ePanorama.net


From: Matti Lattu 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: PC peaper
Date: 29 Mar 1999 11:58:36 GMT
Organization: University of Helsinki
Lines: 9
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: vesuri.helsinki.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: TIN [UNIX 1.3 unoff BETA 970613; alpha OSF1 V4.0]

Aki S�kkinen  wrote:
> Tiet��k� joku miten sen piipperin saa vanhasta romusta pois p��lt�?

Jos vanha romu py�rii MS-DOSilla, kokeile residentti� hiljennysohjelmaa,
esim: ftp://garbo.uwasa.fi/pc/sysutil/silence.arc

-- 
Matti Lattu
[email protected]

From: [email protected] (Paul Keinanen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Kondensaattoreista
Date: Tue, 30 Mar 1999 19:16:31 GMT
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 88
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mdcxii.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: Forte Agent 1.5/32.451

On Tue, 30 Mar 1999 16:11:55 GMT, "Mika Rasimus"
 wrote:


:    Eli kondensaattorien merkinn�ist�: Mit� kaikkia tapoja merkit�
: kondensaattorien tietoja siis onkaan? 

Saman valmistajan samantyyppisille kondensaattoreille on yleens�
johdonmukainen koodaus, mutta varmuudella ei v�ltt�m�tt� paljon muuta
uskalla sanoa :-).

: T�m�n alueen FAQ:n mukaan on ainakin
: perinteinen v�rikoodisysteemi (jonka pohjautuminen pikoille selvisi VAOLissa
: vasta erikseen kysym�ll�) jossa 4. raita on merkitty tuntemattomaksi (T�h?
: Eli mik�s se sitten on. Tarkkuus?). 

Polyesterikonkille t�m� tosiaan voisi olla toleranssi, musta 20%,
valkoinen 10 %, vihre� 5 %.

: Sitten on kolminumeroinen systeemi (121
: = 120 pikofaradia) johon ei ainakaan FAQ:ssa mainittu tulevan per��n muita
: merkint�j� (vai onko vaarana, ett� saatan joskus t�rm�t� konkkaan, jossa
: lukee 121K15 ja j��n p�hk�ilem��n, onko t�m� 121uF 15V vai 120pF 15V?)

Konkan koosta ja tyypist� voisi jotain p��tell�. Veikkaisin, ett�
kyseess� on 120 pF, 15 V K=10% (J=5%, L=15%, M=20%), muita kirjaimia
k�ytet��n pikofaradeina annetuissa toleransseissa.


:    Ja sitten on perinteisi� selvemmin numeroituja merkint�j� kuten n�in
: hatusta vedetty 0.012K15, jossa ensimm�inen numero 0.012 voi pohjautua JOKO
: pikoihin TAI mikroihin. Numero 15 kai tarkoittaa 15 Voltin
: j�nnitekestoisuutta. Mutta mit� helvetti� K ja muut kirjaimet tarkoittavat?
 
Olisiko tuo 12 nF 15 V 10 %, tosin ihmetytt��, miten tuo j�nnitekesto
on noin pieni noin pienill� konkilla.

Sitten on viel� keraamisten konkkien l�mp�tilakertoimet, jotka on
merkitty litteiden konkkien yl�p��ss� olevaan "v�rihattuun". Musta NP0
(+/- 0 miljoonasosaa/Celsius), ruskea N030/N033, punainen N075/N080,
oranssi N150, keltainen N220, vihre� N330, sininen N470, violetti N750
(-750 ppm/Celsius), valkoinen P 100 (+100 ppm/C).



: Onko noilla joku standardi, joka olisi my�s hyv� osata. T�h�n samaan
: numerosarjaan taitaa kuulua FAQ:ssa esitetty esimerkki 160MFD 330W V, jonka
: logiikka ei ole allekirjoittaneelle auennut. 160 on mikroja ihan ok (vain
: konkan fyysinen kokoko erottaa pikopohjaisen luvun mikropohjaisesta
: luvusta?) mutta mit� helvetti� nuo kaikki kirjaimet ovat?

Jos ihan tarkkoja ollaan, ensin voisi luulla, ett� kyseess� olisi
Megafardeja tai millifaradeja, mutta arvasit oikein, kyseess� on 160
uF elektrolyyttikonkka, joka on tarkoitettu 330 V virtal�hteisiin
(WV=Working voltage), k�yt�nn�ss� siis jokaisen puolijakson aikana
j�nnitehuippu saa k�yd� jossain 360-390 V hujakoilla (monesti merkint�
330/390 V).

Ymm�rr�n hyvin turhautumisesi, mutta vallitettavasti tuohon ei ole
oikein oikotiet�. On syyt� oppia tunnistamaan erilaisia konden-
saattorityyppej� ja tyypilliset kapasitanssialueet, jota kutakin
tyyppi� yleens� valmistetaan. Konkan koosta voi sitten p��tell�, onko
se tyypillisen kapasitanssialueen yl�- vaiko alap��st� jne. T�m�n
perusteella yleens� pystyy p��ttelem��n, onko arvo, pikoissa, nanoissa
vaiko mikrofaradeissa. 

Lis�ksi on muistettava, ett� kapasitanssit ovat yleens� E6 tai E12
sarjasta, joten jos ensitulkinta antaa jonkin kovin omituisen arvon,
joka ei sovi edes E12 sarjaan, on syyt� ep�ill�, ett� oma tulkinta on
v��rin (ellei kyseess� ole joku tarkkuuskonkka), siten 122 pF konkka
on varsin ep�todenn�k�inen, mutta 1200 pF paljon todenn�k�isempi. Olen
todennut, ett� digitaalisesta yleismittarista, jossa on kapasitanssi
(ja induktanssialueet) on paljon apua ep�ilytt�vien tapausten
selvitt�miseksi. 

Ongelmaksi tulee j�nnitekestojen selvitt�minen, mutta
elektrolyyttikondensaattoreita lukuunottamatta muiden konkkien
j�nnitekestoisuudet ovat t�ysin riitt�vi� tavallisten puolijohteilla
toteutettujen kytkenn�iss�, joten siit� travitsee harvemmin v�litt��.

Langallisten komponenttien merkinn�t ovat jokseenkin j�rkevi�, mutta
pintaliitosluteiden kanssa se vasta ongelma onkin. Monissa on vain
tehtaan sis�isen tuotenumeron pari viimeist� merkki�, josta ei
v�ltt�m�tt� voi edes p��tell�, onko kyseess� vastus, konka, tai per�ti
diodi. N�it� komponentteja ei tosiaan kannata p��st�� karkuun
s�ilytyslokerikoistaan, koska edess� on hurja mittausurakka niiden
tyyppien uudelleen lajittelemiseksi :-).


From: [email protected] (Paul Keinanen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Kondensaattoreista
Date: Tue, 30 Mar 1999 19:16:31 GMT
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 88
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mdcxii.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: Forte Agent 1.5/32.451

On Tue, 30 Mar 1999 16:11:55 GMT, "Mika Rasimus"
 wrote:


:    Eli kondensaattorien merkinn�ist�: Mit� kaikkia tapoja merkit�
: kondensaattorien tietoja siis onkaan? 

Saman valmistajan samantyyppisille kondensaattoreille on yleens�
johdonmukainen koodaus, mutta varmuudella ei v�ltt�m�tt� paljon muuta
uskalla sanoa :-).

: T�m�n alueen FAQ:n mukaan on ainakin
: perinteinen v�rikoodisysteemi (jonka pohjautuminen pikoille selvisi VAOLissa
: vasta erikseen kysym�ll�) jossa 4. raita on merkitty tuntemattomaksi (T�h?
: Eli mik�s se sitten on. Tarkkuus?). 

Polyesterikonkille t�m� tosiaan voisi olla toleranssi, musta 20%,
valkoinen 10 %, vihre� 5 %.

: Sitten on kolminumeroinen systeemi (121
: = 120 pikofaradia) johon ei ainakaan FAQ:ssa mainittu tulevan per��n muita
: merkint�j� (vai onko vaarana, ett� saatan joskus t�rm�t� konkkaan, jossa
: lukee 121K15 ja j��n p�hk�ilem��n, onko t�m� 121uF 15V vai 120pF 15V?)

Konkan koosta ja tyypist� voisi jotain p��tell�. Veikkaisin, ett�
kyseess� on 120 pF, 15 V K=10% (J=5%, L=15%, M=20%), muita kirjaimia
k�ytet��n pikofaradeina annetuissa toleransseissa.


:    Ja sitten on perinteisi� selvemmin numeroituja merkint�j� kuten n�in
: hatusta vedetty 0.012K15, jossa ensimm�inen numero 0.012 voi pohjautua JOKO
: pikoihin TAI mikroihin. Numero 15 kai tarkoittaa 15 Voltin
: j�nnitekestoisuutta. Mutta mit� helvetti� K ja muut kirjaimet tarkoittavat?
 
Olisiko tuo 12 nF 15 V 10 %, tosin ihmetytt��, miten tuo j�nnitekesto
on noin pieni noin pienill� konkilla.

Sitten on viel� keraamisten konkkien l�mp�tilakertoimet, jotka on
merkitty litteiden konkkien yl�p��ss� olevaan "v�rihattuun". Musta NP0
(+/- 0 miljoonasosaa/Celsius), ruskea N030/N033, punainen N075/N080,
oranssi N150, keltainen N220, vihre� N330, sininen N470, violetti N750
(-750 ppm/Celsius), valkoinen P 100 (+100 ppm/C).



: Onko noilla joku standardi, joka olisi my�s hyv� osata. T�h�n samaan
: numerosarjaan taitaa kuulua FAQ:ssa esitetty esimerkki 160MFD 330W V, jonka
: logiikka ei ole allekirjoittaneelle auennut. 160 on mikroja ihan ok (vain
: konkan fyysinen kokoko erottaa pikopohjaisen luvun mikropohjaisesta
: luvusta?) mutta mit� helvetti� nuo kaikki kirjaimet ovat?

Jos ihan tarkkoja ollaan, ensin voisi luulla, ett� kyseess� olisi
Megafardeja tai millifaradeja, mutta arvasit oikein, kyseess� on 160
uF elektrolyyttikonkka, joka on tarkoitettu 330 V virtal�hteisiin
(WV=Working voltage), k�yt�nn�ss� siis jokaisen puolijakson aikana
j�nnitehuippu saa k�yd� jossain 360-390 V hujakoilla (monesti merkint�
330/390 V).

Ymm�rr�n hyvin turhautumisesi, mutta vallitettavasti tuohon ei ole
oikein oikotiet�. On syyt� oppia tunnistamaan erilaisia konden-
saattorityyppej� ja tyypilliset kapasitanssialueet, jota kutakin
tyyppi� yleens� valmistetaan. Konkan koosta voi sitten p��tell�, onko
se tyypillisen kapasitanssialueen yl�- vaiko alap��st� jne. T�m�n
perusteella yleens� pystyy p��ttelem��n, onko arvo, pikoissa, nanoissa
vaiko mikrofaradeissa. 

Lis�ksi on muistettava, ett� kapasitanssit ovat yleens� E6 tai E12
sarjasta, joten jos ensitulkinta antaa jonkin kovin omituisen arvon,
joka ei sovi edes E12 sarjaan, on syyt� ep�ill�, ett� oma tulkinta on
v��rin (ellei kyseess� ole joku tarkkuuskonkka), siten 122 pF konkka
on varsin ep�todenn�k�inen, mutta 1200 pF paljon todenn�k�isempi. Olen
todennut, ett� digitaalisesta yleismittarista, jossa on kapasitanssi
(ja induktanssialueet) on paljon apua ep�ilytt�vien tapausten
selvitt�miseksi. 

Ongelmaksi tulee j�nnitekestojen selvitt�minen, mutta
elektrolyyttikondensaattoreita lukuunottamatta muiden konkkien
j�nnitekestoisuudet ovat t�ysin riitt�vi� tavallisten puolijohteilla
toteutettujen kytkenn�iss�, joten siit� travitsee harvemmin v�litt��.

Langallisten komponenttien merkinn�t ovat jokseenkin j�rkevi�, mutta
pintaliitosluteiden kanssa se vasta ongelma onkin. Monissa on vain
tehtaan sis�isen tuotenumeron pari viimeist� merkki�, josta ei
v�ltt�m�tt� voi edes p��tell�, onko kyseess� vastus, konka, tai per�ti
diodi. N�it� komponentteja ei tosiaan kannata p��st�� karkuun
s�ilytyslokerikoistaan, koska edess� on hurja mittausurakka niiden
tyyppien uudelleen lajittelemiseksi :-).


From: [email protected] (Kim F allstrom)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: MIK� ON ELMON TULI?
Date: Fri, 16 Apr 1999 11:52:31 +0200
Organization: :noitazinagrO
Lines: 23
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: flmac6.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: nntp.hut.fi 924252749 31401 130.233.204.229 (16 Apr 1999 08:52:29 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 16 Apr 1999 08:52:29 GMT
X-Newsreader: Yet Another NewsWatcher 2.4.0

In article <[email protected]>, "topias"  wrote:


:Mik� on t�m� Elmon tuli jossa t�ss� puhutaan? Jokin
:luonnonilmi�, jota Suomessa ei tunneta?

Saint Elmo's fire = koronapurkaus, joka ukonilmalla l�htee
(purje)laivan korkean maston k�rjest� y�sp�in. Esiintyy,
kun s�hk�kentt� ter�v�n k�rjen pinnalla ylitt�� ilman
l�pily�ntikest�vyyden.

"What causes the strange glow known as St. Elmo's Fire? Is this phenomenon
related to ball lightning?"

http://www.sciam.com/askexpert/physics/physics35.html

Kim

-- 

/   t e l :      +  3  5  8  -  4  0  -  5  9  5  -  7  9  2  0     /
                                                    
/   e m a i l :     k  f  a  @  l  e  k  a  .  h  u  t  .  f  i     /

From: Matti Kurkela 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Verkkovirtaa Rinnan? (Aloittelija)
Date: 18 Apr 1999 22:47:13 +0300
Organization: Helsinki University of Technology
Lines: 109
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: tsurani.tky.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 924464839 14084 130.233.18.31 (18 Apr 1999 19:47:19 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 18 Apr 1999 19:47:19 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.5/XEmacs 20.4 - "Emerald"

aallonharja  writes:

> Voiko samaan pistorasiaan kytke� virtaa kahdesta eri virtal�hteest�?
> 
> Esim. Pistorasia P1 on 10 amppeerin sulakkeen alla. Pistorasia P2 on
> 16 amppeerin sulakkeen alla. P1:st� ja P2:sta vedet��n johdot
> jatkojohtoon J. Kuuluuko poks?

Ideasi on laiton ja eritt�in vaarallinen! Selit�n miksi, mutta ensin 
hiukan perustietoja "sein�s�hk�st�":

Suomessa k�ytet��n kolmivaihej�rjestelm��, jossa on kolme
vaihejohdinta sek� nollajohdin. Mink� tahansa vaihejohtimen ja
nollajohtimen v�linen j�nnite on 230 volttia, jota tavalliset
kuluttajalaitteet k�ytt�v�t. Koska saatava j�nnite on vaihtoj�nnitett� 
(ts. j�nnitteen suunta vaihtelee 50 Hz taajuudella), ei ole v�li�
kummin p�in vaihe- ja nollajohdin kytket��n laitteeseen: t�pselin voi
laittaa pistorasiaan kummin p�in vain. Eri vaihejohtimien v�lill� on
eroa sen verran, ett� niiss� j�nnitteen suunta vaihtuu eri aikaan.

Kahden vaihejohtimen v�list� l�ytyy sitten j�nnitett� 400 V, jota
k�ytet��n isommissa s�hk�laitteissa. T�ll�in laite k�ytt�� kaikkia
kolmea vaihetta yht� aikaa. Tavallisesta kodista t�llainen kytkent�
l�ytyy yleens� ainakin s�hk�liedest�.
Kolmivaihekytkenn�ss� on paljon enemm�n virhemahdollisuuksia kuin
"normaalissa" 230V pistorasiassa: kahden vaihejohtimen paikkojen
vaihtaminen kesken��n saa tyypillisesti kolmivaihekytketyn
s�hk�moottorin py�rim��n toiseen suuntaan. Vaihe- ja nollajohtimien
sekoittamisesta seuraa my�s ongelmia.

T�m� liittyy kysymykseesi pistorasioita siksi, ett� tavallisen talon 
230 voltin s�hk�laitteet ja pistorasiat on "hajautettu" k�ytt�m��n
kaikkia kolmea vaihejohdinta mahdollisimman tasaisesti. (T�m�n huomaa
vaikka katsomalla s�hk�p��keskusta: sulakkeet on yleens� ryhmitelty
siten, ett� sulakerivej� on kolmella jaollinen m��r�. T�ll�in kunkin
rivin sulakkeet ovat *todenn�k�isesti* kytketty samaan vaihejohtimeen.)


Jos nyt kytket samaan jatkojohtoon virtaa kahdesta eri pistorasiasta,
kytkent�mahdollisuudet ovat seuraavat:

P1:n vaihejohdin kytkeytyy P2:n nollajohtimeen ja p�invastoin:
(eli ty�nsit toisen t�pselin pistorasiaan v��rin p�in)
- Molemmat sulakkeet palavat, koska kumpikin pistorasia on t�ysin
  oikosulussa. Kytkett�ess� saattaa iske� kipin�it�, mutta muuten
  vaaraton. Ei se sitten kyll� toimikaan.

P1:n vaihejohdin kytkeytyy P2:n vaihejohtimeen, P1 ja P2 on kytketty
sulaketaulussa eri vaiheisiin: (eli t�pselit meniv�t oikein p�in,
mutta et lukenut talon s�hk�piirustusta oikein)

- Kahden eri vaiheen oikosulkemisesta kesken��n syntyy 400 voltin
  j�nnitepiikkej�, jotka levi�v�t sulaketaulun kautta kaikkiin
  laitteisiin joita n�ihin vaiheisiin on kytketty. T�m�
  todenn�k�isesti rikkoo s�hk�laitteita ja aiheuttaa varmasti h�iri�it�
  s�hk�n laatuun koko talossa, ehk� jopa koko muuntajapiiriss�.

  Riippuen eri vaihejohtimien kuormituksesta ja muista seikoista
  jatkojohtosi kautta saattaa alkaa kiert�� virta, joka toivottavasti
  polttaa jommankumman sulakkeen ennen kuin johto sulaa k�siisi...

  Onneksi olkoon, olet tehnyt "Ranet". Varaudu maksamaan isohko lasku
  t�st� kokeilusta.

Kuten edellisess� tapauksessa, mutta P1 ja P2 ovat samassa vaiheessa
ja saman sulakkeen alla (eli kytkit molemmat t�pselit samaan
kaksoispistorasiaan):
- Ei mit��n hy�ty�, koska virta tulee kuitenkin yhden ja saman
  sulakkeen takaa.

Kuten edellisess� tapauksessa, mutta P1 ja P2 ovat samassa vaiheessa
mutta eri sulakkeiden kautta kytketty.
- Mit��n ei hajoa... heti. Nyt kuitenkin saatavissa oleva maksimivirta
  on suurempi kuin 16 A, joten vikatilanteessa rikkoutunut s�hk�laite
  saattaa sulaa/palaa ennen kuin jompikumpi sulakkeista palaa. Samaten
  johto "yhdist�miskohdan" ja s�hk�� kuluttavan laitteen v�lill�
  joutuu kest�m��n pahimmassa tapauksessa 26A: jos sit� ei ole
  mitoitettu kest�m��n t�t� se kuumenee ja saattaa palaa/sulaa.
  Mink��n normaalin "kuluttajak�ytt��n" tarkoitetun s�hk�laitteen omaa 
  liit�nt�johtoa ei mitoiteta n�in suurille virroille, koska
  normaalista pistorasiasta saa kuitenkin vain enint��n 16 A.
  Jos t�llainen kytkent� aiheuttaa tulipalon tai muun onnettomuuden,
  turha odottaa korvauksia vakuutusyhti�lt�.

> Onko k�yt�ss� nyt 26 amppeerin virrankulutusta kest�v� jatkojohto J?

K�yt�ss� on "ven�l�inen ruletti" jonka onnistunut k�ytt� vaatii aina
kytkett�ess� virtakyn�n ja s�hk�piirustusten k�ytt��. Jos irroitat
johdon pistorasiasta P1 mutta johto P2 on viel� kiinni, jatkojohdossa
on yh� j�nnite, mit� vekotinta tuntematon ei osaa odottaa. Lis�ksi
irrotetun t�pselin piikeiss� on nyt 230 voltin j�nnite tyrkyll�
odottamassa kosketusta mihin tahansa johtavaan: vaikkapa t�pseli�
kiinnitt�v�n tai irrottavan jampan k�teen.

> Jos pistorasian P1 sulake palaa, jatkaako P2:den sulake toimintaansa?

Todenn�k�isesti sekin palaa. Jos yrit�t ottaa johdosta yli 26 A,
toisen sulakkeen  palamisen j�lkeen koko 26 A yritet��n ottaa j�ljelle
j��neen sulakkeen  kautta, jolloin sekin palaa varmasti. 

Viel� kerran: t�llainen kytkent� on laiton ja eritt�in vaarallinen!
Jos t�llaisen j��nteet l�ydet��n tulipalossa tuhoutuneesta
rakennuksesta, vakuutusyhti�t suhtautuvat korvausvaatimuksiin hyvin
nuivasti.

-- 
[email protected]     
   The universe runs through the complex interweaving of energy, matter,
   and enlightened self interest.

From: Jani Frilander 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Verkkovirtaa Rinnan? (Aloittelija)
Date: Wed, 14 Apr 1999 23:31:22 +0300
Organization: Global One Finland News server
Lines: 22
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: pma-046.wwnet.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.08 [en] (X11; U; Linux 2.0.35 i586)

aallonharja wrote:
> 
> Voiko samaan pistorasiaan kytke� virtaa kahdesta eri virtal�hteest�?
> 
> Esim. Pistorasia P1 on 10 amppeerin sulakkeen alla. Pistorasia P2 on
> 16 amppeerin sulakkeen alla. P1:st� ja P2:sta vedet��n johdot
> jatkojohtoon J. Kuuluuko poks?
> Onko k�yt�ss� nyt 26 amppeerin virrankulutusta kest�v� jatkojohto J?
> Jos pistorasian P1 sulake palaa, jatkaako P2:den sulake toimintaansa?

T�llaista ei pid� miss��n nimess� menn� tekem��n. Pienj�nnite-
verkot ("sein�s�hk�" = pienj�nnite t�ss� tapauksessa) ovat
tarkoitettu t�htim�isiksi, johtimet saavat kytkeyty� toisiinsa
vain yhdess� p��ss�. Mik�li t�llaisen rakentaa, ei en�� ole
varmuutta sulakesuojauksen toiminnasta. Seurauksena voi olla
henkil�vahinkoja tai tulipalo.

-- 
The sticker on the side of the box said "Supported Platforms:
Windows 95, Windows NT 4.0, or better", so clearly Linux was 
a supported platform.
-+-+-+-+-+- email: [email protected] -+-+-+-+-+-+-

From: "Harri Suomalainen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Verkkovirtaa Rinnan? (Aloittelija)
Lines: 33
Organization: Blurb
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.0810.800
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.0810.800
Message-ID: 
Date: Thu, 15 Apr 1999 06:34:22 GMT
NNTP-Posting-Host: 192.49.89.45
X-Trace: read2.inet.fi 924158062 192.49.89.45 (Thu, 15 Apr 1999 09:34:22 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Thu, 15 Apr 1999 09:34:22 EET DST

>T�llaista ei pid� miss��n nimess� menn� tekem��n. Pienj�nnite-
>verkot ("sein�s�hk�" = pienj�nnite t�ss� tapauksessa) ovat
>tarkoitettu t�htim�isiksi, johtimet saavat kytkeyty� toisiinsa
>vain yhdess� p��ss�.

Ehdottomasti samaa mielt�! Ongelma ko. tapauksessa olisi lis�ksi
jatkojohdot, jotka pit�isi olla jyre�t ja pistokkeet jotka kest�v�t vain
16A. Eip� ole pistokkeellisia laittetakaan yli 16A pistokkeilla tullut
vastaan. (Teollisuuskamaa lukuunottamatta).

>Mik�li t�llaisen rakentaa, ei en�� ole
>varmuutta sulakesuojauksen toiminnasta.

Itse asiassa vaiheen suhteen varmuus on: jos vaikka 10A sy�t�n sulake
palaa ja koko 26A virta menee 16A sy�t�n kautta, palaa 16A sy�t�n
sulake my�s alta aikayksik�n.

Ongelma onkin siin� nollajohdossa, joka on sulakkeeton! Pahimmassa
tapauksessa vaikka nolla katkeaa ja koko 26A virta menee 10A mitotettuun
nollajohtoon. T�ll�in kaapeli k�r�ht�� taatusti ja vaara on ilmeinen.

Toinen vikamahdollisuus on maadoituksessa: suojamaa on mitoitettu siten,
ett� jos se t�ysi 16A menee 16A vaiheesta kuoreen, suojamaan piuha ei
saa pett��. Jos nyt koko 26A menee kumpaan pieneen piuhaan vain, ei
suojauksen varmuudesta voida puhua en�� ollenkaan.

Kyseinen viritys tekisi lis�ksi inhottavan maalenkin molemmilla piuhoilla.
Em. viritys olisi muutenkin kaikin puolin m��r�ysten vastainen.

Harri




From: JiiPee 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Verkkovirtaa Rinnan? (Aloittelija)
Date: Sat, 17 Apr 1999 21:03:17 +0300
Organization: PSX - Is all you need!
Lines: 17
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: ccxli.kdyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.51 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: fi,en

Teppo wrote:

> Tyhmemp�� olisi t�ss� tapauksessa ollut j�tt�� kysym�tt� ja kokeilla.
> Niinkuin muutkin ovat jo todenneet, sein�s�hk�n kanssa ei kannata s�helt��
> jos ei osaa. Paljon on asioita joita voi ja saa tehd� ja viritell� itsekin,

No eip�s nyt her�tell� liikoja toiveita. K�yt�nn�ss� ei kyll� paljoa
maallikko saa tehd�. Jotkoroikka omaan k�ytt��n, ei miss��n nimess�
naapurille. Jos naapurille sattuukin jotain ton roikan kanssa olet
kusessa. Valaisimeen saat asentaa pistotulpan. Porakoneeseen saat
vaihtaa rikkoutuneen johdon. Siin�p� ne t�rkeimm�t olivatkin.

> jos ei malta pit�� n�ppej��n erossa - niinkuin en min�k��n ;)

Kannattais malttaa, tai sitten menn� kouluun opiskelemaan alaa kuten
min� tein.


From: Kristian Ukkonen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Verkkovirtaa Rinnan? (Aloittelija)
Date: Fri, 16 Apr 1999 00:07:56 +0200
Organization: KU-Resonant Research
Lines: 25
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cc-dialin1-40.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: nntp.hut.fi 924210387 14146 130.233.251.40 (15 Apr 1999 21:06:27 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 15 Apr 1999 21:06:27 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.06 [en] (Win95; I)

aallonharja wrote:
> Voiko samaan pistorasiaan kytke� virtaa kahdesta eri virtal�hteest�?
> 
> Esim. Pistorasia P1 on 10 amppeerin sulakkeen alla. Pistorasia P2 on
> 16 amppeerin sulakkeen alla. P1:st� ja P2:sta vedet��n johdot
> jatkojohtoon J. Kuuluuko poks?
> Onko k�yt�ss� nyt 26 amppeerin virrankulutusta kest�v� jatkojohto J?
> Jos pistorasian P1 sulake palaa, jatkaako P2:den sulake toimintaansa?
> 
> (Sori tyhmist� kysymyksist�, tiedonjano kuristaa kurkkua, vaikka
> s�hk�st�
> ei ole paljoa hajua.)

Toimii, jos eri pistorasiat ovat ERI sulakkeiden takana, mutta
SAMASTA vaiheesta. T�ll�in rajana olisi joko tuo 26A (todellisuudessa
virta ei jakaannu kyll�k��n n�tisti) tai sulaketaulun p��sulake. 
Sulakkeista toisen k�r�ht�ess� k�r�ht�� toinenkin hyvin pian. 

Vaikka toimiikin, �L� tee noin. Ainoa oikea tapa on asennuttaa vaikka
35A tai 64A 3-vaihepistorasia, johon tulee omat sulakkeet sulaketauluun,
ja sitten tuosta ottaa tehoja vaiheen ja nollan v�lilt� (240Vac) tai
kahden vaiheen v�lilt� (410Vac). Tuon asennus (jos sulaketaulussa tilaa)
ei montaa sataa maksa (tarvikkeet+ty� s�hk�miehelt�). 

  Kristian Ukkonen.

From: "Antti Teronen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Kotikutoisten kelojen laskukaavoja?
Date: Sat, 13 Mar 1999 19:25:29 +0200
Organization: Freenet Finland
Lines: 23
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: fun47.kivikko.hoas.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Mika Rasimus wrote in message ...
>Otetaan vastaan laskukaavoja, joilla voi laskeskella Henryt kelan
>kierrosm��r�n, langan paksuuden (ja materiaalin?), kelan l�pimitan,
>pituuden, ydinaineen jne. pohjalta. Ainoa t�h�n menness� tuntemani tapa
>saada haluttuja keloja on vain rullata, rullata ja rullata ja mitata
>mittarilla milloin arvo on haluttu.


Ilmasyd�mmisen kelan saa laskettua ainakin tapauksessa l >> d kaavalla

L = uo*(N^2*Pi*d^2)/(4*l)

miss�     uo = 1,257*10^-6 H/m
                N = kierrosten m��r�
                d = kelan halkaisija (keskim��r�inen)
                l = kelan pituus (siis kun se on kierretty N kierrokselle,
ei langan pituus!)


Antti T



From: [email protected] (J. Reinikainen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Lyijyhyytel�akun latauksesta
Reply-To: [email protected]
Message-ID: <[email protected]>
X-Newsreader: Forte Free Agent 1.11/32.235
Lines: 34
Date: Mon, 15 Mar 1999 18:43:31 GMT
NNTP-Posting-Host: 195.156.245.2
X-Trace: read2.inet.fi 921523411 195.156.245.2 (Mon, 15 Mar 1999 20:43:31 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Mon, 15 Mar 1999 20:43:31 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services

Thu, 11 Mar 1999 15:14:39 +0200 Olli Laine 
kirjoitti seuraavaa:

> Johtuuko se juuri tuosta vakiovirtalaturistani, ett� latausvirta ei
> putoa? Meinaan vaan, ett� puskeeko se vakiovirtaa hamaan loppuun saakka?
> 
> Ola

Oikea laite on virtarajoituksella varustettu vakioj�nnitelaturi.

Voihan sit� vakiovirtalaturiksikin sanoa siihen asti, kunnes
akun ottama virta putoaa alle virtarajoituksen.  Jos akkua ladat-
taisiin vakiovirralla, pit�isi j�nnitett� nostaa koko ajan, koska
akun napaj�nnite nousee.  Ladattaessa pit�� rajoittaa alussa virtaa
ja lopussa j�nnitett�.

Jos se on hyytel�akulle tehty laite, on se vakioj�nnitelaturi,
joka antaa j�nnitteen nousta jonnekin 14.2-15V paikkeille.  Kun
akku saavuttaa asetetun j�nnitetason, alkaa virta putoamaan
pikkuhiljaa.  Siihen asti virranrajoitus on toiminut ja pit�nyt
virran "vakiona".  Ihan nollaan virta ei mene, joten tuonkokoi-
selle akulle jokin 50-70mA kertoo sen olevan aika t�ysi.

Jos akkua k�ytet��n jatkuvasti ladattavana standby-akkuna, eli
jonkinlaisena varavoimana, on maksimi latausj�nnite alempi,
tyypillisesti 13.5-13.8V.  Syklisen k�yt�n akku (purku, lataus,
purku, jne) ladataan n. 14.2-15V ja irroitetaan laturista sen
j�lkeen tai pudotetaan j�nnite standby-akun arvoihin ja j�te-
t��n laturi pit�m��n varausta yll�.

--Jukka

--------
Jos vastaat maililla, siivoa sotkut pois osoitteesta.

From: [email protected] (J. Reinikainen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Lyijyhyytel�akun latauksesta
Reply-To: [email protected]
Message-ID: <[email protected]>
X-Newsreader: Forte Free Agent 1.11/32.235
Lines: 34
Date: Mon, 15 Mar 1999 18:43:31 GMT
NNTP-Posting-Host: 195.156.245.2
X-Trace: read2.inet.fi 921523411 195.156.245.2 (Mon, 15 Mar 1999 20:43:31 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Mon, 15 Mar 1999 20:43:31 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services

Thu, 11 Mar 1999 15:14:39 +0200 Olli Laine 
kirjoitti seuraavaa:

> Johtuuko se juuri tuosta vakiovirtalaturistani, ett� latausvirta ei
> putoa? Meinaan vaan, ett� puskeeko se vakiovirtaa hamaan loppuun saakka?
> 
> Ola

Oikea laite on virtarajoituksella varustettu vakioj�nnitelaturi.

Voihan sit� vakiovirtalaturiksikin sanoa siihen asti, kunnes
akun ottama virta putoaa alle virtarajoituksen.  Jos akkua ladat-
taisiin vakiovirralla, pit�isi j�nnitett� nostaa koko ajan, koska
akun napaj�nnite nousee.  Ladattaessa pit�� rajoittaa alussa virtaa
ja lopussa j�nnitett�.

Jos se on hyytel�akulle tehty laite, on se vakioj�nnitelaturi,
joka antaa j�nnitteen nousta jonnekin 14.2-15V paikkeille.  Kun
akku saavuttaa asetetun j�nnitetason, alkaa virta putoamaan
pikkuhiljaa.  Siihen asti virranrajoitus on toiminut ja pit�nyt
virran "vakiona".  Ihan nollaan virta ei mene, joten tuonkokoi-
selle akulle jokin 50-70mA kertoo sen olevan aika t�ysi.

Jos akkua k�ytet��n jatkuvasti ladattavana standby-akkuna, eli
jonkinlaisena varavoimana, on maksimi latausj�nnite alempi,
tyypillisesti 13.5-13.8V.  Syklisen k�yt�n akku (purku, lataus,
purku, jne) ladataan n. 14.2-15V ja irroitetaan laturista sen
j�lkeen tai pudotetaan j�nnite standby-akun arvoihin ja j�te-
t��n laturi pit�m��n varausta yll�.

--Jukka

--------
Jos vastaat maililla, siivoa sotkut pois osoitteesta.

From: [email protected] (J. Reinikainen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Akkujen lataaminen nopeasti
Reply-To: [email protected]
Message-ID: <[email protected]>
X-Newsreader: Forte Free Agent 1.11/32.235
Lines: 42
Date: Mon, 15 Mar 1999 19:13:43 GMT
NNTP-Posting-Host: 195.156.245.2
X-Trace: read2.inet.fi 921525223 195.156.245.2 (Mon, 15 Mar 1999 21:13:43 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Mon, 15 Mar 1999 21:13:43 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services

Thu, 11 Mar 1999 16:02:01 GMT [email protected] (Timppa) kirjoitti
seuraavaa:

> Kes�paikkani ei ole s�hk�istetty, joten tarvittava s�hk� tuotetaan 3kW
> bensak�ytt�isell� generaattorilla. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin
> akkujen lataaminen, sill� nuo normaalikokoiset akkulaturithan eiv�t
> tuota kuin <10 ampeeria.
> Nurkista l�ytyy kuitenkin 1,5 kW s�hk�moottori, johon voisi rakentaa
> jonkinlaisen hihnavirityksen irrallista auton laturia varten. Eik�s
> t�ll�in tuo akun latausaika ( =lue raivostuttava aggregaatin p�rin�)
> j�isi paljon pienemm�ksi?
> 
> Kuinkas tuo kanattaisi rakentaa? Ent�s latauksen s��t�?
> 
> Timppa
 
Suuri virta ei lyhenn� lineaarisesti latausaikaa.  Suurella virralla
akku saadaan vain osin t�yteen ja lis�ksi akun ik� lyhenee.  Jos
100Ah akkua ladataan esim. 20A virralla, alkaa akku "kiehumaan",
eli napaj�nnite nousee liian korkealle kokemuksen perusteella jo
noin 70% varaustilassa.  Jonnekin 14.5-15V napajannitteeseen asti
voi k�ytt�� kapasiteetin (C) viidesosan virtaa (100Ah "viideosa"
on 20A, eli C/5), mutta loppu pit�� ladata pienemm�ll� virralla.
100Ah akulla se kannattaisi olla vaikkapa n. 2-4A.

Tarvitaan siis vakioj�nnitelaturi, jonka virtarajoitus on kaksi-
portainen: ensin C/5, kunnes j�nnite nousee 14.5V tasolle ja
sitten C/50 rajoituksella, kunnes virta putoaa alle C/100.

T�llaisen tekisin, jos vain ehtisin (meill�kin on akkus�hk�t
saaressa).  Nyt lataan kahdella eri laturilla manuaalisesti
"s��t�en"; 15A ensin suurin osa ja viimeistely 4A laturilla.
J�nnitemittari, kokemus ja kello apuv�linein�.  Meill� ei
p�rin� raivostuta, kun on hiljainen Hondan aggregaatti
omassa "koirankopissaan".

Tarkempia nippelitietoja lyijyakun lataamisesta ja kytkent�kaa-
vio automaattilaturin suunnittelun pohjaksi l�ytyy mm.
http://www.unitrode.com/apps/u104.pdf

--Jukka


From: jannel@_ei-roskaa-kiitos_solutions.fi (Janne Laitinen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: L�mp�mittari tietokoneeseen (peliportin kautta)
Date: Tue, 16 Mar 1999 15:01:48 GMT
Organization: Oy Online Solutions Ltd.
Lines: 11
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: isr2ad.dial.solutions.fi
X-Newsreader: Forte Free Agent 1.11/32.235

Kimmo Lindholm (ja joku muukin?) kaipaili joystick-portin arvoja
lukevaa softaa. Tein omaan k�ytt��n ohjelman, jolla voi lukea mit�
tahansa muuttuvia vastuksia (tai miksei kiinteit�kin ;) ja muuntaa
arvot joksikin 'j�rkev�mm�ksi'. Rohkeat voivat kokeilla itse:

http://batman.jytol.fi/~janlai/jopo/

K�ytt�kokemukset yms. ovat tietenkin tervetulleita.

Janne


From: "Jyrki Sipinen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: matkapuhelinkielto lentokoneessa
Date: Tue, 16 Mar 1999 23:04:35 +0200
Lines: 25
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: i115i2hel.dial.kolumbus.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Mika wrote in message <[email protected]>...
>Tulipa vaan mieleen.....  GSM puhelimen pulssin nousu aika?!....
>��ret�n spektri...
>Jopas vaan tulee GSM l�hete l�pi jopa "hyvin" suojatuista laitteista.
>Tuohon ed. mainittuun... aukkojen vaimennus?... yleisradio l�hettimien
>keila ei taida olla kovin yl�s suunnattu...
>Kuitenkin ongelman ydin on pulssi l�hete!...  omien kokemuksien mukaan
>kaikki pulssi muotoiset (jyrkk� nousu/lasku) ovat universaaleja h�iri�n
>l�hteit�!... vert. tietokone ja radio vastaanotin....


GSM-l�hetteen purskeen nousu- ja laskuaika on noin 30 uS ja
muistuttaa tuollaista gaussin k�yr�n puolikasta. Elikk� aika hidas ja
harmiton
verrattuna esim. nanosekuntiluokan digitaalisignaaleihin.
Eih�n koko j�rjestelm� toimisi jos jokainen l�hetin olisi samalla
h�iri�generaattori.
900 MHz l�hetteen tuotokset pysyv�t hyvin 200kHz kanavan sis�ll�.

-jyrki-





From: Mika Iisakkila 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Peltier-elementeist�
Date: 23 Mar 1999 13:54:59 +0200
Organization: Mila Kajas Appreciation Society
Lines: 17
Distribution: sfnet
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: saukko.pingrid.fi [194.100.43.158]
NNTP-Posting-User: mika
X-Newsreader: Gnus v5.4.65/Emacs 19.34

Timo Kaikumaa  writes:
> Mahtaisikohan Peltier-elementeist� saada rakennettua hiljaisen
> j��hdytyksen tietokoneen suorittimelle? Riitt��k� elementeiss�
> suorituskyky ja saako ne toimimaan esim. 12 V:n tasaj�nnitteell�?

Riitt�� suorituskyky ja ovat kalliita. Mutta koko idea ��nett�m�st�
tuuletuksesta Peltier-elementeill� ei v�ltt�m�tt� lopulta toimi, sill�
ne ainoastaan siirt�v�t l�mp�energiaa muutaman millin matkan elementin
puolelta toiselle, ja lis�ksi melko kehnolla hy�tysuhteella. Eli
saatat l�yt�� prosessorin vierest� 40W ylim��r�ist� l�mp�tehoa, mik�
sitten lis�� t�it� virtal�hteen tuulettimelle -> melu kasvaa.

Loppukaneettina noissa on oikeastaan j�rke� ainoastaan, jos pit��
p��st� vallitsevan l�mp�tilan alapuolelle.
-- 
http://www.hut.fi/u/iisakkil/         - remove the "no spam" -stuff from
                                        mail address when replying

From: Lars Silen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Peltier-elementeist�
Date: Fri, 26 Mar 1999 16:49:40 +0200
Organization: Oy L M Ericsson Ab
Lines: 38
Message-ID: <[email protected]>
Reply-To: [email protected]
NNTP-Posting-Host: ast40026.lmf.ericsson.se
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: ronto.lmf.ericsson.se 922459722 28770 131.160.72.239 (26 Mar 1999 14:48:42 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 26 Mar 1999 14:48:42 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.05 [en] (WinNT; I)

Peltier elementtej� k�ytet��n jo nyt t�h�n tarkoitukseen.
On syyt� muistaa, ett� joudut j��hdytt�m��n peltierelementin
ettei sen liitokset sulaa. Peltier j��hdyttimen hyv� 
puoli on l�hinn�, ett� sill� saadaan prosessorin l�mp�tila
pudotettua alemmaksi kuin huoneen l�mp�tila (selv� etu
ylikellotuksessa). Elementin
kuumalta puolelta toisaalta joutuu poistamaan prosessorin
tuottama l�mp� plus peltier j��hdytykseen tarvittava teho
eli enemm�n kuin pelk�n prosessorin tuottama l�mp�. Peltier
elementin kuuman puolen l�mp�tila ei saa nousta korkealle
koska peltier juotokset sulaavat jossain 130 ... 150 asteen
l�mp�tilassa.

Muutaman watin elementti maksoi muutama vuosi sitten n.
100 ... 200 mk, voi olla ett� hinnat ovat tulleet alas.
Ajatuksena oli aikoinaan tarkistaa olisiko mahdollista
rakentaa l�mp�pumppu kokonaan ilman liikkuvia osia.
Tulos oli, ett� oli mahdollista, mutta hy�tysuhde ei olisi
erikoisen hyv�. L�mp�hy�tysuhde olisi silti aina suurempi
kuin suoran s�hk�l�mmityksen 100%.

Pystyn todenn�k�isesti tarvittaessa kaivamaan maahantuoja-
tietoja esille. Toisaalta veikkasin, ett� hakemalla
netista "peltier +refrigeration" l�ytyy useita toimittajia
joilla saattaa olla suomalainenkin edustaja.

Lars Silen 

Timo Kaikumaa wrote:
> 
> Mahtaisikohan Peltier-elementeist� saada rakennettua hiljaisen
> j��hdytyksen tietokoneen suorittimelle? Riitt��k� elementeiss�
> suorituskyky ja saako ne toimimaan esim. 12 V:n tasaj�nnitteell�?
> Ent� hinta ja saatavuus?
> 
> --
> 
> - TimoK -                                  http://www.cs.tut.fi/~timok/

From: [email protected] (Paul Keinanen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Maadottamisesta...
Date: Thu, 25 Mar 1999 05:14:06 GMT
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 51
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mmxlviii.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: Forte Agent 1.5/32.451

On Tue, 23 Mar 1999 22:11:28 +0200, Anonyymi 
wrote:

: Siis miten tuo maadoitus pit�isi hoitaa?? Eli olisi rakenteilla 
: vahvistin jota sy�tt�� muuntaja jonka koppa on suojamaadotettu.
: Pit�isik�
: tuo vahvistin maadottaa tuohon muuntajaan eli pistorasian
: suojavaippaan?? 

Edellytt�en tietysti ett� k�ytett�viss� on asianmukaisesti
suojamaadoitettu pistorasia, niin omat viritykset on hyv�
suojamaadoittaa. Suojamaadoituksella on viel� se etu, ett� silloin
verkkopuolella voi k�ytt�� kunnollista h�iri�suodatusta. Verkkojohdon
keltavihre�raidallinen johdin laitetaan kiinni muuntajan rungon
suojamaaruuviin. Kun (pakka)muuntaja on tukevilla ruuveilla kiinni
laitteen rungossa, on laitteen runko samalla suojamaissa kiinni.

S�hk�turvallisuuden vaatimat maadoitukset tulevat t�ll� tavalla
hoidettua.

: Siis ly�d��nk� tuo tasas�hk�laitteen miinusnapa suojamaihin?? Vai miten
: tuossa pit�isi menetell�??  K�sitt��kseni nuo signaali tulo maat on
: kytketty
: suoraan miinusnapaan.. Olenko oikeassa?? Eli mitenk�s tuo pit�isi
: hoitaa,kun
: olen v�h�n ulalla noiden maadotus asioiden kanssa...

Jos muunntajan ja rungon suojamaadoittaa, kannattaa laitteen koneiston
pienj�nnitepuoli rakentaa kelluvaksi. T�m� tarkoittaa mm. sit�, ett�
RCA-liitinten kuoret pit�� olla erill��n kotelosta. T�m� erill��n olo
on rakentelun loppuvaiheessa viel� syyt� mittauksin varmistaa.

Lopuksi kytket��n erillisell� lenkill� herkimm�n vahvistinsis��nmenon
(esim. levysoitinsis��nmenon) signaalimaasta lenkki laitteen koteloon.
T�ll� tavalla p��st��n pienimp��n hurinaan. Joskus voidaan tietysti
k�ytt�� sit�kin, ett� piensignaalipuolen t�htipiste vedet��n suoraan
runkoon. Metallikotelo muodostaa t�ll�in hyv�n suojan
s�hk�staattisesti kytkeytyvi� h�iri�it� vastaan. 

Jos kuitenkin osa laitteistoista on kytketty erilaisiin maihin, esim.
video on kytketty keskusantennin maihin, saattaa synty�
maasilmukkavirtoja, jotka aiheuttavat hurinaa. T�ll�in voidaan
vahvistimen sis�inen lenkki kotelon ja levysoitinsis��nmenon maiden
v�lilt� irroittaa, jolloin verkkomuuntaja ja kotelo ovat edelleen
turvallisesti suojamaadoitettu suojamaadoitetun pistorasian kautta ja
koneisto puolestaan samassa potentiaalissa muiden laitteiden ja
antennipistorasian maiden kanssa signaalijohtimien vaippojen kautta.

Yll� oleva edellytt��, ett� vahvistinta varten on asianmukainen
suojamaadoitettu pistorasia.


From: [email protected] (Kim F allstrom)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Liikkeentunnistimet
Date: Fri, 26 Mar 1999 21:36:21 +0200
Organization: :noitazinagrO
Lines: 53
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: flmac6.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: nntp.hut.fi 922476971 9785 130.233.204.229 (26 Mar 1999 19:36:11 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 26 Mar 1999 19:36:11 GMT
X-Newsreader: Yet Another NewsWatcher 2.4.0

In article <[email protected]>, "Jarno Salminen"
 wrote:

:Mitenk� mahtaa toimia ne liikeentunnistimet joita on joissain
:h�lytyslaitteissa ja ulkovaloissa niiss� on sellainen valkoinen noin
:tulitikkuaskin kokoinen pinta so on varmaan sitten se liikesensori
:mutta miten se anturi toimii mik� sen laukaisee mekaaninen vai optinen
:�rsyke ? 

Kysymyksess� on PIR eli Passive Infrared motion Detector. Kuvauksia
laitteesta l�ytyy webist� hakusanalla PIR detector.

Vekottimessa on sis�ll� yksi l�mp�s�teilylle herkk� anturi
(bolometri?) ja sen edess� linssi, joka fokusoi laitteen
n�k�kent�st� tulevan s�teilyn anturiin. Linssi (Fresnelin linssi)
on rakennettu siten, ett� liikkuminen laitteseen n�hden aiheuttaa
anturille tulevan l�mp�s�teilyn voimakkuuden nopeita vaihteluita.
"Passive" tarkoittaa sit�, ett� laite toimii ymp�rist�n
l�mp�s�teilyn avulla: Liikkuminen laitteen ohitse peitt��
hetkeksi erilailla s�teilevi� pintoja (emissiviteettiero/*/,
l�mp�tilaero), jolloin my�s ymp�rist�n kanssa samanl�mp�iseen
talvitakkiin pukeutunut hiippari tai kylm� auto havaitaan.

:ja jos minulla olisi sellainen anturi niin mill� kytkenn�ll� se
:saataisiin sytytt�m��n vaikka ledi 

Kaupassa (TEESI) myyd��n antureita, joissa on relel�ht�. Jos
haluat hienompaa niin osta laite, pura se ja kasaa haluamaasi
konfiguraatioon. Kannattaa olla varovainen, sill� laitteen
virtal�hde (220 V?) ei v�ltt�m�tt� ole kustannussyist� 
galvaanisesti erotettu s�hk�verkosta. Joku valmiin laitteen
purkanut osannee kertoa enemm�n.

/*/ Pinnan terminen s�teilyteho on suoraan verrannollinen pinnan
emissiviteettiin ja absoluuttisen l�mp�tilan (yksikk� K) nelj�nteen
potenssiin. Emissiviteetti pitk�aaltoisella IR-s�teilyll� (=l�mp�s�teily
huoneenl�mp�tilassa) on usein varsin erilainen kuin emissiviteetti
(=absorptio) n�kyv�lle valolle. Esimerkkin� lumi, joka heijastaa
suuren osan n�kyv�st� valosta (pieni absorptio/emissiviteetti) ja
jonka IR-emissiviteetti on suuri (l�hes 1). Joitakin emissiviteettej�
l�ytyy t��lt�:

http://www.sni.net/~takinfo/finish.html
http://www.sni.net/~takinfo/finish2.html


Kim

-- 

/   t e l :      +  3  5  8  -  4  0  -  5  9  5  -  7  9  2  0     /
                                                    
/   e m a i l :     k  f  a  @  l  e  k  a  .  h  u  t  .  f  i     /

From: "Ilkka M��tt�" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: L�mp�tila anturi
Date: Wed, 31 Mar 1999 08:55:29 +0300
Organization: Helsinki City
Lines: 10
Message-ID: <[email protected]>
Reply-To: "Ilkka M��tt�" 
NNTP-Posting-Host: gw1.hel.fi
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2014.211
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2014.211

> heitella aika paljonkin vaikka miten suojaisi. Jos mittaa
> l�mp�tilaa sis�lt� DS1820 onkin toimiva anturi mutta ei
> ulkona.

Toinen vaihtoehtoinen systeemi l�ytyy linkist�
http://www.netti.fi/~tnakari/taulukko.html





From: "Simo Kivim�ki" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: L�mp�tila anturi
Lines: 12
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2014.211
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2014.211
Message-ID: 
Date: Mon, 29 Mar 1999 13:22:45 GMT
NNTP-Posting-Host: 194.251.131.120
X-Trace: read2.inet.fi 922713765 194.251.131.120 (Mon, 29 Mar 1999 16:22:45 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Mon, 29 Mar 1999 16:22:45 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services

Matti Lattu  wrote in message
news:[email protected]...
> Jokke  wrote:
> > Esim Mikrobitiss� oli suoraan ohjeet ja softat jolla sai tehty�
> > l�mp�mittarin tarkkuus 0,5 Celsiusta ja haarukkakin oli aika iso ...
>
> Oliskos jollain hallussa t�m�n aviisin numeroa, ettei tarvitse kahlata
> l�pi isompaa m��r�� lehti�?

Maaliskuu 3/99



From: "Matti Helenius" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: UV-l�hde Epromeille
Date: 30 Mar 1999 10:12:03 GMT
Lines: 14
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: pitop145.ttaol.fi
X-Newsreader: Microsoft Internet News 4.70.1155



> (elohopeah�yry?). Eli kun siit� ottaa ensimm�isen lasikerroksen pois,
> tulee esille kvartsi(?)putki joka s�teilee UV:ta ihan perkeleesti.

Miksi rikkoa lampun lasia? Laita lamppu veden alle ja riko
ter�v�ll� piikill� lampun lasikuvun k�rjen "n�nni". 
Sitten vett� ja muutama herneen kokoinen kivi lasikuvun sis�lle.
Lamppua keinuttamalla kivet sy�v�t lasikuvun sis�pinnan
loisteaineen pois ja kuvusta tulee kirkas. Kirkas lasi ei sanotta-
vasti est� UV-s�teily� ja lamppua on paljon mukavampi/tur-
vallisempi k�sitell�. Lamppu k�y my�s piirilevyjen valotukseen.



From: "Mika Rasimus" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Kondensaattoreista
Lines: 75
Organization: Freelance Group
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.71.1712.3
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.71.1712.3
Message-ID: 
Date: Thu, 01 Apr 1999 14:17:50 GMT
NNTP-Posting-Host: 195.156.181.15
X-Trace: read2.inet.fi 922976270 195.156.181.15 (Thu, 01 Apr 1999 17:17:50 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Thu, 01 Apr 1999 17:17:50 EET DST

Paul Keinanen kirjoitti viestiss� <[email protected]>...
>Konkan koosta ja tyypist� voisi jotain p��tell�. Veikkaisin, ett�
>kyseess� on 120 pF, 15 V K=10% (J=5%, L=15%, M=20%), muita kirjaimia
>k�ytet��n pikofaradeina annetuissa toleransseissa.

T�llaisen toleranssilistan kasasin toisesta viestist� saaduista tiedoista:
musta 20% (M), 15% (L), valkoinen 10% (K), vihre� 5% (J), 2,5% (H), 2% (G),
1% (F) ja 0,5% (D). Kai noille kaikille arvoille on jotkin v�rikoodit?

Ja j�nnitekestoisuudesta (DC): ruskea 100V, punainen 250V, keltainen 400V,
sininen 630V. Noita koodeja lienee viel� lis��kin?

>:    Ja sitten on perinteisi� selvemmin numeroituja merkint�j� kuten n�in
>: hatusta vedetty 0.012K15, jossa ensimm�inen numero 0.012 voi pohjautua
>Olisiko tuo 12 nF 15 V 10 %,

Niin min�kin sen tulkitsen. 0,012pF ei tunnu j�rin uskottavalta.

>tosin ihmetytt��, miten tuo j�nnitekesto
>on noin pieni noin pienill� konkilla.

J�nnitekesto on mit� on, koska luvut ovat hatusta vedettyj� :)

>Sitten on viel� keraamisten konkkien l�mp�tilakertoimet, jotka on
>merkitty litteiden konkkien yl�p��ss� olevaan "v�rihattuun". Musta NP0

Ai niin... Niit�kin olen joskus ihmetellyt, mutta se selvisi aikoinaan
kysym�ll�.

>(+/- 0 miljoonasosaa/Celsius), ruskea N030/N033, punainen N075/N080,
>oranssi N150, keltainen N220, vihre� N330, sininen N470, violetti N750
>(-750 ppm/Celsius), valkoinen P 100 (+100 ppm/C).


ppm/Celsius? Nuo N:t ja P:t ovat nekin v�h�n h�m�ri�.

>Jos ihan tarkkoja ollaan, ensin voisi luulla, ett� kyseess� olisi
>Megafardeja tai millifaradeja, mutta arvasit oikein, kyseess� on 160

En tahtoisi olla l�hell�, kun megafaradinen konkka laitetaan oikosulkuun...
Tai suoraan verkkovirtaan (mik� on suosittua hupia koulussa :)

>Ymm�rr�n hyvin turhautumisesi, mutta vallitettavasti tuohon ei ole

Suurin syy turhautumiseen oli, kun er�s muutenkin hermoille k�yv� opettaja
alkoi jauhamaan asiasta ("Mit���!?! Ettek� te osaa edes n�it� lukea?") ik��n
kuin asioista olisi puhuttu jo useampaankin otteeseen. Tuli v�h�n turhan
tulikivelt� haiskahtava teksti kun p��tin kerralla ottaa n�ist� asioista
selv��.

>Olen todennut, ett� digitaalisesta yleismittarista, jossa on kapasitanssi
>(ja induktanssialueet) on paljon apua ep�ilytt�vien tapausten
>selvitt�miseksi.

On ostoslistalla. Nuo penteleet vain maksavat useita satasia, mutta maksavat
varmasti itsens� takaisin helpottamalla ty�skentely�. Kyll� sit� on oppinut
arvostamaan kallista ajan my�t�.
   Piru vain kun ihan kaikkea ei yleismittareista tunnu aina l�ytyv�n, jokin
puuttuu aina. Er��ss� yleismittarissa oli mittaukset perinteisille
volteille, ohmeille, ampeereille ja diodeille ja lis�ksi viel� taajuus-,
kapasitanssi- ja induktanssi-mittaukset, mutta ei transistorin
jalkaj�rjestyst� mittaavaa systeemi�, mik� l�ytyikin sitten halvemmasta
ainoana seuralaisena noille voltti-ohmi-ampeeri-diodi-mittauksille. Eip�
tosin ole suuri puute.

>Langallisten komponenttien merkinn�t ovat jokseenkin j�rkevi�, mutta
>pintaliitosluteiden kanssa se vasta ongelma onkin. Monissa on vain

Eek! Niit� en halua t�ss� vaiheessa edes ajatella. Saati kohdata. Kerran
sain ihmetell�, ett� mik�s IC t�m� on kun on vain kaksi koipea eli juuri
tarpeeksi k�ytt�j�nnitteelle, kunnes joku tunnisti sen
pintaliitosvastukseksi.




From: [email protected] (Paul Keinanen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Kondensaattoreista
Date: Thu, 01 Apr 1999 17:55:47 GMT
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 31
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mdclxxxii.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: Forte Agent 1.5/32.451

On Thu, 01 Apr 1999 14:17:50 GMT, "Mika Rasimus"
 wrote:

: Paul Keinanen kirjoitti viestiss� <[email protected]>...

: >(+/- 0 miljoonasosaa/Celsius), ruskea N030/N033, punainen N075/N080,
: >oranssi N150, keltainen N220, vihre� N330, sininen N470, violetti N750
: >(-750 ppm/Celsius), valkoinen P 100 (+100 ppm/C).
: 
: 
: ppm/Celsius? Nuo N:t ja P:t ovat nekin v�h�n h�m�ri�.

ppm = Parts Per Million eli miljoonasosia. N = Negative, P = Positive.
Jos N750 (-750 pF/C) konkan kapasitanssi on kylm�ss� laitteessa (20 C)
470 pF on se jossain huonosti tuuletetussa laitteessa 70 asteen
l�mp�tilassa 452 pF. 

Kapasitanssin l�mp�tilakertoimella on kriittinen merkitys l�hinn�
v�r�htelypiireiss�, jossa pienikin l�mp�tilary�mint� aiheuttaa sen,
ettei piiri ole vireess� aiotulla taajuudella. Sek� kelalla ett�
kondensaattorilla on omat l�mp�tilakertoimensa ja koska kelan
ferriittisyd�mmell� on yleens� positiivinen l�mp�tilakerroin, pyrit��n
sen pariksi valitsemaan vastaavan kokoisen negatiivisen l�mp�tila-
kertoimen omaava kondensaattori, jolloin l�mp�tilakertoimet kumoavat
toisensa ja piiri pysyy vireess� l�mp�tilasta riippumatta. Koska eri
ferriittiaineilla on erilainen l�mp�tilakerroin, tarvitaan suuri
joukko erilaisen l�mp�tilakertoimen omaavia kondensaattoreita. Jos
t�t� vaatimusta ei olisi, kondensaattorit kannattaisi aina valmistaa
NP0 l�mp�tilakertoimella.
 


From: [email protected] (Kim F allstrom)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: UV-piirilevy
Date: Sat, 03 Apr 1999 21:14:18 +0200
Organization: :noitazinagrO
Lines: 18
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: flmac6.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: nntp.hut.fi 923163256 9901 130.233.204.229 (3 Apr 1999 18:14:16 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 3 Apr 1999 18:14:16 GMT
X-Newsreader: Yet Another NewsWatcher 2.4.0

In article <[email protected]>, [email protected] (Tomas L�gland) wrote:

< mik� on oikea kehitteen ja ferrikloridiliuoksen v�kevyys
  piirilevyn kehityksess� ja sy�vytyksess� >

Asiasta tietoa osoitteessa

http://www.htk.fi/public/kah/ele/art01.htm



Kim

-- 

/   t e l :      +  3  5  8  -  4  0  -  5  9  5  -  7  9  2  0     /
                                                    
/   e m a i l :     k  f  a  @  l  e  k  a  .  h  u  t  .  f  i     /

Message-ID: <[email protected]>
From: Pauli =?iso-8859-1?Q?G=E4ddala?= 
X-Mailer: Mozilla 4.5 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: en
MIME-Version: 1.0
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: =?iso-8859-1?Q?=C4lykortin?= lukija
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Lines: 22
Date: Fri, 02 Apr 1999 12:09:38 GMT
NNTP-Posting-Host: 194.111.182.29
X-Trace: read2.inet.fi 923054978 194.111.182.29 (Fri, 02 Apr 1999 15:09:38 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Fri, 02 Apr 1999 15:09:38 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services

Osta HPY:lt� SIM-Surf Chipdrive hinta noin 350:-
Samaa laitetta mainostetaan Elektor Eloctronics:n sivuilla.
Katso www.crownhill.co.uk. Laiteella voi lukea/kirjoittaa  GSM-Sim kortteja sek�
Avant ym �lykortteja. Softaa saat netist�.
Ohjelmointity�kalut samaiselta kotisivulta noin  �30.

Pauli Gaddala

Tomi Holger Engdahl wrote:

> [email protected] (pekka) writes:
>
> > Tiet{{k| kukaan miss{ myyd{{n {lykorttien lukijoita jotka liitet{{n
> > tietokoneeseen ?
>
> Ainakin Setec tekee t�ll�isi� tuotteita Suomessa.
> Webbisivut l�ytyv�t osoitteesta www.setec.fi
>
> --
> Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
> Take a look at my electronics web pages at http://www.hut.fi/Misc/Electronics/


From: "Jari Koskinen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Nopeusmittari
Lines: 18
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3
Message-ID: <[email protected]>
Date: Sun, 04 Apr 1999 06:49:34 GMT
NNTP-Posting-Host: 194.197.196.9
X-Trace: read2.inet.fi 923208574 194.197.196.9 (Sun, 04 Apr 1999 09:49:34 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Sun, 04 Apr 1999 09:49:34 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services

>Ajattelin t�ss� rakentaa polkupy�r��n nopeusmittarin k�ytt�en
>PIC16F84:sta. Polkupy�r�ss� on jo valmiina reed-kytkin.


>siit� saisi laskettua nopeuden jonka PIC sitten n�ytt�isi
>parilla 7-seg. n�ytt�ll�. Aluksi t�ss� voisi olla vain nopeuden mittaus,


Miten olisi 7-segmenttin�yt�n sijaan tuollainen py�re� LED-kaari.
http://www.tietomyrsky.fi/atmel/kierros.html
(Tuo on tarkoitettu auton kierroslukumittariksi, siit� saa my�s
nopeusmittarin)

Jari Koskinen





From: Mika Iisakkila 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Doppler-ilmi�
Date: 04 Apr 1999 13:12:23 +0300
Organization: Mila Kajas Appreciation Society
Lines: 11
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: saukko.pingrid.fi [194.100.43.158]
NNTP-Posting-User: mika
X-Newsreader: Gnus v5.4.65/Emacs 19.34

Topi Maurola  writes:
> Mill� modulaatiolla noi satelliitit l�hett��? Jos vastaanoton voisi suoritta
> SSB:ll�, niin silloin homma olisi simppeli.

