DigiTV FAQ

Versio 27.8.2001 (raakile digilähetysten alkupäivänä) Lisätty signaalitietoa 21.1.2003

Esipuhe

Digitaalitelevisiota voidaan pitää 1950-luvulla markkinoille tulleen väri-tv:n jälkeen merkittävimpänä yksittäisenä uudistuksena televisio alalla. Digitaalitelevisio lupaa näyttää selkeämpää ja selvästi terävämpää kuvaa sekä tarjota monikanavaista ääntä, joka on lähes cd-levyn tasoa. Sen on luvattu mahdollistaa aidosti vuorovaikutteisen palvelun, joka tarjoaa television kautta pääsyn Internetiin ja ohjelmien tilauksen katsojalle sopivaan aikaan. Rohkeimmissa ennusteissa arvioidaan, että digitaalitelevision avulla saadaan Internet joka kotiin ja näin tiedon valtaväylä olisi kohtuullisin kustannuksin jokaisen suomalaisen käytettävissä. Ainakaan vielä kaikki edellä mainittu ei ole toteutunut, jos kaikki edellä mainitut koskaan toteutuvat kuten on visioitu. Ainakin digitaaliset televisiolähetykset tulevat olemaan kuvanlaadultaan suunnilleen samantasoisia kuin nykyisetkin, analogiset lähetykset ja interaktiivisia Internet-tyyppisiä palveluita saadaan vielä odottaa jonkin aikaa (ehkä kesällä 2002).

Digitaalitelevisiolähetyksiä voi virallisesti alkaa seurata 27.8.2001 alkaen. Aika harvalla on tällä aloitushetkellä tarvittavia laitteita (digitaalitelevision set-top-boksi). Laitteen hankkiminenkaan ei ole helppoa, koska aloitushetkellä laitetilanne on keskeneräinen ja sekava. Käytännössä aloitushetkellä ei markkinoilla ei ole yhtään hyvää kaikkia Suomen standardin mukaisia ominaisuuksia sisältävää diigitv-boksia saatavana. Tuotteet ovat jääneet raakileiksi, koska valmistajat eivät ole tienneet mitä valmistaa (viimeisimmät standardit valmistuivat kesällä 2001) ja Suomi on omine standardeineen poikkeaa muiden maiden ratkaisuista.

Tuotteiden lisäksi alan kauppakaan ei ole täysin valmis tilanteeseen. Digitaalitelevision tuotteita myyvien kauppojenkin tiedon taso vaihtelee suuresti ja mainoksien tekstit ovat toisinaan harhaanjohtavia. Jos ei tarkkaan tiedä mitä pitää ostaa, on suuri mahdollisuus tehdä kalliita hankintoja, joihin ei ole myöhemmin tyytyväinen. Tämä FAQ-lista yrittää hiukan valottaa tätä sekavaa digiTV-tilannetta ja vastata yleisimpiin kysymyksiin aiheesta.

DigiTV kysymykset

Mitä tapahtuu jos en heti siirry digiTV:n käyttäjäksi ?

Digitaalitelevisioon siirtymiseen ei ole mitään välitöntä kiirettä, ellet ole välttämättä kiinnostunut jostain digitaalitelevision uudesta kanavasta. Vanhalla analogisella televisiolla voi katsoa tämän päivän tilanteen mukaisia normaaleja televisiolähetyksiä ilman ongelmia ainakin vuoden 2006 loppuun saakka. Tällä välin voi aivan vapaasti päättä milloin haluat hankkia televisioosi digitaalilähetyksien vastaanottoon tarvittavan digitaalitelevision digitaalivirittimen (set-top-boksi). Vanha televisiosi on sopiva set-top-boksia varten, jos siinä on SCART-liitin.

Ainakaan juuri tällä hetkellä (elokuu 2001) ei kannata suoraan hankkia ensimmäisiä digiTV-laitteita, ellet halua olla etujoukossa kokeilemassa keskeneräistä ja puutteellista ensimmäistä set-top-boksien sukupolvea. Esimerkiksi paluukanavia ja interaktiivisia palveluita tukevia set-top-bokseja joudutaan odottamaan näillä näkymin ainakin kesään 2002 saakka.

Miksi televisiolähetyksissä ollaan siirtymässä analogisista lähetyksistä digitaalilähetyksiin ja lopulta lopettamassa analogiset lähetyksen vuosien päästä ?

Ainakin seuraavat syyt ovat vaikuttaneet digitaalisuuteen siirtymiseen:

• Perinteinen analoginen lähetysverkko alkaa vanhentua ja sen ylläpito on kallista
• Digitaalisella modulaatiolla voidaan taajuusalueita käyttää tehokkaammin (enempi kanavia samalle taajuusalueelle). Digitaalitekniikan käyttö maanpäällisessä lähetysverkossa mahdollistaa 3-6 digitaalisen televisiokanavan lähetyksen nykyisen yhden analogisen televisiokanavan tilalla.
• Digitaalitekniikalla TV-lähetyksiin voidaan lisätä oheistoimintoja (parannettu tekstiTV, lisätieto ohjelmista, digitaalinen ohjelmaluettelo jne.)
• Digitaalitelevisiosta halutaan tehdä tietoyhteiskunnan "joka kodin nettipääte" tai ainakin markkinoida se sellaisena
• Vaadittavat uudet laitteet synnyttävät uutta bisnestä kuluttajaelektroniikkasektorille, kun ihmiset alkavat hankkimaan digitaalitelevision vastaanottoon tarvittavia set-top-bokseja ja uusia televisioita (16:9 televisioiden myynti kasvanut)
• Digitaalitelevisiossa haamukuvat eivät huononna kuvan laatua
• Digitaalitelevision signaaleita voidaan vastaanottaa kunnolla liikkuvassa kulkuneuvossakin
• Televisioyhtiöt haluavat lisää kanavia, joilla he toivovat saavansa lisää katsojia ja rajaa (maksukanavat, mainonta)
• Tulevien interaktiivisten digitaalisen television kautta tehtävien palveluiden odotetaan luovan uutta liiketoimintaa niitä tekeville yrityksille (televisiokanavia hoitavat, teleoperaattorit, palveluiden kehittäjät)
• Digitaalitelevisiosta (DVB) on yritetty maailmanlaajuinen televisiostandardi. Ainakaan vielä mihinkään täysin yhtenäiseen normiin ei ole päästä, josko koskaan päästäänkään.

Mitä digitaalisia televisiokanavia Suomessa tullaan lähettämään ?

