Puhelintekniikka
Lankapuhelin
Onko puhelinlinjan normaalisti kahden kytketyn johdon napaisuudella merkitystä ja kumpi väri pitäisi olla kumpi (vihreä & punainen)?
Puhelinlinjan johdoilla ei tavalliseen puhelimeen ole merkitystä. Kuitenkin keskuksissa johdot kytketään aina oikeinpäin. Punainen piuha on A-johto ja vihreä B-johto.
Mikä muuten on Suomessa tavallinen linjan soittojännite ?
Se on noin 75 VAC 25 Hz.
Millaisen käyttöjännitteen puhelinlaite saa linjalta ?
Puhelinkeskuksen puoleisesta päästä syötetään yleisimmin 48V jännite linjalle virranrajoituksen kanssa. Koska tilaajakaapeli voi olla pitkäkin, pienenee jännite puhelimen puoleisessa päässä huomattavasti pienenkin virrankulutuksen vuoksi, joten puhelimen rinnalta mitattuna jännite on paljon pienempi, tyypillisesti noin 6-10V luokka. Tällöin puhelimen läpi menevä virta on tyypillisesti alueella 20-100 mA. Tavallinen lankapuhelin kuitenkin toimii hyvin laajalla jännitealueella. Vanhoissa puhelinkeskuksissa käytettiin 60V syöttöjännittä. Puhelinvaihteissa jännite voi olla 24V.
Miten voin nauhoitaa puhelinkeskustelun ?
Yksinkertaisimmat menetelmät saada puhelu nauhoitettua on laittaa mikrofoni puhelimen kuulotorven kaiuttimen lähelle (ei kovin kätevä) tai käyttää puhelinkeskustelun magsneettisesti poimivaa kelaa joka kiinnitetään impukupilla puhelimeen (ei toimi kunnolla kaikkien puhelimien kanssa ja herkkä ulkoisille häiriöille). Kummatkin näistä menetelmistä tuottavat huonolaatuista signaalia ja ovat häiriöherkkiä.
Muita mahdollisuuksia puhelun nauhoittamiseen on tätä varten myytävät sovittimet, joita kannattaa kysyä paikallisen puhelinyhtiön liikkestä. Nauhoituadadapetreja on tyypillisesti kahta mallia: toinen menee puhelimen ja linjan väliin ja toinen menee kuulotirveen menevän johdon väliin.
Aiheeseen liittyviä kytkentöjä löytyy osoitteesta http://www.hut.fi/Misc/Electronics/circuits/teleinterface.html. Omia kytketöjä tehdessä kannattaa muistaa että yleiseen puhelinverkkoon saa kytkeä vaan hyväksyttyjä päätelaitteita.
Paljonko puhelinjohdosta voi ottaa virtaa ?
Voimassa olevat puhelinlaitteiden määräykset (NET4) sanoo lepotilassa olevan puhelimien ominaisuuksista seuraavaa:
Eristysresistanssin a- ja b-johtimien välillä on oltava vähintään 1 Mohm 100V jännitteellä mitattuna. Huom. Jos päätelaite käyttää silmukkavirtaa lepotilassa, ei eristysresistanssia mitata. Laitteen ottama virta saa olla enintään 1 mA 48V jännitteellä ja 800 ohm syöttövastuksen kanssa mitattuna. Lepotilassa olevan päätelaittteen impedanssin itseisarvon on oltava taajuusalueela 200-3400 Hz vähintään 10 kohm, kun päätelaitteen navoissa vaikuttavan jännitteen tehollisarvo on 0.5 V. Vaatimus koskee tasajännitteen kumpaakin napaisuutta.
Puhetilassa puhelimen pitää olla tasavirtavastukseltana pienempi kuin 440 ohmia virta-alueella 20-50 mA. Vaihtovirtaimpedanssin pitää olle sellainen että heijastusvaimennus on suurempi kuin 10 dB 600 ohm referenssin suhteen.
Miksi perinteisessä puhelinpistorasiassa on kolme kosketinta vaikka puhelinlinja tarvitsee vain kaksi johtoa ?
On totta että perinteinen puhelinlinja tarvitsee vain kaksi johtoa, jotka menevät noihin toistensa lähellä olevaan kahteen puhelinrasian reikään. Käytössä on ainakin ollut järjeselmiä, joissa hyödynnetään myös tuota kolmatta kosketinta. Se kolmas jalka saattoi olla käytössä mm. lisäkellon tai maadoituspainikkeen kanssa. Kolmatta nastaa käytetään yleensä puhelinkeskusjärjestelmissä, ei yleensä normaaleissa kotiliittymissä.
Yleisin kolmannen nastan käyttö lienee maadoituspainiketoiminto. Siinä puhelimessa sijaitsevalla maadoituspainikkeella maadoitettiin hetkellisesti linjan toinen napa. Puhelinkeskus tunnisti tämän ja pystyi suorittamaan tähän kytkettyjä erikoistoimintoja. Esimerkiksi vaihteen alanumerossa tuolla saatettiin kertoa vaihteelle että ulkopuhelu kääntyi takaisin välittäjälle tms. Maadoituksen ideana siis, että linjan molemmat navat menivät kaksi- (tai jopa vielä useampi-)käämisen releen kautta, ja vastakkaissuuntaiset virrat kumosivat normaalisti toisensa. Mutta maadoittamalla puhelimesta toinen napa linjan summavirta poikkesikin nollasta ja rele teki sitten jotain, tilanteesta riippuen. Maadoitus oli sikäli näppärä idea, että sitä yhtä ja samaa maalankaa saattoi käyttää monen alaliittymän kesken, eikä sitä tarvinnut välttämättä johdottaa edes itse vaihteelle asti, jos kiinteistön sisäiset maadoitukset olivat kunnossa.
