Elektroniikan rakentaminen ja korjaus
Rakennusohjeet
Mistä löydän audiolaitteiden rakennusohjeita ?
Suuri joukko linkkejä verkosta löytyviin audioaiheisiin rakennusprojekteihin löytyy osoitteesta http://www.epanorama.net/audiocircuits.html. Suomenkielisiä rakennusohjeita kaipaavien kannattaa tutustua Hifi-lehden vuosikertoihin vaikka kirjastossa. Hifi-lehti on myös julkaissut kirjan "Tee itse HIFI laitteita", josta löytyy koko joukko lehdessä julkaistuja kytkentöjä.
Mitä työkaluja tulisi olla itse tehtyjen hifikytkentöjen rakentamisessa ?
Seuraavalla työkaluvalikoimalla pääsee hyvin alkuun rakentelussa:
- Pienet terävät sivuleikkurit (johdon katkaisuun ja kuorimiseen)
- Juottokolvi (noin 25W kapeakärkinen perusjuotin tai parempi)
- Pieni talttapäinen ruuvimeisseli
- Ristipäämeisseli
Lisäksi tähän työkaluvalikoimaan kannattaa lisätä jonkunlainen yleismittari, joka on aika välttämätön väline missä tahansa kytkentöjen testaamisessa ja vikojen etsinnässä. Lähes kaikissa hommissa pärjää oikein hyvin halvalla digitaalisella yleismittarilla (hintaluokka 50-100 mk).
Miten lasken komponenttiarvot linjasignaalin vaimentimelle ?
Linjasignaalin vaimennuskytkentä on seuraavanlainen
SISÄÄN ------R1----------+----- ULOS | R2 | MAA ------------------+----- MAA
Ulostulojännite tällaisessa kytkennässä on laskettavissa seuraavasta kaavasta:
ulostulo = sisääntulo * R2 / (R1 + R2)
Kytkennän synnyttämä vaimennus desibeleinä on laskettavassa kaavasta:
vaimennus = 20 * log ( (R1+R2) / R2 )
Sopivat vastusarvot tälläiseen kytkentään liikkuvat tyypillisesti alueella parista kilo-ohmista pariinkymmeneen kilo-ohmiin. Sisääntulosta näkyvän impedanssin (R1+R2) tulisi olla mielellään selvästi isompi kuin pari kilo-ohmia ja ulostulon impedanssi ei mielellään muutamaa kilo-ohmia paljon isompi (R2).
Eräs toimiva kytkentä noin 6 dB vaimentamiseen syntyy komponenttiarvoilla R1=2.2 kohm ja R2=2.2 kohm. Jos syöttävän laitteen ulostuloimpedanssi on suuri, niin sitten edellä mainittu kytkentä vaimentaa signaalia enemmän kuin 6 dB. Noin 20 dB vaimennuksen saa aikaiseksi komponenttiarvoilla R1=10 kohm ja R2=1 kohm.
On olemassa myös rakenteeltaan yksinkertaisempi 6 dB vaimenninkytkentä: selvität vastaanottavan laitteen sisääntuloimpedassiin ja kytket signaalin kanssa sarjaan suunnilleen saman suuruisen vastuksen. Tasrvittava vastuksen arvo (yleensä luokkaa kymmeniä kilo-ohmeja) rippuu vastaanottavasta laitteesta ja täytyy selvittää laitteen teknisistä tietoista. Tällä mentelämällä they vaimennin tulee sijoittaa aivan vastaanottavan laitteen lähelle (esimerkiksi liittimen sisälle).
Miten teen helposti oman räkin stereolaitteilleni ?
Ehkä helpoin tapa tehdä juuri sopiva stereoräkki on käyttää kirjahyllysarjojen tarvikkeita (mm. Lundia, Puupeli jne.). Esimerkiksi Lundian komponenteista saa rakennettua myös laitetelineen helposti. Esimerkiksi käyttämällä 50*100cm tai 50*50cm hyllyjä ja sitten sopivan korkuisia tikkaita. Hyllyinä kannattaa käyttää puuhyllyjä, koska ainakin Lundian lasilevyjen ripustus on niin heppoista, että niitä ei voi kyllä käyttää painavia laitteita sisältävän hifitason rakentamiseen ja lasilevyjäkään ei saa valmiiksi edellä mainituissa mitoissa. Valitettava tosiasia on kuitenkin, että Lundian systeemit eivät ole halpoja (helposti melkein tonni).
Mistä löydän ohjeet desibelimittarin rakentamiseen ?
HIFI-Lehden numerossa 2/1991 on julkaistu ohje desibelimittarin rakentamiseksi. Kyseisessä ohjeessa käytettään Sennheiserin kapselia, mutta se on korvattavissa helpommin saatavalla ja edullisemmalla Monacorin elektreettikapselilla. Ohjeet mikrofonin korvaamiseen löytyvät HIFI-lehden numerosta 6-7/1991. Desibelimittarin rakennusohjeet löytyvät myös HIFI-lehden kirjasta "tee itse hifilaitteita".
Elektor Electronics 1/1998 numerossa on julkaistu ohje LED-näyttöiselle desibelimittarille joka käyttää tuota Monacorin elektreettimikrofonikapselia.
Mistä löydän Hifi-lehdessä julkaistujen hifilaitteiden rakennusohjeita ?
Paras tapa on etsiä käsiinsä vanhat Hifi-lehdet joissa nuo kytkennät on julkaistu. Hifi-lehti tulee aika moneen kirjastoon, joten kannattaa ensin käydä katsomassa josko paikallisesta kirjastosta löytyisi vanhempia Hifi-lehtiä luettavaksi. Kirjastosta voit sitten laitana haluamasi lehdet tai valokopioida tarvitsemasi artikkelit. HIFI-lehdessä vuosina 1980 - 1995 julkaistut elektroniikkalaitteiden (ei kaiuttimet) rakennusohjeet on koottu kirjaksi "Tee itse hifilaitteita", jonka julkaisijana on Helsinki Media ja ohjehinta on 175 mk (tilata voi esimerkiksi http://www.tietokone.fi/ kautta). Kirjaan on valittu 53 ohjetta, joiden alkuperäiset virheet on korjattu ja komponenttityyppejä on tarvittaessa vaihdettu uudempiin helpommin saataviin vastaaviin osiin. Tätä kirjaakin voi tietenkin etsiä paikallisesta kirjastosta, jos et halua ostaa omaa kappaletta.
Mistä löydän HiFi-lehden 50W vahvistimen piirin datalehdet ?
Kytkennässä köytetyn TDA7294-piirin datalehdet löytyvät osoitteesta http://www.st.com/stonline/books/ascii/docs/1057.htm. Hifi-lehdessä ollutta kytkentää myy rakennussarjana RadioDuo (puh (09)601 544). Jos tämän vahvistimen rakentaa kokonaan kaupan komponenteista (komponentit, piirilevyt, muuntajat, kotelot jne.) tulee 50W vahvistimelle hintaa arviolta noin 700 markkaa.
Hifilehden artikkelin lukijoiden kannatta muistaa, että tekstin ja vahvistimen toiminnan välillä on ristiriita, josta artikkelin kirjoittaja Leo Sahlsten kertoi sfnet.harrastus.elektroniikka uutisryhmässä seuraavaa: "Mute" ja Standby" toiminnat ovat aktiivisia, kun vastaavien ohjausnastojen jännite on alle 3,5V. Jos et tarvitse kyseisiä toimintoja, kytke molemmat ohjaukset sarjavastusten kautta positiiviseen käyttöjännitteeseen.
Mistä löydän putkivahvistimen rakennusohjeita ?
Jukka Tolonen on suunnitellut 35 W A-luokan putkipäätteen, jonka rakennusohje on julkaistu HIFI-lehden numerossa 5/1993, sivulla 30. Kytkennän rakennusohje on myös saatavana verkosta osoitteesta http://www.megabaud.fi/~jtolonen/hifi/samuli/samuli1.html.