Seuraavassa kanavalista (perustuu pääosin Espoon Sähkö asiakaslehden 3/2001 listaan):

• Alfa+: WSOY:n maksullinen koulutuskanava (lehtitietojen mukaan päättänyt luopua toiminnan aloittamisesta elokuussa 2001)
• Canal+: Maksullinen kanava, jossa on elokuvia, urheilua, dokumentteja ja viihdettä.
• Elokuvakanava: Maksullinen SWelcomin elokuvakanava.
• MTV3D; Mainosrahoitteinen MTV Oy:n kanava, jossa elokuvia, sarjoja, draamaa, urheilua ja palveluita.
• Nelonen: Mainosrahoitteinen kanava, jossa nykyisen neloskanavan ohjelmisto ja lisäksi rinnakkaislähetyksiä urheilu/elokuva.
• Subtv: Mainosrahoitteinen City-tv Oy:n kanava, TVTV:n jatkaja.
• Urheilukanaka: Mainosrahoitteinen Suomen Urheilutelevisio Oy;n urheiluohjelmakanava.
• Wellnet: Maksullinen Wellnet Oy:n kanava, jossa ohjelmia asumisesta, omista rahoista, terveydestä ja vapaa-ajasta.
• YLE TV1-D: Julkisen palvelun Yleisradion TV1:n ohjelmat
• YLE TV2-D: Julkisen palvelun Yleisradion TV2:n ohjelmat
• YLE24: Julkisen palvelun uutis- ja ajankohtaiskanava.
• YLE Teema: Julkisen palvelun kulttuuri-, opetus-, tiede-, musiikki- ja asiaohjelmakanava.
• YLE FST: Julkisen palvelun ruotsinkielinen kanava.

Onko totta että digitaalitelevisiossa on käytössä useita erilaisia toistensa kanssa yhteensopimattomia järjestelmiä ?

Digitaalitelevision kehitys on sen verran vakiintumatonta, että kentällä on käytössä useita standardeja ja niistä jopa kansallisia/lähettäjäkohtaisia virityksiä. Tärkeimmät Euroopassa käytössä olevat digitaalitelevisionormit ovat:

• DVB-S: Digitaalitelevisiojärjestelmä satelliittivastaanottoa varten. Tämä tekniikka on ollut aktiivikäytössä jo muutamia vuosia.
• DVB-T: Digitaalitelevisiojärjestelmä maanpäällistä televisiovastaanottoa varten (se tiedotusvälineissä eniten puhuttu digiTV).
• DVB-C: Digitaalitelevisiojärjestelmä kaapelitelevisiota varten.

Edellä mainitut järjestelmät eivät ole toistensa kanssa suoraan yhteensopivia. Periaatteessa perusdata (kuva ja ääni koodattuna), joka noissa laitteissa liikkuu on rakenteeltaan samanlaista, mutta se on koodattu eri lailla lähetystä varten. Suurin tekninen ero set-top-bokseissa on että kaikilla edellä mainituissa järjestelmissä on hyvin erilainen viritinosa signaalin vastaanottoa varten. Tämän jälkeinen elektroniikka on hyvin pitkälle samanlaisia (periaatteessa sama laitteisto mutta vähän eri ohjelmisto tässä osassa).

Kun rupeaa valitsemaan tarkoitukseen set-top-boksia ensiksi pitää selvittää mikä edellä mainituista standardeista vastaanotossa on käytössä.

Jos olet vastaanottamassa satelliittilähetyksiä, tarvitset DVB-S-standardin mukaisen vastaanottimen. Näissä vastaanottimissa voi olla eroja eri lisäpalveluiden ominaisuuksissa, joten satelliittivastaanottoa suunnitellessa kannattaa miettiä mitä kanavia meinaa vastaanottaa ja valita näiden kanssa yhteensopiva vastaanotin. Jos valitset vääränlaisen vastaanottimen, ei kanavien tai niiden lisäpalveluiden käyttäminen onnistu joko ollenkaan tai ongelmitta.

Maanpäällisten digitaalilähetysten vastaanottoon tarvitse DVB-T-standardin mukaisen vastaanottimen. Suomessa käyttöön tulevan digitaalitelevisiovastaanottimen tulisi osata MHP-standardin lisäpalvelut ja noudattaa NorDig2-suositusta. Näin voi taata että tulevat digitaalitelevision tekstitys, supertekstiTV, ohjelma ja interaktiiviset lisäpalvelut toimivat. Ainakaan vuoden 2001 elokuun lopussa valitettavasti tällaisia vastaanottimia ei ole markkinoilla.

Jos aiot katsoa digitaalitelevisiolähetyksiä kaapeliverkon kautta, tarvitset DVB-C-mukaisen vastaanottimen. Tämänkin tulisi olla MHP- ja NorDig2 mukainen. Kaapelitelevision tapauksessa on parasta kysellä asiasta kaapelitelevisiofirmalta, mistä pitäisi saada tietää milloin digitaalilähetyksiä saa, millaisella vastaanottimella niitä kannattaa ottaa vastaan ja mahdollisesti voi vielä vuokrata tämän set-to-boksin (vuokraaminen voi olla järkevä ratkaisu odotellessa että tekniikka vakiintuu).

Maailmalla on käytössä erilaisia digitv-standardeja. Euroopassa, Etelä-Afrikassa, Intiassa ja Australiassa on valittu DVB-T-standardi. Amerikassa, Etelä-Koreassa ja Taiwanissa on käytössä ATSC-standardi. Japanissa ISDB-T-standardi.

Vaikka Eurooppa on valinnut DVB-T-standardin, ovat Euroopan markkinat ovat vielä melko fragmentoituneet. Euroopan eri maissa on käytössä erilaisia vastaanotinnormeja, jonka takia samalla vastaanottimella ei voida vastaanottaa eri maissa digitv:n tarjoamia lisäpalveluita. Pyrkimyksenä on, että Euroopassa yleistyisi Suomessa käyttöön otettava vastaanotinstandardi MHP. Suomi on tässä MHP-käyttöönotossa ensimmäinen ja Saksa on päättänyt ottaa MHP:n myöskin käyttöön vähän myöhemmin (2002 lopulla).

Mitä teknisiä eroja on DVB-T, DVB-C ja DVB-S -laitteiden toteutukisessa ?

Suurimmat erot DVB-T, DVB-C ja DVB-S -laitteiden välillä löytyvät radiosignaaleita käsittelevästä vastaanottimen RF-tekniikasta ja sisään tulevan signaalin demoduloinnista. Periaatteessa kun signaali on digitaalisessa muodossa saatu ulos, niin sitten se on kaikissa noissa edellä kuvatuissa menetelmissä DVB-standardien määritelmien muoista kaikille samanmuotoista digitaalista lähetettä (transport stream muoto). Lähetteen datanopeuksissa ja virheenkorjauksen määrässä voi olla eroja, mutta periaatteessa käsittely siis digitaalisignaalitasolla ihan samanlaista kaikissa laitteissa.