Miksi puhelimen kauttimen johdottaminen stereoihin ei toimi ?
Puhelinlinjaan suoraan yhteydessä olevaa puhelimen kuulokeosan kautinliitäntää ei saa missään nimessä yhdistää suoraan mihinkään vahvistimeen tai muuhun vastaavaan laitteeseen. Kaikki ulkoiset laitteet jota puhelinlinjaan liität pitää olla siitä galvaanisesti erotettuna. Suorassa kytkennässä on monta vikaa:
- 1. sähköiskuvaara (varsinkin jos linjalle tulee joskus ylijännite)
- 2. Se ei toimi oikein
- 3. Se lähtettää linjalle häiriönä voimakasta verkkohurinaa
- 4. Potentiaalinen vaara rikkoa jotain puhelinkeskuksesta
- 5. Se on määrysten vastainen
Stereoyhdistelmäsi on todennäköisesit maadoitettu jotain reittiä (yleensä anteennijohto), ja kun kytket puhelimen kaiuttimen (joka on yhteydessä puhelinlinjaan) tuonne stereoon kiinni niin oikosuljet puhelinlinjan oman asuntosi maahan (joka voi olla kaiken lisäksi eri potentiaalissa kupuhelinkeskus). Jos taas stereosi ei olisi yhteydessä maahan mistään, niin kytkemällä sen puhelinlinjaan voit saada vaarallisen jännitteen stereon kuoreen: soittojännite on noin 90V vaihtojönnitettä ja se tuntuu kun sen saa sormille (ukkosylijänniteistä nyt puhumattakaan).
Puhelinlinjan kanssa ei kannata leikiä. Ota selvää ensin ennenkuin rupeat väsäämään mitään. Ja sittenkin on kaikkein parasta käyttää valmiina saatavia sovittimia, niin tietää laitteistonsa sitten täyttävän määräykset. Hyväksymättömän telepäätelaitteen kytkeminen yleiseen puhelinverkkoon on rangaistavaa.
Miten omakotitaloon tuleva puhelinmaakaapeli tulee kytkeä talon sisäjohdotukseen ?
Jos puhelinyhtiöltä tilataan puhelinliittymä tai muu yhteys, niin vanhastaan kytkentämaksuun on sisältynyt tarpeelliset johdotustyöt, joten normaalin puhelimenkäyttäjän ei yleen tarvitse koskea näihin. Itse asennettavien ADSL-yhteyksien kanssataloon jossa ei ole ennen ollut puhelinyhteyttä voi olla tarpeen tehdä kytkentä (tai tilata puhelinasentaja tekemään sen jos ei tarkkaan tiedä mitä on tekemässä).
Uudemman kansainvälisen standardin mukaan taloon tuleva kaapeli kytketään niin että sininen/sininen-valkoinen pari tulee ensin käyttöön (joissain kaapeleissa tämä pari on merkitty sininen & valkoinen väreillä). Toinen pari on oranssi ja kolmas vihreä (jos on neljäs pari se on ruskea).
Kuka laatii telealan määräykset Suomessa ?
Telealan määräykset laatii ja niitää valvoo Viestintävirasto, jolla on on WWW-sivut osoitteessa http://www.ficora.fi/. WWW-sovuilta löytyy paljon tietoa ja voimassa olevat määräykset. Tletoimintamäärykaset löytyvät osoitteesta http://www.ficora.fi/suomi/tele/n2540.htm.
Mitkä määrykset koskevat talossa olevaa puhelinkaapelointia ?
Viestintäviraston määräys THK 25 D / 2003 M "Määräys puhlinsisäjohtoverkoista". Kyseinen määräys on saatavissa verkosta osoitteesta http://www.ficora.fi/suomi/document/Viestintavirasto25D2003M.pdf. Muita teletoimintaan liittyviä määräyksiä löytyy osoitteesta http://www.ficora.fi/suomi/tele/n2540.htm.
Mistä löydän telepäätelaitteiden määräykset ?
- Telepäätelaitteiden tekniset vaatimukset löytyvät Viestintäviraston määryksestä THK 20 I /97 M
- Sähkömagneettinen yhteensopivuus on määrätty Telehallintokeskuksen määräyksessä THK 24 B /97 M.
- Liikenneministeriön Telemarkkinalaki sisältää määräyksiä telepäätelaitteiden maahantuonnista, myynnistä ja kaupanpidosta
Puhelinkortit
Miten puhelinkortit toimivat ?
Jo käytöstä käytännössä poistuneet puhelinkortit kuten Telen Nonstop perustuvat Ranskassa kehitettyyn puhelinkortijärjestelmään. Puhelinkortissa on 256 bittiämuistia, mihin on tallettu kortin tiedot sekä siellä oleva rahamäärä (1 bitti markkaa kohden). Puhelinautomaatti sitten lukee kortilla olevat tiedot ja kääntelee kortilla olevia markkoja vastaavia bittejä toiseen asentoon sitä mukaan kun niitä kuluu. Kortti on suunntieltu siten, että siinä olevaa kutakin bittiä voi kirjoittaa vain kerran, joten rahaa voi kirjoittaa vain kortilta pois. Liästietoja puhelinkorttien tekniikasta löytyy osoitteesta http://www.epanorama.net/documents/smartcard/telecard.html.
