Hifilaitteiden ja tarvikkeiden ostaminen

Perusteet

Millaisia neuvoja olisi stereoiden ostoon ?

Ensiksi ennen laitteiden ostamista kannattaa miettiä, mihin laitteistoa meinaa käyttää. Esimerkiksi kotiteatteriharrastajilla, klassisen musiikin ja popin kuuntelijoilla on hiukan erilaisia vaatimuksia laitteiston suhteen. Kaiuttimen valinnassa vaikuttavat sekä kuunteluhuoneesi akustiikka, miten voit sijoittaa kaiuttimet ja millaisia ominaisuuksia kaiuttimelta halua. Toiset haluavat kaiuttimelta mahdollisen puhtaan keskiäänialueen toiston, ja toisille taas laadukkaat bassot ovat tärkeimmät asiat.

Hifilaitteita kannattaa rohkeasti mennä kyselemään oikeisiin hifiliikkeisiin, koska niistä löytyy ammattitaitoa alalta. Kodinkoneliikkeiden myyjät eivät yleensä ymmärrä MITÄÄN äänentoistosta (poikkeuksiakin kyllä on).

Ennen kuin lähtee ostamaan kaiuttimia on hyvä selvittää tietoja kuunteluhuoneesta (mm. koko, onko kivi- via puutalo), mihin kaiuttimet voisi siellä sijoittaa ja minkä tyypistä musiikkia meinaa niillä kuunnella. Kun nämä tiedot ovat selvillä, osaa hifiliikkeen myyjä antaa hyviä neuvoja, mitkä olisivat mahdollisesti sopivia kaiuttimia. Lopullinen valitan kannattaa tehdä itse kuuntelemalla kaiuttimia omalla mielimusiikilla (ota CD-levy mukaan liikkeeseen). Parhaan kuvan kaiuttimien toiminnasta lopullisessa ympäristössä saa kun kuuntelee niitä rauhallisesti kotona (monesta hyvästä hifiliikkeestä saa kaiuttimia myös kotiin asti kuunneltavaksi, joten kannattaa kysyä tätä kun on löytänyt liikkeessä hyvin soivan kaiuttimen).

Tyypillisiä laitteiden hintoja:

  • Viritinvahvistimet lähtevät noin 1500 markasta
  • Perusmallisen CD-soittimen saa 700-800 markalla
  • Hifikaiuttimien parihinnat lähtevät noin tonnista pari, mutta vähän parempiin menee helposti useampi tonni parilta

Peruslaitteiston saa siis hankittua hiukan reilulla 3000 markalla. Jos haluaa paremman laitteiston ja enemmän ominaisuuksia, niin sitten hintaakin tulee enemmän. Esimerkiksi 1997 vuoden lopussa Hifilehti testasi hifiliikkeiden kasaamia noin 6000 markan hifilaitteistoja ja kaikki olivat hyviä.

Jos olet itse kasaamassa 5000-6000 markan hintaluokassa olevaa stereolaitteistoa, niin laitteisiin sijoitettavat rahat kannattaa yleensä sijoittaa suunnilleen seuraavassa suhteessa:

  • CD-soitin 1000 mk
  • Viritinvahvistin 1500 mk
  • Kaiuttimet 2500-3500 mk
  • Kaapelit yhteensä 100-200 mk

Vähän reilun kolmen tonnin systeemin voi kasta vaikka seuraavan suuntaisella hintajaolla:

  • CD-soitin 900mk
  • Vahvistin 1200mk
  • Kaiuttimet 1200mk

Järjestelmää ostaessa kannattaa panosta ennemmin kohtalaiseen vahvistimeen ja cd-soittimeen ja hyviin kaiuttimiin kuin tasaisesti kaikkiin. 1000 ja 2000mk vahvistimien (saati cd-soittimien) äänenlaadut eivät tyypillisesti eroa merkittävästi toisistaan (poikkeuksiakin) on, mutta 1000 ja 2000mk kaiuttimilla on tyypillisesti jo eroa todella paljon äänenlaadussa.