Virittimen osalta DVB-T ja DVB-C menevät saman kanavanvalitsijan ja välitaajuuspiirien lävitse. Vasta ilmasin on erilainen kullekin muodolle ja digitaalisten T ja C formaattien esikäsittelyn jälkeen jatketaan yhteisellä transport stream (TS)-signaalilla. Edellä mainittu kanavanvalitsija ja välitaajuuspiiriosa on teknisesti ihan samanlainen kuin mitä käytetään analogisissa PAL-standardin mukaisissa televisioissa. DVB-T:ssä käytetty modulaatio on ilmatielle optimoitu Coded Orthogonal Frequency Division Multiplexing (COFDM), joka mahdollistaa noin 31 Mbit/s maksimaalisen datanopeuden 8 MHz kaistanleveydellä (normaalisti käytettävissä noin 20-24 Mbit/s 6-7 MHs kaistanleveydellä). DVB-C käyttää kaapelitelevisioverkkoon optimoitu QAM-modulaatio (16-QAM ... 256-QAM mahdollinen, tyypillisesi 64-QAM). DVB-C lähetteessa on normaalisti datanopeus noin 38 Mbit/s 8 MHz kaistanlevydellä. DVB-T-standardiin sisältyy myös määrittely kaapelitelevisioverkon paluukanavan toteutuksesta (DAVIC:in kanssa kehitetty, QPSK modulaatio 200kHz..2 Mhz kaistalla). Jos laite tukee paluukanavaa, tarvitaan tämän paluukanavan toteutukseen oma lisäelektroniikkansa.

Vastaavasti satelliittipuolella antennin mikroaaltopää, viritin ja välitaajuusvahvistin ovat identtisiä niin analogisessa satelliittilähetyksesä kuin DVB-S signaalissa. Erilaisten ilmaisimien jälkeen signaali menee normaaliin analogiseen PAL käsittelyyn tai digitaaliseen TS-käsittelyyn, riippuen siitä oliko kyseessä analoginen vai digitaalinen satelliittiviritin. DVB-S käyttää 38 Mbit/s lähetysnopeutta 36 MHz kaistalla. Käytetty modulaatiotekniikka on Quadrature Phase Shift Keying (QPSK). Satelliittilähetykset käyttävät virheenkorjausta RS(204,188,8).

Noissa eri toiminnoissa on hyvin paljon synergiaetuja saavutettavissa, joten monitoimilaitteen hinnan pitäisi olla paljon erillislaitteiden yhteenlaskettua hintaa edullisempi.

Mihin standardiin perustuvat Suomessa lähetettävät ja normaalilla TV-antennilla vasteenotettavaksi tarkoitetut digitaalilähetykset ?

Digitaalisissa televisiolähetykset perustuvat Eurooppalaisiin DVB-T-standardeihin. Tätä standardia tarkemmat pohjoismaisten digitaalilähetysten ominaisuudet on määritelty NorDig-normeissa.

Milloin digitaaliset televisiolähetykset tulevat yleisesti käyttöön Suomessa ?

Viralliset laajat digitaaliset televisiolähetykset alkavat Suomessa 27.8.2001

Kuinka nopeasti digitaalilähetykset yleistyvät ja lopulta syrjäyttävät analogiset lähetykset on esitetty hyvin monia eri arvauksia riippuen arvaajasta.

Osoitteesta http://www.yle.fi/yleinfo/ poimittua:

Digi-tv:n tärkeät päivämäärät ovat Suomessa 1.9.2000, jolloin YLE aloittaa koe- ja rinnakkaislähetykset; 1.4.2001, jolloin kaupalliset toimiluvan haltijat siirtyvät omiin kanavanippuihinsa ja 27.8.2001, jolloin varsinainen digi-tv käynnistyy Suomessa. Yhteinen aikataulu on sovittu digi-tv-toimiluvanhaltijoiden ja YLEn kesken.

Mitä etua digitaalisesta televisiosta on katsojalle ?

Ohjelmakanavien määrä lisääntyy, sillä digitaalinen televisio käyttää taajuuksia nykyistä analogista televisiota tehokkaammin. Yhden nykyisen kanavan vaatimassa tilassa voidaan lähettää noin neljä digitaalikanavaa. Tehokkuutta lisää myös se, että kaikki TV-lähettimet toimivat samalla taajuudella (toisin kuin analogisessa TV-verkossa). Tehokkaamman kanavakapasiteetin käytön lisäksi DVB-T-lähetystapa takaa todella häiriöttömän vastaanoton monessa tilanteessa, jossa analoginen lähetys toimii heikosti (esimerkiksi liikkuvissa ajoneuvoissa kaupunkiympäristössä).

Digitaalitelevisiossa siirrytään enenevässä määrin laajakuvan käyttöön, eli kuvan sivusuhde on nykyisen 4:3 sijasta 16:9. Kuvan tekninen laatu paranee myös hieman, mm. heijastusten aiheuttamat haamukuvat poistuvat.

Stereoäänen lisäksi voidaan lähettää selostusääntä useammalla kielellä. Tilaäänen (surround sound) lähettäminen paremmassa muodossa kuin nykyään on myös mahdollista.

Liikkuvan kuvan ja äänen lisäksi digitaalijärjestelmä voi välittää myös dataa. Digi-tv antaa mahdollisuuden uusiin lisä- ja etäpalveluihin (ostospalvelut ja Internet). Digitaalitelevision kanavaa voi vaihtaa perinteiseen tapaan, mutta digitaalitelevisioon tulee myös oma WWW-sivuja muistuttava käyttöliittymä, jonka avulla on mahdollista esimerkiksi saada lisätietoja meneillään olevasta ohjelmasta.

Lisää tietoa aiheesta löytyy osoitteesta http://www.yle.fi/ylelab/faq/:

Mitä toimenpiteitä televisiolähetysten digitalisointi vaatii vastaanottajalta?

Digitaalitelevisiojärjestelmä (DVB-T) on aivan erilainen kuin nykyinen analoginen televisio (PAL). Uusi vastaanotin siis tarvitaan. Alkuvaiheessa digivastaanottimet ovat lisälaitteita, "set-top-boxeja". Set-top-box liitetään nykyiseen analogiseen vastaanottimeen SCART-liittimen kautta, ja se siis käyttää nykyvastaanottimen kuvaputkea ja kaiuttimia. 16:9-muotoiset ohjelmat ovat luonnollisesti nautittavimmillaan laajakuvavastaanottimessa.

Mitä tarkoittaa kodinkoneliikkeiden mainoslause "digitaalivalmis" televisiossa ?

Digivalmis kodinkoneliikkeiden mainoksessa tarkoittaa käytännössä vain mahdollisuutta liittää digiboksi kiinni televisioon. Mikään elokuussa 2001 Suomessa myytävä televisio ei osaa suoraan vastaanottaa digitaalisia televisiolähetyksiä. Yleensä kodinkoneliikkeiden mainoksissa digitaalivalmis tarkoittaa, että TV:n TV:ssä SCART-liitin digitaalilähetysten vastaanottoa hankittavan erillisen set-top-boksin liittämiseksi ja että television ruudulta voi katsoa widescreen-kuvaa (löytyy 16:9-toiminto).