Miten puhelinkortit toimivat ?
Puhelinkortit kuten Telen Nonstop perustuvat Ranskassa kehitettyyn puhelinkortijärjestelmään. Puhelinkortissa on 256 bittiä muistia, mihin on tallettu kortin tiedot sekä siellä oleva rahamäärä (1 bitti markka kohden). Puhelinautomaatti sitten lukee kortilla olevat tiedot ja kääntelee kortilla olevia markkoja vastaavia bittejä toiseen asentoon sitä mukaan kun niitä kuluu. Kortti on suunntieltu siten, että siinä olevaa kutakin bittiä voi kirjoittaa vain kerran, joten rahaa voi kirjoittaa vain kortilta pois.
Lisätietoja puhelinkorttien toiminnasta löytyy osoitteista http://www.hut.fi/Misc/Electronics/docs/cards/how_chips_work.txt ja http://www.epanorama.net/smartcards.html.
Onko tuo puhelinkortin lataus mahdollista vai onko se vain sellainen epämääräinen huhu ?
Nuo puhelinkortit (Telen Nonstop) on toteuttu niin että korttia ei pysty teknisesti uudellen kirjoittamaan kuulla tavoin kuin rahaa pois sieltä. Erilaisina epämäärisinä huhuina on liikkunut että tuota korttia voisi ladata erilaisn mentelmin kuten 9V paristolla, laittamalla mikroaaltouuniin jne. Yhtään luotettavaa ohjetta tai raporttia tällaisesta yksinkertaisesta tavasta en ole nähnyt. Kaikki ohjeet joista olen kuullut ovat olleet hyvin epämääräisiä urbaanin legendan kuuloisia.
Voi olla että jotain tiettyä jonkun valmistajan kortissa olevaa piiriä on voinut jotenkin rääkätä sopivasti rikki, mutta mistään tällaisesta täkälaisiin kortteihin liittyvää en ole nähnyt vaikka paljon puhelinkortteihin liittyvää aineistoa olenkin lukenut erilaisia lähteistä. Todistakoon joku käsitykseni vääräksi jos omaa tällaista informaatatiota.
Voiko puhelinkorttia väärentää ?
Puhelinkortin väärentäminen on mahdollista, koska tuo alkuperäinen menetelmä ei ole mitenkään turvallinen. Suurin osa huhuina liikkuvista ohjeista ovat sellaisia että ne eivät toimi (jos menetelmä on yksinkertainen niin se ei ole luultavasti oikeasti toimiva). Muutama toimivakin ohje on olemassa ja puhelinkortteja on väärennetty sen verran, että Tele on lisännyt puhelinkorttijärjestelmiinsä lisäominaisuuksia väärennettyjen korttien paljastamiseksi. Puhelinkortin väärentäminen on rikollista toimintaa ja tekniikkaa osaaville ihmisille on olemassa perempiakin hommia kuin puhelinkorttisysteemin väärinkäytön yrittäminen.
Puhelinkortteja on mahdollista väärentää ja tämä on noussut jopa ongelmaksikin asti muutamissa maissa. Koska puhelinkortin toiminta on hyvin yksinkertainen, niin sellaisen pystyy valmistamaan joko kopioimalla yhden kortin tiedot toiselle tyhjälle kortille korttien kirjoitulaitteella (sellaisen ohjeet löytyy verkosta). Toinen mahdollisuus on tehdä kortti jossa pieni mikroprosessori tai muistipiiri joka emuloi tuollaisen puhelinkortin toimintaa.
Verkossa ilmestyvä Phrack Magazine on julkaissut artikkelin puhelinkortin tekniikasta. Se on saavana osoitteesta http://world.std.com/~loki/security/phrack/phrack48.tar.gz
Mistä löydän elektronisten puhelinkorttien ja älykottien lukijoissa olevan liittimen johon kortti työnnetään luettaessa ?
Kyseiseen homaman sopivia älykorttin tartuntayksikköjä löytyy ainakin Yleiselektroniikan helsingin komponenttimyymälästä ja RS-componentsin (http://www.rs-components.com/) luettelosta on älykorttin tartuntayksikköjä (Smart Card Connectors) koodeilla RS 453-785 ja RS 453-791. Koodilla RS 453-785 on normaali perusmalli ja RS 453-791 on kalliimpi laskeutuvilla kontakteilla varustettu. Ainakin RS 453-785 älykorttiliitintä on saanut ihan hyllytavarana Yleiselektroniikkan Helsingin liikeestä.
Modeemit
Miten teen virityksen, jossa smaan puhelinlinjaan modeemin kanssa kytketyt puhelimet eivät häiritse modeemin käyttöä ?
Modeemia käytettäessä muodostuu usein ongelmaksi saamaan linjaan esim toisessa huoneessa kytketty puhelin. Luurin nostaminen ja laskeminen häiritsee yleensä sen verran modeemiyhteyttä, että se katkeaa. Rinnakkaispuhelimia varten on puhelinlaitoksilta saatavana vaihtorelettä, joka katkaisee yhteyden toiseen puhelimeen kun linja on toisesta puhelimesta tai modeemista varattu.