Mistä löydän hyvälle kuulostava vahvistimen rakennusohjeen ?
Vahvistimien rakennussarjoissa tai muissa rakennusohjeissa on yleensä se vika, että etukäteen ei tiedä, minkä laatuista tavaraa saa. The Leach Amp on useissa yhteyksissä äänenlaadullisesti kehuttu ohje, joka löytyy osoitteesta http://www.ee.gatech.edu/users/207/lowtim/.
Mistä löydän tehokkaan autovahvistimen rakennusohjeet ?
Hifi-lehti julkaisi numeroissaan 8/1996 ja 9/1996 tehokkaan (100-200W) autovahvistimen rakennusohjeen. Rakennusohje on alunperin peräisin Elektor Electronics -lehdestä. Autovahvistimen rakennusohje löytyy myös HIFI-lehden kirjasta "Rakenna HIFI laitteita".
Rakentaminen ei välttämättä kannata rahallisesti, koska komponenttien hinnaksi tulee helposti edullisen kaupallisen vahvistimen hinta. Sitten kun vielä huomioi käytön ja asennuksen helppouden sekä takuun, joka noissa tehdastekoisissa on, niin ei siihen homman yleensä kannata ellet satu olemaan rakentelufriikki joka tykkää väsätä kaiken itse.
Hifi 100/1 subwooferin rakentaminen
Mistä löydän Hifi 100/1 subwooferin rakennusohjeet ?
Hifi 100/1 rakennusohjeet on julkaistu Hifi-lehden numerossa 11/88. Lehden saattaa löytää kirjastosta. Sama ohje löytyy myös kirjasta Rakenna Hifi- Kaiuttimet (Tuomela 1992).
Mitä ominaisuuksia löytyy Hifi 100/1 jakosuotimesta ?
Hifi 100/1 jakosuodin on aktiivinen subwooferin jakosuodin seuraavin ominaisuuksin:
- Säädettävä ylipäästö pääkaiuttimille, portaittain säädettävissä
- Säädettävä alipäästö subwooferkanavalle, portaattomasti säädettävissä
- Subwooferkanava mono
- Vaiheenkääntömahdollisuus 0 ja 180 asetta subwooferlähdölle
- Subwooferlähdössä aliäänisuodatin, jolla suodatetaan pois alle 16 Hz äänet
- Sähköinen säädettävä bassokorjaus
Liitännät:
- Linjatasoinen sisääntulo (RCA)
- Linjatasoiset lähdöt päävahvistimelle ja subwooferim vahvistimelle (RCA)
- Kaiutintasoinen sisääntulo
Jakosuodin on hyvä, mutta herkkä häiriöille, joten sen rakentamisessa itse pitää olla todella tarkka melkeinpä kaikessa, varsinkin muuntajan sijoituksessa ja laitteen koteloinnissa.
Millaista johtoa tulisi käyttää huoneesta toiseen kulkevaan linjatasoiseen audiokaapeliin ?
Normaaleissa kotioloissa on kohtuullisen helppoa tehdä kaapelointin parin eri huoneen välisiin hifilaitteiseisiin. Jos kaapelointi ei ole kohtuuttoman pitkä eikä ole pahoja häiriöälähteitä yteydessä (radiohäiriöt, sähkökaapeleita ihan lähellä, maalenkit), niin säilynee ihan hyvänä.
Tällaiseen kaapelointiin on yleensä parasta käuttää ohutta suojattua kaapelia, esimerkiksi ns. diodikaapelia. Stereosignaalin siirtoon sellaista kaapelia, jossa on kaksi "diodikaapelia" rinta rinnan.
Joissain tilanteissa (varsinkin kun systeemissä on maadoitettuja laitteita ja yhteyksiä antenniverkkoon) saattaa esiintyä hurinahäiriöitä. Ehdotukseni on et, että kokeile toimiiko johdotus suoraan ilman ongelmia. Jos toimii, niin hyvä. Jos tulee hurinaongelmia tai vastaavia, niin lisää väliin galvaanisen erotuksen hoitava audiomuuntaja.
Kuinka voin siirtää audiosignaaleita suojaamtonta parikaapelia pitkin ?
Kierratty parikaapeli toimii ihan hyvin balansoitujen audiosignaalien siirtoon, mutta balansoimattomattomien signaalien (mm. kaikki RCA-liittimin tehdyt hifilaitteiden kytkenntä) kanssa kierretyn parikaapelin häiri|suojaus on heikko. Eli jos suoraan kytket yhden signaalin per pari, niin ääneen tulee mitä todennaköisimmin erilaisia hurinoita ja muita häiriöitä mukaan. Toki parikierre kumoaa häiriöitä, mutta kun useampia balansoimattomia yhteyksiä kulkee paikasta A paikkaan B tai kun kummatkin laitteet ovat suojamaadoitetussa pistorasiassa, käytännössä tuolloin parin toinen johdin oikosulkeutuu, joten häiriöt eivät kunnolla kumoudu. Eli jos laitteissa ei ole balansoituja tuloja ja lähtöjä, niin tavallinen CAT5 UTP kaapeli ei välttämättä ole kovin hyvä ratkaisu.
Kierretyillä pareilla signaali tietysti kannattaa siirtää balansoidussa muodossa ja mielellään vielä alhaisella impedanssitasoilla. Jos balansoimattoman audiosignaalin muuttaa balansoiduksi ennen kierrettyyn parikaapeliin kytkemistä ja takaisin balansoimattomaksi linja toisessa päässä, audio kulkee jo ihan kivasti. Tämän muutoksen balansoitu-balansoimaton voi tehdä kätevästi esimerkiksi audiomuuntajilla. Esimerkiksi galvaaniseen erotukseen tehdyt audiomuuntajat toimii tässä, kunhan kummallekin kanavalle on varmasti täysin oma muuntajansa.
Eli jos kummallekin stereäänen kanavalle on omassa kotelossaan erillinen olevan erotusmuuntaja, niin homma toimii varmasti. Stereosignaalien erotukseen myytävistä galvaanisista erottimista osassa kummatkin kanavat on joko täysin erilliset tai sitten niillä on yhteiset maat. Näistä laitteista ensimmäinen malli toimii oikein hyvin, jälkimmäinen ei ole oikein sopiva (ellei näitä osta kaksi ja käytä kummastakin vain toisen kanavan). Kaupossa olevista adaptereista on vähän tuurin kanssa kummanlaisia kaupassa olevat on (yleensä tuota jälkimmistä tyyppiä tosin). Mm. Bilteman galvaanisissa erottimissa on vuosien varrella saman koodin alla myyty kummankinlaisia versioita (nykyiset tuota jälkimmäistä missä vasemman ja oikean kanava maat yhdessä mallia). Näppärä elektroniikkataitoinen ihminen voi yleismittarilla selvittää kumman mallinen adapteri on kyseessä, ja jos on väärää mallia voi RCA-RJ-45 adapteria rakentaessaan joko modifoida olemassa olevaa erotinta tai käyttää ainoastaan sen sieltä löytyvät muuntajat.
Miten videota voi siirtää parikaapelia pitkin ?
Videosignaalia voi siirtää parikaapeloinnissa käyttämällä kaupallisia muunninpurkkeja koaksiaalikaapelin ja parikaapeloinnin välissä. Näitä sovittimia on saatavana erityisesti valvontakamerakäyttöön sopivina versioina.
Miksi subwooferlaitteistot ovat monesti hurinaherkkiä ?