Ainakin halvimmissa pienissä kotistereopaketeissa jälleenmyyjät ja maahantuojat jakavat usein harhaanjohtavaa informaatiota, koska niin tekevät kaikki muutkin. Eli esitteissä oleviin teknisiin tietoihin tai myyjän kertomuksiin ei kannata sokeasti luottaa. Kotiteatterivillitys käy nyt niin kuumana, että monet valmistajat tuovat markkinoille halpoja paketteja vaikka niiden laatu olisikin vähän niin ja näin. Ostoksiin pätee sama sääntö kuin aina ennenkin: pää kylmänä ja mitään ei kannata kuuntelematta ostaa.

Lehtien laitetesteistä voi saada lisävinkkiä ostamiseen, mutta ostopäätöstä ei kannatta tehdä pelkästään testituloksen perusteella, koska sinun mieltymyksesi laitteiden ominaisuuksien suhteen on luultavasti erilainen kuin testin tekijöiden. Vaikka se HiFi-lehden mies kuinka pitäisi jostain mistä sinä et pidä, niin älä hemmetissä osta sitä. Sen sijaan osta sellainen, joka miellyttää sinua. Ostotilanteessa rahaakin tärkeämpi osa on maalaisjärjen käyttö ja laitteiden kuuntelu.

Mistä löydän audiolaitteiden testejä verkosta ?

Osoitteista http://www.audiophilia.com/ ja http://www.audioshopper.com/archive.htm löytyy monia audiolaitteiden testejä.

Verkkokäyttäjien mielipiteitä erilaisista audiolaitteista löytyy osoitteesta http://www.audioreview.com/.

Onko laitteissa aina takuu ?

Ensiksikin takuu on täysin vapaaehtoinen. Valmistajan tai maahantuojan ei ole mikään pakko antaa takuuta tuotteelle. Tästä voi siis päätellä, että myös takuuehdot ovat täysin valmistaja- tai maahantuojakohtainen asia. Takuuehdot vaihtelevat hyvin yksinkertaisista todella mutkikkaisiin.

Suomessa tehdyissä yksityishenkilöiden kaupoissa on voimassa kuluttajansuojalaki, joka takaa perusturvan. Lisätietoa tästä saa kuluttajaviraston sivuilla osoitteesta http://www.kuluttajavirasto.fi/. Jos tuotetta ei koske Suomen kuluttajansuojalaki, voi valmistaja antaa minkälaisia takuuehtoja tahansa (tietenkin kaupantekomaan lakien rajoissa).

Kuka vastaa laitteiden takuusta ?

Kauppa on ostajan ja myyjän välinen, ei ostajan ja valmistajan. Kuluttajasuojalain mukaan myyjä vastaa laitteen tms. virheettömyydestä. Takuu sinänsä ei merkitse mitään, vaan laki lähtee siitä että tuotteen on kestettävä kohtuullinen aika. Kohtuullisen käyttöajan määrittäminen on tapauskohtaista ja mitään normaalia kulumista ei korvata. Kuluttajansuojalailla ja takuuehdoilla ei ole sinänsä mitään tekemistä toistensa kanssa. Kannattaa myös muistaa, että kuluttajansuojalaki koskee vain yksityisten ihmisten tekemiä ostoksia

Takuu on ns. aftersales-palvelua, jonka tarkoituksena on vakuuttaa ostaja tuotteen hyvyydestä. Juridisesti takuuehdot sitovat myyjää tai valmistajaa sen jälkeen, kun kauppasopimus on tehty; ne kuuluvat osana kaupan ehtoihin. Takuuehdoista näkee, kuka vastaa laitteen toimittamisesta takuuhuoltoon ja missä tämä takuuhuolto on. Mitään yleispätevää nyrkkisääntöä tähän ei siis ole. Erityisen tarkkana kannattaa olla maailmalta ostetuissa tuotteissa, joiden takuuehdoissa on myyjän vastuu saatettu ohittaa kokonaan.