Saman katkaisun pystyy tekemään myös kaupasta saatavilla välipistokkeilla, joilla saadaan muut puhelimet kytkettyä irti linjalta kun yksi puhelimista (tai modeemi) on käytössä. Näissä välipirtokkeissa kerrotaan toiminnasta yleensä seuraavasti: "Asennettaessa kahteen tai useampaan samassa linjassa olevaan puhelimeen mahdollistaa vain yhden puhelimen käytön kerrallaan ts. muista ei voi salakuunnella auki olevaa linjaa." Noita välipistokkeita pitää sitten laittaa ennen jokaista linjalle kytkettyä puhelinta.
Jos käytössä oleva toinen puhelin on samassa huoneessa ja modeemissasi on takana puhelimelle tarkoitettu jatkopistoke, niin kytke puhelimesi siihen. Näin modeemi automaattosesti kytkee tuon puhelimen irti linjalta kun se alkaa itse soittamaan.
Kuinka suuri eritystaso vaaditaan modeemeilta puhelinlinjan ja modeelin tietokoneliitännän väliltä ?
Turvatekniikan keskus on päätynyt tulkintaan, että myynnissä olevien modeemien (TVN 3-piirin, se tavallisin) pitää täyttää vähintään 1 mm pinta- ja ilmavälivaatimuksen, lisäksi eristyksen on kestettävä joko 1000V= jännitekokeen tai 1500V pulssikokeen, kuten standardissa on määritelty. Aikaisemmin on pidetty kiinni tiukemmista eristysvaatimuksista.
Lähde: Turvatekniikan keskuksen tiedote MODEEMIEN SÄHKÖTURVALLISUUSVAATIMUKSISTA 10.10.1997.
Miten korjaan ukkosen hajottaman modeemin ?
Yleisimmin vikaantuvia osia ovat komponentit linjamuuntajan ympäristössä. Tämän päivän nopeissa modeemeissa on elektroniikkaa linjamuuntajan kummallakin puolella, ja tuo linjapuolen elektroniikka vaurioituu helposti ylijännitteestä jos sitä ei ole kunnolla suojattu. Ja kunnon suojauksen tapauksessa sitten pahassa tällissä piirilevyn kuparia kärventyy pois, kompoenttaja sulaa ja muuntaja sekä sen havaittavien lisäksi piileviä vikoja jotka paljastuvat myöhemmin. Muuntajassa saattaa tapahtua läpilyönti ja toisiopuolella oleva elektroniikkakin saattaa vaurioitua.
Jos haluat modemin korjausta kokeilla, niin kannattaa ensiksi vilkaista tuonne linjaliittimen ja muun elektroniikan väliin. Tyypillisesti modeemeissa on 10-20 ohmin vastukset linjaliittimen ja muun elektroniikan välissä. Ylijännitetilanteessa nämä vastukset yleensä palavat poikki rajoittaen vaurioita muuhun elektroniikkaan. Vaihtamalla nämä vastukset uusiin saman kokoisiin leimahtamatonta tyyppiä oleviin vastuksiin. Tämä korjaa vian, jos muuta modeemista ei ole ehtinyt hajota.
Käytännössä useinkaan halvan modeemin korjamainen ei kannata rahallisesti, koska korjaaminen tulee helposti maksamaan uuden modeemin verran ja kyseisene vikaantuneeseen modeemiin on saattanu tulla heti havaittavien lisäksi piileviä vikoja jotka paljastuvat myöhemmin. Samoin ylijännitteen hajottamaa modeemin korjatessa ei varmasti tiedä onko kaikki vaurioitunut tullut varmasti korjattua vai jäikö laitteeseen vielä joku osittain vaurioitunut osa ja laite ei enää täytäkään puhelinlaitteiden vaatimuksia.
Miten on mahdollista, että puhelin toimii hyvin, mutta modeemi ei onnistu saamaan aikaan puhelua ?
Numerovalinnan onnistuminen modeemilla vaatii vähintäänkin neljän eri asian oikeaa toimintaa:
- 1. Tilaajapiirin tasavirtatie kytkeytyy modeemissa
- 2. Keskus lähettää vapaaäänen, jonka modeemi tunnistaa oikein
- 3. Modeemi lähettää äänitaajuusvalintapurskeet oikein
- 4. Keskus tunnistaa äänitaajuusvalintapurskeet oikein
Tyypillinen ongelma modeemeita kytkettäessä esimerkiksi yritysten puhelinvaihteiden liittymiin on, että modeemi ei tunnista oikein kyseisen vaihteen vapaa-ääntä. Tälläisissä tilanteissa korjaukseksi voi kokeilla tämän tunnistuksen pois kytkemistä (katso modeemin ohjekirjasta oikeat AT-komennot taikka kokeile, toimiiko ATX3).
Eräs tapa tapa tutkaista asiaa on siirtyä ATDT änitaajuusvalinnasta hetkeksi tilaajapiirin virtakatkos eli ATDP impulssivalintaan. Vanhemmissa linjareleen valintaraksutuksen käyttäjäkin kuullee pulmitta, uudemmissa ei välttämättä, kun nuo linjareleet on joissain modeemeissa korvattu puolijohdekomponenteilla
Sopiva testihätäapukalu on vaikkapa 'Terminal' tyyppinen ohjelma.
Miten suojaan modeemini ylijänniteiltä ?
Modeemeissa on yleensä sisään rakennettu ylijännitesuojaus pieniä ylijänniteitä vastaan. Suojauksen teho vaihtelee modeemista toiseen. Lisäsuojana voidaan aina modeemeilla käyttää ulkoisia ylijännitesuojia. Kunnolliset ylijännitesuojat maksavat noin 50-100 euroa kappale ja ne vaativat kunnollisen maadoituksen.