Se 137 MHz:n l�hete on FM-moduloitu 2400 Hz:n apukantoaallolla, jota
AM-moduloidaan kuvasignaalilla. Yksinkertaista, mutta helppoa...
Tuo 2400 Hz + signaali on siis samaa muotoa kuin vanha telekopio-
j�rjestelm� (facsimile, ei telefax).
-- 
http://www.hut.fi/u/iisakkil/         - remove the "no spam" -stuff from
                                        mail address when replying

From: [email protected] (Paul Keinanen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Doppler-ilmi�
Date: Mon, 05 Apr 1999 18:33:50 GMT
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 47
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mdlxv.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: Forte Agent 1.5/32.451

On 3 Apr 1999 21:03:17 GMT, [email protected] (Lauri Wirola) wrote:

: 
: Nyt tarvittaisiin el�m�� suurempia ratkaisuja. Ideana olisi tutkia 
: doppler-ilmi�t� polaarisilla satelliiteilla. Laskennallisesti homma ei ole 
: hirvitt�v�n vaikea, ja lis�ksi monet radanlaskentaohjelmat laskevat dopplerin 
: automaattisesti. Mutta ent�p� sitten k�yt�nn�n kokeet? Olisiko kenell�k��n 
: visiota, kuinka tuo dopplerin olemassa olo voitaisiin todeta mielell��n viel� 
: kohtuullisen tarkasti? 

Jos vain haluat todeta doppler-ilmi�n omin korvin, niin silloin
tarkimmin asia on havaittavissa SSB vastaanottimella kuunntelemalla
145.800 -146.000 MHz ja 435-438 MHz alueella l�hett�vi�
amat��risatelliitteja, joiden s�hk�tysmajakan doppler-siirtym� on
varsin selke�sti kuultavissa, itse asiassa per�ss� pysyminen voi
tuottaa ongelmaa :-).

: Satelliittisignaalit ovat taajuusalueella 137-138 MHz, 
: jolloin suurimmillaan doppler on noin +/-3.5 KHz.

Jos kyseess� ovat s��satelliitit, silloin n�m� satelliitit l�hett�v�t
taajusmoduloitua n. 50 kHz leve�� APT l�hetett�, jossa kuvainformaatio
on amplitudimoduloitu 2.4 kHz apukantoaallon p��lle. T�m� AM
apukantoaalto aiheuttaa sen, ett� suurtaajuisen signaalin keskiarvo ei
riipu siit�, onko siirrett�v�ss� kuvassa mustia vai vaaleita alueita,
joten taajuusmoduloidun l�hetteen keskitaajuutta voidaan FM
vastaanotossa k�ytt�� dopplerin seurantaan. 

Kun vastaanotin on viritetty satelliitin nimelliselle taajuudelle ja
satelliitti l�hett�� t�ll� taajuudella on vastaanottimen
suhdeilmaisimen tasaj�nnitetaso nolla, mutta jos satelliitin
keskitaajuus (dopplerista yms. syyst� johtuen) poikkeaa vastaanottimen
taajuudesta, saadaan suhdeilmaisimesta my�s pieni tasaj�nnite, jota
voidaan mitata riitt�v�n hitaalla mittarilla suoraan ilmaisimelta.
Normaalisti t�t� tasaj�nnitett� ei hy�dynnet�, vaan se erotetaan
kondensaattorilla, ennenkuin audiosignaali vied��n
voimakkuuss��timelle jne.

Jos vastaanottimessa on AFC (automaattinen taajuden s��din),
muodostetaan t�m� s��t�j�nnite juuri t�st� ilmaisimen
tasaj�nnitteest�, jolloin tasaj�nnitemittarin voi my�s laittaa t�h�n
linjaan, johon monissa vastaanottimissa p��see helpommin k�siksi.
Lis�ksi t�st� signaalista on jo suodatettu kaikki audiosignaalit pois,
joten nopeakaan tasaj�nnitemittarikaan ei pit�isi h�iriinty� itse
l�hetteest�.
  


From: [email protected] (Leinonen Mika)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Kuormittamattoman regulaattorin ulostulo
Date: 11 Apr 1999 02:17:31 GMT
Organization: Tampere University of Technology
Lines: 22
Distribution: sfnet
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: assari.cc.tut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: NN version 6.5.1 (NOV)

>Tuleeko kuormittamattomasta regulaattorista ulos reguloitu- vai
>k�ytt�j�nnite eli:

>                              _____
>                             |         |
>                  o---------| 7809 |----------o
>                             |_____|
>         12V                   |                   12 vai 9V?
>                                  |
>                  o-------------+--------------o

Joidenkin valmistajien NEGATIIVISILLA 7908 piireill� voi
kuormittamattomana tullakin -14 V, katso
http://www.hw.cz/english/docs/stabil79/stabil79.html
78XX -regut taisi toimia oikein.


--
mika.leinonen"at"cc.tut.fi
http://www.students.tut.fi/%7El150540/
Saat Nalle Puh, no, hunajaa laatikon, nokitaa laajan uhon, hupellan taas.
Hoho kiitos, sotiiko? Hoh.

From: Kristian Ukkonen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: LCD-n�yt�t (plasmapallokaasut)
Date: Mon, 12 Apr 1999 00:24:20 +0200
Organization: KU-Resonant Research
Lines: 26
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cc-dialin1-18.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: nntp.hut.fi 923865764 13764 130.233.251.18 (11 Apr 1999 21:22:44 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 11 Apr 1999 21:22:44 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.06 [en] (Win95; I)

Petro Simonen wrote:
> Mit� kaasua plasmapalloissa k�ytet��n? Tied�n, ett� argon ainakin k�y.
> Riippuuko tuo "salaman" v�ri k�ytett�v�st� kaasusta? K�yk� siis esim. AGA:n
> Mison (argonia)? En vain tied� ko. kaasun puhtausprosenttia.

Mison ei ole puhdasta argonia, vaan siina on seassa
manuaalin mukaan 0.03% NO. Muistaakseni tuon on tarkoitus
v�hent�� hitsauksessa syntyv�n otsonin m��r��. En tied� 
vaikuttaako plasmakuulak�ytt��n mitenk��n (luultavasti
ei noin pienen� m��r�n�) - jos saat tuota misonia ilmaiseksi, 
niin kokeile ihmeess� - muuten katso alta puhdas argon. 
Huomaa my�s, ett� nimenomaan Mison ilman liitteit� on 
tuota, Mison ultrat ja muut ovat sitten ihan eri seoskaasuja, 
joissa tosin kaikissa on tuo 0.03% NO.

Pelkk� argon on agalla ainakin nimill� Argon S (99.99%) 
ja Argon 4.8 Plus (99.998%). Muistaakseni (hitsaus)argon on
misonia halvempaakin.

Muita mielenkiintoisia ovat Helium+Argon seoskaasut (Helon)..

Purkauksen v�ri riippuu kaasusta. Purkauksen ulkoasu 
(utuinen/ter�v� yms. ja jopa v�ri) riippuu viel� paineesta 
ja ajurista.

  Kristian Ukkonen.

From: "Tuomo Auer" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: "L�mp�pumppu" -komponentti
Date: Wed, 14 Apr 1999 00:20:23 +0300
Organization: Helsinki University of Technology
Lines: 46
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cc-dialin1-5.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 924038448 14133 130.233.251.5 (13 Apr 1999 21:20:48 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 13 Apr 1999 21:20:48 GMT
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Petro Simonen wrote in message <[email protected]>...
>Moi !
>
>Lueskelin tossa edellist� prosessori -lehte�. Siin� oli artikkeli
>j��hdytt�misest�. Tuosta j�i mieleen nuo aktiiviset j��hdytyskomponentit -
>eteenkin se puolijohdetekniikalla toimiva l�mp�pumppu. Onko noita
saatavilla
>Suomesta helposti, ja mihin hintaan? Onko kenell�k��n kokemusta niist�?
>
>Kiitos!
>
>Petro Simonen
>
>

Esimerkiksi Yleiselektroniikan kautta saa RS:n listoilla olevia
peltier-elementtej� parissa p�iv�ss�. Tyyppej� on parikymment� ja hinnat
alkaen 214 markasta (1,4W) 1560 markkaan (2-asteinen 34W). Elektroniikan
osto-oppaasta l�ytyy peltier-elementinkohdala my�s EL-Fresta Oy, Elgood Oy,
Etra Oy, Farnell, ja Ziehl-ebm Oy. Peltier.kennoja l�ytyy my�s
autoiluk�ytt��n tarkoitetuista kylm�laatikoista (niist� joita voidaan
k�ytt�� kylm�/kyymalaatikoina), esim Biltemassa kolme eri mallia 400
markasta 700 markkaan.

Kyll�h�n nuo toimivat. Esimerkiksi Teknillisess� korkeakoulussa
Avasuustekniikan lavoratoriossa kennoja k�ytet��n mikroaaltoradiometrien
l�mp�tilastabilointiin. K�tev��, kun samalla elementill� voi sek� l�mmitt��,
ett� j��hdytt�� kohdetta j�nnitteen kytkent�suunasta riippuen. Tietysti on
huomattava, ett� kenno itsess��n kuluttaa tehoa, joten kuumalta puolelta on
h�vitett�v� kennon l�pi siirretyn l�mm�n lis�ksi kennon itsess��n tuottama
l�mp�. Muutenhan kenno tuhoutuu juotosten sulaessa.

Tuomo Auer
Kaskivuorenkuja 3 A 8
02360 Espoo, Finland

Tel: +358 (0)9 8012895
Fax: +358 (0)9 81933420
GSM: +358 (0)40 5881141
email: [email protected]






From: Kari Likovuori 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: =?iso-8859-1?Q?Mist=E4?= Digitaalinen PH mittari?
Date: Wed, 14 Apr 1999 11:34:41 +0300
Organization: =?iso-8859-1?Q?Ty=F6ministeri=F6?= - Ministry of Labour
Lines: 17
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: ns.mol.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.51 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: fi,en

Ville Kankare wrote:
> Niin onkos kukaan n�hny noita myynniss� jossain?
> Ja jos on niin miss� ja mink� hintaisia.
>...

L�ytyy moninaisia. Kokeile hakukoneeseen hakusanoja
pHep, Hanna Instruments, Eutech, Omega Ingeneering.
Taskumittari autokalibraatiolla ja l�mp�tila-
kompensoinnilla maksaa luokkaa 400-700 mk.

-=Kari=-
-- 
    phone:+358 50 525 3608 ** mailto:[email protected]
                 http://beer.tcm.hut.fi/Likovuori/                 .~~.
              ** Finnish Homebrewers' Association **               |--|]
** The Finnish League of Independent Beer Societies (FINNLIBS) **  |__|
            ** Finnish Society for Traditional Beers **

From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: =?iso-8859-1?Q?Mist=E4?= Digitaalinen PH mittari?
Date: 14 Apr 1999 20:43:22 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 37
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 924111802 24747 130.233.224.50 (14 Apr 1999 17:43:22 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 14 Apr 1999 17:43:22 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

Kari Likovuori  writes:

> L�ytyy moninaisia. Kokeile hakukoneeseen hakusanoja
> pHep, Hanna Instruments, Eutech, Omega Ingeneering.
> Taskumittari autokalibraatiolla ja l�mp�tila-
> kompensoinnilla maksaa luokkaa 400-700 mk.

... mutta �l� vain luule, ett� autokalibrointi tarkoittaa sit�,
ett� laite hoitaa kalibroinnin itse. Tai sit�, ett� l�mp�tila-
kompensoidussa mittauksessa n�ytteen l�mp�tilalla ei olisi v�li�.

Automaattinen kalibrointi tarkoittaa sit�, ett� laite pyyt��
laittamaan mittap��n ensin puskuriin pH 4.00 ja sitten puskuriin
pH 10.00 (tai muut sopivat arvot). Mit��n muuta tapaa kalibroida (tai
oikeammin viritt��) tuota anturia ei ole kuin puskuriliuokset.

L�mp�tilakompensointi puolestaan tarkoittaa sit�, ett� laitteen
mittap��n l�mp�tilavirheet on korjattu. Mitattavan nesteen pH:lla
on kyll� taipumus muuttua eritt�in voimakkaasti l�mp�tilan
funktiona, koska l�mpim�ss� aktiivisia H+ -ioneja on enemm�n
liikkeell� kuin kylm�ss�.

Er�skin hyv�laatuisia pH-mittareita teollisuuteen myyv� kaveri
kirosi termin "automaattinen l�mp�tilakompensointi" hornan alimpaan
kattilaan. Tehtailta kuulemma tulee aina v�lill� valitusta siit�,
ett� putkessa oleva mittari antaa lukemaksi 9 ja labra 7. T�ll�in
asiakas haukkuu laitevalmistajan, vaikka itse asiassa kumpikin
mittari n�ytt�� oikein...

Teollisuus on tarua ihmeellisemp��!

- Ville


-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio

From: "Ilpo J Lepp�nen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Yleismittarin k�yt�st�.
Date: Sat, 17 Apr 1999 21:56:37 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 19
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: clxxviii.kdyn.saunalahti.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.1
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


teeti wrote in message <[email protected]>...
>Onkohan netiss� miss��n yleismittarin k�yt�st� erilaisissa
>mittaustavoista ja muutenkin sen k�yt�st�?
>L�ytyyk� kirjaa samasta aiheesta?


V�h�nkin isommista kirjastoista l�ytyy useitakin s�hk�nmittaus-
tekniikoita k�sittelevi� kirjoja.
Sit� en tied�, ett� l�ytyyk� pelk�st��n yleismittarin
k�yt�st� kertovaa.
Useimmat harrastelijoille yms. suunnatut alan yleisteokset
k�sittelev�t my�s perusmittaukset.
Ei muuta kuin kirjastoon sen hyllyn ��reen, jossa sijaitsevat
elektroniikka ja s�hk�alan kirjat.

Ilpo Lepp�nen



From: "Harri Suomalainen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Kysymys muuntajista
Lines: 37
Organization: Blurb
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.0810.800
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.0810.800
Message-ID: 
Date: Tue, 20 Apr 1999 07:24:09 GMT
NNTP-Posting-Host: 192.49.89.45
X-Trace: read2.inet.fi 924593049 192.49.89.45 (Tue, 20 Apr 1999 10:24:09 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Tue, 20 Apr 1999 10:24:09 EET DST

>    Ei ole kysymys siit�, mit� muuntaja 'antaa', vaan siit� ett� voit
>kuormittaa
>    yksitt�ist� l�ht�� juuri sen verran, mit� kilpeen on leimattu,
>riippumatta
>    siit�, onko muuntajassa muuta kuormaa.

Ei nyt ihan noinkaan. Normaalisti muuntaja mitotetaan siten, ett� ratkaiseva
mitotuksen
perusta on l�mm�n p��sy pois muuntajasta. Yleens� l�mm�n siirtyminen tekee
muuntajan sis�lle ehk� n. 10-15 astetta l�mp�tilaeron (kuumimman ja
kylmimm�n
kohdan v�lill�). Ratkaiseva on siis l�mm�n johtuminen ja s�teily
ulkopinnalta. Kokonais
l�mm�ntuotto on siis kriittinen, jos l�mp�tila halutaan pit�� samana.

Jos muuntajassa on vaikka 2 k��mi� ja molemmat tuottavat 2W l�mp��
(mitoitus) voi
vain yht� k��mi� k�ytt�en tuottaa my�s saman n. 2W. (K�yt�nn�ss� v�h�n
v�hemm�n
koska k��mi on paikallisesti v�h�n kuumempi). T�st� vaan sitten soveltamaan
ohmin
lakia yms niin saat selville todellisen kuormituksen keston. Ensi�puolella
sy�tetty teho
on likimain sama erilaisella kuormituksella, joten sit� ei tarvitse pohtia
(kunhan ei
ylit� mitoitettua kokonaistehoa!)

Kannattaa muistaa ett� ohmiset h�vi�t nyt kasvavat. Isommalla kuormalla
muuntajan
ulostuloj�nnite onkin h�vi�iden takia v�h�n alhaisempi kuin normaalilla
kuormalla.
Muuntajasta riippuen ero voi olla tuntuva tai sitten ei.

Harri




From: "Tuomo Auer" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Led ?
Date: Thu, 22 Apr 1999 00:15:25 +0300
Organization: Helsinki University of Technology
Lines: 53
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cc-dialin1-43.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 924729361 5365 130.233.251.43 (21 Apr 1999 21:16:01 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 21 Apr 1999 21:16:01 GMT
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3





Rounela wrote in message <[email protected]>...
>Eli mit� j�nnitett� 5 mm ledit k�ytt�� ? Ja voiko ne suoraan kytke� esim..
>paristoon ?
>
>--
>*********************************
>**     SimplySoft                   ****
>**  Simo Rounela             *****
>* [email protected]***
>** http://come.to/rounela * *
>*     +358 (0)50 3477881         *
>
>
Tavallisten ledien kytkeminen suoraan paristoon ei ole hyv� idea - koosta,
muodosta tai v�rist� riippumatta. Ledill� (ja diodeilla yleens�kin) on
niinsanottu kynnysj�nnite. Jos ledin k�ytt�j�nnite on t�t� kynnysj�nnitett�
pienempi, niin ledin l�pi ei kulje juuri ollenkaan virtaa, eik� se palakaan.
Kynnysj�nnitett� suuremmille j�nnitteille ledi yksinkertaistaen rautanaula -
paitsi ett� rautalanka on ohut ja se palaa helposti poikki. Tavallisten
ledien l�pi kulkevaa virtaa pit�� siis rajoittaa. Yleisimmin t�h�n k�ytet��n
tavallista vastusta. Ledien kynnysj�nnitteet riippuvat ledin materiaalista
(siin mit� v�ri� ledi s�teilee). T�ss� tyypillisi� arvoja: Infrapuna 1,2V;
punainen 1,6V; oranssi 1,75V; keltainen 2,0V; vihre� 2,2V ja sininen 2,5V.
K�ytt�kelpoinen virta nykyisille ledeille on 10mA-20mA, mutta jotkin
'suurteholedit' kest�v�t 50mA virtojakin ja enemm�nkin. Maksimivirrat
selvi�v�t datakirjoista tai vaikkapa valmistajan nettisivuilla. Jos et
kaikkea kirkkautta halua ulosmitata niin 10mA on hyv� nyrkkis��nt�.
Tarvittavan etuvastuksen koko vastus (paristoj�nnite-ledin
kynnysj�nnite)/virta. Vastuksen tehonkesto taasen on (paristoj�nnite-ledin
kynnysj�nnite)*virta.

Tavallisten ledien lis�ksi on olemassa esimerkiksi vilkkuledej�, joissa on
sis�inen virtarajoitus. N�m� kest�v�t sellaisenaan noin kymmenen voltin
k�ytt�j�nnitteen. Ja kyll� markkinoilta j�ytyy valmiita
merkkivaloyksik�it�kin, joissa on etuvastus asennettu valmiiksi jotakin
tietty� k�ytt�j�nnitett� varten.

Tuomo Auer
Kaskivuorenkuja 3 A 8
02360 Espoo, Finland

Tel: +358 (0)9 8012895
Fax: +358 (0)9 81933420
GSM: +358 (0)40 5881141
email: [email protected]





From: Tomi Holger Engdahl 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Picin ohjelmointi
Date: 16 Apr 1999 14:48:34 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 19
Distribution: sfnet
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: soittorasia.cs.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 924263315 1267 130.233.40.159 (16 Apr 1999 11:48:35 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 16 Apr 1999 11:48:35 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

"riksa"  writes:
 
> Miten tuo Pic 16F84 ohjelmoidaan? K{ytin MPASMia, ja ohjelma k{{ntyi .hex
> tiedostoksi.
> K{ynnistin pip-02 ohjelman, avasin .hex tiedoston, ja invertoisin fuse-edit
> valikosta power-up timerin, mutta ohjelma purnaa ett{ "error programming
> device". Eli mit{ eteen? 

Tarkista tuon PIP-02-ohjelman asetukset. Sen asetustuedostoissa voi asettaa
eri ohjelmointihommien viiviet�, ja nuo viideasetukset pit�� koneeis nopeuden
mukaan asettaa sellaiseksi, ett� piiri� ei yrit� ohjelmoida liian nopeasti.
Itsell�ni oli aluksi ohjelmoinnissa luotettavuusongelmia ProByten halvimmall
ohjelmoijalla ja PIP-ohjelmalla, mutta viritettyn�n viiveet riitt�v�n
pitkiksi kokonaisohjelmointiaika hiukan kasvoi alkuper�isesti,
mutta homma toimii nyt oikein hyvin. 

-- 
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web pages at http://www.hut.fi/Misc/Electronics/

From: =?US-ASCII   ?Q?Penttil=E4?= Jani 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Picin ohjelmointi
Date: 16 Apr 1999 17:19:55 GMT
Organization: Tampere University of Technology
Lines: 22
Distribution: sfnet
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: lehtori.cc.tut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=US-ASCII
Content-Transfer-Encoding: quoted-printable
User-Agent: tin/pre-1.4-981225 ("Volcane") (UNIX) (OSF1/V4.0 (alpha))

> Tarkista tuon PIP-02-ohjelman asetukset. Sen asetustuedostoissa voi aset=
taa
> eri ohjelmointihommien viiviet=E4, ja nuo viideasetukset pit=E4=E4 konee=
is nopeuden

Viiveet oli muistaakseni pip-02.ini tiedostossa. Itsellani alkoi toimia
kun asetin viiveet sopiviksi. Tai oikeastaan kopioin kaverin
ini-tiedoston...Mailaile jos haluat toimivan ini-tiedoston niin mailaan
sen sinulle.

--=20
=09
		*************************************
		*       Jani Penttila               *
		*       Nayttelijankatu 21 c 32     *
		*       33700 Tampere               *
		*       koti:050-5170989,03-3182757 *
		*       tyo: 03-3653370             *=20=20=20=20
                *       email:[email protected]        *
                *       www.students.tut.fi/~peni   *
                *************************************
=20=20=20

From: [email protected] (Jurva-Markus Vehasmaa)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Picin ohjelmointi
Date: Fri, 16 Apr 1999 16:03:06 GMT
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 17
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mmdccxlix.hdyn.saunalahti.fi
X-Newsreader: Forte Free Agent 1.11/32.235

On Thu, 15 Apr 1999 21:24:03 +0300, "riksa"  wrote:
Ajoitko com84- driverin ensin? Se pit�� ajaa jotta pip-02 ohjelma osaa
sitten k�ytt�� sarjaporttia oikein.

J.M. Vehasmaa

>Miten tuo Pic 16F84 ohjelmoidaan? K�ytin MPASMia, ja ohjelma k��ntyi .hex
>tiedostoksi.
>K�ynnistin pip-02 ohjelman, avasin .hex tiedoston, ja invertoisin fuse-edit
>valikosta power-up timerin, mutta ohjelma purnaa ett� "error programming
>device". Eli mit� eteen? Onko ainoa vaihtoehto ett�
>mun itsetekem� ohjelmointilaite
> http://www.pp.clinet.fi/~newmedia/pic/programmer.gif ) ei skulaa?
>
>

Remove No.Spam. to mail me directly

From: "Nyki" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Peltier-elementeist�
Date: Tue, 23 Mar 1999 19:30:40 +0200
Lines: 52
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: kg178u1hel.dial.kolumbus.fi
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2014.211
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2014.211

Kyll� koneita Peltierill� j��hdytet��n, joskin vesij��hdytys on joskus
perusteltu viem��n l�mp� eteenp�in...

Kannattaa vilkaista vaikkapa:

http://www.supercool.se/peltier.html

http://www.heatsink-guide.com/peltier-sandwich.htm

http://www.inexpress.net/~jherrero/

http://members.tripod.com/~JaccoH/cool.html

http://users.wantree.com.au/~hirm/hardinfo/peltierindex.htm

http://www.computernerd.com/pax56pic.htm

http://aoc-cooler.com/ac-586.htm

Ja vaikka viel�....


http://www.anandtech.com/html/reviews.cfm?types=yes&TopicTypes=81



Asia selvinnee n�ill�.


***********************************
  www.kolumbus.fi/ari.ervaskivi
   [email protected]
***********************************
AMD K6-2 450 Mhz....


Timo Kaikumaa  wrote in message
news:[email protected]...
> Mahtaisikohan Peltier-elementeist� saada rakennettua hiljaisen
> j��hdytyksen tietokoneen suorittimelle? Riitt��k� elementeiss�
> suorituskyky ja saako ne toimimaan esim. 12 V:n tasaj�nnitteell�?
> Ent� hinta ja saatavuus?
>
> --
>
> - TimoK -                                  http://www.cs.tut.fi/~timok/







From: "Tuomo Auer" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Tyristorit ja triakit
Date: Sun, 25 Apr 1999 00:44:08 +0300
Organization: Helsinki University of Technology
Lines: 70
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cc-dialin2-43.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 924990270 10595 130.233.251.107 (24 Apr 1999 21:44:30 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 24 Apr 1999 21:44:30 GMT
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Timur Saadetdin wrote in message <[email protected]>...
>Mit� ovat tyristorit ja triakit?
>

Tyristori on kolminapainen puolijohde, jonka navat ovat anodi(A), katodi(C)
ja hila(G). Tyristorin voidaan ajatella olevan diodi, joka liipaistaan
p��lle hilalta. Liipaisuvirta kulkee hilalta katodille. Liipaisun j�lkeen
tyristori johtaa niin kauan kun virta t�ss� 'diodissa' kulkee anodilta
katodille. Tyristoria k�ytet��nkin vaihtovirtakytkenn�iss�, miss� se
liipaistaan verkkojannitteeseen synkronoituna johtavaksi. Takaisin
johtamattomaan tilaan tyristori menee automaattisesti virran nollakohdassa
(resistiivisell� kuormalla sama kuin verkkoj�nnitteen nollakohta,
induktiivisella kuormalla virran nollakohta eroaa jonkin verran j�nnitteen
nollakohdasta).

Tyristoria voidaan k�ytt�� tasavirtakytkennoiss� my�s er��nlaisena muistina.
Katodi kytket��n maahan. Anodille kytket��n kuorma ja kuorman toinen napa
tehol�hteen positiiviseen j�nnitteeseen. Kun hilalle nyt tuodaan virtapulssi
(vastuksella liipaisuj�nnitteest�), johtaa tyristori hamaan tulevaisuuteen
asti. Jotta tyristori saadaan johtamattomaksi pit�� kuorma ottaa irti,
kuormanj�nnite katkaista tai tyristorin katodi ja anodi oikosulkea (jolloin
tyristorin l�pi ei kulje virtaa vaikka kuormassa se viel� kulkeekin).

Tyristorin kuormavirta kulkee aina anodista katodille, joten
vaihtovirtakytkenn�iss� t�ytyy k�ytt�� tasasuuntaajaa. Triak puolestaan on
kaksisuuntainen tyristori eik� vaadi virran tasasuuntausta. Triakin navat
ovat MT1, MT2 ja G. Liipaisuvirta kulkee G:n ja MT1:n v�lill�. Triakeja on
2- ja 4 modessa toimivia. Kaksimodetriakin liipaisuvirran tulee olla
samansuuntainen tulevan kuormavirran kanssa. Ts. jos j�nnite johtamattoman
triakin MT2 navalla suhteessa MT1:een on positiivinen, pit�� liipaisuvirta
sy�tt�� sis��n hilaan (positiivisesta j�nnitteest� vastuksen kautta). Jos
MT2:n j�nnite on negatiivinen , pit�� liipaisuvirta ottaa hilalta
(vastuksella negatiiviseen j�nniteeseen). Kaksimodetriakia on varsin hankala
ohjata esim. logiikkapiirill�
Nelimodetriak puolestaan voidaan liipaista aina samansuuntaisella virralla,
joten sit� voidaan paremmin k�ytt�� logiikkapiirien kanssa.

Diac kaksinapainen komponentti, joka on matalalla j�nnitteell� johtamaton.
J�nnitteen sen napojen yli noustessa tiettyyn rajaan se muuttuu �kisti
johtavaksi ja johtaa kunnes virta sen l�pi laskee tiettyyn arvoon. Diacia
voidaan yhdess� kondensaattorin kanssa k�ytt�� triakin tai tyristorin
liipaisupulssin luomiseen. Kondensaattorin toinen napa kytket��n katodille
(tai MT1:een) ja kondensaattorin toinen napa tyristorin tai triakin hilalle.
Kun kondensaattori nyt ladataan jonkun suurohmisen vartuksen kautta, nousee
sen j�nnite. Kun kondensaattorin j�nnite (=diacin yli oleva j�nnite) kasvaa
tarpeeksi suureksi, purkautuu kondensaattoriin varautunut energia hilalle
diacin kautta. Purkausvirtaa rajoittamassa diacin kanssa sarjassa on syyt�
olla virranrajoitusvastus.

Tuomo Auer
Kaskivuorenkuja 3 A 8
02360 Espoo, Finland

Tel: +358 (0)9 8012895
Fax: +358 (0)9 81933420
GSM: +358 (0)40 5881141
email: [email protected]













Message-ID: <[email protected]>
From: Lasse Langwadt Christensen 
X-Mailer: Mozilla 4.5 [en] (X11; I; SunOS 5.6 sun4u)
X-Accept-Language: en
MIME-Version: 1.0
Newsgroups: sci.electronics.design
Subject: Re: Any ideas for protection from power reversal
Content-Type: text/plain; charset=us-ascii
Content-Transfer-Encoding: 7bit
Lines: 25
Date: Fri, 23 Apr 1999 20:41:45 GMT
NNTP-Posting-Host: 130.225.51.16
X-Complaints-To: [email protected]
X-Trace: sunsite.auc.dk 924900105 130.225.51.16 (Fri, 23 Apr 1999 22:41:45 MET DST)
NNTP-Posting-Date: Fri, 23 Apr 1999 22:41:45 MET DST
Organization: SunSITE Denmark (sunsite.auc.dk)

Mickey G wrote:
> 
> Looking for a circuit or device which would protect a PCB from inadvertently
> having power (5VDC) and ground reversed i.e. plugged into the wrong
> backplane connector.  Could use a blocking diode but since the cabinet has a
> potential for 300 Amps it would have to be a big honking diode. Any ideas
> would be most appreciated even if informed that I must be crazy.
> 
> Thanks,
> Tom D.

a fast diode and a fuse ?

 >---[fuse]---+-----> +
             _|_ 
             /_\     circuit 
              | 
 >------------+-----> -  

--L2C                 
--___--_-_-_-____--_-_--__---_-_--__---_-_-_-__--_----
Lasse Langwadt Christensen, MSEE (to be, june 30th 1999) 
Aalborg University, Department of communication tech.    
Applied Signal Processing and Implementation (ASPI)      
http://www.kom.auc.dk/~fuz , mailto:[email protected]

From: "Frank Bemelman" 
Newsgroups: sci.electronics.design
Subject: Re: Any ideas for protection from power reversal
Date: Sat, 24 Apr 1999 13:04:42 +0200
Organization: EuroNet Internet
Lines: 44
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: p027.hlm.euronet.nl
X-Trace: beast.euro.net 924997163 10945 194.134.33.162 (24 Apr 1999 23:39:23 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 24 Apr 1999 23:39:23 GMT
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3

CHoaglin heeft geschreven in bericht
<[email protected]>...
>>
>>a fast diode and a fuse ?
>>
>> >---[fuse]---+-----> +
>>             _|_
>>             /_\     circuit
>>              |
>> >------------+-----> -
>>
>
>What would be a good diode? A 1N4148 is pretty fast, right?
or something more
>like a 1N400x?


I am more concerned about the speed of the fuse than the
speed of the diode...

Another idea is a series diode, plus a relay after the
diode, that will short the diode when it turns on.
So that if you apply 5 volt correctly, the pcb gets 4.3
volts first, the relay turns on, diode is shorted,
and pcb runs on 5 volt.  Perhaps you can also use a low
rds-on power mosfet instead of a relay.


           contact over diode
>> +---/  .----
>> +---|>|----|-----> +
>>             _|_
>>             [_]     relay
>>              |
>> >------------+-----> -

Met vriendelijke groeten,
Frank Bemelman
(reageren per email ? verwijder dan de 'x' uit mijn
emailadres)





From: "Kasper" 
Newsgroups: sci.electronics.design
Subject: Re: Any ideas for protection from power reversal
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2314.1300
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2314.1300
Message-ID: 
Date: Sun, 25 Apr 1999 17:34:41 +0200
NNTP-Posting-Host: 212.54.67.200
X-Complaints-To: [email protected]
X-Trace: news030.image.dk 925066658 212.54.67.200 (Sun, 25 Apr 1999 20:57:38 MET DST)
NNTP-Posting-Date: Sun, 25 Apr 1999 20:57:38 MET DST
Lines: 35


Mickey G  wrote in message
news:[email protected]...
> Looking for a circuit or device which would protect a PCB from
inadvertently
> having power (5VDC) and ground reversed i.e. plugged into the wrong
> backplane connector.  Could use a blocking diode but since the cabinet has
a
> potential for 300 Amps it would have to be a big honking diode. Any ideas
> would be most appreciated even if informed that I must be crazy.
>
> Thanks,
> Tom D.
>
>
Take a P-channel FET, connect source to IN+, drain labelled OUT+,
and connect the gate to IN-,
this makes a super-diode in the positive wire.
Repeat the thing in the negative wire also if you want to be really safe.
Actually, just using an NFET in the IN- wire might be enough for your app?

/Kasper Pedersen














From: [email protected] (Paul Keinanen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.audio+video
Subject: Re: Vahvistimien tehontarve verkosta?
Date: Tue, 20 Apr 1999 18:36:25 GMT
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 85
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mcclxxiii.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: Forte Agent 1.5/32.451

On Tue, 20 Apr 1999 19:18:00 +0300, "Pesonen Jani"
 wrote:


: Olen n�hnyt ett� 2x 60W p��tevahvistin ottaisi tyyppikilven perusteella 300W
: verkosta ja toisaalta taas 4x60W vahvistimen sama ilmoitus 130W jne...

Kummatkin luvut tuntuvat liev�sti sanottuna ihmeellisilt�. 

Perinteisiss� verkkolaiteratkaisuissa itse muuntajan tyyppikilvess�
ilmoitetaan aina n�enn�isteho, jonka yksikk� on VA (volttiamppeeri),
joka on yksinkertaisesti j�nnitteen ja otetun virran tulo. Jos
oletetaan, ett� koko vahvistimen n�enn�isteho ensimm�isess�
esimerkiss� olisi 300 VA, otettaisiin 230 V j�nnitteell� 1.3 A virta.
Tuota laskettua virta-arvoa pit�� k�ytt�� laskettaessa esim.
sulakkeiden ja kaapeleiden kest�vyytt�. 

Koska kyseess� on induktiivinen kuorma, ei j�nnite ja virta ole
tarkalleen samassa vaiheessa, vaan n�enn�isteho pit�� kertoa
tehokertoimella, jotta saataisiin todellinen teho, jonka yksikk� on W
(vatti). T�m� todellinen teho kertoo kuinka paljon l�mp�� loppujen
lopuksi syntyy (vahvistimissa, kaiuttimissa ja lopulta talon
rakenteissa ��nen absorboituessa l�mm�ksi) ja t�m�n todellisen tehon
mukaan pit�� my�s ilmastointi mitoittaa. S�hk�laskussa maksetaan
energiasta, joka on todellisen tehon ja k�ytetyn ajan tulo.

Kuormitetun ja kompensoimattoman muuntajan tehokertoin taitaa olla
luokkaa 0.6-1.0, joten 300 VA n�enn�isteho saattaisi hyvinkin vastata
200 W todellista tehoa, joka vaikuttaisi olevan varsin hyvin
sopusoinnussa 2x60 W l�ht�tehoilmoituksen kanssa.

J�lkimm�isess� esimerkiss� on ilmeisesti menetelty siten, ett� ollaan
yhdest� kanavasta saatu juuri ja juuri ulos 60 W ja kun laitteessa
kerran on nelj� kanavaa, ei mainosmiehelt� varmaankaan ole kauaa
kulunut, kun on laadittu tehoilmoitus 4x60 W :-). Se ett� onko tuo
130 sitten todellinen teho (W) vaiko n�enn�isteho (VA) onkin sitten
mielenkiintoinen juttu.

Olen k�ytt�nyt seuraavaa menetelm�� perinteisen pakkamuuntajan koon
silm�m��r�iseksi arvioimiseksi:  Jos muuntajaraudan leveys on esim. 3
cm ja muuntajan keskipalkki n�ytt�isi olevan neliskanttinen, olisi
muuntajaraudan poikkipinta-ala 9 cm2. Kun poikkipinta-ala
(neli�senteiss�) korotetaan toiseen potenssiin, saadaan n�enn�isteho,
t�ss� tapauksessa 81 VA. Menetelm� ei ole kovin tarkka yli 100 VA
muuntajille ja lis�ksi se riippuu muuntajaraudan laadusta ja taitaa
siihen eristeen l�mp�kestollakin olevan vaikutusta, mutta t�ll�kin
menetelm�ll� havaitsee reilusti alimitoitetun virtal�hteen :-).

: Mill� tavalla noinkin suuri ero on k�sitett�viss�? Ainakin omien
: "muistikuvien" mukaan vahvistimen (AB) hy�tysuhde k�yt�nn�n sovelluksissa
: olisi jotakuinkin 60-70% eli jos laite antaa 100W tehoa ulos kaiuttimille
: niin vaadittaisiin verkosta noin 160W.

Tuota luokkaa on itse vahvistimen hy�tysuhde, t�ss� on otettava
huomioon my�s muuntajan hy�tysuhde, joka on 90-95 %, joten
kokonaishy�tysuhde tippuu viel� kymmenkunta prosenttiyksikk��.

A-luokan p��te ottaa tuplatehon (nimellistehoon verrattuna)
riippumatta siit�, sy�tet��nk� siihen tehoa vai ei.

Minusta kokonaishy�tysuhdetta on paha menn� arvioimaan paljoa t�t�
tarkemmin tuntematta vahvistimen ja virtal�hteen rakennetta tarkemmin.
 
: Kuinkas t�m� asia oikeasti menee? Olisi kiva tiet�� mihin nuo monikanavaiset
: tai stereovahvistimet edes teoriassa pystyv�t? 

Edell� olevat laskelmat perustuvat jatkuvaan tehoon, eli tilanteeseen,
jossa l�mp�balanssi on saavutettu (15-60 min), mutta tuntematta
muuntajan, suodatuskondensaattoreiden ja j��hdytyslevyjen mitoitusta,
on paha menn� sanomaan, mik� n�ist� muodostuu ensimm�isen�
pullonkaulaksi. Musiikkisignaaleilla l�mp�h�vi�t eiv�t v�ltt�m�tt�
tule rajoittavaksi tekij�ksi, vaan j�nnitteet saattavat pudota liian
alas, ettei luvattua tehoa en��n saavuteta.

: Ilmeisesti kuitenkaan mik��n
: laite ei pysty ottamaan verkosta sulakettaan suurempia virtoja eli siihen se
: viimeist��n loppuu. :)

Laitteen oma sulake on pakko mitoittaa muuntajan k�ynnistysvirran
mukaan, joten en oikein usko, ett� sulaketta saisi poltettua
vahvistinta kuormittamalla, ellei sitten kyseess� ole tunteja kest�v�
testi.

Paul


From: "Ilkka M��tt�" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Vilkkuva valo k�nnyk�n soidessa
Date: Fri, 9 Apr 1999 11:31:53 +0300
Organization: Helsinki City
Lines: 27
Message-ID: <[email protected]>
Reply-To: "Ilkka M��tt�" 
NNTP-Posting-Host: gw1.hel.fi
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2014.211
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2014.211

> Komponentin koivet ja skoopin maapiuha (muutaman sentin lenkki)
> toimi sopivana antennina ja tuo itse diodi taas tasasuuntasi signaalia.
> L�ytyi k�nnyk�n l�hell� varsin selv�� kanttipulssia heti kun puhelin oli
> k�yt�ss�. (Periaate siis sama kuin vanhoissa kunnon kidekoneissa,
> antenniksi vaan muutaman sentin piuhalenkki).

Tekniikasta mit��n ymm�rt�m�tt�, mutta ainakin t�ss� 3110:ssa kiinni
olevassa
vilkkuantenissa ei ole mit��n muuta kuin metallinen kanta jolla anteni on
kiinni puhelimessa jossa sitten on kiinni punainen tms v�rillinen kuori ja
sen sis�ll� kierrejousi ja "jokin lamppu"

Kerran metallinen kanta ja muovinen anteni irtosivat toisistaan ja
kierrejousi sek�
"jokin lamppu" putosivat lattialle, siis sisuskalut ei ole mitenk��n kiinni
toisiissa
tai metallisessa kannassa ja kun laitoin jousen ja em lampun takaisin sis��n
ja
hieman liimaan metallikannan ja muovikuoren v�iin niin h�lytin toimii ihan
kuin
alkuaankin.
J�inkin ihmetetlem��n miten laite toimii kun mit��n paristoa tai muitakaan
kompo-
nenttej� ei laiteessa n�y. Antenni muuten toimii ilman ett� se on kiinni
puhelimessa, siis vaikkapa toisen puhelimen l�heisyydess� irrallaan.



From: "Harri Suomalainen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Vilkkuva valo k�nnyk�n soidessa
Lines: 32
Organization: Blurb
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.0810.800
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.0810.800
Message-ID: 
Date: Fri, 09 Apr 1999 06:17:45 GMT
NNTP-Posting-Host: 192.49.89.45
X-Trace: read2.inet.fi 923638665 192.49.89.45 (Fri, 09 Apr 1999 09:17:45 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Fri, 09 Apr 1999 09:17:45 EET DST

>Sill� on kai jotain tekemist� magneettikent�n kanssa, n�in ainakin
>kuvittelisin, koska valo vilkkuu aina samaan aikaan kun esim.
>kaiuttimet huutavat tai tietokoneen monitorissa on h�iri�it�.

No noita saa aikaiseksi melkein miten vain. Itse kokeilin tuota siten
ett� otin yhden diodin (1N4148 jos sill� nyt on mit��n v�li�) jonka
laitoin kiinni skoopin mittap��h�n. Ei muuta. :)

Komponentin koivet ja skoopin maapiuha (muutaman sentin lenkki)
toimi sopivana antennina ja tuo itse diodi taas tasasuuntasi signaalia.
L�ytyi k�nnyk�n l�hell� varsin selv�� kanttipulssia heti kun puhelin oli
k�yt�ss�. (Periaate siis sama kuin vanhoissa kunnon kidekoneissa,
antenniksi vaan muutaman sentin piuhalenkki).

T�llaiseen ehk� joku (suuri-impedanssinen!!) vahvistin per��n, vaikka
joku yhdell� fetill� tehty. Luulis tollasella syntyv�n jo hyv� laite.
Etenkin
kun tuo fetti voi suoraan ohjeta jotain LEDi� joka vilkkuu sitten l�ydetyn
kanttipulssin tahdissa.

Laitteeseen siis riitt�nee 1 diodi, 1 fetti ja 1 vastus sek� se 1 LED
tietty.
Ei ihme ett� tollasia saa jo kympeill�.

Hienommat laitteet on toki jotain 900MHz kaistalle viritettyj� kunnon
radiovastaanottimia, mutta sellasia ei parin kympin hintaluokkaan kyll�
mahdu.

Harri




From: "Harri Suomalainen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Vilkkuva valo k�nnyk�n soidessa
Lines: 19
Organization: Blurb
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.0810.800
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.0810.800
Message-ID: 
Date: Fri, 09 Apr 1999 08:17:53 GMT
NNTP-Posting-Host: 192.49.89.45
X-Trace: read2.inet.fi 923645873 192.49.89.45 (Fri, 09 Apr 1999 11:17:53 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Fri, 09 Apr 1999 11:17:53 EET DST

>Tekniikasta mit��n ymm�rt�m�tt�, mutta ainakin t�ss� 3110:ssa kiinni
>olevassa
>vilkkuantenissa ei ole mit��n muuta kuin metallinen kanta jolla anteni on
>kiinni puhelimessa jossa sitten on kiinni punainen tms v�rillinen kuori ja
>sen sis�ll� kierrejousi ja "jokin lamppu"

Joo, vaan tuo avaimenper�malli ei olekaan antennissa kiinni vaan siis
erillinen laite. Siin� on siis kyse ihan eri asiasta.

>J�inkin ihmetetlem��n miten laite toimii kun mit��n paristoa tai muitakaan
>kompo-
>nenttej� ei laiteessa n�y. Antenni muuten toimii ilman ett� se on kiinni
>puhelimessa, siis vaikkapa toisen puhelimen l�heisyydess� irrallaan.

Antenniin tuleva energiahan sit� lamppua k�ytt�� tietysti.





From: [email protected] (Paul Keinanen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: suojamaadoitetut pistorasiat kotiin
Date: Wed, 28 Apr 1999 15:27:41 GMT
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 11
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mdccviii.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: Forte Agent 1.5/32.451

On Wed, 28 Apr 1999 07:46:42 GMT, [email protected] (Harri
Haataja) wrote:

: >maadoitetut pistorasiat eli SUKOT.
: AFAIK se on shuko ja se tarkoittaa tuota eurooppalaistyylist� liitint�.

SUKO = SUojaKOsketin
SHUKO = ScHUtzKOntakt

eli sama asia kahdella eri kielell�.


From: [email protected] (Tuukka Kalliokoski)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Q: 63V konkka 16V:n tilalle?!
Date: 2 May 1999 16:53:47 GMT
Organization: Poista eispammia osoitteesta !
Lines: 15
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mcmlxxviii.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: Text/Plain; charset=ISO-8859-1
X-Newsreader: WinVN 0.99.8 (beta 2)

In article <[email protected]>, [email protected] says...
>
>
>Liikkeessa ei ollut kuin 63V konkkia (33uF), vaikka korvaavan konkan
>jannite pitaisi olla 16V (33uF). Sanoivat, etta toimii...
>
>Toimiiko oikein vai hajoitanko vahvistimeni vaihtamalla elkot?


Kyll� toimii jos vaan tuo 63V konkka mahtuu sinne 16V paikalle.
Elektrolyyttikondensaattorin voi aina turvallisesti korvata
isompij�nnitteisell� konkalla.

Tuukka


From: [email protected] (Matti Kaki)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Q: 63V konkka 16V:n tilalle?!
Date: Sun, 02 May 1999 19:34:55 GMT
Organization: Ham Radio Station
Lines: 24
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: oh2bio.pp.sci.fi
X-Newsreader: Forte Free Agent 1.1/32.230

On 2 May 1999 15:46:23 GMT, [email protected] (Santtu Seppanen)
wrote:

>
>Liikkeessa ei ollut kuin 63V konkkia (33uF), vaikka korvaavan konkan
>jannite pitaisi olla 16V (33uF). Sanoivat, etta toimii...
>
>Toimiiko oikein vai hajoitanko vahvistimeni vaihtamalla elkot?

	Kyll� toimii, eik� hajoita mit��n, ellet survo konkkaa niin,
	ett� viereiset komponentit hajoavat mekaanisesti. 8-)

	Nyky��n ei oikein tahdo en�� saada elkoja pienille       
	j�nnitteille.  Elektrolyyttikondensaattori toimii parhaiten
	juuri sill� j�nnitteell�, mille se on suuniteltu.
 
	Mit� enemm�n k�ytt�j�nnite on konkan suunniteltua
	k�ytt�j�nnitett� pienempi, sit� huonommin konkka vastaa
	kapasitanssiarvoaan. 

	Yleens� kuitenkin nuo isompij�nnitteisetkin n�ytt�v�t
	toimivan pienemmill� j�nnitteill� l�hes aina.

	Matti K�ki   www.sci.fi/~oh2bio

From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: naarmu monitorissa
Date: 08 Apr 1999 13:44:19 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 43
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: delta.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 923568263 19512 130.233.224.53 (8 Apr 1999 10:44:23 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 8 Apr 1999 10:44:23 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

[email protected]_ME? writes:

> Onko naarmu todellakin lasissa asti, vai vaan putken pintaan teh-
> dyssa kalvoituksissa, joiden tarkoitus on vahentaa heijastuksia?
> Jompsis kumpsis, vaikeaa on, mutta voisi olla mahdollista kal-
> voittaa tuo pinta (tai pelkastaan naarmukohta) uudelleen. Hintaa
> (tai paikkaakaan) en kylla uskalla arvella. :I

Valitettavasti tuon kalvon paikkaaminen ei oikein onnistu.
Yleens� nuo kalvot tehd��n tyhji�h�yrystyksell� tai vas-
taavalla menetelm�ll�, jolloin koko pinta pit�� aina
pinnoittaa kerrallaan. Lis�ksi tuo putki on niin suuri esine,
ett� sen pinnoittaminen yksitt�iskappaleena maksaa ainakin
tuollaisen 19":n uuden putken verran :-(

Eli pinnoitteessa olevalle naarmulle ei voi tehd� yht��n
mit��n. My�sk��n lasin kiillottaminen ei onnistu kahdesta
syyst�. Kaikki kuvaputket ovat k�yt�nn�ss� pinnoitettuja,
jolloin varsinaisen lasin silitt�minen ei onnistu pintaa
poistamatta. Ja toisaalta suuren lasipinnan kiillottaminen
on eritt�in hankalaa ja ty�l�st�. Vaatii oikeat aineet
ja oikean tekniikan sek� taitoa. Lis�ksi homman onnistuminen
riippuu kokonaan lasilaadusta.

Tuollaiset CD-levyjen kiillottamiseen tarkoitetut aineet
(mist� muuten saa ja mill� nimell�, olisi k�ytt��?) on tarkoitettu
polykarbonaatin, siis muovin kiillottamiseen. Lasi on eritt�in
paljon kovempaa, joten siihen tarvitaan aivan muita aineita.

Jos kuvaputkessa oleva naarmu haittaa k�ytt��, ratkaisu-
malleja on kaksi. Ensin voi kys�ist� kotivakuutukselta, sit�h�n
varten ne ovat. Hyv�ll� tuurilla sukulaispojan perheell� on
kotivakuutus. Ja jos ei t�lle tielle halua/voi menn�, tuon
kolon t�ytt�minen jollain sopivalla m�mm�ll� v�hent��
ainakin h�iritsevimpi� heijastuksia. Tuulilasiliikkeet ja
kamerakorjaajat voivat osata kertoa lis��.

- Ville


-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio

From: "amoseS" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: naarmu monitorissa
Date: Thu, 8 Apr 1999 17:47:04 +0300
Lines: 21
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: proxy.softavenue.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.0518.4
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.0518.4

Tere.

Jos ei mik��n muu auta, niin itse kokeilisin hionta ainetta, jota myy
sellainen firma kuin Teknofokus.
Sen myymill� aineilla hiontaan ja kiilloitetaan kaukoputkissa olevia
peilej�.
Pit�is varmaan toimia " lasi kuin lasi ", ellei siin� n�yt�ss� sitten ole
joku kalvo p��ll�, jonka
pois hiominen aiheuttaa koko t�ll�n pilalle menon.
Aineen nimi on Ceriumoksidi 50g maksaa n. 17mk.

T. Seppo


>Olisiko jotain hioma-ainetta tms. keinoa, jolla saisi naarmuttunutta
>aluetta hieman v�hemm�n peilaavaksi? Esim. sen aineen, jota k�ytet��n
>naarmuttuneiden CD-levyjen kiillottamiseen, luulisi olevan aika
>hell�varaista.




From: "Kari Leino" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: naarmu monitorissa
Date: Thu, 8 Apr 1999 19:21:20 +0300
Lines: 15
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: i234i2hel.dial.kolumbus.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3

Lakkaamalla vois saada jotain aikaseks.
Soita Esmille Luomannotko, Espoo. monitorihuollossa varmaan osaavat kertoa
lakan merkin.
T: Kari

Ville Lev�nen kirjoitti viestiss� <[email protected]>...
>
>T�m�h�n ei varsinaisesti t�h�n ryhm��n kuulu, mutta...
>
>Sukulaispoika k�vi kyl�ss� pelailemassa ja jollain ihmeell� sai
>monitorin pintaan  aikaiseksi noin sentin mittaisen naarmun
>keskelle kuvapinta-alaa.




From: [email protected] (Heiko Romu (Grr...))
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: naarmu monitorissa
Date: Mon, 12 Apr 1999 11:09:56 GMT
Organization: Acme Co.
Lines: 10
Message-ID: <[email protected]>
Reply-To: [email protected]
NNTP-Posting-Host: pixel.yok.utu.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: news.utu.fi 923915310 24259 130.232.130.98 (12 Apr 1999 11:08:30 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 12 Apr 1999 11:08:30 GMT
X-Newsreader: Forte Agent 1.5/32.452

On Mon, 12 Apr 1999 09:26:16 +0300, [email protected] (Ergo Esken)
wrote:

>Olen t��ll� Talinnassa n�hnyt kellojen korjauspaikoissa kellojen lasien 
>naarmujen poistamisen jonkinlaista ainetta. Kun itse olen monitorin 

Hienoa (timantti)hiomatahnaa, vaikka laakerikaupasta tai kunnon
ty�kalukaupasta. Kallista, mutta riittoisaa.

HMR

From: [email protected] (Pekka Koski)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: naarmu monitorissa
Date: Mon, 12 Apr 1999 15:46:13 GMT
Organization: Rumat Ihmiset
Lines: 21
Message-ID: <[email protected]>
Reply-To: [email protected]
NNTP-Posting-Host: ugly.dsl.suomi.net
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: Forte Agent 1.5/32.452

On Sun, 11 Apr 1999 14:12:27 +0300, Matti Raiski 
wrote:

>Toimisikohan autovaha? Tuollahan voi elvytt�� naarmuista pr�tk�kyp�r�n
>visiiri� ainakin jonkin verran...

	Paremmin elpyy sill� muovien hiontaan tarkoitetulla t�k�till� jolla
	voi naarmujakin poistaa jopa CDeist�. (Olen 12" kuvalevyj� tuolla
	takaisin k�ytt�kuntoon palauttanut - niit� karaoke-sellaisia :)
	Aine on muovien kiillotukseen eli hiontaan tarkoitettu ja toimii.

	Muistaakseni ko. tavara oli nimelt��n tyyliin "Novus plastic polish"
	plus numero per��n karkeusastetta kuvaamaan ja maahantuoja taisi olla
	Novus Finland Helsingin talous & suuntanumeroalueella. 
	Erinomaisen toimiva aine, toki vaivaa joutuu n�kem��n mutta jos
	3300mk maksavan kuvalevyn voi tunnin ty�ll� eli hinkkaamisella
	palauttaa toimivaksi niin en valita vaan kehun t��ll�kin :)

	Kaiva yhteystiedot ja kerro millaista muovia koetat kiillottaa,
	taatusti tiet�v�t mik� mihinkin passaa.


From: Jukka 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Plasmapallo datamonitorina
Date: Fri, 09 Apr 1999 10:27:54 +0300
Organization: Helsinki University of Technology
Lines: 17
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: jt1ba-409.tky.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: nntp.hut.fi 923642750 26227 130.233.17.171 (9 Apr 1999 07:25:50 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 9 Apr 1999 07:25:50 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.5 [en] (Win95; I)
X-Accept-Language: en

"Asko M�ntyranta" wrote:
> 
> On Thu, 08 Apr 1999 19:19:58 +0300, Yliluoma 
> wrote:
> 
> >mit�s ne tollaset pallot ylip��t�ns� ovat?
> >samaa tavaraa kun ne jotkut laavalamput?
> >
> >t:Sakke
> 
> Mit�h�n sitten n�m� laavalamput ovat ?-o
> 
> T:Asko

http://www.tiac.net/users/stacey/lavamore.html

Kuva kertonee enemm�n kuin

From: Tomi Holger Engdahl 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Plasmapallo datamonitorina
Date: 09 Apr 1999 10:48:10 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 25
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: pallo.cs.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 923644090 29285 130.233.40.133 (9 Apr 1999 07:48:10 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 9 Apr 1999 07:48:10 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

Yliluoma  writes:
 
> mit{s ne tollaset pallot ylip{{t{ns{ ovat?

Plasmapallo on vlaoefektilaite, jossa on kaasulla t�ytetty pallo,
jossa n�kyy sis�ll� suurj�nnitteisen s�hk�purkauksen tuottamia
"salamoita" tia muita vastaavia purkauskuvioita. Jos viet k�den
t�ll�isen pallon l�helle, niin k�si rupeaa vet�m��n noita s�hk�purkauksia
puoleensa. Monessa plasmapallossa on my�s musiikkiohjaus, joten
s�hk�purkaus saadaan vilkuumaan p��lle ja pois musiikin mukaan.
Hyv� kuva plasmapallosta l�ytyy osoitteesta http://www.tekniko.com/plasma.html

> samaa tavaraa kun ne jotkut laavalamput?

Eiv�t ole samaa tavaraa. K�ytt�kohde lienee aika samanlaine, mutta
efekti ja tekniikka ovat aivan erilaiset. Laavalampussa polttimo l�mmitt��
l�pin�kyv�� lasiastiaa pohjasta. Astiassa on kahta eripainoista eriv�rist� 
nestett�. Pohjalla oleva neste laajenee l�mmetess��n ja l�htee nousemaan
yl�sp�in suurina "pisaroina". Kun t�ll�inen "pisara" p��see pintaa, niin
se alkaa j�hhty� ja vajoaa takaisin alas. Kuva laavalampusta l�ytyy
esimerkiksi osoitteesta http://www.tekniko.com/lava.html

-- 
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web pages at http://www.hut.fi/Misc/Electronics/

From: [email protected] (Asko M�ntyranta)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Plasmapallo datamonitorina
Message-ID: <[email protected]>
X-Newsreader: Forte Free Agent 1.11/32.235
Lines: 16
Date: Tue, 13 Apr 1999 12:41:58 GMT
NNTP-Posting-Host: 194.89.13.9
X-Trace: read2.inet.fi 924007318 194.89.13.9 (Tue, 13 Apr 1999 15:41:58 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Tue, 13 Apr 1999 15:41:58 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services

On Mon, 12 Apr 1999 04:52:13 GMT, "Jari Turpeinen"
 wrote:

>> Plasmapalloja on myynniss� ainakin Tiedekeskus Heurekan myym�l�ss�
>Tikkurilassa.
>
>
>Hintaa mahtaa olla?
>
Viime syksyn� kun k�vin, niin pienempi oli
reilut 300mk ja isompi p��lle 700mk.

T:Asko




From: "Kari Huhtama" 
Subject: Re: Trimmeri ja vastus
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Message-ID: <01be9c87$4f78fe00$LocalHost@5>
X-Newsreader: Microsoft Internet News 4.70.1161
Lines: 32
Date: Wed, 12 May 1999 15:48:57 GMT
NNTP-Posting-Host: 194.111.183.65
X-Trace: read2.inet.fi 926524137 194.111.183.65 (Wed, 12 May 1999 18:48:57 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Wed, 12 May 1999 18:48:57 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services



Riku Laaksonen  kirjoitti artikkelissa
<[email protected]>...
> 
> Tiet��k� kukaan paljonkos maksaa yleens�(!):
> 1. Vastukset?

Tavalliset 0,25 wattiset hiili- ja metallikalvovastukset maksvavat
ostopaikasta riippuen semmoset 15 - 50 penni� kappale. 
Tehovastukset ovat sitten kalliimpia parista markasta jopa satasiin,
tehonkestosta riippuen.

> 2. Transistorit?

Markasta, useisiin kymppeihin. L�hinn� riippuu tehonkestosta ja tyypin
yleisyydest� (ja laadusta). Pienitehoiset muovikoteloiset trankut, esim. BC
547 maksaa markan tai pari. Useamman ampeerin kest�v�t tehotrankut maksaa
yleens� 5  markasta yl�sp�in. 

> 3. Potentiomerit?

Huokeimmillaan (Bebekill�) 5 tai 6 markkaa tavallisena mono mallina. Stereo
mallit taisi olla kympin tai 12. Laadukkaammista saa vastaavasti pulittaa
enemm�n. 



T: Kari Huhtama
http://www.htk.fi/public/kah/ele/index.htm

 

From: [email protected] (Matti Kaki)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Diodien eroja..
Date: 12 May 1999 18:18:34 GMT
Organization: Electronic Service Dept
Lines: 19
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: gw.mtv3.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: Text/Plain; charset=ISO-8859-1
X-Newsreader: WinVN 0.99.7

In article <[email protected]>, [email protected] says...
>
>Mit�s eroa on diodeilla 1N4001,1N4003,1N4002. Pit�is olla tollanen
>1N4001, mutta voiko huoletta k�ytt�� esim kolmosta tai kakkosta.

	Siit� vaan.

	1N4001   50 V
	1N4002  100 V
	1N4003  200 V
	1N4004  400 V
	1N4005  600 V
	1N4006  800 V
	1N4007 1000 V

	Kaikkien virrankesto on  1 A

	Matti K�ki    www.sci.fi/~oh2bio


From: Jani Frilander 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Diodien eroja..
Date: Wed, 12 May 1999 23:58:02 +0300
Organization: Global One Finland News server
Lines: 17
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: pma-039.wwnet.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.51 [en] (X11; U; Linux 2.0.36 i586)
X-Accept-Language: Finnish, fi, en

Matti Kaki wrote:
> 
> >Mit�s eroa on diodeilla 1N4001,1N4003,1N4002. Pit�is olla tollanen
> >1N4001, mutta voiko huoletta k�ytt�� esim kolmosta tai kakkosta.
> 
>         1N4001   50 V
>         1N4002  100 V
>         1N4003  200 V

T�smennett�k��n viel�, ett� kyseess� on siis estosuuntaisen
j�nnitteen suurin sallittu (hetkellinen) arvo. 

-- 
The sticker on the side of the box said "Supported Platforms:
Windows 95, Windows NT 4.0, or better", so clearly Linux was 
a supported platform.
-+-+-+-+-+- email: [email protected] -+-+-+-+-+-+-

From: "Insin��ritoimisto Vakkila" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Q: Kuinka saada halpakolvin ter� tinaan?
Date: Tue, 06 Apr 1999 09:36:23 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 16
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mcccxciii.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.04 [en] (Win95; I)



Jani Meri wrote:

> Onko olemassa kotikonstia, jolla halpakolvin ter�n saa "imem��n" tinaa?
> Ko. kolvista tina valuu kuin vesi hanhen sel�st�. Pit��k� aine olla
> em�ksist�/hapanta.
>
> -jani-

Keltaisessa sitruunan muotoisessa pullossa oleva sitruunamehu on melko hyv�
juoksute tinalle. Tai sitten sitruunasta puristettu menu,sama asia.

T: mika



From: "Jyrki Sipinen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: magneetti kent�n heikennys
Date: Mon, 5 Apr 1999 12:17:40 +0200
Lines: 17
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: kg231u1hel.dial.kolumbus.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Mikko wrote in message <[email protected]>...

>mutta onko nyt jotain oivaa kikkaa jolla magneettikentt�� saisi
heikenetty�?
>ehk�p� joku tv-tason vuoraaminen lyijyll� voisi auttaa, mutta jokin



Katso http://www.euroshield.com/ :sta l�ytyv� S�hk� & Tele-lehden
artikkeli ko. aiheesta. Tilanteesi ei v�ltt�m�tt� ole aivan toivoton.

-jyrki-





From: [email protected] (Heiko Romu (Grr...))
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: magneetti kent�n heikennys
Date: Sat, 10 Apr 1999 19:52:47 GMT
Organization: Acme Co.
Lines: 24
Message-ID: <[email protected]>
Reply-To: [email protected]
NNTP-Posting-Host: pixel.yok.utu.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: news.utu.fi 923773886 13582 130.232.130.98 (10 Apr 1999 19:51:26 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 10 Apr 1999 19:51:26 GMT
X-Newsreader: Forte Agent 1.5/32.452

On Fri, 9 Apr 1999 20:30:04 +0300, "Atte Nohkola"
 wrote:

Kuten tulikin jo esille, myymetalli (nikkelirauta) on tehokas
magneettikent�n vaimentaja, mutta kallista. Tavallinen rautalevy
toimii my�s ihan hyvin, vaikka sit� tarvitaankin enemm�n. 
Lukion fysiikankirja vaan p�yd�n jalan alta esiin ja laskemaan,
paksuko levy tarvitaan, ettei magneettikent� kyll�st� ja "l�p�ise".
Tai kokeilemaan - levy� saa rauta- tai romukaupasta. Magneettikenttien
etenemisen perusasiat on syyt� hallita, ett� tiet��, mink� kokoinen
levy tarvitaan.

>>vahvistumisteoriassa mit��n j�rke�? k��nt��k� t�pselin k��nt� vuoviivat
>>toistap�in (vrt vaiheenk��nt� 180)?

Olenpa itsekin istunut Hifimessuilla vuonna h�rk�vankkuri
kuuntelemassa esitelm�� siit�, miten pistokkeen k��nt� vaikuttaa
nautittavasti ��nentoistoon.. ;>

ObNippeli: tuolla on jotain tosiperusteitakin - kuulemma joissakin
(vanhoissa) taloissa on ollut vaihe-nolla-maasotkuja johdotuksissa, ja
tietyill� vahvistimilla pistokkeen asento oli kuultavissa.