Kansainvälisissä takuuehdoissa on aika usein maininta Limited Warranty - Rajoitettu Takuu. Jos saat säästöä ostaessasi laitteen muualta ja olet samalla maksanut laitteen myyjille rahaa (katteen muodossa) mahdollisista takuukorjauksesta, etkä siis voi vaatia paikallista jälleenmyyjää huolehtimaan laitteesi takuista.

Jotkut laitevalmistajat huoltavat paikallisesti minkä tahansa laitteensa ostopaikasta riippumatta tai/ja maksavat sen takuusta vastaavalle jälleenmyyjälle. Monissa tapauksissa toimitaan myös aivan päinvastoin, eli maahantuoja huoltaa ja vastaa jälleenmyyjille vain itse tuomistaan laitteista suojaten näin samalla omia markkinoitaan.

Kun tuotetta valitaan, kannattaa miettiä haluaako tuotteen, joka vian löytyessä korjataan nopeasti vai tuotteen, johon vikoja ei yleensä ei edes tule.

Mikä on kasettimaksu ?

80-luvun puolivälissä Suomeen tuli kasettimaksu. Jokaisessa tyhjässä C-kasetissa, tyhjässä videokasetissa ja vastaavassa tallennusmediassa on minuuttien mukaan laskettu vero. Maksu kasettimaksu tekee noin 2 markkaa kasettia kohti ja videokasettimaksu noin 8 markkaa videokasettia kohden. Tietokoneissa ja äänittävissä cd-soittimissa käytettävistä tallentavista cd-levyistä peritään heinäkuun 1998 alusta alkaen vastaavaa kasettimaksua kuin tyhjinä myytävistä kaseteista ja ääninauhoista. Tämä veroluonteinen maksu sisällytetään tallennusmedian vähittäismyyntihintaan. Kasettimaksun suuruus riippuu tallennusmedian tyypistä. Maksut (vuoden 2000 kevät tilanne) ovat seuraavan suuruiset:

  • 3 penniä/minuutti äänikasetilta
  • 4,5 penniä/minuutti kuvakasetilta
  • 1 penni/minuutti tietokone CD-R & RW
  • 3 penniä/minuutti audio CD-R & RW
  • 3 penniä/minuutti MiniDisc

Noihin maksuihin tulee lisäksi vielä mukaan ALV-vero. Eli nämä maksut lisäävät siis audiokäyttöön myytävän audio-CD-R:n hintaa reilulla kahdella markalla ja tietokonelevyjen hintaa melkein markalla. Tarkemmat tiedot aiheesta löytyvät aiheen virallisilta webbisvuilta osoitteesta http://www.teosto.fi/info1.html.

Lisäksi kasettimaksua peritään erillisistä MP3-tallentimista 3 penniä minuutilta keskimääräisen tallennuspituuden mukaan. Maksun suuruuden vahvistaa vuosittain opetusministeriö neuvoteltuaan sekä maksuvelvollisten tahojen että oikeudenhaltijoita edustavien järjestöjen kanssa.

Kasettimaksua perustellaan sillä, että medialle kuitenkin äänitetään jotain sellaista, jonka takia jokin muusikko menettää rahaa, koska äänitettä ei ostettu vaan kopioitiin. Kasettikorvaukset muodostavat merkittävän osan suomalaisen audiovisuaalisen kulttuurin tukiverkostoa. Kasettimaksu on tuottanut vuosittain yhteensä noin 50 miljoonaa markkaa. Käytännössä Teoston perimät maksut tilitetään erillisen kasettimaksutoimiston kautta alan järjestöille ja taiteilijoille. Kasettimaksukorvauksia saavia yhteisöjä ovat esimerkiksi Teosto, Gramex, Esek, Luses, Kopiosto, Suomen elokuvasäätiö ja AVEK.