Tietokoneiden yleistyessä on saatavissa myös maadoitettuun pistorasiaan meneviä suojia (hintaluokka 15 euroa) ja jatkojohto/ylijännetesuojia puhelinliitännällä (hintlauokka 20-40 euroa). Tietokoneen kanssa toimiessa kunnollinen jatkojohtoratkaisu, jossa ylijännitesuojaus löytyy sekä verkkojännitteelel että puhelinlinjalle samassa paketissa on hyvä ratkaisu, koska se suojaa tietokonelaitteistoa puhelinlinjan ja sähköverkon välisiltä ukkosylijänniteiltä tehokkasti.
Vaatimukset mikä on mihinkin tapaukseen riittävä suojaus vaihtelevat tapauskohtaisesti. Käytännössä kuluttajatuotteissa ei kannata kuluttaa älyttömiä rahasummia jokaisen laitteen suojamiseksi, koska ukkosvaurio on aika varvinainen ja suoralta salamaniskulta ei suojaa mikään kohtuullinen suojaus. Eli suojataan normaaleilta ylijännitteiltä, ja jos tulee paha isku niin sitten se laite vaan hajoaa, mutta sen korvaaminen uudella ei ole ylettömän kallista.
Miten käytän modeemia kiinteästi kytketyllä linjalla ?
Monet normaalilla puhelinlinjalla toimimaan suunnitellut modeemit saa toimimaan myön kiinteästi kytketyllä 2-johtoyhteydellä. Homman ongelmana on, että kiinteästi kytketyltä yhteydeltä ei tule valintasignaalia eikä soittosignaalia. Jotta modeemit saisi toimimaan, pitää vastaanottava modeemi laittaa tilaan jossa se pitää linjaa auki ja vastaa toiselle modeemille vaikka ei saakaan soittosignaalia (yleensä onnistuu ATA komennolla). Lähettävän pään modeemi pitää konfiguroida siten että se ei jää odottamaan valintaääntä soitettaessaan (kun valintaläänen odotus om poissa päältä pitäisi yhteyden syntyä ATD komennolla). Joissain modeemeissa on erityinen toimintatila kiinteästi kytkettyjä linjoja varten (kannattaa käyttää sitä jos sellainen on)ja kannattaa vilkaista ohjekirjassa kerrotaanko mitään kiinteän linjan toiminnasta.
Mitä eroa on radiomodeemilla ja puhelinverkkoon kytkettävällä modeemilla?
Perustoimintaperiaate noissa kummassakin on sama. Modeemissa muutetaan sisään tuleva data jonkunlaisiksi äänitaajuisiksi singaaleiksi jonka saa tuosta siirtotiestä läpi ja toisessa päässä takaisin dataksi. Normaalin puhelinlinjan modeemi on tehty toimimaan yhdellä puhelinparilla jossa kulkee ääntä ja dataa helposti kumpaankin suuntaan.
Radiomodeemit on taas yleensä tehty toimimaan half-duplex radioyhteydellä: ne voivat joko lähettää tai vastaanottaa tietoa kerrallaan. Moodeemissa täytyy olla omat liitäntäsä sisääntulevalle äänisignaalille (radion kaiutinulostulosta) ja lähevällä äänelle (menee radion mikrofonisisääntuloon) sekä joku menentelmä ohjata radio lähetys- tai vastaanottotilaan- Tämä sulkee jo monet puhelinverkon modeemit tähän tarkoitukseen soveltumattomiksi (lukuunottamatta mm. V.21 ja V.23 standardin modeemeita joissa on sopivat liitynnät).
Monissa radiomodeemeissa on tuohon modeemilaitteeseen integroitu vielä itse se radio-osa (lähetin ja vastaanotin).
Mikä voi olla vikana, kun modeemi toimii, ei katkaise linjaa kuin ainoastaan repimällä sen irti seinästä ?
Kannattaa tarkistaa modeemin puhelinliitosjohto. Vääränlaisella linjajohdolla/seinätökkelillä jotkin kaikki modemit toimivat tuolla tavalla. Jos puhelinjohdossa on kaikki neljä johtoa kytkettynä, niin koeta vaihtaa se malliin, jossa on vaan kaksi johtoa.
Jos tämäkään ei auta, niin sitten tilanne voi olla sellainen, että modeemisi on todellakin rikki.
Soittajan tunnistus
Miten soittajan numeron näyttö toimii ?
Soittajan numeron näyttö perustuu siihen, etttä nykyaikaiset digitaaliset puhelinkeskukset välittävät puhelua kytkiessään toisen pään keskukselle puhelun soittajan numeron (jos tätä ei ole erikseen kielletty). Jos puheluun vastaajalla on sopiva telepäätelaite, niin vastauspään keskus voi välittää soittajan numeron vastaajan päätelaitteeseen. GSM-matkapuhelinverkossa ja ISDN-verkossa on signalointiin sisällytetty mahdollisuus tälläiseen toimintaan, joten yleensä tämä palvelu saadaan, kun vaan päätelaite osaa tämän tiedon näyttää.