Jos kotona on jo ihan hyvä televisio, ei kannata ainakaan aivan sokkona rynnätä vaihtamaan olemassa olevaa televisiota. Edellä mainitun liikkeiden "digivalmis" vaatimuksen täyttää melko moni jo joitain vuosia sitten ostettu televisio. Lähes kaikki 1995 jälkeen valmistetut telkkarit olisivat "digivalmiita" (tarkasta oman televisiosi ohjekirjasta asia jos mietityttää). Monissa vieläkin vanhemmissa televisoissa on SCART-liitin (yleistyi 1980-luvulla), joten niitäkin voi käyttää digitaalitelevision set-top-boksin kanssa ilman ongelmia (tosin 16:9 lähetyksiä ei saa maksimaalisella kuvanlaadulla jos televisiossa ei ole 16:9 kuvan toimintoa, mutta 16:9 kuvat saa vanhoissakin televisoissa näkyviin).

Mikä tulee olemaan digitaalitelevision lähetysten kuvasuhde ?

Digitaalikanavilla lähetettävä kuvamuoto (4:3 tai 16:9) tulee riippumaan saatavana olevasta kuvamateriaalista. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että digi-lähetyksissä tulee olemaan siirtymäkausi, jolloin osa lähetyksistä on 4:3 kuvaa ja osa 16:9. Tulevaisuudessa suurin osa lähetyksistä tulee olemaan anamorfista 16:9 muotoisia.

Miten voin liittää televisiooni yhtäaikaisesti videonauhurin ja digiTV-virittimen ?

Jos televisiossasi on kaksi tai useampi SCART-liitin, voit liittää kummatkin laitteet suoraan televisioosi. Laitteita liitettäessä optimaaliseen tulokseen pääsee, kun liittää digiTV-set-top-boksin kiinni siihen RGB:tä tukevaan SCART-liittimeen ja videon johonkin toiseen SCART-liittimeen (on sama tukeeko se RGB:tä vai ei).

Jos televisiossasi on vain yksi SCART-liitin ei siitäkään tule erityistä ongelmaa. Suomessa myyntiin tuleviin erilliskoteloidut digitaalitelevision virittimet (set-top-boksit) ovat käytännössä kaikki NorDig II -speksin mukaisia. Tässä spesifikaatiossa määritetään, että set-top-box-laitteessa tulee olla kaksi Scart-liitintä, joista toinen on tarkoitettu kuvasignaalin viemiseksi televisioon, ja toinen taas videonauhoituksia (tms.) varten. Kun videonauhurin kytkee tähän toiseen SCART-liittimeen, niin sillä voi nauhoittaa set-top-boksista tulevaa signaalia ja videon kuvaa voi katsella televisiosta niin että se kulkee set-top-boksin läpi televisiolle. Nauhoituksen onnistumiseksi on speksattu, että set-top-box-laitteen kakkosscartista ei saa näkyä kuvaruutuvalikkoja, vaikka laitteen käyttäjä niitä katselisikin.

Onko mahdollista, että jotkut myyntiin tulevat digitv-set-top-boksit eivät täytkään täysin täkäläisiä NorDig II ja MHP-spesifikaatioita ?

Tämä on täysin mahdollista. Miten käy riippuu laitevalmistajista ja markkinoiden kehittymiseltä.

NorDigista kannattaa muistaa se, että se on "Suositus", jonka toteutumista tietysti toivotaan. Valitettavasti on ollut liikkeellä kommentteja, joiden perusteella valmistajat viittaavat tuolle kintaalla. Skandinavian markkina-alue ei toistaiseksi ole niin suuri ja kiinnostava, että set-top-boksi-malleja haluttaisiin erityisesti räätälöidä sille.

Eli markkinoille tulee todennäköisesi moniin eri maanosiin tarkoitettuja vastaanottimia, jotka eivät välttämättä täytä NorDigin speksiä. Toivottavasti edes DVB:n (digitelevision lähetysspeksi sekä kuvakoodaus) ja MHP (digitaalitelevision lisäpalvelut).

Tuleeko digi-tv-lähetys vanhan kaapelitelevision läpi?

Pitäisi onnistua. Ainakin HTV tekee jo koelähetyksiä digitaaliohjelmien lähettämiseen kaapeliin. Vastaanottoon tarvitaan kaapelivastaanottoa varten tehty set-to-boksi (erilainen viritinelektroniikaltaan kuin antennilla katsomiseen tarkoitettu DVB-T boksi). Kaapelitelevisioverkossa käytetään standardia DVB-C kaapelisiirtoon (QAM64/128/256 modulaatiota), jolloin voidaan pakata enemmän ohjelmia yhteen TV-kanavaan verrattuna omalla antennilla varustettuun DVB-T standardiin (joka käyttää COFDM modulaatiota). Kaapeliyhtiön päävastaanottoasemalla muutetaan ilmasta napattu DVB-T lähete DVB-C-muotoon ennen jakeluverkkoon syöttämistä.

Interaktiivisten lisäpalveluiden suunnitellussa paluukanavassa on eroja ilmatien ja kaapeliverkon kanssa. Kaapelitelevision kanssa digitaalitelevisiosta puhuttaessa mainitaan usein kaksisuuntainen kaapelitelevisio, jossa kaapelitelevisioverkkoa käytetään digitaalitelevision interaktiivisten palveluiden paluukanavana. DigiTV ei periaatteessa vaadi kaksisuuntaista kaapelia, jos ei haluta käyttää interaktiivisia lisäpalveluita. Eli pelkän normaalin ohjelman katsomiseen pitäisi yksisuuntaisenkin riittää. Varmuutta asiasta miten hommat on käytännössä selviää vasta kun näitä digisysteemeitä otetaan sen verran käyttöön että tietoakin toimivuuksista yms. on tarjolla. Kaksisuuntaisuudella ei ole ainakaan vuoden 2001 aikana mitään merkitystä, koska sitä tukevia laitteitakaan ei taida tulla markkinoille ainakaan ennen joulua (kun ei ole laitteita ei ole palveluitakaan).

Lisätietoa oman kaapelitelevision digitalisointitilanteesa pitäisi saada paikallisesta kaapelitelevisioyhtiöstä, joka saattaa myös vuokrata kaapeliinsa sopivia set-top-bokseja.

Perusperiaatteena kaapelitelevision kanssa on, että salaamattomat, koko maan laajuiset DigiTV -kanavat kuuluvat ns. Must-carry periaatteen piiriin, eli ne pitää olla saatavissa kaapelista vapaasti. Eri asia on salatut tai alueelliset kanavat, joiden jakamisesta kanavan täytyy sopia kaapelioperaattorin kanssa erikseen. Lisätietoa lainsäädännöstä ja ohjeista saa Telehallintokeskuksesta.

Jos ostan DVB-T-standardin mukaisen set-top-boksin nyt antennivastaanottoa varten, niin tekeekö sillä mitään jos siirryn myöhemmin kaapelitelevision asiakkaaksi ?