Syy miksi tuo 100/1 suodin ja subbarisuotimet yleensä ovat melko herkkiä hurinoille, johtuu useista tekijöistä, joista verkkomuuntajan läheisyys ei yleensä edes ole se pahin aiheuttaja (hyvin suunnitellussa kytkennässä muuntaja voi olla hyvinkin lähellä ilman ongelmia). Monesti erääksi syyksi 100/1 alkuperäisen piirilevyn hurinaherkkyydeksi annetaan että piirilevy maataso kiertää ympäri piirilevyä, mikä on ominaan lisäämään siihen pääseviä häiriöitä. Toinen syy on että joissain hurinaherkissä 100/1 suotimen kappaleissa virtalähde on väärin kasattu.
On muistettava, että kun käytetään aktiivista subbaria, tällöin tässä kytkennässä on mukana ainakin kolme, mahdollisesti neljä tai useampia verkkomuuntajia eli esivahvistimen, itse ulkoisen subbarisuotimen, subbarikanavan tehovahvistimen ja mahdollisesti pääkanavien päätevahvistimen verkkomuuntaja (jos eri kuin esivahvistin).
Verkkomuuntajissa ensiö- ja toisiokäämit ovat melko lähellä toisiaan, usein vain muutaman millimetrin päässä toisistaan, jolloin käämien välillä on hyvin pieni 10-100 pF kapasitanssi, joka kaiken lisäksi yleensä on erilainen toisaalta verkon vaiheen ja toisiokäämin välillä ja toisaalta verkon nollan ja toisiokäämin välillä riippuen muuntajan käämimistavasta. Tämän takia tästä muodostuu epämääräinen kapasitiivisen jännitejakajan, jonka takia jos toisiokäämi kelluu täysin vapaasti (laite ei ole kytketty mihinkään) jossain epämääräisessä potentiaalissa verkon vaiheen ja nollan välillä. Tuo audiolaitteen muuntajan hajakapasitanssista aiheutuva haamuvirta on yleensä hyvin pieni ja vaaraton asiallisilla muuntajilla.
Kun sitten kaksi omalla verkkomuuntajalla varustettua laitetta kytketään verkkoon erillään toisistaan, asettuvat näiden rungot joihinkin epämääräisiin potentiaaleihin 0 ja 230 V välille ja on varsin epätodennäköistä, että ne olisivat samassa potentiaalissa. Kun laitteet yhdistetään toisiinsa, kulkee hyvin pieni tasoitusvirta toisen laitteen vaiheen puoleisesta hajakapasitanssista laitteen runkoon ja siitä edelleen signaalikaapelin vaippaa pitkin toisen laitteen runkoon ja tämän laitteen verkkomuuntajan hajakapasitanssia pitkin verkon nollaan. Tämä hyvin pieni (mikroampeerien vuotovirta) aiheuttaa hyvin pienen jännitehäviön kaapelivaipassa ja liittimissä, joka summautuu audiosignaaliin, aiheuttaen hurinaa.
Kun väliin kytketään esim. 100/1 suodin, kulkee tämä virta suotimen maiden lävitse, aiheuttaen siinäkin jännitehäviöitä lisäten hurinaa. Kaiken lisäksi alkuperäisessä suotimessa tämä maatasossa kulkeva tasoitusvirta tekee "kunniakierroksen" koko kytkennän ympäri käyden etupaneelin potikoilla asti kääntymässä, joten ei ihme, että hurinoita saattaa esiintyä.
Lisäksi jos esivahvistin on esim. virittimien tai videon kautta yhteydessä keskusantennin maahan, kulkevat bassovahvistimen ja suotimen muuntajien tasoitusvirrat esivahvistimen kautta maihin, aiheuttaen hurinaa.
Kaikki edellä kuvatut mekanismit aiheuttavat lähinnä 50 Hz hurinaa. Lisäksi 50 Hz hurinaa voi systeemiin tulla vielä kytkentää lähellä olevien verkkomuuntajien magneettikentistä. Ja jos laitteisto kelluu kokonaisuudessaan (ei mistään maadoitettu) ja suodin on lähellä jotain maatasoa esimerkiksi muovikoteloon koteloituna, voi siihen kytkeytyä kapasitiivisesti häiriötä. Jos taas laitteisto on maadoitettu ja maadoituspaikkoja on enemmän kuin yksi, voivat maadoitukset synnyttää maalenkkejä, jotka synnyttä 50 Hz hurinaa.
50 Hz hurinan lisäksi laitteistoon saattaa syntyä myös 100 Hz hurinaa johtuen virtalähteen jännitteen suodatuksen ratkaisuista (eri kokoisia suodatuskondensaattoreita kaksipuolisissa jännitelähteissä, liian pieniä suodatuskondensaattoreita tms.).
Koska subwooferlaitteet pystyvät tehokkaasti toistamaan 50 Hz taajuuksissa ääni, tulevat normaalisti täysin kuulumattomissa olevat hurinat tällaisessa laitteistossa helposti esille.
Miten 100/1 jakosuotimen sähköinen bassokorjaus toimii ?
100/1-jakosuotimessa on 24dB/okt ylipäästösuodin, jonka q-arvoa muuttamalla tehdään sähköinen korjaus. Suodin siis piikittää ennen kuin alkaa varsinaisesti vaimentaa matalimpia taajuuksia. Tuo 16Hz taajuudella oleva noin 12dB korostus on nimenomaan ylipäästösuotimen piikin huippu. Laitteessa oleva alarajataajuuden säädin paremminkin bassokoristuksen säädin. 'Alarajataajuus' säädin vaikuttaa korostuksen määrään eli bassosuotimen q-arvoon. Kun 'alaraja' on 32Hz on korostus minimissään ja 16Hz-asennossa korostus on suurin eli vaste ylettyy alkuperäisessä kotelorakenteessa 16Hz saakka.
Sopiva korostuksen määrä ja maksimin kohta riippuvat rakennekohtaisesti. Käytetty elementti ja sen kotelointi vaikuttavat ja touhu pitää suunnitella sen mukaan. Kun sähköistä korjausta käytetään, pitää sen olla samalla taajuudella kuin kotelon viritystaajuus - ei alempana. Viritystaajuuden alapuolella kotelo ei enää kuormita elementtiä ja voimakas sähköinen korjaus tuottaa turhaa lepatusta ja säröä. Esimerkiksi www.speakerbuilding.comista sharewarena löytyvällä Perfect Boxilla voi tutkia omalla koneellaan sähköisen korjauksen ja koteloinnin yhteisvaikutuksia. Ikävä kyllä ryhmäviiveitä ym. asioita ohjelma ei osaa laskea, vain taajuusvasteen.
Miten voin nostaa Hifi 100/1 suotimen alarajataajuutta ?
Helppo tapa nostaa suotimen alarajataajuutta on vaihtaa neljä jakotaajuutta säätävää 9.1kohm vastusta pienempiin. 6.5kohm arvolla ylipäästösuotimen rajataajuudeksi tulee 22Hz, 5.8kohm antaisi 25Hz. Alemmalla viritystaajuudella sähköisellä korjauksella saadaan loivemmin laskeva vaste. Pyöreämpi vasteen lasku tarkoittaa mm. parempaa iskuäänitoistoa.
Lisätietoa alarajataajuuden muuttamisesta löytyy osoitteesta http://personal.inet.fi/koti/ipa/Hifisivut/hifisivu.html.
Miten poistan paukkeen Hifin 100/1 jakosuotimesta ?
Hifi 100/1 jakosuotimen kanssa saattaa ongelmaksi tulla kaiuttimista kuuluva voimakas paukahdus, jos päätevahvistimen kytkee ensin päälle ja vasta sitten jakosuotimen. Mitään ongelmaa ei esiinny, jos virtojen pääalelaitossa noudattaa PA-piireistä tuttua hyvää sääntöä laittaa päätevahvistimet päälle viimeiseksi.
Rakennusohjeessa on ainakin maininta että ko. suodatin on tarkoitettu olemaan aina päällä. Jos suodatinta pitää päällä koko ajan, ei paukeongelmaa esiinny. Jakosuotimen sähkönkulutus on sen verran pieni, että ei se sähkölaskussa tunnu.
