelleenkäytettävissä pakkauksissa vuoteen 2030 mennessä.
Tomi Engdahl says:
https://www.businessopas.fi/teollisuus/tuottajavastuu-pakkauksissa-laajeni/
Tomi Engdahl says:
Kaljakorien paluu ja tölkit historiaan? Näin EU:n pakkausasetus näkyisi kaupoissa
EU:n kohutun pakkausuudistuksen takia muun muassa alumiinitölkit saattaisivat kadota kaupoista.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4dbf7fd4-c0b1-4a2b-9923-d472fbccfaa6
– Yli 200 sivua hyvin yksityiskohtaista pakkaukseen liittyvää säätelyä. Kaikista konkreettisin ja kuluttajille näkyvin muutos on juomapakkauksiin liittyvä uudelleenkäyttövaatimus. Pakkaukset muuttuvat painavimmiksi, mutta lisäksi jotkut pakkaustyypit kielletään tulevaisuudessa kokonaan. Se tarkoittaa muun muassa hedelmien ja vihannesten suojamuovien käyttökieltoja.
Levónin mukaan uudelleenkäytettävien muovipakkausten tulisi olla huomattavasti vahvempia, jotta ne kestävät toistuvat pesut.
Päivittäistavarakauppa ry:n vt. toimitusjohtaja Ilkka Nieminen kuitenkin kertoo, että joidenkin tuotteiden kohdalla voitaisiin jatkaa muoviin pakkaamista.
– Ymmärtääkseni muoviin voisi edelleen pakata, jos sillä voidaan vähentää ruokahävikkiä, kuten esimerkiksi kurkkujen kohdalla.
Kaljakorien paluu?
Levón kertoo, että alumiinitölkkejä ja kevyitä muovipulloja on mahdotonta käyttää uudelleen, joten alumiinitölkit voivat kadota kokonaan tai ainakin vähentyä huomattavasti.
Vuonna 2018 uutisoitiin, kuinka perinteisiä ruskeita lasipulloja ei juurikaan enää näy kauppojen hyllyllä, mutta EU:n asetuksen myötä lasipullot saattaisivat tehdä paluun. Levónin mukaan alumiinitölkit saatetaan korvata lasipulloilla.
– Voi hyvinkin olla, että mökille lähdetään kaljakori kilisten.
Vaikka lasisten olutpullojen laajamittainen paluu voisi kuulostaa nostalgiselta, niin teollisuuden näkökulmasta lasku olisi suuri.
– Toki se edellyttää teollisuudessa investointeja, kun meillä on hävitetty kaikki entiset pullojen pesulinjat, joten se vaatii aikaa, että muutokset saadaan tehtyä.
Näin ollen Suomi on ottamassa uudistuksen suhteen takapakkia.
– Tuntuu vähän hullulta, Levón tokaisee.
Hänen mielestään hyvä asia on kuitenkin se, että asetus toisi kaikkiin pakkauksiin EU:n alueella yhtenäisiä kierrätysmerkintöjä, joka toivottavasti auttaa lajittelussa myös kotona ja kierrätysasteen nostamisessa.
Nähdäänkö legendaariset ruskeat olutpullot siis pian uudelleen kauppojen hyllyillä? Tästä ei Niemisen mukaan ole toistaiseksi mitään arviota.
– Näiden tuotteiden valmistajien kannalta tuntuu, ettei ole houkuttelevaa siirtyä pakkaukseen, joka on kalliimpi, raskaampi kuluttajan kuljettaa – eikä näytä yhtä siistiltä, kun se väkisin naarmuuntuu useiden käyttökertojen aikana. Mistä löytyvät ne niin sanotut pioneerit, jotka siirtyvät näihin uudelleen käytettäviin pakkauksiin ensimmäisenä? Mitä tapahtuu kauppojen runsaalle olutvalikoimalle? Ei mitenkään voi ajatella, että ne uudelleen käytettävät pakkaukset matkaisivat takaisin johonkin Keski-Eurooppaan täytettäväksi.