Jos halut nyt vastaanottaa omalla antennillasi digitaalisia televisiolähetyksiä, tarvitset DVB-T-standardin mukaisen set-top-boksin. Omalla antennilla varustetut kerrostalot mitä todennäköisimmin jakavat ohjelmat huoneistoihin sellaisenaan DVB-T muodossa.

Jos nyt taloyhtiö jostain syystä myöhemmin päättää liittyä sellaisen kaapeli-TV firman asiakkaaksi, joka käyttää DVB-C muotoa jakelussa, tällöin kaikki pelkästään DVB-T lähetettä ymmärtävät digiboksit jäävät hyödyttömiksi, ellei taloyhtiö tee DVB-C/DVB-T konversiota tai vastaanota DVB-T signaalia omalla antennilla ja syötä näitä mahdollisen kanavanvaihtajan kautta talon verkkoon, kun satelliittikanavat tulevat kaapeliyhtiön kautta. Digitaalitelevision vielä sen verran tuore, että mitkä edellä kuvatuista vaihtoehdoista ovat tulevaisuudessa teknillis-taloudellisesti järkevimpiä.

Minulla ei ole tietoa, onko pelkästään DVB-C:tä osaavia set-top-bokseja yleisesti myynnissä vai onko ne pakko vuokrata kaapeliyhtiöltä. Tällä hetkellä tällaisen laitteen ostaminen on ainakin varsin hullua, jos joskus aikaa muuttaa lähiaikoine omakotitaloon kaapeliverkon ulottumattomiin. Helsingissä HTV aloittaa 27.8.2001 vuokraus periaatteella ja myöhemmin, kun tulee "lopullinen" malli, niin myös oman digiboksin osto on mahdollista.

Tässä mielessä pelkästään DVB-T tai DVB-C boksin osaavan vuokraus voisi tällä hetkellä olla järkevää (jos vuokraa niin että voi sitten helposti vaihtaa purkkia tai irtisanoa vuokran). Sekä DVB-T- että DVB-C-vastaanottoon kykenevän laitteen osto tai vuokraus tulisivat kyseeseen, varsinkin jos aikoo muuttaa lähivuosin (jos sellaisia laitteita saa kohtuulliseen hintaan).

Mitä kannattaa ottaa huomioon digitaalitelevision set-top-boksia ostaessa ?

Ainakin seuraavat asiat kannatta huomioida:

• Selvitä tarvitsetko DVB-T- vai DVD-C-tyyppisen vastaanottimen
• Digitaalitelevision set-top-boksien saatavuudessa voi olla alussa heikohkoa, koska laitteita valmistuu valmistajien tuotantolinjoilta rajallinen määrä.
• Kannattaa muistaa, että syksyllä 2001 tarjottavissa vastaanottimissa ei ole MHP -toteutusta ollenkaan. Valtaosaan sitä ei voi lisätä edes jälkikäteen. MHP:n puuttuminen aiheuttaa, että MHP-standardilla toteutettuja interaktiivisia lisäpalveluita ei voi käyttää. Tämä siis tarkoitta, että mitään erikoisia lisäpalveluita, kotimaista EPG:tä, Supertekstiä tai ylipäätään vuorovaikutteisia palveluita, ei niihin koskaan saada.
• Joissain vastaanottimissa on rajoituksia tekstityksen vastaanottamisessa. DigiTV:n myötä kuva siirretään ilman ruutuun "poltettuja" tekstityksiä ja tekstitykset, joita voi olla vaihtoehtoisia, siirretään erikseen. Vastaanotin tekee yhdistämisen, jos osaa.

Loppukommenttina ainakin vuoden 2000 syksylle voi sanoa, että kannattaa olla todella tarkkana näiden vastaanottimien kanssa, sillä ne eivät täytä Digitv -toimijoiden edellyttämiä Nordig2 määrityksiä. Ihan kuten missä tahansa uuden tekniikan tullessa on kuluttajalla valitettavasti riski tulla höynäytetyksi tiedon puutteen takia.

Julkisuudessa puhutaan paljon DVB MHP:stä ja Nordig2:sta aivan kuin ne olisivat synonyymejä toisilleen. Ovatko ne sama asia ?

MHP ja NorDig2 eivät ole synonyymejä.

Esimerkiksi teknisesti on mahdollista valmistaa MHP:n mukainen laite, joka ei ole NorDig2 referenssitoteutuksen mukainen.

Mihin perustuu digitaalitelevision lähetystekniikka ?

DVB-T:n modulaatiotapa perustuu Coded Orthogonal Frequency Division Multiplexing (COFDM) menetelmään, joka takaa korkean immuniteetin monitie-etenemistä vastaan. COFDM moduloinnin erittäin hidas yksittäisen alikantoaallon bauditaajuus kestää hyvin monitie-etenemistä voimakkaassa kentässä. Lisäksi tämä ominaisuus mahdollistaa, että vierekkäiset DVB-T-lähettimet voivat lähettää samaa ohjelmaa yhdellä taajuudella.

Hyvin valitun modulaatiotavan lisäksi häiriötöntä vastaanottoa tukee tehokas virheenkorjaus. DVB-T standardi sisältää erittäin tehokkaan kaksinkertaisen virheenkorjauksen, joka perustuu konvolutiivisesti lomiteltuun Reed-Solomon-koodiin (RS) ulkokoodina ja puhkaistuun konvoluutiokoodiin sisäkoodina.

Virhesietoa purskemaisia häiriöitä vastaan parannetaan lähettävien bittien lomituksella. Lomitus puree hyvin purskemuotoisiin häiriöihin (kuten sytytyshäiriöihin) muuttamalla ne satunnaishäiriöiksi, jotka on helppo Reed-Solomon-koodilla korjata.

Tekniikka ei ole kuitenkaan ihan ongelmatonta. DVB-T-järjestelmä tarvitsee riittävän voimakkaan signaalin, että mitään kuvaa näkyisi. Jos vastaanoton raaka bittivirhetiheys on jatkuvasti heikon signaalin takia liian suuri, ei RS-koodauksestakaan ole apua.

Mihin standardiin tulee perustumaan Suomeen käyttöön tulossa olevat digitaalitelevisiojärjestelmä ?

Suomessa otetaan käyttöön ns. NorDig II -määrittelyn mukaiset digi-tv-vastaanottimet. NorDig-määrittely on DVB-yhteensopiva, joten se ei sisällä mitään mikä olisi ristiriidassa DVB:n kanssa, mutta sisältää omia laajennuksiaan alkuperäiseen DVB-speksiin. NorDig II -speksi hyväksyttiin videoin keväällä 2000. Speksin valmistumisen viivästyminen on johtunut DVB-projektin vaikeuksista määritellä vastaanottimen softapuolta, käyttöjärjestelmää ja sovellusrajapintaa eli API:a. Nyt kun päätökset on tehty, vastaanottimiakin voi alkaa suunnitella. Markkinoille niitä on tulossa vasta vuoden 2001 alkupuolella.