Hifi 10/94 lehdessä olevaan jakosuotimeen on suositeltu seuraavia muutoksia: Virtalähde kannattaa sijoittaa muualle kuin samalle piirilevylle suotimen kanssa ja laittaa tarpeeksi isot suotokondensaattorit, jotta kytkentä sammuu hitaammin ja siten vasta päätevahvistimen jälkeen. Jos laite tulee kotikäyttöön, voi regulaattorit muuttaa +/- 15V tyyppeihin ja unohtaa autokäyttöön tarkoitettu 12V syöttö.
Vielä tehokkaampaan paukkeen poistoon pääsee laittamalla ulostuloihin pikkureleet ja viivepiirin ohjaamaan niitä. Releen ohjauskytkentä tekee alussa pienen viiveen ennen kuin kytkee 100/1 suotimen ulostulon auki, ja heti jos verkkosähkö katkeaa, menee tuo ulostulo kiinni salamannopeasti.
Millainen on Hifi 100/1 jakosuotimen aktiivinen bassokorjaus ?
Taajuutta korjataan potentiometrillä, minimiasennossa taajuutta ei korjata ja maksimiasennossa seuraavasti: vakiokokoonpanolla se korostaa eniten 16 Hz:n taajuutta (12dB), korostus pienenee taajuuden kasvaessa ja 30 Hz:ssä korostus on 5dB ja 60 Hz:ssä 0dB. Muutamaa kondensaattoria vaihtamalla voidaan vaikuttaa alarajataajuuteen ja samalla taajuuteen, jolla korostus on suurimmillaan.
Hyvin matalia bassoja ei korosteta tolkuttomasti, koska 100/1 leikkaa pois alle 16 Hz äänet jyrkkyydellä 24 dB/oktaavi.
Mistä löydän rakennusohjeen diskanttielementin ylikuormitussuojalle ?
Hifi-lehti julkaisi tällaisen alunerin Elektor Electronicsista peräisin olevan ohjeen numerossaan 10/1997 sivuilla 39-41.
Kuinka poistan hurina 100/1 jakosuotimesta ?
Alkuperäisen ohjeen mukainen Hifi 100/1 jakosuodatin on varsin nirso suojauksistaan. Laite kannattaa ehdottomasti rakentaa suojaavaan metallikoteloon.
Jos hurina on verkkotaajuista, niin ongelmana on mitä todennäköisimmin muuntajan magneettikentän aiheuttamat häiriöt, joista pääsee eroon vain muuttamalla muuntajan sijoitusta (kauemmaksi piirilevystä, eri asentoon) tai vaihtamalla muuntajan sellaiseen joka synnyttää vähemmän magneettisia häiriöitä ympärilleen. Magneettikenttiä voit myös vähentää laittamalla metallisen väliseinän muuntajan ja piirilevyn väliin.
Piirikortissa on myös mainittu hurinaherkkyyttä aiheuttava suunnitteluvirhe. Piirilevyn maataso muodostaa tulon ja lähdön välille lähes täyden kierroksen kelan ja tähän maatasoon kytkeydytään useasta paikasta. Silmukka ei haittaisi mutta kun suodatinosat kytkeytyy tähän silmukkaan useasta kohdasta joten suotimen eri osien maapotentiaalien välillä näkyy tämä indusoitunut jännite. Häiriö on sitä pahempi mitä voimakkaampi 50Hz magneettikenttä on (mitä lähempänä ja mitä enemmän magneettikenttää synnyttävä verkkomuuntaja on käytössä).
Kytkennässä olevat potentiometrit ovat herkkiä hurinoille, joten jos olet kytkenyt potentiometrin johtimilla piirilevylle, niin koeta lyhentää näitä kytkentäjohtoja ja parantaa niiden suojausta.
Millaisia pitäisi olla jakosuotimen komponenttien tarkkuudet ?
+/- 5 % yhden komponentin arvossa ei toisen asteen suotimilla vielä mahdottomia möykkyjä toistokäyrään tee, mutta jos suotimen useammassa komponentissa on virheitä, voi kerrannaisvaikutus olla merkittävä. Kolmannen asteen suodin on paljon kriittisempi. Sitä ei kannata lähteä rakentamaan mistään halpakomponenteista. Sama pätee hybrideihin, joissa on toisen ja kolmannen asteen haarat.
Mitkä olisivat hyviä audiokäyttöön sopivia operaatiovahvistimia ?
Audiokäyttöön suositeltuja operaatiovahvistimia ovat mm. seuraavat:
- TL074: Aikamoinen ihan hyvä yleispiiri
- NE 5532: Vanha ja tunnettu miksereissä käytetty työjuhta
- MC33079: Laadukas erityisesti audiokäyttöön suunniteltu pienikohinainen laadukas moderni operaatiovahvistin
Miten kytket autokäyttöön tehdyn jakosuotimen kotistereoihin ?
Autokäyttöön tehty aktiivinen jakosuodatin toimii kotistereoiden kanssa, kun käyttää sen linjatasoisia liitäntöjä. Tälläinen autojakosuodatin tarvitsee toimiakseen 12V tasajännitettä, jonka saa kätevästi pienestä yleismuuntajasta, josta saa ulos 12V tasajännitteen. Yleensä tällaiset jakosuotimet syövät maksimissa parisataa milliampeeria, joten pienelläkin muuntajalla yleensä pärjää (mitään akkulatureita ei kannata viritellä).
Jos jakosuotimen jännitesyöttöliittimien vieressä on sisääntulo herätevirran, niin myös tähän liittimeen täytyy kytketä +12V, jotta tuo jakosuodatin lähtee toimimaan.
Miksi autojakosuotimeni hurisee voimakkaasti kun kytken sen HIGH-sisääntulon stereoihini kaiuttimiin ?
Joissain autokäyttöön tehdyissä jakosuotimissa on kaiutinsignaalitasoinen sisääntulo (HIGH-sisääntulo) toteutettu siten, että suotimessa on tulopuolella sekä maa että signaalijohto erotettuna kondensaattoreilla. Tämä ratkaisu toimii hyvin autokäytössä, mutta aiheuttaa joissain tapauksissa kotikäytössä hurinaa.
Oikosulkemalla/ohittamalla maatason erottava kondensaattori, saadaan tulo ja lähtöpuolen maat yhdistettyä ja hurina katoaa useimmissa tapauksissa. Tuon oikosulkemisen maahan voi tehdä yleensä myös erillisellä johdolla jakosuotimien rungosta vahvistimen runkoon.
Toinen mahdollisuus on välttää tuon kaiutintasoisen sisääntulon käyttöä käyttämällä pelkästään linjatasoisia sisäänmenoja.
Miten teen yksinkertaisen säädettävän alipäästösuodattimen linjatason signaalille aktiivista subwooferia varten ?
Seuraava kytkentä toimii yksinkertaisena ja säädettävänä alipäästösuodattimena linjatasoisille signaaleille (alipäästön jyrkkyys 6 dB/oktaavi):
Sisään o-----+ | | | P1 | |<-+ |_| | | | +---+ +----+---o Ulos subwooferille | P2 | | | | | | | | R1 | | +->| | | |_| R3 | |_| | | ____ | | | +----|____|------+---+ | | | | | --- R2 | | C1 --- |_| | | | Maa o------+-------------------------+---o Maa
Komponentit:
P1 10k P2 2.2k R1 1k R2 180 ohm R3 820 ohm C1 1 uF
Tässä alipäästökytkennässä potentiometri P1 säätää kytkennän ulostulosignaalin voimakkuutta (kytkennän vaimennusta). Vaimennus on säädettävissä suunnilleen alueella 6 - 25 dB. Potentiometri P2 säätää jakotaajuutta noin taajuusalueella 50 - 150 Hz.