– Ekologinen pakkaus ei aina tarkoita sitä, että tuotteen säilyvyys paranisi, joka on tähän asti ollut pakkauksen ensisijainen tehtävä. Muutokset saattavat näkyä kuluttajille siinä, että tuotteilla on lyhyempiä säilyvyysaikoja.
Levónin mukaan tällä olisi hyvin todennäköisesti suora vaikutus ruokahävikin määrään.
– Se vaatii kotitalouksilta ja kuluttajilta suunnitelmallisuutta. Riski on, että ruokahävikin määrä lisääntyy merkittävästi. Täytyy muistaa että samaan aikaan meillä on hyvin kunnianhimoisia tavoitteita vähentää ruokahävikkiä. Ei ole tarkasteltu laajasti, mihin muihin asioihin ja tavoitteisiin tämä pakkausasetus vaikuttaa.
Tomi Engdahl says:
Miksi ihmeessä EU päätyi vaatimaan korkkeja kiinni pulloihin? Näin suomalaispoliitikot siunasivat pilkatun korkin
Yksikään eduskuntapuolue tai suomalaismeppi ei vastustanut, kun Suomi ja koko EU siunasi sittemmin parjatun sääntelyn, joka määrää muovikorkit pulloihin kiinnitettäviksi.
https://yle.fi/a/74-20082035?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR0cAcSuW9Q1PGVkkMHxv4hQjj14_rQoDbPSLqCBFNweUR9_wg21kMPQAhs_aem_Acq4dpAR-AcBZDU2rk4jzIsMrBgSBQs164niTAxvOWZu6DrHSvjxXtgNi6ku98OSwDYVC6JMJLHLAzCm9IManRAl
Tomi Engdahl says:
The recent Polymers 2024: Polymers for a Safe and Sustainable Future conference held in Athens, Greece addressed the overwhelming issues of plastic. Chaired by leading experts, the event showcased groundbreaking research in sustainable polymers. Here, we highlight their contributions to sustainability in materials and polymer science research.
Learn more
https://brnw.ch/21wKuXD
Polymers for a Safe and Sustainable Future
https://blog.mdpi.com/2024/06/05/polymers-2024/?fbclid=IwAR3frtAlbchPx2NLUjy6Gqz_Qyx99LB2KUUPwdEcrzJw9ExQiiEY9vapbJI_aem_AXV9lBav_diytr1DjSMd8LOg0aTiUuSkP8ef8AnqJzdOeXim4V7b5_LC5E5zfXpKYHzl2jRVe0ko8mOj70Cv-sDE&utm_medium=paid&utm_source=fb&utm_id=120205987263860217&utm_content=120210245988770217&utm_term=120206149739980217&utm_campaign=120205987263860217
Synthetic plastics have revolutionised the way that we live our lives. They have infiltrated every aspect of human society, playing a range of roles in various industries. This includes fashion, construction, transport, communication, technology, entertainment, and healthcare, to name a few. However, plastics also pose a huge risk to the environment and human health. This article explores how MDPI research is helping to discover new polymer materials that can replace synthetic plastics.
Plastic toxicity
Plastics are difficult to destroy, and because of this, they can accumulate in the environment. Since manufacturers first produced plastics in the 1950s, they have produced an estimated 8.3 billion metric tonnes globally. However, it’s been estimated that only 9% of this has been recycled and 12% incinerated, leaving 79% of plastics polluting various environments.
Because they are so difficult to destroy and are so widely used, they have quickly begun to bioaccumulate in the environment. Plastics have been identified all over the planet, including in the most remote regions such as Mount Everest. This is due to the easy dispersal of microplastics.
Microplastics
Microplastics are small particles of plastic, defined as less than five millimetres in diameter. Because of their size, they can be easily dispersed and spread across various environments via oceans, animals, and even through the air.
Although plastic is difficult to break down, it’s not impossible to do so. Plastic can be broken down into smaller particles by forces like sun radiation and pressure from ocean waves.
Dangers of microplastics
Microplastics have heavily polluted oceans and seas across the globe. Because they’re so small, they are regularly consumed by a range of marine animals, from plankton to bigger animals such as sharks and whales.