Millainen äänijärjestelmä tulee käyttöön Suomeen tulevassa digitaalitelevisiojärjestelmässä ?

Suomessa ja Euroopassa digitaalitelevisio tulee käyttämään Eurooppalaisena projektina kehitettyä DVB-järjestelmää (maanpäällinen. DVB-T). DVB-standardit määrittelevät äänen lähetysformaateiksi MPEG-1 layer I ja II. Eli seuraavat ääniformaatit ovat käytössä:

- MPEG-1 single channel

- MPEG-1 dual channel

- MPEG-1 joint stereo

- MPEG-1 stereo

- MPEG-2 multi-channel audio

"MPEG-2 multichannel" tarkoittaa BC-versiota (BC=Backwards Compatible). BC on yhteensopiva MPEG-1:n kanssa siten, että MPEG-1-dekooderi osaa purkaa BC-signaalista stereoäänen. Tämä on tietenkin tärkeää siksi, että "perusmallin" vastaanottimetkin saavat irti jonkin äänen monikanavalähetyksistä. Huippuvastaanottimissa on varmaankin monikanavadekooderi vakiona.

Mainitut äänidekooderit tulevat sisältymään itse DVB-vastaanottimeen. Erillisessä vahvistimessa tarvitaan siis ns. 5.1-tuloliitäntä, kun halutaan kuunnella monikanavaääntä. Vastaanottimessa saattaa olla myös digitaalinen ääniliitäntä, jolloin voi käyttää myös ulkoista dekooderia.

DVB-järjestelmällä tullaan joskus tulevaisuudessa varmaankin lähettämään myös teräväpiirto-ohjelmaa (HDTV). HDTV:n yhteydessä on käytettävissä myös Dolby AC-3-ääni (eli Dolby Digital). Näin on asia virallisesti Euroopan digi-TV-järjestelmän eli DVB:n kannalta. Tilanne kuitenkin elää, ja voi olla että Dolby Digital tulee kuvaan mukaan jopa ennen HDTV-aikaa (koska se on saavuttanut suuren suosion DVD-laitteissa).

Miksi digitaalitelevision vastaanottimet maksavat tuhansia markkoja ?

Digitaalitelevision set-top-boksi on monimutkaista elektroniikkaa. Merkittävän osan hintaa muodostivat lähetesignaalin dekooderichippisarja, jotka ovat suurilla kellotaajuuksilla pyöriviä signaaliprosessoreita plus muuta dedikoitua rautaa. Tämän lisäksi laitteessa on MPEG-kuvasignaalin dekoodaukseen elektroniikkaa suunnilleen DVD-soittimen verran. Ja mahdollisia lisäominaisuuksia varten voi olla tarvetta että laitteeseen on integroitu modeemi, kiintolevy jne.).

Hintaa tietysti nostaa myös tavattoman pienet valmistussarjat, kun joudutaan ilmeisesti tekemään Skandinavian markkinoille omat erikoismallit.

Tarvitaanko digitaalisten tv-lähetysten vastaanottamiseen uusi antenni omakotitalon katolle ?

Uuden antennin tarve riippuu paikallisista olosuhteista ja käyttöön otettavasta UHF-kanavasta. Pääkaupunkiseudulla koelähetysten vastaanottoon käy nykyinen UHF-antenni. Useimmissa omakotitaloissa selvitään ilman antennijärjestelmän uudistustöitä.

Soveltuuko vanhan talon yhteisantenniverkko digitaalitelevision vastaanottoon vai pitääkö siellä uusia jotain ?

Useimmat 90-luvulla toteutetut tai kunnostetut antennijärjestelmät soveltuvat digi-tv-vastaanottoon pelkillä vahvistinlisäyksillä. Vanhemmat antenniverkot vaativat usein jonkinasteista kunnostamista. Useimmissa kiinteistöissä nykyinen antenni soveltuu myös digi-tv-vastaanottoon.

Jos antenniverkko on perusteiltaan kunnossa, niin digitaaliset lähetykset saa lisättyä antenniverkkoon mukaan hankkimaan uudet kanavakohtaiset antennivahvistimet digi-palveluita varten. Vahvistinlaitteiston iästä, kunnosta ja käytettävissä olevasta asennustilasta riippuen joko uusitaan koko vahvistinlaitteisto tai lisätään tarvittavat vahvistimet digi-palveluille.

Digitelevision saamiseen antenniverkkoon mukaan taloyhtiön kannattaa teettää kuntoarvio antenniverkkonsa kunnosta ja selvitys mitä tarvitsee lisätä/muuttaa että verkko saadaan digitaaliajan vaatimusten mukaan. Digi-tv-kelpoisuuden vaatimat selvitykset ja toimenpiteet koskevat kaikkia rivi-, pari- ja kerrostaloja sekä julkisia, liike- ja teollisuuskiinteistöjä, joissa on yhteisantennijärjestelmä.

Jos televisioverkko ei ole rakenteeltaan ja kunnoltaan digitaaliajan vaatimusten mukainen, siinä täytyy tehdä kunnostus- tai uusintatöitä. Yleensä halvin ratkaisu on jakeluverkon kunnostaminen, joka maksaa yleensä joitakin satoja markkoja huoneistoa kohden.

Antennijärjestelmän uudistamisella tarkoitetaan jakoverkon muuttamista moderniksi tähtiverkoksi. Kaikki talon sisäisen antenniverkon osat uusitaan kaapeleita myöten. Vanhan jakoverkon uudistaminen on kallista, jopa useita tuhansia markkoja huoneistoa kohden.

Voiko digitaalitelevisiolla katsoa myös nykyisiä analogisia tv-lähetyksiä ?

Kyllä. Alkuvaiheessa analogisia lähetyksiä katsotaan normaalisti nykyisellä vastaanottimella ja digitaalilähetyksiä siihen liitetyn set-top-boxin kautta. Niin kauan kuin analogisia lähetyksiä on yleisessä käytössä, markkinoille tulevat digivastaanottimet tulevat varmaankin sisältämään myös analogiavastaanottimen.

Mikä on digitaalisten televisiolähetysten tilanne Suomessa ?

Yleisradio on aloittanut digitaaliset DVB-T koelähetykset syksyllä 1997 Espoon lähetysasemalta. Koelähetykset tapahtuvat UHF-kanavalla 46 ja niissä käytetään 50 kW:n EIRP-tehoa. Toistaiseksi lähetetään normaalia televisio-ohjelmia (TV1, TV2, MTV3 ja Nelonen) mutta jossain vaiheessa saatetaan lähettää myös 16:9 muodossa olevaa materiaalia.

Nykyään digitaalisten lähetysten jakelutekniikasta huolehtii Digita Oy. Vastaanottimia ei vielä ole saatavana hirveän hyvin (1999 tilanne). Eikä MHP-normin mukaisia vastaanottimia ole saatavana vielä edes digitaalitelevisiolähetysten virallisena avajaispäivänä 27.8.2001.