Miten voin rakentaa suodattimen joka ottaa sisäänsä kaiutinsignaalin ja antaa ulos linjatasoisen subwooferlähdön ?
Alla oleva Hifi-lehden 4-4/2000 kytkentään perustuva jakosuodin ottaa sisäänsä kaksi kaiutintasoista signaalia ja antaa ulos yhden suodatetun linjatasoisen subwooferlähdön. Kytkentä voidaan kytkeä olemassa olevien kaiuttimien rinnalle eikä se käytännössä muuta sitä ohjaavan vahvistimen kaiutinlähdön kuormitusta ollenkaan.
____ Vasen + o-|____|--+ 2k | ____ | ____ ____ Oikea + o-|____|--+-----+---|____|--+---|____|--+------o + Ulos sub 2k | | 316 | 1k | | | | | | 100 | | --- --- --- |_| --- C1 --- C2 --- C3 Yhteinen | | | | Miinus o---------+-----+-----------+-----------+------o Maa ulos
Esimerkkikytkennän komponenttiarvot 60 Hz jakotaajuudelle:
C1 = 10 uF C2 = 3.16 uF C3 = 1 uF
Voinko rakentaa jyrkän aktiivisen jakosuotimen kytkemällä monta loivempaa suodatinta peräkkäin ?
Suotimien vastetta voi jyrkentää kytkemällä niitä useamman peräkkäin. Peräkkäin kytkemisessä pitää kuitenkin muistaa muutamaa asia. Jos käytetyissä suotimissa käytetään Butterworth taajuusvastetta, niin jos kummatkin suotimet mitoittaa erikseen samalle rajataajuudelle (-3 dB piste), onkin yhdistelmän vaste tällä taajuudella jo -6 dB. Muut suodatintyypit käyttäytyvät tässä tilanteessa samaan tapaan tai paremmin (riippuu suodatintyypin vasteesta).
Sarjaankytkennässä yhtenä vaihtoehtona on mitoittaa toinen suodin Butterworthina (Q=0,7) ja toiseen suotimeen pieni +3 dB piikki tälle taajuudelle (Q=1,4), jolloin yhdistelmän vaste pysyy pidempään suorana, alkaen tämän taajuuden jälkeen jyrkästi putoamaan.
Miten saan rakennettua systeemin, jolla saan kaikkiin hifilaitteisiini sähköt päälle ja pois yhdestä katkaisijasta ?
Useissa hifivahvistimissa on takana 230V lähtöliitännät, joihin voi kytkeä muita hifilaitteita ja saada näin kaikki laitteet vahvistimen virtakatkaisijan taakse. Nämä lähtöliitännät oin yleensä suunniteltu vain pienille kuormille (100-200W max.), joten tämä menetelmä toimii vain pienitehoisten laitteiden kuten CD-soittimen, kasettinauhurin ja vastaavien laitteiden kanssa.
Jos haluat kytkeä suuritehoisempia laitteita, niin pitää turvautua muihin ratkaisuihin. Helpoin ratkaisu on ostaa katkaisimella varustettu jatkojohto/jakorasia ja kytkeä kaikki laitteet siihen. Näin kaikista laitteista saa virrat päälle ja pois yhdellä katkaisijalla. Katkaisijalla varustettuja jatkojohtoja saa sähköliikkeistä, rautakaupoista ja tavarataloista tyypillisesti hiukan alle sadalla markalla.
Yksi vaihtoehto on laittaa hifilaitteiden sähkönsyöttö releiden taakse, mutta tässä joudut rakentamaan verkkosähköllä toimivan laitteen. Tämä ratkaisu on tarkoitettu ainoastaan niille, jotka omaavat tarvittavat taidot ja valtuudet tämänlaisen työn tekemiseen. Laitteiden virran kytkemiseen ja katkaisuun tarvitset releen, joka kestää 230V verkkojännitettä ja tarvittavan määrän virtaa (mielellään täydet 16A minkä pistorasiasta maksimissaan saa). Kytket releen koskettimen sarjaan sisään tulevalta pistokkeelta ulostuloihin menevään johtoon. Varminta on käyttää kaksikoskettimista relettä, jolloin katkaistaan yhteys kummastakin johdosta (vaihe ja nolla). Lisää johtoihin myös tarvittavat sulakkeet.
_____ ~230V o------o : o-------o : : Kulutuslaitteet _____ 0 V o------o : o-------o : o---+ : | : ohjaus |¯¯¯¯¯|.. ¯¯|¯¯ o---+
Releen käämiä on kätevintä ohjata matalajännitteellä, jota saa kätevimmin pienestä valmiista verkkolaitteesta (parinkympin yleisvirtalähde). Riippuen sovellutuksesta voit joko kytkeä tätä matalajännitettä päälle tai pois pienellä katkaisijalla tai sitten laittaa tuon pienen virtalähteen vaikka audiovahvistimen takana olevaan ulostuloon (näin saat ohjauksen vahvistimen katkaisijalla).
Näin saat kätevän kytkentäboksin, jolla saa tarvittavan määrän laitteita näppärästi kytkettyä yhdellä ohjaussignaalilla. Halutessasi voit tehdä kytkennän myös siten, että käytät relettä, jossa on 230V AC käämi (kontaktori tms.) ja voit jättää tuon pienen matalajännitelähteen pois. Esmillä on ainakin ihan näppäriä releitä jotka kestävät verkkojännitteen, virtaa 16A ja niissä on näppärät ruuvikiinnikkeet johdoille. (maksavat noin 100 markkaa sähköliikkeessä). Tällaisella releellä käynnistää isommankin määrän laitteita. 230V AC käämillä varustetussa releessä on hifisysteemissä olemassa sellainen äänenlaadullinen riski, että rele saattaa pitää kuuluvaa hurinaa ollessaan päällä (ei välttämättä aina, mutta esimerkiksi lämmittyään).
Muista että mikäli kytketään yhtäaikaisesti useita järeitä laitteita, saattaa sulake paukahtaa johtuen suuresta hetkellisestä kuormituksesta kun kaikki laitteet saavat sähkön yhtäaikaisesti. Tällaisessa tilanteessa pitää kytkentä tehdä niin, että eri laitteet kytketään omilla releillään eriaikaisesti päälle tai järjestää joku muu tapa rajoittaa laitteiden käynnistyessään ottamaa virtapulssia.
Miten teen sohvantäristimen ?
Sohvatäristimen tarkoituksena on saada sohva tai tuoli tärisemään voimakkaiden bassojen mukaan, joten matalat bassot tuntuvat voimakkaille. Tälläinen täristin voi olla hauska elokuvissa, joissa on todella matalaa ääntä, mutta musiikinkuuntelussa sillä ei tee mitään. Sohvantäristin käyttäytyy kuin tavallinen kaiutin, ainoastaan sillä erotuksella, että se tuottaa värähtelyä kiinteisiin esineisiin (tuoli, sohva) eikä ilmaan niin kuin tavallinen elementti.
Täristinlaitteita saa kaupoista valmiina, esimerkiksi nimellä Bass Pump tai sellaisen voi tehdä itse.
Yksi valmistustapa on seuraava:
- 1. Otetaan elementti ja siitä leikataan kartio ja yläripustukset (se kumirengas) pois.
- 2. Vahvistetaan jäljelle jäänyt pölykuppi (puolipallo) esim. Aralditilla ja liimataan siihen pystyyn pultti.
- 3. Leikataan sopivasta (kokeile) lattaraudasta hieman elementin halkaisijaa pienempi pätkä ja porataan siihen keskelle (sen pultin kohdalle) reikä.
- 4. Kiinnitetään lattarauta pulttiin kahdella mutterilla (ylä- ja alapuolelle).
- 5. Lattarauta kiinnitetään elementtiin päistään esim. elementin kiinnitysreistä.