Toxicity of microplastics
Microplastics pose more of a threat than just being a foreign body in human and animal systems. Plastic products contain a variety of toxic additives. This includes bisphenol A (BPA), which is added to reinforce plastic. There is a lot of evidence that suggests that BPA can disrupt endocrine hormones. The endocrine system is a system of organs and glands controlled and regulated by hormones. These organs include the hypothalamus, pituitary gland, pineal gland, thyroid gland, parathyroid glands, thymus, adrenal glands, and pancreas, as well as the testes, ovaries, and placenta.
Because BPA is an endocrine disruptor, it can disrupt or interfere with these processes. This can result in a variety of toxic effects on the body, such as neurodevelopmental effects, immunotoxic effects, cardiovascular diseases, low birth weight in infants, obesity and metabolic diseases, and infertility. As well as these negative effects, BPA has also been reported to increase the risk of hormone-related cancers such as breast and prostate.
Plastics also contain other toxic additives, such as phthalates, which are used to improve the flexibility of plastics. They are also endocrine disrupters, which are reported to cause reproductive toxicity.
Flame retardants are also added to plastic, as plastic is made from petroleum and is extremely flammable. There are many classes of flame retardants; many of these are toxic and do not break down in nature easily. This includes brominated fire retardants, which have also been reported to be endocrine disruptors.
Plastic has drastically changed the way we live our lives. However, the bad qualities of plastic are becoming unmanageable. The recent Polymers 2024: Polymers for a Safe and Sustainable Future conference held in Athens, Greece, discussed these issues and the potential for polymer replacements.
Summary
Polymers 2024 covered a wide variety of topics in the area of polymer sustainability. It’s important to continue to support research in this area to reduce the use of synthetic plastics. Furthermore, it is important to understand the impact that they have on the environment and health. We aim to inspire the next generation of scientists and engineers to help us build a more sustainable planet.
Tomi Engdahl says:
https://blog.mdpi.com/2024/03/28/microplastics-in-food/
Tomi Engdahl says:
Bulldozer-resistant Lego bricks built from 90% recycled plastic waste
A Canada-based sustainable startup, PLAEX Building Systems Inc., has created recycled plastic bricks.
https://interestingengineering.com/innovation/lego-bricks-90-recycled-plastic-waste
Tomi Engdahl says:
https://interestingengineering.com/health/nanoplastics-found-in-developing-chicken-heart
Tomi Engdahl says:
Study maps human uptake of microplastics across 109 countries
https://phys.org/news/2024-05-human-uptake-microplastics-countries.html#google_vignette
Tomi Engdahl says:
Finland recycles record number of bottles, cans
The return rate last year was 97 percent.
https://yle.fi/a/74-20094807?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR1Usi-jQugQquKoePYp3PXsyrR9z2AV6PphBmYDbum1jrQyjRfDE0l1LP4_aem_ZmFrZWR1bW15MTZieXRlcw
Tomi Engdahl says:
How the small Pacific island nation of Vanuatu drastically cut plastic pollution
With lagoons once choked by rubbish, pressure from the appalled community led the government to ban certain single-use products
https://www.theguardian.com/environment/article/2024/jun/20/how-the-small-pacific-island-nation-of-vanuatu-drastically-cut-plastic-pollution
While residents were struggling to empty Vanuatu’s waters of plastic, the country’s politicians were considering another solution. Could they stop the waste directly at the source?
Small island nations like Vanuatu face a series of unique challenges when it comes to plastic pollution. Many rely on imported goods to sustain their populations, and receive tonnes of plastic packaging every day as a result. Ocean currents pull plastic waste from around the world into Pacific waters, which eventually end up on the shores of its islands.
Few Pacific island governments have adequate recycling or waste management facilities on their narrow strips of land, so rubbish is often burned or left to wash up in rivers or lagoons like the one in Erakor. It is estimated that Pacific countries generate 1kg of waste per person a day, 40% higher than the global average.
In an attempt to drastically limit the amount of waste generated in Vanuatu, in 2018 the government became one of the first in the world to outlaw the sale and distribution of certain single-use plastics – including a world-first ban on plastic straws.
