Ulkomailta tuodut sähkölaitteet

Laitteiden käyttöjännitteet

Miten voin käyttää USA:sta ostettua sähkölaitetta Suomessa ?

USA:ssa normaali verkkosähkän jännite on 117V 60 Hz taajuudella kun se on täällä Suomessa 230V 50 Hz taajuudella. USA:sta ostettua sähkölaitetta ei saa suoraa kytkeä 230V jännitteeseen tai se hajoaa ja aiheuttaa sähköiskun vaaran.

Jos laitteesi käyttää erillistä muuntajaa niin helpoin ja turvallisin ratkaisu on ostaa laitteelle sopivaa käyttöjännitettä tuottava yleisvirtalähde ja käyttää laitetta sillä. Virtalähteen korvaaminen on helpoa, jos alkuperäisen virtalähteen tekniset tiedot löytyvät laitteen mukana tulevasta virtalähteestä, laitteen merkinnöistä tai ohjekirjasta.

USA:ssa on useissa kaupoissa myytävinä pieniä 50W tehonkestoisia sovitinmuuntajia, joilla jenkkilaitteet saa kytkettyä 230V verkkoon. Sovittimia löytyy hyivn varustetuista sähkötuotteita myyvistä liikkeistä ja Radio Shackista. Hintaluokka tuollaisella sovittimella on 8-20 dollaria. Ongelmia noissa sovittimissa on, että osa niistä ei ole suunniteltu jatkuvaan käyttöön (kuumenevat voimakkaasti) ja pistoke ei välttämättä pysy kiinni Suomalaisessa verkkopistokkeessa (pistokkeen piikit lähtee suoraan sovittimen rungosta).

Jos laitteessa on sisään rakennettu muuntaja niin kannattaa tarkistaa onko laitteessa kytkentämahdollisuus myös 230V käyttöjännitteelle. Jos tällaistakaan mahdollisuutta ei ole, niin tarvitset sopivan muuntajan, jollaisia voi ostaa esimerkikisi elektroniikkakomponentteja myyvistä kaupoista. Muuntosähkö valmistaa tarkoitukseen sopivia koteloituja muuntajia ja hintaluokka lähteen noin 30-40 eurosta. Muista hankkia sitten tarpeeksi tehokas muuntaja joka kestää kyseisen laitteen ottaman tehon.

Verkkojännitteiden ero 60 Hz USA:ssa ja 50 Hz meillä ei yleensä nykypäivän laitteissa aiheuta ongelmia ellei laite käytä verkkojänniteen taajuutta johonkin erityiseen (mm. jotkut levysoittimet, kelloradiot, suuritehoiset moottoritoimiset sähkölaitteet). Useimmiten ei, mutta joskus kyllä. Esimerkiksi sähköverkkoon tahdistuvat 60 Hz taajuudelle suunnitellut kellot jätättävät hirveästi kun ne kytketään 50 Hz verkkoon.

Laitteiden sähkösuunnittelun osalta taajuusero vaikuttaa kahteen asiaan: muuntajien mitoitukseen ja pyörivien vaihtosähkökoneitten kierroslukuun. Verkkovirralla pyöriviä vaihtosähkökoneita ei varsin vähän nykyisissä kodinkoneissa, joten se ei ole yleensä ongelma. Jos laitteessa on perinteinen muuntaja, joka on mitoitettu vain 60 hertzille, saattaa käämeissä olla turhan vähän kierroksia, jolloin tyhjäkäyntivirta kasvaa melko suureksi, lämmittäen muuntajaa melko paljon. Pahimmillaan laitteen muuntaja saattaa tälläisessä tilanteessa ylikuumentua. Tämän takia muuntajan lämpenemistä on syytä seurata ainakin alussa. Lisäksi jos laitteen suodatuskondensaattorit on mitoitettu hyvin pieniksi, saattaa laitteen virtalähteen ulostulojännitteen rippeli kasvaa kun taajuus putoaa (mistä voi seurata hurinan lisääntyminen joissain laitteissa).

Yleensä nykyajan kansainvälisille markkinoille tehdyt laitteet on suunnitelu toimimaan 50-60 Hz taajuusalueella, koska esimerkiksi Japanissa on käytössä sekä 110 V/50 Hz (Tokio) että 110 V/60 Hz (Osaka), joten muuntajavalmistajat ovat nykyään varovaisia mitoituksissaan.

Jos laite on vaan yksinkertainen lämmitin tai se käyttää hakkuriteholähdettä perinteisen muuntajan sijasta, niin silloin se ei yleensä taajuuserosta kärsi.

Tietokoneissa on yleensä hakkuriteholähde, joka suostuu ottamaan sisäänsä taajuuksia välillä 47 Hz - 63 Hz, joten taajuusero ei niillä ole yleensä ongelmaksi. Tietokonelaitteissa kannattaa tarkistaa, mitkä laitteet toimivat suoraan sellaisenaan. Ainakin monet uudemmat tietokoneet toimivat pientä kytkintä kääntämällä joko 110V tai 230V jännitteillä, samoin jotkut monitorit ja tulostimetkin. Ylipäätään uusissa pienelektroniikan laitteissa alkaa olla sellainen hakkuriteholähde, johon voi tunkea mitä vain 90-250 V, 47 - 63 Hz (kannattaa tarkistaa ohjeista päteekö tämä laitteeseen). Valmistajat välttyvät tällä eri mallien valmistamiselta eri maihin.