- 6. Viritetään elementti sopivilla painoilla (esim. käsipainoista löytyvillä 500g lätyillä) "soimaan" alle 20Hz taajuuksilla.
- 7. Rakennetaan yksinkertainen jakosuodin (kela sarjaan) elementille, ettei lattarauta toista korkeita taajuuksia.
Aiheeseen liittyvä rakennusohje löytyy osoitteesta http://www.sdinfo.com/volume_4_2/tactile.html ja aiheeseen liittyvä FAQ osoitteesta http://www.best.com/~eriko/www/bass/tactile_faq.html.
Seuraavia asioita pitää ottaa huomioon kun rakentaa systeemiä, joka täristää sohvaa matalien äänien mukaan:
- Järjestely ei poista varsinaisen subbarin tarvetta
-
- Tulet huomaamaan, että "täristimen" jakotaajuus on asetettava hyvin alas
- Tulet huomaamaan, että "täristin" tarvitsee varsin vähän tehoa verraten tavalliseen subbariin
- Varsin halpa elementti riittää
-
- "Täristimellä" ei kannata yrittää toistaa matalia ääniä kuultavalla voimakkuudella
- Elementin ominaisuuksissa ratkaisevat hinta, kartion massa ja herkkyys
- Jos jostain syystä haluat koteloida elementin, niin umpikotelo on hyvä ratkaisu tehonkestonsa takia. Kotelo kannattaa yrittää saada "oikean" kokoiseksi sen vuoksi, että kaikki halutut taajuudet toistuvat ("täristyvät"??).
Kannattaa pitää tasot riittävän matalana, koska jatkuva tärinä ei ole mukavaa. Kaupasta saa myös varsinaisia tarkoitukseen tehtyjä täristimiä, jotka kiinnitetään tärisytettävään esineeseen (esim. "bass shaker" tai "Sinus Live BassPump" nimellä hintaluokassa 500 mk). Oma kokeileminen ei tule kovin kalliiksi jos nurkisssa lojuu joku vanhan epämäärinnen bassoelementti, siinä on lähinnä tekemisen vaiva.
Miten rakennan vaiheenkääntökytkennän linjasignaalille ?
Kytkentäkaavioksi kelpaa mikä tahansa operaatiovahvistinkytkentä jonka vahvistus on -1. Kytkentäesimerkkejä löytyy esimerkiksi osoitteesta http://home.eunet.cz/rysanek/opamp_en.html Täysin valmista rakennusohjetta tuolla ei ole, joten elektroniikan osaamista tarvitaan hiukan toimivan kytkennän aikaansaamiseksi.
Tässä pieni esimerkkikytkentä vaiheenkääntöpiirille. Tämä kytkentä vaatii kaksipuolisen virtalähteen (esim. jotain +-5V..+-15V väliltä). Sopivan teholähteen saa esimerkiksi kahdesta 9V paristosta:
Alla olevassa kuvassa on esitetty tarvittava kytkentä. Kytkentään ei ole merkitty operaatiovahvistin + ja - käyttöjännitteitä eikä piirin nastanumeroita (joudut katsomaan piirien nastojen numerot piirin datalehdestä).
+------R2-----+ C1 | |\ | Input --||-R1----+--|-\ | C1 | >-------+--||- Output GND------|+/ |/ Op Amp
Komponettiarvoja:
R1 47 kohm R2 47 kohm C1 10 uF C2 100 uF
Valmista kytkentää jossa mukana piirilevykuvatkin etsivän kannattaa katsoa Hifi-lehden numerossa 3/1995 julkaistu vaiheenkääntökytkentä.
Audiosignaalin vaiheenkäännön voi tehdä myös passiivisella audiomuuntajaan perustuvalla kytkennällä seuraavasti:
Sisään ------------/ II /----------- Ulos 1 / II / / II / / II / / II / / II /------------ Maa / II / / II / / II / / II / Maa ------------/ II /------------ Ulos 2
Yllä olevassa kuvassa audiosignaali (linjatasoinen monosignaali) viedään audiomuuntajan sisääntuloon. Keskiulosotolla varustetusta audiomuuntajan ulostulosta saadaan kytkennän jälkeen kaksi ulostuloa "Ulos 1" ja "Ulos 2", joista tulevat signaalit ovat 180 asteen vaihe-erossa toisiinsa verrattuna. Toisessa näistä ulostuloista (riippuu muuntajan johtojen järjestyksestä kummassa) on sisään tuleva audiosignaali samanvaiheisena kuin se tuli ja toisessa signaali vaihe käännettynä.
Audiomuuntajaksi tähän kytkentään sopinevat erilaiset audiomuuntajat, jotka ovat nimellisimpedanssiltaan 600 ohmia tai suurempia eikä sisään- että ulostuloltaan (mielellään nuo sisään ja ulos suunnilleen samaa luokkaa). Mielellään muuntajan impedanssi saisi olla hiukan tuota 600 ohmia suurempi. Muuntajan perustuvia kytkentöjä haittaa bassotaajuisilla monien ainakin halvempien muuntajien aiheuttama bassovaimentuma ainakin alimmilla bassoilla.
Mitä ongelmia on fet-operaatiovahvistimilla audiokäytössä ?
Monet nykyaikaiset FET-operaatiovahvistimet (esim. OP275) ovat audio-ominaisuuksi erinomaisia, mutta ne sopiva vain kytkentöihin, joissa ei ole yliohjauksen vaaraa. FET-ottoiset operaatiovahvistimet kääntävät signaalin vaiheen maksimitason ylittävillä signaaleilla. Vain NPN-ottotransistoreilla toteutetut tyypit, kuten vanha kunnon NE5534 eivät käyttäydy näin.
FET-operaatiovahvistimien yliohjausilmiö on selvin jänniteseuraajaksi kytketyssä ei-kääntävässä kytkennässä. Yksi tapa välttää vaiheen kääntämisestä aiheutuva pulssi on kytkeä ei-kääntävän oton kanssa sarjaan vastus. Monissa sovellutuksissa yliohjausongelma ei tule esille, koska käyttöjännite on yleensä +/-15 volttia ja linjataso ainoastaan muutamia voltteja.
Mistä voin ostaa elektroniikan komponentteja hifirakennusprojekteihini ?
sfnet.harrastus.elektroniikka usein kysytyt kysymykset -listaan on kerätty myös elektroniikkakomponentteja myyvien liikkeiden yhteystietoja. Tämä lista löytyy osoitteesta http://www.hut.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.elektroniikka/liikkeita.html.
Mistä löydän lisää tietoa elektroniikkalaitteiden rakentamisesta ?
Paljon tietoa elektroniikkarakentamisesta löytyy sfnet.harrastus.elektroniikka usein kysytyt kysymykset (FAQ) -listasta, joka löytyy osoitteesta http://www.hut.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.elektroniikka/. Jos kysymykseesi ei löydy täältä vastausta, niin sitten kannattaa kysyä asiaa sfnet.harrastus.elektroniikka-uutisryhmästä.
Löytyykö mistään rakennusohjeita High-End-liitoskaapelien tekoon ?
Osoitteesta http://www.tnt-audio.com/clinica/diyce.html löytyy muutama erikoisrakenteisen liitäntäkaapelin rakennusohjeet. Jos erikoiskaapelien virittely kiinnostaa, niin kannattaa vilkaista noita sivuja ja katsoa josko nämä ratkaisut miellyttävät.
Huolto ja korjaaminen
Mistä saan tietää mikä on omistamani hifilaitteen merkkihuolto ?
Varmin tapa jos se onnistuu helposti on kysyä tätä huoltoasiaa joko laitemerkkiä myyvästä liikkeestä tai sen maahantuojalta mikä on laitteen merkkihuolto.
Osoitteesta http://www.oppaat.fi/W3/huolto/huolto.html löytyy lista eri kodinkone ja hifilaitteiden laitemerkeistä ja niiden merkkihuolloista.