HMR

From: Kristian Ukkonen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: TESLAMUUNTAJISTA VIEL�
Date: Wed, 14 Apr 1999 01:59:01 +0200
Organization: KU-Resonant Research
Lines: 41
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cc-dialin2-31.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: nntp.hut.fi 924044255 18781 130.233.251.95 (13 Apr 1999 22:57:34 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 13 Apr 1999 22:57:34 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.06 [en] (Win95; I)

Roope Lehmuslehto wrote:
> Jos joku voisi kertoa minulle selkokielell� miten tuollainen rakennetaan niin
> olisin tyytyv�inen, olen tehnyt sen verran elektroniikka t�it� koulusssa joten
> osaamiseni ei ole kauhean suuri, mutta kes�lomalla olisi mukava v�s�ill�
> sellaista

Systeemiss� on k��mi ja konkka kytkettyn� kipin�v�lin
kanssa sarjaan. Konkkaa ladataan suurj�nnitteell�
virtarajoitetusta powerista. Kun konkan j�nnite on 
riitt�v�, kipin�v�li ly� l�pi, ja muodostuu LC piiri, 
joka v�r�htelee ominaistaajuudellaan, kunnes kipin�v�li
lakkaa johtamasta. K��mi on induktiivisesti kytkettyn� 
toiseen k��miin, jonka resonanssitaajuus on sama kuin 
LC-piirin. Resonaattorissa muodostuu/tapahtuu 1/4-aallon
resonanssi ja j�nnitehuippu k��min toiseen p��h�n, kun
toinen p�� on maadoitettu.

Siin� koko systeemi - kaikki muu on sitten engineeringi�,
ett� saa todellisen systeemin toimimaan.

Rakennusohjeita ja tietoa l�ytyy:
ftp://ftp.funet.fi/pub/sci/electrical/tesla
http://www.nic.funet.fi/pub/sci/electrical/tesla/

K�yt�nn�ss� pikkuinen about 500 watin systeemi aikaansaa
noin puolen metrin purkauksia ilmaan. Tuommoisen resonaattoriin
kannattaa k�ytt�� 11cm dia PVC viem�riputkea, johon noin 
tuhat kierrosta about 0.5mm dia k��milankaa, ja metrinen
torikka - tuo resonoi jossain 200kHz paikkeilla. HV-konkka
syntyy polypropyleenilevyst� ja kuparifoliosta, josta k��ritty
paketti muuntaja�ljyyn. Powerina neonmuuntajia (8kV) tai
�ljypoltinmuuntajia (10kV). Ensi�k��mi hehkutetusta 10/12mm dia
kupari(vesijohto)putkesta. RF-maaksi maadoitustanko maahan
(vaikka 1.5 metrinen) ja siit� kaapeli resonaattorin alap��h�n
kiinni. 

Lue netist� tesla safety FAQ. Teslamuuntaja on vaarallinen,
jos ei ymm�rr� mit� on tekem�ss�. Ensimm�inen virhe voi 
olla viimeinen.

  Kristian Ukkonen.

Message-ID: <[email protected]>
From: gga 
X-Mailer: Mozilla 4.51 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: fi,en
MIME-Version: 1.0
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Mikrokontrolleri+LCD
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Lines: 9
Date: Fri, 16 Apr 1999 14:35:21 GMT
NNTP-Posting-Host: 195.156.180.168
X-Trace: read2.inet.fi 924273321 195.156.180.168 (Fri, 16 Apr 1999 17:35:21 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Fri, 16 Apr 1999 17:35:21 EET DST
Organization: Sonera Ltd

> hankaluus ois saada mp:n purkurutiinit koodattua assemblerilla...

Micronas valmistaa mas3507d-piiri�, joka purkaa mp3-dataa. T�m�n ryhm�t faqista
l�ytyy linkki mp3-purkupiirin datasheettiin. En sitten tied� mist� noita saa...

-- 
"Lapsikin osaa kusta lattialle. Ole siis sankari ja paskanna kattoon!"
  -vessansein�n�kirjoitus helsingin yliopistollisen keskussairaalaan
   henkil�st�ruokalan miestenvessasta...     .. [email protected] ..

From: [email protected]
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: 12/230V muunnin
Date: Thu, 15 Apr 1999 10:53:36 GMT
Organization: Deja News - The Leader in Internet Discussion
Lines: 39
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: 194.197.245.5
X-Article-Creation-Date: Thu Apr 15 10:53:36 1999 GMT
X-Http-User-Agent: Mozilla/4.05 [en] (Win95; I)
X-Http-Proxy: 1.0 DOOM, 1.0 x12.dejanews.com:80 (Squid/1.1.22) for client 194.197.245.5

In article <[email protected]>,
  "Ilpo J Lepp�nen"  wrote:
>
> Mika Rasimus wrote in message ...
> >
> >1-2kW? K�sitt��kseni tuo tarkoittaa sit�, ett� 12 Voltin akun sitten
> pit�isi
> >pysty� antamaan virtaa py�re�sti 100 Ampeeria... Voin tietenkin erehty�kin
> >v�h�isell� s�hk�alan kokemuksella ja tiedolla, mutta luulisin ettei
> >tuollainen oikein onnistu.
>
> Ei ole kyse mist��n tavanomaisesta autonakusta.
> T�ll� hetkell� ampeerituntim��r� on 185 Ah ja
> mik��n ei est� sit� kasvattamasta.
> Toisaalta kyse on tehohuipuista, eli pit�isi tarvittaessa
> hetkellisesti pysty� antamaan reilummin tehoa.
> Kyse on varavoimasysteemist�, jossa toistaiseksi
> on vain 12 voltin vehkeit� ja laittaisin samaan j�rjestelm��n
> esim. kompuutterin yms.  verkkoj�nnitteisten laitteiden
> k�ytt�mahdollisuuden.
>
> Ilpo Lepp�nen
>

Kompuutterille riitt�� kanttiaaltoa tuotava invertteri. Kaikki pc-powerit
eiv�t kuitenkaan k�ynnisty kanttiaallolla. S�hk�moottorit taas l�mpi�v�t
kanttiaallolla sy�tett�ess�. Siniaaltoa tuottava invertteri on taas
kalliimpi... Ongelma on, jos k�yt�t katodis�deputkin�ytt��, nuo kun
tarvitsevat varsin rajun k�ynnistysvirran. Homma k�y joka tapauksessa
hintavaksi, ellet sitten l�yd� esim. akkuvian takia hylj�tty� sopivaa UPSia
(12V akustolla varustettuja ei liene juuri yli 700VA kokoisia).

Olisiko k�yt�nn�llisin ratkaisu kuitenkin kannettava tietokone, joka suostuu
tulemaan toimeen 12VDC:ll�?

Ari Pohjanmaa

-----------== Posted via Deja News, The Discussion Network ==----------
http://www.dejanews.com/       Search, Read, Discuss, or Start Your Own    

From: "Reijo Sipari" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: 12/230V muunnin
Date: Sun, 18 Apr 1999 21:27:10 +0300
Lines: 25
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: kc115u2hel.dial.kolumbus.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.1
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Ilpo J Lepp�nen wrote in message <[email protected]>...
>
>Nyt olisi poweriin (230V) taajuus, j�nnite ja virtamittarikin.
>Ovat kotoisin 48VDC/230VAC invertterist�, jonka oliva ehtineet
>purkaa pahukset ennen k�ynti�ni.
>


Elektorin Electronics July 1992 -numerosta l�ytyisi
600VA 12V -> 230V invertteri.  Ei se nyt ihan siniaaltoa
lykk��, mutta v�h�n on kuitenkin yrityst� sinne p�in:
ensio-puolella nelj� k��mi�/vaihetta.  P��tetransistoreina
on 4 x 4 kpl 2N3771. Muuntaja on j�re�n puoleinen
4 x 9,3V/230V 600VA.

Taitaa valitettavasti j��d� hiukan alimittaiseksi sinun
k�ytt�tarkoitukseesi; lupaavat tosin lyhytaikaisesti
800-1000W tehon.  Hy�tysuhde kuormitusasteesta
riippuen 68-75%.

- rsi -




From: [email protected] (Timo Rossi)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: GSM-puhelimesta (Nokia) kauko-ohjain. Tiedonsiirtoprotokolla?
Date: 16 Apr 1999 07:30:28 GMT
Organization: ?
Lines: 22
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: trixatronic.co.jyu.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
NNTP-Posting-User: trossi
User-Agent: slrn/0.9.5.3 (UNIX)

In article , Juhana Jaatinen wrote:
> NYT KAIPAISIN SEURAAVIA TIETOJA NOKIA 1611, 1631 JA 3110 PUHELIMISTA:
> 
> - pohjaliittimen kuvaus

Noita l�ytyy eri Nokian (ja taitaa olla muidenkin valmistajien)
puhelimille: http://www.mobileworld.org/

> - tiedonsiirtoprotokolla

Ainakin 2110:n protokollasta l�ytyy selitys:
http://www.gadgets.demon.co.uk/nokia21xx/index.html

Linuxille on gnokii-softa joka toimii ainakin 3110/3810:n,
6110:n ja 5110:n kanssa.
http://multivac.fatburen.org/gnokii/

(Kummassakin edellisess� n�ytt�isi ett� protokollat on
otettu selville analysoimalla sarjaporttiliikennett�...)

-- 
// Timo Rossi  //

From: [email protected] (Jukka Marin)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: GSM-puhelimesta (Nokia) kauko-ohjain. Tiedonsiirtoprotokolla?
Date: 16 Apr 1999 19:22:01 GMT
Organization: JMP-Electronics Internet services
Lines: 15
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: pyy.jmp.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: news.jmp.fi 924290521 22507 212.246.39.130 (16 Apr 1999 19:22:01 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 16 Apr 1999 19:22:01 GMT
User-Agent: slrn/0.9.5.3 (UNIX)

In article , Juhana Jaatinen wrote:
>Aion rakentaa auton kauko-ohjauksen ja varash�lyttimen GSM-puhelimella.
>Pohjaksi tulee jokin helposti ja halvalla saatava kohtuullisen v�h�n virtaa
>kuluttava malli, esimerkiksi NOKIA 1611, 1631 tai 3110.
>
>Ensimm�inen keskener�inen proto on rakennettu NMT-puhelimen p��lle, mutta
>sit� ei kannata sattuneesta syyst� en�� jatkokehitt��.

Telemic Oy (http://www.telemic.fi/) valmistaa PCR-G-nimist� purkkia, joka
GSM-modulin kanssa muodostaa tekstiviestej� l�hett�v�n ja vastaanottavan
paketin, jolla voi ohjata ja valvoa digitaalisia signaaleja.  Olisi ainakin
helppo ratkaisu (mutta sellaisia kai t�ss� ryhm�ss� v�hemm�n kaivataan ;-)

  -jm


From: ijl 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: =?iso-8859-1?Q?r=E4kkikotelot?=
Date: 18 Apr 1999 21:06:44 GMT
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 17
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: ccl.kdyn.saunalahti.fi

gga  kirjoitti: > Eli l�ytyyk� pk-seudun elektroniikkaliikkeist� r�kkikokoisia, eli 43cm leveit�
> koteloita? Jos l�ytyy, niin mist�?


Ovat vaan kaupassa ammattielektroniikan hintatasossa nuo 19 tuuman
kotelot (hennoimmat alle 500 ja kunnolliset tonnia likemp�n�
pieniss�kin korkeuksissa).
L�hes jokaisella ammattielektroniikkaa myyv�ll� (tukku) liikkeell�
noita on.
Olen romikselta kantanut kotiin kalleimmillaan muutama kymmenen
penni�/kg erilaista 19 tuuman tavaraa 3 U:n korkuisista parimetrisiin
kaappeihin, jollaisia viimeksimainittuja on kolme itsell�ni k�yt�ss�.

Ilpo Lepp�nen




From: JiiPee 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Verkkovirtaa Rinnan? (=?iso-8859-1?Q?S=E4hk=F6lieden?= toiminnasta)
Date: Mon, 19 Apr 1999 20:01:58 +0300
Organization: PSX - Is all you need!
Lines: 40
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: clxx.kdyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.51 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: fi,en

Matti Kurkela wrote:
> 
> Suomessa k�ytet��n kolmivaihej�rjestelm��, jossa on kolme
> vaihejohdinta sek� nollajohdin. Mink� tahansa vaihejohtimen ja

Sek� maa-johdin. On meinaan nyky��n ehdottoman pakollinen uusissa
asennuksissa. Vanhaan taloon kun uutta asennetaan, ei tarvitse vaihtaa
vanhaa asennusta uuteen, mutta uuteen asennukseen toi nolla on
vedett�v�. Pistorasian saa nykyisin nollata vain jos ei ole
vaihtoehtoja. K�yt�nn�ss� tarkoittaa ett� nollausta ei tehd�.

> nollajohtimen v�linen j�nnite on 230 volttia, jota tavalliset
> kuluttajalaitteet k�ytt�v�t. Koska saatava j�nnite on vaihtoj�nnitett�
> (ts. j�nnitteen suunta vaihtelee 50 Hz taajuudella), ei ole v�li�
> kummin p�in vaihe- ja nollajohdin kytket��n laitteeseen: t�pselin voi
> laittaa pistorasiaan kummin p�in vain. Eri vaihejohtimien v�lill� on
> eroa sen verran, ett� niiss� j�nnitteen suunta vaihtuu eri aikaan.

Vaiheet ovat toisiaan edell� tai j�ljess� 120 astetta.

> Kahden vaihejohtimen v�list� l�ytyy sitten j�nnitett� 400 V, jota
> k�ytet��n isommissa s�hk�laitteissa. T�ll�in laite k�ytt�� kaikkia
> kolmea vaihetta yht� aikaa. Tavallisesta kodista t�llainen kytkent�
> l�ytyy yleens� ainakin s�hk�liedest�.

V��rin. Liesi EI k�yt� kaikkia vaiheita. Sun pit�� laittaa kaikki levyt
sek� uuni p��lle, jolloin kaikki vaiheet on k�yt�ss�. Lieden
vaihekuormitus jakaantuu n�in esimerkiksi:

1-vaihe + nolla: Teholtaan suurin ja pienin levy
2-vaihe + nolla: loput kaksi levy�
3-vaihe + nolla: uuni

Elikk�s lieden vastukset toimivat AINA 230V j�nnitteell�. EI 400V:lla.
Liedest� viel� sen verran ett� lieden levyelementiss� on 3 vastusta. Ja
n�it� eritavoin kytkem�ll� saadaan 6 eri l�mp�tilaa levylle. Jos ep�ilee
ett� lieden levy on rikki, voi sen helposti testata laittamalla levy
l�mpi�m��n 1-asentoon (Kaikki vastukset sarjaan kytketty). Jos ei ala
l�mpenem��n, levy on rikki.


From: JiiPee 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Verkkovirtaa Rinnan? (=?iso-8859-1?Q?S=E4hk=F6lieden?= toiminnasta)
Date: Thu, 22 Apr 1999 18:05:21 +0300
Organization: PSX - Is all you need!
Lines: 40
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: ccxl.kdyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.51 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: fi,en

Mika Rasimus wrote:
 
> JiiPee kirjoitti viestiss� <[email protected]>...
> >Sek� maa-johdin. On meinaan nyky��n ehdottoman pakollinen uusissa
> >asennuksissa. Vanhaan taloon kun uutta asennetaan, ei tarvitse vaihtaa
> >vanhaa asennusta uuteen, mutta uuteen asennukseen toi nolla on
> >vedett�v�. Pistorasian saa nykyisin nollata vain jos ei ole
> >vaihtoehtoja. K�yt�nn�ss� tarkoittaa ett� nollausta ei tehd�.
> 
> Ensin puhut maajohtimesta, sitten nollasta, vaikka oikea termi on

�h. Moka. ;-) Pit�is aina lukee kaikki mit� kirjoittaa.

Eli otetaas uusiksi:

Vanhaan taloon kun uutta asennetaan, ei tarvitse vaihtaa vanhaa
asennusta uuteen mik�li siihen ei tehd� muutoksia. Mutta vanhaan taloon
uutta asennettaessa toi PE on vedett�v�. Pistorasian saa nykyisin
nollata vain jos ei ole vaihtoehtoja. K�yt�nn�ss� tarkoittaa ett�
nollausta ei tehd�.

> tiet��kseni suojamaa? Kyseist� piuhaa kun k�ytet��n vain vikatilanteissa kun

Suojamaa, maajohdin, kevi, pe jne... Eli menin nyt kuitenkin fiilaamaan
vain pilkkua.
No k�yt�nn�ss� kaikissa laitteissa on hieman vuotovirtaa, tosin
suojaeristetyist� laitteissa sin� et kehosi v�lityksell� vuotovirtoja
johda maihin, mutta pesukoneesta voi tulla ajanmittaa hyvinkin
vaarallinen pelkkien vuotovirtojen ansiosta, jos sit� k�ytet��n
suojamaadoittamattomassa pistorasiassa. PE-johdin on tarkoitettu
johtamaan my�s noi vuotovirrat maihin.
Toi PE vaaditaan nyky��n koska on laskelmoitu ett� pelkk� N-johdin ei
takaa riitt�v�� turvallisuutta.

> taas maa tarkoittaa jonkinlaista referenssitasoa k�ytt�j�nnitteille.

Eh? What you mean? Niiko saiskos ton suomeksi kun ei ole
sivistys-sanakirjaa...



From: Reijo Hakala 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Picin ohjelmointi
Date: 23 Apr 1999 14:38:01 GMT
Organization: Technology, Pori
Lines: 22
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: it.spt.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
User-Agent: tin/pre-1.4-980618 (UNIX) (SunOS/5.5.1 (sun4m))


> Voisitko postata nuo asetukset my�s newseihin ... meit� on varmaan useita,
> joilla on saman kaltaisia ongelmia.

Pip02.ini tiedostoon

DELAY100NS=xx

Jossa xx on sopiva viivearvo. Kun tuota p�hk�ilin vuosi sitten, kaikkialla
suositeltiin arvoa 30

Tosin sain sen toimimaan vasta arvolla 300

Delay ei toimi PIP02:sen vanhemmilla versioilla. Ver. 1.25 n�ytt��
jo tukevan tuota.

PIP02 paketeissa tulee vaihtelevasti COM84.EXE:� ja JDM84.EXE:� mukana, 
JDM tuntuu toimivan paremmin.


-- 
rhakala

From: [email protected] (Paul Keinanen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: suojamaadoitetut pistorasiat kotiin
Date: Fri, 23 Apr 1999 07:40:16 GMT
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 55
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mxlv.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: Forte Agent 1.5/32.451

On Fri, 23 Apr 1999 00:02:49 +0300, "Tuomo Auer" 
wrote:


: Tarkoitat, Erno, 10 cm johdolla varmaankin suojamaan ja nollan yhdist�mist�
: pistorasioiden sis�ll�. Ennen n�in tehtiin, mutta nyky��n t�m� on kielletty.
: Elik� jos sulakerasian ja pistorasian v�lill� ei ole kolmea johdinta, niin
: yksi pit�� lis�t�. Kalliiksi tulee. Yksi kaksiosainen pistorasiakin maksaa
: satasen kieppeill�. Voi tulla nelinumeroinenkin lasku tilasteesta riippuen.

Mist�h�n l�ytyisi varmaa tietoa mitk� suojamaavaatimukset
_t�n�_vuonna_ ovat erikseen uudisrakennusten ja toisaalta vanhojen
rakennusten pienten remonttien osalta. N�m� m��r�ykset ovat muuttuneet
vuosien mittaan niin moneen kertaan, ett� olen pudonnut k�rryilt�.
Aikoinaan oli sallittua nollaaminen itse pistorasiassa, sitten tuli
kielto ketjuttaa t�llaisesta pistorasiasta eteenp�in, sitten
kiellettiin nollaaminen itse pistorasiassa kokonaan ja PE ja N saatiin
yhdist�� edellisess� jakorasiassa. Ovatko nuo m��r�ykset menneet jo
niin pitk�lle, ett� vanhojenkin asennusten muutost�iss� PE pit�� vet��
keskukseen asti ?


Nelijohdinj�rjestelm�n (L1, L2, L3 ja PEN) pahin ongelma on se, ett�
normaalioloissa PEN johtimessa kulkee virta, josta syntyy j�nnite-
h�vi�it�, jonka seurauksena samankin huoneen pistorasioiden PE navat
saattoivat olla muutaman voltin p��ss� toisistaan. T�st� ei
s�hk�turvallisuuden kannalta ole merkityst�, mutta eri laitteiden
signaalijohtojen yhdist�misen yhteydess� syntyy maasilmukoita, joka
audiovehkeiss� aiheuttaa kaikenn�k�isi� hurinaongelmia ja
tietokoneiden ja p��tteiden v�lisiss� RS-232 johdoissa saattoi kulkea
aikamoisia virtoja, jotka aiheuttivat h�iri�it� ja saattoivat jopa
polttaa piirej�.

Viisijohdin (L1, L2, L3, N ja PE) ja kuusijohdinj�rjestelm�ss� (L1,
L2, L3, N, PE ja TE technical earth) ei PE johdossa kulje varsinaista
kuormavirtaa, joten my�sk��n j�nniteh�vi�it� ei eri pistorasioiden PE
napojen v�liss� esiinny, eik� siten my�sk��n maasilmukkavirtoja synny
kytkett�ess� eri pistorasioissa olevia suojamaadoitettuja laitteita
audio- ja datakaapeleilla toisiinsa.

Jos PE ja N kytket��n toisiinsa l�himm�ss� keskuksessa, ovat kaikki
sen keskuksen alaisten pistorasioiden PE potentiaalit samoja, mutta
eri keskusten alla (eri huoneistoissa ja samassakin huoneistossa jos
huoneistossa useampia keskuksia) olevissa pistorasioissa potentiaali
voi vaihdella ja syntyy maasilmukkavirtoja.

Sen lis�ksi, ett� asennuksen t�ytyy t�ytt�� sin� vuonna voimassa
olevat s�hk�turvallisuusm��r�ykset, kannattaa my�s huolehtia siit�,
ett� asennus tulee tehdyksi niin, ettei siit� synny ongelmia audio ja
ATK (RS-232) signaalin siirrossa, jos suojamaadoitettuja laitteita
k�ytet��n linjan molemmissa p�iss�. ATK siirrossa Ethernetin
yleistyminen on helpottanut asiaa merkitt�v�sti, koska asemien v�liss�
ei ole galvaanista yhteytt�, joten maasilmukkavirratkaan eiv�t p��se
kulkemaan.
 

From: JiiPee 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: suojamaadoitetut pistorasiat kotiin
Date: Mon, 26 Apr 1999 18:57:23 +0300
Organization: PSX - Is all you need!
Lines: 19
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: ccxlii.kdyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.51 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: fi,en

"J.P" wrote:
> 
> JiiPee  wrote in message
> news:[email protected]...
> > Ei ei ei! Uusi STM kielt�� tuon.
> 
> hyymm... kerroppas julkaisun nimi ja vuosiluku jossa tuo on taas
> muutettu
> - kun t�ll�isess� julkaisussa nollaus rasialla viel� sallitaan vanhojen
> asennusten muutoksissa  -S�hk�turvallisuuden edist�miskeskuksen ja
> Suomen s�hk�- ja teleurakoitsijaliiton D1 1998 (isbn 952-9756-44-5)

A2:sta kantsis kokeilla kanssa ja s�hk�lakia lueskella.
Niin ja mites sit� D1:st� on tullut luettua? Kuin piru raamattua? Sen
nollauksen saa POIKKEUS TAPAUKSISSA tehd�. Ei tarkoita sit� ett� sen
saapi vanhassa tehd�, vaan jos et voi mitenk��n uusia johtoja niin
sitten ei j�� vaihtoehtoja montaa, eli nollataan.



From: Risto M�kinen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: suojamaadoitetut pistorasiat kotiin
Date: Sun, 25 Apr 1999 21:39:36 -0700
Organization: Telia Finland
Lines: 27
Message-ID: <[email protected]>
Reply-To: [email protected]
NNTP-Posting-Host: ns2.sicom.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 3.01 (Win16; I)

JiiPee wrote:
> 
> "Risto M�kinen" wrote:
> 
> > > > Tarkoitat, Erno, 10 cm johdolla varmaankin suojamaan ja nollan
> > > > yhdist�mist� pistorasioiden sis�ll�. Ennen n�in tehtiin, mutta
> > > > nyky��n t�m� on kielletty.
> > >
> > > Hetkinen.. uusien talojen kohdalla on kielletty�, mutta vanhempiin
> > > esim. 80-luvulla tehtyihin taloihin nollauksen saa tehd�. Eiksniin?
> > > (en tosin itse ole s�hk�urakoitsija.. :)
> > >
> > Kyll� n�in se on. Vanhoissa asennuksissa saa tavallisen pistorasian
> > vaihtaa maadoitetuun, ja maadoituksen tehd� nollaamalla pistorasiassa.
> > Edellytt�en ettei pistorasialta johdot jatku toiselle pistorasille,
> > ja kaikki saman huoneen pistorasiat vaihdetaan maadoitetuiksi (my�s
> > muut kiinte�t s�hk�laitteet).
> 
> Ei ei ei! Uusi STM kielt�� tuon.

Ei sent��n.

Lue tiedonanto T 99-95, julkaisun A 2-94 soveltaminen korjaus-,
laajennus-
ja muutost�ihin. 

RTM

From: "Harri Suomalainen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Mist� 230 AC --> 12 DC ?
Lines: 48
Organization: Blurb
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.0810.800
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.0810.800
Message-ID: 
Date: Fri, 23 Apr 1999 06:48:19 GMT
NNTP-Posting-Host: 192.49.89.45
X-Trace: read2.inet.fi 924850099 192.49.89.45 (Fri, 23 Apr 1999 09:48:19 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Fri, 23 Apr 1999 09:48:19 EET DST

>>Minua taas kiinnostaisi tiet��, onko tuollaisten rakentelu edes sallittua
>>muille kuin virallisesti valtuutetuille vahvas�hk�miehille?
>>
>K�sitt��kseni omaan k�ytt��n saa rakentaa, mutta myynti/
>lahjoittaminen, jne on kielletty.

No asiathan muuttuivat jo joku aika sitten. Tiukasti pyk�li� lukien tulee
siihen tulokseen
ett� nykyisin:

Laitteen valmistusta ei rajoiteta mitenk���n. Laitteen pit�� tietysti
t�ytt�� vaatimukset
mm. turvallisuuden suhteen. Tuotevastuukysymyksiss� vastaa valmistaja.
Valmistajalta
ei tarvita mit��n muodollisia p�tevyysvaatimuksia eik� laitetta tarvitse
tarkastaa. (Huom
koskee siis laitetta, ei laitteistoja. Laitteistoksi lasketaan my�s hyvin
suuritehoiset
laitteet, joilla vaarat ovat suuremmat.)

Laitteiden *korjaamisesta* taas on omat s��d�ksens�. Korjaaminen on
sallittua, jos
se liittyy harrastustoimintaan. Sallittua siis ei ole korjailu muille
bisnesmieless�.

T�st� toki syntyy erikoinen tilanne: laitteeethan pit�� kytke� vain
valmistajan ohjeita
noudattaen. Ohjeet voi (ja pit��!) siis tehd� valmistajana, mutta esim.
kiinte�sti
s�hk�verkkoon kytkett�v�n laitteen kytkemiseen on otettava
p�tevyysvaatimukset t�ytt�v� henkil� joka tekee homman omien ohjeiden
mukaisesti. :)

My�sk���n itse valmistamaansa ja myym��ns� laitetta ei voi korjata (jos se
rikkoontu),
koska ei t�yt� p�tevyysvaatimuksia. Oikeus valmistamiseen ei siis tuo
oikeutta saman
tuotteen korjaamiseen. hehe.. :)

Em. kommentit perustuvat s��d�steksteihin (s�hk�turvallisuuslaki yms, niihin
liittyv�t
hallituksen esitykset jne). Joitain tulkintaeroja voi olla. Kuulisin n�ist�
mielell�ni!

Harri




From: Jukka 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: mp3-soittimen rakentelua
Date: Fri, 23 Apr 1999 11:49:50 +0300
Organization: Helsinki University of Technology
Lines: 13
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: jt1ba-409.tky.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: nntp.hut.fi 924857221 1467 130.233.17.171 (23 Apr 1999 08:47:01 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 23 Apr 1999 08:47:01 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.5 [en] (Win95; I)
X-Accept-Language: en

Samu Wikstedt wrote:
> 
> Miten muuten on, olen antanut itselleni kertoa, ett� valmistajalta X on
> tullut markkinoille mp3-purkupiiri.
> Tiet��k� joku tarkemmin?

Tuollainen l�ytyy ainakin Micronas Intermetallilta. Firmalla on tosiaan
n�pp�r�n n�k�inen mp3-piiri ja lis�ksi siihen sopiva DA-muunnin.

http://www.intermetall.de/pages/product_documentation/consumer/dac.html
http://www.intermetall.de/pages/product_documentation/consumer/mas.html

jr

From: [email protected] (Paul Keinanen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Verkkovirtaa Rinnan? (Aloittelija)
Date: Fri, 23 Apr 1999 07:40:12 GMT
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 48
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mxlv.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: Forte Agent 1.5/32.451

On Tue, 20 Apr 1999 21:39:01 +0300, aallonharja
 wrote:


: Millaisella laitteella/systeemill� sitten voisi varmistua siit�, ett� pakastin 
: pysyy lomallakin p��ll� vaikka yksi sulake palaa? Joku relesysteemi, joka
: vaihtaisi rasiasta 1 rasiaan 2, vai mink�lainen systeemi olisi kyseess�?

Ehk� olisi syyt� mietti�, mink� takia se sulake palaa kuin ruveta
keksim��n viritelmi� palamisen varalle. Sulakkeen palaminen ei ole
normaali asia vaan merkki siit�, ett� jotain on rikki taikka ainakin
v��rin mitoitettu.

Vaikka tavallinen yksivaiheinen oikosulkumoottori saattaa k�ynnis-
tyess��n ottaa kuusinkertaisen k�ynnistysvirran normaalivirtaan
verrattuna, jota kompressorin pys�hdysasento sattaa viel� nostaa, ovat
tavalliset sulakkeet varsin kest�vi� k�sittelem��n lyhytaikaisia
nimellisvirtaan n�hden monikertaisia virtapiikkej�.

Toisaalta, jos sulaketta kuormitetaan jatkuvasti l�hell� nimellis-
virtaa, k�y se varsin kuumana, jolloin pienikin lis�piikki riitt�� sen
polttamiseen. Lis�ksi jatkuvasti kuumana k�yv� sulakelanka hapristuu
ajan my�t�, joten se saattaa vanhana palaa poikki pienemm�st�
virtapiikist� kuin uutena olisi palanut.

On varsin huono ratkaisu laittaa pakastin tai muu kriittinen moottori
samaan sulakkeeseen, jossa jo normaalitilanteessa on paljon muuta
kuormaa. Sen lis�ksi, ett� muussa laitteessa tapahtunut oikosulku
polttaa sulakkeen, katkaisten s�hk�t samalla pakastimella, ei
jatkuvasti kuumana k�yv� sulake muutenkaan lis�� s�hk�nsy�t�n
luotettavuutta.

Oikea tapa on siis teett�� pakastimelle oma pistorasia ja sille oma
sulake sulaketaulussa ja kytke� ainoastaan pakastin t�h�n
pistorasiaan. Jos 10 A sulake t�m�nkin j�lkeen palaa, on syyt� ep�ill�
pakastimen viallisuutta. Moottorik�ytt�� varten on lis�ksi saatavissa
hitaita sulakkeita, jotka kest�v�t paremmin moottorien suurempia
k�ynnistysvirtoja. Lis�ksi automaattisulakkeilla ei ole samanlaista
vanhenemismekansismia kuin tavallisilla lankasulakkeilla.

Korostan edelleen, ett� on paljon t�rke�mp�� huolehtia siit�, ettei
sulake pala, kuin ett� pyrit��n keksim��n kikkoja palaneen sulakkeen
kiert�miseen. On aina muistettava, ett� sulakkeen on tarkoitus palaa
aidossa vikatilanteessa, est�en siten koko talon palamisen ja
t�ll�iset erikoisviritykset saattavat ohittaa juuri t�m�n varo-
mekanismin.
 


From: JiiPee 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Verkkovirtaa Rinnan? (Aloittelija)
Date: Sat, 24 Apr 1999 18:41:29 +0300
Organization: PSX - Is all you need!
Lines: 20
Message-ID: <[email protected]>
		 <[email protected]> 
NNTP-Posting-Host: ccxviii.kdyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.51 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: fi,en

Tomi Holger Engdahl wrote:

> Miksi tuollaista virityst� tarvitaan ? Jos laitat pakastimen
> oman sulakkeen taakse (sellaisen jossa ei ole muuta kuormaa),
> niin ei tuo sulake kyll� pala jos se on oikean kokoiseksi
> mitoitettu (riitt�v�n iso pakastimen kuormalle, riitt�v�n
> pieni et�t palaa ennen johtoja oikosulkutinateessa). T�ll�in

Siis mit� tarkoitat: riitt�v�n iso pakastimen kuormalle, riitt�v�n pieni
et�t palaa ennen johtoja oikosulkutinateessa

Ei noin, sill� pistorasioille ei laiteta jotain 6A sulakkeita vaan
ainoastaa 10A ja 16A. Ja sulake valitaan kuorman perusteella. Kun sitten
olemme havainneet ett� pakastimen kuormitys on alle 2000W (10A Sulakkeen
maksimi kuormitus = U*I*0,9) valitsemme 10A sulakkeen ja johdoiksi
ved�mme 1,5mm2
Mik�li kuorma olisi 2200W valitsisimme 16A (jonka maksimi kuorma on
3300W)sulakkeen ja 2,5mm2 johdot.



From: "Harri Suomalainen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Mist� saa 110V 60Hz AC:t�
Lines: 25
Organization: Blurb
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.0810.800
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.0810.800
Message-ID: <[email protected]>
Date: Thu, 29 Apr 1999 05:56:21 GMT
NNTP-Posting-Host: 192.49.89.45
X-Trace: read2.inet.fi 925365381 192.49.89.45 (Thu, 29 Apr 1999 08:56:21 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Thu, 29 Apr 1999 08:56:21 EET DST

> Halvimin ja helpoin konsti tehd� 220/110 V muunnos on laittaa diodi
>sarjaan jopaan kumpaan johtimen jommin kummin p�in. N�in saatu

Hui!

>puoliaaltotasasuunnattu s�hk� ei tosin ole omiaan sreteoihin tai mihink��n
>herkkiin
>systeemeihin. Jiirisahastakaan ei osaa sanoa, mutta kilowattiluokan
>hiustenkuivaajassa tuo ainakin toimii. Joissakin matkahuistenkuivaajissa
>oleva
>240/110 V:n kytkin  k�ytt�� j�nnitteen alentamiseen ainoastaan yht� diodia.

Tuo sopii l�hinn� resistiivisille kuormille eik� juuri muulle. Itse asiassa
niillek��n
ei tule haluttua j�nnitteen tehollisarvoa tuolla diodikytkenn�ll�. J�t�n
oikean
tuloksen laskemisen kotiteht�v�ksi (yli 1/2 alkuper�isest� j�nnitteest�).

T�t� virityst� kannattaa varoa kaikella muulla paitsi vastuskuormilla!

Harri





From: [email protected] (Eljas Nikkil�)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: =?iso-8859-1?q?Mist=E4_saa_110V_60Hz_AC=3At=E4?=
Date: Thu, 29 Apr 1999 04:35:28 +0300
Organization: Tietokone Online
Lines: 18
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: posti.tietokone.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Content-ID: 
X-Gateway: NASTA Gate 2.0 for FirstClass(R)

[email protected],Usenet3 writes:
>Hmm itsell�ni on hieman vastaava ongelma, joskin kuormitus on
>moninkertainen.
>Pit�isi nimitt�in saada virtaa ameriikasta per�isin olevaan j�re��n
>stereovahvistimeen
>ja jotta saadaan lis�� haastavuutta, niin my�s n. 2kw:n jiirisahaan.
____
 Halvimin ja helpoin konsti tehd� 220/110 V muunnos on laittaa diodi
sarjaan jopaan kumpaan johtimen jommin kummin p�in. N�in saatu 
puoliaaltotasasuunnattu s�hk� ei tosin ole omiaan sreteoihin tai mihink��n
herkkiin
systeemeihin. Jiirisahastakaan ei osaa sanoa, mutta kilowattiluokan 
hiustenkuivaajassa tuo ainakin toimii. Joissakin matkahuistenkuivaajissa
oleva 
240/110 V:n kytkin  k�ytt�� j�nnitteen alentamiseen ainoastaan yht� diodia. 
Diodikokeilut voi kyll� unohtaa, jos  juuri 60 hertsi�  on oleellista.
Diodihan puolittaa sen 50 Hz:i�kin. 
 

From: [email protected] (Eljas Nikkil�)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: =?iso-8859-1?q?Mist=E4_saa_110V_60Hz_AC=3At=E4?=
Date: Thu, 29 Apr 1999 09:52:27 +0300
Organization: Tietokone Online
Lines: 15
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: posti.tietokone.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Content-ID: 
X-Gateway: NASTA Gate 2.0 for FirstClass(R)

[email protected],Usenet3 writes:
>T�t� virityst� kannattaa varoa kaikella muulla paitsi vastuskuormilla!
___
Varovaisuus on aina paikallaan. Nuo sarjavirtamoottorit, joita 
esim. k�sity�kaluissa suositaan, toimivat kuitenkin diodisyteemill�
suhthyvin. 
 Kyseisest� moottorityypist� k�ytet��n my�s nime�
universaalimoottori koska, se toimii sek� tasa ett� vaihtovirralla.
(jollen ihan v��rin muista niin se vastaa resistiivist�kuormaa) 
Kannattaa kuitenkin muistaa, ett� erilainen aaltomuoto ja j�nnite 
saattavat aiheuttaa esim. laitteen tavallista suurempaa 
kuumenemista.  T�m� ei juuri haittaa jos k�ytet��n sahaa, 
poraa tai hiustenkuivainta, jota k�ytet��n ajoittain noin  5-10 min
kerrallaan.  Jatkuvassa k�yt�ss� tuulettimissa sun muissa kannattaa
etsi� muita ratkaisuja. 

From: Kate Alhola 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Mist� saa 110V 60Hz AC:t�
Date: Sat, 08 May 1999 12:21:28 +0300
Organization: HAI
Lines: 56
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: 194.100.61.69 [194.100.61.69]
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
NNTP-Posting-User: kate
X-Mailer: Mozilla 3.01Gold (X11; I; Linux 1.3.95 i586)

Harri Suomalainen wrote:
> 
> > Halvimin ja helpoin konsti tehd� 220/110 V muunnos on laittaa diodi
> >sarjaan jopaan kumpaan johtimen jommin kummin p�in. N�in saatu
> 
> Hui!
> 
> >puoliaaltotasasuunnattu s�hk� ei tosin ole omiaan sreteoihin tai mihink��n
> >herkkiin
> >systeemeihin. Jiirisahastakaan ei osaa sanoa, mutta kilowattiluokan
> >hiustenkuivaajassa tuo ainakin toimii. Joissakin matkahuistenkuivaajissa
> >oleva
> >240/110 V:n kytkin  k�ytt�� j�nnitteen alentamiseen ainoastaan yht� diodia.
> 
> Tuo sopii l�hinn� resistiivisille kuormille eik� juuri muulle. Itse asiassa
> niillek��n
> ei tule haluttua j�nnitteen tehollisarvoa tuolla diodikytkenn�ll�. J�t�n
> oikean
> tuloksen laskemisen kotiteht�v�ksi (yli 1/2 alkuper�isest� j�nnitteest�).

Niille, jotka eiv�t osaa/halua laskea tuota tehollisarvoa niin pieni
varoittava sana. Teho resistiiviseen kuormaan nousee suhteessa
j�nnitteen neli��n. Sensijaan PWM.ss� teho laskee lineaarisesti
suhteessa
pulssisuhteeseen. Siis, jos j�nnite kaksinkertaistetaan, niin teho
nelinkertaistuu 
ja jos sitten pulssisuhde tiputetaan diodilla 50% niin teho puolittuu
edellisest�, eli siis lopputulos on kaksi kertaa alkuper�inen teho.

Rautalangasta: Jos 1R vastukseen ajetaan 1V tasas�hk��, tulee 1W.
Jos ajetaan 2V, tulee 4W. Jos nyt tuota 2V ajetaan puolet ajasta
eli 50% pulssisuhteella, tulee siis 2W !!!

> T�t� virityst� kannattaa varoa kaikella muulla paitsi vastuskuormilla!

Niin, ja silloinkin pit�� olla varovainen ett� ei k�r�yt� k.o
vastuskuormaa.

Matkahiustenkuivaajissa on yksi vaihtoehto juuri tuo diodi, joskin
silloinkin ne antavat 230V s�hk�ll� reilumman tehon kuin 110V s�hk�ll�
mutta ne on mitoitettu kest�m�nnn se.Hiustenkuivaajissa toinen tapa on 
yksikertaiseti vastusten sarja/rinnan kytkent�.

Stereoiden yms laitteiden, joissa on verkkomuuntakja, kanssa diodi
ei oikein ole hyv� ratkaisu my�sk��n siksi, ett� nuo muuntajat
eiv�t oikein tahdo toimia puoliaaltotasasuuntuksen j�lkeen syntyneell�
tasas�hk�ll� ;-)

Kate

-- 
+==================================================================+
! Kate Marika Alhola  Internet Technologies International Oy       !
! [email protected]   Phone +358 400 740701 Fax   +358 9 8138715   !
! [email protected]	      http://www.iti.fi    http://www.iki.fi/kate  !
+==================================================================+

From: "Reijo Sipari" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Mist� saa 110V 60Hz AC:t�
Date: Sun, 2 May 1999 17:28:11 +0300
Lines: 51
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: kd214u1hel.dial.kolumbus.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.1
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Tomi Holger Engdahl wrote in message ...
>Tapio Lepist�  writes:
>
>> Tietty eik|s jollain triakeilla tms. pysty rajoittamaan virtaa siten,
ett{
>> j{nnitteen kasvun loppuminen ( derivaatan 0 kohta ) - ja + puolella
>> triggeroivat virran, jolloin
>> k{yr{ olisi puoliksi sini{ ja puoliksi 0-viivaa. (N{in ainakin olen
jonkun
>> asiaa tuntevat kuullut h|pisev{n)
>
>Eli jotain t�m�n n�k�ist�:
>
>                  ...             ...
>                  |  .            |  .
>                  |   .           |   .
>              ------------------------------------ 0V
>                          |   .           |   .
>                          |  .            |  .
>                          ...             ...
>
>
>Kyll� tuon pystyy tekem��n triaceilla ja muutamilla muilla
>komponentiella oikein n�pp�r�st�. N�inh�n valohimmentimetkin
>toimivat (lis�tietoa niist� l�ytyy osoitteesta
>http://www.hut.fi/Misc/Electronics/docs/lights/lightdimmer.html).
>Periaattessa siis sopivasti puolenv�lin tuntumaan s��detty
>valohimmennin pienent�isi 230V voltin tehollisarvon l�helle
>haluttua 110V j�nnitett�.
>
>Ei t�ysin ongelmaton t�m�k��n tekniikka, kun tuo ulostuleva
>j�nnite ja virta ei olekaan en�� sinimuotoista.
>
>
Tyristoris��din ilman eteen tulevaa kokoaaltotasasuuntaaja
hoitaa homman pistosahan osalta.  Triac-s��din ennen tehokasta
p��tevahvistinta k�r�ytt�� kyll� sek� s��timen ett� p��tteen
muuntajan, luultavasti viel� p��tteenkin - veljeni kokeili
tuota jenkkivahvistimeen. Toiseen hankki romutetun Xeroxin
kopiokoneen 1 kVA  110:220V muuntajan; takaperin tietysti.
Toimii hyvin eik� maksanut paljon.


Tuolla taajuuserolla ei suurta merkityst� - muuntajapellit
tuskin on niin tarkkaan mitoitettu.

- rsi -




Message-ID: <[email protected]>
From: Jukka 
X-Mailer: Mozilla 4.05 [en] (Win95; I)
MIME-Version: 1.0
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Tuulettimen s��t� (taas)
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Lines: 7
Date: Sun, 02 May 1999 11:06:35 GMT
NNTP-Posting-Host: 194.89.13.9
X-Trace: read2.inet.fi 925643195 194.89.13.9 (Sun, 02 May 1999 14:06:35 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Sun, 02 May 1999 14:06:35 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services

Kysyisin viel� t�st� paljon puhutusta PC:n tuulettimien
nopeudens��d�st�. Sivulla
http://www.netti.fi/~saukki/tuuletin/index.htm  on ohjeet yhteen
s��t�systeemiin. Mit� hy�ty� n�in monimutkaisesta kytkenn�st� on? Eik�
pelkk� trimmeri ajaisi saman asian? 

jr

From: "Pekka Juvonen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Puhelinmen j�nnite
Date: Sun, 2 May 1999 21:14:27 +0800
Organization: Posted via RemarQ, http://www.remarQ.com - Discussions start here!
Lines: 18
Message-ID: <[email protected]>
X-Trace: 925651080 FVY.ORBQME55FCA82 usenet44.supernews.com
X-Complaints-To: [email protected]
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.1
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3

Puhelinkeskuksen puoleisesta p��st� sy�tet��n yleisimmin 48V j�nnite
linjalle. Koska tilaajakaapeli voi olla pitk�kin, pienenee j�nnite puhelimen
puoleisessa p��ss� huomattavasti pienenkin virrankulutuksen vuoksi, joten
puhelimen rinnalta mitattuna j�nnite on paljon pienempi. Tavallinen
lankapuhelin kuitenkin toimii hyvin laajalla j�nnitealueella.

Vanhoissa puhelinkeskuksissa k�ytettiin 60V sy�tt�j�nnitt�.
Puhelinvaihteissa j�nnite voi olla 24V.

PJu


Riku Laaksonen wrote in message <[email protected]>...
>Eli millaistahan j�nnitett� mahtaa puhelin k�ytt��, siis ihan lankapuhelin?
>
>



From: "Ilpo J Lepp�nen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Puhelinmen j�nnite
Date: Sun, 2 May 1999 18:01:22 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 17
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: ccxix.kdyn.saunalahti.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.1
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Riku Laaksonen wrote in message <[email protected]>...
>Eli millaistahan j�nnitett� mahtaa puhelin k�ytt��, siis ihan lankapuhelin?


Minulla n�ytt�� yleismittarilla 53,5V DC:t� (keskuskoppiin matkaa
about 4 km). Soittoj�nnite on sitten v�h�sen enempi ja AC:t�.
Ainakin minulla on keskuksen invertterikortteja soittoj�nnitett�
varten, joissa on inputti 48 tai 60VDC ja l�ht� 75VAC 25 Hz.
Olen tehnyt joskus oikein vanhoilla puhelimilla toimivan
sis�puhelinj�rjestelm�n, johon sy�tin jotain 40 -50 V DC:t�
ja rajoitin virtaa kuristimella  tai sarjavastuksella kun rupesivat
luurinjohdot l�mpi�m��n.

Ilpo Lepp�nen



From: "Kari Huhtama" 
Subject: Re: Piirilevyn rei�t
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Message-ID: <01bea2fa$5da0de20$LocalHost@5>
X-Newsreader: Microsoft Internet News 4.70.1161
Lines: 34
Date: Fri, 21 May 1999 15:28:03 GMT
NNTP-Posting-Host: 194.111.183.63
X-Trace: read2.inet.fi 927300483 194.111.183.63 (Fri, 21 May 1999 18:28:03 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Fri, 21 May 1999 18:28:03 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services



Veikka  kirjoitti artikkelissa
<[email protected]>...
> Ostin t�ss� Koululektroniikasta rakennussarjan, mutta piirilevyss�p� ei
> ollutkaan reiki�! Mink�lainen pora t�h�n sopii, mist� saa ja paljonko
> maksaa?
> 
> 

Harrastelija k�yt�ss� paras v�line reikien porailuun on pienoispora joita
saa alan liikkeist�, esim. Bebekilt� ja hintahaarukka on vajaasta satasesta
aina useisiin satoihin. Poran lis�ksi tarvitaan viel� jonkinlainen
virtal�hde poralle, akkulaturi esim. k�y useimmille porille, ja jotkut
porat py�riv�t ihan mukavasti paristoillakin, joskin on pitemm�n p��lle
aika kallis ratkaisu. Yhden ainokaisen levyn saa porailtua sellaisella
vaivattavalla k�siporallakin jos moinen kapistus sattuu pakista l�ytym��n.

Pieni� poranteri� saa niinik��n elektroniikka-alan liikkeist�.
Rautakauppojen poranterist� kun ei alle millisi� juuri l�ydy. Yleisimm�t
poranter�koot pienille komponenteille ovat 0,7mm ja 1mm. Suuremmille
komponenteille (paksummat koivet) voi sitten k�ytt�� vaikkapa 1,5mm:n
ter��.

Ja sitten viel� yksi huomio!!!     Nuo ohuet ter�t katkeavat varsin
herk�sti!



T: Kari Huhtama, Iittala
[email protected]
http://www.htk.fi/public/kah/ele/index.htm
 


From: Kari Hautio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Piirilevyn rei�t
Date: 20 May 1999 11:15:17 GMT
Organization: Helsinki University of Technology
Lines: 14
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: nntp.hut.fi 927198917 22639 130.233.224.50 (20 May 1999 11:15:17 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 20 May 1999 11:15:17 GMT
User-Agent: tin/pre-1.4-19990413 ("Endemoniada") (UNIX) (OSF1/V4.0 (alpha))

Veikka  wrote:
: Ostin t�ss� Koululektroniikasta rakennussarjan, mutta piirilevyss�p� ei
: ollutkaan reiki�! Mink�lainen pora t�h�n sopii, mist� saa ja paljonko
: maksaa?

onkohan piirilevy pertinaxia vai lasikuitua (tuskin)

pertinax on semmoista ruskeaa ja sita voi porata normaaleilla 
metalliporilla suht tuskatta (kovametalliter�t on tietty parempia)

lasikuitu sitten vaatiikin jo v�hint��n kovametalliter�t tai j�� poran 
k�ytt�ik� lyhyehk�ksi.

-- Kari

From: "Ilpo J Lepp�nen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Piirilevyn rei�t
Date: Thu, 20 May 1999 15:00:15 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 38
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: clvi.kdyn.saunalahti.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.1
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Kari Hautio wrote in message <[email protected]>...
>Veikka  wrote:
>onkohan piirilevy pertinaxia vai lasikuitua (tuskin)
>
>pertinax on semmoista ruskeaa ja sita voi porata normaaleilla
>metalliporilla suht tuskatta (kovametalliter�t on tietty parempia)
>
>lasikuitu sitten vaatiikin jo v�hint��n kovametalliter�t tai j�� poran
>k�ytt�ik� lyhyehk�ksi.

Onko nyky��n viel� jossain pertinaxia muualla kuin valmiissa
viihde-elektroniikan laitteissa?
Itse en ole pariinkymmeneen vuoteen porannut muuta kuin
lasikuitu tai teflonlevy�.
Porasin tuossa jokin aika sitten kaksipuoleisia antenniswitch-
kortteja toistakymment� kappaletta  eli joku 1200 -1300
reik�� ihan halvoilla muistaakseni liettuasta kotoisin
olevila HSS terill�.
Nelj� kertaa piti vaihtaa ter�� kun j�lki rupesi huononemaan.
Tottakai kunnon kovametalliter�t on ok. , mutta
vaativat kyll� jalustallisen poran joka ei v�rise etteiv�t
katkea.
Itsell� on ison piirilevyporakoneeni laakerin kuluminen
jonkun kymmentuhannen rei�n j�lkeen ruvennut haittaamaan
siten, ett� v�ristess��n katkoo turhan helposti kovametalliter�t.
Eli eikun laakeria vaihtamaan, koska noilla kovametalliterill�
on aina minulla k�ynyt katkeaminen ennen pilalle tylsymist�
ja parhailla olen porannut useita tuhansia reiki� ennen tuota
poikkimenoa.

Ilpo Lepp�nen







From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Piirilevyn rei�t
Date: 20 May 1999 23:08:19 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 40
Message-ID: 
	<[email protected]>
NNTP-Posting-Host: vipunen-a.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 927230899 16946 130.233.249.7 (20 May 1999 20:08:19 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 20 May 1999 20:08:19 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.33

"Ilpo J Lepp�nen"  writes:

> Itse en ole pariinkymmeneen vuoteen porannut muuta kuin
> lasikuitu tai teflonlevy�.

... ja teflonlevy� tuskin halpasatsista l�ytyy. Enemm�n sitten
tuolta vikkel�mm�n s�hk�n puolelta (= RF).

> Porasin tuossa jokin aika sitten kaksipuoleisia antenniswitch-
> kortteja toistakymment� kappaletta  eli joku 1200 -1300
> reik�� ihan halvoilla muistaakseni liettuasta kotoisin
> olevila HSS terill�.

Terien kestoon vaikuttaa materiaalin lis�ksi leikkuunopeus.
Hieman yll�tt�v�sti liian hidas kierrosnopeus kuluttaa eri-
tyisesti kovametalliteri� melkoisesti. Tylsyys n�kyy usein
siin�, ett� pora alkaa repi� t�ppien reunoja. Jos ter� on
niin tyls�, ettei se mene l�pi, se on jo todella tyls�.

Nuo HSS-ter�t eiv�t paljon maksa, joten ainakin itse olen
mieluummin k�ytt�nyt ja heitt�nyt kuin ruvennut tappelemaan
kovametalliterien kanssa. Kovametalliter�t ovat kyll� hyvi�,
mutta kun naksaus kuuluu, harmittaa paljon enemm�n. Ja k�sin
poratessa naksaus kuuluu helposti, vaikka k�yt�ss� olisi
hyv�kin pora.

Telineess� oleva pora kyll� keskitt�� itsens� juotost�pp��n,
jos jaksaa olla k�rsiv�llinen. K�yt�nn�ss� olen huomannut hel-
poimmaksi porata pehme�hk�n muovilevyn p��ll� siten, ett� pora
on mahdollisimman tukevasti paikallaan ja piirilevy vain kevyesti
sormilla paikalla pit�en. Liian tiukka kiinnitys katkoo ohuita
teri� helposti, kun ter� hakeutuu t�p�n keskelle. Huolellinen
kaveri tekee pistepuikolla reikien alut, mutta t�m� voi joskus
rypist�� kuparia pienemmiss� t�piss�.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: "Ilpo J Lepp�nen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Piirilevyn rei�t
Date: Sat, 22 May 1999 06:40:45 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 35
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cxliv.kdyn.saunalahti.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.1
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Jari Lietzen wrote in message <[email protected]>...



Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Piirilevyn rei�t
Date: Thu, 20 May 1999 18:16:58 +0300
Lines: 16
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: khjavppp-057.kauhajoki.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.03 [en] (Win95; I)
To: Veikka 



Veikka wrote:

> Ostin t�ss� Koululektroniikasta rakennussarjan, mutta piirilevyss�p� ei
> ollutkaan reiki�! Mink�lainen pora t�h�n sopii, mist� saa ja paljonko
> maksaa?

   1.0 mm tai 0.7 mm olisi varmasti sopiva, maksaa pari kymmpi�
   ja niit� saa ainakin Merval Oy:st�
(http://www.merval.fi/tuotteet/kauppa_index.htm)

Nicce !




From: Kristian Ukkonen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Piirilevyn rei�t
Date: Fri, 21 May 1999 01:45:16 +0200
Organization: KU-Resonant Research
Lines: 36
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cc-dialin3-22.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: nntp.hut.fi 927240216 24781 130.233.251.150 (20 May 1999 22:43:36 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 20 May 1999 22:43:36 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.06 [en] (Win95; I)

Veikka wrote:
> 
> Ostin t�ss� Koululektroniikasta rakennussarjan, mutta piirilevyss�p� ei
> ollutkaan reiki�! Mink�lainen pora t�h�n sopii, mist� saa ja paljonko
> maksaa?

Minipora, jossa holkeilla ter�n kiinnitys, ja mieluusti
laakerointi karalla. Maksaa jotain 100-500mk. Itsell�ni on
vanha MiniDrill, jossa kara heiluu reilusti (ei kunnon laakerointia)
kun ei py�ri, ja toimii hyvin (keskittyy py�riess��n). Eli halvin 
mahdollinenkin riitt��, KUNHAN ly�t alkukuopat (lue alta lis��). 
Muista ett� tarvit my�s jonkin virtal�hteen tms. josta pora saa 
12Vdc tms. mit� tarvii.

Pikater�sporia (HSS), joko elektroniikkaliikkeist� (Bebec, PartCo 
yms. Hesassa), tai l�himm�st� kunnon ty�kaluliikkeest�. Ter�t 
maksavat 1-10mk/kappale, yleens� jotain 6mk/kipale jotta on 
kunnollinen. Mittaa mit� kokoja tarvit - osa komponenteista
vaatii isommat rei�t.. 0.6, 0.8, 1.0, 1.2 on aika hyv� valikoima.

Itse ly�n ensin ter�v�ll� pistepuikolla jokaiseen rei�n kohtaan
pienen kolon. Eli pistepuikko p��lle, napautus raudanpalalla, yms..
Siten pora keskittyy AINA kohdalleen, eik� p��se vaeltamaan,
porattaessa k�sin. Tuommoiset pienet levyt poraa ihan hyvin
k�sivaraltakin - oleellista on tuo alkukuoppien hakkaus, muuten
ei ole rei�t kohdallaan. Saan itse noin esim. 50-pinnisen IDC-
liittimen 25-pinnin rivit viivasuoraan, ja 64pin PLCC kotelonkin
pinnit menee suoraan reikiin. Tuommoisen isomman levyn
(satoja reiki�) hakkaa+poraa alle tunnissa, pienen hetkess�.

Piirilevyn materiaalilla ei ole k�yt�nn�ss� v�li�, itse teen
lasikuitulevyill� ja toimii mainiosti tuo poraus. Sama 
poranter� kest�� tuhansia reiki� (heit� vaan pois kun tunnet
ett� on tyls� - sen kyll� tuntee kun ei uppoa kunnolla).

  Kristian Ukkonen.

From: Jouni Kaskiharju 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Piirilevyn =?iso-8859-1?Q?rei=E4t?=
Date: Fri, 21 May 1999 07:47:33 +0300
Organization: Technical Research Centre of Finland
Lines: 73
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: sk2-44-1.tky.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.6 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en,fi

Kristian Ukkonen wrote:
> 
> Veikka wrote:
> >
> > Ostin t�ss� Koululektroniikasta rakennussarjan, mutta piirilevyss�p� ei
> > ollutkaan reiki�! Mink�lainen pora t�h�n sopii, mist� saa ja paljonko
> > maksaa?
> 
> Minipora, jossa holkeilla ter�n kiinnitys, ja mieluusti
> laakerointi karalla. Maksaa jotain 100-500mk. Itsell�ni on
> vanha MiniDrill, jossa kara heiluu reilusti (ei kunnon laakerointia)
> kun ei py�ri, ja toimii hyvin (keskittyy py�riess��n). Eli halvin
> mahdollinenkin riitt��, KUNHAN ly�t alkukuopat (lue alta lis��).
> Muista ett� tarvit my�s jonkin virtal�hteen tms. josta pora saa
> 12Vdc tms. mit� tarvii.

Meik� sai joskus 14 vuotta sitten joululahjaksi saksalaisen Minicraft
pikkuporan. Manuaali lupaa kierroksia 20 000/min ja tehoa se ottaa 60W
max.
j�nnitteeksi kelpuuttaa 12....18 VDC. Hinta oli tuolloin jotain
500...600 mk.
On porattu reiki� my�s laitekoteloihin (max. 3,2 mm istukka) ja my�s
k�ytetty hyv�ksi niit� pikkuruisia hiontalaikkojakin ;)

Viel� t�n��nkin tuo mainio laite on iskussaan, ter� ei tutise ja
vaivatta
porataan lasikuitulevyyn 0,6 mm:n ter�ll�... Ainoastaan pylv�st� olen
siihen kaivannut...mist�k�h�n niit� saisi? Kiinnityskohta olisi halk. 40
mm.

> 
> Pikater�sporia (HSS), joko elektroniikkaliikkeist� (Bebec, PartCo
> yms. Hesassa), tai l�himm�st� kunnon ty�kaluliikkeest�. Ter�t
> maksavat 1-10mk/kappale, yleens� jotain 6mk/kipale jotta on
> kunnollinen. Mittaa mit� kokoja tarvit - osa komponenteista
> vaatii isommat rei�t.. 0.6, 0.8, 1.0, 1.2 on aika hyv� valikoima.

Hesassa Malmilla yhdell� kirpparilla oli paketti it�blokkiteri�,
valikoima 0.6, 0.8, 1.0, 1.2, 1.5 mm. Kaikkia 5 kpl, paketti maksoi
vaivaiset 25 mk, eli markan ter�. Yll�tt�v�n hyvi� k�yt�ss�, yht��n
ei ole mennyt viel� poikki.. ;)

> 
> Itse ly�n ensin ter�v�ll� pistepuikolla jokaiseen rei�n kohtaan
> pienen kolon. Eli pistepuikko p��lle, napautus raudanpalalla, yms..
> Siten pora keskittyy AINA kohdalleen, eik� p��se vaeltamaan,
> porattaessa k�sin. Tuommoiset pienet levyt poraa ihan hyvin
> k�sivaraltakin - oleellista on tuo alkukuoppien hakkaus, muuten
> ei ole rei�t kohdallaan. Saan itse noin esim. 50-pinnisen IDC-
> liittimen 25-pinnin rivit viivasuoraan, ja 64pin PLCC kotelonkin
> pinnit menee suoraan reikiin. Tuommoisen isomman levyn
> (satoja reiki�) hakkaa+poraa alle tunnissa, pienen hetkess�.

Mulla on tapana tehd� nuo pistepuikkoj�ljet esim. mikropiireille
ohuella l�pin�kyv�ll� muovil�pysk�sabluunalla. Eli ensin verolevyn
avulla porattu tarpeellinen m��r� reiki� muoviin, senkataan toinen puoli
ja laitetaan printin p��lle. Sitten vain piikki rei�st� reik��n ja
saa siistit rivit.. Poraukseen ei ainakaan muovisabluuna k�y, ter� sy�
�kki� rei�t ep�m��r�isiksi. Muut materiaalit taas haittaavat sabluunan
asemointia..

> Piirilevyn materiaalilla ei ole k�yt�nn�ss� v�li�, itse teen
> lasikuitulevyill� ja toimii mainiosti tuo poraus. Sama
> poranter� kest�� tuhansia reiki� (heit� vaan pois kun tunnet
> ett� on tyls� - sen kyll� tuntee kun ei uppoa kunnolla).

Yksipuoliset levyt olen tehnyt pertinaksilla, jos ei ole hirve�n tarkka
laadusta ;) 
-- 

-----------------------------------
[email protected]
[email protected]

From: [email protected] (Matti Kaki)
Newsgroups: sfnet.harrastus.audio+video
Subject: Re: impedanssin mittaus
Date: 11 May 1999 06:49:17 GMT
Organization: Electronic Service Dept
Lines: 16
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: gw.mtv3.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: Text/Plain; charset=ISO-8859-1
X-Newsreader: WinVN 0.99.7

In article <[email protected]>, [email protected] says...
>
>Miten elementin impedanssin pystyy mittaamaan yleismittarilla.

	Ei sit� pysty tavallisella yleismittarilla mittaamaankaan.

>oikeastaan miten sit� tulkitaan, yleismittari kun n�ytt�� ohmialueella
>aina yli yhden ohmin alakanttiin oikeasta impedanssiarvosta.

	Ohmimittari kertoo vastusarvon tasavirralla mitattuna,
	kun taas impedanssi mitataan vaihtovirralla.

	K�y katsomassa: http://carelia.scp.fi/~it96jule/kaiutin.htm

	Matti K�ki    www.sci.fi/~oh2bio


From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: FET ja saturaatio
Date: 19 May 1999 22:48:36 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 30
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: delta.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 927143316 30623 130.233.224.53 (19 May 1999 19:48:36 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 19 May 1999 19:48:36 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

"Timur Saadetdin"  writes:

> Viime kerralla j�i v�h�n ep�selv�ksi, ett� kuinka paljon s�hk�� sinne
> hilalle pit�� laittaa (esim. BS250) ja mill� nimell� se on datasheetiss�?

FETin l�pi menev� virta riippuu neli�llisesti ohjausj�nnitteest�:

ID = K * (VGS - VT)^2

T�ss� VGS on hilalta l�hteeseen (gate-source) oleva j�nnite, VT FETin
kynnysj�nnite, K vakio ja ID nielun (drain) ja l�hteen (source) v�lill�
kulkeva virta. Etumerkit riippuvat siit�, onko kyseess� n- vai p-kanava
FET.