Normaalissa analogisessa puhelinliittymässä ei ole ollt menetelmää tämän tiedon välittämäseen, kunnes joitain vuosia sitten otettiin käyttöön tämän mahdollistavia lisäpalveluita. Nykyään usealta puhelinyhtiöltä on saatavana tälläinen lisäpalvelu ainakin uudenaikaisten puhelinkeskusten alueella. Normaalissa puhelinliittymässä soittajan numero välitetään puhelimeen äänitaajuisena koodina ennen kuin puhelimen luuri nostetaan (yleensä puhelimen sointisignaalien välissä). Tästä analogisen puheliliittymän numeron välittämisestä on olemassa useita jonkin verran toisistaan poikkeavia ratkaisuja, joten palvelua tilatessa kannatta varmistaa, että laite ja saatu palvelu ovat sellaisia, että ne toimivat yhdessä.
Miten soittajan numeron näyttö toimii normaalissa puhelinlinjassa ?
Soittajan numeorn näyttö normaalissa puhelinlinjassa toimii siten, että puhelinkeskus lähettää soittajan puhelinnumeron puhelimen soittosignaalien yhteydesssä. Soittajan numero lähetetään Suomessa käyttäen DTMF-koodia (normaali puhelimen äänitaajusvalintasignaali) joko ennen ensimmäistä puhelimen soittosignaalia tai ensimmäisen ja toisen soittosignaalin välissä. Numeron vastaanottolaite kuuntelee koko ajan linjaa ja poimii sieltä nup DTMF signaalit ja näyttä ne kuvaruudullaan. Tämä soittajan numeron näyttö on yleensä maksullinen lisäpalvelu, joka pitää erikseen tilata puhelinytiöltä.
Caller ID signaalin lähetyksessä on käytössä Suomessakin kaksi hiukan toisistaan poikkeavaa syteemiä: kehystetty ja kehystämätön.
Puhelinkeskus voi lähettää ID-tiedon kehystettynä, eli numeropaketti D-signaaalilla, perässä tulee numerokoodit ja paketti loppuen C:hen. Eriksson lähettää soittajan numeron tiedot ennen soittoa kehystäen numeron ylidekadisilla merkeillä, eli linjalta tuleva koodi koodi on muotoa DxxxxxxxxxxxC.
Kehystämättömässä systeemissä lähetetään pelkät numerosignaalit DTMF-koodina. Siemens lähettää soittajan numeron ensimmäisen soiton jälkeen kehystämättä.
Nokia lähettää ensimmäisen soittajan numeron ensimmäisen soiton jälkeen.
Miksi monen modeemin Caller ID -toiminto ei toimi Suomessa ?
Ne modemit, jotka eivät Suomessa toimi, toimisivat varmaankin Amerikassa moitteettomasti. Eurooppalainen numerotiedon lähetys on erilainen kuin rapakon takainen ja modemit yleisesti toimivat vain amerikkalaisella systeemillä. Euroopassa tieto lähetetään äänitaajuusnäppäinkoodina jota modeemit eivät yleensä ymmärrä.
Millä piirillä onnistuu DTMF-signaalin dekoodaus ?
Teltone M-8870 DTMF decoder IC on sopiva kaikenlaiseen DTMF-dekoodaukseen. Kyseinen piiri antaa ulos 4-bittisen koodin tunnistamastaan DTMF-signaalista.
Lisää aiheeseen liittyviä kytkentöjä löytyy osoitteesta http://www.epanorama.net/links/telephone.html.
Voiko ISDN-verkkopäätteeltä tulevaa digitaalilinjaa (RJ-45 liitin) jakaa useammalle ISDN-laitteelle ?
ISDN:n S-väylään (RJ-45 liitäntä) voi kytkeä laitteita aivan suoraan rinnan haaroituskappaleella. Vasta kun kaapeleiden pituudet ylittävät 10 metriä täytyy miettiä että S-väylän suunnittelusäännöt toteutuvat. (Päissä päätevastukset, haarat runkokaapelista max. 10 metriä.)
Matkapuhelinkysymykset
Miten NMT-tai GSM-puhelimen saisi soittamaan lyhyen puhelun reletiedolla ?
Tätä toimintoa varten puhelimen pitäisi sisältää autocall -ominaisuus, jolloin puhelu voidaan ohjata päälle ulkoisella releohjauksella. Kaikki vanhat Benefonit sisältäväy kyseisen autocall-ominaisuuden. Jos puhelimessa ei ole autocall-toimintoa, niin sitten automaattisen puhelun toteuttaminen ei enää onnistukaan mitenkään helposti.
Mistähän saisi ruuvimeisselin joka sopisi Nokian kännyköihin ?
Meisseli joka käy kaikkiin nokian puhelimiin on kärjen malliltaan TORX 6 (esim. TX 6x50). Näitä ruuvimeisseleitä saa saa hyvin varustetuista eleketroniikka- ja rautakaupoista, hintaluokka noin 5-10 euroa. Kannattaa sitten olla varuillaan kun availee eikä kannata turhaan avata jollei osaa. Puhelinta avatessa kannattaa muistaa, että kun avaat puhelimesi, niin takuusi raukeaa sillä samalla hetkellä.
Mistä löydän ohjeet Nokia Data Suite -kaapelin tekemiseen ?
Osoitteesta http://www.epanorama.net/links/tele_mobile.html#hacking löytyy linkkejä matkapuhelinten datakaapelien tekoon (mm. Nokia 3110,6110,8110,8110i). Kaapelin rakentamisessa tulee ongelmaksi sitten puhelimeen sopivien liittimien löytäminen sekä riski rikkoa kännykkänsä viritellessään (ei ole takuita, että tuo kytkentä olisi mitenkään virheetön ja oikea). Jotta datasiirto onnistuisi tarvitaan kaapelin lisäksi tuo kaupallinen Data Suite -ohjelmista, jossa on kaikki tuon datasiirtoliitännän aly. Lisätietoa ja parannusehdotuksia kaapelin rakentamiseen voi etsiä alt.cellurar.nokia keskusteluryhmästä.
