Sähköverkko
Tässä sfnet.harrastus.audio+video FAQ käsitellään audio- ja videosysteemin sähkönsyöttöön liittyviä asioita, joista on ollut keskustelua sfnet.harrastus.audio+video -uutisryhmässä:
Peruskysymykset
Onko oma sähkönsyöttösysteemi tarpeen äänistudiolle ?
Oma sähkönsyöttöryhmä on studiossa välttämättömyys vanhoissa rakennuksissa, joissa on nelijohdinjärjestelmä, eli nolla ja suojamaa yhdessä. Omalla ryhmällä saadaan virta ja siten PEN johdon jännitehäviöt pidettyä minimissä ja siten laitteen kuoret edes suurin piirtein vakiopotentiaalissa.
Uudemmissa rakennuksissa, jossa on käytössä viiksijohdinjärjestelmä ovat PE ja N erillään ja PE johdin virraton, joten laitteiden rungot ovat samassa potentiaalissa ja balansoimattomiakin signaalilinjojenkin kanssa voi tulla toimeen. Näissä uudemmissa rakennuksissa se oma ryhmä ei ehkä ole niin välttämätön.
Miksi sähkölaitteen maadoittaminen toisen huoneen maadoitettuun pistorasiaan on vaarallista ?
Tämä määräys johtaa juurensa vanhoista sähköturvamääräyksistä: Aikoinaan maadoittamattomia pistorasioita sai asentaa tiloihin joita ei katsottu vaarallisiksi (eli esim lattiat ovat eristävää materiaalia eikä huoneessa ole kosketeltavia isoja maadoitettuja metallipintoja). Tällöin katsottiin, että vaikka laitteessa olisi vikaa hengenvaaraa ei olisi, koska lähellä ei ole mitään tukevaa maata.
Oletetaan, että maadoittamattomassa pistorasiassa olevassa laitteessa on eristevika, joka aiheuttaa, että sen kuori tulee jännitteiseksi. Jos laitetta kosketetaan hyvin eristetyssä paikassa, ei tästä saa vielä kovin pahaa sähköiskua. Mutta jos lähettyvillä onkin metallikuorinen laite, joka on kiinni maadoitetussa pistorasiassa, niin sen kuoressa kiinteä maa. Yhtäaikaa viallista maadoittamatonta laitetta ja kunnolla maadoitettua laitetta koskettaessa ollaankin sitten suoraan vaiheen ja maan välissä, mistä seuraa vakava sähköisku.
Nykyään uusissa asennuksissa ei käytetä kuin maadoitettuja pistorasioita. Sähköturvamääräykset sanovat, että erilaisia pistorasioita ei saa sijoittaa samassa huoneessa 4m lähemmäksi (vaakasuora etäisyys) toisiaan (sähkötarkastuskeskuksen A1 1993). Tämä johtaa käytännössä yleensä siihen, että pistorasioita maadoitettuihin vaihdettaessa huoneen kaikki pistorasiat on yleensä vaihdettava.
Mitä ovat erilaiset sähkölaitteiden suojausluokat ?
Standardin SFS-EN 60950 "Tietotekniikan laitteiden ja sähkökäyttöisten toimistokoneiden turvallisuus" mukaiset suojausluokat ovat:
- Luokka "I": Kosketeltavat johtavat laiteosat on peruseristetty jännitteisistä osista, ja lisäksi suojamaadoitettu.
- Luokka "II": Kosketeltavat johtavat laiteosat on eristetty jännitteisistä osista peruseristyksen lisäksi lisäeristyksellä, tai vahvistetulla eristyksellä
- Luokka "III": Laite liitetään suojajännitteeseen, eikä siinä synny vaarallisia jännitteitä.
Huomio: Käytössä on vielä suojausluokan "0" laitteita joissa on vain peruseristys. Nämä ovat tarkoitettu käytettäväksi vain maasta ja muusta johtavasta ympäristöstä eristetyissä tiloissa, jolloin eristyksen pettäessä ei vielä synny välitöntä vaaraa. Erikoistapauksissa laitetta voi käyttää myös suojaerotusmuuntajaan liitettynä. Suojausluokan 0 asennuksia ja laitteita ei hyväksytä enää työ- ja toimistokäyttöön.
Mitä sähkötöitä saa tavallinen sähkönkäyttäjä tehdä itse ?
Sähköalan töitä tekevän henkilön tulee olla tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu. Riittävää huolellisuutta noudattaen on sallittua tehdä seuraavia sähköalan töitä:
- 1) enintään 250 voltin nimellisjännitteisten asennusrasioiden peitekansien irrotusta ja kiinnitystä, yksivaiheisten pistotulppien, liitosjohtojen, jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-, korjaus- ja huoltotöitä sekä näihin rinnastettavia töitä,
- 2) nimellisjännitteeltään enintään 50 voltin vaihtojännitteisiin tai 120 voltin tasajännitteisiin laitteistoihin kohdistuvia sähkötöitä,
- 3) käyttötöitä sähkölaitteistossa, jonka jännitteiset osat on suojattu tahattomalta koskettamiselta, sekä
- 4) omaan käyttöön rakennettujen sähkölaitteiden korjaamista, jos tämä liittyy sähköalan harrastustoimintaan.
Lähde: Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (516/1996) sähköalan töistä
Turvatekniikan keskus tarjoaa kysymyspalstallaan seuraavan kuvauksen mitä saa tehdä itse:
Tavallinen sähkönkäyttäjä voi tehdä ainoastaan eräitä vähäisiä töitä, jos varmasti osaa tehdä ne oikein ja on riittävästi perehtynyt työhön liittyviin ohjeisiin ja sähköturvallisuuteen. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi
- asunnon sulakkeen vaihtaminen
- valaisimen liittäminen katossa olevaan "sokeripalaan"
- sähkölaitteen rikkoutuneen pistotulpan, johdon ja johdossa olevan välikytkimen vaihtaminen
- yksivaiheisen jatkojohdon valmistaminen ja korjaaminen
- pistorasian ja valaisinkytkimen kannen irrottaminen ja kiinnittäminen esim. tapetoinnin ajaksi
- enintään 50 voltin vaihtojännitteisiin tai 120 voltin tasajännitteisiin laitteistoihin kohdistuvat työt, esim. aurinkokennoasennukset
Palautetta tästä sivusta voi lähettää palautekaavakkeella.
Takaisin hakemistoon