K�yt�nn�n FETeiss� tuo VT vaihtelee kohtuullisen paljon, mutta yleens� se
lienee tuolla voltin nurkilla. K vaihtelee my�s saman lajin FETtien eri
yksil�itten kesken, joten aivan suoraan datakirjasta ei tuota virran
ja j�nnitteen suhdetta saa luettua. Sen sijaan siell� usein annetaan
minimivirta jollain tietyll� j�nnitteell�. Annettu arvo voi olla, ett�
ID > 250 mA, kun VGS = 10 V.

Varsin monelle FETille tuo virta on annettu viidell� voltilla, jolloin
lukua voi k�ytt�� suoraan hy�dyksi. Aina n�in ei ole, jolloin tuon virran
p��tteleminen viidell� voltilla ei sitten sujukaan aivan helposti.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: Mikko Syrjalahti 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Anturitekniikkaa ?
Date: 19 May 1999 17:53:01 +0300
Organization: Helsinki University of Technology
Lines: 19
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: hadron.hip.fi
X-Newsreader: Gnus v5.5/Emacs 20.2

Sami T�r�l�  writes:

> H�lyn anturitekniikkaan kaipaisin vinkkej� ?
> Eli jonkinlaisen kallistelun tai t�r�hdyksen anturin olisi hyv� havaita.
> Mink�laisia antureita voisi olisi tarjolla ?

Yksinkertainen tarahdysanturi syntyy kayttamalla kaiutinta
mikrofonina ja liimamalla kartioon sopiva massa, jonka
hitaus liikuttaa kartiota kaiuttimen rungon liikkumisen suhteen.

Korkeaimpedanssinen muovikartioinen kaiutin lienee sopivin,
antaa yleensa pieni-impedanssista enemman jannitetta ja muovi
kestaa ulkoilmaa paremmin.

Signaali voidaan vahvistaa ja johtaa komparaattorin kautta
halytyksen suorittavalle komponentille.

-- 
Mikko.Syrjalahti

From: Kristian Ukkonen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: halpoja neonkyltti-transformaattoreita?
Date: Fri, 21 May 1999 02:16:45 +0200
Organization: KU-Resonant Research
Lines: 23
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cc-dialin3-22.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: nntp.hut.fi 927242103 24781 130.233.251.150 (20 May 1999 23:15:03 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 20 May 1999 23:15:03 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.06 [en] (Win95; I)

Jan Wagner wrote:
> Tiet��k� kukaan mist� voisi t��lt� Helsingin seudulta l�yt�� vanhoja /
> k�ytettyj� / pois heitettyj� / halpoja muuntajia, niit� joita k�ytet��n
> suuremmissa neonkylteiss�. Tarkoitus olisi koota korkeaj�nnitteiset
> Jacobin tikkaat...

Kysele kaikista (yll�tys!:) neonkylttej� tekevist�
firmoista. Jotain 50mk/kipale on kohtuullinen hinta.
Kokoja on yleens� 3kV, 3.5kV, 4kV ja samat centertapattyna 
kahdella toisiolla (6kV, 8kV). Virtaa antavat <= 50mA.
Selit� kysyess�si, ett� ET k�yt� niit� neonkyltin
korjaamiseen, vaan omaan viritykseen. 

Yljypolttimissa k�ytet��n 20mA 10kV (centertapatty)
muuntajia my�s. Noita voi kysell� �ljypoltinhuolloista.
Sopiva hinta jotain parikymppi� tms..

Jos meinaat tikkaat laittaa esille kirjahyllyyn tms. miss�
muutkin voi niit� yritt�� koskea, niin laita ihmeess�
akryyliputken sis�lle elektrodit - siis joku 15cm dia tms.
putki ymp�rille.. 

  Kristian Ukkonen.

From: Waltari Wirtanen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.musiikki.tekeminen
Subject: Re: PC:n taustamelu
Date: Mon, 12 Apr 1999 00:15:58 +0300
Organization: The Mopott Show Ltd.
Lines: 28
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cs6232.pp.htv.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.51 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en

Pentti wrote:
> 
> Morjens lajitoverit !
> 
> Puuseitten yleistytty� ��nity�asemina on varsin v�h�n ollut juttua
> ( varsinkaan kauppiaitten taholta ) ty�aseman aiheuttamasta
> pohjametelist�. Simppeli konsti on tietysti siirt�� koko p�mpeli
> et��mm�ksi ja k�ytt�� sit� kaukokaapeleilla, mutta t�m� j�rjestely tuo
> mukanaan omat ongelmansa. Jotkut ovat kehitelleet keskusyksik�n
> ymp�rille jonkunlaisen h�kin, mutta siin�kin on oma puuhansa, koska
> j��hdytysilmankieroa ei parane paljonkaan huonontaa. Enitenh�n meteli�
> pit�� ilmeisesti juuri puhaltimet ( sek� jonkinverran kovalevyt ), joten
> kannattaisikohan l�hte� siit�, ett� vaihtaisi itse puhaltimet johonkin
> v�hemm�n meteli� pit�v��n. Onkohan kell��n kokemuksia hiljaisemmista
> puhallinmalleista. Ent� muut toimenpiteet, joita kannattaisi harkita?
> 
> Pentti

Joo ja Ikealla on semmosia p�yd�n alle menevi� kaappeja
ter�sverkkoritil�ovella. Hiljenee ja ei kuumene kun on edest� auki ja
takaata j�tt�� vaikkapa puolet kaapin takalevyst� poies.

Kumitassuripustuksia kovalevyille tekevi� varoiteltiin juuri tuolla
toisessa ryhm�ss� kovalevyjen kuumenemisest�, kun
metalli2metalli-kontaktin kautta ei siirry en�� l�mp�� kovosta runkoon.
Et sillee.

WW

From: [email protected] (Mikko Tapio Heikker|)
Newsgroups: sfnet.harrastus.musiikki.tekeminen
Subject: Re: PC:n taustamelu
Date: 12 Apr 1999 10:16:24 GMT
Organization: Helsinki University of Technology
Lines: 20
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 923912185 5303 130.233.224.50 (12 Apr 1999 10:16:24 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 12 Apr 1999 10:16:24 GMT
X-Newsreader: TIN [UNIX 1.3 950824BETA PL0]

Mikko Lantto ([email protected]) wrote:
: 
: Miksi Zener miksei aivan tavallinen vastus/s��t�vastus kelpaa. Tuohan on
: selv�� ett� melu v�henee kun py�rimisnopeus laskee mutta siin� kyll�
: nousee my�s suoliston l�mp�tila. Varsinkin kellotetuissa koneissa ei tuota
: tuuletusta ole kovin paljoa liikaa. Jos alkaa puuhastelemaan tuolla
: saralla tulisi laittaa koneen l�mp�tilan mukaan s��tyv� vastus.

No oma elektroniikkan�pr�ilyh�n on AINA riskihommaa, joten tottakai kannattaa
suhtautua varauksella n�ihin vinkkeihin, varsinkin jos oma kone on henki ja el�m�.
Vastus on varmasti aivan yht� varteenotettava vaihtoehto kuin zeneri. Zenerill�
sain vaan j�nnitett� laskettua varmasti tietyn m��r�n ja pidetty� tuon 
j�nniteh�vi�n vakiona.
Mainittakoon t�ss� viel� ett� omalla kohdallani se ei ollut powerin tuuletin joka
huusi vaan prosessorin. Arvelin ettei pieni py�rimisnopeuden muutos mit��n 
haittaa, onneksi ei ole (ainakaan viel�) haitannutkaan.  
-- 
Mikko Heikker�              *         e-mail: [email protected]         



From: "Tuomo Lindholm" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.musiikki.tekeminen
Subject: Re: PC:n taustamelu
Lines: 51
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3
Message-ID: 
Date: Tue, 13 Apr 1999 04:16:09 GMT
NNTP-Posting-Host: 212.213.35.27
X-Trace: read2.inet.fi 923976969 212.213.35.27 (Tue, 13 Apr 1999 07:16:09 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Tue, 13 Apr 1999 07:16:09 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services

Moro,

Ei tuo hurina sent��n 80 db:t� ylit�.. eik� t�m� viesti minusta kuvaa mit��n
tajutonta m�yrint��..
Ja jos k�ytt�� on ��nity�asemana niin eik�s niiss� h�gtalareissa ole
sellaset volumenupikat mill� niit� voi laittaa lujemmalle.

Terez.

Ja ote vanhasta ..


Morjens lajitoverit !

Puuseitten yleistytty� ��nity�asemina on varsin v�h�n ollut juttua
( varsinkaan kauppiaitten taholta ) ty�aseman aiheuttamasta
pohjametelist�. Simppeli konsti on tietysti siirt�� koko p�mpeli
et��mm�ksi ja k�ytt�� sit� kaukokaapeleilla, mutta t�m� j�rjestely tuo
mukanaan omat ongelmansa. Jotkut ovat kehitelleet keskusyksik�n
ymp�rille jonkunlaisen h�kin, mutta siin�kin on oma puuhansa, koska
j��hdytysilmankieroa ei parane paljonkaan huonontaa. Enitenh�n meteli�
pit�� ilmeisesti juuri puhaltimet ( sek� jonkinverran kovalevyt ), joten
kannattaisikohan l�hte� siit�, ett� vaihtaisi itse puhaltimet johonkin
v�hemm�n meteli� pit�v��n. Onkohan kell��n kokemuksia hiljaisemmista
puhallinmalleista. Ent� muut toimenpiteet, joita kannattaisi harkita?

Pentti


Heikki J Wilenius kirjoitti viestiss� ...
>In article , Tuomo Lindholm wrote:
>>Moro !
>>
>>Seurailin t�t� threadia jonninaikaa ja olen tullut siihen tulokseen ett�
jos
>>koneen kohina haittaa niin helvetisti pit�isik�s ostaa earit.
>>
>>Mites ennen n�it� PC-koneita ? Hakattiin sormenp��t vertavaluen rutisevia
>>kirjoituskoneita. Eik� l�htenyt melua, eih�n?
>>
>>Ei tuulettimen pikku "humina" ja kovalevyn hetkellinen "sirin�" ket��n
tapa.
>>Ei t�llaisen pikkuasian pit�is sent��n �rsytyskynnyst� ylitt��.
>
>Luepas threadin ensimm�inen maili uudestaan. Kysymys ei todellakaan
>ole mist��n alhaisesta �rsytyskynnyksest�.
>
>heikki
>



From: J Pekka Makela 
Newsgroups: sfnet.harrastus.musiikki.tekeminen
Subject: Re: PC:n taustamelu
Date: 15 Apr 1999 07:23:37 GMT
Organization: University of Helsinki
Lines: 27
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: myntti.helsinki.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: TIN [UNIX 1.3 unoff BETA 970613; sun4m SunOS 5.6]

Tuomo Lindholm  wrote:

> Ja jos k�ytt�� on ��nity�asemana niin eik�s niiss� h�gtalareissa ole
> sellaset volumenupikat mill� niit� voi laittaa lujemmalle.


	P�h. Silloinhan vahvistuu my�s se ��nity�asemaan kytkettyjen
	mikrofonien ��nitt�m� tietokoneen kohina. Tosin jos volyymi�
	lis�� riitt�v�sti, aikaa my�ten kaikki kohina peittyy tinnituksen
	alle.

	Vakavasti ottaen: ��nity�aseman ON OLTAVA hiljainen. Ensinn�k��n
	sen melu ei saa vuotaa mikrofoneihin pilaamaan ��nityksi�. 
	Siksi toisekseen tasainen kohina peitt�� alleen ��nityksen ja
	kuuntelun aikana mahdollisesti hyvinkin t�rkeit� detaljeja. Ja
	sit�paitsi jokainen v�h�n enemm�n musiikin tekemisen kanssa
	peuhannut on herkistytt�nyt korvansa ��nimaiseman yksityiskohdille,
	joten toosan surina on yksinkertaisesti h�iritsev��. Etenkin
	jos (kuten min�) asuu ydinkeskustan ulkopuolella, joten ulkoa
	kantautuva liikenteen melu sun muu on hyvin v�h�ist�.


-- 
--j Pekka M�kel�[email protected]://www.Helsinki.Fi/~jpmakela/-
--Hattelmalantie 13------00710 Helsinki, Finland--------tel. +358-9-374 1970--
------------------------------------------------------------------------------
--40-luku: Kaveria ei j�tet�--------------------90-luku: Kaverille ei j�tet�--

From: "Tuomo Lindholm" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.musiikki.tekeminen
Subject: Re: PC:n taustamelu
Lines: 81
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.2106.4
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.2106.4
Message-ID: 
Date: Thu, 15 Apr 1999 09:24:37 GMT
NNTP-Posting-Host: 212.213.35.53
X-Trace: read2.inet.fi 924168277 212.213.35.53 (Thu, 15 Apr 1999 12:24:37 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Thu, 15 Apr 1999 12:24:37 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services

Terve,

J Pekka Makela kirjoitti viestiss� <[email protected]>...
>Tuomo Lindholm  wrote:
>
>> Ja jos k�ytt�� on ��nity�asemana niin eik�s niiss� h�gtalareissa ole
>> sellaset volumenupikat mill� niit� voi laittaa lujemmalle.
>
>
> P�h. Silloinhan vahvistuu my�s se ��nity�asemaan kytkettyjen
> mikrofonien ��nitt�m� tietokoneen kohina. Tosin jos volyymi�
> lis�� riitt�v�sti, aikaa my�ten kaikki kohina peittyy tinnituksen
> alle.

P�h ? Mikrofoonien tarkka asettelu ja oikean nauhoitusvolumen k�ytt� on
eritt�in t�rke� osa-alue. Mik�li mikit suuntaa oikein ja k�ytt�� sitten
sopivaa volumea ��nen j�lkivahvistamisen minimoimiseksi ei tuosta kohinasta
synny paljon haittaa. Ja mik� ihme se pakottaa nauhoittamaan metrin p��ss�
tietokoneesta. Ja tietenkin tietokoneen mukana tulleella mikrofoonilla :)

>
> Vakavasti ottaen: ��nity�aseman ON OLTAVA hiljainen. Ensinn�k��n
> sen melu ei saa vuotaa mikrofoneihin pilaamaan ��nityksi�.


P�h ? Meinaatkos tosissaan ett� soitat soitintasi niin hiljaisella ett�
tietokoneen hurina v�littyy mikrofoonien l�pi ? Onkohan tuollainen edes
mahdollista. no ehk� joku erikoinen soitin (mist� en viel� ole kuullutkaan)
soi niin hiljaa ett� tietokoneen hurina peitt�� sen ��nen.
Mik�li tuollainen soitin on olemassa voisin sanoa ett� onpas helvetin paska
soitin. Triangelikin soi kovempaa.

Onhan tietysti mahdollista ett� ns. konehuoneesi akustiikka on omituinen ja
se vahvistaa tietokoneesi huminaa.

> Siksi toisekseen tasainen kohina peitt�� alleen ��nityksen ja
> kuuntelun aikana mahdollisesti hyvinkin t�rkeit� detaljeja. Ja
> sit�paitsi jokainen v�h�n enemm�n musiikin tekemisen kanssa
> peuhannut on herkistytt�nyt korvansa ��nimaiseman yksityiskohdille,
> joten toosan surina on yksinkertaisesti h�iritsev��. Etenkin
> jos (kuten min�) asuu ydinkeskustan ulkopuolella, joten ulkoa
> kantautuva liikenteen melu sun muu on hyvin v�h�ist�.


P�h ?  Jos tietokoneen hurina pilaa detaljit niin miksi ihmeess� edes
harrastaa digitaalista musiikin ty�st��. Digitaalisus on omiaan pilaamaan
��nimaisemaa ja yksityiskohtia.

Olen joskus itsekkin tuota musiikkia tehnyt ja kiinnit�n kyll� huomiota
��nimaisemaan ja kokonaisuuden rakenteeseen mutta yksityiskohdat ovat kyll�
aina olleet minulle toissijaisia. Minulle kokonaisuus on t�rke�mpi. Vaikka
olisi kuinka musiikinteon ammattilainen en usko kaikkien  kuuntelevan esim.
tietyn rumpufillin nelj�nnen iskun kaikua. varsinkin jos taustalla on viel�
s�r�kitara ja basso. Liika yksityiskohtiin keskittyminen pilaa mielest�ni
luonnolisuuden.

Siin�p�s mielipiteeni ko. asiasta.

Jeps,

Tuomo Lindholm

Oikeat Soittimet, Oikeat Soittajat

http://listen.to/lambs

"meteli on metalli, tosirock lampaiden vaatteissa"
- Jukka Sundholm, upteekin demot


>--
>--j Pekka
M�kel�[email protected]://www.Helsinki.Fi/~jpmakela/-
>--Hattelmalantie 13------00710 Helsinki, Finland--------tel. +358-9-374
1970--
>---------------------------------------------------------------------------
---
>--40-luku: Kaveria ei j�tet�--------------------90-luku: Kaverille ei
j�tet�--



From: [email protected] (Ilkka Sorsa)
Newsgroups: sfnet.harrastus.musiikki.tekeminen
Subject: Re: PC:n taustamelu
Date: 10 Apr 1999 10:54:58 GMT
Organization: Kymenlaakson amkki
Lines: 46
Message-ID: <[email protected]>
Reply-To: [email protected]
NNTP-Posting-Host: it5.kyamk.fi
X-Newsreader: TIN [version 1.2 PL2]

Pentti ([email protected]) wrote:

>  Puuseitten yleistytty� ��nity�asemina on varsin v�h�n ollut juttua 
>  ( varsinkaan kauppiaitten taholta ) ty�aseman aiheuttamasta
>  pohjametelist�. Simppeli konsti on tietysti siirt�� koko p�mpeli
>  et��mm�ksi ja k�ytt�� sit� kaukokaapeleilla, mutta t�m� j�rjestely tuo
>  mukanaan omat ongelmansa. Jotkut ovat kehitelleet keskusyksik�n
>  ymp�rille jonkunlaisen h�kin, mutta siin�kin on oma puuhansa, koska
>  j��hdytysilmankieroa ei parane paljonkaan huonontaa. Enitenh�n meteli�
>  pit�� ilmeisesti juuri puhaltimet ( sek� jonkinverran kovalevyt ), joten
>  kannattaisikohan l�hte� siit�, ett� vaihtaisi itse puhaltimet johonkin
>  v�hemm�n meteli� pit�v��n. Onkohan kell��n kokemuksia hiljaisemmista
>  puhallinmalleista. Ent� muut toimenpiteet, joita kannattaisi harkita?


Tuulettimet ovat tosiaan major melul�hteet. Omassa koneessani vonkuu poweri-
tuulettimen lis�ksi prosessori- ja kotelotuuletin. Prosessorituulettimen
laakerin voitelin (se oli koko rumban motiivi) tahmealla silikoni�ljyll�.
Hiljeni kivasti. Samalla laitoin suikaleet ohutta vaahtomuovia tuulettimen
ja j��hdytyssiilin sek� tuulettimen ja kiinnitysruuvien kantojen v�liin.
Nuo tuulettimet n�ytt�v�t tehdyn niin perseelleen (josta kertoo my�s se ett�
t�m� jo kerran takuuvaihdettu prosatuuletin kesti kaksi viikkoa ennen tutun
'�rin�n' alkamista) tasapainotusten yms. suhteen ettei hiljaisuutta saa
kuin itse tekem�ll�.

Kotelotuulettimen siirsin kotelon etulaidasta sisemm�ksi, teippasin sen
ilmastointiteipill� kiinni siihen muovitukeen johon t�yspitk�t kortit tukevat.
Teippailin my�s ylim��r�iset rei�t kotelossa umpeen jotta ilmankierrossa on
joku tolkku. Ilma tulee nyt (melkein) kokonaan etulevyn filtterin l�vitse
kotelotuulettimen imem�n� ja poistuu powerituulettimen kautta. (Surprise,
surprise. Koppa k�y n�k�j��n my�s viile�mp�n�. L�mp� on pudonnut viisi astetta
ennen teippailuja olleesta ajasta.)

Suurena suunnitelmana on ripustaa kovalevy kumitassuille ja erilliseen koteloon
(Jossain webisivuilla oli joku valmis ratkaisu ��nieristetyst� kotelosta jossa
oli ulkoinen j��hdytysripa johon sis�ll�oleva kovalevy kiinnitet��n.) sek�
laittaa koteloon l�mp�tilaohjattu 6" tuuletin jonka hujun ohjaan kanavilla
suoraan sinne miss� sit� tarvitaan. Ei kaunis eik� j�rin elegantti mutta
hiljennee.

Kyll� kaipaa aikaa Amigan jolloin ei ollut pakko pit�� musiikkia soimassa,
koneen p�hin�� peitt�m�ss�.

--
 -Ipe 
 [ http://www.kyamk.fi/~y95silso ]

From: [email protected] (Joanna P. Kurki)
Newsgroups: sfnet.harrastus.musiikki.tekeminen
Subject: Re: PC:n taustamelu
Date: 11 Apr 1999 20:33:51 GMT
Organization: http://www.co.jyu.fi/bits/
Lines: 32
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: bits.co.jyu.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
NNTP-Posting-User: jkurki
X-Newsreader: slrn (0.9.4.3 UNIX)

On 11 Apr 1999 16:24:26 GMT, Mikko Tapio Heikker|  wrote:
> Mikko Lantto ([email protected]) wrote:
> : Rahalla saa koteloita joitten kanssa ei tartte en�� puuhastella, ja ne
> : ovat todella-kuoleman-hiljaisia.
> : -Mikko
> Tai sitten voi k�yd� ostamassa esim zenerdiodin jonka laittaa sarjaan
> tuulettimen virtajohdon kanssa. Tein niin ja py�rimisnopeus tuulettimessa 
> hidastui v�h�n ja ��nekkyys hiljeni huomattavasti. 

Ihan yleisen� huomautuksena s�hk�turvallisuudesta...

Yll�olevaan on pakko lis�t� ett� edell�mainittu viritys toimii
JOS on toimiakseen ja vaatii tekij�lt� kohtuullista enemm�n 
elektroniikan tuntemusta ja kokemusta. PC:n tuuletin on 
yleens� koteloitu hakkurivirtal�hteen sis�lle, eli sen
s�hk�ihin k�siksi p��semiseksi pit�� konetta aukoa paljon
enemm�n kuin asiaa osaamattoman on suotavaa itse yritt��.

Puhumattakaan siit� p�iv�st� kun itse huonosti liitetty
johto irtoaa ja koneen virtal�hteest� tulee ulos ik�v�n
kitker� savu tuuletuksen petetty�. Parhaassa tapauksessa
siit� selvi�� uuden viral�hteen ostolla. 1/2 :-)

Mutta totta puhuen koneiden meteli� pit�isi mitata jollain
tavoin, ja koteloita suunnitella hieman ��nt�kin ajatellen.


Joanna


-- 
Jotain: joskus ehk� sittenkin jotain.

From: Mika Kiukkonen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.audio+video.autohifi
Subject: Re: Impedanssista...
Date: Mon, 31 May 1999 08:56:56 +0300
Organization: Nokia
Lines: 23
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: 131.228.223.214
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.51 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: en



mattivat wrote:

> t�ss�p� taas tyhm� kysymys, mutta....
> Voiko laittaa 4 ohm  basson ja 8 ohm keski��nen/diskantin
> yhteen passiiviseen jakosuotimeen?

Jakosuodin suunnitellaan elementtien impedanssien mukaan, eli elementit
voivat olla eri impedanssisia. Jakotaajuus ei ole suunnitellun
kaltainen, jos valmiiseen 4 ohm elementeille suunniteltuun suotimeen
laitetaan 8 ohm elementti. Diskantin jakotaajuus saattaa menn� liian
alas (ja diskantti palaa), jos vaihdetaan 4 ohm diskantti ->8 ohm
diskanttiin. Riippuu miten l�helle resonanssitaajuutta suodin on
suunniteltu.

Suunnittelusta lis��:

http://www.dls.se/   ->sielt� support->Billjudshandbok i PDF Format

-mika-



Message-ID: <[email protected]>
From: Matias 
X-Mailer: Mozilla 4.6 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en
MIME-Version: 1.0
Newsgroups: sfnet.harrastus.audio+video,sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Laite puheluiden nauhoittamiseen
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Lines: 25
Date: Wed, 09 Jun 1999 18:19:14 GMT
NNTP-Posting-Host: 212.213.35.119
X-Trace: read2.inet.fi 928952354 212.213.35.119 (Wed, 09 Jun 1999 21:19:14 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Wed, 09 Jun 1999 21:19:14 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services

Yksi aikahyv� keino, jota olen k�ytt�nyt on Bebekilt� saatava
"telephone pick-up" mikrofoni. Hinta 15,-
Pikkuinen mikki jossa on imukuppi kiinnitys. Toimii jollain kela jutulla
joten ei nauhoita luurin k�sittely ��ni�. Sen kun laittaa kuuloke osan
takapuolelle, niin
se nauhoittaa aika sopivassa suhteessa oman ja vastapuolen ��nen. Lis�ksi
tietenkin
 joku tavallinen nauhuri jossa normaali mikrofoni liit�nt�.
Ei huippu laatuinen toteutus mutta toimii kuitenkin. Ja halapa.

Elias Aarnio wrote:

> Hei,
>
> Pit�isi saada puhelinhastatteluja nauhoitettua. Olisiko jolllain tietoa
> 1) Onko saatavana sovittimia, jotka voisi kytke� puhelinpistokkeeseen
> 2) Sanelukoneita tai nauhureita, joissa on moinen ominaisuus.
> 3) Helposti toteutettavaa kytkent�kaaviota, jolla homman voisi toteuttaa.
>
> Lis�tt�k��n viel�, ett� laitetta pit�isi pysty� k�ytt�m��n sek� 3- ett�
> 5-nastaisessa puhelinpistorasiassa.
>
> --
> Elias Aarnio


From: JP 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Laskukaava
Date: Wed, 16 Jun 1999 00:07:39 +0300
Organization: wc.kaymala.portti.haka.saunalahti.fi (valitse itse sopivin)
Lines: 25
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mmmdxxxv.hdyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.5 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: fi,en

HoMzE wrote:
> 
> Miten laskettiin ett� jos sy�tt�� 10v 8 ohmin kuormaan niin kuinka
> paljon se vie virtaa?? Tarkoitus olisi merkit� tuollaisen led
> tasomittariin asteikot... Siis jos sy�t�n siniaaltoa tietyll�
> voimakkuudella ja katson kuinkamones ledi palaa ja lasken tehontarpeen
> ja merkaan.
> 
> T: Teemu

T�m� on elektroniikkarakentelijan FAQ. 
Tunnetaan my�s nimell� "Puimuri" (P=UI ja se m-kirjain /\/\ ja U=RI)

    / \      / \
   / P \    / U \
  /-----\  /-----\
 / U x I \/ R x I \
/------------------\

Jos t�m� h�kkyr� ei ole tuttu, niin saat oikean kaavan peitt�m�ll� sormella
halutun suureen ja v�il�, saat kaavan.

T: J.



From: "Heikki Jeronen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Pienten "autoloisteputkien" j�nnite?
Date: 16 Jun 1999 09:15:15 GMT
Organization: Freenet Finland
Lines: 19
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: 194.240.137.135
X-Newsreader: Microsoft Internet News 4.70.1155

HEippa

Olen mittaullut niit� hakkureita,  ja muuntajasta n�kyy tulevan
n 100 Vac, ilman kuormaa, skoopilla, ja piikit + puolelle ylikin

Mietin, ett� siit� voisi tehd� putkiradiolle anodivirtal�hteen. lis�� 
vain diodin ja isoj�nnitteisen elkon, sain 100 volttia DC:t� !

Heiko Romu (Grr...)  kirjoitti artikkelissa
<[email protected]>...
> Kaipaan tietoa siit�, millaisella j�nnitteell� kuuluu ajaa n�it�
> pieni� (8W/300mm/16mm halk) "loisteputkia", joita on usein
> (hakkurivirtal�hteell� ajettuina?) autovarusteissa.
> 
> Onko noista olemassa jossakin speksej�?
> 
> Kyselee
> HMR
> 

From: [email protected] (Paul Keinanen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.audio+video
Subject: Re: cd-soittimen modifioinnista yh�
Date: Thu, 17 Jun 1999 12:22:03 GMT
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 36
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mcxxvii.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: Forte Agent 1.5/32.451

On Wed, 16 Jun 1999 22:37:24 +0300, "Pesonen Jani"
 wrote:


: Eli kiinnostaisi joltain elektroniikkaan paremmin tutustuneelta kuulla
: kommentti siit� ett� mit� pahaa ja hyv�� seuraa jos noita komponentteja
: poistan...?

Muutama yleinen havainto oppareiden vaihdosta:

Oppari vaatii yleens� sit� suuremman kompensointikondensaattorin, mit�
pienempi _suljetun_ silmukan vahvistus on. Standardi-opparit kuten
741, TL071 jne. ovat yleens� kompensoitu niin, ett� ne ovat stabiileja
my�s ykk�svahvistuksella sis�isen kompensoinnin ansiosta. On kuitenkin
huomattava, ett� jotkut korkealukkaiset audiok�ytt��n tarkoitetut
vahvistimet ovat stabiileja vain jos suljetun silmukan vahvistus on
suureempi kuin 5 (tai 10), joten piiri alkaa v�r�hdell�, jos sen
laittaa kytkent��n, jossa suljetun silmukan vahvistus on 1.

Jos kytkenn�n osasijoittelu on huono, esim. tihe�si pakattu
yksipuolinen painopiirilevy, saattaa kytkent� ruveta v�r�htelem��n,
jos siihen laittaa muutaman kerran nopeamman opparin. Kaksipuolisissa
painopiirilevyiss�, joissa toinen puoli on yhten�ist� maatasoa, ei
t�llaista ongelmaa yleens� ole. Jos kytkent� kaikesta huolimatta alkaa
v�r�hdell�, chippikonkka k�ytt�j�nnitteiden ylitse yleens� rauhoittaa
tilanteen.

FET-oppatia ei pid� menn� korvaamaan bipolaari-opperilla (eik�
p�invastoin), sill� kasvanut biasvirta voi pist�� DC-l�ht�j�nniitteen
poskelleen, jos invertoivassa ja ei-inveroivassa otossa on kovin
erisuuruiset impedanssit. My�skin virta- ja/tai j�nnitekohina-
ominaisuudet saattavat k�rsi�, jos oppari laitetaan v��r��n
"ymp�rist��n" kytkenn�n impedanssitasojejen puolesta.

Paul
  

From: [email protected] (Tuukka Kalliokoski)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Rengassyd�nmuuntajista...
Date: 22 May 1999 17:36:42 GMT
Organization: Poista eispammia osoitteesta !
Lines: 27
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mccxxxvii.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: Text/Plain; charset=ISO-8859-1
X-Newsreader: WinVN 0.99.8 (beta 2)

In article , [email protected] says...
>
>HoMzE kirjoitti viestiss� <[email protected]>...
>>Mit�s eroa on VolttiAmpeerilla ja Watilla?? Onko mit��n?? Eik� W=V*A eli
>>W=VA ??
>
>
>Vain termi.
>

No juu, jos ei nyt sent��n ihan noin karkeasti yleistett�isi.
Termi on eri, mutta niin ovat termien kuvaamat tehotkin.

Watti kuvaa ns. p�t�tehoa, joka voidaan ymm�rt�� s�hk�l�hteest�
kulutuskojeeseen 's�hk�n kuluttajan hy�dyksi' siirtyv�n� tehona.

Kun taas volttiampeeri kuvaa n�enn�istehoa, eli t�ss� tapauksessa
muuntajaan menev�n virran ja j�nnitteen tehollisarvojen tuloa.

Siis kun virralla ja j�nnitteell� on erisuuruiset vaihekulmat,
ovat pat�- ja n�enn�istehot erisuuruiset. N�enn�istehon [VA]
suhde p�t�tehoon [W] riippuu kuorman tyypist�. T�ysin 
resistiivisell� kuormalla ne ovat yht�suuret, jolloin ns.
tehokertoimen sanotaan olevan 1.

Tuukka


Message-ID: <[email protected]>
From: Jussi 
X-Mailer: Mozilla 4.6 [en] (Win95; I)
X-Accept-Language: en
MIME-Version: 1.0
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: =?iso-8859-1?Q?Rengassyd=E4nmuuntajista=2E=2E=2E?=
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Lines: 18
Date: Sat, 22 May 1999 17:59:57 GMT
NNTP-Posting-Host: 212.213.33.191
X-Trace: read2.inet.fi 927395997 212.213.33.191 (Sat, 22 May 1999 20:59:57 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Sat, 22 May 1999 20:59:57 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services

>
> >Mit�s eroa on VolttiAmpeerilla ja Watilla?? Onko mit��n?? Eik� W=V*A eli
> >W=VA ??
>
> Vain termi.

Nopeasti asia ilmaistuna I*U*Cos fii=VA, jossa Cos fii (en tied� kuinka saan
tuon fiin merkin tehty�) on virran ja j�nnitteen vaihesiirtokulma. Jos kuorma
on resistiivinen (esim. hehkulamppu), se on yksi. Induktiivisill� ja
kapasitiivisilla kuormilla 0-1, riippuen kuorman viem�st� loistehosta.
Aiheesta lis�� infoa ammattikoulutasolla l�ytyy mm. kirjasta Yleisjakson
s�hk�tekniikka (Ahoranta,Lesch,Sundell)
--
Poista XXX osoitteesta mailatessa!
Juhani Tolonen /Oulu
040-5264129



From: "Eero Heikkinen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Hakkurin kelat ja auto-MP3 projekti...
Date: Sat, 22 May 1999 22:15:52 +0300
Lines: 24
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: ke3u1hel.dial.kolumbus.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.71.1712.3
X-Mimeole: Produced By Microsoft MimeOLE V4.71.1712.3

Jouni Kaskiharju wrote in message <[email protected]>...
>Ensi�puolella on hakattu push-pull -periaattella tavaraa muuntajan l�pi.
>Toisiopuolella 2 diodia katodit vastakkain ja sen j�lkeen tuo kela.
>Virtaa l�pi saadaan 25 A. Kela tai kuristin...jos arvoksi kelpaa
>mainittu
>50 uH, on se aivan sama kunhan syd�naineena on muuta kuin ilmaa, (t�ss�
>tapauksessa) kyll� siihen sen verran energiaa varautuu.

Uskokaa poijaat huviksenne kun set� selitt��:
Rautaan (tai ferriittiin) ei energiaa saa varastoitumaan; umpiraudasta tehty
kela ottaa ja kyll�styy heti k�ttelyss�.
Jos ferriittirungolle tehd��n varastointikela niin siin� on oltava ilmarako.
Energia varastoituu juuri tuohon ilmaraon kohdalla olevaan
magneettikentt��n.
Jos k�sill� ei satu olemaan ilmaraollista runkoa (esim. E-syd�mess�
keskitolppa v�h�n lyhennetty), vanha mutta toimiva kikka on pist�� v�liin
paperi tai muu vastaava t�yte.
Rautapulveri on sen verran harvaa avaraa, ett� siin� on ik��n kuin
hajasijoitettu ilmarako raudan seassa. Niinp� rautapulveritoroidista saa
toimivan kuristimen, toisin kuin ferriittitoroidista.

    Eero-set�



From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Piirilevyn =?iso-8859-1?Q?sy=F6vytyksest=E4?=
Date: 23 May 1999 22:02:51 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 46
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 927486171 720 130.233.224.50 (23 May 1999 19:02:51 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 23 May 1999 19:02:51 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

HoMzE  writes:

> 
> Elikk� antakaapas hyvin yksityiskohtainen ohje miten sy�vytt��
> piirilevy.

http://www.hut.fi/~then/

Sielt�h�n (tuokin) l�ytyy. Mutta lyhyesti pari kommenttia
ehdotuksiisi:

- Mieluiten hyv�ll� laserilla (= uudehko hyv�ll� tonerilla,
  v�h. 600 dpi) suoraan kalvolle. Kopiointi huonontaa tulosta,
  eik� useammalla kalvolla kikkailemisesta tule hyv�lle
  tuulelle tarkempien levyjen kanssa.

- Tulosta kuva peilikuvana! N�in saat musteen levy� vasten,
  jolloin resoluutio paranee.

- K�yt� valmiiksi resistoituja levyj�. My�hemmin voit kokeilla
  tehd� noita itse, mutta ainakin min� pid�n valmiita levyj�
  edullisina itse tekemisen vaivaan n�hden.

- Valotus mieluiten UV-valottimella, tavallisilla lampuilla
  tulee l�hinn� vihaiseksi. Jos on pakko, loisteputki on
  paljon hehkulamppua parempi. Halogeeniakin voi kokeilla.
  Hyv��n tulokseen vaaditaan UV-valotin. 

- Kehityslitkuna on yleens� NaOH (7g/l). Saa apteekista puolen
  kilon annoksena suhteellisen edullisesti. Riitt�� l�hes ikui-
  sesti. Varo, eritt�in sy�vytt�v�� (my�s ihoa...)

- Sy�vytykseen k�ytet��n yleisimiin ferrikloridia. Toimii kyll�,
  mutta on sottaista ja suhteellisen hidasta. Muut sy�vytteet
  voivat olla hankalampia hankkia, mutta toimivat nopeammin
  ja siistimmin. Suosittelen l�mpim�sti.

Alussa yleens� menee pari korttia suteen. Tee tarpeeksi pieni�,
suden n�kee jo parin neli�sentin alueelta, ei kannata liikaa
levy� noitten alkuparametrien etsimiseen uhrata.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: "Kari Huhtama" 
Subject: Re: Piirilevyn sy�vytyksest�
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Message-ID: <01bea601$7b6d6ea0$LocalHost@5>
X-Newsreader: Microsoft Internet News 4.70.1161
Lines: 12
Date: Mon, 24 May 1999 16:35:22 GMT
NNTP-Posting-Host: 194.111.183.58
X-Trace: read2.inet.fi 927563722 194.111.183.58 (Mon, 24 May 1999 19:35:22 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Mon, 24 May 1999 19:35:22 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services


HoMzE  kirjoitti artikkelissa
<[email protected]>...
> Elikk� antakaapas hyvin yksityiskohtainen ohje miten sy�vytt��
> piirilevy. Mit� tarvitaan, mit� tehd��n, mit� pitt�� ottaa huoomioon.
> ........

Piirilevyjen teosta valottamalla, Positiv 20 lakkaa k�ytt�en, l�ytyy tietoa
osoitteesta
http://www.htk.fi/public/kah/ele/index.htm

T: Kari Huhtama

From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Piirilevyn sy�vytyksest�
Date: 25 May 1999 09:49:02 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 54
Distribution: sfnet
Message-ID: 
	<[email protected]> 
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 927614944 29663 130.233.224.50 (25 May 1999 06:49:04 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 25 May 1999 06:49:04 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

Viertola Harri  writes:

>     Sy�vytys H2O2+HCl:ll�. Sekoitus suhteessa 2 osaa vett�, 1 osa H2O2 ja 1 osa
>     HCl:��. Ensin vesi ja sitten happo. Prosessi on eksoterminen(?), eli
>     reaktio kehitt�� l�mp��, joka kiihdytt�� reaktiota, joka taasen generoi
>     lis�� l�mp�� jne. Eli l�helle kylm�� vett�, jolla hillit��n h�d�n
>     sattuessa.

T�m� on my�s minun lempikoktailini :) Tuossa kannattaa kuitenkin
muistaa pari asiaa:

- Sy�vytys vain lasi- tai muoviastiassa (esim. PE). Esimerkiksi
  teflonoitu ruostumaton ter�sastia (k�ytet��n valokuvahommissa)
  h�vi�� liuokseen pinnoitteen naarmujen kauttaa hyvin sujuvasti.
  Tuo seos liuottaa l�hes metallia kuin metallia (ei tosin kultaa,
  platinaa, yms.) sujuvasti, my�s haponkest�v�t seokset kelpaavat.

- Konsentraatioille tuo ei ole kovin tarkka, mutta kannattanee
  aloittaa laimeilla litkuilla (1 M tai niill� nurkin). Reaktiota
  rajoittaa yleens� H2O2, jolla on my�s taipumus laimentua ik��n-
  tyess��n (happi l�htee vitomaan, j�ljelle j�� vett�). V�kevill�
  liuoksilla tuo reaktio on eritt�in nopea (= sekunteja).

- Litku ei s�ily. Sit� ei niinmuodoin kannata tehd� kovin paljon.
  Kunhan levy peittyy, se riitt��. Pienet liuosm��r�t tekev�t
  el�m�st� muutenkin mukavampaa, jos tuo eksoterminen reaktio
  l�htee villiintym��n.

- J�te on kupari-ioniensa vuoksi ongelmaj�tett�. Ongelmaa voi
  pienent�� j�tt�m�ll� k�ytetyn litkun eritt�in hyvin tuuletet-
  tuun tilaan haihtumaan. Lopulta j�ljelle j�� vain sinist�
  kuparikloridia. T�m�n jauheen voi sitten kaapia vaikka pussiin
  odottamaan jotain kemiallista ahaa-el�myst�. Tai sitten vienti�
  ongelmaj�telaitokselle. Haihduttaminen kannattaa kotioloissa
  tehd� ulkona, sill� haihtuva HCl voi aiheuttaa yll�tt�v��
  ruostumista l�hinurkilla.

- Jos l�ik�ht�� iholle, ripe� huuhtelu paljolla vedell� v�litt�m�sti.
  Jos tulee silmille, valkoinen keppi ja opaskoira, ts. kannattaa
  k�ytt�� suojaimia kuten muittenkin sy�vytysliuosten kanssa. Jos
  l�ik�ht�� vaatteille, vaatteessa on kohta reik�. Kumihanskat
  ovat must.

Kaikkiaan tuo on kyll� loistava liuos. Nopea, eritt�in tarkka,
n�kee l�pi. J�lki on tasaista ja kaasunmuodostuksen vuoksi
(tuuletus!) mit��n kuplitinta ei tarvita. Tavallisella 35 um:n
kuparille olen tuolla tehnyt 8 mil:n johtimia ja v�lej� ilman
paikkaustarvetta. Samaan en ole koskaan p��ssyt ferrikloridilla.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: "Tuomo Auer" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Stampin h�iri�suojaus
Date: Tue, 25 May 1999 15:45:57 +0300
Organization: Helsinki University of Technology
Lines: 35
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cc-dialin1-2.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 927636395 6760 130.233.251.2 (25 May 1999 12:46:35 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 25 May 1999 12:46:35 GMT
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


>T�m� ehk� kuulostaa tyhm�lt� kysymykselt�, mutta muistitko suojadiodin
>releen k��min yli? T�m�n lis�ksi pieni kondensaattori tarpeeksi suurella
>j�nnitekestoisuudella (1500 V) releen kontaktien yli voi auttaa est�m��n
>kipin�inti�.
>

Kannattaa ehk�p� kaytt�� pelk�n kondensaattorin sijasta k�rkien yli sarjassa
olevia kondensaattoria (100nF..470nF, 250VAC, X) ja vastusta (50R..100R,
1/2W), jotta uusia h�iri�it� ei esiintyisi latautuneen kondensaattorin
purkautuessa k�rkien sulkeutuessa.

Itse pist�isin n�iden lis�ksi k�rkien yli viel� 250VAC
metallioksidivaristorin (MOV), halkaisija pari sentti�. MOV leikkaa
tehokkaasti k�rkien yli olevaa j�nnitett� ja v�hent�� siten kipin�inti�.
Ty�huoneessani kattoloisteputket kytkev� kytkin paukkui ik�v�sti ja pistin
kytkimen napojen rinnalle kipin�inti� est�m��n metallioksidivaristorin.
Ongelma poistui. Valmistajasta riippuen MOVien tyypiss� on yleens� normaali
DC- tai AC-k�ytt�j�nnite. Siis n. 250 (AC) tai n. 390 (DC) olettaen ett�
moottorisi on yksivaihekone.

Onnea h�iri�npoistossa

Tuomo Auer
Kaskivuorenkuja 3 A 8
02360 Espoo, Finland

Tel: +358 (0)9 8012895
Fax: +358 (0)9 81933420
GSM: +358 (0)40 5881141
email: [email protected]





From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Kamera...
Date: 26 May 1999 20:54:44 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 17
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 927741284 21286 130.233.224.50 (26 May 1999 17:54:44 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 26 May 1999 17:54:44 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

[email protected] (Petri Lopia) writes:

> Aseko (Tai joku) myi mv-kameroita noin 420fim hintaa ja jotain sen
> tyylist� olen ajatellut.
> Mitenk�s muuten tuollaiset kamerat k�ytt�ytyy infrapunavalon
> "n�hdess��n"?

Mustavalkokamerat n�kev�t tuonne 1000 nm:iin asti. Ihmissilm�
n�kee noin 780 nm:iin (riippuu yksil�st�), joten k�ytt�m�ll�
yli 800 nm:n LEDej� lamppuna tuosta saa jonkinlaisen pime�-
kameran.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: Mika Iisakkila 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Kamera...
Date: 26 May 1999 21:04:48 +0300
Organization: Mila Kajas Appreciation Society
Lines: 21
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: saukko.pingrid.fi [194.100.43.158]
NNTP-Posting-User: mika
X-Newsreader: Gnus v5.4.65/Emacs 19.34

[email protected] (Petri Lopia) writes:
> Aseko (Tai joku) myi mv-kameroita noin 420fim hintaa ja jotain sen
> tyylist� olen ajatellut.

No niill� se justiin hoituu. Radioduo myy my�s jotain
kameroita/-moduleita. S�hk�� sis��n ja video ulos. Aika moni noista
halvoista kameroista tuottaa lomittelematonta videota (eli
pystyresoluutiosta puuttuu k�yt�nn�ss� puolet), mutta ei se sit�
televisiota kiinnosta, "hienommat" videolaitteet tosin saattavat
toimia heikommin moisen per�ss�.

> Mitenk�s muuten tuollaiset kamerat k�ytt�ytyy infrapunavalon
> "n�hdess��n"?

Mustavalkoiset CCD-kamerat ovat _yleens�_ herkki� IR-valolle,
k�yt�nn�ss� aina ellei niiss� ole erikseen infrapunasuodinta. Voi
testata esimerkiksi jonkin kaukos��timen ledill�. V�rikamerat taas
eiv�t yleens� IR:�� n�e, koska v�rierottelusuodin/prisma sy� sen.
-- 
http://www.hut.fi/u/iisakkil/         - remove the "no spam" -stuff from
                                        mail address when replying

From: [email protected] (Matti Kaki)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: radiolla satelliittikuvaa?
Date: 28 May 1999 17:10:27 GMT
Organization: Electronic Service Dept
Lines: 33
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: gw.mtv3.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: Text/Plain; charset=ISO-8859-1
X-Newsreader: WinVN 0.99.7

In article , 
[email protected] says...
>
>Selailin tassa Tomi Engdahl:in mahtavan taydellisia elektroniikka
>linkki-kokoelmaa ja loysin sielta linkin WXSat-sivulle..on oikein viela
>paassyt perille tuosta systeemista, mutta tajusin, etta radion kautta
>pystyy jotenkin ottamaan vastaan nuota satelliittin lahettamia saa-kuvia.
>Onko todellakin mahdollista ottaa radiolla vastaan satelliittikuvaa?
>Jos on niin mita siihen tarvitaan?

	Antenni 137 MHz:n taajuudelle. 
 
	Radiovastaanotin kyseiselle taajuudelle,
	ja jonka kaistaleveys olisi v�hint��n 40 kHz. 
	Tavallisesti radioiden kaistaleveys on vain 
	noin 15 kHz max. Filtteriin voi kyll� tehd�
	modifikaation tai ostaa valmiin radion.

	Satelliitti l�hett�� 2,4 kHz:n taajuista 
	moduloitua kantoaaltoa, joka sitten
	konvertoidaan ��nikortilla. 

	Lis�ksi tarvitaan softa, joka muuttaa 
	��nen kuvaksi. Esim. juuri tuo WXSat. 

	S��satelliitit k�ytt�v�t my�s korkeampaa
	1668-1700 MHz taajuutta, jolloin tarvitaan 
	lautasantenni ja mutkikkaampi vastaanotin.
	Vrt. Satelliittivastaanotin.

	Matti K�ki   http://www.sci.fi/~oh2bio
	


From: "Ilkka Maatta" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: radiolla satelliittikuvaa?
Date: Mon, 31 May 1999 09:31:52 +0300
Lines: 15
Message-ID: <[email protected]>
Reply-To: "Ilkka Maatta" 
NNTP-Posting-Host: gw1.hel.fi
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2314.1300
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2314.1300


Roope Lehmuslehto  wrote in message
news:[email protected]...
> No, mist� t�ll�isia osia voi ostaa?
> >         Antenni 137 MHz:n taajuudelle.

http://www.hamradio.fi/
http://www.saunalahti.fi/~sdxl/dxp/index.html
http://www.sral.fi/srat/srat.htm
http://www.hobbytech.fi/sk_index.html

ainakin




From: [email protected] (Juha Takala)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Kondensaattorit
Date: 30 May 1999 10:15:45 GMT
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 13
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: dciv.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: Text/Plain; charset=ISO-8859-1
X-Newsreader: WinVN 0.99.9 (Released Version) (x86 32bit)

Tiet�isik� kukaan noista konkissa k�ytett�vist� kirjainyhdistelmist� lis��:

MKC = polycarbonate
MKT = polyester
MKP = polypropylene
MKS = polystyrene

Mutta mit� ovat 
MMK, MKL, FKS ja MP3?

Juha Takala
[email protected]


From: "Ilpo J Lepp�nen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Kondensaattorit
Date: Thu, 3 Jun 1999 20:40:14 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 12
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cxcvii.kdyn.saunalahti.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.1
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Juha Takala wrote in message <[email protected]>...
>Tiet�isik� kukaan noista konkissa k�ytett�vist� kirjainyhdistelmist� lis��:


katsopa vaikkapa Evox-Rifan sivuilta. L�ytyy paljon tietoa konkista.

http://evox-rifa.com/filmcap_catalog.htm

Ilpo Lepp�nen



From: "Jukka Pappinen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.dx-kuuntelu,sfnet.harrastus.elektroniikka,sfnet.harrastus.ham
Subject: Re: Virransy�tt� antennikaapelia pitkin
Date: Wed, 2 Jun 1999 13:20:11 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 36
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mxl.dyn.saunalahti.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Ilkka Maatta wrote in message <[email protected]>...

>ja antennin vahvistin on antennissa, niin kuinka antennista
>tulevan/kuristimen/radioon menev�n piuhojen karvojen kytkent�
>tehd��n ettei radioon p��se 12 volttia?


Kuristimen teht�v� on est�� suurtaajuisen signaalin karkaaminen
tasavirtapuolelle. Kuten huomaat mainitsemassasi kytkent�kaaviossa
vahvistimen l�hd�ss� on 220nF kondensaattori, jolla estet��n
tasavirran kulku sit� kautta vahvistimeen.

Vastaanottimen p��ss� sy�t� tasavirta koaksiaalin keskijohtoon
vastaavan kuristimen l�pi, ja laita kondensaattori ennen virran
sy�tt�� est�m��n virran kulku vastaanottimeen. Yleens�
radioissa on kyll� konkka antennisis��nmenossa, mutta eip�
kannata riskeerata.

Siis jotenkin n�in:

vahvistin  <------------||--- vastaanotin
                        |
                        kuristin---- + 12 V

Arvoina k�y samat kuin vahvistimen p��ss�kin,
konkaksi siis 220 nF ja kuristin ohjeen mukaan.


- Jukka
--
Jukka Pappinen
[email protected]




From: "Heikki Jeronen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.dx-kuuntelu,sfnet.harrastus.elektroniikka,sfnet.harrastus.ham
Subject: Re: Virransy�tt� antennikaapelia pitkin
Date: 7 Jun 1999 19:49:02 GMT
Organization: Freenet Finland
Lines: 24
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: 194.240.137.139
X-Newsreader: Microsoft Internet News 4.70.1155

\Rf-signaali erotetaan kondensaattorilla, esim keraaminen nappikonkka.
- Katsoin juuri er�st� antennivahvistimen muuntajaa, joka on siis
vastaanottimen
p��ss�. Siin� erotuskondensaattorin arvo oli 22nF.  

Radio -----I I--------------/------  koaks. keskijohto --\------I
I----------  Antenni
           20n             /			          \
+ 12 ----------/\/\/\/\/--/				\--/\/\/\/\/\--- +12 vahvistin
                 kuristin

Miinus kulkee tietysti koaksiaalin vaippaa my�ten.

Ilkka Maatta  kirjoitti artikkelissa
<[email protected]>...
> Virransy�tt� antennikaapelia pitkin aiheuttaa kytkent� ongelmia....
> 
> Linkiss� http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/tekokuut/w9.html
> on antenni/vahvistimen rakennus ohje joka muuten vaikutta selke�lt�,
mutta
> kuinka virransy�tt� hoidetaan kaapelia pitkin, siis kuristimen K1
kytkent�
> coax-kaapelin radion puoleisessa p��ss�?


From: Mika Iisakkila 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Eprommien tyhjennys
Date: 02 Jun 1999 17:57:15 +0300
Organization: Mila Kajas Appreciation Society
Lines: 46
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: saukko.pingrid.fi [194.100.43.158]
NNTP-Posting-User: mika
X-Newsreader: Gnus v5.4.65/Emacs 19.34

"Ilpo J Lepp�nen"  writes:
> L�ytyyk� tietoa siit�, onko k�ytetyn ultraviolettivalon
> aallonpituus oltava tarkasti oikea jne.

Ei sen mitenk��n tarkasti oikea tarvitse olla - kyse on vain siit�,
ett� sen aallonpituuden on oltava riitt�v�n lyhyt. Solun tyhjent�miseen
tarvittava ilmi� vaatii tietyn aktivoitumisenergian, ja jos
s�teilykvanteissa ei tarvittavaa energiaa ole (liian pitk�
aallonpituus), mit��n ei tapahdu vaikka pommittaisit piiri� maailman
tappiin.

> Kuinka kauan yleens� vie aikaa tyhjennys pelk�ss�
> auringonvalossa ?

Kauan (lue: kokeilin joskus ja kyll�styin ennen kuin yksik��n bitti
oli k��ntynyt). Lis�ksi lasi sy� tehokkaasti lyhytaaltoisen UV:n,
joten niiden piirien pit�isi olla pihalla asti. Toisaalta er��st�
PIC:ist� sotkeutui koodi vuodessa, kun laite p�rr�si p�yd�ll� ilman
suojausta tyhjennysikkunassa...

> Ja k�yk� tuommoinen "ultravitalux" eli 300W UV-lamppu
> (jota olen k�ytt�nyt piirilevyjen valotuksessa) t�h�n
> hommaan?

Jos tuo on tarkoitettu solariumk�ytt��n, ei kovin hyvin, sill� niist�
ei (haitallista) lyhytaaltoista UV:t� juuri l�hde. Piirilevyresistit
ovat v�hemm�n kranttuja, ajan kanssa valottuvat p�iv�nvalossakin.
Varsinaisella "kovaa" UV:t� s�teilev�ll� lampulla (yleens� mallia
muutaman watin loisteputki ilman fluoresoivaa pinnoitetta, joka
muuttaa aallonpituuden n�kyv�ksi) keskiverto-EPROM on 10 minuutissa
tyhj�. Noita tekee mm. Philips, Farnellilta ainakin l�ytyy jos ei
muuten. Niiden kanssa ei sitten ole leikkimist�, jos tyhjennysvehkeen
tekee itse - sen pit�� olla sellainen, ett� lamppu ei pala, jos kansi
on auki!

> L�mmitt�� tuo viimeksimainittu ainakin hyvin.
> Ja onko suuria eroja yleens� eri piirien v�lill� tyhjenemisajassa?

L�mp�h�n ei auta t�ss� mit��n, se johtuu infrapunas�teilyst�, joka on
taas aivan v��r�ll� puolella spektri� t�h�n k�ytt��n. Mit��n
mainittavaa logiikkaa en ole havainnut eri piirien tyhjenemisajoissa,
olen yleens� paahtanut ensin 10 minuuttia, testannut tyhjenneet pois
ja k�rvent�nyt muita (harvoin j��) taas 5 minuuttia kerrallaan lis��...
-- 
http://www.hut.fi/u/iisakkil/         - remove the "no spam" -stuff from
                                        mail address when replying

From: [email protected] (Tuukka Kalliokoski)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Eprommien tyhjennys
Date: 3 Jun 1999 19:39:39 GMT
Organization: Poista eispammia osoitteesta !
Lines: 29
Distribution: sfnet
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mcmlxxi.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: Text/Plain; charset=ISO-8859-1
X-Newsreader: WinVN 0.99.9 (Released Version) (x86 32bit)

In article <[email protected]>, [email protected] says...
>
>>Kuinka kauan yleens� vie aikaa tyhjennys pelk�ss�
>>auringonvalossa ?
>
>Minulla oli pari p�iv�� auringon paisteessa kourallinen vanhoja EPROMeja.
>Kuumuuden takia osa k�r�hti piloille. Jotkin tyhjentyiv�t osittain, 
>ja noin yksi tyhjentyi kokonaan.


Suosittelisin silti ihan oikean UV-lampun hankkimista,
sill� tuollainen auringonvalossa tyhjentynyt EPROM ei
v�ltt�m�tt� ole kunnolla tyhjentynyt, eli jonkin ajan
kuluttua saattaa bittej� k��ntyill� itsekseen 1->0.

Ja sellainen monen sadan watin aurinkolamppu ei ole
kovin hyv�, kun se kuumentaa piirej� eik� aallonpituuskaan
v�ltt�m�tt� ole ihan paras mahdollinen. Hyvin varustetut
lamppukauppiaat kyll� myyv�t UV-loisteputkia, jotka ovat 
omiaan EPROM tyhjennykseen. Tuollainen putki menee mihin
tahansa tavallisen loisteputken tilalle. Tai poista PL
'energians��st�'lampusta lamppuosa ja liit� kannasta
paljastuneet piuhat putkeen. Ole kuitenkin varovainen,
siit� putkesta tuleva UV-s�teily on ihan oikeasti
vaarallista ! Joten rakenna valotiivis kotelo tyhjennys-
lampullesi.

Tuukka


From: "Ilpo J Lepp�nen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: S�hk�moottorin k�ynnistyskondensaattori?
Date: Wed, 2 Jun 1999 22:53:03 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 31
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: ccxxxiii.kdyn.saunalahti.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.1
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Mikko wrote in message <[email protected]>...
>Sain vesipumpun, jossa on 1,1kW Ven�l�isvalmisteinen valovirtamoottori.
>Ongelma on ett� siit� puuttuu k�ynnistyskondensaattori ja koneen
tyyppikilpi
>on senverran haalistunut, ettei siit� saa kokonaisuudessaan tolkkua. Eli
>mink� mukaan ko. kondensaattorin koko m��r�ytyy, jotta voisin hankkia
siihen
>oikeankokoisen? Ja kuinka tarkka sen arvon pit�� yleens�k��n olla?


K�ynnistyskonkista en tied�, mutta kolmivaiheisen moottorin
kytkenn�ss� 1-vaihek�ytt��n oli aikoinaan s�hk�miehen
kalenterissa ihan taulukkokin ja ohjearvot olivat 60-80 uF/kW
k�yntikonkalle.

Moottorirakenteista sen verran, ett� itsell� on aika paljon
koneita, jotka ovat perusrakenteeltaan kolmivaiheisia oikosulkumoottoreita.
N�iss� on sitten vaiheen ja kolmannen liitosnavan v�lill� t�m�
k�yntikonkka.(esim �ljypolttimen moottorit yms. pienet koneet)
Sitten on taas moottoreita, joissa konkka on kytketty k�ynnistyst�
varten ja toisia joissa vaihesiirto tehd��n k��mill�.
Joissain malleissa on k�ynnistyksen j�lkeen tapahtuva
kytkenn�n muutos toteutettu keskipakoiskytkimell�.
Useimmat koneet ovat kuitenkin noita ensinmainittuja ja
ilman konkkaa tiulanne on sama kuin kolmeen vaiheeseen
kytketty kone k�visi kahdella vaiheella.

Ilpo Lepp�nen



Message-ID: <[email protected]>
Date: Sat, 05 Jun 1999 11:23:33 +0000
From: Madis Kaal 
X-Mailer: Mozilla 4.5 [en] (Win95; I)
X-Accept-Language: en
MIME-Version: 1.0
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: CD-ROM asemaa ohjailemaan...
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Lines: 6
NNTP-Posting-Host: 194.204.31.211
X-Trace: 928581859 2088 (none) 194.204.31.211

> Mill� keinolla saisin tavallisen IDE CD-ROM aseman, jossa ei ole mit��n
> toisto/kelaus ym. nappuloita soittamaan levyj�
> ja jopa mahdollisesti kelaamaan/vaihtamaan kappaleita IDE liit�nn�n
> kautta ilman tietokoneen apua?

http://www.nomad.ee/micros

From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Siniset LEDit?
Date: 05 Jun 1999 16:23:12 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 42
Message-ID: 
	
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 928588992 17298 130.233.224.50 (5 Jun 1999 13:23:12 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 5 Jun 1999 13:23:12 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

Tuomo Kallio-Kokko  writes:

> ledeista... Ledin v=E4rih=E4n ei tuoteta sen kuoren mukaan vaan sisalla ole=
> va
> pieni metalliseos tekee tuon varin. esim. punainen ledi on
> aineyhdistelmasta GaAs0.6P0.4 (luin kirjasta)

LEDiss� valoa tuottava mekanismi on suhteellisen monimutkainen,
ja emittoidun valon v�ri riippuu nimenomaan tuosta LEDiss�
olevan diodiliitoksen rakenteesta. Perusidea on se, ett�
puolijohteessa elektroni p��tt�� lopsahtaa aukkoon (ts.
paikalle, johon se voi sitoutua). T�ss� reaktiossa vapautuu
energiaa, joka sitten tietyiss� olosuhteissa vapautuu
n�kyv�ll� alueella olevana fotonina.

Mit� suurempi energia tuolle fotonille halutaan, sit� hankalam-
pi homma on. Punaisella fotonilla on puolet siit� energiasta
kuin sinisell� fotonilla, joten sinisen aikaansaaminen on
paljon hankalampaa. Oikeastaan vasta viimeisen kolmen tai
nelj�n vuoden ajan on ollut saatavina kelvollisia sinisi�.
Sinivihre� on jostain syyst� osoittautunut viel� hankalammaksi,
joten niit� on ollut vasta aivan hetken aikaa saatavilla
kirkkaina.

Ultimaattinen raja LEDien kirkkaudelle tulee silloin, kun
niitten kvanttihy�tysuhde on yksi. T�m� tarkoittaa sit�,
ett� Jokainen LEDiin sy�tetty elektroni tuottaa liitoksessa
fotonin. Aluksi nuo hytysuhteet olivat naurettavan ja hupaisan
v�limailla, nyky��n taidetaan olla parhailla puolijohteilla
jo 0,2:n nurkilla.

LED-tehtailijan pahin vihollinen on ep�t�ydellinen kiderakenne
LEDin liitoksessa. Jos liitoksessa on murtumia tai ep�puhtauksia
(dislokaatiota), valoa tulee v�hemm�n ja liitos on herkempi
hajoamaan. Erityisesti sinisess� p��ss� ongelmat ovat nimenomaan
t�ll� alueella.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Siniset LEDit?
Date: 07 Jun 1999 07:12:35 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 35
Message-ID: 
	
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 928728755 21984 130.233.224.50 (7 Jun 1999 04:12:35 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 7 Jun 1999 04:12:35 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

[email protected] (Otto J. Makela) writes:

> Prosessin kehitt�minen oli aikoinaan vaikeata, mutta ei se nykytasolla
> tuottaminen varmana 10x enemp�� maksa, suurin osa kustannuksista on
> kuitenkin kotelointia yms. joka on ihan samaa.  Veikkaan ett� se on viel�
> "uusi" ja "erikoinen" eik� valmistajia ole montaa, siksi hinnoiteltu yl�s.

Tuo kerroin 10 saattaa olla v�h�n yl�kanttiin, mutta ainakin
t�ll� hetkell� k�ytetyt siniset LEDit (GaN, SiC) ovat jokseenkin
hankalia tehd�. Sin�ns� prosessi ei ole kummoisempi kuin muis-
sakaan v�reiss�, mutta siniset ovat huomattavasti herkempi�
virheille, joten hylkyprosentti on varmasti melkoisen suuri.

Lis�ksi tuossa tietysti otetaan vuosien tuotekehityspanosta
takaisin, joten se lis�� hintaa melkoisesti. Mutta on sit�
tuotekehityst� kyll� noissa kirkkaissa vihreiss�kin, eiv�tk�
nek��n aivan ilmaisia ole. Punaiset alkavat olla kuitenkin
jo sen verran selv�� kamaa, ett� niiss� n�it� kustannuksia
ei en�� niin paljon loppuhinnassa ole.

> Paljonko muuten pseudovalkoiset ledit (R+G+B samassa kuoressa)
> maksavat nyky��n?