Mistä saan kännykän pohjaan sopivia liittimiä ?
Service Östling hintaan antenniadaptereita nokialaisiin (muitakin löytyy), joissa on koko liitinkalusto valmiina. Adapterien hintaluokka alle 10 euroa. Lisätietoa voit etsiä webbisivuilta osoitteesta http://www.servcat.com/. Biltema myy edullisia kännykän lisäkuulokkeita, joissa on puhelimeen sopiva liitin, jota voisi mahdollisesti soveltaa omissa virityksissä.
Mistä saan tietoa kännykän pohjassa olevien liittiemien nastojen tarkoituskesta ja käytöstä ?
Kännyköiden pohjassa olevien liittimien nastajärjestykset ja käyttötarkoitusket ovat valmistaja ja kännykkäsarjakohtaisia eivätkä kännykkävalmistajat jakele näitä tietoja mielellään ulos. Aika monen kännykkämallin tiedot on kuitenkin joku selvittänyt ainakin osittain ja tiedot on kerätty osoitteeseeen http://www.mobileworld.org/.
Oma lukunsa on noissa liittimissä käytetyn kännnykän ohjausprotokolla. Ainakin 2110:n protokollasta löytyy selitys osoitteesta http://www.gadgets.demon.co.uk/nokia21xx/index.html. Linuxille on gnokii-softa (http://www.gnokii.org/), joka toimii ainakin 3110/3810:n, 6110:n ja 5110:n kanssa. Kummassakin edellisessä näyttäisi että protokollat on otettu selville analysoimalla sarjaporttiliikennett
Tarjoaako mikään yritys palvelua kastuneiden kännyköiden puhdistamiseksi sisältä ?
Säkkiväline Oy:n Pesupalvelu ainakin Tampereella tarjoaa elektroniikkapuhdistusta, ja heillä on välineet kastuneen matkapuhelimen puhdistamiseen vedestä ja elvytysyritykseen. Myös osalla kännykkähuoltoliikkeistä on käytössä tarvittava ultraäänipesuri.
Voiko kännykän autolaturin tehdä itse?
Tyypillisen kännykän ja auton tupakansytyttimen väliin tarvitaan elektroniikkaa. Matkapuhelimet eivät tyypillisesti syö suoraan n. 10-20 V häiriöistä sähköä, eli sitä mitä autosta saa.
Esim. Nokia 2110:n laturin nimellisjännite on 12 V, mutta laturissa on virranrajoitus. Jos kytket auton tupakansyttyttimen suoraan puhelimen latausliittimeen niin puhelimen latauspiiri menee todennäköisesti rikki - viimeistään siinä vaiheessa kun käynnistät moottorin. (Auton laturi alkaa lataamaan auton akkua => jännite nousee >14 volttiin.)
Eri puhelimet käyttävät eri jännitteitä. Uudemmissa puhelimissa laturi syöttää yleensä noin 4 - 6 V jännitteen. Mikäli et tiedä puhelimesi latausliittimen speksejä etkä varmasti osaa rakentaa sopivaa virtalähdettä jännite- ja virtarajoituksin, suosittelen lämpimästi että ostat valmiin laturin.
Mistä johtuu, että GSM-puhelin aiheuttaa häiriöitä lähellä oleviin audiolaitteisiin ?
GSM-puhelin lähettää radiosignaalinsa voimakkaina purskeina, joten sen lähete on helpommin häiriöinä kuuluva kuin monen muun radiolähettimen.
Vaikka GSM-puhelin toimii 900 MHz taajuusalueella, niin se saattaa aiheuttaa häiriöitä matalammalla taajuudella toimiville laitteille. Tämä ilmiö johtuu siitä, että jokin piensignaaliasteen transistori toimii diodina, kun sen kannalle tuodaan suuri RF-jännite, eli tuo vahvistinaste toimii diodi-ilmaisimena eli kidekoneena, ilmaisten suurtaajuussignaalin audiosignaaliksi.
Ei tuossa GSM lähetteessä sinänsä ole mitään maagista, sillä jos samantehoinen, samalla etäisyydellä ja samalla taajuudella olisi AM lähetin, olisi audiolaitteesta syntyvä häiriö yhtä voimakas. GSM-puhelimen signaali vaan on hiukan helpommin kuultavissa, koska se on tasaisen pulssittainen.
Miten kännyköiden vilkkuantennit toimivat ?
Yksinkertaisimmassa vilkkuantennissa ei tarvitse olla sisällä kuin sopiva kela ja herkkäö vähän energiaa tarvitseva lappu/LED. Tämä kytkentä saa energiansa puhelimen radiolähetteestä ja muutaa sen vaan valoksi. Eli antenniin tuleva energia tuota antennin sisällä olevaa LEDiä käyttää.
Tälläisen vilkkuantennin käyttö ei ole hyvä ajatus, koska tuo antennin LEDin vilkuttaminen syö kännykän radiotehoa tuntuvasti (huonontaa kuuluvuutta) ja vii aiheuttaa häiriöitäkin. Viestintävirasto on kiinnittänyt asiaan aikoinaan huomiota.
Miten saan polttimon vilkkumaan vilkkuantennin tapaan ?