Mainittakoon, että VHS-C ja kasimiliisisissä videokaseteissa sekä DAT-kaseteissa ei ole hinnassa kasettiveroa. Ei myöskään "pro" CD-R-levyissä, ne kun ovat tietokonelevyjä, eikä musiikkilevyjä (vaikka niille voikin musiikkia tallentaa). Lisää tietoja löytyy Teoston sivuilta osoitteesta http://www.teosto.fi/.

Miksi musiikki-CD-R-levyt maksavat paljon enemmän kuin datakäyttöön tehdyt levyt ?

Vaikka levyt ovat periaatteessa samaa pohjatavaraa (musiikkikäyttöön tehdyssä levyssä on vain tunnistuskoodi lisätty), on monia asioita, jotka tekevät musiikki-CD-R-levyistä kalliimpi. Musiikkikäyttöön tehdyssä CD-R-levyissä kasettimaksu nostaa levyn hintaa hiukan yli markalla. Tätä maksua ei kuitenkaan lisätä levyn hintaan hifiliikkeessä, vaan jo levyn tullessa maahan, joten maksun aiheuttamat kustannuksen kertautuvat levyn kulkiessa useamman jakeluportaan lävitse (maahantuoja, jälleenmyyjä). Lisäksi yksi merkittävimmistä levyjen hintaan vaikuttavista tekijöistä on myyntimäärät; audio-CDR -levyjen volyymit ovat huomattavasti pienemmät kuin data-levyjen, joten luonnostaankin levyjen hinta on korkeampi.

Mistä löydä hifiliikkeiden webbisivuja ?

Alla on lista muutamista Suomessa toimivista hifiliikkeistä joilla on verkossa sivut (lista ei ole täydellinen Suomen liikkeiden lista):

Laajempia listoja hifiliikkeistä löytyy osoitteista http://www.fi/haku/linkkihakemisto/Harrastukset_ja_vapaa-aika/Hifi/ ja http://www.geocities.com/testeri/hifi_linkit.html.

Miten laitteita voi tilata Saksasta ?

Helpoin tapa on varmasti etsiä saksalaisten hififirmojen webbisivuja ja katsoa sieltä tilausohjeet. Ainakin seuraavia on uutisryhmässä kehuttu:

Ennen kuin rupeat kysymään toimituksista mitään newssiryhmässä, niin lue tarkkaan sivujen ohjeet läpi. Lisäksi kannattaa muistaa, että kuvauksia tilauskokemuksista on vaikka kuinka paljon newsseihin postattuna, joten parasta on kun haet ensin käsiisi aihetta käsitteleviä newssiartikkeja ennen kuin rupea kysymään samaa aihetta uudelleen ja uudelleen. Vanhoja newssiartikkeja voi kätevästi hakea vaikka Dejanews-palvelun kautta (tämän helpottamiseksi tässä FAQ:ssa on yksinkertaistettu Dejanews hakusivu sfnet.harrastus.audio+video.* ryhmille).

Yleensä tilaukset onnistuvat helpoimmin, jos käytössä on joku kansainvälinen luottokortti. Nykyään Saksasta voi tilata myös postiennakolla, joten jos et omaa VISA-korttia tai vastaavaa, niin kannattaa kysellä tätäkin mahdollisuutta.

Toimituskuluja tulee tyypillisesti luokkaa 150-600mk riippuen tavaran painosta ja firmasta. Kannattaa kysellä tilauksen yhteydessä ne tarkat hintatiedot ja toimitusehdot, niin ei tule yllätyksiä koska toimitushinnat vaihtelevat aika suuresti firmasta toiseen. Laitteiden tilaus Saksasta on EU-alueen sisäistä kauppaa, joten ALV-verot maksat Saksaan sikäläisen tason mukaan (katso ovatko jo mukana listahinnoissa) ja mitään tulleja tai maksuja Suomeen ei tarvitse maksaa.

Onko verkossa liikkeitä, jotka myyvät käytettyjä hifilaitteita ?

Seuraavat käytettyyn hifin liikkeet on uutisryhmässä mainittu ja linkki edelleen toimii:

Onko verkossa käytetyn audion osto- ja myyntipalstoja ?