Jos haluat kohtuullisen kirkkaan valkoisen, kannattaa
mieluummin k�ytt�� valevalkoisia LEDej� (sininen LED, jonka
p��ll� on keltainen fosfori). Niist� l�htee melkoisesti
enemm�n valoa pienemm�ll� rahalla. Tosin v�rs�vyn s��t�minen
on sitten mahdotonta. V�hitt�ishinta noilla lienee parinkympin
hujakoilla.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Siniset LEDit?
Date: 08 Jun 1999 07:11:55 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 114
Message-ID: 
	 
	
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 928815115 20186 130.233.224.50 (8 Jun 1999 04:11:55 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 8 Jun 1999 04:11:55 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

[email protected] (Timo Noko) writes:

> Aijaa, siksik� mun 17 markan omatekem�ss� leditaskulampussa on ik��nkuin
> himme� oransssi reuna-alue?

Tuo sinisen ledin p��ll� oleva fosfori s�teilee oranssiaan
jonkin verran laajemmassa kulmassa kuin tuo itse ledi. T�ll�in
reuna-alueille tulee suhteessa enemm�n fosforin s�teily� kuin
tuota sinist�, jolloin valolle tulee oranssi reunus. Ilmi�
on tosin uusimmissa valkoisissa varsin v�h�inen, esimerkiksi 
Nichian valkoiset ovat hyvinkin tasaisia.

> Taskutelevisiossa n�ytt�� kaikki energia menev�n nestekiden�yt�n
> takavalaistukseen. Kannattaisikohan harkita loistenputkien korvaamista
> valkoisilla ledeill�? Eiks loisteputkien hy�tysuhde ole jotain
> 30 prossaa?

Sin�ns� tuo taustavalaistuksen korvaaminen ledeill� on hyv�
idea kolmestakin syyst�:

1. Ledit ovat s�hk�isesti mukavampia, erillist� virtal�hdett�
   niille ei tarvita.

2. Ledien k�ytt�ik� on pidempi.

3. Ledit ovat v�hemm�n l�mp�tilaherkki� kuin CFL-putket.

K�yt�nn�ss� t�ss� on kuitenkin pari ongelmaa. Nuo valkoiset
ledit maksavat enemm�n kuin loisteputket ja niitten valon
tasaisuudessa on viel� hieman toivomisen varaa.

V�rillisen nestekiden�yt�n ongelma on se, ett� nykyteknolo-
gialla hy�tysuhde (valon l�p�isy) on aina surkea. Vaikka
n�ytt� olisi t�ydellinen, kolmasosaa peitt�� punainen,
kolmasosaa sininen ja kolmasosaa vihre� suodin. N�in ollen
vaikka n�ytt� n�ytt�isi valkoista, maksimissaan kolmasosa
valosta p��see l�pi.

T�h�n kun viel� lis�t��n se, ett� nestekiden�ytt� toimii
polarisoidulla valolla, vain puolet valosta saadaan hy�ty-
k�ytt��n muutenkin, joten kokonaishy�tysuhde on maksimissaan
yksi kuudesosa.

Yksi ratkaisu olisi siirty� additiivisesta sekoittamisesta
(RGB) subtraktiiviseen sekoittamiseen (CMY), jossa jokai-
sessa pikseliss� on p��llek�in kolme suodinta. T�m� on kuitenkin
teknologisesti toistaiseksi eritt�in hankalaa, koska pikselin
pit�isi poissa ollessaan l�p�ist� valoa t�ydellisesti ja p��ll�
ollessaan est�� vain tietyn aallonpituuden l�p�isy (syaani
est�� punaisen, magenta vihre�n ja keltainen sinisen l�p�isyn).

Subtraktiivinen sekoitus ei varmaankaan toimi nykyisill�
polarisoivilla nestekiteill� sellaisenaan. Veikkaisin kuitenkin,
ett� kyll� noita subtraktiivisiakin n�ytt�j� alkaa kymmenen
vuoden sis��n ilmaantua k�ytt��n, koska etenkin taustavalai-
semattomissa oloissa ne olisivat mainioita.

---

Ongelmaan on kuitenkin olemassa parikin nerokasta ratkaisua.
Jos n�ytt� on riitt�v�n nopea (esimerkiksi ferro-LCD), tausta-
valona voidaan k�ytt�� kolmenv�risi� ledej�, joita v�lkytet��n
vuorotellen. Ensin n�ytet��n punainen kuva, sitten vihre� kuva
ja lopuksi sininen kuva.

T�ll� tavoin hy�tysuhde on yht� hyv� kuin mustavalkoisella
n�yt�ll�. Pikseleit�kin tarvitaan vain kolmasosa siit� kuin
v�rin�yt�ss�, koska sama pikseli n�ytt�� kaikki v�rit. Hankalia
v�rifilttereit� ei my�sk��n tarvita, ja ainakin teoriassa
t�llaisen n�yt�n v�rialue (gamut) voidaan tehd� tavallista
monitoria laajemmaksi.

Miinuksena onkin sitten tarvittava nopeus n�yt�ss�. T�h�n
asti n�hdyt systeemit ovat olleet tuolla 180 Hz:n nurkilla,
jolloin koko kuva tulee n�ytetty� 60 Hz:n taajuudella. Olen
itse hieman skeptinen tuon riitt�vyyden osalta, todenn�k�isesti
tuo v�lkkyy ainakin silm�kulmasta katsottuna. Toisaalta tuo
nopeus on pelkk� teknologiakysymys, joka kyll� tulee rat-
kaistuksi.

Noita on ainakin miniatyyrikokoisina saatavina Kopinilta
(www.kopin.com). KAnnattaa k�yd� vilkuilemassa, jos oman
virtuaalikyp�r�n tekeminen on mieless� ;)

Toinen varsin nerokas tapa s��st�� valoa on hajoittaa 
valkoinen valo hilalla v�rikomponentteihinsa pikselien
takana. T�ll�in punaiselle pikselille annetaan pitk�aaltoinen
valoa, vihreille keskipitk� ja siniselle lyhyt. J�lleen
s��stet��n filtterit, mutta pikseleit� tarvitaan edelleen
kolmelle v�rille erikseen. Lis�ksi tuo pienill� hiloilla
varustetun taustalevyn (ja etulevyn!) tekeminen on ainakin
viel� suhteellisen kallista. V�rialuekin on vuorottelevaa
valaistusta kapeampi, mutta selvi�� karkeasti tasoihin nyky-
monitorien kanssa.

Kaikkein tehokkain emittoiva (valoa tuottava) n�ytt�ratkaisu
olisi pienist� valol�hteist� koostuva. Paljon pieni� ledej�
vierekk�in, noin periaatteessa. K�yt�nn�ss� t�m� olisi
hy�tysuhteeltaan reilusti yli tuplat edellisiin ehdokkaisiin
verrattuna ja ehk� kymmenkertainen nyky��n k�yt�ss� oleviin
systeemeihin verrattuna. Ongelma on kuitenkin se, ett�
mit��n j�rkev�n hintaista menetelm�� hyvien ledien laaja-
mittaiseen integrointiin ei ole. Tulevaisuudessa kyll� tod.
n�k. on. Veikkaisin kymmenen-kaksikymment� vuotta t�st�
eteenp�in.

Ett� t�llaista kristallipallossa t�n� aamuna.

- Ville


-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: [email protected] (Harry  OH6VM)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: GPS laite tietokoneeseen
Date: Sat, 05 Jun 1999 22:35:37 GMT
Lines: 64
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: kotiisdn42.ksp.fi
X-Newsreader: Forte Free Agent 1.11/32.235

Moi!

>On Sat, 5 Jun 1999 20:41:30 +0300, "Petro Simonen" 
>
>.............
>Sain k�siini Trimble:n valimistaman navigation GPS boksin, joka on
>sarjaporttiliit�nt�inen. Yritin etsi� valmistajan kotisivuilta ajuria
>laitteeseen, mutta tuloksetta.
>
>...............
>
>Trimble Navigation
>Product Number=23197-62
>
>........................
>
>Onko kell��n lis�tietoa laitteesta? Ollut ilmeisesti rekan
>paikannusj�rjestelm�n k�yt�ss�. Onko boksiin saatavilla ajuria?

�kkiselt��n voisi luulla, ett� boxin sis�ll� on joku Trimblen
tekemist� OEM GPS vastaanottimista ja tuon tuotenumeron perusteella
l�hinn� arvaus on SVeeSix PLUS jolloin se on 6-kanavainen laite.

Laite on minulle sin�ns� outo peli, mutta infon mukaan sielt� tulee
ulos NMEA, TSIP ja TAP protokollien mukaista dataa.

Normaalisti tuotenumero on ollut seuraavasti:

xxxxxx -61   TSIP
xxxxxx -62   NMEA
xxxxxx -63  TAIP

Tuo tuotenumero viittaa my�s EOW ja Y2K ongelmaiseen vastaanottimeen
eli kuten Trimble sanoo "Non-Compliant". Vehje ilmeisesti toimii,
h-hetken j�lkeenkin, mutta sen antamat  p�iv�ykset eiv�t ole en��
oikein. Olisiko t�ss� syy, miksi se on ilmaantunut  hyppysiisi ? ;-)

Voisi siis luulla. ett� laitteesi on NMEA versio ja portin s�hk�iset
ominaisuudet RS-422, kehoittaisin kuitenkin ottamaan yhteytt�
maahantuojaan, josta saanet parhaiten tietoa vehkeest�:
http://www.geostar.fi/

Mit��n "ajureita" se ei tarvitse toimiakseen kuin antennin ja s�hk��
sis��n vain ja katso vaikkapa tavallisella terminaaliohjelmalla,
mink�laista dataa tulee ulos. Jos se tuuppaa NMEA:ta ulos, niin
asiassa on jo puoli voittoa.  Baudinopeudesta arvauksena 9600, mutta
voi se olla joku muukin. Esimerkkin� NMEA dataa t�ss�:

$GPGGA,212510.00,6217.4661,N,02545.0347,E,1,08,1.0,192.9,M,20.3,M,,*63
$GPGSA,A,3,27,17,03,19,02,10,18,13,,,,,1.6,1.0,1.3*36
$GPGSV,3,1,10,02,12,180,24,03,18,051,18,10,53,254,34,13,76,223,29*7B
$GPZDA,212510.00,05,06,1999,00,00*68

Jos tuollaisen tapaista tulee ulos, niin shareware/freeware ohjelmia
l�ytyy monenlaisia, mill� voit hy�dynt�� laitetta.

Mik�li ulos taas tulee TSIP:t� tai TAP:t�, niin komento, mill� data
vaihdetaan NMEA:ksi on minulle tuntematon, mutta vaatii kuitenkin
ilmeisesti Trimblen omia conffaussoftia (?) jotta voit muuttaa sen.
Niit� ei todella netist� l�ydy, josko sitten ilmaiseksi mist��n.... ja
TSIP/TAP protokollien hy�dynt�misen voinee  " siviilik�yt�ss�"
unohtaa.

Harri

From: Kristian Ukkonen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Monitorissa punertava kuva.
Date: Sun, 06 Jun 1999 18:51:26 +0200
Organization: KU-Resonant Research
Lines: 30
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cc-dialin2-24.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: nntp.hut.fi 928684171 13826 130.233.251.88 (6 Jun 1999 15:49:31 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 6 Jun 1999 15:49:31 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.06 [en] (Win95; I)

Mika Iisakkila wrote:
> JP  writes:
> > Jos putken pinnassa ei olisi tuota loisteainetta (fosforia), voisi se
> > hyvinkin toimia r�ntgens�telyl�hteen�, kuten voisi tavallinen
> > loisteputkikin.
> Ei riit� verkkovirran j�nnite mitenk��n p�in r�ntgens�teilyn
> synnytt�miseen. Kuvaputken kiihdytysj�nnite kyll� riitt��, joten sen
> kanssa ei pid� ahnehtia. Eiv�t ne r�ntgens�teet mihink��n lasiin tai
> fosforiin pys�hdy.

Ei toimi kuvaputki, eik� loisteputki (etenk��n, kaasut�ytteinen kun on) 
r�ntgenputkena, k�yt�nn�ss�. Muutenkaan pienienerginen r�ntgen ei mene
edes paksusta lasista l�pi - hammasr�ntgenputkissakin on t�t� varten
beryllium-ikkuna tms.. 

R�ntgeni� televisioista tuli l�hinn� HV-tasuriputkesta, kunnes
niihin alettiin k�ytt�� lyijylasia, josta ei en�� pieni-energinen
r�ntgeni mennyt l�pi. Nyky��n tasasuuntaus tehd��n diodeilla 
(j�nnitekertojalla), joten tuotakaan vaaraa ei ole. K�yt�nn�ss� sekin 
s�teily mit� niist� tuli varmasti pys�htyi/vaimeni riitt�v�sti ennen 
katsojaa, ettei siit� mit��n vaaraa ollut - kunhan vauhkoilivat.

Eli ei kannata pel�t� mit��n r�ntgens�teily-altistusta televisiosta 
saavansa. 

btw: et pysty edes mittaamaan tuollaista <30 keV r�ntgens�teily�
tavallisilla mittareilla.. Ei mene mittarin kuoresta l�pi, ellei ole
beryllium tms. ikkunaa..

  Kristian Ukkonen.

From: Rolf =?iso-8859-1?Q?M=F6ller?= 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Monitorissa punertava kuva.
Date: Mon, 07 Jun 1999 12:03:38 +0300
Organization: Turun Puhelin OY
Lines: 30
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: petunia.turunpuhelin.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.5 [en] (Win95; I)
To: Teemu Keskinarkaus 



Teemu Keskinarkaus wrote:

> 
> >Eli ei kannata pel�t� mit��n r�ntgens�teily-altistusta televisiosta
> >saavansa.
> >
> >btw: et pysty edes mittaamaan tuollaista <30 keV r�ntgens�teily�
> >tavallisilla mittareilla.. Ei mene mittarin kuoresta l�pi, ellei ole
> >beryllium tms. ikkunaa..
> Joten voin turvallisin mielin s��t�� monitorin kuvaa kirkkaammaksi
> monitorin sis�lt�, kun ulkoinen s��t� on tapissa? Toivottavasti se
> on vain s��d�st� kiinni eik� putki olisi kulunut loppuun.

No joo, "turvallisin mielin" on ehk� suhteellinen k�site. Voit toki
nostaa montun peruskirkkautta s��t�m�ll� kaskadin screenpotikkaa, mutta
ei kovin paljon. Koska aiot s��t�� jotain monitorin sis�ll�, oletan ett�
tied�t tarpeeksi suurj�nniteturvallisuudesta. Toinen seikka on
paloturvallisuus, ja olenkin itse huomannut ett� tuo samainen
suurj�nnitepotikka saattaa sytty� palamaan jos sit� s��t�� liian
pitk�lle. T�m� johtui varmaan siit� ett� potikassa esiintyi kipin�inti�
tai valokaari joka sytytti p�ly� tai muuta n�ft��. (Monitori oli
tunnetusti paska KFC, jossa kaikki komponentit ovat alimitoitettuja). No
se siit�, ajattelin vain antaa vinkki� kun olen itse jo tehnyt paljon
kantap��n kautta...

/Rolle



From: [email protected] (Tuukka Kalliokoski)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Monitorissa punertava kuva.
Date: 7 Jun 1999 17:10:50 GMT
Organization: Poista eispammia osoitteesta !
Lines: 26
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mcdxix.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: Text/Plain; charset=ISO-8859-1
X-Newsreader: WinVN 0.99.9 (Released Version) (x86 32bit)

In article <[email protected]>, [email protected] says...

>Joten voin turvallisin mielin s��t�� monitorin kuvaa kirkkaammaksi
>monitorin sis�lt�, kun ulkoinen s��t� on tapissa? Toivottavasti se
>on vain s��d�st� kiinni eik� putki olisi kulunut loppuun.


Tiet��kseni sit� r�ntgens�teilyvaaraa ei niink��n kasvata
kuvan kirkkauden (s�devirran) nosto, vaan kiihdytysj�nnitteen
kasvatus. Eih�n sinun siihen tarvitse koskea. Muuten, huomaat
kyll� jos vahingossa s��d�t kiihdytysj�nnitett� isommaksi,
koska silloin kuva pienenee (reunoille j�� mustat alueet)
ja muuttuu ep�tarkaksi kun focus-j�nnite muuttuu samalla.

Toki siell� monitorin sis�ll� on monia s��t�j�, joten jos
ihan kokeilemalla haet 'kirkkauden s��d�n' niin onhan
siin� monia mahdollisuuksia menn� pieleen... screen-j�nnitteen
s��t� kyll� kirkastaa v�h�n kuvaa mutta aika herk�sti saat
paluujuovat n�kyviin. Kytkent�kaavio tai huolto-ohje olisi
kova sana, mutta kun pysyt erossa B+ j�nnitteen - karkeasti
ottaen koneiston k�ytt�j�nnitteen - tai HV:n (suurj�nnitteen)
s��d�ist� niin tuskin nuo kokeilut elinik�� lyhent�v�t...


Tuukka


From: [email protected] (Teemu Keskinarkaus)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Monitorissa punertava kuva.
Date: Wed, 09 Jun 1999 17:16:48 GMT
Organization: MBnet Internet services
Lines: 26
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: ppp376.mbnet.fi
X-Trace: news.mbnet.fi 928948421 20701 195.156.110.246 (9 Jun 1999 17:13:41 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 9 Jun 1999 17:13:41 GMT
X-Newsreader: Forte Free Agent 1.11/32.235

>Toki siell� monitorin sis�ll� on monia s��t�j�, joten jos
>ihan kokeilemalla haet 'kirkkauden s��d�n' niin onhan
>siin� monia mahdollisuuksia menn� pieleen... screen-j�nnitteen
>s��t� kyll� kirkastaa v�h�n kuvaa mutta aika herk�sti saat
>paluujuovat n�kyviin. Kytkent�kaavio tai huolto-ohje olisi
>kova sana, mutta kun pysyt erossa B+ j�nnitteen - karkeasti
>ottaen koneiston k�ytt�j�nnitteen - tai HV:n (suurj�nnitteen)
>s��d�ist� niin tuskin nuo kokeilut elinik�� lyhent�v�t...
Aukaisin �sken monitorin ja tutkailin mit� potikoita sielt�
l�ytyy. L�ysin HV, B+ potikat "emolevylt�". Lis�ksi l�ysin 
samaiselta levylt� kuvan kokoon liittyvi� s��t�j� sek�
trap +, pin + ja unblanche(?) s��d�n. En koskenut nuihin,
kun en tiennyt mit� ne tekev�t.

Kuvaputken p��ss� olevalla piirilevyll� oli R-,G- ja B-bias
potikat sek� R- ja B-drive potikat. Siell� oli my�s ABR(muistaakseni
se oli ABR tai ARB) jolle en l�yt�nyt vaikutusta kuvassa joten
j�tin sen alkuper�iseen asentoon. S��din kuvan v�rit oikein
k�ytt�m�ll� R- ja B-drive potikoita. En uskaltanut alkaa koskemaan
noihin bias hommeleihin. Mit�h�n niist� olisi tapahtunut??
Ilmeisesti kunkin v�rin mustan tason s��t� tms??

Nyt on siis oikeat v�rit monitorissa, mutta kirkkaus saa viel�kin
olla ihan tapissa. No, eik�h�n t�t� kest�.

TK

From: [email protected] (Tuukka Kalliokoski)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Monitorissa punertava kuva.
Date: 10 Jun 1999 02:42:29 GMT
Organization: NTC/PMR
Lines: 23
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: trdhcp116199.ntc.nokia.com
X-Server-Date: 10 Jun 1999 02:42:29 GMT
X-Newsreader: WinVN 0.99.8 (beta 2)

>j�tin sen alkuper�iseen asentoon. S��din kuvan v�rit oikein
>k�ytt�m�ll� R- ja B-drive potikoita. En uskaltanut alkaa koskemaan
>noihin bias hommeleihin. Mit�h�n niist� olisi tapahtunut??
>Ilmeisesti kunkin v�rin mustan tason s��t� tms??

Juu tai oikeastaan v�rin pohjatason s��t�. Kehit� ruudulle
harmaas�vyj� sis�lt�v� kuva ja s��d� biakset niin ett� 
harmaat eiv�t muutu v�rillisiksi. Kuva on siis mustavalkoinen.
Sitten niist� drive-potikoista s��det��n v�rikk��mm�t v�rit
kohdalleen.

>Nyt on siis oikeat v�rit monitorissa, mutta kirkkaus saa viel�kin
>olla ihan tapissa. No, eik�h�n t�t� kest�.

Juovamuuntajan vieress� lienee pari potikkaa, toinen on focus
ja toinen screen. Kirkkautta saa lis�� kun v��nt�� sit� screeni�.
Jos s��d�t liikaa, tulee ns. paluujuovia, vaaleita vinosti ruudun
poikki menevi� juovia n�kyviin. T�ll�in s��d�t v�h�n takaisinp�in.
Voihan my�s olla ett� putki alkaa olla v�synyt.


Tuukka


From: JP 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Monitorissa punertava kuva.
Date: Thu, 10 Jun 1999 00:47:43 +0300
Organization: wc.kaymala.portti.haka.saunalahti.fi (valitse itse sopivin)
Lines: 51
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mmdccxc.hdyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.5 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: fi,en

Teemu Keskinarkaus wrote:
> 
> L�ysin HV, B+ potikat "emolevylt�". 

HEP!
HV-potikka lienee juurikin se, mill� tuon kuvan "pohjakirkkautta"
s��det��n. 

Kokeile tuon s��t�mist� _VAROVASTI_ toiseen suuntaan ja katso, mit� kuvalle
tapahtuu. Jos paluujuovat tulevat esiin (n�kyv�t hyvin esim.
DOS-tekstitilassa, jossa tausta on musta), tulee s��t�� palauttaa
takaisinp�in kunnes ne katoavat. �l� s��d� liian nopein ja yht'�kkisin
liikkein, koska muutoin voi tulla ongelmia liiallisen virrankulutuksen
aiheuttamien vikojen muodossa, mik�li monitorin s�devirranrajoitus ei ole
kunnossa... 

Mik�li kuvan kirkkaus ei ole kelvollisella tasolla s��t�misen j�lkeen, ei
vialle ole teht�viss� juurikaan mit��n vaihtamatta isompia komponentteja
uusiin, joista t�m�nkaltaisissa tapauksissa voisi potentiaalisia
vaihtoehtoja olla kuvaputki tai juovamuuntaja.

Jos mahdollista, niin k�yt� s��t�miseen jotakin eristeaineesta tehty�
meisseli�: N�in est�t kytkem�st� itse�si mihink��n mahdolliseen
j�nnitepotentiaaliin, mik�li potikan s��t�nuppi on jotakin muuta
materiaalia kuin muovia tms. (Pieni vinkki muutenkin: On hyv� tapa pit��
toinen k�si aina taskussa tutkittaessa/s��dett�ess� jotakin laitetta, jossa
on suuria j�nnitteit� tai virtoja.)

+B-potikka lienee virtal�hteen nk. +B-j�nniteen s��t� (+B-j�nnite on
tavallisesti jotakin 115-145 VDC, k�ytet��n mm. juovap��teasteen ja
juovamuuntajan k�ytt�j�nnitteen� ja usein moneen muuhunkin paikkaan).

> Lis�ksi l�ysin
> samaiselta levylt� kuvan kokoon liittyvi� s��t�j� sek�
> trap +, pin + ja unblanche(?) s��d�n. En koskenut nuihin,
> kun en tiennyt mit� ne tekev�t.

Eik� kannatakaan, koska ne s��t�v�t geometria-asetuksia
(tynnyri/trapetsis��d�t, tuo viimeisin on jopa Sonyj� tutkineelle ihan
oudon kuuloinen s��t�)

> En uskaltanut alkaa koskemaan
> noihin bias hommeleihin. Mit�h�n niist� olisi tapahtunut??
> Ilmeisesti kunkin v�rin mustan tason s��t� tms??

Juurikin sit�. K�ytet��n silloin, kun kuvan pohjas�vy on v��r�nlainen kuvan
ollessa tumma.

> Nyt on siis oikeat v�rit monitorissa, mutta kirkkaus saa viel�kin
> olla ihan tapissa. No, eik�h�n t�t� kest�.


From: [email protected] (Tuukka Kalliokoski)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Monitorissa punertava kuva.
Date: 12 Jun 1999 06:21:12 GMT
Organization: Poista eispammia osoitteesta !
Lines: 62
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mcxxxiv.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: Text/Plain; charset=ISO-8859-1
X-Newsreader: WinVN 0.99.9 (Released Version) (x86 32bit)

In article <[email protected]>, [email protected] says...
>
>Teemu Keskinarkaus wrote:
>> 
>> L�ysin HV, B+ potikat "emolevylt�". 
>
>HEP!
>HV-potikka lienee juurikin se, mill� tuon kuvan "pohjakirkkautta"
>s��det��n. 


En oikein usko. HV-potikasta s��det��n kuvaputken anodij�nnitett�,
"suurj�nnitett�". Pohjakirkkaus s��det��n G2-hilaj�nnitteen eli
screen-j�nnitteen avulla.

>
>Kokeile tuon s��t�mist� _VAROVASTI_ toiseen suuntaan ja katso, mit� kuvalle
>tapahtuu. Jos paluujuovat tulevat esiin (n�kyv�t hyvin esim.
>DOS-tekstitilassa, jossa tausta on musta), tulee s��t�� palauttaa
>takaisinp�in kunnes ne katoavat. �l� s��d� liian nopein ja yht'�kkisin
>liikkein, koska muutoin voi tulla ongelmia liiallisen virrankulutuksen
>aiheuttamien vikojen muodossa, mik�li monitorin s�devirranrajoitus ei ole
>kunnossa... 

Nuo paluujuovat saa n�kyviin juuri screen-j�nnitett� s��t�m�ll�.
HV:t� kasvatettaessa kyll� kirkkaus jonkin verran kasvaa, mutta
samalla kuva pienenee, koska kiihdytysj�nnitteen kasvaessa
elektronisuihkun nopeus suurenee ja eiv�tk� poikkeutuskelat ehdi
k��nt�� suihkua riitt�v�sti. Samalla voi sitten tulla niit�
r�ntgens�teit� yms. kivaa - joskin putken ja koneiston nopeampi
kuluminen tuosta merkitt�vin seuraus taitaa olla.


>Mik�li kuvan kirkkaus ei ole kelvollisella tasolla s��t�misen j�lkeen, ei
>vialle ole teht�viss� juurikaan mit��n vaihtamatta isompia komponentteja
>uusiin, joista t�m�nkaltaisissa tapauksissa voisi potentiaalisia
>vaihtoehtoja olla kuvaputki tai juovamuuntaja.

Jos juovamuuntaja ei ole oikosulussa, mink� kyll� huomaa focus-
tai suurj�nnitteen ep�normaalista arvosta (kuva todella samea)
niin ei sen vaihtaminen taida auttaa. Tietysti jos em. screen-
j�nnitteen v�liotto juovamuuntajalta on vialla, tai sen diodi
huono, voi kirkkaus muuttua. T�m� on ep�todenn�k�ist�. Kuvaputki
kyll� kuulostaa potentiaaliselta vaihtoehdolta.

>Jos mahdollista, niin k�yt� s��t�miseen jotakin eristeaineesta tehty�
>meisseli�: N�in est�t kytkem�st� itse�si mihink��n mahdolliseen
>j�nnitepotentiaaliin, mik�li potikan s��t�nuppi on jotakin muuta
>materiaalia kuin muovia tms. (Pieni vinkki muutenkin: On hyv� tapa pit��
>toinen k�si aina taskussa tutkittaessa/s��dett�ess� jotakin laitetta, jossa
>on suuria j�nnitteit� tai virtoja.)

N�in on. Lis�ksi, television ta monitorin keloja, esim p��teasteen
korjauskeloja s��dett�ess�, on k�ytett�v� ei-metallista ty�kalua
ettei kelan induktanssi muutu ty�kalun takia. Joskun totesin
kivan ilmi�n: tavallinen pikku ruuvari kuumeni vaakapoikkeutuksen
amplitudia s��t�v�� kelaa s��t�ess� py�rrevirroista niin ett� 
meisselin metalliosa suli irti muovikahvasta !


Tuukka


From: Rolf =?iso-8859-1?Q?M=F6ller?= 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Kondensaattorit - miksi eri tyypit?
Date: Wed, 23 Jun 1999 09:00:28 +0300
Organization: Turun Puhelin OY
Lines: 23
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: petunia.turunpuhelin.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.5 [en] (Win95; I)
To: Veikka 



Veikka wrote:

> Mitk� ovat eri tyypit kondensaattoreissa?
> Esim. keraaminen, elektrolyytti jne.
> Mit� eroa n�ill� eri tyypeill� on?

Kondensaattorityypeist� puhuttaessa tarkoitetaan useimmiten elektrodien
v�list� materiaalia, esim polyesteri, mylar, elektrolyytti, tantaali tai
keraaminen aine. T�m� n.s. dielektrinen "eriste" vaikuttaa mm.
kondensaattorin kapasitanssiin ja vaihtovirtaominaisuuksiin. N�in esim.
keraamiset kondensaattorit soveltuvat hyvin suurtaajuusk�ytt��n kun taas
elektrolyyttej� k�ytet��n usein virransy�tt�puskureina suurehkon
varauskykyns� takia. Kondensaattorin mekaaninen koko on suoraan
verrannollinen kapasitanssiin, ja t�ss� tantaalit ovat erikoisasemassa,
koska niiden kapasitanssi on hyvin suuri verrattuna kokoon. T�m� on
hyvin yleist�v� selitys, jos haluat tarkempaa tietoa, kannattaa hakea
esim. kirjastosta lis�tietoa.

/Rolle



From: Pasi Pouri 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Kondensaattorit - miksi eri tyypit?
Date: Thu, 24 Jun 1999 14:54:33 +0300
Organization: Nokia Telecommunications
Lines: 24
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: trs131228-71-134.trs.ntc.nokia.com
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Server-Date: 24 Jun 1999 08:24:51 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.5 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: en



Veikka wrote:

> Mitk� ovat eri tyypit kondensaattoreissa?
> Esim. keraaminen, elektrolyytti jne.
> Mit� eroa n�ill� eri tyypeill� on?

Kondensaattorin rakenne on sellainen, ett� siin� on
periaatteessa kaksi levy� ja niiden v�liss� eristeaine.

Eristeaineita taas voi olla erillaisia. Mm. ilma,
polystyreeni, keraaminen aine jne. T�st� syyst�
meill� on erillaisia kondensaattorieta.

Eri eristeaineet taas vaikuttavat kondensaattorien
eri ominaisuuksiin, kuten s�hk�isiin (muihinkin
kuin kapasitanssiin ja j�nnitteen kestoisuuteen) ja
my�s mekaanisiin ja l�mp�tilaominaisuuksiin.
Siksi taas on useinkin t�rke�� valita oikeanlainen
kondensaattori k�ytt�tarkoituksen mukaan.

-- PP


From: Mika Iisakkila 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: 120 VAC muuntaja ?
Date: 29 Jun 1999 15:56:17 +0300
Organization: Mila Kajas Appreciation Society
Lines: 10
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: saukko.pingrid.fi [194.100.43.158]
NNTP-Posting-User: mika
X-Newsreader: Gnus v5.4.65/Emacs 19.34

Jyrki Nyberg  writes:
> K�siini ajautui t�ll�inen pieni piirilevymuuntaja jossa lukee in.
> 120VAC/60Hz ja out. AC 9V/0.2 A
> Kysynkin ennekuin kytken sen 240VAC verkkoon ett� mit� mahdollisesti
> tapahtuu :
> Toision j�nnite tuplaantuu, k��mi palaa tai jotain n�iden kahden v�lilt�

Toision j�nnite tuplaantuu siihen asti kunnes k��mi palaa...
-- 
http://www.hut.fi/u/iisakkil/         - Tai jotain.

From: "Harri Suomalainen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: 120 VAC muuntaja ?
Lines: 35
Organization: Blurb
MIME-Version: 1.0
Content-Type: text/plain;
	charset="iso-8859-1"
Content-Transfer-Encoding: quoted-printable
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2314.1300
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2314.1300
Message-ID: <%[email protected]>
Date: Tue, 29 Jun 1999 13:02:51 GMT
NNTP-Posting-Host: 192.49.89.45
X-Trace: read2.inet.fi 930661371 192.49.89.45 (Tue, 29 Jun 1999 16:02:51 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Tue, 29 Jun 1999 16:02:51 EET DST

> K=E4siini ajautui t=E4ll=E4inen pieni piirilevymuuntaja jossa lukee =
in.
> 120VAC/60Hz ja out. AC 9V/0.2 A
>=20
> Kysynkin ennekuin kytken sen 240VAC verkkoon ett=E4 mit=E4 =
mahdollisesti
> tapahtuu :
> Toision j=E4nnite tuplaantuu, k=E4=E4mi palaa tai jotain n=E4iden =
kahden v=E4lilt=E4

K=E4r=E4ht=E4=E4h=E4n se varmasti.

> Kokemuksia, kokemuksia  ; kiitos.

Muuntajat mitotetaan hyvin l=E4helle kyll=E4stymist=E4 =
(rautasyd=E4mmiset etenkin).
Tuplaj=E4nnitett=E4 ei peli kest=E4 mill=E4=E4n. Lis=E4ksi taajuus =
samalla alenee eli varma
k=E4r=E4hdys.

Muuntaja kyll=E4styy ja sen j=E4lkeen ensi=F6n k=E4=E4min resistanssi =
ainoastaan rajoittaa
ensi=F6ll=E4 kulkevaa virtaa. K=E4=E4mi k=E4r=E4ht=E4=E4 jollei sulake =
reagoi ennen t=E4t=E4. Samalla
tietysti tulee toisiopuolelle ylij=E4nnitett=E4 ainakin piikkin=E4 =
hetkeksi, joka tekee
pahojaan huonolla tuurilla.

Kokemuksiakin on. Savua, valonv=E4l=E4yksi=E4 muuntajassa, avautuneita =
sulakkeita yms asiaan
kuuluvaa. :)

Harri



From: "Jarmo" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: EPROM tyhjennyslamppuja, mist�?
Lines: 20
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.1
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3
Message-ID: 
Date: Fri, 25 Jun 1999 10:50:30 GMT
NNTP-Posting-Host: 212.213.39.48
X-Trace: read2.inet.fi 930307830 212.213.39.48 (Fri, 25 Jun 1999 13:50:30 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Fri, 25 Jun 1999 13:50:30 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services

Moi

Aallonpituus n�ytt�� kaupallisilla tuotteilla olevan 253.7 nm ja putkia myy
ainakin Yleiselektroniikka / RS-Component:n luettelo,  hinta >200:- mk/kpl,
joka on minun mielest� kova.
Itse olen  my�s kiinnostunut ko. putkista, joten  jos jollakulla on enempi
tietoa (hinta yms) asiasta niin postia

T: Jarmo



Aki Airaksinen wrote in message <[email protected]>...
>Elikk� millaisella lampulla saa EPROMmin tyhj�ksi? Mik� aallonpituus ja
>onko tietoa mist� ko. lamppuja saisi?
>
>--Aki
>



From: [email protected] (Tuukka Kalliokoski)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Hyv� ELEXI-tuote ???
Date: 21 Jun 1999 14:31:19 GMT
Organization: Poista no.sp.am osoitteesta !
Lines: 29
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mdxcvii.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: Text/Plain; charset=ISO-8859-1
X-Newsreader: WinVN 0.99.9 (Released Version) (x86 32bit)

Tulipa tarve saada telkkarin antennisignaali jaettua
kahteen paikkaan. Kaupoissa myyd��n n�pp�ri� haaroittimia, 
"T-kappaleita", joilla tuo jako onnistuu... tai sitten ei.

Erehdyin ostamaan ELEXI-merkkisen haaroittimen, koska se
oli niin halpa. Hinta paikallisessa rihkamamarketissa 10.-
Kuva molemmin puolin haaroitusta oli karmea. Signaali
heikkeni varmaan 20 dB. Pienen tutkimisen j�lkeen totesin
ett� haaroitinpalikka oli tehty kytkem�ll� molemmat l�hd�t
rinnan sis��nmenon kanssa. Kytkent� varmaan toimii tasavirralla
muttei tosiaankaan aiotussa k�ytt�tarkoituksessa !

No, toiselta kauppiaalta sitten l�ytyi 19 markan hintaan
ihan oikea tehonjakaja, jossa on muuntaja sis�ll�. T�lle
'Biltema' merkkiselle haaroittimelle jopa luvataan arvot
insertion loss 3.5 dB ja isolation 22 dB. Antennisignaali
riitti viel� tuon pienen vaimennuksen j�lkeen mainiosti
molempiin paikkoihin.

Tuon ELEXI 'haaroittimen' mukana ostin viel� muutaman
IEC-liittimen. Nekin ovat elexi-laatua, mutta toimivat
jotenkuten varovasti k�ytettyn�. Seuraavalla kerralla
antenni- tai muita s�hk�tarvikkeita ostaessani osaankin
sitten varoa valko-violetin pahvin sulkemassa muovipussissa
myyt�vi� 'hyvi� ELEXI tuotteita' (teksti pussin p��lt�) !


Tuukka


From: Pepperi 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: EPROM tyhjennyslamppuja, mist�?
Date: Fri, 02 Jul 1999 02:05:33 +0300
Organization: Tampere Polytechnic - Finland
Lines: 8
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: 192.168.110.226
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.05 [en] (WinNT; I)

Ostin maaliskuussa -99 Tampereen Sammonkadun S�hk�tasosta 4 W:n UV putken  ja
se maksoi 100,-. Pituus noin 15 cm. Sytk�n pes�, kuristin ja putken pitimet
l�ytyiv�t Elektorista Tampereelta, noin 140,- (kallis pulju). Sytk� marketista
6,-.

T: Pepperi



From: "Jukka Pappinen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: videol�hetin
Date: Sun, 27 Jun 1999 13:05:12 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 48
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mcxxxiv.dyn.saunalahti.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Janne Mantis wrote in message <[email protected]>...
>mill�keinoin olisi mahdollista saavuttaa noin 1� kilometrin kantomatka
>videol�hettimelle. Tarkoitus olis asentaa pieni kamera rc lentokoneen
>kyytiin.

Videol�hetys vaatii kaistaa n. 5 Mhz. Aikoinaan mietin vastaavaa
systeemi�, Telehallintokeskuksen mukaan matalin taajuusalue
videokuvan siirtoon olisi 2,4GHz ISM-alue. Kaupallisia
ratkaisuja on olemassa, mutta ovat hintavia.

N�pp�r� piraatti rakentaa sopivan videol�hettimen
esim. vanhan C-64:n videomodulaattorista, j�� kiinni
ja joutuu k�r�jille luvattomasta yleisradiotoiminnasta.

>Samoin l�ytyisik� kenenk��n nurkista piirrustuksia suhteellisen
>tehokkaalle 27/35/40 mhz l�hettimelle. Voisi kokeilla rakentaan
>jonkinn�k�isen telemetria systeemin koneeseen kokeilumieless�. noilla
>taajuksilla se olisi k�sitt��kseni jopa laillista.


Laillistahan se on heti kun tyyppihyv�ksyt�t sen
tekem�si l�hettimen.

Telemetria sin�ns� kuulostaisi mielenkiintoiselta, jos olisin
itse tekem�ss�, k�ytt�isin ehk� jotain halpis-LA -radiota
l�hettimen�. Olisi tyyppihyv�ksytty ja kaikki. En kyll�
muista kielt�v�tk� m��r�ykset LA:n k�yt�n ilma-aluksessa.

Kuvan siirronkin saisit tehty� LA-radiolla jos tyydyt
pys�ytyskuviin, ja lentovehkeesi jaksaisi kantaa
tarpeellisen lis�kovon.


Lennokkiin asettamasi l�hetin todenn�k�isesti
h�iritsisi kauko-ohjauksen vastaanotinta niin paljon
ett� se lentelisi minne sattuu jos nyt yleens� saisit
sen ilmaan kameran kanssa.


- Jukka
--
Jukka Pappinen
[email protected]





From: Aki Airaksinen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: videol�hetin
Date: Mon, 28 Jun 1999 05:29:16 +0300
Lines: 48
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: kh5u2hel.dial.kolumbus.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: multipart/mixed; boundary="------------EE6D197B379BE4D5722C29B5"
X-Mailer: Mozilla 4.04 [en] (Win95; I)

This is a multi-part message in MIME format.
--------------EE6D197B379BE4D5722C29B5
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit



gga wrote:

> Radiolaitteista vaan, ett� eik� radioamat��ri saisi rakentaa tuollaisen
> luvallisestikin,
> kunhan se k�ytt�� radioamat��reille varattuja taajuuskaistoja?
>

tulkintakysymys: lieneek� tuo l�hetys sitten suoranaisesti
radioamat��ritoimintaani liittyv��? No, kokeilua ehk�... :) Ja matalin
taajuusalue jolla radioamat��rit saavat siirt�� el�v�� videokuvaa
(l�hetyksen kaistanleveysvaatimusten rajoissa) on 1,29 GHz, joka on sin�ns�
sopiva ett� voi katsella suoraan SAT-virittimell�..

> --
> "Lapsikin osaa kusta lattialle. Ole siis sankari ja paskanna kattoon!"
>   -vessansein�n�kirjoitus helsingin yliopistollisen keskussairaalaan
>    henkil�st�ruokalan miestenvessasta...     .. [email protected] ..

  VANHA!

--Aki

--------------EE6D197B379BE4D5722C29B5
Content-Type: text/x-vcard; charset=us-ascii; name="vcard.vcf"
Content-Transfer-Encoding: 7bit
Content-Description: Card for Aki  Airaksinen
Content-Disposition: attachment; filename="vcard.vcf"

begin:          vcard
fn:             Aki  Airaksinen
n:              Airaksinen;Aki 
org:            http://www.kolumbus.fi/oh3jgv/
email;internet: [email protected]
x-mozilla-cpt:  ;0
x-mozilla-html: TRUE
version:        2.1
end:            vcard


--------------EE6D197B379BE4D5722C29B5--


From: "Jari Turpeinen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: videol�hetin
Lines: 20
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2014.211
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2014.211
Message-ID: 
Date: Mon, 28 Jun 1999 05:32:18 GMT
NNTP-Posting-Host: 195.165.12.58
X-Trace: read2.inet.fi 930547938 195.165.12.58 (Mon, 28 Jun 1999 08:32:18 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Mon, 28 Jun 1999 08:32:18 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services

> Janne Mantis  wrote in message
news:[email protected]...
> hell� ei asu ket��n (vanha lentokentt�).

Jos saat ko. piirrustukset niin mailaappa minullekkin. tarvetta olisi.

Tallinnasta ( Mustam�en tori ) ostin videol�hettimen, hintaa 100,- Fim
mutta uskoisin sen olevan turhan kookas tuollaiseen systeemiin.

Siin� on viel� se miinus ett� kuvan/��nen saat saat suoraan
vaikka matkatelkusta ulos. Saattaapi tulla kateellinen THK:n set�
k�ym��n.


--
Jari Turpeinen
http://personal.inet.fi/koti/jmt
http://personal.inet.fi/koti/jmt/sukellus.htm



From: [email protected] (Jellonan poika)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: videol�hetin
Date: Mon, 28 Jun 1999 15:50:24 GMT
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 30
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mlix.rdyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: Forte Agent 1.5/32.452


>
>Matkatelkkuun kuva ois tarkotuskin saaha =) ei jaksa s��t�� enemp��
>elektroniikkaa ku on pakko... en usko et thk huomaa, ku se paikka on tosi
>korvessa... lis�ks ne l�hialueet on puolustusvoimien maita, vaikka siell�
>ei ikin� oo ket��n....
>
>et oo sattunu purkaan omaa laatikkoos, kiinnostais se rakenne... paljos
>sill� saa kantomatkaa... ei varmaankaan paljoo tarttis, ku ei oo esteit�
>v�liss� ja vois rakentaa kunnon antennivahvistimen...



Mitteep�s siell� pv:n mailla oikein  kuvailet ?

Turha muuten kuvitella ettei niit� videokuvia n�kyisi sielt�
korvestakin :) 

Langattomia kameroita on myynniss� kaupassakin ,ovat aika
pieni�,toimivat 12Voltilla dc ja yll�tys yll�tys ovat viel�
laillisiakin.
Yksi malli mm. toimii 2.4 Ghz alueella 5ch valittavissa ,joista
ainakin 3 on radioamat��rialueella.
Jos olet teknillisen -tai yleisluokan radioamat��ri,niin saat v�h�n
fixata kameran omaa pient� piiska-antennia paremmaksi ja pit�� sill�
radioamat��ri -QSO ja jolloin oma ra-kutsusi tulee n�ky� l�hetteess�
tavalla tai toisella.
Jos taas ra-lupaa ei ole �l� koske niihin antenneihin.



From: Kristian Ukkonen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Kaasukolvi
Date: Tue, 29 Jun 1999 14:03:28 +0200
Organization: KU-Resonant Research
Lines: 32
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cc-dialin3-29.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: nntp.hut.fi 930654089 32731 130.233.251.157 (29 Jun 1999 11:01:29 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 29 Jun 1999 11:01:29 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.06 [en] (Win95; I)

Ilkka Maatta wrote:
> Tekeek� kaasuk�ytt�isill� kolvella mit��n elektroniikan juotos/kasaus
> hommissa?
> L�hinn� satunnaista johtojen/liittimen kasausta ja piirilevylle komponettien
> juottamista silm�ll� pit�en.

Oma mielipide: EI todellakaan.

Eli ongelma on sen k�rjen l�mp�tilan s��t�. Ainakin omassani
(Portasol) se s��t� ei ole kovinkaan tarkka, ja ylikuumentamisen 
vaara on todellinen. Kaasun alkaessa loppua kolvista se s��t� 
menee viel� pahemmin pieleen. 

Piuhojen/liitinten yms. korjaamiseen "kent�ll�" se kyll� sopii
mainiosti. Kuumailmapuhallin-p��ll� viel� kutistesukatkin saa
tarkasti l�mmitetty�. 

Parempi vaihtoehto ty�p�yd�lle (jos ehdottomasti tarvii 
langattomuutta) voisi olla ladattava kolvi. Eli siis semmoinen 
jota s�ilytet��n lataustelineess�, ja sitten tinattaessa
toimii kolvin akuilla. En ole tosin moista k�ytt�nyt. 

Jos olet ensimm�ist� "kunnon" kolvia hankkimassa, niin unohda nuo
halpis/kaasu-viritykset ja osta kunnon kolvi kerralla. Ero on 
TODELLA suuri tinausten laadussa. Oleellinen juttu on my�s 
erilaisten k�rkien saatavuus - nyt ja tulevaisuudessa. 
IMHO Weller on hyv� valinta. Joko WECP20 (itsell�ni on moinen)
tai halvempi magnastat-s��detty. Eik� se piuha mit��n h�iritse. 
Ja jos kyll�styt elektroniikkaan, niin saat sen myyty� sitten 
kohtuulliseen hintaan.

  Kristian Ukkonen.

From: Tuure Leutola 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Kaasukolvi
Date: Thu, 08 Jul 1999 03:37:38 +0300
Organization: University of Oulu
Lines: 21
Message-ID: <[email protected]>
Reply-To: [email protected]
NNTP-Posting-Host: pcc185061.oulu.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1; x-mac-type="54455854"; x-mac-creator="4D4F5353"
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: ousrvr3.oulu.fi 931394319 29970 193.166.185.61 (8 Jul 1999 00:38:39 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 8 Jul 1999 00:38:39 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.5 (Macintosh; U; PPC)
X-Accept-Language: en


Ns. elektroniikka hommista en tied� mutta
sellainen on k�tev� kun tekee autoon s�hk�-
asennuksia. Teho riitt�� v�h�n paksummankin
johdon kuumentamiseen ja jos ei k�rki riit�
niin sitten sill� toho p��ll�....
Tahtoo vain menn� sitten johdosta my�s se
eriste helposti.

Omani on sellainen lyhyt musta patukka jossa
oli mukana kaksi k�rke� ja toho + alkeellinen
teline.

Hinta oli 69;-  halpahallista.

On se k�tev� peli.

Tuure

-.-


From: "J.P" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: =?iso-8859-1?Q?Re:_S=E4hk=F6asennuksista?=
Date: Fri, 2 Jul 1999 21:41:27 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 133
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cdxix.jdyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain;
	charset="iso-8859-1"
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2014.211
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2014.211


Jouko Uimonen  wrote in message
news:01bec468$5367b160$0201a8c0@jou...
> Yll�olevasta rohkaistuneena esit�n alaa tunteville jatkokysymyksen:
> Voidaanko nykyisten s��d�sten mukaan k�ytt�� pelkk�� MMJ kaapelointia
> kiinteist�n s�hk�asennuksissa entisen putkitus/kytkent�johdin (MKJ)
> k�yt�nn�n sijaan ?
>
> Jos voidaan, aiheuttaako MMJ kaapelointi erityisvaatimuksia
asennukselle ?

Voidaan ja n�in nyky��n tehd��nkin paljon ehk� p��asiallisestikin
uusissa taloissa.

Scannailin (valittakaa siis kirjoitusvirheist� OCR-ohjelmalleni )
t�mm�isen tiedonannon jonka nykyisest� voimassa olosta en ole varma,
mutta uudempia mahdolisia en jaksanut alkaa etsim��n, mutta p��osin
asiat ei ole varmaan muuttuneet.


"
 S�HK�TARKASTUSKESKUS

 TIEDONANTO T 78-89
 Helsinki, helmikuussa 1989

Putketon uppoasennus

 Ylelst�
 p��asiassa pientalotuotannosta saatujen asennuskokemusten perusteella
 on S�hk�tarkastuskeskus (SETI) p��tt�nyt hyv�ksy� asennusmenetelm�n
 (ns. putketon uppoasennus), jossa kiinte��n asennukseen tarkoitettu
ilman
 metallista tai s�hk�mekaanista suojakerrosta oleva vaipallinen kaapeli
(lajit
 MMJ, SSJ tai vastaava) sijoitetaan sein�- tai kattorakenteeseen ilman
 asennusputkea.

 S�hkOtarkastuskeskus vahvistaa t�ll� tiedonannolla putketonta uppoasen-
 nusta koskevat vaatimukset, jotka t�ydent�v�t s�hk�turvallisuusm��r�yk-
 si� (julkaisu A 1) niilt� osin, jotka koskevat t�m�n asennusmenetelm�n
 k�ytt�mist�.

 Asennuspaikat
 Kaapelin saa asentaa ilman asennusputkea onttoon tilaan, jossa sen
liikku-
 minen on mahdollista. T�llaisia tiloja on esimerkiksi
 - katossa pintaverhouksen yl�puolella
 - seiniss�, jotka ovat onttoja tai erist�m�ttOmi� tai joissa on
riitt�v� tila
   eristeen ja sein�pinnan v�liss�
 - alaslaskettujen kattojen yl�puolisissa tiloissa
 - verhokoteloissa, kaapistojen sokkeleissa jms.

 Kaapelia ei saa ilman asennusputkea asentaa paikkaan, jossa se asennet-
 taessa tai k�ytOss� joutuu alttiiksi mekaaniselle vahingoittumiselle,
ter�ville
 metallis�rmille, ruuveille tms.

 Alaslaskettujen kattojen yl�puolisissa tiloissa kaapeleita ei saa
asentaa pel-
 k�st��n metallisten kattokannakkeiden, putkien yms. varaan ellei kaape-
 leille ole l�hes ~asapohjaista kaapelihylly� vastaavaa johtotiet�,
jonka kan-
 nattamana kaapelit pysyv�t paikoillaan.

 Kaapelia ei saa asentaa tai peitt�� l�mp�eristeen sis��n, eik� ilman
metal-
 lista, mekaanista tai s�hkOmekaanista suojakerrosta olevaa kaapelia saa
 asentaa ilman asennusputkea rappaukseen tai vastaavaan rakenteeseen.

Asennustapa
Kaapeli vedet��n ilman asennusputkea onttoon tilaan ja j�tet��n
lOys�lle.
Kaapeliasennukset on teht�v� selv�piirteisesti tarpeettomia riste�mi�
v�lt-
t�en. Kaapelit saavat sijaita vain yhdess� kerroksessa ja sijoitettuna
siten,
ett� niill� on tarvittaessa tilaa v�isty� esim. naulauksen tielt�.

Kaapelin asennustilaa pidet��n riitt�v�n�, jos kaapelilla on tilaa
sivusuun-
nassa kummallakin puolella v�hint��n kaapelin halkaisijan verran tai
kaa-
pelin takaa v�hint��n kolme kertaa kaapelin halkaisija Tilavaatlmus ei
koske kaapelin kiinnityskohtia eik� niiden v�lit�nt� l�heisyytt�.

Kaapelia sein��n asennettaessa saa kiinnityspisteiden v�li olla
pystysuun-
nassa 6 m. Kattoon kaapeli kiinnitet��n vain siin� m��rin kuin
kiinnitt�mi-
nen on tarpeen kattopinnan teon kannalta. Muualle kaapelia ei
kiinnitet�.

Uppoasennusrasioiden on oltava niit� koskevien SFS-standardien mukai-
sia.

Kaapeli kiinnitet��n tarkoitukseen hyv�ksytyill� nysill� tai
kiinnikkeill�
taikka muulla luotettavalla tavalla asennusrasiaan, jakokeskukseen tms.
tai n�iden v�littOm�ss� l�heisyydess� asennusalustaan. Kiinnitys on teh-
t�v� siten. ettei kaapelin vaippa est� tarvikkeiden asentamista
rasiatilaan.
Kaapelin liikkuminen asennusrasian ulkopuolella on estett�v�
kiinnityslait-
teella niin, etteiv�t peruseristetyt johtimet tule n�kyviin.

Muu kiinnitystapa kuin SETln hyv�ksym� rasiaan liittyv� kiinnitysnys�
tai
vastaava katsotaan luotettavaksi, jos se kest�� vedon, joka vastaa
riippu-
van 12 m pituisen kaapelin aiheuttamaa rasitusta, kuitenkin v�hint��n
SO N.

Paikoissa, joissa kaapeli on alttiina mekaaniselle vahingoittumiselle,
esim.
l�pivientien kohdalla tai liikuntasaumoissa, on k�ytett�v�
asennusputkea.
Asennusputkea on myOs k�ytett�v� paksujen eristekerrosten l�pivien-
neiss�

Asennuksen eristystila on mitattava ennen k�ytt��nottoa Mittauksesta on
laadittava pOyt�kirja, joka on tarvittaessa esitett�v�
k�ytt��nottotarkas-
tu ksessa

Muilta osin noudatetaan voimassa olevia s�hkOturvallisuusm��r�yksi�

"





From: "Kari Huhtama" 
Subject: Re: S�hk�asennuksista
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Message-ID: <01bec4a2$71cf2720$LocalHost@5>
X-Newsreader: Microsoft Internet News 4.70.1161
Lines: 25
Date: Sat, 03 Jul 1999 18:01:36 GMT
NNTP-Posting-Host: 194.111.183.77
X-Trace: read2.inet.fi 931024896 194.111.183.77 (Sat, 03 Jul 1999 21:01:36 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Sat, 03 Jul 1999 21:01:36 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services



> Kiitokset linkeist� ja vinkeist�.
> 
> Yll�olevasta rohkaistuneena esit�n alaa tunteville jatkokysymyksen:
> Voidaanko nykyisten s��d�sten mukaan k�ytt�� pelkk�� MMJ kaapelointia
> kiinteist�n s�hk�asennuksissa entisen putkitus/kytkent�johdin (MKJ)
> k�yt�nn�n sijaan ? 
> 
> Jos voidaan, aiheuttaako MMJ kaapelointi erityisvaatimuksia asennukselle
?
> 
> t. Jouko Uimonen
> 

Kyll� voidaan. Kyseist� menetelm�� kutsutaan putkettomaksi
uppoasennukseksi, jossa MMJ kaapelit vedet��n ilman suojaputkia seinien
sis��n. Asennuksessa k�ytett�vien kojerasioiden ja jakorasioiden on oltava
putkettomaan uppoasennukseen tarkoitettuja, eli niiss� on vedonpoistimet
kaapelien liitt�mist� varten. Lis�ksi kaapeleiden vedossa on huomioitava se
ett� kaapelin ymp�rille j�� riitt�v�sti vapaata tilaa, jotta kaapeli p��see
v�ist�m��n sein��n mahdollisesti iskett�v�� naulaa.

T: Kari Huhtama, Iittala
http://www.htk.fi/public/kah/index.htm

From: [email protected] (Paul Keinanen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: TV:n tarkkuus ja v�rim��r�
Date: Sat, 03 Jul 1999 12:01:02 GMT
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 66
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mcxlv.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: Forte Agent 1.5/32.451

On Sat, 3 Jul 1999 12:58:13 +0300, "Veikka"
 wrote:

: Mitk� tarkkuudet ovat j�rjestelmill� NTSC, SECAM, PAL?

Ainoa melko varma mit� amerikkalaisesta 525/60i j�rjestelm�st� voi
sanoa, on ett� siin� on n. 480 n�kyv�� juovaa, muualla maailmassa
k�yt�ss� olevasta 625/50i j�rjestelm�st� ett� siin� on noin 576
n�kyv�� juovaa. Katselukelpoinen resoluutio on kuitenkin vain puolet
tuosta, koska ainoastaan yhden juovan korkuinen yksityiskohta
v�lkkyisi inhottavasti 30 tai 25 Hz taajuudella.

Kaikki muu on sitten kiinni analogisten laitteiden s��d�ist�.
Vaakasuuntainen mustavalkoinen resoluutio on kiinni pelk�st��n
videosignaalin kaistaleveydest�. Meill� se TV-l�hetykiss� on 5 MHz,
Englannissa 5.5 Mhz ja OIRT maissa (entinen it�blokki) 6 MHz. Kun
n�kyv�n juovan kesto on n. 52 us, voisi hyvin s��detyll� mustavalko-
TVll� p��st� 520-620 pikselin resoluutiota vastaavaan tarkkuuteen
vaakasuunnassa.

V�ri-TVss� mustavalkosignaalikin saattaa olla leikattu jossain 3 ..
3.5 MHz kohdalta (ellei k�ytet� kampasuodinta), jolloin ollaan
runsaassa 320-360 pikseli� vastaavassa resoluutiossa.

Kysymys siit�, mik� on v�riresoluutio, onkin jo hieman mutkikkaampi
juttu. V�rierosignaalien kaistaleveys on 0.6 .. 1.5 MHz v�ri-
j�rjestelm�st� riippuen, vastaten 60 .. 150 pikseli� vaakasuunnassa.
Pystyresoluutio onkin viel� hankalampi laskea PALissa ja SECAMissa,
koska t�ss� vaikuttaa saman kent�n kaksi per�kk�ist� juovaa eli esim.
kaksi per�kk�ist� paritonta juovaa, jolloin v�rillinen pystyresoluutio
on siten 160-300 juovaa v�h�n riippuen v�rinvaihdoksen suuruudesta.

Vaakresoluution kohdalla on hieman harhaanjohtavaa puhua pikseleist�,
koska television vaakasuuntaisen analogisen rakenteen takia "pikseli"
voi alkaa mist� kohtaa tahansa, kun se jossain tietokoneen
LCD-n�yt�ll� alkaa aina kiinte�st� kohdasta. Jos esitet��n kameralla
kuvattua kuvaa, saattaa 5 MHz kaistaleveydell� oleva mustavalkokuva
(520 "pikseli�") n�ytt�� ter�v�mm�lt� kuin tietokonen�yt�ll�, jossa on
640 vaakapikseli�. Toisaalta taas jos televisiota k�ytet��n
tietokoneen n�ytt�laitteena, kuten ensimm�isten kotitietokoneiden
aikana, silloin 5 Mhz kaistaleveys vastaisi 520  pikseli� eli 65
merkki�  7x9 matriisilla (isot ja pienet kirjaimet) tai 85 merkki� 5x7
matriisilla (vain isot kirjaimet). 

: Montako harmaas�vy� on mustavalkotv:ss�, ent� v�ritv:ss�?

T�m� taas on t�ysin riippuvainen signaali/kohinasuhteessa. Jollain 40
dB S/N suhteella pystyisi luotettavasti erottamaan ehk� 70 harmaa-
s�vy�, 50 dB ehk� 200 harmaas�vy� ja 60 dB S/N suhteella ehk� 500.
V�rien m��r� huononee viel� nopeammin S/N suhteen huonontuessa. Eri
asia sitten mit� n�ytt�laite pystyy n�ytt�m��n, t�m� tietysti koskee
sek� televisiota kuin tietokonemonitoria.

Se, miss� formaatissa kameralla tuotettua TV-signaalia pit�isi
k�sitell� tietokoneella ei ole ihan niin selke� asia. Meill�p�in
n�ytteytys tehd��n joko 13 tai 18 MHz taajuudella, vaikka
periaatteessa 10 MHz pit�isi riitt�� 5 MHz kaistan digitoimiseen,
johtuen juuri siit�, ett� analogisen television "pikseli" voi alkaa
mist� kohdasta tahansa, eik� vain n�ytteytyspisteest�.

Vastaavasti mit� formaattia pit�isi k�ytt�� t�ysin tietokoneella
kuvien k�sittelyyn, kun lopullinen esitysmuoto on television kautta,
ei sek��n ole niin t�ysin suoraviivaista p��telt�viss�.

Paul


From: "Tauno Voipio" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Aloittelijan kysymyksi�
Date: 10 Jul 1999 18:25:55 GMT
Lines: 20
Message-ID: <01becb01$be4bd840$dc0c42c1@sem>
NNTP-Posting-Host: sem.pp.fi
X-Newsreader: Microsoft Internet News 4.70.1155

> > Mutta paljonko on faradeina konkka, kun se kirjassa ilmoitettiin
> > kapasiteetiksi 500 cm??
> > ;)
> 
> Voin olla v��r�ss�kin, mutta tuo vihjaisi ilmaeristeisen
> levykondensaattorin pinta-alan ja levyjen v�lin suhteen
> suuntaan. Levykondensaattorin kapasitanssihan on:

Ei ihan. Nuorempi keksij� on hieman liian nuori...

Ennen maailmansotaa k�ytettiin radiotekniikassa
kapasitanssin yksikk�n� cm:i�. Se on pallokondensaattorin
l�pimitta. Laskemalla saadaan kohtuullisella tarkkuudella
1cm = n. 1 pF.

Tane

Tauno Voipio
[email protected]


From: [email protected] (Sam Laur)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Aloittelijan kysymyksi�
Date: 11 Jul 1999 09:05:56 GMT
Organization: University of Turku, Finland
Lines: 11
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: alya.utu.fi
X-Trace: news.utu.fi 931683956 16158 130.232.2.13 (11 Jul 1999 09:05:56 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 11 Jul 1999 09:05:56 GMT

Mika Iisakkila   wrote:
>Mink�lainen on pallokondensaattori?

Johdepintainen pallo? Kyll�h�n mink�muotoisella esineell� tahansa on 
kapasitanssi, ja jopa aivan itsekseen. Tosiaan, r=1 cm pallon kapasitanssi
on 1.11 pF, ja 500 cm olisi sitten 556 pF. C = 4*pi*e0*R, miss� e0 on tyhji�n
permittiivisyys ja R pallon s�de.

-- 
/* Sam Laur         [email protected] */
/* Carpe noctem! Carpe tenebras! */

From: "Eero Alkkiom�ki" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.audio+video,sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Teksti� koteloon
Date: Mon, 19 Jul 1999 22:42:34 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 25
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: div.jdyn.saunalahti.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Seppo Salmela kirjoitti viestiss� <[email protected]>...
>Mulla olisi tuossa yksi monikanavainen p��tevahvistin
>jossa ei ik�v� kyll� ole mink��nlaisia merkint�j�, koska
>en ole l�yt�nyt sopivaa tapaa jolla noi merkinn�t voisi
>tehd�.
>
>Joten olisiko t��ll� ket��n joka olisi joskus painiskellut
>samanlaisen ongelman kanssa? Yksi ratkaisu olis noi
>siirtotekstit, mutta noissa siirtoteksti lapuissa toi teksti
>on mustaa ja kotelon v�ri on my�s musta.


Jollei kotelo kuumene hirve�sti voisi tarra olla hyv� vaihtoehto. Ainakin
Jyv�skyl�l�inen Mainos-M�kinen tekee noita tilauksesta halutun kokoisena ja
halutun v�risen�, ja toimittaa niit� postitse. Ongelmana on vain se, ett�
tarran koko on oltava v�hint��n jotain 8-10mm.

Step-Systems myy sellaista erikoispaperia, joka kiinittyy laserilla
tulostetun musteen p��lle. V�rej� on muistaakseni useita. Tosin taustapaperi
j�� my�s.