Miten Sonyn televisiossa pääsee huoltotilaan ?
Epäviralliset tiedot Sonyn televisioiden huoltotilasta löytyvät osoitteesta http://members.accessus.net/~090/awh/sonypal.html. Jokainen käyttäköön näitä omalla vastuullaan, koska huoltotilan säädöillä voi helposti sekoittaa television toiminnan ja joissain tapauksissa rikkoakin laitteen. Kannattaa muistaa että edellä mainitut ohjeet huoltotilasta eivät toimi kaikissa Suomessa myytävissä Sony-televisioissa. Omat rävellykset omalla vastuulla!
Kannattaa sitten todella katsoa ja tietää, mitä tekee siellä huoltotilassa, koska siellä saa kyllä tehtyä parantumatonta tuhoa, jos ei tiedä mitä tekee. Jos meinaatte tehdä mitään säätöjä huoltotilassa, niin ottakaa kaikkein ensimmäiseksi asetusten alkuarvot ylös. Jos ne on hukassa ja joku menee pieleen niin laitteen saattaminen takaisin alkuperäiseen kuntoon on melko toivotonta.
Miten puhdistan television/videon/stereoiden kaukosäätimen ?
Jos kaukosäätimen näppäimistö on kumia, niin puhdistus on melkoisen helppoa. Perusteellinen puhdistus on syytä tehdä jossain vaiheessa, koska sillä voi pidentää kaukosäätimen toimivuusaikaa. Kaukosäätimen puhdistaminen on tosin hieman vaivalloista, koska tämä vaatii kaukosäätimen purkamisen.
Tee näin:
- Avaa säätimen kuoret erilleen. Tämä voi olla vaikeaa koska kaikkia säätimiä ei ole tarkoitettu avattavaksi kuluttajan toimesta. Yleensä kaukosäätimien kotelot on kasattu muutamalla ruuvilla ja kotelon reunassa mahdollisesti olevilla kynsillä (varo ettet katkaise niitä tai menee liimaushommiksi).
- Irrota piirilevy varovasti kannesta. Kiinnitys on yleensä toteutettu ruuveilla tai muovikynsillä.
- Jos kannen ja levyn välissä on irto-osia niin laita ne talteen ja huomaa, miten ne oli alunperin paikallaan.
- Piirilevyn yläpuolella on silikonikuminen näppäimistömatto, joka irrotetaan joko piirilevystä tai kannesta, kumpaan se nyt sitten onkaan tarttuneena.
- Puhdista kumimatto sekä kaukosäätimen yläkansi erimerkiksi vedellä ja astianpesuaineella lämpimässä vedessä. Älä hankaa liian kovalla voimalla !
- Huuhtele ja kuivaa kansi sekä matto niin hyvin kuin se on mahdollista talouspaperilla ja jätä ne kuivumaan.
- Jos piirilevyssäkin on selvästi likaa, niin voit puhdistaa sen esimerkiksi isopropanolilla.
- Kun kaikki kaukosäätimen osat ovat kuivuneet, aloita kokoonpano päinvastaisessa järjestyksessä kuin purkaminen.
Lopputulos on lähes uutta säädintä vastaava ja toimii taas kauan. Näppäimistön puhdistamisessa ei kannata käyttää alkoholia, koska pirtu liuottaa näppäimissä olevan johtavan materiaalin pois, jolloin näppäimistö ei toimi enää. Kaukosäädin toimii yleensä hyvin muutaman alkoholilla puhdistuksen jäljiltä, mutta useamman kerran jälkeen kontakti alkaa kadota.
Mikäli kaukosäätimessä on muovinäppäimet, niin ne on yleensä toteutettu siten, että kumimaton päällä on muovisia painikenappeja. Ennen kaukosäätimen avaamista kirjaa jokaisen painetulla symbolilla kuvioidun näppäimen paikka tarkkaan ylös että pystyt saamaan ne takaisin oikeille paikoilleen. Muuten puhdistaminen onnistuu samoin kuin kuminäppäimisissä kaukosäätimissä kuten on edellä kerrottu.
Mistä johtuu että televisioni kaukosäädin ei toimi kun huoneessani on päällä kirkkaat valot ?
Vian hakemiseksi kannattaa ensin kokeilla toimiiko kaukosäädin hyvin pimeässä huoneessa. Jos kaukosäädin toimii pimeässä paljon paremmin, niin kannattaa metsästää se valolähde mikä tuuppaa infrapunalilaan vastaanottimen tukkoon tai vastaavasti peittää alleen kaukosäätimen infrapunalähetteen.
Tällaisen häiritsevän IR-säteilyn voi saada aikaan esimerkiksi joku voimakas valaisin (esim. kirkas halogeenivalo). Toinen mahdollinen ongelman aiheuttaja voi olla pieneen loisteputkeen perustuva "energiansäästöpolttimo", joka saattaa tuupata ulos valoa joka värähtelee hyvin lähelle kaukosäätimen IR-säteilyn modulaatiotaajuutta. Kun ongelmallinen valonlähde on löytynyt, niin se pitää joko poistaa tai sijoittaa siten, että se ei ole häiriöksi infrapunakauko-ohjattavaa laitetta.
Mikä on vikana "hakkaamalla" korjaantuvissa televisioissa ?
Hakkaamalla korjattavissa telkkareissa on katkos jossakin. Useimmiten vika on kylmäjuotos, mutta vika voi olla myös liittimissä. Harjaantunut setä sanoo 5 minuutin vilkaisulla, mitkä juotokset kannattaa tinata uudelleen.
Mitä osia videonauhurin sisällä pitää puhdistaa ?
Videonauhurin nauharata pitää pitää puhtaana, joten kaikki nauhaohjaimet pitää aina puhdistaa huolellisesti. Nauharadan osat puhdistetaan alkoholilla ja pumpulipuikolla, mutta kuvarumpuun pumpulipuikolla ei pidä mennä koskemaan. Kuvarummun puhdistuksessa käytetään pehmeää nukkaamatonta kangasta tai tätä varten tehtyjä säämiskällä päällystettyjä puhdistuspuikkoja. Varsinkin kuvarumpu on niin herkkä osa, että sen puhdistaminen kannattaa ehdottomasti jättää jollekin sellaiselle ihmiselle, joka varmasi osaa sen (kuvarummun vaihto on kallis operaatio).
Nauharadalla olevan kumisen painorullan kunto kannattaa tarkistaa puhdistuksen yhteydessä ja jos se on huonossa kunnossa, niin se kannattaa vaihtaa uuteen. Painorullia myyvät videoiden varaosia myyvät liikkeet (esimerkiksi Suomen Huoltopalvelu Oy Puh: 09-560500 Hki).
Miten korjaan hajonneen kaukosäätimen ?
Mitään yksiselitteistä vastausta tähän ei voi antaa, koska mahdollisia vikoja on monia erilaisia. Aika yleinen vika kaukosäätimissä on IR-LED:in irtoaminen juotoksesta tai piirilevyn liuskojen katkeaminen siitä lähistöltä kun koko juotospiste irtoaa piirilevyltä. Tämän vian saa yleensä kuntoon kolaamalla IR-LEDin kunnolla kiinni piirilevyyn. Joskus kaukosäätimen pudotessa on voinut joku muukin juotos irrota tuolta sisältä. Muita mahdollisia vikoja kaukosäätimissä on että kaukosäätimen sisällä oleva resonaattorikide on hajonnut mekaanisessa täräyksessä. Uusia resonaattorikiteitä saa varaosana televisioiden varaosia myyvistä liikkeistä.
Toinen yleinen vika on nuo näppäimistön huono toimivuus, minkä voi yleensä korjata kunnollisella puhdistamisella ellei näppäimistö ole kulunut ihan loppuun.
Miten voin poistaa televisioon ilmestyneen voimakkaan sirityksen ?