Milloin varsinaiset digi-tv-lähetykset käynnistyvät ?

Viralliset täysimittaiset digitaaliset televisiolähetykset alkoivat Suomessa 27.8.2001.

Loppuvatko analogiset tv-lähetykset kokonaan digitaalitelevisiolähetysten alettua ?

Eivät lopu. Analogisia lähetyksiä jatketaan pitkään rinnan digitaalisten kanssa. Ylimenokauden pituus on todennäköisesti 10-15 vuotta. Aikanaan analogiset lähetykset tullaan kuitenkin lopettamaan.

Lähetetäänkö digitaalisia tv-lähetyksiä Suomesta myös muualle maailmaan ?

Yleisradion ensimmäinen digitaalitelevisiokanava, satelliittikanava TV Finland, aloitti lähetykset lokakuussa 1997. Lähetykset on tarkoitettu ulkosuomalaisille ja ne ovat maksullisia. Finlandin ohjelma on kooste Ylen TV1:n ja TV2:n sekä MTV3:n parhaista, kotimaisista ohjelmista.

Mikä on multipleksi, josta kuulee puhuttavan digitaalisen television yhteydessä ?

Digitaalijärjestelmässä ohjelmakanavat lähetetään kanavaryppäinä (bouquet). Yksi rypäs voi sisältää esimerkiksi neljä ohjelmakanavaa, niihin liittyvät äänet sekä oheispalveludatat.

Multipleksiksi kutsutaan digitaalista signaalia, joka syntyy, kun yhden kanavaryppään kaikki palvelut yhdistetään yhdeksi signaaliksi katsojalle lähettämistä varten.

Lisätieto multipleksista löytyy osoitteesta http://www.yle.fi/tekniikka/tklehti/tk64/dvb.htm.

Miten voin nauhoittaa digiTV:n ohjelmia ?

Digitaalitelevision ohjelmia voi tällä hetkellä nauhoittaa digitaaliseen set-top-boksiin liitetyllä videonauhurilla. Televisio-ohjelmien nauhoittaminen videonauhurille on kuitenkin varsinainen taitolaji. NorDig2-suosituksen mukaisissa digitTV-bokseissa on toinen SCART-liitäntä juuri videonauhurin liitäntää varten. Digitaalitelevision nauhoituksessa ongelman on tietysti, että yhdellä set-top-boksilla voi katsoa kerrallaan vain yhtä ohjelmaa, joten jos katsot set-top-boksilla yhtä ohjelmaa, niin et voi yhtäaikaisesti äänittää toista digitaalitelevision ohjelmaa (ellet hanki tätä varten toista set-top-boksia). Jos haluat tehdä ajastinnauhoituksia, voi niiden tekeminen digitTV-boksin kanssa olla hankalaa, koska jos haluat ajastimella laitaa laitteet yhtäaikaa päällä ja säätää kanavia, niin joudut tekemään sen erikseen kumpaakin laitteeseen (jos edes digitv-boksi tätä tuntee). Ensimmäisten digiTV-boksien kanssa kannattaa ehkä varautua unohtamaan joustava ohjelmien ajastinnauhoitus (ellei sitten ajastusta pysty tekemään jollain erillisellä ohjelmoitavalla kauko-ohjaimella, mutta ei sellaisellakaan homma ole todennäköisesti yksinkertaista tai helppoa). Käytännössä jos lähdet matkalle ja haluat ajastaa videonauhurille kaksi eri digitaalikanavilta tulevaa ohjelmaa, kannattaa yleensä unohtaa koko juttu (tai ainakin joutuu virittämään hyvin paljon).

Jossain vaiheessa tulevaisuudessa on odotettavissa että markkinoille tulee kiintolevyllä varustettuja set-top-bokseja, jotka voivat nauhoittaa digitaalisia televisiolähetyksiä laitteen sisällä olevalle kiintolevylle, eikä erillistä videonauhuri enää välttämättä tarvita.

Voiko PC:stä tehdä digitaalisten televisiolähetysten vastaanottimen erillisen set-top-boksin sijasta ?

Periaatteessa DVD-levyjen purkamiseen teholtaan pystyvällä PC:llä pitäisi olla mahdollista näyttää digitaalisen TV:n ohjelmia (käyttäväthän ne samaa MPEG2-videopakkausta). Digitaalisten televisiolähetyksen vastaanottoon PC:hen pitäisi kuitenkin hankkia erityinen viritinkortti, jolla digitaalisten televisiolähetysten bittivirran voi poimia ilmassa tai kaapelissa liikkuvasta lähetteestä.

Koska digitaalisten lähetysten vastaanoton tekniikka on vielä vähän keskeneräistä ja heittelee hiukan alueelta toiseen (ainakin lisäpalveluiden osalta, USA kulkee ihan omaa reittiään), ei valmiita tuotteita ole vielä paljon markkinoilla. Perinteisesti TV-viritinkortteja tekevät yritykset pyrkivät myös näille markkinoille. TV-viritinkorteista tunnettu Hauppauge listaa valikoimassan muutamia DVB-kortteja (sekä DVB-S, DVB-T and DVB-C). Näiden tuotteiden saatavuudesta, mukana tulevasta ohjelmistosta ja toimivuudesta Suomessa käytössä olevan DVB-T-version kanssa ei ole tietoa.

Miten MPEG-pakkaus tehdään kolmos- ja neloskanavilla ?

Digitaalinen lähetysyksikkö käsittelee videota SDI-muodossa eli signaali siirtyy sarjamuotoisena 270 Mbit/s videona koaksiaalikaapelissa. Ääni kulkee erillään AES/EBU-muodossa ja summataan lähtevään SDI-signaaliin (Embedded audio). SDI-signaaliin saadaan tarvittaessa mukaan 2 stereoääntä.

SDI-signaalia siirretään purkamattomassa muodossa niin pitkälle kuin mahdollista. Nelosen lähetysyksiköstä lähtevä SDI-signaali, joka sisältää videon ohella stereoäänen ja teksti-tv:n, pakataan MPEG2-kooderilla siirtotietä varten n. 10 Mbit/s "pakettiin" ja puretaan dekooderille asemalla. Asemilla on aluemainosten lähetykseen käytettävät videoserverit, joille alueellinen mainosmateriaali siirretään ISDN-yhteydellä. Ohjelmanjakelu menee digitaalisessa siirtoverkossa MPEG2-siirtona digitv:n jakeluyhteyksien kautta. Nelosen varayhteys on toteutettu satelliittijakelun kautta. Satelliittiyhteys hoitaa Nelosen jakelun pohjoismaihin ja palvelee samalla kaapeliverkkoja ympäri maata laajentaen Nelosen katselualuetta Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Satelliittisiirrossa ei ole varaa tuhlata koko transponderin kapasiteettia yhden kuvan siirtoon vaan silloin pakkaus on rajumpaa hyötydatan ollessa luokkaa 5 Mbit/s. Tässä saattaa jo silmä havaita sumentumaa nopeissa kuvasisällön muutoksissa. Häiriötilanteessa ongelmana on vielä niin sanottu blokkaaminen osan kuvasta mennessä mosaiikkipalasiksi.