Keltaisessa pörssissä osoitteessa http://www.keltainenporssi.fi/ on oma alueensa audiolaitteille. Keltaisen pörssin uusimman lehden osto- ja myynti-ilmoitusten lukeminen on maksullinen palvelu, mutta vanhempia ilmoituksia voi lukea ilmaiseksi.

Audiopolilla on Espoon Otaniemessä oma pienimuotoinen osto- ja myyntipalsta osoitteessa http://www.tky.hut.fi/~audio/source/markkinat.html.

Osoitteesta http://hifitori.dhs.org/ löytyy Hifitori niminen ilmainen hifilaitteiden osto- ja myyntipalsta.

Miten hifilaitteet tulisi pakata postissa kuljettamista varten ?

Tärkein asia pakkaamisessa on se, että sisältö ei saa päästä liikkumaan paketin sisällä, seuraavaksi tulee se, että paketissa ei saa olla "tyhjää" (Siis paketin sisällön tulee tukea pakettia sisältäpäin) ja vasta sen jälkeen tulee iskunvaimennus pehmusteita lisäämällä. Hyvin pakattu ei välttämättä tarkoita tonnikaupalla pehmusteita.

Hifilaitetta lähetettäessä pakettiin tulee ehdottomasti laittaa myös särkyvää merkinnät, jotta posti käsittelee sitä muita paketteja varovaisemmin lajittelussa ja kuljetuksessa.

Suurin osa postissa rikkoontuneista paketeista johtuu siitä, että lähettäjä on pakannut ne väärin. Hyvin pakattuna (esimerkiksi alkuperäinen tehtaan laatikko siinä olevien styroksien kanssa) hifilaitteet kulkevat hyvin postipaketteina. Kalliita laitteita lähetettäessä kannattaa myös kovasti harkita postin vakuuttamista, koska postipaketin vakuuttaminen on edullista johtuen siitä, että vahinkoja sattuu harvoin, mutta auttaa kyllä jos vahinko sattuu omalle paketille.

Mistä saa maalenkkien poistossa käytettäviä antennierottimia ?

Seuraavassa muutamien kohtuuhintaisten antennierottimien ostopaikkoja:

  • Partco (Puh: 09-5876960) Helsingissä myy "ANT EROTIN" (JEBSEE EU-634) hintaluokkaan 50 mk + ALV (eli noin 60 mk). Toimittavat myös postin kautta (toimituskuluja tulee noin 40 mk)
  • Suomen Radioamatööritarvike myy tuotetta "J A-A Junction häiriöadapteri televisioon" hintaluokkaan noin 50 mk.
  • Yleiselektroniikan komponenttiliikkeestä Helsingistä saa ostaa antennijohdon erottimia nimellä "JEBSEE EU-634 CABLE/VCR GROUND BREAKER FEED THRU SURGE PROTECTOR". Hintaluokka on noin 60 mk.

Listassa olevista tuotteista olen havainnut JEBSEE EU-634 sekä "J A-A Junction häiriöadapteri televisioon" hyvin toimiviksi. Kummatkin noista on varustettu normaaleilla TV:n antennijohdon liittimillä, joten ne voi helposti kytkeä antennijohdon väliin. JEBSEE EU-634 vaikuttaa perustuvan kondensaattoreille tehtyyn erotukseen ja "J A-A Junction häiriöadapteri televisioon" taas vaikuttaa sisältävän pienen muuntajan.

Näiden paikkojen lisäksi antennierottimia voi kysellä antennitarvikkeita myyvistä ja antenniasennuksia tekevistä liikkeistä. Näissä tosin tällaiset erikoistuotteet tahtovat maksaa noin 200 mk ja ovat monesti F-liittimillä varustettuja, joten eivät suoraan käy "normaalin" antennijohdon väliin ellei liittimiä vaihda tai sovita.

Mistä saa maalenkkien poistossa käytettäviä erottimia linjakaapeliin ?