In the six years since, the results have been impressive. Thin, plastic shopping bags are hardly ever seen, with most shoppers carrying reusable bags at their local market or grocery store. At festivals and outdoor events, food is more often served wrapped in banana leaves instead of polystyrene takeaway boxes. Now-banned items used to make up 35% of Vanuatu’s waste, but now make up less than 2%.
The plastic islands that once choked Erakor lagoon are also shrinking.
Tomi Engdahl says:
https://www.newsweek.com/recycling-plastics-houston-airtag-1947582
Tomi Engdahl says:
https://hackaday.com/2024/10/08/recycling-tough-plastics-into-precursors-with-some-smart-catalyst-chemistry/
Tomi Engdahl says:
Muovikasseja ei pitäisi ostaa kaupan kassalta roskapusseiksi, sanoo asiantuntija
Kiertotalous|Asiantuntijan mukaan roskapussiksi olisi halvempaa ja ekologisempaa ostaa rulla jätepusseja. Jutun lopussa olevassa kyselyssä voit kertoa, miten itse käytät muovikasseja.
https://www.hs.fi/talous/art-2000010761560.html
Tilastot kertovat, että suomalaiset ostavat edelleen aivan liian paljon muovipusseja. Määrä ei ole vähentynyt käytännössä juuri lainkaan viime vuosina.
Kehnoin peruste muovikassin ostoon on se, että samalla saa hankittua roskapussin. Perustelu on huono sekä talouden että ympäristön näkökulmasta.
Järkevämpää olisi ostaa rullassa myytäviä muovisia roskapusseja, sanoo jätepolitiikkaan ja kiertotalouteen perehtynyt johtava asiantuntija Marja Ola Kaupan liitosta.
Syynä tähän on se, että niissä voi olla muovia jopa vain viidesosa siitä mitä ostokasseiksi myytävissä muovikasseissa.
Rullassa myytävät roskapussit tulevat myös selvästi halvemmiksi. Niiden kappalehinta voi olla esimerkiksi vain kolmannes muovisen kantokassin hinnasta.
Muovipussien kulutus on Suomessa niin kovaa, että Suomi tuskin pääsee itse asettamaansa vähennystavoitteeseen, joka on osa EU:n pakkausjätedirektiiviä.
”Korona-aikana kauppojen ja kuluttajien huomio suuntautui muihin asioihin, ennen kaikkea turvallisuuteen”, Ola sanoo.
Suomalaisten pitäisi tottua hänen mukaansa ottamaan ostoksille lähtiessään mukaan oma ostokassi, olipa sen materiaali mikä tahansa. Jos muovipussia haluaa käyttää, sama pussi kannattaa käyttää useampaan kertaa ostoksilla. Roskapussiksi se kannattaa laittaa vasta, kun tie ostoskassina on kuljettu loppuun.
”Kokonaan muovikassien käyttöä ei ole tarvetta lopettaa. Riittää kun niitä käytettäisiin aiempaa vähemmän”, Ola sanoo.
Tomi Engdahl says:
EU syöttää karvasta kalkkia juomapakkausten kierrätyksen mallimaa Suomelle – ”Kyllä tällainen rassaa”
Alan liittojen mukaan juomapakkausten 10 prosentin uudelleenkäyttövelvoite ei ole Suomen edun mukainen.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c4e37421-7310-45c4-9e2d-0653620907e9
Suomalainen elinkeinoelämä laskee, että EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetukseen (PPWR) sisältyvä juomapakkausten 10 prosentin uudelleenkäyttövelvoitteen taloudelliset kustannukset nousevat miljardiluokkaan.
EU perustelee asetusta jätteen määrän vähentämisellä.
PTY, Kaupan liitto, ETL, Panimoliitto ja Palpa sanovat suoraan Iltalehdelle toimittamassaan muistiossa, että juomapakkausten 10 prosentin uudelleenkäyttövelvoite ei ole Suomen edun mukainen.
– 10 % tarkoittaa noin 230 miljoonaa uutta juomapakkausta. Uudelleenkäyttö ei johda ympäristön kannalta parempaan tulokseen. Suomessa pantillisten juomapakkausten keräysaste on 97 %, muistiossa todetaan.