Verkkolaitteellisiin oheislaitteisiin (pienet skannerit) ja moni muu pikkulaite kannattaa mieluummin hankkia kokonaan uusi verkkolaite, tulos on turvallisempi ja luotettavampi. Hyvin paljon sähköä kuluttavia laitteita ei yleensä kannata tuoda eri jännitteen elueelta, koska tälläisen kanssa tarvitaan iso sovitusmuunja, joka tulee hankalaksi ja kalliiksi.

Miten saan toimimaan 110V jännitteelle tehdyn keittimen 230V jännitteellä ?

Varmin tapa saada laite toimimana kunnolla on hankkia sovitusmuuntaja joka muuttaa 230V jännitteen laitten haluamaksi 110V jännitteksi. Tälläisia muuntajia on saatavana useiden satojen ja jopa tuhansien wattien tehoisina. Tehokkaissa muuntajissa ongelmaksi tulee ainoastaan muutajan koko, paino ja hinta. Tälläisen muuntajan saattaa kuitenkin löytää edullisesti käytettynä (esim. Keltaisen pörssin myynti-ilmoituksien avulla). USA:ssa on joissain paikoissa myytvänä keitilaitteille tehtyjä muuntimia, jotka joko tasasuuntaavat tai toimivat himmentimen tavoin rajoittaen laitteen 230V verkosta saaman tehon samaan kuin mitä ne ottaisivat 110V verkosta. Jos laitteita on useampia eivätkä ne sisällä mitään termostaatteja tai vastaavia, niin niitä voi myös koettaa kytkeä kaksi kappaletta sarjaan kiinni 230V jännitteeeseen (tällöin kummallekin samanlaiselle laitteelle jää noin 115V). Käytännön tilanteessa lähinnä kaksi samantehoista jenkkijännitteen polttimoa toimisi kivasti sarjassa, paljon monimutkaisempia ei kannata kokeilla.

Mitä ongelmia on säästömuuntajakytkennällä toteutetulla jännitemuuntimilla ?

Monet halvat (USA:ssa myytävät) 230V->110V muuntimet on tehty säätömuuntajakytkennällä että niistä on saatu pienempiä ja halvempia. Kun säästömuuntaja kytketään tavallisella pistotulpalla verkkoon, voi 110 V lähtö olla joko 0 ja 115 V välillä (maasta mitattuna) tai 115 V ja 230 V välillä riippuen siitä, kumminpäin muuntajan pistotulppa on seinässä. Jos jenkkilaitteiden eristys ei ole suunniteltu kestämään tälläistä isompaa jännitettä, niin tämä ei ole kovin mukava tilanne.

Millainen on ulkomaisten laitteiden sähköturvallisuus ?

Eri maiden sähköturvallisuusmääräykset vaihtelevat joten ulkomailta tuotu laite ei välttämättä täytä niitä vaatimuksina jota täällä vaaditaan turvallisena pidetyltä laitteelta. Lisäksi joidenkin maiden pistorasiat (etenkin USA) on suunniteltu siten että pistokkeen saa niihin vian yksin päin ja laite hyödyntää sitä ominaisuuttaa että vaihe ja nolla ovat aina tietyissä johdoissa (ei suositeltu suunnitteluperuste, mutta saatetaan soveltaa joissa laitteissa ulkomailla).

Yleisesti ottaen amerikkalaiset verkkovirtaan liitettävät laitteet vaan ovat käsittämättömiä leluja, mitä tulee turvallisuuteen. Ehkä se on seurausta alhaisemmasta verkkojännitteestä, joka ei ole niin vaarallinen. Esimerkiksi tietokoneiden ja ulkoisten oheislaitteiden hakkurilähteistä moni voitaisiin suoraan kieltää hengenvaarallisina.

Jos epäilee laitteen turvallisuutta täkäläisissä oloissa, niin kannattaa jättää laite hankkimatta. Jos on tarketta käyttää jotain laitetta jonka eristysten turvallisuudesta ei ole ihan täyttä varmuutta, niin varminta on kytkeä se verkkoon ainoastaan suoraerotusmuunjan välityksellä.

Radiolaitteet

Miksi en voi kuunnella kaikkia radiokanavia USA:sta tuodulla radiollani ?

FM-radion kanavajako on erilainen täällä ja jenkkilässä, joten kaikki radiot ei välttämättä virity kunnolla täkäläiselle kanavajaolle. Lisäksi FM lähetyksissä käytetty signaalille käytettävä esikorostus on meillä ja USA:ssa hiukan erilainen (eli USA:n säädöillä oleva laite ei anna suoraa taajusvastetta täällä vastaanotettavilla FM-lähetteillä).

Takaisin hakemistoon