EA



From: "Ilpo J Lepp�nen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.audio+video,sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Teksti� koteloon
Date: Mon, 19 Jul 1999 23:59:09 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 27
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cxxx.kdyn.saunalahti.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.1
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Seppo Salmela wrote in message <[email protected]>...
>Mulla olisi tuossa yksi monikanavainen p��tevahvistin
>jossa ei ik�v� kyll� ole mink��nlaisia merkint�j�, koska
>en ole l�yt�nyt sopivaa tapaa jolla noi merkinn�t voisi
>tehd�.
>
>Joten olisiko t��ll� ket��n joka olisi joskus painiskellut
>samanlaisen ongelman kanssa? Yksi ratkaisu olis noi
>siirtotekstit, mutta noissa siirtoteksti lapuissa toi teksti
>on mustaa ja kotelon v�ri on my�s musta.

Siirtokirjaimia on saanut sek� mustina, ett� valkoisina.
Voi olla vaan nykyisin vaikeampia hankkia - ainakin
paikallinen kirjakauppa myi halvennuksella loppuun
viime vuonna koko varastonsa.
Jotta nuo pysyv�t pit�� vet�� lakkaus (aerosolilla) p��lle.
Jos pinta olisi vaalea niin k�ytt�isin mattapintaista
tarrakalvoa (l�pin�kyv�) ja tulostaisin siihen tekstit
laserilla ja viel�  varmuuden vuoksi lakkaus p��lle.
Viimeksi mainitulla tavalla olen tekstitt�nyt kymmenitt�in
eri laitteita.

Ilpo Lepp�nen
>http://www.nic.fi/~sepsal



From: "news" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.audio+video,sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Teksti� koteloon
Lines: 22
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3
Message-ID: 
Date: Tue, 20 Jul 1999 06:44:03 GMT
NNTP-Posting-Host: 194.142.6.113
X-Trace: read2.inet.fi 932453043 194.142.6.113 (Tue, 20 Jul 1999 09:44:03 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Tue, 20 Jul 1999 09:44:03 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services

Hommaa Brotherin tms. tarratulostin siihen saa kymmeni� eri v�risi�
tarroja mm valkoinen teksti mustalla pohjalla, jos pinta on oikeanlainen
niin lopputulos on aika hyv�.

Ismo


Seppo Salmela kirjoitti viestiss� <[email protected]>...
>Mulla olisi tuossa yksi monikanavainen p��tevahvistin
>jossa ei ik�v� kyll� ole mink��nlaisia merkint�j�, koska
>en ole l�yt�nyt sopivaa tapaa jolla noi merkinn�t voisi
>tehd�.
>
>Joten olisiko t��ll� ket��n joka olisi joskus painiskellut
>samanlaisen ongelman kanssa? Yksi ratkaisu olis noi
>siirtotekstit, mutta noissa siirtoteksti lapuissa toi teksti
>on mustaa ja kotelon v�ri on my�s musta.
>-------
>T:Seppo
>http://www.nic.fi/~sepsal



From: Kristian Ukkonen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.audio+video,sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Teksti� koteloon
Date: Tue, 20 Jul 1999 16:17:54 +0200
Organization: KU-Resonant Research
Lines: 23
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cc-dialin2-22.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: nntp.hut.fi 932476538 8917 130.233.251.86 (20 Jul 1999 13:15:38 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 20 Jul 1999 13:15:38 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.06 [en] (Win95; I)

news wrote:
> Hommaa Brotherin tms. tarratulostin siihen saa kymmeni� eri v�risi�
> tarroja mm valkoinen teksti mustalla pohjalla, jos pinta on oikeanlainen
> niin lopputulos on aika hyv�.

Noita on (oli?) Hesassa CashConverterilla edullisesti k�ytettyj�.
Nauhat tosin maksaa satasen rulla, mutta kest�� kauan.

Toinen ajatus on ruiskuttaa kotelon paneeli piirilevyjentekoon
tarkoitetulla valoherk�ll� lakalla, valottaa siihen tekstit
(ihan kuin piirilevykin), ja sitten sy�vytt�� ferrikloridilla.
Toimii alumiinilla siin� miss� kuparillakin. Loppuosa siit�
etupanelista (miss� ei valoherkk�� lakkaa) pit�� toki suojata
lakkaamalla tms. ettei sy�vy sielt�. Voi olla, ett� sy�vytt�misen
sijaan eloksointikin onnistuisi tekstien kohtiin - webist�
l�ytyy tietoa miten helposti eloksointi onnistuu.

Tosin, se laserilla tarralle printtaaminen toimii todella
hyvin ja on asiallisen n�k�inen. Ihan normaali a4 tarra 
(paperinen) vaan, ja siihen kirjamuovi p��lle - toimii hyvin
ja on asiallisen n�k�inen. Muovitarrakin toki toimii.

  Kristian Ukkonen.

Message-ID: <[email protected]>
From: Vesa Karppi 
X-Mailer: Mozilla 4.51 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: en
MIME-Version: 1.0
Newsgroups: sfnet.harrastus.audio+video,sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: =?iso-8859-1?Q?Teksti=E4?= koteloon
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Lines: 34
Date: Wed, 21 Jul 1999 07:43:28 GMT
NNTP-Posting-Host: 192.89.211.228
X-Trace: read2.inet.fi 932543008 192.89.211.228 (Wed, 21 Jul 1999 10:43:28 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Wed, 21 Jul 1999 10:43:28 EET DST
Organization: Sonera Ltd

Seppo Salmela wrote:
> Joten olisiko t��ll� ket��n joka olisi joskus painiskellut
> samanlaisen ongelman kanssa? Yksi ratkaisu olis noi
> siirtotekstit, mutta noissa siirtoteksti lapuissa toi teksti
> on mustaa ja kotelon v�ri on my�s musta.

Kaikki laitteita itse rakennelleet ovat varmaan painiskelleet juuri
t�m�n ongelman kanssa. T�ss� keinot miten itse olen k�ytt�nyt:

1. Siirtokirjaimia kuten mainitsit ja spray lakka koko naamataulun
p��lle. Itse olen k�ytt�nyt valkoisia kirjaimia mustalla pohjalla.
Muistaakseni ne tuli ostettua Helsingin Temperasta n. 10 v sitten.
Kannattaa tehd� jollain piirto- tai tekstink�sittelyohjelmalla
asemointisapluunat, jotta saa kirjaimet siististi kohdalleen. Ihmeit� ei
voi tehd�, mutta huolellisesti tehtyn� tulos on varsin siisti.

2. Piirret��n laitteen naamataulu piirto-ohjelmalla (esim. Designer) ja
tulostetaan se laser-kirjoittimella. T�m�n j�lkeen paperi laminoidaan
muovikalvojen v�liin laminointilaitteella. T�m� komeus kiinnitet��n
koteloon siten, ett� potikoiden, ruuvien ja katkaisijoiden rei�t tehd��n
saman kokoisiksi kuin kotelossa ja potikoiden mutterit (tms.) pit�v�t
"paneelin" paikoillaan. Tulos on monissa tapauksissa eritt�in hyv� ja
voi tehd� selv�stikin monimutkaisempia kuviointeja kuin
siirtokirjaimilla. Jos kotelon v�ri on esim. hopea voi vaihtoehtoisesti
voi tulostaa suoraan kalvolle. ja k�ytt�� kotelon v��ri� taustav�rin�.

3. Brotherin tarratulostimet. Tekstit tulevat siististi kunhan
tarranauhan v�ri t�sm�� kotelon v�rin kanssa. Lopputulos on hieman
protomaisen n�k�inen.

4. Ohut spriitussi tai maalikyn� ja vakaa k�si. Tulos on t�ysin kiinni
tekij�n k�den taidoista ja taiteellisesta silm�st�.

T: Vesa

From: [email protected] (Heiko Romu (Grr...))
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Teksti� koteloon
Date: Mon, 19 Jul 1999 22:22:20 GMT
Organization: Acme Co.
Lines: 20
Message-ID: <[email protected]>
Reply-To: [email protected]
NNTP-Posting-Host: pixel.yok.utu.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: news.utu.fi 932422936 7339 130.232.130.98 (19 Jul 1999 22:22:16 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 19 Jul 1999 22:22:16 GMT
X-Newsreader: Forte Agent 1.5/32.452

Tekstien tekemiseen on monia vaihtoehtoja.

Siisteimpi� tapoja on silkkipainaminen. Itse tekeminenkin onnistuu,
mutta vaatii harjoittelua ja kalustoa. Painofirmat painavat melkein
mille pinnalle vain, kunhan on tasomainen (ja joku saattaa hallita
kaarevatkin muodot). Kaupallinen maksaa parista sadasta eteenp�in.

Mik�li tekstit eiv�t ole aivan pieni�, voit k�yd� teett�m�ss�
(ikkuna)mainoksia tekev�st� firmasta juuri sellaiset tarratekstit kuin
haluat, ja liimata ne sitten koteloon. Hinta riippuu todella paljon
paikasta, kympeist� satasiin.

Vaihtoehto C: piirr� haluamasi etulevy tietokoneella, ja tulosta.
Laminoitu lasertulostus n�ytt�� varsin hyv�lt� ja on kest�v�.
Graafiselle filmille (tai piirtoheitinkalvolle tai kalvotarralle)
tulostamalla saa alla olevan metallipinnan n�kym��n, tai alle voi
laittaa halutun v�risen paperin/muovin. Kun tulostaa kaman
negatiivina, n�kyy tekstien kohdalla alusta l�pi ja muu on mustaa.

HMR

From: [email protected] (Toivo Voll)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: =?iso-8859-1?Q?Teksti=E4?= koteloon
Date: 20 Jul 1999 20:14:09 GMT
Organization: University of South Florida
Lines: 12
Message-ID: 
Reply-To: [email protected]
NNTP-Posting-Host: bandit.net.usf.edu
X-Trace: news.usf.edu 932501649 4850 131.247.87.117 (20 Jul 1999 20:14:09 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 20 Jul 1999 20:14:09 GMT
User-Agent: slrn/0.9.5.4 (UNIX)

Itse kaytin noita siirtokirjaimia, ja lakkauksen asemesta paallystin
etulevyn hyvin jaykalla satiinipintaisella 'kontaktimuovilla' jossa
oli erittain voimakas liima. Tuota sai vuonna yksi ja kaksi ostettua
Conrad Electronicsilta A4-kokoisina laattoina, nykytilanteesta en
tieda. Jalki oli oikein nattia.

	Toivo


-- 
Suburbia: where they tear out the trees and then name
          streets after them.

From: [email protected] (Heiko Romu (Grr...))
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Teksti� koteloon
Date: Wed, 21 Jul 1999 10:30:18 GMT
Organization: Acme Co.
Lines: 13
Message-ID: <[email protected]>
Reply-To: [email protected]
NNTP-Posting-Host: pixel.yok.utu.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: news.utu.fi 932553013 18595 130.232.130.98 (21 Jul 1999 10:30:13 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 21 Jul 1999 10:30:13 GMT
X-Newsreader: Forte Agent 1.5/32.452

On 21 Jul 1999 05:46:24 GMT, "Mokkeri"  wrote:

>jotka painavat my�s tarroja on usein k�yt�ss� tarraleikkurit..olettaisin?
>N�ink�h�n moisilla vehkeill� onnistuu muunkin materiaalin leikkaus?.

Tarraleikkurit ovat kalliita, joten niit� on yleens� vain aktiivisesti
tarroituksia tekevill�. Tosin isommista kaupungeista l�ytyy varmasti
ainakin yksi firma, joka tekee sek� silkkipainoa ett� tarroja.

Leikkureilla ei yleens� voi leikata kuin nimenomaan niihin
tarkoitettua tarraa (dc-fix tms).

HMR

From: [email protected] (Heiko Romu (Grr...))
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Teksti� koteloon
Date: Tue, 20 Jul 1999 22:35:17 GMT
Organization: Acme Co.
Lines: 22
Message-ID: <[email protected]>
Reply-To: [email protected]
NNTP-Posting-Host: pixel.yok.utu.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: news.utu.fi 932510112 16201 130.232.130.98 (20 Jul 1999 22:35:12 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 20 Jul 1999 22:35:12 GMT
X-Newsreader: Forte Agent 1.5/32.452

On Tue, 20 Jul 1999 14:27:19 GMT, [email protected] (Seppo Salmela) wrote:

>Voisitko viel� kertoa mist� saisi tietoa silkkipainamisesta ja mist�
>saisi tilattua v�lineit�. Maksaakohan noi v�lineet paljonkin?

Suomessa jonkinlainen monopoliasema silkkipainov�lineiss� on Seriv�ri
Oy:ll�. Heill� on kyll� monipuolinen valikoima tarvikkeita, ja samasta
paikasta saa ohjeita itseopetteluun. Kursseja kannattaa my�s kysell�.

Perusv�lineet  eiv�t maksa paljoa. Painokehikko/viira/seula ja
kumilasta v�rin levitt�miseen riitt�v�t opetteluun, yhteens� pari
sataa. Satanen v�reihin ja kemikaaleihin.

Laitekoteloiden yms. tekemiseksi pit�� opetella originaalin
valottaminen seulalle, muistuttaa hyvin paljon piirilevyjen tekemist�.
Sopiva UV-lamppu maksaa jokusen satasen. Kalvot voi tehd� laserilla,
tai huippulaatua halutessa graafiselle filmille (tulostusfirmassa).

Mit� tarkempaa j�lke� haluaa, sit� enemm�n vaaditaan k�sity�taitoa
(tai kalliita koneita).

HMR

From: "Jukka Pappinen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Serial/parallel kide?
Date: Thu, 22 Jul 1999 19:09:34 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 34
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mcmxlv.dyn.saunalahti.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Tero Ranta wrote in message <[email protected]>...
>Onko kiteit� olemassa siis eri tyyppej�, vai tarkoittaako tuo
kytkent�tapaa?
>Tein er�st� laitetta varten VCXO:n, jostain muistaakseni luin ett�
>tarvittaisiin parallel kide, mutta elektroniikkakaupassa sanoivat ett�
>kiteit� on vain yht� tyyppi�, eli mist� oikein on kysymys?


ULA-piraatti-l�hetint� sorvaamassa...?  :)

Kiteit� on monenlaisia eri k�ytt�tarkoituksia varten.
Mainitsemasi sarja- tai rinnakkaisresonanssi on er�s
kiteen ominaisuus. Riippuu k�ytetyst� oskillaattorikytkenn�st�
kumpaa kidetyyppi� siin� pit�isi k�ytt��.
Esitt�m�ss�si Colpitts -oskillaattorissa tarvitset
rinnakkaisresonanssikiteen. Taitavat nykyiset
kiteet v�r�hdell� ihan perustaajuudellaan viel�
20 MHz:lla.

Jos elektroniikkapuodissa on kerrottu ett� kiteit�
on vain yhdenlaisia, niin tottahan on ett�
99% digitaalivehkeiden kiteist� on juuri
perustaajuudella v�r�htelevi�
rinnakkaisresonanssikiteit�, eik� yleens�
komponenttikaupoista muuta saa.

- Jukka
--
Jukka Pappinen
[email protected]




From: "Eero Heikkinen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Serial/parallel kide?
Date: Thu, 22 Jul 1999 21:35:03 +0300
Lines: 17
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: m160m21hel.dial.kolumbus.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.71.1712.3
X-MIMEOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.71.1712.3


Jukka Pappinen wrote in message <[email protected]>...
>
>Kiteit� on monenlaisia eri k�ytt�tarkoituksia varten.
>Mainitsemasi sarja- tai rinnakkaisresonanssi on er�s
>kiteen ominaisuus. Riippuu k�ytetyst� oskillaattorikytkenn�st�
>kumpaa kidetyyppi� siin� pit�isi k�ytt��.


Itse asiassa on vain yhdenlaisia kiteit�. Sarja/rinnakkaisresonanssi liittyy
kiteen kalibrointiin: Sarjaresonassikiteet on kalibroitu (viritetty)
sarjaresonassipiiriss�. Sama kide toimii my�s rinnakkaisresonanssipiiriss�,
mutta hieman eri taajuudella.

    Eero



From: "Jukka Andersson" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: kaukoohjaus tietokoneeseen?
Date: Wed, 7 Jul 1999 15:39:13 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 16
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: lxxxi.vdyn.saunalahti.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.1
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3

ilmeisesti softa on wintuusalle.

-wrong-, kyll� se on mm. linuxillekin toiminta
kelpoinen... hintakin on jotain 200,- paikkeilla
mm. www.arctecho.com ja softat on siis mm.
winamp
pcremote
remote selector
yms. yms.

mutta jos kokemusta k�yt�nn�ss�, let me know

-- jukka a




From: [email protected] (Jokke)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: kaukoohjaus tietokoneeseen?
Date: Sun, 27 Jun 1999 19:02:00 GMT
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 22
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mcccii.rdyn.saunalahti.fi
X-Newsreader: Forte Free Agent 1.11/32.235

On Thu, 24 Jun 1999 18:22:13 +0300, "Sirki�" 
wrote:

>Onko kenell�k��n siis kokemuksia t�llaisesta ir-vastaanottimesta
>com-porttiin? Juuri niinkuin IrMan tms.. joka toimii mill� kaukolla hyv�ns�.
>Osoitteita+vinkkej�!Ja kosteaa juhannusta!
>
>olli
>
>

http://www.geocities.com/SiliconValley/Sector/3863/infrared.html
tuolla lienee jokin .... eik�s tuosta aiheesta olisi aika laittaa faq
kun joka toinen viesti kysyy aiheesta


Erno Kuvaja
Kuivalantie 1.
21230 LEMU
[email protected]
0400-114693
02-4314693

From: [email protected] (Arto Niskanen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Seriaalia infrapunana
Date: 5 Jul 1999 06:11:38 GMT
Organization: Oulu Polytechnic, Institute of Technology
Lines: 30
Distribution: sfnet
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: rhea.otol.fi
X-Newsreader: TIN [version 1.2 PL2]

Leinonen Mika ([email protected]) wrote:
: Saako RS-232:n kulkemaan osan matkaa kulkemaan infrapunaisena
: laittamalla molempiin p�ihin RS-232 <-> IR muuntimet?

No mik�p� ettei. Kerran hurjassa nuoruudessani eli silloin, kun viel� oli
aikaa, tein kahden Amigan sarjaporttien v�liin infrapunasovittimet. Bitin
ollessa 1 l�hetin n. 150 kHz:n kanttia, 0:lla en mit��n. Vastaanottop��ss�
oli yksinkertainen "AM-ilmaisin" eli diodi, kondensaattori ja vastus.
38400 meni l�pi.

Huomattavaa on, ett� koneesta A l�htev� IR menee sek� koneelle B ett�
heijastuu jostain takaisin koneelle A. Yksisuuntaisessa systeemiss� t�m�
ei haittaa, mutta full duplexin saavuttamiseksi t�ytyy IR-valovirrat
erottaa toisistaan tai tehd� systeemist� simplex l. vain toinen koneista
l�hett�� kerrallaan.

Nykyaikainen tapa on k�ytt�� IrDA:ta, jonka modulointitapa on j�mptimpi
kuin k�ytt�m�ni. Modulointi/demodulointi ovat sitten v�h�n vaikeampia.
IrDA:sta l�ytynee tietoa Verkosta.

: --
: mika.leinonen"at"cc.tut.fi
: http://www.students.tut.fi/%7El150540/

-A

--
Tytt�yst�v�n suusta kuultua: "V��rin p�in, insin��ri!"



From: [email protected] (Jukka Marin)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Seriaalia infrapunana
Date: 5 Jul 1999 06:22:46 GMT
Organization: JMP-Electronics Internet services
Lines: 14
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: pyy.jmp.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: news.jmp.fi 931155766 11851 212.246.39.130 (5 Jul 1999 06:22:46 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 5 Jul 1999 06:22:46 GMT
User-Agent: slrn/0.9.5.3 (UNIX)

In article <[email protected]>, Leinonen Mika wrote:
>Saako RS-232:n kulkemaan osan matkaa kulkemaan infrapunaisena
>laittamalla molempiin p�ihin RS-232 <-> IR muuntimet?

Saa, mutta IR-linkki toimii vain yhteen suuntaan kerrallaan eli vain
toinen p�� saa l�hett�� kunakin hetken�.  L�hetyssuunnan vaihtuessa on
my�s pidett�v� pieni tauko IR-palikoista riippuen.  Kaiken lis�ksi aina-
kin osa IR-palikoista vaatii alussa (virrankytkenn�n j�lkeen) pient�
konfigurointia sarjaportin kautta (nopeus- yms. asetukset).  Ei siis
v�ltt�m�tt� onnistu, jos sarjaportin p�iss� olevat laitteet kuvittele-
vat juttelevansa suoran kaapelin yli.

  -jm


From: Pekka Ritamaki 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Seriaalia infrapunana
Date: Wed, 14 Jul 1999 13:56:34 +0300
Organization: PROBYTE
Lines: 40
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mcliv.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.6 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en



Jukka Marin wrote:
> 
> In article <[email protected]>, Leinonen Mika wrote:
> >Saako RS-232:n kulkemaan osan matkaa kulkemaan infrapunaisena
> >laittamalla molempiin p�ihin RS-232 <-> IR muuntimet?
> 
> Saa, mutta IR-linkki toimii vain yhteen suuntaan kerrallaan eli vain

Yksinkertaisin homma on laittaa normaalit IR-kaukos��dinpalikat esim
Siemens SFH506 vastaanotin,
joka sis�lt�� jo kaiken.
L�hetin voi olla melkein mik� tahansa IR-LED, mutta sen modulointi
vaatii saman taajuuden kuin
vastaanotin ( 38-40 kHz). Jos k�yt�t valmista vastaanotinta ei saa kuin
2400 baudia l�pi ( nimimerkki kokelitu on). Vastaanottimen suotimet
est�v�t nopeammat muutokset.
Itse olen laittanut PIC12C508 l�hettimeen muuntmaan RS-232:n
IR-signalliksi ja PC:n p��h�n SFH506 ja yhden inverterin.
Katso komponenttien lis�tietoja : http://www.sci.fi/~pri/ir.htm ja
hintoja www.sci.fi/~pri/order.htm
 .-----. 
 | OOO | 
 | OOO | 
 |_____| 
  | | | 
  | | | 
  1 2 3 
(1) GND = maa 
(2) Vs  = k�ytt�j�nnite 5V 
(3) Vo  = data ulos (aktiivisena "nollalla"), 

Ihan toinen homma on IRDA. 
 Pekka 
-- 
Probyte Oy Software/hardware design works. Tampere, Finland
http://www.sci.fi/~pri
email:[email protected] 
phone int+358-3-2661885 fax: -2661886

From: Kristian Ukkonen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: 40V onkin 55V ??
Date: Thu, 08 Jul 1999 10:25:39 +0200
Organization: KU-Resonant Research
Lines: 27
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cc-dialin2-50.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: nntp.hut.fi 931418614 26876 130.233.251.114 (8 Jul 1999 07:23:34 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 8 Jul 1999 07:23:34 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.06 [en] (Win95; I)

> Kristian Ukkonen wrote:
> > Muuntaja antaa ulos AC:ta. Tuossa siis muuntajassa kaksi 40Vac
> > toisiok��mi�. Siin� miss� 40Vac on tehollinen arvo, on
> > 40*sqrt(2) V = 56V huippuarvo. Kun tasasuuntaat tuon 40Vac,
> > saat j�nnitteeksi 56Vdc (sykkiv�n DCn huippuj�nnite).
T. Sillanp�� wrote:
> Eik� t�m� ole ns. lepoj�nnite?? Eli kun lykk�� kuorman p��lle j�nnite
> laskee 40Vdc??

Ei. Ovat erillisi� efektej�.

Kuormittamattomalla muuntajalla "lepoj�nnite" on tuon
LIS�KSI, eli j�nnite on jotain 15% (jotain tuommoista, 
riippuu muuntajasta) suurempi kuin maksimivirralla. T�ss� 
tapauksessa jotain 56V * 1.15 = about 64V. Tuo johtuu mm. 
siit�, ett� ilman virtaa ei tule kuparih�vi�it� (U=RI) 
k��mist�..

Lis�ksi sitten voi viel� j�nnite laskea virtal�hteen
ulostulossa alle tuon 56V kun sit� kuormitetaan kunnolla,
jos konkat on liian pienet yms. eli ei pysty antamaan
tarvittaa energiaa siniaallon huippujen v�lill�. 
K�yt�nn�ss� se j�nnite notkahtaa AINA v�h�n, mutta
paljonko riippuu virtal�hteen suunnittelusta ja ei
sitten ole en�� muuntajasta riippuva.

  Kristian.

From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: nopea sy�vytys kotioloissa, myrkkykaasujen hallinta
Date: 08 Jul 1999 12:17:46 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 41
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 931425466 27851 130.233.224.50 (8 Jul 1999 09:17:46 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 8 Jul 1999 09:17:46 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

Teemu Hakala  writes:

>  Ajattelin esimerkiksi haihtuvien kaasujen imemist� johonkin
> materiaaliin, jossa tapahtuisi jokin sopiva reaktio, joka joko
> neutraloisi kaasut kohtuullisen haitattomiksi, tai sitten niist�
> tulisi sen verran pitk�ketjuisia molekyylej�, ett� ne voisi ker�t�
> johonkin pienireik�iseen suotimeen. T�m�n j�lkeen kaasut ohjattaisiin
> suoraan ulkoilmaan, mahdollisesti sit� ennen niihin voitaisiin
> sekoittaa "puhdasta" huoneilmaa.
>  Mit� sanovat ryhm�n kemiaa osaavat ihmiset?

[Se ryhm�, jossa on ihmisi�, jotka luulevat osaavansa kemiaa,
on sfnet.tiede.kemia.] K�yt�nn�ss� sy�vytyksest� tulevat kaasu-
m��r�t ovat sen verran pieni�, ett� pelkk� tuulettaminen ulko-
ilmaan riitt��. Ferrrikloridilla ei kaasua tule, suolahapolla
tuolta tulee mahdollisesti HCl, O2 tai jopa Cl2 (viimeinen
ep�todenn�k�inen), joista mik��n ei ole pieniss� pitoisuuksissa
ulkoilmassa kovinkaan vaarallinen. Muut prosessit voivat tuottaa
esimerkiksi ammoniakkia.

Laitosmaisessa prosessissa kaasujen puhdistaminen on varmasti
tarpeen, mutta kotik�yt�ss� pienill� ainem��rill� pelkk�
tuulettaminen (tai parvekkeella tekeminen :) riitt��.

Noilla kaasuilla on yleens� kolme haittavaikutusta. Ne voivat
olla ihmiselle haitallisia, kiinteist��/irtaimistoa sy�vytt�-
vi� tai luonnolle vaarallisia. Pieniss� m��riss� l�hinn� tuo
terveyspuoli on ongelma. Eli oman turvallisuuden vuoksi nuo on kyll�
hyv� tuulettaa pihalle. Onneksi sek� kloori ett� ammoniakki
ilmaisevat olemassaolonsa herk�lle nenulle ennen kuin ovat
vaarallisia.

Itse teen ty�ss�ni pieni� sy�vytyksi� pihalle tuulettavassa
vetokaapissa. Kemian alalla myrkyllisempi�kin asioita tehd��n
moisissa, joten kyll� tuo pieneen k�ytt��n riitt��.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: "Harri Suomalainen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: nopea sy�vytys kotioloissa, myrkkykaasujen hallinta
Lines: 101
Organization: Blurb
MIME-Version: 1.0
Content-Type: text/plain;
	charset="iso-8859-1"
Content-Transfer-Encoding: quoted-printable
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2314.1300
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2314.1300
Message-ID: 
Date: Fri, 09 Jul 1999 06:06:35 GMT
NNTP-Posting-Host: 192.49.89.45
X-Trace: read2.inet.fi 931500395 192.49.89.45 (Fri, 09 Jul 1999 09:06:35 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Fri, 09 Jul 1999 09:06:35 EET DST

Ville Voipio  wrote in message =
news:[email protected]...
> on sfnet.tiede.kemia.] K=E4yt=E4nn=F6ss=E4 sy=F6vytyksest=E4 tulevat =
kaasu-
> m=E4=E4r=E4t ovat sen verran pieni=E4, ett=E4 pelkk=E4 tuulettaminen =
ulko-
> ilmaan riitt=E4=E4.

N=E4in juuri. Itse en edes tuuleta ulkoilmaan vaan tyydyn normaaliin
hyv=E4=E4n ilmanvaihtoon. Ferrikloridilla tulee ilmaan selv=E4 hyvin =
hento
dispersio rauta- ja kupariyhdisteit=E4. Tuon huomaa l=E4hinn=E4 siit=E4,
ett=E4 pitk=E4 oleskelu huoneessa tuo liev=E4n metallisen maun suuhun.
T=E4m=E4 riippuu tietysti siit=E4 millainen kuplitussysteemi kippoon on
j=E4rjestetty.

> Ferrrikloridilla ei kaasua tule, suolahapolla
> tuolta tulee mahdollisesti HCl, O2 tai jopa Cl2 (viimeinen
> ep=E4todenn=E4k=F6inen), joista mik=E4=E4n ei ole pieniss=E4 =
pitoisuuksissa

Suolahappo + vetyperoksidi -liuoksella vapautuu pieni=E4 m=E4=E4ri=E4
HCl ilmaan. Ei noista haittaa ihmiselle ole, m=E4=E4r=E4t ovat ihan =
olemattomia.
Sen sijaan erin=E4iset metalliset objektit kuten vesihanat yms =
sy=F6pyv=E4t
kyll=E4 pidemm=E4n p=E4=E4lle aika hyvin. Korroosio-ongelmien takia on
v=E4ltt=E4m=E4t=F6nt=E4 j=E4rjest=E4=E4 ilman kohdepoisto tuolla =
menetelm=E4ll=E4.

T=E4lt=E4kin v=E4lttyy jos k=E4ytt=E4=E4 suolahapon sijasta vaikka =
rikkihappoa.
Rikkihappo + vetyperoksidi on ihan yht=E4 hyv=E4 (tai no, ainakin =
l=E4hes
yht=E4 hyv=E4 jos tarkkoja ollaan :) Korroosiopulmia ei t=E4ll=F6in =
tule.

> ulkoilmassa kovinkaan vaarallinen. Muut prosessit voivat tuottaa
> esimerkiksi ammoniakkia.

Tai ennemminkin typen oksideja. Ainakin ammoniumpersulfaattia
k=E4ytett=E4ess=E4 huomaa heikosti tuuletetussa huoneessa selv=E4n =
(suht.
hennon) typen oksidien tuoksun. Ainakin kuplitetulla systeemill=E4,
joka oli l=E4mmitetty oli tuo selv=E4sti havaittavissa. Kylm=E4n=E4h=E4n
tuo on taas ihan onnetonta.

T=E4m=E4n merkitys harrastelijalle lienee aika v=E4h=E4inen, kun =
kyseinen
litku ei kest=E4 pitk=E4=E4 s=E4ilyttely=E4 vaan menett=E4=E4 tehonsa =
1-2 viikossa
ihan t=E4ysin.

K=E4ytett=E4ess=E4 natriumpersulfaattia ei typen oksideja pit=E4isi =
tulla ja
kuulemma litkun kestoik=E4kin on huomattavasti pidempi.
=20
> Noilla kaasuilla on yleens=E4 kolme haittavaikutusta. Ne voivat
> olla ihmiselle haitallisia, kiinteist=F6=E4/irtaimistoa sy=F6vytt=E4-
> vi=E4 tai luonnolle vaarallisia. Pieniss=E4 m=E4=E4riss=E4 l=E4hinn=E4 =
tuo
> terveyspuoli on ongelma. Eli oman turvallisuuden vuoksi nuo on kyll=E4
> hyv=E4 tuulettaa pihalle.

N=E4in juuri. Etenkin kun muistaa ett=E4 aineille voi tapahtua kuitenkin
jonkinlaista herkistymist=E4. T=E4ll=F6in oirekynnys voi ajan mittaan =
laskea,
mik=E4 ei ole harrastuksen kannalta yht=E4=E4n mukavaa.

Itse en pahemmin tuulettele (vaikea j=E4rjest=E4=E4 =
k=E4yt=E4nn=F6ss=E4). En vain
oleskele pitki=E4 aikoja tiloissa miss=E4 on kuplitus p=E4=E4ll=E4 tai =
ollut p=E4=E4ll=E4
juuri v=E4h=E4n aikaa sitten. N=E4in altistus pysyy taatusti =
riitt=E4v=E4n alhaisena.
Ei nuo vapautuvat m=E4=E4r=E4t kuitenkaan mit=E4=E4n kovin pahoja ole.

> Itse teen ty=F6ss=E4ni pieni=E4 sy=F6vytyksi=E4 pihalle tuulettavassa
> vetokaapissa.

Vetokaappi olisi ehdottoman n=E4pp=E4r=E4. Itsekin olen pohtinut miten =
moisen
saisi rakennettua kotiin, mutta sopivaa reitti=E4 ilmanvaihtoputkelle ei =
vain
ole. Tietysti tilaakaan vetokaapille ei yleens=E4 kotona ole.

S=E4h=E4k=E4mmill=E4 litkuilla on sitten syyt=E4 muistaa muut vaarat, =
kuten roiskeet!
Joku v=E4kev=E4 happo/vetyperoksidi -liuos sy=F6vytt=E4=E4 kyll=E4 levyn =
muutamassa
sekunnissa (ja j=E4lki on mahtava!). K=E4sill=E4 tai silmiss=E4 =
tuollainen tekee my=F6s
pahaa j=E4lke=E4. Suojahanskat ovat silloin ihan pakolliset samoin kuin =
roiskeilta
suojaavat suojalasit. Suojalaseja nyt tarvitaan mielell=E4=E4n tietysti =
jo levyj=E4
kehitelless=E4: lipe=E4 on tosi h=E4ijy=E4 silmiss=E4!

Harri Suomalainen



From: JiiPee 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: =?iso-8859-1?Q?S=E4hk=F6asennuksista?=
Date: Thu, 08 Jul 1999 22:17:39 +0300
Organization: PSX - Is all you need!
Lines: 22
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: clxxv.kdyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.6 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: fi,en

Jouko Uimonen wrote:

> Yll�olevasta rohkaistuneena esit�n alaa tunteville jatkokysymyksen:
> Voidaanko nykyisten s��d�sten mukaan k�ytt�� pelkk�� MMJ kaapelointia
> kiinteist�n s�hk�asennuksissa entisen putkitus/kytkent�johdin (MKJ)
> k�yt�nn�n sijaan ?

Saa ja tarkoitat varman ML tai MK johtoa tolla MKJ:ll�... Nykyisin
putketon uppoasennus MMJ:t� k�ytt�en on sallittua. Helvetin nopeaa tehd�
putkittamiseen n�hden, mutta muutos ty�t alkaakin olla eriasia.
Suosteltavaa onkin tehd� valaisinpisteille ja kytkimille asennus
putkittamalla. T�ll�in voidann j�lkik�teen muuttaa tai lis�t� roinaa
tarpeen mukaan.
 
> Jos voidaan, aiheuttaako MMJ kaapelointi erityisvaatimuksia asennukselle ?

Ei mit��n erityist�. MMJ:t� ei saa sitoa/naulata kiinni tiuhaan.
Annetaan kaapelin "roikkua" ja l�pivienteihin laitetaan JM20 tai JM16.
Niin ja t�rkein: EI SAA HAUDATA VILLOJEN V�LIIN!!! Alkaa muuten kaapeli
l�mpenem��n liikaa.



From: [email protected] (J. Reinikainen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka,finet.koti.tee-se-itse
Subject: Re: S�hk�asennuksista
Reply-To: [email protected]
Message-ID: <[email protected]>
X-Newsreader: Forte Free Agent 1.11/32.235
Lines: 46
Date: Fri, 09 Jul 1999 20:31:07 GMT
NNTP-Posting-Host: 195.156.245.2
X-Trace: read2.inet.fi 931552267 195.156.245.2 (Fri, 09 Jul 1999 23:31:07 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Fri, 09 Jul 1999 23:31:07 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services

Sat, 03 Jul 1999 18:01:36 GMT "Kari Huhtama"
 kirjoitti seuraavaa:

> kaapelien liitt�mist� varten. Lis�ksi kaapeleiden vedossa on huomioitava se
> ett� kaapelin ymp�rille j�� riitt�v�sti vapaata tilaa, jotta kaapeli p��see
> v�ist�m��n sein��n mahdollisesti iskett�v�� naulaa.

Mik� onkin sitten aika paljon teoriaa.  Nykyisin sein��n laitetaan
yleens� kipsilevy� ja MMJ menee villan jommalla kummalla puolen.
Kipsilevyyn ei yleens� naulata kuin runkotolppien kohdalla.  Suurempi
naulariski on katossa, joita paneloidaan aika paljon.  Painailma-
naulain ja ohut viimeistelynaula l�vist�� MMJ:n osuessaan - j�ykk�
kaapeli ei paljon v�ist� ter�v�� ja eritt�in nopeaa naulaa.
Kannattaakin valita naulan pituus siten, ettei se mene l�pi
panelin alla olevasta koolauksesta.

Katselin oman talon katossa MMJ-nippuja, kun levytin katot ensin
kipsilevyll�: jos siihen kasaan osuu ylipitk� ruuvi naulasta
puhumattakaan, on kaapelivaurio melko varma.  Varsinkin kattoris-
tikoiden kohdalla harvalaudoituksen v�liss� menev�t MMJ:t t�ytt�v�t
paikoitellen l�hes koko lautav�lin, koska nykytaloissa on kaapelia
jo niin paljon.  Kattopanelin koolaus kannattaa laittaa harva-
laudoituksen kanssa samansuuntaisesti ja samoille kohdille, ettei
kaapeleita j�� naulan tavoitettaviksi.

Sama ongelma on putkellisen asennuksen kanssa.  Jos langat vet��
putkiin ennen kattojen tekoa, voi saada vaikean korjattavan.  Put-
keen tunkeutunut naula est�� helposti lankojen ulosvet�misen.  Jos
taas tekee katot ensin ja vet�� langat vasta sitten, aiheuttaa tyhj�n
putken l�pi menev� naula varmoja vaikeuksia.

Kyll� MMJ:n k�ytt� helpottaa ja nopeuttaa asennusty�t�.  Kaapeli-
vetojen korjaamiseen tai uusimiseen ei sitten olekaan k�yt�nn�ss�
mit��n mahdollisuuksia rakenteita avaamatta tai k�ytt�m�tt�
pinta-asennusta.  Putkellisessa asennuksessa on edes jokin
uusintamahdollisuus, mutta putkien sovittaminen ahtaisiin
paikkoihin ja seinien yl�reunoihin (kun k��nnyt��n kattolevy-
tyksen alle) aiheuttaa melkoista v��ntely� ja jousiakrobatiaa.
Putkitusty�n hankaluus viel� korostuu, jos asennusta tehd��n
talvipakkasilla.  Joku saisi ihan tosissaan kehitt�� johdottoman
asennuksen...  ;)

--Jukka

--------
Jos vastaat maililla, siivoa sotkut pois osoitteesta.

From: Jussi =?iso-8859-1?Q?M=E4=E4tt=E4?= 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Pic ohjelmointi opas
Date: Mon, 12 Jul 1999 08:48:22 +0300
Organization: VTT Elektroniikka
Lines: 15
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: ele361.ele.vtt.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.6 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: en

"Markus M." wrote:
> Mist�h�n netist� l�ytyisi jonkilainen Pic ohjelmointi opas. Tai jos joku
> tiet�� jonkun hyv�n kirjan joka l�htisi ihan alkeista ja olisi suhteellisen
> selke�.

Mulkaseppas seuraavia:
http://www.pp.clinet.fi/~newmedia/pic/
http://www.eunet.fi/staff/jaakko/pic/picprog.html


	-Jussi
_____________________________________
\ \ /_/__ __/__ __/ Jussi M��tt�
 \ \_/  _/    _/   [email protected]
  \_/  _/    _/   VTT Elektroniikka

From: "Harri Suomalainen" 
Newsgroups: sfnet.atk.laitteet,sfnet.harrastus.elektroniikka,sfnet.harrastus.ilmailu
Subject: Re: Rakenna lentokoneen ohjaamo?
Lines: 38
Organization: Blurb
MIME-Version: 1.0
Content-Type: text/plain;
	charset="iso-8859-1"
Content-Transfer-Encoding: quoted-printable
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2314.1300
X-Mimeole: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2314.1300
Message-ID: 
Date: Tue, 13 Jul 1999 07:22:46 GMT
NNTP-Posting-Host: 192.49.89.45
X-Trace: read2.inet.fi 931850566 192.49.89.45 (Tue, 13 Jul 1999 10:22:46 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Tue, 13 Jul 1999 10:22:46 EET DST


Ville Mattila  wrote in message =
news:[email protected]...
> realistinen ollut, mutta itse=E4ni j=E4i kaivamaan asia, ett=E4 miten =
t=E4llaiset
> normaalit kytkimet ja nippelit saadaan toimimaan kuten tietokoneen
> n=E4pp=E4imist=F6? Eli ilmeisesti yksi kytkin l=E4hetti jonkun =
n=E4pp=E4imist=F6komennon
> tietokoneelle.

Tuo on yksi varsin k=E4tev=E4 tapa.  N=E4pp=E4imist=F6=E4 emuloi tosi =
helposti jollain
mikrokontrollerilla.

Toinen (v=E4h=E4n k=E4ytetty, mutta k=E4tev=E4!) tapa on k=E4ytt=E4=E4 =
tuota n=E4pp=E4imist=F6n
ja hiiren emulointia varten olevaa rajapintaa joka on ainakin NT:ll=E4 =
ja 95:lla.
Periaatteessa tuo toimii siten ett=E4 n=E4pp=E4imet ja hiiren =
liikutukset l=E4hetet=E4=E4n
RS232-portin kautta koneelle. Asetukset moiselle l=F6ytyy  Control
Panel/Accessibility -kohdasta SerialKey -nimisen=E4. Tuolle on my=F6s =
kiva
dokumentointi olemassa jossain MS:n sy=F6vereiss=E4 ainakin.

Joskus tollanen hakkaa mennen tullen esim. n=E4pp=E4imist=F6n =
emulaation, etenkin
kun my=F6s hiirt=E4 voi emuloida samalla! RS232-liikenne on lis=E4ksi =
yleens=E4 aika
helppo toteuttaa. Tuo toimii k=E4sitt=E4=E4kseni normaalin n=E4ppiksen =
ja hiiren rinnalla
eli k=E4tev=E4 my=F6s niille, jotka haluavat viritt=E4=E4 koneeseensa =
kiinni useamman
n=E4ppiksen ja/tai hiiren. :)

Harri



From: "Harri Suomalainen" 
Newsgroups: sfnet.atk.laitteet,sfnet.harrastus.elektroniikka,sfnet.harrastus.ilmailu
Subject: Re: Rakenna lentokoneen ohjaamo?
Lines: 38
Organization: Blurb
MIME-Version: 1.0
Content-Type: text/plain;
	charset="iso-8859-1"
Content-Transfer-Encoding: quoted-printable
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2314.1300
X-Mimeole: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2314.1300
Message-ID: 
Date: Tue, 13 Jul 1999 07:22:46 GMT
NNTP-Posting-Host: 192.49.89.45
X-Trace: read2.inet.fi 931850566 192.49.89.45 (Tue, 13 Jul 1999 10:22:46 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Tue, 13 Jul 1999 10:22:46 EET DST


Ville Mattila  wrote in message =
news:[email protected]...
> realistinen ollut, mutta itse=E4ni j=E4i kaivamaan asia, ett=E4 miten =
t=E4llaiset
> normaalit kytkimet ja nippelit saadaan toimimaan kuten tietokoneen
> n=E4pp=E4imist=F6? Eli ilmeisesti yksi kytkin l=E4hetti jonkun =
n=E4pp=E4imist=F6komennon
> tietokoneelle.

Tuo on yksi varsin k=E4tev=E4 tapa.  N=E4pp=E4imist=F6=E4 emuloi tosi =
helposti jollain
mikrokontrollerilla.

Toinen (v=E4h=E4n k=E4ytetty, mutta k=E4tev=E4!) tapa on k=E4ytt=E4=E4 =
tuota n=E4pp=E4imist=F6n
ja hiiren emulointia varten olevaa rajapintaa joka on ainakin NT:ll=E4 =
ja 95:lla.
Periaatteessa tuo toimii siten ett=E4 n=E4pp=E4imet ja hiiren =
liikutukset l=E4hetet=E4=E4n
RS232-portin kautta koneelle. Asetukset moiselle l=F6ytyy  Control
Panel/Accessibility -kohdasta SerialKey -nimisen=E4. Tuolle on my=F6s =
kiva
dokumentointi olemassa jossain MS:n sy=F6vereiss=E4 ainakin.

Joskus tollanen hakkaa mennen tullen esim. n=E4pp=E4imist=F6n =
emulaation, etenkin
kun my=F6s hiirt=E4 voi emuloida samalla! RS232-liikenne on lis=E4ksi =
yleens=E4 aika
helppo toteuttaa. Tuo toimii k=E4sitt=E4=E4kseni normaalin n=E4ppiksen =
ja hiiren rinnalla
eli k=E4tev=E4 my=F6s niille, jotka haluavat viritt=E4=E4 koneeseensa =
kiinni useamman
n=E4ppiksen ja/tai hiiren. :)

Harri



From: Mika Iisakkila 
Newsgroups: sfnet.atk.laitteet,sfnet.harrastus.elektroniikka,sfnet.harrastus.ilmailu
Subject: Re: Rakenna lentokoneen ohjaamo?
Date: 13 Jul 1999 13:41:28 +0300
Organization: Mila Kajas Appreciation Society
Lines: 13
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: saukko.pingrid.fi [194.100.43.158]
NNTP-Posting-User: mika
X-Newsreader: Gnus v5.4.65/Emacs 19.34

"Harri Suomalainen"  writes:
> Periaatteessa tuo toimii siten ett� n�pp�imet ja hiiren liikutukset l�hetet��n
> RS232-portin kautta koneelle. Asetukset moiselle l�ytyy  Control
> Panel/Accessibility -kohdasta SerialKey -nimisen�.

Kas perhana... ikin� pannutkaan merkille koko vekotinta.

Ja kolmas tapa tietysti on raiskata n�pp�imist� ja lis�t� ne omat
nappulat olemassaolevien rinnalle. Kytkimi� ne n�pp�imetkin ovat.
Tosin sitten alkaa olla melko tavalla naimisissa sen yhden ja saman
simulaattoriohjelman kanssa.
-- 
http://www.hut.fi/u/iisakkil/         - Tai jotain.

From: Ahonen Santtu 
Newsgroups: sfnet.atk.laitteet,sfnet.harrastus.elektroniikka,sfnet.harrastus.ilmailu
Subject: Re: Rakenna lentokoneen ohjaamo?
Date: Sun, 18 Jul 1999 00:56:15 +0300
Organization: TeamWARE Group Oy
Lines: 17
Message-ID: <[email protected]>
Reply-To: [email protected]
NNTP-Posting-Host: icl192146152.icl.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.5 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en,fi


Ville Mattila wrote:
> Eli jos jollain on ratkaisuja/ehdotuksia/muita kommentteja kyseisest�
> "projektista", l�hetelk�� t�nne ryhm��n!

Maailmalla tosiharrastajat ovat rakentaneet ohjaamonsa EPIC:n p��lle

    http://www.cris.com/~Rrelect/
    http://www.cris.com/~Rrelect/epic/info/teaser.shtml

Vastaavia kortteja on toki muitakin...

Regards, Stu
-----------------------------------------------------------------------
Santtu Ahonen   WB#StuBit Icebreakers    DoD#2041   MMAF    MC BajaHill
[email protected]    http://www.compart.fi/stu/     HD 1200 Panhead
Opinions presented here are not necessarily the opinions of my employer

From: Kristian Ukkonen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Kondensaattorin korvaus suuremmalla?
Date: Wed, 14 Jul 1999 18:12:20 +0200
Organization: KU-Resonant Research
Lines: 38
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cc-dialin3-62.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: nntp.hut.fi 931965010 21573 130.233.251.190 (14 Jul 1999 15:10:10 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 14 Jul 1999 15:10:10 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.06 [en] (Win95; I)

Olli Sirki� wrote:
> Eik� siis ole mit��n haittaa, jos k�ytt�� suurempaa kondensaattoria
> kapasitanssiltaan (vai mik� se nyt sitten oli) kun esim. jossain
> rakennusohjeessa on. Siis vaikka jos ohjeessa sanotaann ett� pit�� olla 1
> uF, ja laittaakin 2,2uF niin onko haittaa?
> 
> Helppo kysymys mutta tahdon varmistuksen. Kiitos.

Riippuu t�ysin konkan tarkoituksesta kytkenn�ss�.

Sopivasti yleist�en mikrofaradiluokan konkat (elkot yleens�)
ovat kytkenn�iss� poweripuolella (tai yleist�en k�ytt�j�nnitteen
ja maan v�lill�, energiaa varastoimassa) ja siten vaikka konkka 
olisi isompikin, ei siit� mit��n haittaa ole, vaan hy�ty�. 
��rimm�isess� tilanteessa (konkan latausvirtapiikki suurenee 
liikaa) sitten alkaa olla haittaa, mutta tuo 1u -> 2u2 (ja
muu ei-monen-dekadin-muutos) on ihan ok. 

Sitten muut pienemm�t konkat. Todenn�k�isyys, ett� ovat
kytkenn�ss� jossain ajoitus tms. tarkoituksessa, nousee ja
n�it� ei voi vaihtaa muuttamatta kytkent�� muuten alkuper�isen
toiminnallisuuden s�ilytt�miseksi. Yleisesti kuitenkin
poweripuolen pienet konkat, jotka ovat elkon rinnalla, voi
huoletta vaihtaa isommiksi.

Eli yhteenvetona: elkot ja niiden rinnalla olevat muut konkat
voi vaihtaa isompiin, kun ovat k�ytt�j�nnitteen ja maan v�lill�.

Tuo ON sitten yleistys, eli poikkeuksia voi tulla vastaan, mutta
vaatii harvinaisen systeemin - joku resonant-charging konkan
lataussysteemi laseripowereissa tms..

Samoin AINA voi laittaa suuremman j�nnitekeston omaavan konkan,
vaikka skemoissa olisi speksattu alhaisempi j�nnitekestotarve.
Ainut rajoitus silloin on konkan isompi fyysinen koko, ett� 
mahtuu piirilevylle.

  Kristian Ukkonen.

Message-ID: <[email protected]>
Date: Wed, 14 Jul 1999 15:47:54 +0000
From: Madis Kaal 
X-Mailer: Mozilla 4.61 [en] (Win95; I)
X-Accept-Language: en
MIME-Version: 1.0
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Parhaat PCB-softat
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Lines: 4
NNTP-Posting-Host: 194.204.31.211
X-Trace: 931967299 24519 (none) 194.204.31.211


> Mit� muita, kuin pcb l�ytyy Linuxille ??

Eaglesta on olemassa Linux versio.

From: Jouni Kaskiharju 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Parhaat PCB-softat
Date: Thu, 15 Jul 1999 07:16:03 +0200
Organization: Technical Research Centre of Finland
Lines: 27
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: konjak.kon.vtt.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.6 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: en

Madis Kaal wrote:
> 
> > Mit� muita, kuin pcb l�ytyy Linuxille ??
> 
> Eaglesta on olemassa Linux versio.

Itse olen k�ytt�nyt jo 6 vuotta EE Designer ver. 3.
Toimii dossissa tai 95/98/NT kokoruudussa.
Potkua ei todellakaan tarvita koneelta,
alunperin py�ritin sit� 386/25 eik� t�kkinyt.. :)
Saa luoda omat komponentit eik� mit��n rajoituksia.
Shareware osaa melkein kaikki temput ja tulostus
k�y k�tevimmin verkossa kun outputtaa possuksi ja
vaikkapa ghostviewerill� laserille tulostaa,
tai sitten kylm�sti 'copy file.??? kirjoitin'.
12 layeria ja gerber ym. ym...
L�ytynee simtelist� ainakin..
Malli siit� mit� voisi tehd�:

http://come.to/mp3audio



-- 
���������������������������������

     [email protected]

From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Elkon korvaus polkolla?
Date: 15 Jul 1999 10:53:15 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 43
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 932025195 9609 130.233.224.50 (15 Jul 1999 07:53:15 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 15 Jul 1999 07:53:15 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

"Sami Kuupas"  writes:

> Vanhoihin putkivahvareihin on tosi vaikea l�yt�� sopivia elkoja vanhojen
> tilalle. Helpommin sit�vastoin l�ytyy polkoja samoilla arvoilla. ja kun
> valmistustekniikkakin on kehittynyt, ei kokokaan ole paljon suurempi kuin
> sen ajan elkoilla. Onko siit� jotakin haittaa, jos korvaa suotoelkon
> vastaavalla polkolla?

Juu-u. Huonolla tuurilla putkivahvistimen saundi muuttuu
puhtaammaksi :) Jos j�nnitekesto on riitt�v�, polko on
aina parempi kuin elko. Polko vuotaa v�hemm�n, on nopeampi,
kest�� pidemp��n, ei ole niin herkk� l�mp�tilalle, ei
ole polarisoitu. Lis�ksi kannattaa katsoa tantaalikonkkia,
niist� l�ytynee sopivia arvoja vanhojen elkojen tilalle.

Yleens� kondensaattorien hyvyysj�rjestys menee osapuilleen
n�in:

Tyhji�kondensaattori
Ilmaeristeinen
Silver-mica
Keraaminen
Muovi (polystyreeni, -eteeni, -propyleeni)
Tantaali
Elektrolyytti

Listalla alempana olevan voi l�hes aina korvata ylemp�n�
olevalla, jos kapasitanssiarvo on oikea, ja jos j�nnite-
kesto riitt��. Signaalitiell� pit�isi v�ltt�� tantaaleja
ja elektrolyyttej� niitten eritt�in ik�v�n k�yt�ksen vuok-
si. K�yt�nn�ss� valitettavasti lista on my�s jonkinlainen
kapasitanssij�rjestys; ylimp�n� olevat ovat kapasitanssil-
taan pieni�.

Lis�ksi tuolla alkup��ss� on joitakin hieman hinnakkaita
ratkaisuja... Harvemmalla on heitt�� romulaatikosta kovin
monta tyhji�kondensaattoria.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: Kristian Ukkonen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Elkon korvaus polkolla?
Date: Thu, 15 Jul 1999 14:44:00 +0200
Organization: KU-Resonant Research
Lines: 45
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cc-dialin2-28.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: nntp.hut.fi 932038909 12290 130.233.251.92 (15 Jul 1999 11:41:49 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 15 Jul 1999 11:41:49 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.06 [en] (Win95; I)

Ville Voipio wrote:
> Yleens� kondensaattorien hyvyysj�rjestys menee osapuilleen
> n�in:
> 
> Tyhji�kondensaattori
> Ilmaeristeinen
> Silver-mica
> Keraaminen
> Muovi (polystyreeni, -eteeni, -propyleeni)
> Tantaali
> Elektrolyytti

En olisi ihan samaa mielt�.. Ehk� n�in:

Tyhj�konkka 
pulssi-polypropyleenikonkka
muut

Noista muista en ala kommentoimaan, kun riippuu todella
paljon materiaalista. Esim. keraaminen konkka voi olla
surkea ominaisuuksiltaan (halpa) tai sitten todella
erinomainen pulssikonkka (sikakallis) - keraameja on
paljon erilaisia. Samoin muovikonkat riippuen dielektreetista 
voi olla hyv� (pulssipolypropyleeni on paras yleisesti 
saatavista (ja kallis), yleens�kin ominaisuudet vaihtelee 
rakennustavan (foliot, metallisoitu, end-foil, yms.) ja 
dielektreetin mukaan. Sitten viel� tulee j�nnitekesto, 
joka m��r�� paljon - esim. ilmaeristeinen on k�ytt�kelvoton 
kilovolttitasolla, kun koronah�vi�t on �lytt�m�t. Tuon
lis�ksi sitten vaikka j�nnitemuutosnopeus (kV/us), mik�
voi olla pulssipolypropyleenilla 10kV/us (Philips kp376),
ja virranmuutosnopeus (kA/us). 

Eli tuommoisen YLEISEN paremmuus-listan tekeminen on t�ysin 
mahdotonta. Parametreja, joilla mitata paremmuutta, on niin 
paljon, ett� olisi pakko laittaa jotain suhteutuskertoimia 
jokaiselle ominaisuudelle yhden (per konkka) paremmuusluvun 
saamiseksi, ja sittenkin nuo kertoimet liittyisiv�t T�YSIN 
k�ytt�tarkoituksesta. 

Eriasia on sitten tehd� listoja siit� mik� konkka on
korvattavissa mill� konkalla.. Semmoisen listan tekeminen olisi
_v�h�n_ realistisempaa, mutta ei paljoa. :(

  Kristian Ukkonen.

From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Elkon korvaus polkolla?
Date: 15 Jul 1999 22:07:11 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 41
Message-ID: 
	<[email protected]>
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 932065631 23381 130.233.224.50 (15 Jul 1999 19:07:11 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 15 Jul 1999 19:07:11 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

Kristian Ukkonen  writes:

> Eli tuommoisen YLEISEN paremmuus-listan tekeminen on t�ysin 
> mahdotonta. Parametreja, joilla mitata paremmuutta, on niin 
> paljon, ett� olisi pakko laittaa jotain suhteutuskertoimia 
> jokaiselle ominaisuudelle yhden (per konkka) paremmuusluvun 
> saamiseksi, ja sittenkin nuo kertoimet liittyisiv�t T�YSIN 
> k�ytt�tarkoituksesta. 

Pysyn edelleen v�itteess�ni. Jos konkkia pit�� (t�ss� tapauksessa
eritoten vanhan vehkeen rakentamisessa) korvata toisentyyppisill�,
list� on jotain tuohon suuntaan. Toki konkkalajien sis�ll� on isoja
eroja, erityisesti induktanssi ja siihen liittyv�t ilmi�t vaihtelevat
rakennustavan mukaan, rulla k�ytt�ytyy eri tavalla kuin pakka.

On toki joitakin erityissovelluksia (er��t RF-hommat, ter�vi�
pulsseja vaativat sovellukset), joissa tyypill� on paljonkin
merkityst�. N�m� ovat kuitenkin harvinaisia, harrastelijalle
viel� harvinaisempia. Ja jos t�llaiseen on rakennusohje, siell�
kyll� varmasti muistetaan kertoa tarkka tyyppi.

Aina voi todella olla niin huonosti suunniteltuja piirej�, ett�
konkkien induktansseja on k�ytetty hyv�ksi, tmv. T�ll�in voi
jopa elkon korvaaminen polkolla tehd� outoja. Mutta ei hyvin
suunnitellussa piiriss�.

Vai osaatko sanoa tuohon esitt�m��ni listaan liittyvi� poikkeuksia,
jotka hypp��v�t tavallisen elektroniikkaharrastajan eteen useinkin?
Nopeita pulsseja? Kilovolttien RF-j�nnitteit� ilmakonkassa? Itsell�ni
ainoa eteen tullut ei-RF-sovellus, jossa lista ei olisi toiminut,
liittyi tilanteeseen, jossa kondensaattorin toleranssi ja l�mp�tila-
kerroin oli t�rke�.

Eli v�it�n, ett� listaa noudattamalla harrastaja tekee vain aniharvoin
virheen.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: "Eero Alkkiom�ki" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Konvertteri MP3-soittimelle autoon
Date: Fri, 23 Jul 1999 18:15:28 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 14
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cdliii.jdyn.saunalahti.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3

T�ss� uutisryhm�ss� kyseltiin kytkent�� konvertterille, joka antaisi
tarvittavat j�nnitteet PC:n emolevylle. Kytkent�� kyseltiin sen verran
paljon, ett� s�hk�postini tukkeutui. Er��n viestin mukana tuli idea laittaa
kytkent� nettiin. Noh nyt se on siell�. Osoite on
http://www.saunalahti.fi/~eeroalk/konvert.htm . Tulevaisuudessa on tarkoitus
siisti� kytkent�� ja parannellakin sit�. Kysymyksi� voi kyll� heitt��
allaolevaan osoitteeseen, mutta kytkent�� en en�� s�hk�postin v�lityksell�
l�het�.

EA
[email protected]




From: Jouni Kaskiharju 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Konvertteri MP3-soittimelle autoon
Date: Sun, 25 Jul 1999 19:36:32 +0300
Organization: Technical Research Centre of Finland
Lines: 27
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: beerhouse.tky.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.6 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en,fi

"Eero Alkkiom�ki" wrote:
> 
> T�ss� uutisryhm�ss� kyseltiin kytkent�� konvertterille, joka antaisi
> tarvittavat j�nnitteet PC:n emolevylle. Kytkent�� kyseltiin sen verran
> paljon, ett� s�hk�postini tukkeutui. Er��n viestin mukana tuli idea laittaa
> kytkent� nettiin. Noh nyt se on siell�. Osoite on
> http://www.saunalahti.fi/~eeroalk/konvert.htm . Tulevaisuudessa on tarkoitus
> siisti� kytkent�� ja parannellakin sit�. Kysymyksi� voi kyll� heitt��
> allaolevaan osoitteeseen, mutta kytkent�� en en�� s�hk�postin v�lityksell�
> l�het�.
> 
> EA
> [email protected]

Tuosta laitteesta vaan ei taida tulla +12 V, kun auto on 'parkissa'..??
Eli siis kun akun j�nnite laskee jonnekin 12.3 volttiin..
Itse laitoin tuohonkin kohdin hakkurin. My�s -5 volttia l�ytyy, koska
on tarkoitus k�ytt�� viel� sarjaporttejakin ym.
Kytkis l�ytyy tuolta..

http://come.to/mp3audio

-- 

-----------------------------------
[email protected]
[email protected]

From: Reijo Hakala 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Konvertteri MP3-soittimelle autoon
Date: 26 Jul 1999 23:47:44 GMT
Organization: Technology, Pori
Lines: 34
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: it.spt.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
User-Agent: tin/pre-1.4-980618 (UNIX) (SunOS/5.5.1 (sun4m))

Eero Alkkiom�ki  wrote:

> Niin min�kin aluksi ajattelin, ja p��tin kokeilla. Akun j�nnite oli
> kiinalaisella mittarilla mitattuna 12.4V ja regun l�pi tuli 12V:a. Hakkuri
> on vaikeampi, kun vaatii kelaa, erikoiskonkkia, yms. Jotta kytkent� sopisi
> v�hemm�nkin rakentaneille en viitsinyt samaan kytkent��n laittaa kahta
> hakkuria. Tosin tuon kytkent�ni toimivuus voi olla v�h�n kiinni my�s laturin
> s��d�ist�. Lis��n t�h�n, ett� vaikeampi hakkurikytkent� on saatavissa
> Maximin sivuilta osoitteesta www.maxim-ic.com . Piirin MAX724:n datalehdest�
> l�ytyy kytkent� 12V.n hakkurin tekemiseen.

Parkeissa saattaa toimia hetken, mutta meneh�n v��nt�m��n virta-avain
START-asentoon. En ota vastuuta rikkoutuneen elektroniikan m��r�st�.

Sy�t�ss� olisi hyv� olla LC-suotimia ja akun napaj�nnite laskee
k�ynnistett�ess� huomattavan paljon alle 12 Voltin, joten vaatii 
kyll� hakkuria tai toisen akun kytkenn�lle.

Omassa virtal�hteess�:

	+5V	MAX724
	+12V	MAX771, Fettin� BUZ11A
	-12V	+5V:n hakkurikelassa toisiok��mi, josta tasasuuntaamalla
		ja 7912 regulaattorilla sopiva j�nnite.

Hieman virityksenomainen tuo -12V, mutta turha rakentaa omaa hakkuria
sille, kun tarvittava virta olemattoman pieni ja se on saatavissa
tuolla ep�standardilla tavalla.

Kytkenn�t l�hes 1:1 datalehdist�.


-- 
rhakala

From: Jouni Kaskiharju 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Konvertteri MP3-soittimelle autoon
Date: Tue, 27 Jul 1999 07:35:52 +0300
Organization: Technical Research Centre of Finland
Lines: 47
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: beerhouse.tky.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.6 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en,fi

Reijo Hakala wrote:

CLIPETICLIP...

> Sy�t�ss� olisi hyv� olla LC-suotimia ja akun napaj�nnite laskee
> k�ynnistett�ess� huomattavan paljon alle 12 Voltin, joten vaatii
> kyll� hakkuria tai toisen akun kytkenn�lle.

Tuota pohdinkin kovasti ja p��tin laittaa toroidin sy�tt��n ja t�yteen
lankaa, en ole induktanssia mitannut viel�... per�ss� 2200 �F lyytti
pikkasen tasoittamassa. duplexdiodi est�� startissa konkan tyhjentymisen
samalla suojaten v��rinkytkent�� ja induktiopotkua releen p��st�ess�.
(kytkent� http://come.to/mp3audio )
Luulen ett� tuo poweri toimii siin� 10 voltin korvilla viel�..