”Kyllä tällainen rassaa”
Johtava asiantuntija Marja Ola Kaupan liitosta sanoo, että Suomen juomapakkausjärjestelmä on EU:n ja todennäköisesti koko maailman paras.
– Sitä on jumpattu vuosikymmenet ja siihen on pantu valtavat määrät rahaa, Ola kommentoi iltalehdelle.
Nyt rinnalle pitäisi sitten rakentaa uusi kallis järjestelmä.
– Kyllä tällainen rassaa, että rahaa laitetaan hukkaan, Oja sanoo.
Hän muistuttaa, että Kaupan ala kannattaa vihreää siirtymää ja sen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus, mutta se on kallista.
Muistiossa todetaan, että tölkkien hiilijalanjälki on pienempi kuin uudelleentäytettävien lasipullojen.
– Kierrätysmuovista valmistettujen juomapullon hiilijalanjäljestä ei ole tehty edes kunnollista selvitystä, muistiossa todetaan.
Samaa ihmettelee Ola.
– Tällaisten uudistusten pitäisi aina perustua vankkaan tutkittuun tietoon ja lisäksi EU-sääntelyssä tulisi huomioida, että jäsenmaat ovat erilaisia, hän sanoo.
Muitakin asetuksen vastaisia perusteluita muistiosta löytyy: Lasipullojen päätyminen luontoon on riski lapsille ja elämille. Uudelleenkäytettävien pakkausten puhdistus vaatii voimakkaita kemikaaleja ja runsaasti vettä, jotta ne saadaan riittävän hygieenisiksi uudelleenkäyttöä varten.
Näin kustannukset syntyvät
Muistion mukaan oluita, virvoitusjuomia, mehuja ja smoothie-tuotteita valmistavan teollisuuden kertainvestointitarve on arviolta noin 500 miljoonaa euroa. Summa ei sisällä pk-yritysten investointeja.
Näitä kertainvestointeja ovat pullovarastot, pullojen purkulaitteet, pullonpesulaitteen ja tyhjän pullon tarkastaja, pullojen pesu- ja pastörointilaitteet, pullojen kuivaimet, kuljettimet ja täyttölinjat, merkintälaitteet, ryhmäpakkauslaitteet ja kiinteistöjen lisätilan tarve.
Energian kulutuksesta, pesuaineista ja juomapakkausten lajittelutyöstä aiheutuu vuosittain kymmenien miljoonien eurojen toimintakulujen kasvu teollisuudelle.
Uudelleenkäytettävien juomapakkausten paluukuljetuksen lisäkustannus olisi vuosittain arviolta 80 miljoonaa euroa.
Kustannus päivittäistavaramyymälöissä pullojen lajitteluun ja käsittelyyn tarvittavan lisätilan ja lisätyön osalta olisi noin 40 miljoonaa euroa vuodessa.
Nykyisten myyntineliöiden käyttömuutoksen investointikustannus kaupan toimialalle laskettaisiin sadoissa miljoonissa.
Mikä asetus?
EU-komissio antoi ehdotuksen asetuksesta 30.11.2022. Asetus on hyväksytty alustavasti EU:n neuvostossa ja parlamentissa. Kieliversioiden tarkastus on parhaillaan käynnissä.
Asetus vaatii vielä lopullisen hyväksynnän parlamentissa ja ministerineuvostossa. Ympäristöministeriön mukaan asetus hyväksytään todennäköisesti vielä tämän vuoden aikana ja se tulee sovellettavaksi 18 kuukautta asetuksen voimaantulon jälkeen eli kesällä 2026.
Tomi Engdahl says:
Tänään alkaneella YK-kokouksella on kunnianhimoinen tavoite: muovin tuotanto käännetään laskuun
https://yle.fi/a/74-20126181
Muovin tuotanto on kaksinkertaistumassa vuoteen 2050 mennessä. Se lisää merten muoviroskaa entisestään.
Juttu tiivistettynä
YK:n syksy on täynnä ympäristökokouksia, Busanissa keskitytään muovisopimuksen viimeistelyyn.
Muovin koko elinkaari pyritään huomioimaan uudessa sopimuksessa, kunnianhimoisena tavoitteena on vähentää muovin tuotantoa.