Jos koneessa on takuuta jäljellä, niin vie se kyseisen merkin huoltoliikkeeseen. Sirinä tulee todennäköisesti juovapääteasteen jonkun kelan värähtelystä. Se voidaan poistaa lakkaamalla juova-asteen kelat erikoislakalla muutamaan kertaan. Auttaa noin 90% varmuudella. Muita syitä siritykseen voi olla vaakapoikkeutuskelojen värähtely tai suurjännitteen vuoto laitteessa olevan pölyn tai eristevian takia.
Mikä vika on kun Nokian/Saloran/Finluxin/Akain 100 Hz televisio menee pimeäksi ?
Näiden Semitecin valmistamien televisioiden alkusarjan mallien tyyppikiva oli vertikaalipäätteen IC:n hajoaminen (eri lähteissä syyksi esitetty väärää suunnittelua tai alihankkijoiden komponenttivikaa). Nykyään ongelmallisen sarjan laitteisiin tehdään takuuna muutos, joka poistaa ongelman. Mikäli vertikaalipääte hajoaa takuuajan jälkeen ja koneessa ei ole muutoksia tehty, ne on mahdollista saada tehtyä takuuseen. Muilta ominaisuuksiltaan Semi-Techin 100Hz kone on erittäin hyvä. Uudemmissa tuotantosarjoissa ongelmia ei tätä hajoamisongelmaa enää pitäisi olla.
Kasettidekkini päätti ryhtyä soittamaan c-kasetteja liian nopeasti. Missä vika ?
Yksi syy ongelmaan voi olla, että ettei kuminen painerulla paina tarpeeksi lujaa nauhaa kasetin nopeutta säätelevää pyörivää tappia vasten. Saattaa olla, että kumi on jo aikansa elänyt ja kovettunut. Jos kasettinauhuri on tuplapesämalli, jossa on tuplanopeuskopiointi, niin silloin syynä voi olla myöskin tuplanopeuden kytkimen jääminen jumiin tuplanopeusasentoon.
Kaiuttimeni bassoelementti rupesi pitämään kummallista ääntä silloin tällöin, mitä voin tehdä asian korjaamiseksi ?
Kaiuttimen bassoelementti voi olla tällaisessa tilanteessa rikki tai se on huonosti kiinni. Ensimmäisenä kannattaa katsoa onko kaiutinelementti kunnossa olevan näköinen (kartiossa ei naarmuja tai repeämiä ja kartion reunat kunnossa). Jos bassoelementistä tulee vielä jotain ääntä ulos, niin silloin voisi olettaa kaiutinelementin olevan kunnossa ja kannattaa vilkaista mahdollista ongelmaa elementin kiinnityksessä. Kiinnitysongelmaa voi koittaa ratkaista löysäämällä bassonelementin kiinnitysruuveja ja varovasti nitkuttelemalla elementtiä, kunnes resonanssi häviää ja lopuksi kiristämällä ruuvit takaisin tiukalle.
Mihin perustuu kylmäsprayn käyttäminen elektroniikan vianhaussa ?
Elektroniikkavikojen tyypillisin ongelma on ns. kylmäjuotokset ja huonot kontaktit, jotka saadaan havaittua antamalla kyseisille paikoille lämpöshokkeja. Lämpölaajeneminen aiheuttaa huonoissa juotoksissa kontaktikatkoksia saadessaan kylmää (-50C) ja toimii taas lämmettyään (+20C). Näin kylmäspraylla saa monia vikoja paikallistettua.
Kylmä huonontaa myös puolijohteiden ja elektrolyyttikondensaattoreiden johtavuutta, joten lämpimänä melko oikosulussa oleva komponentti ei enää olekaan oikosulussa kun se on tarpeeksi kylmä.
Mistähän se mahtaa johtua kun vahvistimen äänenvoimakkuutta säätäessä kaiuttimista kuuluu särinää/ratinaa ? Voiko ongelmaa jotenkin korjata kotikonstein ?
Nämä häiriöt johtuvat tyypillisesti siitä, että äänenvoimakkuuden säädössä käytetty potentiometri pätkii. Se saattaa olla sisältä kulunut, hapettunut tai likainen. Tämä on tyypillinen ilmiö vanhoissa laitteissa, joissa potentiometreja on käännelty paljon vuosien varrella.
Jos laite on uudehko, potikka tuskin on vielä loppu, kuten vanhemmissa laitteissa taas rahinan syy usein on. Potikka vaan on likainen tai muuten vähän kulunut rahisevaksi. Silloin jokin sopiva puhdistusaine (contact spray tai vastaava elektroniikkaliikkeestä) ruiskutettuna potentiometriin saattaa antaa jopa vuosia taas toimivaa volumesäätöä. Tämä on erittäin yksilöllistä, mutta ennen kallista ja työlästä potikan vaihtoa suihkeita kannattaa kokeilla.
Suosittelen ns. voitelevaa puhdistusainetta, ei pelkkää puhdistavaa. Voiteleva aine myös voitelee potikan liukua paremman kontaktin lisäksi ja kitka ja siten kuluminen vähenee. Sopivia aineita ovat elektroniikkakaupoista saatavat voitelevat puhdistusaineet (Kontakt 60, Kontakt PRF 7-78 jne.).
Tavallinen CRC ei ole suositeltava, koska se tekee potikasta usein jäykän ja vinkuvan, kun pinta todella puhdistuu ja voiteluaineet siinä samassa mukana. Potentiometrissa oleva voiteluaine estää hapettumista, kun ilma ei pääse kosketuksiin kontaktien kanssa. Lisäksi CRC:n pullo, erityisesti punainen (onko se nyt 5-56 tjsp) ei kuitenkaan ole kovin terveellinen aine joutuessaan elektroniikan sekaan, koska tälle aineelle on ominaista sen tunkeutuminen joka paikkaan (jopa komponenttien sisään).
Tuo puhdistusaineen tulee ruiskuttaa potentiometrin sisään. Puhdistusaineen suihkuttamisen jälkeen äänenvoimakkuuden säädintä kannattaa liikutella edestakaisin. Kannattaa muistaa, että äänipäihin, videon koneistoihin tms. tällaista voitelevaa puhdistusainetta EI SAA missään nimessä suihkuttaa, muuten käy köpelösti. Toinen mahdollisuus on puhdistaa jollaiin ei voitelevalla ja sitten laittaa potentiometriin sopivaa voiteluainetta (esim. "LPS-1 Rasvaton voiteluaine" on suositeltu).
Riippuen tuurista tällaisella suihkeella tehtävällä "korjauksella" laite saattaa toimia pitkään oikein hyvin. Huonommalla tuurilla samat ilmiöt tulevat hyvin pikaisesti esille (lyhytaikainen "korjaus") ja sitten ei auta paljon muuta kuin harkita potentiometrin vaihtamista uuteen.
Miten voisin korjata vanhan miksauspöydän, jossa potentiometrit rahisevat ?
Oikea korjaus riippuu siitä, mitä meinaat tehdä sillä mikserillä. Jos meinaat ihan omaksi iloksesi puuhailla jotain pientä, niin sitten voit selvitä suhteellisen vähällä - kontaktispraytä potikoihin ja kytkimiin, jolloin ne saattavat toimia hyvin vähän aikaa oikein hyvinkin.
Mutta jos meinaat käyttää mikseriä vähänkään rankempaan tarkoitukseen, niin sitten sieltä pitäisi kaikki liikkuvat osat uusia, liu'ut ym. vaihtaa uusiin varmasti hyvin toimiviin. Jos mikseri on ollut enimmäkseen käyttämättä, niin sitten kontaktit ainakin tuottavat välillä yllätyksiä, joten vaihtoon ne menevät, riippuen tietysti laitteen laadusta.
Palautetta tästä sivusta voi lähettää palautekaavakkeella.
Tomi Engdahl <[email protected]>
Takaisin hakemistoon