> 
> Omassa virtal�hteess�:
> 
>         +5V     MAX724
>         +12V    MAX771, Fettin� BUZ11A
>         -12V    +5V:n hakkurikelassa toisiok��mi, josta tasasuuntaamalla
>                 ja 7912 regulaattorilla sopiva j�nnite.
> 
> Hieman virityksenomainen tuo -12V, mutta turha rakentaa omaa hakkuria
> sille, kun tarvittava virta olemattoman pieni ja se on saatavissa
> tuolla ep�standardilla tavalla.

Laitoin "j�re�mm�n" negatiivisen j�nnitteen, koska my�hemmin saatan
tarvita
sit� opampeille (� 10 V) zeneroituina sek� ohjelmoitavalle equlle.
Ei tarvitse j�lkik�teen mietti� mist� virtaa.. :)

Toisaalta eih�n tuossa virityksess� tarvitsisi olla regua 7912??
Eik�s se menisi suoralla suhteella toisiok��min kierroksina 12/5 ?
J�nnitteen tarkkailuhan tehd��n jo +5 voltin linjasta.

> 
> Kytkenn�t l�hes 1:1 datalehdist�.
> 
> --
> rhakala

-- 

-----------------------------------
[email protected]
[email protected]

From: Mika Iisakkila 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: EPROM tyhjennyslamppuja, mist�?
Date: 29 Jul 1999 15:21:17 +0300
Organization: Mila Kajas Appreciation Society
Lines: 10
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: saukko.pingrid.fi [194.100.43.158]
NNTP-Posting-User: mika
X-Newsreader: Gnus v5.4.65/Emacs 19.34

Klaus Hauta-aho  writes:
> Ostin t�h�n tarkoitukseen aikoinaan Philipsin tekem�n lampun. En
> oikein tied� mik� lamppu se on, muttei se kuitenkaan mik��n
> loisteputki ole. Siin� on normaali e27 kierrekanta ja lasiosan mitat
> ovat n. 25x120mm. Kannassa lukee tyyppin� TUV 6W.

Lienee desinfiointilamppu. Toimii hyvin, tyhjent�� eprommit, tappaa
bakteerit ja suojaamattomat myki�t...
-- 
http://www.hut.fi/u/iisakkil/         - Tai jotain.

From: Jouni Kaskiharju 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Potkustarttia puhaltimille?
Date: Tue, 27 Jul 1999 07:43:04 +0300
Organization: Technical Research Centre of Finland
Lines: 32
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: beerhouse.tky.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.6 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en,fi

Jari Karppanen wrote:
> 
> Hiljenn�n 12V puhaltimien nopeutta pudottamalla niiden
> nopeutta 4W kest�v�n s��t�vastuksen avulla (+-piuhassa),
> mutta ongelmaksi tulee se ett� puhaltimet eiv�t en��
> k�ynnisty "liian" alhaisella j�nnitteell� vaikka normaaliin
> k�ytt��n se riitt�isikin.
> 
> Miten saisin toteutettua sellaisen, ett� kun tietokone
> k�ynnistet��n, puhaltimet saisivat 12V j�nnitett� vaikka
> pari sekuntia? Eli se s��t�vastus ohitettaisiin v�h�ksi
> aikaa, mutta loppuajan virta kulkisi vastuksen kautta?
> 
> Silloin puhaltimet saisivat tarpeeksi potkua jotta ne
> l�htev�t py�rim��n, mutta olisivat hiljaa lopun aikaa.
> 
> Ilmeisesti jonkinlainen releviritys olisi paras?
> (Olen melkoisen vihre� elektroniikka-asioissa)
> 
> Kiitos avusta.

Kokeilepa laittaa sen potikan rinnalle sopivan kokoinen
elko. Kapasitanssi riippuu puhaltimen virrasta...
Aluksi virta kulkee lyytin l�pi puhaltimen saadessa hetken
t�yden j�nnitteen, pikkuhiljaa hidastuu sitten sen
vastuksen rajoittamaan arvoon.

-- 

-----------------------------------
[email protected]
[email protected]

From: "seppo toivari" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Potkustarttia puhaltimille?
Date: Tue, 27 Jul 1999 23:47:33 +0300
Organization: Global One Finland News server
Lines: 40
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: pm114.wwnet.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3

Tuota noin, en ole Guru enk� spurgu, mutta tuollainen pc-powerin tuuletin on
k�t�stetty j��hdytt�m��n 20A virtal�hdett� ja sen starttia vauhdittaa 4700�F
konkka ja vastuksena on 30V 20mA lamppu.  Yhden tehonapin p��lle on
hetiheti-liimalla laitettu l�mp�tila-anturi mik� on sen lampun rinnalla sit�
kovempaa k�ytt�� varten, kun ei pelk�st��n kuuntelemalla saa qsoja pidetty�.
t. Seppo  [email protected]

jukka rajala kirjoitti viestiss� <01bed81a$3dc088d0$a104c2c0@w00230a147>...
>
>
>Jari Karppanen  wrote in article
><[email protected]>...
>> Hiljenn�n 12V puhaltimien nopeutta pudottamalla niiden
>> nopeutta 4W kest�v�n s��t�vastuksen avulla (+-piuhassa),
>> mutta ongelmaksi tulee se ett� puhaltimet eiv�t en��
>> k�ynnisty "liian" alhaisella j�nnitteell� vaikka normaaliin
>> k�ytt��n se riitt�isikin.
>>
>> Miten saisin toteutettua sellaisen, ett� kun tietokone
>> k�ynnistet��n, puhaltimet saisivat 12V j�nnitett� vaikka
>> pari sekuntia? Eli se s��t�vastus ohitettaisiin v�h�ksi
>> aikaa, mutta loppuajan virta kulkisi vastuksen kautta?
>>
>> Silloin puhaltimet saisivat tarpeeksi potkua jotta ne
>> l�htev�t py�rim��n, mutta olisivat hiljaa lopun aikaa.
>>
>> Ilmeisesti jonkinlainen releviritys olisi paras?
>> (Olen melkoisen vihre� elektroniikka-asioissa)
>>
>> Kiitos avusta.
>>
>>
>> Ilmeisesti puhaltimet on pc-puhaltimia,eli harjattomia moottoreita? Mun
>   mielest� niiden ominaisuus on tuo huono k�ynnistyvyys jos
>k�ytt�j�nnitett�-virtaa
>   rajoitetaan etuvastuksella,mit� sanoo alan aidot gurut?
>
> Jukka



From: Mika Luukkanen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Potkustarttia puhaltimille?
Date: Tue, 27 Jul 1999 09:52:29 +0300
Organization: Clinet, Espoo, Finland.
Lines: 59
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: 194.100.114.89 [194.100.114.89]
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: quoted-printable
X-Mailer: Mozilla 4.51 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en

Jari Karppanen wrote:

>
> Miten saisin toteutettua sellaisen, ett=E4 kun tietokone
> k=E4ynnistet=E4=E4n, puhaltimet saisivat 12V j=E4nnitett=E4 vaikka
> pari sekuntia? Eli se s=E4=E4t=F6vastus ohitettaisiin v=E4h=E4ksi
> aikaa, mutta loppuajan virta kulkisi vastuksen kautta?
>

Seuraava yksinkertainen kytkent=E4 on alunperin tarkoitettu releen
ohjaukseen,
mutta soveltuu my=F6s tuulettimen ohjaamiseen.

                                           +  V+
                                           |
                                           |
                                          | |
                                          | |KUORMA
                                          | |
                                           |
                                  +--------+
                                  |        |
                                  |        |
              C1             Q1   |        |  Q2
IN1         | |                |--          --|              IN2
+-----------| |-----+---------||<-|        |->||-------------+
            | |     |          |--|        |--|
                    |             |        |
                   | |            |       | |
                   | |R1          |       | |R2
                   | |            |       | |
                    |             |        |
                    |             |        |
                    |             |        |
                   ---           ---      ---

Kytkenn=E4n idea on lyhyk=E4isyydess=E4=E4n seuraava:
1. Tuulettimen tapauksessa tulot IN1 ja IN2 kytket=E4=E4n V+:aan.
2. Kun koneen tehol=E4hde her=E4=E4 ja V+ nousee 12V:iin, ovat molemmat
   FETit Q1 ja Q2 johtavassa tilassa.
3. Q2 on aina johtavassa tilassa, joten sen kanavaresistanssin ja
   vastuksen R2 avulla voidaan m=E4=E4r=E4t=E4 kuorman l=E4pi kulkeva jat=
kuva
   virta.
4. C1 ja R1 muodostavat RC-piirin, jonka aikavakion avulla voidaan
   m=E4=E4ritell=E4 Q1:n johtamisaika. Kun C1 on varautunut, ei sen l=E4p=
i
   en=E4=E4 kulje virtaa, jolloin Q1:n Vgs laskee, ja lopulta Q1 lakkaa
   johtamasta.

--
*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*
Mika Luukkanen alias Nukkis    Email: [email protected]
EKE-Electronics LTD            Work :     +358-9-613 03 233
Piispanportti 7                Fax  :     +358-9-613 03 300
FIN-02240 ESPOO                GSM  :     +358-40-55 316 55
*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*



From: "Pauli �kkinen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka,sfnet.keskustelu.rakentaminen
Subject: Re: Halogeenilamput ja s�hk�nkulutus (Oli:Re: Halogeenilamput ja UV-s�teily)
Date: Tue, 3 Aug 1999 18:21:53 +0300
Lines: 31
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: kh95u2hel.dial.kolumbus.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3

Sis�valaistuksen t�rkein teht�v� on tuottaa valoa ihmisten, kotiel�inten ja
jopa viherkasvien tarpeisiin. T�m� toteutuu erinomaisesti loistevalaisimin
toteutetussa ep�suorassa valaistuksessa: Tarvittava valoteho tuotetaan
pehme�sti sein�- ja kattomateriaalien kautta. Ohjaustoteutukseen s��din,
joka s��t�� keinovaloa ulkoa tulevan p�iv�nvalon perusteella, jolloin tilaan
saadaan automaattisesti tasaisesti s��tyv� valoteho.

Toinen tapa toteuttaa valaistus on panostaa valon sijaan valaisimien
ulkon�k��n. Se onkin jo enemm�n sisustamista...

Valaistus on rakennettava tilan ja tarpeen mukaan ja toteutustavasta
huolimatta s��dett�v� tilanteen mukaan. Keinovalon on huonetilasta
riippumatta korvattava p�iv�nvalon puute. Toteutettiin valaistus sitten
halogenspotein, hehkulampuin tai loisteputkin. Normaali
"p��lle-pois"-kytkent� synnytt�� valaistuskontrastieron kirkkaan ja pime�n
v�lill�. Himmentimin valaistusryhmist� saatava valoteho voidaan s��t��
n�iden kahden ��rip��n v�lille, silm�lle miellytt�v�ksi, tilanteen mukaan.

Halogenspottivalaistuspiiriin on aina silloin t�ll�in syyt� heitt�� t�ydet
j�nnitteet (maksimis��t�). T�m� est�� halogenpolttimon tummenemisen
jatkuvassa alij�nnitek�yt�ss�. Mutta se onkin sit� normaalia
himmennink�ytt��...

S�hk�asennuksissa itse asennukset k�tket��n ja haluttu lopputulos j�tet��n
n�kyviin. Toimivuus ratkaisee. Helpoista ratkaisuista k�rsii asiakkaan
viihtyvyyden lis�ksi tekij�n oma ammattiylpeys.

Pauli �kkinen
http://www.kolumbus.fi/pauli.akkinen



From: [email protected] (Tuukka Kalliokoski)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Virran vakavointi aurinkopaneelista
Date: 4 Aug 1999 08:24:00 GMT
Organization: NTC/PMR
Lines: 29
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: trdhcp116199.ntc.nokia.com
X-Server-Date: 4 Aug 1999 08:24:00 GMT
X-Newsreader: WinVN 0.99.8 (beta 2)

In article <[email protected]>, [email protected] says...
>
>Kuinkas suurella amppeerim��r�ll� esim. 1000 mAh akkua saa ladata niin ettei
>se r�j�hd�?
>

Oletan ett� nyt on kyse nikkelikadmium- tai NiMH-akuista.

Nykyisten akkujen kanssa p�tee nyrkkis��nt�, ett� huoleti
voi latailla puolta kapasiteettia (0.5 C) vastaavalla virralla.
Eli 1000 mAh akkua voi ladata 500 mA:lla. MUTTA: lataus on
lopetettava kun akku on t�ynn� ! T�ynn� oleva akku ei
sied� kovinkaan paljoa latausvirtaa, ehk�p� j�lleen nyrkki-
s��nt�n� voisi pit�� 1/100 kapasiteetista. Siis tuolla
1000 mAh akulla vain 10 mA. Ja, kun latausvirta on rajoitettu
tuohon 1/100 C:hen, kest�� lataus sitten 100 - 150 tuntia...
Joten oikeastaan ainoa j�rkev� tapa on ladata aluksi kunnon
virralla ja huolehtia sitten ett� lataus loppuu tai virta
putoaa kun akku on t�ynn�. Esimerkiksi ehdottamallani diodi-
kytkenn�ll�.

T�h�n on my�s valmiita mikropiirej�, mutta ne ovat hieman
hankalia k�ytt�� ja tarkoitetut useampikennoisille akuille,
siis isommille j�nnitteille. Tuo napaj�nnitteen rajoitus
on aurinkopaneelin kanssa ihan toimiva temppu.


Tuukka


From: "Antti Turunen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka,sfnet.harrastus.audio+video
Subject: Re: magneettisuojaus
Date: Fri, 6 Aug 1999 18:38:24 +0300
Organization: Nokia Group
Lines: 14
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cs4-slip42.ntc.nokia.com
X-Server-Date: 6 Aug 1999 12:07:36 GMT
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.2106.4
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.2106.4

I-magnet Helsingiss� myy about kolmasosahinnalla Hifi-liikkeisiin
verrattuna.

Hartsa wrote in message <[email protected]>...
>Mist� edukkaasti irtomagneetti (rengas) kajarin pohjaan kent�n
>kumoajaksi ?
>Halkaisija n. 11cm ja paksuus 1,1cm. Jotenkin tuntuu, ett�
>hifiliikkeiden hinnoilla ostaa hulahula kajarin purkaa siit� magneetin
>ja k�y viel� taksilla kaljalla.
>
>tv. Hartsa
>



From: "Pesonen Jani" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.audio+video
Subject: Re: Kaiutinten vaiheistaminen?
Date: Sat, 7 Aug 1999 15:06:15 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 23
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mmmcdxx.hdyn.saunalahti.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.1
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Kharas wrote in message

>L�ysin jostain t�mm�isen kaiuttimiin liittyv�n termin, ilmeisesti liittyy
>jotenkin kaiuttimen liitt�miseen, eli napaisuudet kohdalleen tai jotain?
>Onko t�m� sitten ihan oikeasti jotenkin t�rke�� ja mist� tiet�� onko
kaiuttimet
>sitten vaiheistettu oikein? Menee niinsanotusti yli hilseen...

No kyll� se on t�rke�� kun jos ne on vaiheistettu v��rin niin stereokuva on
kyll� leve� mutta mit��n muuta sitten ei olekaan.  Kaiuttimien vaiheistuksen
tarkistus k�y helpoimmin katomalla ett� vahvistimen plus (+) napa menee
kaiuttimen plus (+) napaan ja vahvistimen miinus (-) napa kaiuttimen miinus
(-) napaan. Vaihtoehtoisesti voi vaiheistuksen oikeellisuuden kuunnella
vaikkapa hifi-lehden testicd:ll�, raita numero 2.

- Jani Pesonen

Audiosivut
http://www.saunalahti.fi/~pesonenj




From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Piirilevyn teett�minen
Date: 03 Aug 1999 21:17:59 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 19
Distribution: sfnet
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 933704280 4663 130.233.224.50 (3 Aug 1999 18:18:00 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 3 Aug 1999 18:18:00 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

[email protected] (Leinonen Mika) writes:

> Mink�hintainen on teett�� AT- tai ATX-emolevyn kokoinen 2 tai 4 kerroksinen
> piirilevy? 

Nelikerroksisessa on yleens� ensimm�isten viiden n�kk�rin (= 320x200 mm2)
hinta ollut tuolla muutamassa tonnissa. Noin isot levyt lienev�t kalliimpia,
joten ensimm�iset kappaleet maksanevat 5-10 kmk. Seuraavat tuhat levy� irtoa-
vatkin sitten pari nollaa pienemm�ll� hinnalla per l�pysk�.

Tuon kokoluokan kaksikerroslevykin alkaa olla ilke� teht�v� kotikonstein,
eik� nelikerroslevy onnistu oikein mitenk��n. Eli halpaa tapaa ei ole
t�ll� kertaa olemassa, vaikka olisikin valmis likaamaan k�tens�.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: Antti J Tuominen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: =?iso-8859-1?Q?L=E4mp=F6tila=2Dantureista?=
Date: 5 Aug 1999 15:11:35 GMT
Organization: Helsinki University of Technology, CS lab
Lines: 20
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: midnight.cs.hut.fi 933865895 4470 130.233.224.50 (5 Aug 1999 15:11:35 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 5 Aug 1999 15:11:35 GMT
User-Agent: tin/pre-1.4-19990624 ("Dawnrazor") (UNIX) (OSF1/V4.0 (alpha))

On Thu, 05 Aug 1999 14:47:55 GMT Teemu Keskinarkaus  wrote in article <[email protected]>:

> Seurraava vaihtoehto olisi k�ytt�� toista anturia. En muista kuka
> t��ll� kehui Dallasin DS75 antureita. En ole niist� datoja l�yt�nyt
> enk� hintatietoja, mutta jos jollain on tietoa mist� em. tiedot
> l�ytyisiv�t niin olisin kiitollinen jos viitsisit ilmoitella. Datoja
> en ole siksi l�yt�nyt, kun en viitsi alkaa riistohinnoilla t��lt�
> pohjoisesta kovin pitk��n roikkumaan netiss�. :P

Dallasin DS1820 toimii minulla ihan hyvin. Saa useampia kiinni yhteen
sarja- tai rinnakkaisporttiin, muiden tarvittavien komponenttien m��r�
pieni ja l�mp�tilan lukuohjelman teko appnotesien perusteella helppoa
(tai k�ytt�� jonkun muun tekem��). Speksit ja appnotesit l�ytyy
pdf-muodossa "http://www.dalsemi.com" osoitteesta. DS1820:n hinta
Yleiselektroniikasta noin 45mk/kpl. Muut tarvittavat osat alle
vitosen.

-- 
Antti J. Tuominen, JMT 3A 131, 02150 Espoo.
e-mail: [email protected]

From: "Janne Panu" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: L�mp�tila-antureista
Lines: 27
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3
Message-ID: <[email protected]>
Date: Fri, 06 Aug 1999 04:26:34 GMT
NNTP-Posting-Host: 193.209.176.129
X-Trace: read2.inet.fi 933913594 193.209.176.129 (Fri, 06 Aug 1999 07:26:34 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Fri, 06 Aug 1999 07:26:34 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services


Antti J Tuominen wrote in message <[email protected]>...
>On Thu, 05 Aug 1999 14:47:55 GMT Teemu Keskinarkaus 
wrote in article <[email protected]>:
>
>> Seurraava vaihtoehto olisi k�ytt�� toista anturia. En muista kuka
>> t��ll� kehui Dallasin DS75 antureita. En ole niist� datoja l�yt�nyt
>> enk� hintatietoja, mutta jos jollain on tietoa mist� em. tiedot
>> l�ytyisiv�t niin olisin kiitollinen jos viitsisit ilmoitella. Datoja
>> en ole siksi l�yt�nyt, kun en viitsi alkaa riistohinnoilla t��lt�
>> pohjoisesta kovin pitk��n roikkumaan netiss�. :P
>
>Dallasin DS1820 toimii minulla ihan hyvin. Saa useampia kiinni yhteen
>sarja- tai rinnakkaisporttiin, muiden tarvittavien komponenttien m��r�
>pieni ja l�mp�tilan lukuohjelman teko appnotesien perusteella helppoa
>(tai k�ytt�� jonkun muun tekem��). Speksit ja appnotesit l�ytyy
>pdf-muodossa "http://www.dalsemi.com" osoitteesta. DS1820:n hinta
>Yleiselektroniikasta noin 45mk/kpl. Muut tarvittavat osat alle
>vitosen.
>
>--
>Antti J. Tuominen, JMT 3A 131, 02150 Espoo.
>e-mail: [email protected]

tai natikan lm75, joka on I2C v�yl�inen.



From: [email protected] (Jukka Marin)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: =?iso-8859-1?Q?L=E4mp=F6tila-antureista?=
Date: 6 Aug 1999 18:16:10 GMT
Organization: JMP-Electronics Internet services
Lines: 29
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: pyy.jmp.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: news.jmp.fi 933963370 27188 212.246.39.130 (6 Aug 1999 18:16:10 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 6 Aug 1999 18:16:10 GMT
User-Agent: slrn/0.9.5.3 (UNIX)

In article <[email protected]>, Teemu Keskinarkaus wrote:
>>En ole viel� k�ynyt katsomassa datoja, mutta muistelen jonkun
>>sanoneen, ett� tuo DS75 olisi SPI v�yl��n. Ja kun projektissa
>>k�ytett�v� kontrolleri on Motorolan HC11 sarjaa niin saisi suoraan
>>kiinni tuohon SPI v�yl��n kiinni sen anturin. En tied� saako tuosta
>>I2C v�yl�st� helposti muutettua SPI versiota. Ja anturi tulee
>Tutkin hieman noita datoja ja tuo I2C v�yl� vaikuttaa olevan aika
>samanlainen kuin SPI(liek� sama? Keksiv�t kuitenkin vain uusia nimi�
>samalle asialle, jotta saisivat tyhmemm�t h�m��ntym��n.). Olisiko
>jollain kytkent� esimerkki� ja mahdollisesti koodin p�tk�� jossa n�kyy
>kuinka tuota LM/DS75:sta k�ytet��n HC11 SPI v�yl�n kautta? Ja
>mahdollisesti viel� niin useampaa kuin yht� anturia.

I�C ei tosiaankaan ole sama asia kuin SPI.  Molemmissa kyll� on kello- ja
datasignaalit, sarjamuotoinen siirto ja TTL-j�nnitetasot, mutta siihen se
sitten loppuukin.  HC11:n SPI ei tee raudalla I�C-protokollaa, mutta ei
ole kummoinen homma tehd� I�C:t� softalla.  Itse asiassa juuri t�n��n
porttasin rutiinit m68k:n assemblerista 68HC12:n assembleriksi ja p��sin
k�ytt�m��n Dallasin DS1307-reaaliaikakelloa HC12:n kanssa.

>Onko jollain k�sityst� mink� hintainen tuo LM/DS75 on? Ja jos jostain
>yleiselektroniikasta tilaa niin paljonko pit�� tilata, jotta ne sielt�
>alkavat l�hett�� ja paljonko tulee postikuluja??

DS75:n hinnaksi on minulle viimeksi kerrottu alle 9 mk + ALV.  Luulisi,
ett� Natikan versio on halvempi, kun siin� on huonompi resoluutiokin.

  -jm


From: [email protected] (Tapio Vaarala)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka,sfnet.keskustelu.rakentaminen
Subject: Re: Halogeenilamput ja =?US-ASCII?Q?s=E4hk=F6nkulutus?= (Oli:Re: Halogeenilamput ja =?US-ASCII?Q?UV-s=E4teily?=)
Date: 12 Aug 1999 11:50:53 GMT
Organization: University of Oulu
Lines: 34
Message-ID: <[email protected]>
Reply-To: [email protected]
NNTP-Posting-Host: paju.oulu.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=US-ASCII
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: ousrvr3.oulu.fi 934458653 6195 130.231.240.20 (12 Aug 1999 11:50:53 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 12 Aug 1999 11:50:53 GMT
X-Newsreader: TIN [UNIX 1.3 unoff BETA release 960807]

Lainausta manuskasta:

"For optimum and stable lamp performance, lamp manufacturers recommend
halogen lamps be operated above 80% of their rated intensity."

ja sit� seuraa k�ppyr�, josta muutama arvo:
Intensity %    Life increase    Color Temp K change
40             x30              -270
60             x7               -170
80             x2.5             -70

tapio

In sfnet.harrastus.elektroniikka (Tomi T. Salo)  wrote:
: [email protected] (Sam Laur) writes:
: > Mitenk�s muuten k�y himmennetylle halogeenille? Lyhentyyk� sen elinik�, koska
: > halogeenisykli ei p��se vauhtiin normaalia himme�mm�ss�, todenn�k�isesti siis
: > my�s viile�mm�ss� lampussa?

: 	En tied� himmennyksest�, mutta er��st� kataloogista (sukeltajien
: 	tuntema Dev Pein) l�ytyi mielenkiintoisia halogeenien speksej�:
: 	lamppu		valovuo(?)	k�ytt�ik�	v�ril�mp�tila
: 	12V 50W		950 lm		2000 h		3000 K
: 	12V 50W		1600 lm		50 h		3300 K
: 	12V 100W	2500 lm		2000 h		3000 K
: 	12V 100W	3600 lm		50 h		3300 K
: 	T�m� ei nyt ainakaan ihan tue sit� ett� kylmemm�n lampun
: 	elinik� olisi lyhyempi kuin kuuman... Toisaalta t�ss� on
: 	kyse eri k�yntil�mp�tiloja varten suunnitelluista polttimoista, 
: 	ei mist��n v��rink�yt�st�. 

: -- 
: [email protected]
: Tomi T. Salo

From: Mika Iisakkila 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: S-video kaapeli
Date: 15 Aug 1999 21:30:46 +0300
Organization: Mila Kajas Appreciation Society
Lines: 21
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: saukko.pingrid.fi [194.100.43.158]
NNTP-Posting-User: mika
X-Newsreader: Gnus v5.4.65/Emacs 19.34

Pekka Ripatti  writes:
> Onko kell��n kokemusta - huomaako kuvanlaadussa mit��n (positiivista)
> jos 
> tekee monitorin johdon tollasista ohuen, 75 ohmisen coxin p�tkist�?

Kunnolliseen kaapeliin verrattuna ei, johonkin roskaletkuun
mahdollisesti paljonkin, jos k�ytt�� suuria virkistystaajuuksia.
Suurempi riesa on ne kirotut D-liittimet, joista pit�isi p��st� eroon
ja vaihtaa johonkin koaksiaaliseen n�ytt�kortin p��ss�. Niin kauan
kuin impedanssisovitus on mainitun liittimen ansiosta perseill��n jo
l�htiess� ja pahassa tapauksessa monitorinkin p��ss�, ei tuollaisilla
metrin-parin matkoilla mit��n merkitt�v�� eroa kaapeleilla saa aikaan,
ellei se l�ht�kohta ole jotain mit� sattuu -impedanssista paukkulankaa.

Ty�asemissa yms. paremmissa laitteissa k�ytettiin BNC- tai 13W3
-liittimi� jo i�t ja ajat sitten. Nykypeeseet k�ytt�v�t paljon isompia
virkistystaajuuksia ja resoluutioita kuin nuo aikanaan, ja yh� vaan
pit�� tunkea se s��litt�v� kutistettu D15 n�ytt�kortille, jotta
s��styy muutama markka...
-- 
http://www.hut.fi/u/iisakkil/         - Sain mun mojon w�rkkim��n.

Message-ID: <[email protected]>
From: pau 
X-Mailer: Mozilla 4.08 [en] (WinNT; I)
MIME-Version: 1.0
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: EL-taustavalon kytkeminen
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Lines: 9
Date: Wed, 18 Aug 1999 08:34:29 GMT
NNTP-Posting-Host: 194.197.24.10
X-Trace: read2.inet.fi 934965269 194.197.24.10 (Wed, 18 Aug 1999 11:34:29 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Wed, 18 Aug 1999 11:34:29 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services

EL valot ruokitaan aina vaihtos�hk�ll�, koska varaustilan muuttuminen
saa aikaan fosforin virittymysen, ja laukeamisen, joka n�kyy valona.
Lis�� teoriaa ->
http://www.supertex.com/Products/App_Notes/app_notes.htm  ja sielt�
kohta Basics of EL Panel Drive Techniques. Samaisesta firmasta l�ytyy
drivereita joka l�ht��n, ja weppisivuilla n�ytti olevan Samples request
form, niin eikun tilaamaan... hyv� driveri t�h�n voisi olla HV823 esim.

pau!

From: "Marko Koo" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Loisteputkinumerot...
Date: Thu, 19 Aug 1999 08:13:39 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 15
Message-ID: <[email protected]>
Reply-To: "Marko Koo" 
NNTP-Posting-Host: sensor-sc.fi
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2314.1300
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2314.1300

Helou!

L�ysin vanhan 60-70-luvun laskinkoneen, jossa numeron�ytt� on ovelasti
loisteputkien sis�ll�. Eli putki per numero. Tarkoitus olisi tehd� ko.
putkista el�m�� hienompi kontrolleriohjattu kello. Eli, onko joku n�hnyt
moisia putkia tiet��kseen paljonko putket tarvitsevat j�nnitett�. Verkosta
en uskalla suoraan ottaa virtaa koska y�p�yd�ll� kuumuudesta r�j�htelev�t
putket vaikuttanevat mielenrauhaan. Putkien merkki on Valvo ja malli ZM
1042.

-marko

[email protected] & i



From: [email protected] (Tuukka Kalliokoski)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Loisteputkinumerot...
Date: 19 Aug 1999 02:31:55 GMT
Organization: NTC/PMR
Lines: 18
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: trdhcp116199.ntc.nokia.com
X-Server-Date: 19 Aug 1999 02:31:55 GMT
X-Newsreader: WinVN 0.99.8 (beta 2)

In article <[email protected]>, [email protected] says...
>putkista el�m�� hienompi kontrolleriohjattu kello. Eli, onko joku n�hnyt
>moisia putkia tiet��kseen paljonko putket tarvitsevat j�nnitett�. Verkosta
>en uskalla suoraan ottaa virtaa koska y�p�yd�ll� kuumuudesta r�j�htelev�t
>putket vaikuttanevat mielenrauhaan. Putkien merkki on Valvo ja malli ZM
>1042.

Ne ovat Nixie-putkia. K�ytt�j�nnite on siin� 150 voltin tienoilla, joten
tarvitset pienen hakkurin tuottamaan sen j�nnitteen ja riitt�v�sti
j�nnitett� kest�v�t transistorit ohjaamaan putkia. Toimintaperiaatehan
noilla on sama kuin merkkivaloina k�ytett�viss� hohto- eli glimlampuissa.
Ja kuumuudesta Nixiet eiv�t r�j�htele koska niiss� ei ole hehkulankaa.


Tuukka




From: "Harri Suomalainen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Kondensaattoreiden purkuvastus
Lines: 18
Organization: Blurb
MIME-Version: 1.0
Content-Type: text/plain;
	charset="iso-8859-1"
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2314.1300
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2314.1300
Message-ID: 
Date: Thu, 19 Aug 1999 06:47:53 GMT
NNTP-Posting-Host: 192.49.89.45
X-Trace: read2.inet.fi 935045273 192.49.89.45 (Thu, 19 Aug 1999 09:47:53 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Thu, 19 Aug 1999 09:47:53 EET DST

T. Sillanp��  wrote in message
news:[email protected]...
> No kun on tuollainen vahvistimen virtal�hde tekeill� ja sit� pit�isi
testailla... Enk� mill��n haluaisi saada
> t�lli� siit� isosta kondensaattorista... Mutta peraatteessa voisi
kuormaksi pist�� jonkun lampun tms. Mutta
> ajattelin ett� eik� virtal�hteiss� yleens� ole purkuvastus ettei sielt�
sitten t�lli� saa t�st� syyst�???

Jos siell� on vaarallisia j�nnitteit� tai vaarallisia energioita siell�
pit�� olla purkuvastus. Purkuvastus pit��
mitoittaa siten, ett� kondensaattori purkautuu vaarattomalle tasolle
korkeintaan 30s aikana sen j�lkeen
kun virta on katkaistu.

Harri



From: Mika Iisakkila 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: S-video kaapeli
Date: 17 Aug 1999 15:21:40 +0300
Organization: Mila Kajas Appreciation Society
Lines: 29
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: saukko.pingrid.fi [194.100.43.158]
NNTP-Posting-User: mika
X-Newsreader: Gnus v5.4.65/Emacs 19.34

Pekka Ripatti  writes:
> Mites jos monitorin D-liittimen korvaisi BNC-liittimill� (oliko se 5
> kpl)?

No joo...joskus kannatin PC-puolellakin BNC-kaapelointia, mutta
nyky��n olen taipunut sille kannalle, ett� niin kauan kuin se
n�ytt�kortin p�� on pieless�, ei kokonaisuus pelkk�� monitorin
p��t� fiksaamalla oleellisesti parane. Suurin ilo noista on, jos
haluaa monitoriin yht�aikaa kaksi laitetta kiinni (toinen D:ss� ja
toisen BNC-liittimiss�, silloin kun monitorissa molemmat on ja niit�
voi jotenkin vaihtaa lennosta). Kun se kortin p�� on mini-D, sinne ei
mill��n mahdu kuin minikoksit, joilla on jo ongelmia useamman sadan
megahertsin signaaleilla. Jos siell�kin olisi BNC:t, voisi koko
kaapeloinnin tehd� RG-59:ll� ja kunnon liittimill� eik� matkakaan
olisi mik��n ongelma.

> Mites siihen onnettoman pieneen pellinpalaan mink��n BNC-rivist�n 
> sais mahtumaan. Mink�slainen tuo 13W3-liitin on lkon�yt�lt��n/
> ominaisuuksiltaan/k�ytett�vyydelt��n?

Kyll� ne BNC:t siihen mahtuvat, onhan verkkokorteissakin BNC, eli
leveys riitt�� ja pituuskin ihan hyvin, ainakin jos k�ytet��n
komposiittisynkkaa (4 liitint�), saati sitten synkkaa vihre�ss� (vain
3). Otto kuvailikin jo sen 13W3:n, siin� on tosiaan ongelmana se, ett�
harvinaisuutensa vuoksi se on sikamaisen kallis. Rustasin yht� Sparcia
itselleni leluksi taannoin enk� l�yt�nyt irrallisia liittimi� mist��n,
piti suosiolla ostaa Damiconilta koko kaapeli, edulliset 370 mk...
-- 
http://www.hut.fi/u/iisakkil/         - Sain mun mojon w�rkkim��n.

From: Pasi Pouri 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: TV-antennijohdon max.pituus/signaalin vahvistus?
Date: Tue, 17 Aug 1999 13:08:36 +0300
Organization: Nokia Telecommunications
Lines: 38
Message-ID: <37B934A4.1013F5DE@remove_this.nokia.com>
NNTP-Posting-Host: trs131228-71-238.trs.ntc.nokia.com
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Server-Date: 17 Aug 1999 06:36:33 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.5 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: en



"Olli Sirki�" wrote:

> Mulla on kotona kaapeli-tv ja tarttis vet�� johdot my�s muualle taloon
> siit�, joten kysymykseni kuuluu kuinka pitk� antennijohto saa olla?

Riippuu t�ysin k�ytett�v�st� antennijohdosta (mik� on sen vaimennus / metri)
sek� sekund��risesti television herkkyydest� ja antennirasiassa olevasta
signaalin voimakkuudesta. No, edes kaapelin paksuus (tyyppi?) olisi
hyv� saada.

Itse olen katsellut 10 m kaapelilla, eik� ongelmia ole ollut.

Aina voi kokeilla, koska sit� kohinaa tulee liikaa kuvaan.

Jos haaroitatkaapelia, t�ytyy se tehd� sovittimilla / haaroittimilla.
Muuten tulee heijastuksia (mm. varjokuva ja signaalin taso
pienenee). Yksi haaroitus aiheuttaa min 3 dB vaimennuksen =>
puolet tehosta. T�ll�in tarvitset antennivahvistinta. Kaupasta
l�ytyy valmiita haaroittimia, joissa (useissa, ei halvimmissa!)
on sovitukset ja erotukset tehty valmiiksi. Kannattaa laittaa
hiukan enemm�n rahaa tiskiin (Biltema ei ole paras paikka!).


> Ja miten
> rakentaa signaalinvahvistin v�lille, jos maksimipituus ilman vahvistinta ei
> riit�?

RF-vahvistin. Trankuilla, feteill� taikka valmiilla piirill� / hybridill�.
Lis�ksi
keloja, konkkia ja vastuksia. Jos haluat rakennella jotain, aloita jostain
helpommasta. Eli osta valmis vahvistin (muutama satanen) ja rakenna
vaikka audio vahvistin itse. Siis jos olet aloittelija.


-- PP


From: jouko moisander 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: TV-antennijohdon max.pituus/signaalin vahvistus?
Date: Wed, 18 Aug 1999 08:14:19 +0300
Organization: Nokia Group
Lines: 20
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: ntcswp05es-dhcp-126-162.ntc.nokia.com
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Server-Date: 18 Aug 1999 01:44:37 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.6 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: en

Pasi Pouri wrote:

> Jos haaroitatkaapelia, t�ytyy se tehd� sovittimilla / haaroittimilla.
> Muuten tulee heijastuksia (mm. varjokuva ja signaalin taso
> pienenee). Yksi haaroitus aiheuttaa min 3 dB vaimennuksen =>
> puolet tehosta. T�ll�in tarvitset antennivahvistinta.

    Tarkennus: Jos kentt� on heikko, tarvitaan antennivahvistin,
    joka on ylh��ll� mastossa.  Jos signaali h�vi�� pitkiin kaapeleihin
    ja moniin haaroituksiin, tarvitaan linjavahvistin, joka on alhaalla
    rakennuksessa. Sen oikea paikka selvi�� kokeilemalla. Yksinkertaisin
    on pistorasiaan t�k�tt�v�, jossa on lis�ksi s��t�.
    Kaikenlaisia vahvistimia tosin myyd��n 'antennivahvistimen' nimell�.

                                                                            jouko






From: [email protected] (Tuukka Kalliokoski)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: PCB
Date: 20 Aug 1999 19:15:28 GMT
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 28
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mccclix.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: Text/Plain; charset=ISO-8859-1
X-Newsreader: WinVN 0.99.9 (Released Version) (x86 32bit)

In article <[email protected]>, [email protected] says...
>
>Sit� on sitten nurkkiin kertynyt kaikenlaisia vanhoja kondensaattoreita
>30<>10 vuotta vanhoja. Kysymys kuuluukin, voivatko n�m� sis�lt��
>esimerkiksi PCB:t�, ent� miten sen saa selville? Olen kuullut, ett� PCB
>on jotain myrkky�, kuinka myrkyllist� se on? Mink� v�rist�? (Yksi tapaus
>oli vuotanut jotain keltaista nestett�)


Kyll� voivat sis�lt�� PCB:t�. Helppoa tapaa tuon selvitt�miseen 
ei kai ole, joskin yleens� alle 100 V kondensaattoreissa PCB:t� ei
k�ytetty. PCB muodostaa alhaisissa l�mp�tiloissa poltettaessa
myrkkyj�, dioksiineja. Itse PCB ei sin�ns� ole kovin myrkyllist�.
Jos kondensaattori on vuotanut jotain liemi� ulos, ei sit� varmaankaan
en�� kannata k�ytt��. Vie ongelmaj�teroskikseen.

PCB-�ljy� k�ytettiin ennen suurj�nnitekondensaattoreissa
eristeen�, ja n�m� olivat yleens� alle 100 uF ja yli 100 V,
noin nyrkkis��nt�n�. Toki poikkeuksiakin on. Mutta niin kauan
kun �ljy pysyy konkan sis�ll� ja ei pala, ei siit� ole harmia.

Kymmeni� vuosia vanhat kondensaattorit eiv�t ehk� ole muutenkaan
kaikkein parhaasta p��st�, joten jos tuntuu ep�ilytt�v�lt�, niin
ongelmaj�tteisiin vaan. Ei siin� suurta rahallista menetyst� tule.


Tuukka


From: [email protected] (Otto J. Makela)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: PCB
Date: 20 Aug 1999 19:23:40 -0000
Organization: Games and Theory
Lines: 27
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: alice.cc.jyu.fi
NNTP-Posting-User: otto
X-Newsreader: Gnus v5.5/Emacs 20.3

Petri Koskinen  writes:

> Sit� on sitten nurkkiin kertynyt kaikenlaisia vanhoja kondensaattoreita
> 30<>10 vuotta vanhoja. Kysymys kuuluukin, voivatko n�m� sis�lt��
> esimerkiksi PCB:t�, ent� miten sen saa selville? Olen kuullut, ett� PCB
> on jotain myrkky�, kuinka myrkyllist� se on? Mink� v�rist�? (Yksi tapaus
> oli vuotanut jotain keltaista nestett�)

PCB (PolyChlorinated Biphenyls) ovat kemikaaliryhm� joita k�ytettiin
hyvien palo- ja eristysominaisuuksiensa takia muun muassa muuntajien
ja kondensaattoreiden eristein�.  Useimmat niist� eiv�t sin�ll��n ole
myrkyllisi� (tosin niiden sekaan joskus laitettiin bentseeniyhdisteit�
jotka eiv�t ole yht� inerttej�), mutta uudempi tutkimus on osoittanut
ett� PCB:t saattavat luonnossa j��d� ravintoketjuun.  Isoin ongelma on
kuitenkin ett� 200-1000C l�mp�tilassa tapahtuvassa PCB:n palamisessa
syntyy eritt�in vaarallisia furaaneja ja dioksiineja (n�m� ovat niit�
jotka saastuttivat Seveson alueen Italiassa), eli vanhat konkat joissa
saattaa olla PCB:t� ovat hankaliksi luokiteltua ongelmaj�tett�.

T�ss� tietoutta Englannista ja Ranskasta:
	http://www.electricity.org.uk/uk_inds/environ/env_26.html
	http://www.tredi.com/atredi/faq/faq.htm
-- 
   /* * * Otto J. Makela   * * * * * * * * * * * * * * * * */
  /* Phone: +358 14 613 847, BBS: +358 14 211 562 (V.32bis/USR-HST,24h/d) */
 /* Mail: Cygn.k.7 E 46/FIN-40100 Jyvaskyla/Finland, ICBM: 62:14N 25:45E */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * * * * * */

From: Pekka Ritamaki 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Vs: Vs: PCB
Date: Sun, 22 Aug 1999 17:26:42 +0300
Organization: Probyte
Lines: 45
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mmxlix.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.6 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en



Mika Rinne wrote:

> Joo...toi oli joke :)
> Otto J. Makela  kirjoitti
> viestiss�:[email protected]...
> > "Mika Rinne"  writes:
> >
> > > Ole huoleti...jos sun konkissa olis pcb:t� niin huumekyt�t vinkuis

Viel� pienen� huomautuksena, ett� PCB:t� k�ytettiin vain
suurj�nnitekondesaattoreissa ( 10kV ja yli), koska ne eiv�t hajoa, eik� yhdy
muihin aineisiin luonnossa. Ne ovat siis ett�in passiivisia. Joku tietysti
keksi, ett� koska ne eiv�t hajoa, ne ker��ntyv�t ravintoketjussa tietysti yh�
yl�sp�in ja saattaavat jollakin tavoin olla vaarallisia esim kotkille.
Noita PCB-lajikkeita on parituhatta erilaista ja vain muutama saattaa sopivassa
l�mp�tilassa poltettuna muodostaa dioksiidia. T�m�n alan asiantuntijoita ei
taida paljon olla Suomessa, paitsi se Viinikassa oleva mummo, joka peitti
viinimarjapensaansa muovilla 80-luvun alussa, kun pelk�si myrkyn saastuttavana
marjanansa. TV k�vi p�ivitt�in kuvaamassa t�t� asiantuntijaa ja kyselem�ss�
lausuntoja.
Kaikki l�hti liikeelle kun er�s ty�ntekij� purki vanhaa piippua ja joi l�mpim�n�
p�iv�n� hapantunutta maitoa ja vatsataudin "myrkyst�". T�m� toinen asinatuntija
p��si t�st� teostaan jopa kaupunginvaltuustoon
Pelko vahojen kondensaattorien myrkyst� ei ole kovin akuutti, mutta toinen asia
on, ett� dielektri on saattanut vanhentua, koska niiss� ei ole k�ytetty PCB:t�
ja ne eiv�t en�� kest�k��n kylkeen leimattua j�nnitett�, vaan saattavat sytty�
palamaan, josta syntyy pajon suurempia ihmis- ja omasuusvaaroaja kuin PCB:st�,
johon tiett�v�sti ei ole kukaan Suomessa edes sairastunut saati kuollut.
N�ihin kondesaattoripaloihin olen tietysti kehitt�nyt erityisen herkki�
palovarottimia ja automaattireleit� l�hinn� kiinteisiin
kondensaattoriparistoihin.

Pekka .



--
���`����,��,����`����,��,�
Pekka Ritamaki, Probyte Oy Microprocessor software & hardware design
Nirvankatu 31, 33820 TAMPERE, FINLAND http://www.sci.fi/~pri
tel: Int. 358-3-2661885 fax: Int. +358-3-2661886



From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Vs: Vs: PCB
Date: 23 Aug 1999 23:03:11 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 60
Message-ID: 
	 <[email protected]>
	<[email protected]>
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 935438593 32704 130.233.224.50 (23 Aug 1999 20:03:13 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 23 Aug 1999 20:03:13 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

Pekka Ritamaki  writes:

> Noita PCB-lajikkeita on parituhatta erilaista ja vain muutama saattaa sopivassa
> l�mp�tilassa poltettuna muodostaa dioksiidia.

Ja t��lt� Niuholaaksosta p�iv��. Nimitt�in tuo ymp�rist�myrkky
on nimelt��n dioksiini, ei dioksiidi (joka muuten kirjoitettaisiin
suomeksikin nyky��n yhdell� i:ll�). Dioksiineja on my�s lukuisa
m��r�, joukossa pitk��n kierrossa s�ilyvi� "supermyrkkyj�".

PCB:t� sin�ns� ei pidet� juurikaan myrkyllisen�. Sen tarkoitus
on nimenomaan olla mahdollisimman inertti (= reagoimaton), jolloin
se ei voi olla juuri myrkyllinenk��n. Ongelmaj�tteeksi PCB:n tekee
se, ett� nimenomaan matalissa l�mp�tiloissa poltettuna (= tuli-
paloissa) savukaasujen joukossa on eritt�inkin myrkyllisi�
aineita.

Korkeissa l�mp�tiloissa t�t� ongelmaa ei ole, ongelmaj�te-
laitoksessa PCB poltetaan riitt�v�n korkeassa l�mp�tilassa, jolloin
savukaasuissa on vain suhteellisen harmittomia yksinkertaisia
yhdisteit�.

PCB ei sellaisenaankaan ole luonnolle aivan harmitonta, sill�
on ilmeisesti estrogeenityyppisi� hormonaalisia vaikutuksia ainakin
vesiel�imiin ja niit� popsiviin karva- ja sulkakasoihin. T�st�
on varsin vakuuttavaakin n�ytt�� 60-luvulta eteenp�in, joten aivan
arvailua asia ei en�� ole. T�ss� lotossa h�vi�jien listalta
l�ytyv�t merikotkien lis�ksi suurehko m��r� erilaisia merinis�kk�it�
ja fisuja.

Vaikutuksiltaan muuten paljolti samaan suuntaan toimiva yhdiste
on DDT. Ihan hyv� kasvinsuojeluaine sekin -- paria pikku ongelmaa
lukuunottamatta.

(En viitsi heitt�� t�h�n kohtaan mit��n linkkej�, netist� l�yt�m�ni
v�h�nk��n popularisoidumpi roina on kovin vihre�ksi maalattua. Harmi.)

> Pelko vahojen kondensaattorien myrkyst� ei ole kovin akuutti, mutta toinen asia
> on, ett� dielektri on saattanut vanhentua, koska niiss� ei ole k�ytetty PCB:t�
> ja ne eiv�t en�� kest�k��n kylkeen leimattua j�nnitett�, vaan saattavat sytty�
> palamaan, josta syntyy pajon suurempia ihmis- ja omasuusvaaroaja kuin PCB:st�,
> johon tiett�v�sti ei ole kukaan Suomessa edes sairastunut saati kuollut.
> N�ihin kondesaattoripaloihin olen tietysti kehitt�nyt erityisen herkki�
> palovarottimia ja automaattireleit� l�hinn� kiinteisiin
> kondensaattoriparistoihin.

Ei noitten PCB-konkkien kanssa tosiaan kannata heitt�yty� hysteeriseksi.
Kun se aine on kondensaattorissa sis�ll�, se ei ole luonnossa
aiheuttamassa ongelmia. PCB:t� ei haihdu ilmaan, ja kunnossa
oleva konkka on t�ysin vaaraton. Ongelmia tulee l�hinn� tulipaloissa
ja sitten, kun konkasta hankkiutuu eroon. Jos ep�ilee konkan
sis�lt�v�n PCB:t� (t��ll� onkin n�kynyt vinkkej� siit�, mit�
kannattaa ep�ill�), kannattaa huolehtia, ett� se p��tyy mieluummin
Ekokemille kuin kaatopaikalle.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: [email protected] (Otto J. Makela)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Vs: Vs: PCB
Date: 23 Aug 1999 22:01:46 -0000
Organization: Games and Theory
Lines: 18
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: alice.cc.jyu.fi
NNTP-Posting-User: otto
X-Newsreader: Gnus v5.5/Emacs 20.3

Ville Voipio  writes:

> PCB:t� sin�ns� ei pidet� juurikaan myrkyllisen�. Sen tarkoitus
> on nimenomaan olla mahdollisimman inertti (= reagoimaton), jolloin
> se ei voi olla juuri myrkyllinenk��n. Ongelmaj�tteeksi PCB:n tekee
> se, ett� nimenomaan matalissa l�mp�tiloissa poltettuna (= tuli-
> paloissa) savukaasujen joukossa on eritt�inkin myrkyllisi� aineita.

Muistelen ett� PCB-pakokauhun ollessa pahimmillaan tuotiin esiin my�s
tieto ett� valmistusprosessin seurauksena aineen joukossa joskus on jo
tuoreeltaan eritt�in pieni� pitoisuuksia dioksiinej� ja furaaneja.

Loppumaton klooriakne ei kyll� kuullosta sellaiselta vaivalta jota haluaisin.
-- 
   /* * * Otto J. Makela   * * * * * * * * * * * * * * * * */
  /* Phone: +358 14 613 847, BBS: +358 14 211 562 (V.32bis/USR-HST,24h/d) */
 /* Mail: Cygn.k.7 E 46/FIN-40100 Jyvaskyla/Finland, ICBM: 62:14N 25:45E */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * * * * * */

From: Jouni Kaskiharju 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: 60 voltista 40 volttiin...
Date: Mon, 23 Aug 1999 12:50:26 +0300
Organization: Technical Research Centre of Finland
Lines: 52
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: beerhouse.tky.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.61 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en,fi

 Risto Haikonen wrote:
 >
 > T. suuruudessaan mainitsi:
 > : Voisitko antaa jonkinlaisen valmiin kytkent�esimerkin
komponentteineen??
 > : Itse kun en ihan asioista t�ysin ole selvill� ....
 >
 > Esimerkki kelpaisi minullekin.
 >
 
                            Q1
 +60V o-------+------+---\    _/-----+--------o +40V
              |      |    \   /|     |
            +---     R   -------    ---
             ---     R      |       ---
           C1 |      |      |     C3 |
              |      +------+        |
              |      |      |        |
              |    +---   |_|_       |
              |     ---    / \       |
              |  C2  |  Z1 -|-       |
 GND o--------+------+------|--------+--------o GND
 
 Alkuarvot:
 ~40 volttia, josta tasasuuntaamalla sqr2*40=56,6V
 V�hennet��n tasurin aiheuttama pudotus-->55.4 volttia.
 Virrantarve vaikkapa 4A, kantavirraksi minimi 4A/hfe=4mA.
 Darlingtonin kantaemitteriliitoksiin hukkuu 1,2 volttia,
 joten zenerin arvo on 40+1,2 volttia. L�ytyyk� 42V ?
 Otetaan vaikkapa se. Zenerin teho 1W-->zenervirta=1W/42V=24mA
 on yht�kuin vastuksen virta-->R=(55,4-42)V/24mA=562,8 ohmia.
 560 ohmista seuraava yl�sp�in =680 ohmia (normaalisarjasta).
 Sen verran tuli py�ristetty�..
 Vastuksen tehonkesto 0,5W.
 
 Q1 NPN darlington tehotransistori (oletus hfe=1000)
 
 C1 6800�F (se suodatuskonkka tasasuuntaajan j�lkeen)
 C2 22..100�F/63V
 C3 100...330nF polko
 R  680 ohmia
 Z  42V/1W
 
Noilla arvoilla, jos muuntajassa vaan puhtia riitt�� ja
transistori kest��, voi repi� enemm�nkin virtaa. Mainituilla
arvoilla reilusti toistakymment� ampeeria..

--
 
-----------------------------------
[email protected]
[email protected]

From: Jouni Kaskiharju 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: 60 voltista 40 volttiin...
Date: Mon, 23 Aug 1999 21:02:56 +0300
Organization: Technical Research Centre of Finland
Lines: 65
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: beerhouse.tky.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.61 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en,fi

"T. Sillanp��" wrote:
> 
> Eli ymm�rsink� oikein, ett� jos pienenn�n zenerin arvoa my�s
> ulostuloj�nnite tippuu saman verran??

Kyll�. L�ht�j�nnite on noin zenerj�nnite - kantaemitteriliitosj�nnite.
Kytkent� ei ole stabiiliuudessaan kaikkein parhaimpia. Paras hy�ty
saadaan silloin kun zenervirta pidet��n l�hes maksimissaan. Silloin
zenerj�nnitekin pysyy l�hes paikallaan. Zeneri� pienennett�ess�
t�ytyy vastuksen arvo laskea uudelleen, koska virratkin muuttuvat...
Samaten t�ytyy silloin tarkastaa, ett� transistori saa riitt�v�sti
ohjausvirtaa, jotta saadaan tarvittavat tehotkin ulos.
Elikk� jos tuossa halutaan max. 40V/4A ulos, niin silloin
kantavirran ollessa 4mA olisi R=3,3kohmia. Tehoa hukkuisi 53mW...
Zenerin tehonkestoksi riitt�isi seuraavaksi suurempi arvo kuin 170mW.

Mit� taas transistoriin hukkuu, niin se on tulo- ja l�ht�j�nnitteen
erotus kerrottuna l�pi menev�ll� virralla, (55,4-40,8)V x 4A = 58,4W.
Siis heatsinkki� tarvitaan...
Rippeli ennen transistoria olisi 6800�F konkalla 4A*0,01s/6800�F=5,9V,
siis pit�isi riitt�� tuon regulointiin...


-> >                             Q1
-> >  +60V o-------+------+---\    _/-----+--------o +40V
-> >               |      |    \   /|     |
-> >             +---     R   -------    ---
-> >              ---     R      |       ---
-> >            C1 |      |      |     C3 |
-> >               |      +------+        |
-> >               |      |      |        |
-> >               |    +---   |_|_       |
-> >               |     ---    / \       |
-> >               |  C2  |  Z1 -|-       |
-> >  GND o--------+------+------|--------+--------o GND
-> >
-> >  Alkuarvot:
-> >  ~40 volttia, josta tasasuuntaamalla sqr2*40=56,6V
-> >  V�hennet��n tasurin aiheuttama pudotus-->55.4 volttia.
-> >  Virrantarve vaikkapa 4A, kantavirraksi minimi 4A/hfe=4mA.
-> >  Darlingtonin kantaemitteriliitoksiin hukkuu 1,2 volttia,
-> >  joten zenerin arvo on 40+1,2 volttia. L�ytyyk� 42V ?
-> >  Otetaan vaikkapa se. Zenerin teho 1W-->zenervirta=1W/42V=24mA
-> >  on yht�kuin vastuksen virta-->R=(55,4-42)V/24mA=562,8 ohmia.
-> >  560 ohmista seuraava yl�sp�in =680 ohmia (normaalisarjasta).
-> >  Sen verran tuli py�ristetty�..
-> >  Vastuksen tehonkesto 0,5W.
-> >
-> >  Q1 NPN darlington tehotransistori (oletus hfe=1000)
-> >
-> >  C1 6800�F (se suodatuskonkka tasasuuntaajan j�lkeen)
-> >  C2 22..100�F/63V
-> >  C3 100...330nF polko
-> >  R  680 ohmia
-> >  Z  42V/1W
-> >
-> > Noilla arvoilla, jos muuntajassa vaan puhtia riitt�� ja
-> > transistori kest��, voi repi� enemm�nkin virtaa. Mainituilla
-> > arvoilla reilusti toistakymment� ampeeria..

-- 

-----------------------------------
[email protected]
[email protected]

From: [email protected] (Otto J. Makela)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Loisteputkivalaisinrakennussarja
Date: 5 Sep 1999 14:39:24 -0000
Organization: Games and Theory
Lines: 62
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: alice.cc.jyu.fi
NNTP-Posting-User: otto
X-Newsreader: Gnus v5.5/Emacs 20.3

"Mr. Juha Patrikainen"  writes:

> Tarvitsen kytkent�kaavion tai mielell��n rakennussarjan 40w (120cm)
> loisteputkelle. Valmiit valaisimet ovat niin kalliita joten rakennan itse.
> 
> L�ytyyk� rakennussarjoja suomesta?

Rakennussarjoja ei yleens� l�ydy, mutta kannattaa kierrell� paikkoja
jonne p��tyy romutettavia valaisinrunkoja (kierr�tystorit yms.) joista
saa riivitty� tarpeelliset osat eli kuristimen, h�iri�npoistokonkan ja
putken sek� sytyttimen kannat.

Perinteinen loistelamppukytkent�h�n on varsin triviaali:

o-----+----------|H|---
      |          | |   |
      |          | |   |
220v  =          | |  (X)
      |          | |   |
      |          | |   |
o-----+---NNNN---|H|---

Jossa NNNN on kuristin (joka pit�� olla yhteensopivaa tyyppi� putken
kanssa), H on loisteputken p�iss� olevat hehkulangat, (X) on sytytin
ja = on h�iri�npoistokonkka.

Kuristimissa ja kannoissa on yleens� johdoille pikakiinnikeet ja usein
l�ytyy putken kantoja joissa on jo paikka sytyttimellekin, jolloin
homma on todellakin vain parin johdon t�kk��mist� paikoilleen.

Sytyttimi� on saatavilla hieman perinteist� bimetalli/glimkytkint�
�lykk��mpi� versioita, joilla putken syttyminen tapahtuu r�psym�tt�
eik� loppuun kulunutkaan putki j�� vilkkumaan, kannattanee k�ytt��.

> --------------9BC0BEF8E72581A843BDD5C1
> Content-Type: text/x-vcard; charset=us-ascii;
>  name="juha.patrikainen.vcf"
> Content-Transfer-Encoding: 7bit
> Content-Description: Card for Mr. Juha Patrikainen
> Content-Disposition: attachment;
>  filename="juha.patrikainen.vcf"
> 
> begin:vcard 
> n:Patrikainen;Juha
> tel;cell:040 591 6927
> tel;home:09-454 6217
> x-mozilla-html:TRUE
> adr:;;Dagmarinkatu 16 B 46;00100 Helsinki;;;
> version:2.1
> email;internet:[email protected]
> x-mozilla-cpt:;1
> fn:Juha Patrikainen
> end:vcard
> 
> --------------9BC0BEF8E72581A843BDD5C1--

PS. J�t� vcard-sotkut pois, niist� ei ole kenellek��n mit��n iloa.
-- 
   /* * * Otto J. Makela   * * * * * * * * * * * * * * * * */
  /* Phone: +358 14 613 847, BBS: +358 14 211 562 (V.32bis/USR-HST,24h/d) */
 /* Mail: Cygn.k.7 E 46/FIN-40100 Jyvaskyla/Finland, ICBM: 62:14N 25:45E */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * * * * * */

From: Pekka Ritamaki 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: kys. optoista
Date: Wed, 08 Sep 1999 12:25:55 +0300
Organization: PROBYTE
Lines: 24
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mccxiii.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.6 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en



"M.H." wrote:
> 
> optoerottimien yhteydess� on annettu CTR prosentteina.
> Mit� tuo k�yt�nn�ss� meinaa ?

CTR on current transfer ratio eli virransiirtokeroin.
Kun laitat 20 mA sis��n saat 20 mA ulos 100% CTR:ll�.
Darlingtonoprott antavat tuhansia prosentteja ja jotkut optot 20%. 
100-500% on normaaleja alueita eim CNY17 tai 4N35 ovat 100% luokkaa,
niiss� on viel� lis�numeroita per�ss�,
joitka ovat lajittelun tulosta CTR:n suhteen.
Jos CTR on iso niin nopeus on pieni, noin yleisesti ottaen.


Pekka 


-- 
Probyte Oy Software/hardware design works. Tampere, Finland
http://www.sci.fi/~pri
email:[email protected] 
phone int+358-3-2661885 fax: -2661886

From: Pekka Ritamaki 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Kolmivaihemoottori =?iso-8859-1?Q?yhdell=E4?= vaiheella 
	=?iso-8859-1?Q?k=E4ytettyn=E4?=
Date: Fri, 10 Sep 1999 10:01:52 +0300
Organization: Probyte
Lines: 28
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cmxcvi.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.6 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en



"Ilpo J Lepp�nen" wrote:

> Kari  wrote in message news:[email protected]...
> > Mink� kokoinen konkka olisi passeli pienelle arviolta 100 - 200 Wattiselle
> > kolmivaihemoottorille, jota on pakko k�ytt�� yhdell� vaiheella?
>
> Vanhassa s�hk�miehen kalenterissa oli karkea mitoitus
> 70-80 uF/kW.
> Eik�s yksivaiheisessa k�yt�ss� muodostu "p��j�nnitteksi"
> 230V eli jos moottorin kilvess� on merkint� 230V kolmioon
> (tai 220V) ja 400V t�hteen (tai 380V) niin se sen mukaan yksivaihe
> k�yt�ss� tulisi kytke� kolmioon.
>

Nokia Kondensaattoritehtaalla k�ytettiin arvoa 100uF/kW. Lis�ksi pieni
huomautus. k�yt� 400V voltin AC-kondensaattoreita, ei 230V AC kondensaattoreita.

Pekka

--
���`����,��,����`����,��,�
Pekka Ritamaki, Probyte Oy Microprocessor software & hardware design
Nirvankatu 31, 33820 TAMPERE, FINLAND http://www.sci.fi/~pri
tel: Int. 358-3-2661885 fax: Int. +358-3-2661886



From: "Ilpo J Lepp�nen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Kolmivaihemoottori yhdell� vaiheella k�ytettyn�
Date: Fri, 10 Sep 1999 07:12:22 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 16
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: clv.kdyn.saunalahti.fi
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2014.211
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2014.211


Kari  wrote in message news:[email protected]...
> Mink� kokoinen konkka olisi passeli pienelle arviolta 100 - 200 Wattiselle
> kolmivaihemoottorille, jota on pakko k�ytt�� yhdell� vaiheella?

Vanhassa s�hk�miehen kalenterissa oli karkea mitoitus
70-80 uF/kW.
Eik�s yksivaiheisessa k�yt�ss� muodostu "p��j�nnitteksi"
230V eli jos moottorin kilvess� on merkint� 230V kolmioon
(tai 220V) ja 400V t�hteen (tai 380V) niin se sen mukaan yksivaihe
k�yt�ss� tulisi kytke� kolmioon.

Ilpo Lepp�nen




From: "Hannu" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Vs: J�nniteh�vi� kaapelissa ??
Date: Fri, 10 Sep 1999 09:48:01 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 54
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mdclxxxii.dyn.saunalahti.fi
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2314.1300
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2314.1300


M.J.  kirjoitti
viestiss�:[email protected]...
> Osasiko joku neuvoa tai esitt�� laskelman
>
>
> Matka: 100m
> tasavirran siirto kahdella kuparijohtimella (6mm2)

Kuparin "roo" eli ominaisvastus on 0,01786 ohm * m/mm2  (+20 ast.
l�mp�tilassa).

Elikk� siirtotien  resistiivinen vastus R = "roo" * (100 + 100) / 6 =
0,5953333....  eli n. 0,6 ohm.


> tapaus 1:
> virta 10 A
> j�nnite 12 V

j�nnitteen alenema johdossa Uh = Rj * I,  jossa  Rj = johtovastus ja I =
johdossa kulkeva virta.

Elikk� j�nnitteen alenema 10 A virralla on 0,6 * 10 = 6 V

Tehoh�vi� Phj = I * Uhj, jossa Uhj = h�vi�j�nnite kaapelissa.