Yhdysvallat on viimein liittynyt kunnianhimoisten maiden joukkoon, mikä voi vaikuttaa merkittävästi muiden suurvaltojen kuten Kiinan ja Intian asenteisiin.
Maailmanlaajuinen muovinkierrätys on vielä vähäistä, vain 9 prosenttia muovista kierrätetään.
Suomen pääneuvottelija Tuulia Toikka kertoo rintamalinjojen olevan jyrkät eikä kireä maailmanpoliittinen tilanne helpota asiaa. EU ja 70 muuta maata ajavat tuotannon laskua. Raakaöljystä valmistettavan muovin tuottajamaat panevat vastaan.
– Muoviraaka-aineen tuottaminen on öljyn käytön yksi suurimmista alueista tulevaisuudessa. Kun energiasektorilla tehdään ilmastotoimia, muovin valmistamisen merkitys öljyntuotannossa kasvaa, Toikka sanoo.
Muovia hankala korvata
Muovia on monessa paikassa ja sille löydetään koko ajan uusia käyttötarpeita. Muovin ominaisuudet ovat monella tapaa ylivoimaiset: se on kevyttä, joustavaa ja kestävää.
Muovi löytää myös uusia alueita.
– Kasvu tulee pääosin kehittyvistä maista, joissa ei ole jätehuoltojärjestelmiä, ei putkia, ei ajoneuvoja, ei muoviosia siinä laajuudessa. He kirivät siihen käyttöön, mitä meillä on. Länsi-Euroopassa ei enää kasvua oikeastaan ole, kertoo Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä.
Muovi on myös hankala korvata. Kärhä muistuttaa, että muovin avulla on yli sadan vuoden aikana raivattu paljon pahaa pois.
– Muovi ei ole sillä tavalla laajasti ja ja hyvällä tavalla korvattavissa. Useasti mentäisiin ojasta allikkoon, huonoihin tuotteisiin, Kärhä sanoo.
Muovia voidaan valmistaa raakaöljyn sijaan biopohjaisista aineista, mutta tällä polulla otetaan vasta ensi askeleita.
Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jukka Niskanen kertoo, että biopohjaista polyeteeniä voidaan valmistaa esimerkiksi etanolista, joka on vuorostaan tuotettu esimerkiksi sokeriruo’osta. Etanoli voidaan muuttaa kemiallisin menetelmin eteeniksi, polyeteenin raaka-aineeksi.
Eteeniä voidaan valmistaa myös hiilidioksidista vihreällä sähköllä.
– Kolmantena ei sovi unohtaa muovijätteen kemiallista kierrätystä, jonka merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Muovijäte muutetaan korkeassa lämpötilassa raakaöljyä muistuttavaksi tuotteeksi, joka voidaan jatkokäsittelyllä muuttaa mm. eteeniksi, Niskanen kertoo.
Kierrätys vielä vähäistä
Ympäristöministeriön Tuulia Toikan mukaan tärkeätä olisi päästä muovin kertakäytöstä.
Siinä onkin edistytty: esimerkiksi Afrikassa yli 30 maata on kieltänyt kertakäyttömuovin.
Maailman merissä on valtavasti muovia ja määrä kasvaa edelleen 5 miljoonalla tonnilla vuosittain. Ympäristöjärjestö WWF:n raportin mukaan muovijäte tappaa jopa 100 000 merinisäkästä vuosittain. Yli 900:n meressä elävän lajin on todettu sotkeutuneen muoviin tai nielleen sitä.
– Ekosysteemivaikutukset ovat nyt jo nähtävissä maailman merissä todella vahvasti. Muovin mereen kulkeutumista ei saada päättymään, ellei muovin kulutusta ja tuotantoa vähennetä, Toikka sanoo.
Kierrätyksestä olisi apua, mutta monessa maassa kierrätysinfrastruktuuria ei ole vielä käytännössä lainkaan. Globaalisti vain 9 prosenttia muovista kierrätetään ja 12 prosenttia poltetaan.
Eli neljä viidesosaa muovista päätyy kaatopaikoille tai ympäristöön.