Radioduosta (Isoroballa Helsingissä, puh (09) 601 544, fax (09) 644 466) saa ostaa RCA-johtoon meneviä audiosignaalin erotusmuuntajia. Hintaluokka on noin 100 mk.

Bilteman luottelosta löytyy (tuote 31-441 vuoden 1998/1999 luettelossa sivulla 33) noin 40 mk maksava audioerotusmuuntaja RCA-liittimin varustetuna.

Näiden paikkojen lisäksi tällaisia erotusmuuntajia kannattaa kysellä lähinnä autohifiliikkeistä.

Mistä voin ostaa sovittimen optisen ja koaksiaalisen S/PDIF-liitännän väliin ?

Näitä sovittimia on kaupoissa muutaman valmistajan tekemänä. Newssiryhmässä on mainittu ainakin seuraavat tuotteet:

Laitteita kannattaa kysellä musiikkiliikkeistä. Tyypillinen hintaluokka tuollaiselle soittimelle on muutamia satasia.

Jos haaveilet ostamisen sijasta itse rakentamista, niin Elektor Electronicsin kirjasta 306 Circuits löytyy kytkentä nimeltä "Splitter for S/PDIF coax/optical output", joka osaa muuttaa signaaleita optisesta koaksiaaliseksi ja toisin päin sekä jakaa yhden lähdön signaalin useammalle laitteelle. Vinkkejä muuntimen rakentamiselle löytyy myös osoitteesta http://www.hut.fi/Misc/Electronics/docs/audio/spdif.html.

Mistä voin ostaa elektroniikan komponentteja, kaapeleita ja liittimiä omiin projekteihin ?

Elektroniikan komponentteja myyvät tähän erikoistuneet liikkeet, joista löytyy yleensä myös hyvä valikoima erilaisia kaapeleita ja liittimiä. sfnet.harrastus.elektroniikka FAQ sisältää listan elektroniikkaliikkeiden yhteystiedoista osoitteessa http://www.hut.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.elektroniikka/liikkeita.html.

Mistä voin ostaa materiaalia kaiutinkoteloiden rakentamiseen ?

Kaiutinkoteloiden rakentamiseen sopivaa puulevyä kannattaa kysellä oman alueen puutavaraliikkeistä. Yleensä lastulevyä, vaneria ja liimapuuta on noissa saatavana. Monessa kaiutinrakennusohjeessa mainittu MDF-levy on hiukan hankalampaa hankittavaa. kyseistä levyä ei ole saatavissa läheskään jokaisesta puutavaraliikkeestä, ja harvasta sitä saa pienemmissä erissä kuin koko levyn (noin 5 m^2, hinta tyypillisesti noin 300-600 mk riippuen paksuudesta).

Seuraavista liikkeestä pääkaupunkiseudulla saa MDF-levyä mittoihin sahattuna (tiedot kesä 1999):




STARKKI Herttoniemi




Sahaajankatu 6




00810 HELSINKI




Puh. 759 859




Fax. 7598 5859




Levyt pitää tilata etukäteen ja ne saa parin
päivän toimitusajalla. MDF-levyä saatavilla ainakin
25 mm paksuuteen saakka. 25mm levy on noin 120 mk/m^2 hintaluokassa
valmiiksi sahattuna.






Puusepänliike P. Myllykoski Oy




Viertolantie 3




01800 Klaukkala




Puh. 8794656




Fax. 8797083




Liike tekee keittiökalusteita sekä komeroita ja myy
rakennuslevyä mittoihin sahattuna. Liikkeestä löytyy
MDF-levyä paksuuksilla 12, 16 ja 19 mm. Hintaluokka noin 100
mk/m^2. Levyä saa mittoihin sahattuna, kun tilaa levyt pari
päivää etukäteen. Liike sijaitsee Klaukkalassa
(noin 30 km Helsingistä pohjoiseen).










Palautetta tästä sivusta voi
lähettää 
palautekaavakkeella.



Tomi Engdahl <[email protected]>






Takaisin hakemistoon