Mainokset ja osa väliteksteistä/kuvista tulee Nelosen videoserveristä. Myös MTV3:n tuotannosta osa on talletettu videoserveriin ja näissäkin tapauksissa kuvaa pakataan melko rajulla pakkaussuhteella.

Kaikki nämä yhdessä saattavat huonontaa kuvanlaatua, mutta tähän on syytä totutella digitaalisella aikakaudella.

Miten ääni tullaan välittämään Euroopassa käyttöön tulevissa maanpäällisissä digitaalilähetyksissä (DVB) ?

DVB-standardit määrittelevät äänen lähetysformaateiksi MPEG-1 layer I ja II eli:

• MPEG-1 single channel
• MPEG-1 dual channel
• MPEG-1 joint stereo
• MPEG-1 stereo
• MPEG-2 multi-channel

Miten televisiokuvaa siirretään televisiostudiossa digitaalisessa muodossa ?

Studioympäristössä käytettään 270 Mbit/s SDI-signaalia studiolaatuisen videokuvan siirtoon. Se sisältää videon lisäksi parit stereoäänet (embedded) AES/EBU-koodattuna. Tämän signaalin siirto tapahtuu normaalisti pitkin yhtä 75 ohmin koaksiaalikaapelia.

Tuleeko Suomessa joskus käyttöön teräväpiirtotelevisio (HDTV) ?

DVB-T-standardi mahdollistaa myös HDTV-lähetyksen, jossa vaaka- ja pystyerottelutarkkuus ovat kaksinkertaiset PAL-laatuun verrattuna. HDTV-lähetys vie bittikapasiteettia noin nelinkertaisen määrän PAL-laatuun verrattuna. Tulevaisuudessa on siis teoriassa mahdollista, että otetaan HDTV-lähetykset voidaan ottaa joskus käyttöön, jos kohtuuhintaisia HDTV-vastaanottimia tulevat markkinoille ja tällaisille lähetyksille tulee tarpeeksi kysyntää.

Millaisia tulisi olla digitaalitelevisiolähetyksen signaalitaso ja signaali/kohinasuhde että homma toimisi kunnolla ?

Yleisenä suositusarvona ilmaverkon digitaalilähetysten vastaantossa olisi hyvä ettei signaali/kohinasuhde alittaisi 23dB. Digi-vastaanototossa kynnys kuvan ilmaisulle on tyypillisesti noin 17-18 dB signaali-kohinasuhde (kiitos hyvän virheenkorjauksen).

Kaapelitelevision digivastaanotossa esimerkiksi 60 ja signaali-kohinasuhde 20 ovat ihan ok.

Yleensä digiboksien mittarit ovat kovin epätarkat, mutta jos edellä kuvasuissa lukemissa mennään, kuvan pitäisi tulla ongelmitta läpi. Riippuen vähän tilanteesta voi heikommillakin signaaleissa saada toisinaan menettelevän kuvan.

Mistä voin etsiä lisätietoa digitaalisesta televisiosta ?

Seuraavista ositteista löytyy lisää tietoa digitaalisesta televisiosta:

• Digitv.fi - Digitaalitelevision propagandan keskus

Mikä on digitelevisiovastaanottimen vaatima antennisignaalin voimakkuus ?

Antennirasiasta digivastaanottimeen tulevan signaalin jännitteen tason tulee olla 47 - 67 desibelimikrovolttia (dBuV).

Digivastaanottimen vaatima minimisignaalitaso (ns. herkkyys) vaihtelee tyypillisesti laitekohtaisesti 25 - 30 dBuV:n välillä. Mikäli signaalin taso on liian alhainen, kuva alkaa pysähdellä, palikoitua tai se voi hävitä kokonaan. yös äänessä on häiriöitä.

Monessa digitv-vastaanottimessa on laitteessa mukana mittari antennisignaalin voimakkuudelle. Eri digivastaanottimissa näkyvät signaalin taso -näytöt ovat kunkin laitevalmistajan näkemyksiä riittävän voimakkaasta signaalista. Eri laitteiden signaalitasomittarit eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Ohjeellisesti voidaan todeta, että yleensä digivastaanottimen tasomittarissa 100 prosentin taso kuvaa laitekohtaisesti 35 - 50 dBuV:n jännitettä ja 50 prosentin taso kuvaa 28 - 35 dBuV:n jännitettä. Riittävä riittävä digivastaanottimen signaalimittarin taso eli vähintään 80 prosentin signaalitaso kaikilla kanavanipuilla vähentää radiokelien häiriövaikutusta.

Millainen antenni tarvitaan digitv-vastaanottoon ?

Digi-tv-vastaanotossa tarvitaan UHF-antennia, oka kattaa kanavat 21-69. Mitä kauempana asemasta lähetysten vastaanottopaikka sijaitsee, sitä enemmän antennilta tarvitaan vahvistusta. Vahvistusta tarvitaan enemmän myös paikoissa, joissa lähetyssignaalin voimakkuus on heikentynyt maastoesteiden takia.

Jos tv-lähetysten vastaanottopaikka sijaitsee lähellä asemaa ja vastaanotto-olo-suhteet ovat hyvät, riittää yleensä antennin vahvistus noin 12 - 15 dB. Vaikeissa vastaanotto-olosuhteissa, kaukana asemasta tai maastoesteiden kat- veessa antennilta edellytetään tyypillisesti 17 - 18 dB:n vahvistusta.

UHF-antenneissa dipolin leveys on noin 25 cm (Dipoli on antennin osa, johon antennikaapeli kytketään). Kun antennissa on fyysisiä elementtejä eli "haravan piikkejä" 4, antennin vahvistus on noin 5 - 6 dB luokkaa. 4 - 10 "haravan piikillä" saadaan vahvistusta noin 6-10 dB. Kun "haravan piikkejä" on 10 - 13, antennin vahvistus on noin 10 - 13 dB.

Suuntakuviolla on digi-tv-vastaanotossa merkitystä poikkeuksellisten sääolosuhteiden eli ns. radiokelien vaikutuksen minimoimisessa sekä silloin, kun useampi asema lähettää ohjelmaa samalla taajuudella (ns. FN-verkko). Monielementtinen eli erävän suuntakuvion omaava antenni pystyy tällöin antamaan parhaan tuloksen lähetysten vastaanoton kannalta.

Osa digi-tv-lähetyksistä saatetaan tulevaisuudessa lähettää VHF-taajuuksilla kanavilla 5 - 12.

Palautetta tästä sivusta voi lähettää palautekaavakkeella.

Takaisin hakemistoon

Tomi Engdahl <[email protected]>