Jos haluaa voimakkasta kännykän ohjaamaa vilkkumista, niin sitten tarvitaan enemmän elektroniikkaa. Pieni johdonpätkä matkapuhelimen antennin lähellä kerää sen verran radioaaltoja, että tasasuuntauksen jälkeen tällä voi ohjata sopivaa herkkää transistoria (esim. joku FET) tai muuta vahvistinta, joka sitten ohjaa merkkivaloa. Hienomma kännykän lähetteen tunnistimet (mm. värinävyöpidike) ovat toki jotain 900MHz kaistalle viritettyjä kunnon radiovastaanottimia, mutta sellasia ei ihan parin kympin hintaluokkaan mahdu.
Millainen on GSM-lähetteen lähettämä pulssi ?
GSM-lähetteen purskeen nousu- ja laskuaika on noin 30 uS ja muistuttaa tuollaista gaussin käyrän puolikasta. Eli se on aika hidas ja harmiton verrattuna esim. nanosekuntiluokan digitaalisignaaleihin. Eihän koko järjestelmä toimisi jos jokainen lähetin olisi samalla häiriögeneraattori. 900 MHz lähetteen tuotokset pysyvät hyvin 200kHz kanavan sisällä.
Miksi matkapuhelinta ei saa käyttää tai pitää päällä lentokoneessa ?
Matkapuhelimen käyttökieltoon lenkokoneissa on useita syitä:
- Matkapuhelimen (etenkin GSM) lähete voin häiritä lentokoneen elektroniikkan toimintaa ja radioliikennettä
- Ylhäällä olevan matkapuhelimen lähete kuuluu monen solun alueelle ja sotkee näin verkon toimintaa tai vie paljon sen resusrsseja
- Matkapuhelinverkko ei pysty seuraamaan liian nopeasti liikkuvaa puhelinta ja doppler-ilmiökin voi tulla ongelmaksi (GSM-verkossa nopeusraja noin 300 km/h).
Miksi GSM valittiin matkapuhelinstandardiksi ?
Matkapuhelinstandardia valittaessa on kaksi todella tärkeää asiaa pidettävä mielessä:
- 1) Taajuuksien käyt|n tehokkuus. Vaikka maassamme on toista miljoonaa matkapuhelinta ja ruuhkahuipun aikana saattaa niistä olla kymmeniä tuhansia tai satoja tuhansia yhtäaikaa käyt|ssä, on käytettävissä olevien kanavien määrä vain parisen tuhatta (NMT450/900 GSM-900), joten on erityisen tärkeää, että samaa kanavaa voidaan käyttää uudelleen erityisesti kaupunkien keskustoissa mahdollisimman lähellä toisiaan, aiheuttamatta kuitenkaan keskinäisiä häiriöitä saman kanavan käyttäjien kesken.
- 2) Puhelimen tulee toimia my|s monitie-etenemisympärist|ssä. Koska puhelimen ja tukiaseman välillä ei yleensä ole suoraa näk|yhteyttä, etenee signaali esim. heijastumalla rakennusten seinistä asemalta toiselle. Ongelma vain on se, että tuo signaali ei etene ainoastaan yhtä reittiä, vaan tyypillisissä tapauksissa se saattaa useampia eripituisia reittejä (ellei muuta niin ainakin heijastuen maasta) ja sopivassa tilanteessa nämä signaalit kumoavat toisensa ja syntyy nollakohta, josta signaalia ei saada vastaanotetuksi, mutta puolen metrin päässä signaali on taas erittäin voimakas.
GSMssä tätä ongelmaa on pyritty kiertämään sillä, että tieto lähetetään yhtenä lyhyenä purskeena, jolloin on hyvä todennäk|isyys, että lyhintä reittiä etenevä purske saadaan kokonaan vastaanotetuksi, ennenkuin pidempää reittiä pitkin etenevä purske kerkiää väliin sotkemaan tuota dataa. Lyhyempikestoiset monitie-etenemisen ongelmat hoidetaan "multipath equalization" konseptilla . Equalizer tutkii signaalia ja päättelee monitie-etenemisen aiheuttaman muutoksen ja käyttää vastakkaista aikakorjainta alkuperäisen signaalin muodostamiseksi.
Lyhyt purske vaatii paljon kaistaleveyttä, joten samalla siihen täytyy laittaa useampia kanavia aikajako- tekniikalla (8 kpl) taajuustehokkuuden saavuttamiseksi. Laajasta spektristä on sekin etu, että nuo nollakohdat ovat hieman eri paikoissa eri taajuuksilla kanavan alueella, joten menetettyä dataa voidaan kompensoida helpommin.
Tässä systeemissä siis kukin kanavalla olevasta kahdeksasta puhelimesta saa vain yksi puheenvuoron kerrallaan, joten se lähetys on varsin katkonaista yhtä puhelinta tarkasteltaessa.
Niitä on muitakin tapoja tuon monitie-etenemisen hoitamiseen, kuten hajaspektritekniikka, jota on sotilaskäyt|ssä ollut käyt|ssä vuosikymmeniä ja joka siviilipuolella on käyt|ssä joissakin lagattomissa LANeiissa sekä uudessa amerikkalaisessa digitaalisessa matkapuhelimissa. Näissä systeemeissä lähetin on koko ajan päällä, mutta sekä lähettimen että vastaanottimen taajuutta muutetaan hyvin nopeasti, jolloin esim. häirintälähettimet ja monitie-eteneminen ei pysy perässä.
Tomi Engdahl <[email protected]>
Takaisin hakemistoon