Elikk� kaapelissa katoaa tehoh�vi�n� 10 * 6 = 60 W.

Kaapelin p��ss� olevan laitteen saama j�nnite ja teho olisi annetuilla
arvoilla  (12 V -  Uhj) * I  = 60 W

> tapaus 2:
> virta 3,5 A
> j�nnite 35 V

Uhj =  0,6 * 3,5 = 2,1 V
Phj =  3,5 *  2,1 = 7,35 W

Kaapelin p��ss� olevan laitteen saama j�nnite ja teho olisi annetuilla
arvoilla (35 V -  Uhj) * I  = 115,15 W eli n. 115 W

> Molemmissa tapauksissa :
> 1) kuinka paljon tehoa kuluu siirrossa
> 2) ja paljonko j�nnite laskee

Siisp� ei ihme ett� valtakunnan verkossa k�ytet��n 400 kV j�nnitett�.
Ei my�sk��n ole ihme ett� auton starttimoottori vain naksahtaa ja valot
kojelaudassa sammuvat kun akun napa tai muut liitokset on hapettunut.

Ai niin miksik� 100 metrin kaapelin vastus lasketaan 100 + 100 m summalla?
......... Tuleva ja menev� 100 metri� !   ;-)



From: "Hannu" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Vs: Vs: Vs: S�hk�jen vet�misest�...
Date: Sun, 12 Sep 1999 17:31:04 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 56
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mcmxxxi.dyn.saunalahti.fi
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2314.1300
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2314.1300


Tomi Holger Engdahl  kirjoitti
viestiss�:[email protected]...

> T�ss� turvallisuuslogiikassakin on tiettyj� aukkoja mielest�ni
> maadoitusasioissa. Esimerkiksi maadoitettu vesikeskul�mmityksen
> patteri saa olla maadoittamatomia rasioita sis�lt�b�ss huoneessa.
>
> Ja samoin antennirasiat, jotka on kiinni maassa. T�ll�isen kun
> ly� kiinni hifisysteemiins� tai PC:n TV-korttii, niin on noiden
> metallikuoret tiukasti kiinni maassa.

Niinp�. Tuo oli entisaikoina jolloin ajateltiin ett� k�ytt�toimenpiteen� ei
kukaan koskettele vesipatteria yht�aikaa s�hk�laitteen kanssa. Silloin ei
viell� osattu kuvitella t�ll�ist� PC:n ja Hifin invaasiota. Mutta nyt onkin
s��nn�t muuttuneet. Nolla-luokan pistorasioita (maadoittamattomia) ei en��n
uudisasennuksissa saa k�ytt�� lainkaan. Tarkoittaa ett� vanhan saa vaihtaa
mutta viereenk��n ei saa asentaa uutta. Kehityst� on tapahtunut ... vai
mit�? ja viel� hyv��n suuntaan.

Olen t�st� aiheesta ennekin keskustellut ja aina on tullut nykyp�iv��n
vanhahtavien asennusten ep�kohdat esille. Ymm�rt��ksemme miksi niit� viell�
sallitaan voi vain kuvitella tilannetta jossa laki m��r�isi vaihtamaan
kaikki kerralla uusiksi. Melkoinen poru siit� nousisi ja kapinakin saattaisi
olla seurauksena. Osa teett�isi muutokset kuuliaisesti, osa suhtautuisi
kintaalla viitaten ja er��t yritt�isiv�t itse viritell� "loukkuja" el�m��n.
Muistannette aikaa jolloin autoon m��r�ttiin varoituskolmio. Poru oli
valtaisa "kun lains��t�j� pakottaa ja kolmiofirmat hykertelev�t suurissa
tuloissaan". N�in k�visi s�hk�nkin osalla.

Uusilla s��d�ksill� ja asennustavoilla uudist�iss� ja remonteissa
saavutetaan paremmin yleinen s�hk�turvallisuuden paraneminen.

> Erilaisten tietokone- ja muiden tapahtumien s�hk�systemeiss� olen
> n�hnyt aikamoisi j�rjestleyj� kun on tarvinnut saada s�hk� tuntivan
> paljon johonkin normaalinosoiseen paikkaan. Muistuu tietokonetapahtumista
> ne juhlaslit, joissa s�hk� tulee saliin niin oikealta kuin vasemmaltakin
> ymp�ri rakennusta (kaikkialla maadoitettua) sek� viel� kolmivaiheena
> p��keskukselta maan jakokeskukseen.

Viell� suuremmalla syyll� jos kyseess� on jonkinlainen porukan kokoontuminen
PC ja Hifi yms. aparaatein, on turvallisuudesta huolehdittava. S�hk�laissa
on erityisesti julkisia tiloja ja tilaisuuksia koskevia m��r�yksi�.
Tilap�isasennuksista messu ja juhlatilaisuuksiinkin on m��r�yksi� ja pit��
muistaa ett� j�rjest�j� vastaa vahingoista.

Jos talossa on jossain 3-vaihepistorasia, suosittelisin ett� j�rjest�j�
hankkii ty�maajakokeskuksen, sellaisen "kessin" vaikka vuokraamosta.
Jakokeskuksesa olisi syyt� olla vikavirtasuojaus. Jakokessist� voi silloin
huoneessa ottaa oikeilla jatkojohdoilla riitt�v�sti liit�nt�j�.
Vikavirtasuojaus huolehtii silloin s�hk�n katkaisusta jos jolla kulla
saattaisi olla viallinen omatekelekin. Maadoittamattomat pistorasiat tulisi
silloin sulkea ja niiden k�ytt� kielt�� ehdottomasti.




From: "TiLi" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: onko kokemuksia upseista?
Date: 21 Sep 1999 10:29:45 GMT
Organization: Cu
Lines: 71
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: la164.kupari.fi
X-Newsreader: Microsoft Internet News 4.70.1157

Jakeluj�nnitteen rajat m��rittelee standardi EN 50 160. Samainen standardi
asettaa mittaukselle tarkat rajat mill� ja miten asiat pit�� mitata.
Useimmiten ei loppukuluttajan laitteen toimintah�iri� aiheudu standardin
rajojen ylityksest� vaan laitteen yliherkkyydest� verkossa esiintyville
arvojen muutoksille. Harva "halpatuonti" hakkurivirtal�hde selvi�� noista
sallituista �10 % j�nnitevaihteluista.

S�hk�h�iri�n tarkan tyypin ja aaltomuotojen taltioiminen on senverran
"raskas" operaatio ett� joutuisit irrottamaan koneesi (PC:n) koko
kapasiteetin verkon seuraamiseen jos haluaisit jotain saada selville.
N�inollen verkon h�iri�iden mittaaminen kannattaa unohtaa suosiolla. T�h�n
k�ytet��n tyypillisesti yli 50 000 markan analysaattoreita ... ja
s�hk�katkoksenhan huomaa kuka tahansa kun p�yt�lamppu sammuu ... ;-).

Kuten t�ss� jo todettiin noiden UPS:ien tyypeist�, n�it� on olemassa
p��s��nt�isesti kahta tyyppi� On-Line / Off-Line. On huomattava ett�
tietokone saattaa kaikesta huolimatta kaatua jos k�ytet��n Off-Line UPS:ia.
Kyseiset Off-Line UPS:it eiv�t tyypillisesti tarjoa suojaa kuin muutamia
tyypillisempia verkkoh�iri�it� vastaan (s�hk�katkos, lyhytaikainen
alij�nnite, lyhytaikainen ylij�nnite).

Halvimmat ja pienimm�t UPS:it (Off-Line) eiv�t sitten toimi kuin 5-15
minuuttia, laitteiden hetkellisk�ytt��n suunnitellun rakenteen takia, eli
n�iss� akkukapasiteetin lis��minen ei lis�� k�ytt�aikaa. T�n�
k�ytt�aikarajoitus tulee vastaan pitemmiss� s�hk�njakelun katkoksissa,
joten kone on ajettava alas joka kerta kun verkossa on h�iri�it�. Onneksi
se taitaa olla t�n�p�iv�n� aika automaattista mukana tulevien ohjelmistojen
takia.

Sitten kun menn��n On-Line tekniikan puolelle tuppaa tuo hinta kasvamaan
eksponenttiaalisesti. Silti kannattaa selvitt�� mit� verkkoh�iri�it�
vastaan ko. laite on suunniteltu ja milt� se suojaa. Perinteisesti vain
kalleimmat UPS laitteet kykenev�t tekem��n jotain kytkent�transienteille ja
yliaaltos�r�lle. Jokainen pystyy itse arvioimaan sen mille tasolle haluaa
asettaa laitteensa suojauksen (hinta < - > varmuus).

Itse luottaisin vain tunnettujen valmistajien tuotteisiin, tosin muistaen
sen ett� laatu (varmuus) maksaa. Itsell�ni ei ole UPS:ia, mutta olen turhan
usein n�hnyt alle 2 000 markan laitteiden p��tyv�n verkonpainoksi. Katsoa
voit vaikka kotimaisen, entisen Fiskarsin kotisivuja (
http://www.powerware.fi/ ) t��lt� l�ytyy tarkempia lis�tietoja. Toki
valmistajia on monia muitakin.

-- 
Timo Liusvaara
[email protected]

Elias Aarnio  kirjoitti artikkelissa
<[email protected]>...
> P�iv�� kaikki,
> 
> Uudessa k�mp�ss� on niin sotkuiset s�hk�t, ett� on viisainta hankkia
> upsi pit�m��n  pc:t� pystyss�. Kone kun tilttaa joka aamu samaan
> aikaan ja s�hk�laitoksen �ij�n huippuarvot tallentavan yleismittarin
> mukaan vaihtelut ovat ihan hyv�ksytt�viss� rajoissa. 
> 
> Mill�k�h�n aikaresoluutiolla ne mahtavat niit� mitata? Onko jollain
> tietoa, mink� tyyppiset h�iri�t saavat PC:t tilttaamaan?
> 
> Ongelma on se, ett� juuri miss��n ei ole ainakaan t��ll� Turussa
> upseja esill� hyllyiss� ja myyj�t tuntuvat tiet�v�n niist� kovin
> v�h�n. Tarve olisi sellaiselle p�mpelille, joka pystyy ajamaan 17
> tuuman putkella varustetun PII-PC:n alas hallitusti. Jos kyky kertoa
> s�hk�h�iri�n luonteesta jotain ei maksa kohtuuttomia lis��, sellaisen
> haluan my�s.
> 
> Suositelkaapa siis jotain ko. kriteerit t�ytt�v�� upsia. Sopiva
> kokoluokka olisi max 175 W jatkuvaa tehoa ja n. 300 VA alasajoon.
> 
> EliasA 
> 

From: Markus =?iso-8859-1?Q?Jylh=E4?= 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: DMX 512/1990 Protokollaa
Date: Thu, 23 Sep 1999 21:54:52 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 76
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cs70082.pp.htv.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.6 [en] (Win95; I)
X-Accept-Language: en



Jyrki Nyberg wrote:
> 
> Arto wrote:
> 
> > Oilisiko kell��n tietoa DMX 512/1990 valo-ohjausprotokollasta kaipaisin
> > lopputy�t� varten.
> 
> Muistikuva DMX 512:sta on ett� siin� on max. 512-dig. ohjausv�yl��(kanavaa)
> 
> jotka p�ivittyy 96/sek. kussakin osoitepaikoissa.
> K�ttely on digitaalista +/- 1V eli kolme johdinta
> ohjauskaapelissa.
> V�yl�m��r� voidaan my�s tuplata tarvittaessa.
> Yleinen liit�nt�tapa nykyisiss� valop�ydiss�
> ja l�hes kaikki valmistajat k�ytt�� t�t�.
> (poikkeus: Avab-tiskit)
> 
> Varmaa tietoa saat esim. Foki Oy:n Hans Karlsson:lta.
> 
> jjn

Aiheesta tulee ensiksi mieleen:
Tuo on kyll� merkillisesti noudatettu standardi teollisuuden
keskuudessa.
Standardiin kuuluu 5 piikkinen xlr-liitin, joista ylim��r�iset 2 nastaa
varataan ylim��r�iselle datalinkille, esim. paluudataa tms. varten.
5 piikkisen liittimen k�ytt� on muutenkin perusteltua, ettei kaapeleita
sotke esim. mikrofonikaapelin kolmipiikkiseen.
Monet valmistajat kuitenkin k�ytt�v�t laitteissaan jostain
idioottimaisesa
syyst� kolmipiikkisi� liittimi�. N�in aiheutuu kaikenlaisia
adapteriongelmia.

Kolmepiikkinen liitin l�ytyy esim. kaikista HighEndin tuotteista.
Martin sitten on rep�issyt todella kunniakkaasti k�ytt�m�ll�
kolmipiikkist�
ja viel� k��nt�m�ll� datanastat ristiin. Kahden ylim��r�isen nastan
k�yt�ss�
puolestaan on kunnostautunut ClayPaky, joka on laittanut noihin
nastoihin
k�ytt�j�nnitteen jotain pient� valop�yt�� varten. Voi aiheuttaa hieman
hallaa
jossain ohjausp��n laitteisa helposti.

Monethan sitten k�ytt�v�t mikkipiuhaa DMX-kaapelina kolmipiikkisiss�
laitteissa,
kun se �kkiselt��n tuntuu toimivan. Vaan jos veto hieman pitenee tai
olosuhteet
muuten eiv�t ole optimaaliset, niin johan alkaa h�iri�t� ilmaantua.

Tuo v�yl�m��r�n tuplaus tapahtuu k�yt�nn�ss� vet�m�ll� useita
DMX-linjoja.
Nyky��n varsin tarpeellista liikkuvien valojen aikana (about 20
ohjauskanavaa
helposti per lamppu). Nykyisiss� p�ydiss� esim. Wholehog II onkin 4kpl
DMX 512 outputtia. Nuokin voi viel� tuplata 1024:n valmistajan omalla
j�rjes-
telm�ll�, mutta sitten ei kyseess� ole en�� DMX 512 protokolla.

Teknisesti DMX on RS-422. Viimeaikoina on liikkunut paljon juttuja DMX:n
vet�misest� Ethernetin yli kapasiteetin lis��miseksi

Yhden kanavanresoluutio on 8 bittinen, joten liikkuvissa heittimiss�
monille parametreille pit�� varata 2 kanavaa riitt�v�n pehmeit�
liikkeit� varten.

Jos ulkomaan newsgroupit kiinnostaa niin kokeile alt.stagecraft.
Webbipohjainen vahvan jalansijan saanut foorumi l�ytyy osoitteesta
www.lightnetwork.com

Toivottavasti auttaa :->

Markus Jylh�
RMC-Showservice

From: Paul Keinanen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Outoja taajuusvasteita
Date: Sat, 25 Sep 1999 13:10:43 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 35
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: cmlxxxix.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: Forte Agent 1.6/32.525

On Sat, 25 Sep 1999 07:23:42 GMT, "Mika Rasimus"
 wrote:

>Mist�k�h�n johtuu, ett� kun olen nyt parit FM-alueen radiot testannut, olen
>saanut itsepintaisesti FM-signaaligeneraattorilla testatessa (antennista
>sis��n ja kaikkien asteiden j�lkeen kaiuttimien kohdalta ulos) niiden
>taajuusvasteeksi noin 30 Hz... 3 kHz. Eik�s tuo yl�p�� ole pikkasen heikko
>FM:lle? 

Taajuusmoduloinnissa kohina kasvaa suhteessa taajuuden toiseen
potenssiin, joten diskanttikohina olisi varsin hirve� heikossa
kent�ss�, jos mit��n ei teht�isi.

Toisaalta musiikki (ja viel� v�hemm�n puhe) pit�� sis�ll��n loppujen
lopuksi melko v�h�n korkeita diskantti��ni�. T�m�n takia eiv�t esim.
100 W teholle mitoitettujen kaiutinkaappien diskanttielementit kest�
kuin korkeintaan 5-10 W, joten diskanttielementit on varsin helppo
polttaa testi-CDll�.

Tuon FM kohinan takia diskantteja vahvistetaan l�hetysp��ss� jolloin
diskantitkin aiheuttavat l�hes t�yden l�hettimen ohjauksen ja jotta
ohjelma ei kuulostaisi diskanttivoittoisalta, tehd��n vastaava
vaimennus vastaanottop��ss�, jolloin diskanttikohinat vaimenevat
samassa suhteessa.

Meill� on k�yt�ss� 50 us (Amerikassa 75 us) aikavakio, eli
vastaanottimessa on ensimm�isen kertaluokan (-6 dB/oktaavi)
alip��st�suodin, jonka rajataajuus on 3185 Hz, eli vaste on tuolla
taajuudella pudonnut -3 dB, tuplataajuudella muistaakseni -7,5 dB ja
nelinkertaisella taajuudella -12 dB. Kun otat huomioon tuon
vastaanottimessa olevan j�lkikorjauspiirin vaikutuksen, alkavat
taajuusvastemittauksesi n�ytt�� huomattavasti paremmalta :-).
 
Paul


From: "Ilpo J Lepp�nen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Leikkuri
Date: Fri, 1 Oct 1999 23:11:33 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 14
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: clv.kdyn.saunalahti.fi
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2014.211
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2014.211


Harry Keiras <@netti.fi> wrote in message news:[email protected]...
> Tiet�isk� kukaan mist� l�ytyisi edullista piirilevyjen leikkaamiseen
sopivaa
> leikkuria ?


Olen parikymment� vuotta leikellyt lasikuitulevy� (FR4)
j�rehk�ill� peltisaksilla ja v�h�n viilaillut lopuksi ihan hyvin
tuloksin.

Ilpo Lepp�nen



From: [email protected] (J. Reinikainen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Halogenivalaisimen himmennys?
Reply-To: [email protected]
Message-ID: <[email protected]>
X-Newsreader: Forte Free Agent 1.11/32.235
Lines: 33
Date: Wed, 08 Sep 1999 09:28:38 GMT
NNTP-Posting-Host: 195.156.245.2
X-Trace: read2.inet.fi 936782918 195.156.245.2 (Wed, 08 Sep 1999 12:28:38 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Wed, 08 Sep 1999 12:28:38 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services

Tue, 07 Sep 1999 12:20:28 GMT "Ismo H."  kirjoitti
seuraavaa:

> >> Intensity %    Life increase    Color Temp K change
> >> 40             x30              -270
> >> 60             x7               -170
> >> 80             x2.5             -70
> >>
> >> --
> >> Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
> >> Take a look at my electronics web pages at
> http://www.hut.fi/Misc/Electronics/
> >
> >Kiit�n tyhjent�v�st� vastauksesta ja mielenkiintoista on juuri tuo 80% min.
> >suositus ja kuinka sit� himme�mp�n� k�ytt�ik� lyhenee voimakkaasti.
> 
> 
> K�ytt�ik� kasvaa himmennett�ess� mutta v�ril�mp�tila laskee eli
> valo n�ytt�� keltaisemmalta.
> Ismo

Itsell�ni on p�invastaista kokemusta tuon keston kanssa.  Kes�-
m�kkik�yt�ss� pidemm�n johdon p��ss� oleva halogeeni ei kest�
ilmeisesti alentuneen j�nnitteen vuoksi l�hesk��n sit�, mit�
"t�ysj�nnitteinen" kaverinsa l�hemp�n� akkua.

Ihmettelen tuota taulukkoa...    ...vaihtaisin sanan "increase"
muotoon "decrease".

--Jukka

--------
Jos vastaat maililla, siivoa sotkut pois osoitteesta.

From: Ville Voipio 
Newsgroups: atk.laitteet
Subject: Re: 110V to 220V
Date: 06 Oct 1999 10:32:27 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 44
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

[email protected] (Reima Kaitaj{rvi) writes:

> Onkohan kell��n kokemuksia suomalaisten (eurooppalaisten) tietokoneiden
> k�ytt�misest� USA:ssa muuntajien avulla? Tai p�invastoin. Kysymyksess�
> siis tuollaiset j�nnitteenmuuntajat.
> 
> H�iritseek� tuo taajuusero 50Hz / 60Hz?

Useimmiten ei, mutta joskus kyll�. Taajuusero vaikuttaa kahteen
asiaan: muuntajien mitoitukseen ja py�rivien vaihtos�hk�koneitten
kierroslukuun. Verkkovirralla py�rivi� vaihtos�hk�koneita ei
tietokoneissa ole, ja muutenkin niit� on varsin v�h�n nykyisiss�
kodinkoneissa.

Muuntajien mitoitus on periaatteessa kriittisempi parametri,
tosin yleens� 50 Hz -vehkeet kest�v�t 60 Hz. Savu voi kuitenkin
nousta. Tietokoneissa on yleens� hakkuritehol�hde, joka suostuu
ottamaan sis��ns� taajuuksia v�lill� 47 Hz - 63 Hz, joten tuo
60 Hz menee hyvin. Tosin n�m� tehol�hteet usein ottavat sis��ns�
pyydett�ess� my�s 110 V, joten ulkoiset muuntajat ovat turhia.
Lis�ksi esimerkiksi Japanissa on k�yt�ss� sek� 110 V/50 Hz
(muistaakseni Tokio) ett� 110 V/60 Hz (Osaka), joten muuntaja-
valmistajat ovat nyky��n varovaisia mitoituksissaan.

Kannattaa siis tarkistaa, mitk� laitteet toimivat suoraan
sellaisenaan. Ainakin uudemmat tietokoneet toimivat pient�
kytkint� k��nt�m�ll�, samoin jotkut monitorit ja tulostimetkin.
Ylip��t��n uusissa pienelektroniikan laitteissa alkaa olla
sellainen hakkuritehol�hde, johon voi tunkea mit� vain 90-250 V,
47 - 63 Hz. Valmistajat v�lttyv�t t�ll� eri mallien valmistamiselta.

Verkkolaitteellisiin oheislaitteisiin (pienet skannerit ja
printterit) kannattaa mieluummin hankkia kokonaan uusi verkko-
laite, tulos on turvallisempi ja luotettavampi.

Enemm�n s�hk�� kuluttavat laitteet kannattaa sitten hankkia
paikanp��lt�. Esimerkiksi pesukoneen tai mikrouunin kanssa
saa k�ytt�� jo melkoiseta muuntajanj�tk�lett�.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: Samu Wikstedt 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: PC:n sarjaportti
Date: Tue, 05 Oct 1999 23:12:30 +0300
Organization: A poorly-installed InterNetNews client
Lines: 15
Message-ID: <[email protected]>
		
		<[email protected]>
		<[email protected]> 
NNTP-Posting-Host: dialin-0-05.evitech.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.5 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en



Noniin! Nyt toimii, kiitoksia kaikille vastanneille.
Niin, jos joku t�rm�ilee vastaaviin ongelmiin, niin ainakin Octek:in
Rhino 9 -laudassa on k�yt�ss� tuo looginen suora j�rjestys (1-1, 2-2,
3-3 jne). 
 

--
Samu Wikstedt
[email protected]
[email protected]
gsm:  +358-50-3045 156
home: +358-9-5474 218
office: +358-9-394 1252

From: Rami =?iso-8859-1?Q?R=E4s=E4nen?= 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Lediscrolleria..
Date: Mon, 13 Sep 1999 18:14:54 +0300
Organization: Telia Finland
Lines: 17
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: gate70.planet.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.61 [en] (X11; I; Linux 2.2.5-15 i586)
X-Accept-Language: en

> Oisko kell��n valmiita ohjeita lediscrollerin tekemiseen? Tarkoitus
> olisi tuollainen rakentaa yksitt�isist� ledeist� 35kpl per kirjain eli
> 5x7 matriisi ja joku 10-12 kirjainta. Jos ei mist��n ohjeita l�ydy niin
> olisiko edes idoita miten tuollaista kontrolloitaisiin kun jokaisen
> ledin erikseen hallitseminen olisi aika ty�l�st�. Saa olla
> tietokoneohjattukin siis ett� koneelle v�rkk�isi ohjelman joka sit�
> py�ritt�isi.

MAX7219 on aika k�tev�, siihen saa 64 ledi�, ja niit� piirej� voi kytke�
per�kk�in periaatteessa niin monta kuin haluaa.. katoppa
http://www.neutech.fi/~raipe/kello.html, siin� on tuollainen, paitsi
ett� se on nelj�ll� 7-segmenttin�yt�ll�. Tuosta saa kuitenkin v��nnetty�
aika helposti sellasen, josta puhuit (mist� sin� niit� n�ytt�j�
hankit?). Jos tarvitset, voin l�hett�� sourcekoodin siihen ohjelmaan.

Rami R�s�nen
[email protected]

From: Pekka Ritamaki 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: D/A muunnin
Date: Sat, 11 Sep 1999 23:38:13 +0300
Organization: Probyte
Lines: 28
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mdclxiii.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.6 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en



Jyrki wrote:

> Sanokaas joku hyv� ja yksinkertanen  8 bittinen D/A muunnin.Ja joka toimisi
> 5V :lla. Ja mist� niit� taas saisi olisi my�s hyv� tieto.
> Kiitoksia vastauksista

Jyrki,
MAX517,   MAX550A ovat 8 bitin , DIP8 piirej�, 5V
MAX515CPA on 10 bitin 5V:n DIP8 DA.muunnin ja vastaava MAX538 on sama 12 bitin
muunnin.
Katso Maximin DA.valintaopasta
http://209.1.238.248/scripts/cSelector.exe/Serial_Interface
Hintoja n�kee mm. http://www.sci.fi/~pri/order.htm
Itse k�yt�n aina MAX515, koska sen hinta on edullisempi kuin 12-bittinsen
538:n, kuitenkin se toimii aivan kuten
12-bittinen piiri. Ep�ilen, ett� ne ovat samoja, vain leima on eri.

Pekka

--
���`����,��,����`����,��,�
Pekka Ritamaki, Probyte Oy Microprocessor software & hardware design
Nirvankatu 31, 33820 TAMPERE, FINLAND http://www.sci.fi/~pri
tel: Int. 358-3-2661885 fax: Int. +358-3-2661886



From: [email protected] (Arto Niskanen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: D/A muunnin
Date: 13 Sep 1999 05:51:31 GMT
Organization: Oulu Polytechnic, Institute of Technology
Lines: 17
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: rhea.otol.fi
X-Newsreader: TIN [version 1.2 PL2]

Jyrki ([email protected]) wrote:
: Sanokaas joku hyv� ja yksinkertanen  8 bittinen D/A muunnin.Ja joka toimisi
: 5V :lla. Ja mist� niit� taas saisi olisi my�s hyv� tieto.
: Kiitoksia vastauksista
: Tv Jyrki

TLC7524, www.spelektroniikka.fi (Oulu), 35 mk. Rinnakkaisliitynn�ll�,
oheiskomponentiksi tarvitsee yhden vastuksen, virta- tai j�nnitel�ht�
valittavissa parin nastan kytkenn�ll�. Datalehti Texas Instrumentsin
WWW-sivuilta.

-A

--
Tytt�yst�v�n suusta kuultua: "V��rin p�in, insin��ri!"



From: [email protected] (Ville Keskilohko)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: S�hk�j� asentamaan
Date: Tue, 14 Sep 1999 10:47:46 GMT
Organization: TTKK
Lines: 97
Distribution: sfnet
Message-ID: <[email protected]>
Reply-To: [email protected]
NNTP-Posting-Host: e237.w3.ton.tut.fi
X-Newsreader: Forte Free Agent 1.11/32.235

>Hannu Koskenvaara kirjoitti viestiss�
><37D516AF.9CF75350@ei_sontaa.cc.hut.fi>...
>>Terve
>>
>>Olen ymm�rt�nyt, ett� kaikenlaisten kiinte�sti s�hk�verkkoon
>>asennettujen asennusten teko on kielletty, mutta irrallisia
>>(pistokkeella kytkett�vi�) laitteita saa tehd� omaan k�ytt��n. Miten
>>lakiherrat suhtautuvat siihen, ett� tilaan kWh-mittarin ihan
>>virallisesti ja asennutan siihen yhden kolmivaihepistorasian. Sitten
>>asennan rakennukseen (esim. kes�m�kkiin) s�hk�t korkeamman omak�tisesti
>>ja kytken ne vastaavaan kolmivaihepistokkeeseen ? Sittenh�n viritys on
>>irrallinen s�hk�laite, joka ei ole kiinte�sti verkkoon kytketty. Vai
>>onko lains��t�j� toista mielt� ?
>
>>Hannu Koskenvaara

Kyll� min� tulkitsisin tuon s�hk�urakoinniksi, tarkemmin ns.
omatarveurakoinniksi, jolloin hommaan kyll� tarvitaan tietty p�tevyys.
Kannattaa katsoa vaikka TUKES:n sivuilta
(www.tukes.fi/s�hk�turvallisuus) KTM:n p��t�s 516/1996 s�hk�alan
t�ist�. T�ss� katkelmia kyseisest� p��t�ksest� koskien
omatarveurakointia (pyk�l� 29).

Ville Keskilohko

1 � 

S�hk�ty�ll� tarkoitetaan s�hk�laitteen korjaus- ja huoltot�it� sek�
s�hk�laitteiston rakennus-, korjaus- ja huoltot�it�. 

S�hk�ty�ksi ei katsota s�hk�laitteen ja -laitteiston purkuty�t�, jos
laite tai laitteisto on tehty luotettavasti ja asianmukaisesti
j�nnitteett�m�ksi. 

Vaatimus s�hk�alan t�iss�, joista voi aiheutua vain v�h�ist� vaaraa
tai h�iri�t� 

10 � 

Riitt�v�� huolellisuutta noudattaen on sallittua tehd� seuraavia
s�hk�alan t�it�:
1) enint��n 250 voltin nimellisj�nnitteisten asennusrasioiden
peitekansien irrotusta ja kiinnityst�, yksivaiheisten pistotulppien,
liitosjohtojen, jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-,
korjaus- ja huoltot�it� sek� n�ihin rinnastettavia t�it�,
2) nimellisj�nnitteelt��n enint��n 50 voltin vaihtoj�nnitteisiin tai
120 voltin tasaj�nnitteisiin laitteistoihin kohdistuvia s�hk�t�it�,
3) k�ytt�t�it� s�hk�laitteistossa, jonka j�nnitteiset osat on suojattu
tahattomalta koskettamiselta, sek�
4) omaan k�ytt��n rakennettujen s�hk�laitteiden korjaamista, jos t�m�
liittyy s�hk�alan harrastustoimintaan. 

Vaatimus ammattitaitoa edellytt�viss� s�hk�alan t�iss� 

11 � 

Riitt�v�n ammattitaitoiseksi tekem��n itsen�isesti oman alansa s�hk�-
ja k�ytt�t�it� ja valvomaan niit� katsotaan henkil�, joka on kyseisiin
t�ihin opastettu ja jolla on
1) s�hk�alan diplomi-insin��rin, insin��rin tai teknikon tutkinto,
2) s�hk�alan ammattitutkinto tai yliasentajan erikoisammattitutkinto
taikka vastaavat tutkinnot,
3) hyv�ksytysti suoritettu s�hk�alan oppisopimuskoulutus,
4) ammattikoulun tai vastaavan koulun kaksivuotinen s�hk�alan koulutus
ja sen j�lkeen kaksi vuotta ty�kokemusta kyseisiss� s�hk�alan t�iss�
taikka kolmivuotinen s�hk�alan koulutus ja sen j�lkeen vuosi vastaavaa
ty�kokemusta,
5) suoritettuna aikuiskoulutuskeskuksen s�hk�alan v�hint��n 50 viikon
kurssi ja sen j�lkeen kolme vuotta ty�kokemusta kyseisiss� s�hk�alan
t�iss� taikka
6) kuuden vuoden kokemus kyseisist� s�hk�alan t�ist� ja riitt�v�t alan
perustiedot. 

S�hk�voima-alan teht�viss� muun s�hk�alan kuin s�hk�voimatekniikan
koulutuksen suorittaneilta edellytet��n lis�ksi vuosi s�hk�voima-alaan
perehdytt�v�� ty�kokemusta tutkinnon tai koulutuksen j�lkeen. 

Jos kyse on yksitt�iseen s�hk�laite- tai s�hk�laitteistoryhm��n
kohdistuvista s�hk�alan t�ist�, riitt�v�n ammattitaitoiseksi tekem��n
itsen�isesti kyseisi� t�it� katsotaan 1 momentista poiketen henkil�,
jolla on kahden vuoden ty�kokemus. 


29 � 

S�hk�turvallisuuslain 12 �:ss� tarkoitettua ilmoitusta ei vaadita:
1) k�ytt�t�ist�;
2) 10 �:ss� tarkoitetuista s�hk�t�ist�;
3) s�hk�ty�st�, jonka tekee 11 �:n 1 ja 2 momentissa m��ritelty
henkil� ja joka kohdistuu t�m�n omassa tai l�hisukulaisen hallinnassa
olevan asunnon tai asuinrakennuksen s�hk�laitteistoon;
l�hisukulaisella tarkoitetaan puolisoa sek� omia tai puolison lapsia,
vanhempia ja isovanhempia; eik�
4) sellaisesta v�h�isest� kertaluonteisesta s�hk�ty�st�, jonka
tekij�ll� on 12-14 �:ss� tarkoitettu kyseisen ty�n tekemiseen
oikeuttava p�tevyystodistus. 


From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: =?iso-8859-1?Q?Ledeist=E4?= lamppu
Date: 08 Oct 1999 14:57:25 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 68
Message-ID: 
	<[email protected]> <[email protected]>
	<[email protected]>
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 939383845 31196 130.233.224.50 (8 Oct 1999 11:57:25 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 8 Oct 1999 11:57:25 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

jouko moisander  writes:

> Ville Voipio wrote:
>
> > hinnakkaita kapistuksia valmistaa. Lis�ksi valmistajat ottavat
> > t�ss� vaiheessa tuotekehityskustannuksiaan takaisin, mik�
> > my�s nostaa hintaa.
> 
>     Mit� kuluja?? Minusta Talkmanin luuriosassa oli kirkkaita
>     ledej� jo miespolvi sitten,  siksi olen ihmetellyt, miksei
>     niit� saa kaupasta.

Selvennet��np� hieman terminologiaa. Kirkas voi tarkoittaa joko
intensiteetilt��n voimakasta tai sitten sellaista, ledi�
jonka kotelo on kirkas (siis ei samea eli diffusoiva).

Intensiteetilt��n voimakkaat ledit aloittivat esiinmarssinsa
vuosikymmenen alkupuolella. Viitisen vuotta sitten alkoi olla
saatavissa suhteellisen kirkkaita punaisia ledej�. Kirkkaassa
kotelossa olevia ledej� on ollut saatavilla pidemp��n.

Jos taas ledien v�reist� puhutaan, punaisia ledej� on ollut
saatavilla jo aikojen alkuh�m�rist� (70-luvulta) alkaen. Seu-
raavaksi tulivat keltaise ja vihre�t, tosin varsin himmein�.
Sinisi�kin ledej� on ollut toistakymment� vuotta, mutta nuo
80-luvun siniset olivat varsin himmeit� sinivihreit�. Niill�
ei tiett�v�sti ollut muita laajamittaisia k�ytt�j� kuin
joittenkin VW-mallien kaukovaloindikaattorina.

Kirkkaat siniset ovat tulleet markkinoille viime vuosina.
Itse muistan n�hneeni ensimm�iset kunnolla siniset (450 nm
tai alle) suuri-intensiteettiset ledit Laser 95 -n�yttelyss�
mainittuna vuonna. Hintaa noilla oli satasen pintaan kappale,
vuoden my�hemmin Oshinon sininen oli h�mm�stytt�v�n halpa
(29 mk/kpl).

Valkoiset ledit tulivat markkinoille vasta pari vuotta sitten.
Aiemmin tuo ei ollut mahdollista, koska valkoiseen lediin
tarvitaan sininen pohjalle. Aiemmin tosin oli ns. RGB-ledej�
saatavilla, mutta niitten intensiteetti oli surkean ja kurjan
v�limailla, koska sininen oli melko vihre� ja melko himme�.

Nyt valkoisissa ledeiss� on menossa jo toinen sukupolvi,
joka tuottaa valkoisempaa (ja enemm�n!) valoa kuin ensimm�inen.
N�m� ovat jo sellaisia, ett� ihmettelen, viitsiik� kukaan en��
pient� hehkulamppua k�ytt��. Eiv�t ledit tosin viel� hehkulamp-
puja ja loisteputkia uhkaa yleisvalaistuksessa, koska niitten
tuottama spektri on kaksikyttyr�inen. Suomeksi sanottuna valo
vain n�ytt�� valkoiselta, se ei ole spektraalisesti valkoista.

Kolmas sukupolvi on tulossa. Siin� fosfori on korvattu ledin
substraatin emittoimalla keltaisella valolla. Juttuja t�st�
on n�kynyt lehdiss�, mutta sen tarkemmasta aikataulusta on
paha sanoa mit��n.

---

Lyhyesti: Ep�ilen kovasti, ett� vanhoissa laitteissa ei tod.
ole valkoisia suuri-intensiteettisi� (tai muunlaisiakaan 
ledej�).

- Ville



-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: Mika Luukkanen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: hapettuuko tina?
Date: Thu, 16 Sep 1999 07:35:57 +0300
Organization: Clinet, Espoo, Finland.
Lines: 21
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: 194.100.114.89 [194.100.114.89]
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.51 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en

Jani Frilander wrote

BTW. Mitenk�s tuon lakan saa k�tev�sti pois korjaustoimenpiteit�
varten? Rapsuttamalla? Jollakin litkulla?

Litkullapa hyvinkin. Lakasta riippuen valitaan sopiva liotin, ja kyll� l�htee.
T�ll� hetkell� k�yt�ss� on UV-valossa sinisen� hohtavaa lakkaa (visuaalinen
tarkastus helppoa UV-lampun avulla), ja se l�htee mukavasti samalla aineella,
jolla poistetaan t�hrij�itten aikaansaannoksia rakennusten seinist�. Haihtuvuus
on sit� luokkaa, ett� vetokaapin, tai ulkoty�skentelyss� hengityssuojaimen,
k�ytt� on v�ltt�m�t�nt�, ellei halua liuottaa my�s aivojaan.

--
*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*
Mika Luukkanen alias Nukkis    Email: [email protected]
EKE-Electronics LTD            Work :     +358-9-613 03 233
Piispanportti 7                Fax  :     +358-9-613 03 300
FIN-02240 ESPOO                GSM  :     +358-40-55 316 55
*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*



From: Tero Manninen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: piirilevyt
Date: 20 Sep 1999 16:58:57 GMT
Organization: Tampere University of Technology
Lines: 32
Distribution: sfnet
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: lehtori.cc.tut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
User-Agent: tin/pre-1.4-981225 ("Volcane") (UNIX) (OSF1/V4.0 (alpha))

Pena.  wrote:

> painoksi.. valaisun hoiti Livalin ty�valo jostain 70-luvulta jossa 40W
> ...
> Putkimies puteli... noin nelj�n (4) tunnin valotuksen j�lkeen levy

    Uh.. 4 tuntia..

    11W p�yt�loistelampulla noin 5 sentin p��ss� levyst� valotusajaksi
    riitt�� 15 minuuttia ja hyv�� tulee. Levyn� bebekin valmiiksilakatut
    piirilevyt ja kehitysaineena saman firman valkoinen kideaine.
    Laserilla tulostetulle kalvolle tulee l�hes aina johonkin vetoon
    reiki�, joista p��see helpoiten eroon kahdella p��llekk�isell�
    kalvolla. Siihen p��lle viel� joku plexi- tai lasilevy painoksi.

    Tiet��k� joku plexin ja lasin eroa tuon UV -valon l�pip��st�misen
    suhteen? Yll�olevat kokeilut on tehty siis plexill�.

    Ajoituksista voisi copypastettaa t�h�n valmiiksilakatun piirilevyn
    mukana tulleesta paperilapusta suomentaen ett� 'valonl�hteen
    et�isyyden tuplaantuessa valotusaika kolminkertaistuu'..

    Mutta ett� kodin putkimiest�.. Heh, mik�p� ettei.. :-)

    Kokeilun vuoksi tein pienen testilevyn, 4 mils vedot 4,5 mils 
    v�leill� k�ytt�en kahta p��llekk�ist� kalvoa ja hyv� tuli. Yhdell�
    kalvolla saa jo vedon poikki jos kalvon musteessa on pieni�kin 
    reiki�. Vaan taidampa silti 'oikeissa' levyiss� k�ytt�� tutumpia 
    viivanleveyksi�, v�hint��n noin 10 mils.

-- 
    Artificial Intelligence is no match for Natural Stupidity!

From: Mika Luukkanen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: piirilevyt
Date: Tue, 21 Sep 1999 07:32:16 +0300
Organization: Clinet, Espoo, Finland.
Lines: 18
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: 194.100.114.89 [194.100.114.89]
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.51 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en

Tero Manninen wrote:

>     Tiet��k� joku plexin ja lasin eroa tuon UV -valon l�pip��st�misen
>     suhteen? Yll�olevat kokeilut on tehty siis plexill�.

Lasilla (ja taas riippuu lasilaadusta...) on yleens� UV-s�teily� suodattava
taipumus, eli se ei l�p�ise UV-s�teily� samalla tapaa kuin useimmat muovit.
T�st� johtuu se, ett� esim. lasitetulla parvekkeella saa ottaa aika kauan
aurinkoa, jos mielii ruskettua (...lasit ollessa kiinni...)   :-).
--
*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*
Mika Luukkanen alias Nukkis    Email: [email protected]
EKE-Electronics LTD            Work :     +358-9-613 03 233
Piispanportti 7                Fax  :     +358-9-613 03 300
FIN-02240 ESPOO                GSM  :     +358-40-55 316 55
*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*



From: Markku Suominen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: =?iso-8859-1?Q?Lyijyhyytel=F6akun?= lataus
Date: Sat, 25 Sep 1999 00:58:23 +0300
Organization: en muuten oo SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 31
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cs68013.pp.htv.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.6 [en-gb] (Win98; I)
X-Accept-Language: en-GB,en,en-*

T�st� on kai t��ll� ollut aiemminkin puhetta...
Tuolta l�ytyy infoa aiheeseen.
http://www.cl.cam.ac.uk/users/mvi20/bike-stories/charger.html
Osat ei maksa paljoa.

make

Jukka M Forsgren wrote:

> Saako jostain ostettua nimenomaan lyijyhyytel�akkujen lataamisen
> tarkoitettuja latureita? Latausj�nnitteen pit�isi k�sitt��kseni olla 14.4V.
>
> Kaveri lataa 6Ah lyijyhyytel�akkua autonakun laturilla, mutta akku kuumenee
> kuulemma jonkin verran ja siit� kuuluu outoa ��nt�. T�st� huolimatta se
> kuitenkin vaikuttaisi latautuvan suhteellisen t�yteen, mutta k�ytt�i�st� en
> tied�. Sin�ns� kyll� outoa, kun er��ss� akkuliikkeess�kin neuvottiin
> lataamaan normaalilla akkulaturilla. Neh�n tosiaan antaa tasan 12V ja
> mun mielest� liikaa virtaa.
>
> Itse latailen vastaavaa akkua itse viritt�m�ll�ni muuntajalla, joka antaa
> 14.4V latausj�nnitteen. Virtaakin siit� tulee suhteellisen v�h�n eli
> lataaminen kest�� aika kauan. T�st� huolimatta kuitenkin vaikuttaisi ettei
> akku tule niin t�yteen kuin pit�isi. Sen takia olisikin mukava, jos jostain
> saisi oikean lyijyhyytel�akkujen lataamiseen tarkoitetun laturin.
>
> Kenell�k��n ideaa homman ratkaisemiseksi? �rsytt�� kun kyp�r�lampusta h�vi��
> valot pime�ss� met�ss� aikaisemmin kuin pit�isi..
>
> --
> [Jukka Forsgren�graf�[email protected]�http://www.helsinki.fi/~forsgren]


From: [email protected] (J. Reinikainen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: =?iso-8859-1?Q?Lyijyhyytel=F6akun?= lataus
Reply-To: [email protected]
Message-ID: <[email protected]>
X-Newsreader: Forte Free Agent 1.11/32.235
Lines: 22
Date: Tue, 21 Sep 1999 08:26:45 GMT
NNTP-Posting-Host: 195.156.245.2
X-Trace: read2.inet.fi 937902405 195.156.245.2 (Tue, 21 Sep 1999 11:26:45 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Tue, 21 Sep 1999 11:26:45 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services

Mon, 20 Sep 1999 18:48:36 +0300 Tuukka Siltala
 kirjoitti seuraavaa:

> Mielenkiintoista kommentoida omaa teksti�ni, mutta innostuin muitelemaan ja sitten
> etsim��n
> muutaman tiedon akun latauksesta esille.

Tarkempia nippelitietoja lyijyakun lataamisesta ja kytkent�kaa-
vio automaattilaturin suunnittelun pohjaksi l�ytyy mm.

      http://www.unitrode.com/apps/u104.pdf

Hyytel�akku on kaasutiivis ja sit� ei pid� keitt�� ylenpalttisesti.
On siin�kin varoventtiilit, joten ei sen pit�isi r�j�ht��, mutta
pilalle menee, jos jotakin tulee ulos.  Siksi maksimi napaj�nnitett�
(ei riipu kapasiteetista) ja alkulatauksen virtaa (riippuu kapasitee-
tista) pit�� valvoa.  Mutta tuossa pdf:ss� on asiat paljon tarkemmin.

--Jukka

--------
Jos vastaat maililla, siivoa sotkut pois osoitteesta.

From: "Jukka Pappinen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Lyijyhyytel�akun lataus
Date: Wed, 22 Sep 1999 11:20:46 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 43
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mcdxxxiii.dyn.saunalahti.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Tuukka Siltala kirjoitti viestiss� <[email protected]>...
>> (lyijyhyytel�akku voi olla aina latauksessa, ja sit� ei saa p��st��
tyhjiin)
>
> Onko n�in? Luin jostakin, ett� lyijyhyytel�akut eiv�t tykk�� liiallisesta
>latauksesta.
>Se l�mpenee ja jos oikein muistan se voi jopa r�j�ht��?!?


Jos lataat lyijyhyytel�akkua vakioj�nnitteell� niin akun t�yttyess�
sen napaj�nnite nousee, jolloin latausvirta pienenee akun
t�yttyess� olemattomiin. Akku ei tule aivan t�yteen n�in, mutta
vajauksen voi kompensoida hommaamalla isomman akun.

Lyijyhyytel�akkua voi ladata jatkuvasti yll�pitolatauksella, esim.
12V akkua 13,6 - 13,8V j�nnitteell�. Usein akulle on m��ritelty
erikseen latausj�nnitteet yll�pito- ja pikalataukseen. Nen�n alla
on akku jossa sanotaan pikalatausj�nnitteeksi 14,4V. Akku on
ollut jatkuvassa latauksessa kuukausia. Ei ole possahtanut ja
n�ytt�isi edelleen toimivankin.

NiCd -akut sen sijaan voivat mossahtaa, jos latauslaite on
"tyhm�", latauslaitteen tekij�st� puhumattakaan. T�m�n
sain karusti todeta viikko takaperin klo. 2.30 kun
(omatekoiseen, tyhm��n, tilap�iseen jne.)
latauslaitteeseen unohtamani akku jys�hti. Voima oli
melkoinen, mm. yksi kenno poistui huonetilasta
sein�n l�pi. Ei mennyt onneksi naapurin puolelle.

T�ytynee menn� taloyhti�n kokoukseen valittamaan
kun on sein�ss� huonot lastulevyt.

Vaimo sen sijaan on hyvin koulutettu. Her�si
umpiunesta, nuuhki hetken ilmaa ja kysyi:
"R�j�htik� kondensaattori kun haisee noin pahalle?"

- Jukka
--
Jukka Pappinen
[email protected]



From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: LASERDIODEJA HALVOISTA POINTTEREISTA
Date: 01 Oct 1999 10:46:21 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 23
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 938763981 30178 130.233.224.50 (1 Oct 1999 07:46:21 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 1 Oct 1999 07:46:21 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

[email protected] (Markku Poysti) writes:

> Kannattaa oikosulkea diodin piuhat ennen kuin rupeaa purkamaan, 
> jotkut laserdiodit ovat kuulemma eritt�in herkki� hajoamaan pienest�kin 
> staattisen s�hk�n aiheuttamasta piikist�.

Kannattaa my�s muistaa, ett� lasrdiodiohjaimen tekeminen on
hieman tarkkuutta ja kokemusta vaativaa puuhaa. K�yt�nn�ss�
nuo diodit kannattaa pit�� yhdess� ohjauselektroniikkansa
kanssa. Lis�ksi tuollainen diodi on keskim��rin varsin tyls�
vehje ilman kollimoivaa optiikkaa, joten useimpii tarkoituksiin
kannattaa pit�� viel� optiikkakin mukana. Patterit voi sitten
korvata jollain viisaammalla.

Ihan uteliaisuudesta kiinnostaisi kuulla, mihin alkuper�inen
kysyj� tarvitsee tuota diodia. Moneen sovellukseen l�ytyy
yll�tt�v�nkin helppoja ratkaisuja.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

Message-ID: <[email protected]>
From: Janne Strang 
Reply-To: [email protected]
Organization: Botnia Hightech Oy
X-Mailer: Mozilla 4.6 [en] (Win95; I)
X-Accept-Language: en
MIME-Version: 1.0
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: antennivahvistin
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Lines: 21
Date: Fri, 22 Oct 1999 07:48:28 GMT
NNTP-Posting-Host: 212.213.231.153
X-Trace: read2.inet.fi 940578508 212.213.231.153 (Fri, 22 Oct 1999 10:48:28 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Fri, 22 Oct 1999 10:48:28 EET DST

>
> Passaako tuo vahvistin kaapeli tv:hen kun n�ytt�� ett� signaali on liian
> heikko (lumisadetta) ?

Jos kuvassa on lumisadetta, se ei aina tarkoita sit� ett� signaali olisi
heikko. Se tarkoittaa sit�, ett� signaali/kohinasuhde on heikko. T�t�
et pysty parantamaan en��n siin� sinun antennirasiassa. Signaali on
jossain vaiheessa huonontunut ja huonoa signaalia vahvistetaan ja
sen signaali kyll� kasvaa, mutta kuva ei parane.

Mutta, jos olet mitannu/mittauttanut signaalin rasiasta ja taso on alle
60 dbuV, niin silloin voi vahvistimen laittaminen auttaa...ep�ilen
kuitenkin.

Oikea tapa on ottaa yhteytt� talonyhti��n, KATV-firmaan tai asennus-
liikkeeseen, joka tekee sis�johtoverkkoja. N�m� hemmot s��t�v�t
vahvistimet ja korjaimet kohdalleen. N�in asian hoitumisesta
on hy�ty� kaikille.

Janne


From: Paul Keinanen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: antennivahvistin
Date: Fri, 22 Oct 1999 11:16:42 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 33
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: mcccxcv.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: Forte Agent 1.6/32.525

On Fri, 22 Oct 1999 06:20:30 GMT, "henrik ijas"
 wrote:



>Passaako tuo vahvistin kaapeli tv:hen kun n�ytt�� ett� signaali on liian
>heikko (lumisadetta) ?

Valita taloyhti�lle/kaapeliyhti�lle, ett� signaali on liian heikko. Se
on heid�n asiansa huolehtia siit�, ett� signaali on antennipisto-
rasiassa riitt�v�ll� tasolla. 

On tietysti eri asia, jos huoneistossa t�m� signaali sitten jaetaan
haaroittimella useampaan haaraan, josta signaali kulkee 10 m
ep�m��r�isest� paukkulangasta tai audiojohdoista kasatulla systeemill�
eri huoneisiin. T�ll�inkin on oman sis�verkon kunnostaminen
j�rkev�mp�� kuin vahvistimien laittamista.

Jos vahvistinta k�ytet��n, tulee se laittaa heti kaapeli-TV
pistorasian viereen ja vasta sitten jakaa eri huoneisiin meneviin
linjoihin. Toki noita MAV-11 pohjaisia MMIC vahvistimia voi k�ytt��,
mutta t�ll�in on mitoituksessa huolehdittava siit�, ett�
kondensaattorit mitoitetaan riitt�v�n suuriksi, sill� kaapeli-TV
l�hetykset jaellaan VHFll�. MAR-6 pohjaisille vahvistimille
signaalitasot taitavat olla liian suuria keskusantenneisssa.

T�llaisia sis�k�ytt��n tarkoitettuja jakovahvistimia ei paljoa kannata
rakennella, kun niit� saa runsaalla satasella, jossa on virtal�hde ja
jaotin mukana. Oikeat (mastoon tulevat) antennivahvistimet ovatkin
sitten jo kalliimpia, jolloin omalla raentelulla voi jo s��st��kin

Paul


From: Paul Keinanen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: antennivahvistin
Date: Fri, 22 Oct 1999 11:16:42 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 33
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: mcccxcv.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: Forte Agent 1.6/32.525

On Fri, 22 Oct 1999 06:20:30 GMT, "henrik ijas"
 wrote:



>Passaako tuo vahvistin kaapeli tv:hen kun n�ytt�� ett� signaali on liian
>heikko (lumisadetta) ?

Valita taloyhti�lle/kaapeliyhti�lle, ett� signaali on liian heikko. Se
on heid�n asiansa huolehtia siit�, ett� signaali on antennipisto-
rasiassa riitt�v�ll� tasolla. 

On tietysti eri asia, jos huoneistossa t�m� signaali sitten jaetaan
haaroittimella useampaan haaraan, josta signaali kulkee 10 m
ep�m��r�isest� paukkulangasta tai audiojohdoista kasatulla systeemill�
eri huoneisiin. T�ll�inkin on oman sis�verkon kunnostaminen
j�rkev�mp�� kuin vahvistimien laittamista.

Jos vahvistinta k�ytet��n, tulee se laittaa heti kaapeli-TV
pistorasian viereen ja vasta sitten jakaa eri huoneisiin meneviin
linjoihin. Toki noita MAV-11 pohjaisia MMIC vahvistimia voi k�ytt��,
mutta t�ll�in on mitoituksessa huolehdittava siit�, ett�
kondensaattorit mitoitetaan riitt�v�n suuriksi, sill� kaapeli-TV
l�hetykset jaellaan VHFll�. MAR-6 pohjaisille vahvistimille
signaalitasot taitavat olla liian suuria keskusantenneisssa.

T�llaisia sis�k�ytt��n tarkoitettuja jakovahvistimia ei paljoa kannata
rakennella, kun niit� saa runsaalla satasella, jossa on virtal�hde ja
jaotin mukana. Oikeat (mastoon tulevat) antennivahvistimet ovatkin
sitten jo kalliimpia, jolloin omalla raentelulla voi jo s��st��kin

Paul


From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Komponenttien hinnat
Date: 04 Nov 1999 22:16:15 +0200
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 54
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 941746576 25117 130.233.224.50 (4 Nov 1999 20:16:16 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 4 Nov 1999 20:16:16 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

Jaakko  writes:

> Kuinka paljon keskim��rin aivan tavanomaiset komponentit maksavat
> v�hitt�in ostettuna (hiilivastukset, transistorit, elekt.
> kondensaattorit ym.)? Yritin kaivella tietoja netist� ja t�m�n ryhm�n
> FAQista sek� useiden myyjien sivuilta mutta mist��n ei l�ytynyt
> vastausta kysymykseen.

Hyv� kysymys!

> Ent�p� suostuvatko mitk��n myyj�t myym��n komponentteja _hiukan_
> pienemmiss� eriss� kuin 100 kpl? En tosiaankaan oleta saavani tarkkoja
> hintoja, vaan jotain suuntaa-antavaa.

Suostuvat. Tosin vain harvat, ja silloinkin hinnoissa ja valikoimissa
on melkoisia eroja. Mielest�ni edullisin p��kaupunkiseudulla on Partco,
joka kyll� toimittaa kohtuuhinnalla postitse tavaraa muuallekin. Noita
hintoja voisit katsella Partcon luettelosta, jonka saanee tilattua
Partcosta (www.partco.fi).

Toinen hyv� opus on Farnellin luettelo, mutta siell� nuo hinnat ovat
joskus aika kaukana katuhinnoista. Jompaan kumpaan suuntaan, tosin
yleens� yl�sp�in. Ainakin vanhoja Farnellin tiiliskivi� voisi l�yt��
helposti, niit� kun tuli aiemmin kaksi vuodessa. Lis�ksi www.farnell.com
voi auttaa tuossa asiassa, vaikka ei siell�k��n ole hintoja suoraan.

Ihan karkeat alk. hinnat pieniss� eriss�:

vastukset, diodit 0,30 mk/kpl
transistorit 0,50 mk/kpl
konkat 0,50 mk/kpl
elektrolyyttikonkat 2 mk/kpl

Suurissa eriss� vastusten, pienten konkkien ja transistorien hinnat
ovat pennej�. Kilohinta on kuitenkin melkoinen, kun pieni� vastuksia
menee kiloon satoja tuhansia...

Mikropiireiss� sitten haitari onkin melkoinen:

mikropiirit: 2 mk .. 20000 mk

Halvimpia ovat logiikkapiirit (74- tai 4000B-sarjat), kalliimmasta
p��st� l�ytyy vaikkapa suuriresoluutioisia erikoiskameroita. Halvimmat
mikrokontrollerit ovat alta kympin (ei tosin yleens� katukaupassa),
kalliimmat sitten satasia. Mikroprosessoreissa p��st��n helposti
tuhansiin, vaikkapa PIII/700 maksaa maltaita ja hunajaa.

Mutta kunhan olet p��ssyt tuon Partcon luettelon l�pi, kysele lis�� :)

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: [email protected] (Jani Tiainen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Komponenttien hinnat
Date: 4 Nov 1999 21:52:02 +0200
Organization: University of Joensuu / Dept. of Computer Sci.
Lines: 26
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cs.joensuu.fi
X-Newsreader: TIN [UNIX 1.3 950824BETA PL0]

Jaakko ([email protected]) wrote:
> Olen aloitteleva elektroniikkaharrastaja ja kysyisinkin er�st� asiaa. 
> 
> Kuinka paljon keskim��rin aivan tavanomaiset komponentit maksavat
> v�hitt�in ostettuna (hiilivastukset, transistorit, elekt.
> kondensaattorit ym.)? Yritin kaivella tietoja netist� ja t�m�n ryhm�n
> FAQista sek� useiden myyjien sivuilta mutta mist��n ei l�ytynyt
> vastausta kysymykseen.

Useimmat peruskr��s�t saa 0,10 mk - 3,00 mk:n v�lill�. 

Ainakin er�s hinnasto joka l�ytyy PDF-muodossa netiss�, on
SP-elektroniikan (www.spelektroniikka.fi/luet1999pdf.htm) sielt�
saa kyll� suuntaa useimmille osille.

> Ent�p� suostuvatko mitk��n myyj�t myym��n komponentteja _hiukan_
> pienemmiss� eriss� kuin 100 kpl? En tosiaankaan oleta saavani tarkkoja
> hintoja, vaan jotain suuntaa-antavaa.

Ja aika moni myy kyll� ihan vaikka yhden kappaleen, mutta suuremmissa
eriss� hinta tietty putoo jonkin verran.
-- 
 - ReDe 

 "Osaan asioita joita en ole viel� edes oppinutkaan!"


From: "Tauno Voipio" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Poran moottori?
Lines: 25
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3
Message-ID: 
Date: Fri, 05 Nov 1999 19:42:17 GMT
NNTP-Posting-Host: 193.66.12.220
X-Complaints-To: [email protected]
X-Trace: news.eunet.fi 941830937 193.66.12.220 (Fri, 05 Nov 1999 21:42:17 EET)
NNTP-Posting-Date: Fri, 05 Nov 1999 21:42:17 EET
Organization: EUnet Finland customer news service


    Helge Salla wrote in message <[email protected]>...
    Mik� poran moottori on? Joku sanoi sit� yleismoottoriksi, muttei tiennyt
kuinka se toimii. Voisiko joku yst�v�llisesti selitt�� sen toiminnan, miten
j�nnitteet, virrat ja magneettikent�t kulkee. Tied�n kent�n eli staattorin,
ankkurin eli roottorin, kollektorin ja hiiliharjat.

    Tattis etuk�teen terveisin:

    HESSU


    [email protected]


    Yleisvirtamoottori on harjallinen moottori, jossa sek� roottori ett�
stattori ovat s�hk�magneetteja. T�llaisen moottorin py�rint�suunta ei riipu
sy�tt�j�nnitteen napaisuudesta: se toimii sek� tasa- ett�
vaihtoj�nnitesy�t�ll�.

    Tane
    tauno.voipio@ROSKAPOSTIVIEHE_POISTA.iki.fi




From: "Janne M" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: MAADOITUSASIAA
Date: Thu, 21 Oct 1999 21:38:26 -0000
Lines: 32
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: i104i1kuo.dial.kolumbus.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Hannu kirjoitti viestiss� <[email protected]>...
>
>Jarkko Kangas  kirjoitti
>viestiss�:01bf1bbb$11fb9d40$c22374d4@sercom...
>
>> Muistan kuulleeni, ett� ennen v. 74 rakennettuihin taloihin
>> saisi tehd� ns. "nollauksen", eli tavallisen pistorasian tilalle
>vaihdetaan
>> maadotettu pistorasia ja kytket��n suojamaahan nolla.
>> En mene kyll�k��n vannomaan. Kytkent� kannattaa aina
>> j�tt�� valtuutetulle s�hk�miehelle.
>
>No ei. Joskus sai, mutta ei en��n.
>Rikkoutuneen saa vaihtaa samanlaiseen, samanlaisella kytkenn�ll� eli
>nollaten. T�ss� on kyseess� muutos, joka ko. tilassa saattaa johtaa
>muihinkin muutoksiin.
>
>Hannu.
>


No nyky��nh�n saa taas nollata kun EU lains��d�nt�� harmonisoitiin.
V�lill� "nollaus" tosin oli kielletty�. Nollatessa muistettava ettei
maadoittamattomia
laitteita 4m s�teell� ko. tilassa ja nollattua pistorasiaa ei saa ketjuttaa.

Ett� n�in, tarkistaahan voi viel� esim. Fimteknolta jos ei usko.

t:Janne



From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Led-tuikkulyhtyyn
Date: 26 Oct 1999 01:00:37 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 30
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: vipunen.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 940888838 27946 130.233.249.7 (25 Oct 1999 22:00:38 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 25 Oct 1999 22:00:38 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.33

"Eero Alkkiom�ki"  writes:

> Kyll�h�n sen elektroniikan rakentaa helposti vaikka yhtest� transistorista
> ja parista vastuksesta, mutta silloin se ei ole kovin aidonn�k�inen. En
> usko, ett� pelkk� keltainen ledi tuikussa her�tt�isi muuta kuin suurta
> hilpeytt� ;) Joku logiikka, joka matkisi kynttil�n v�p�tt�mist� tuulessa
> voisi lis�t� uskottavuutta. Ledien tulisi olla jumbomallia (n. 8-10mm),
> kirkkaita ja valovoimaisia (v�h. 1000mcd).

Tein jossain vaiheessa vehkeen, joka matkii kynttil�� parilla ledill�
ja 1/f -digitaalikohinaa tuottavalla pseudokohinageneraattorilla.
Kuulostaa ehk� monimutkaiselta, mutta vehkeess� on oikeasti vain 
kolme logiikkapiiri�, muutama vastus ja pari konkkaa. Noita tungin
piparitalon sis��n, ja parilla D-koon patterilla nuo kestiv�t niin
pitk��n, ett� talot tulivat joissakin perheiss� sy�ty� vasta maalis-
kuussa. "Meid�n piti odottaa, ett� kynttil� sammuu..." Intensiteetti�
nostamalla tietysti saa lis�� valoa ja v�hemm�n ik��, mutta kyll� nuo
pime�ss� jo loistelivat.

Itse asiassa taisin tehd� tuosta jonkin h�p�h�p�-harjoitusty�n, joten
dokumentitkin voivat olla olemassa. Kyselk��, jos innostaa. Niinjuu,
h�m�r�kytkint� tuossa ei ole, joten sill�h�n sit� lis�aikaa saa viel�
jonkinkin verran. Tosin kannattaa sitten laittaa se kytkin niin,
ettei kynttil� itse valaise sit� ;)

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: "Tuomo Auer" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Led-tuikkulyhtyyn
Date: Wed, 27 Oct 1999 18:00:17 +0300
Organization: Helsinki University of Technology
Lines: 31
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cc-dialin2-10.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain;
	charset="iso-8859-1"
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: nntp.hut.fi 941036437 21285 130.233.251.74 (27 Oct 1999 15:00:37 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 27 Oct 1999 15:00:37 GMT
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2314.1300
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2314.1300


teeti  wrote in message
news:[email protected]...
>
> |Eik�h�n se rakas yst�v� ole kynttil�ns� ansainnut...
>
> |Tuomo
>
> Tuosta olen samaa mielt� mutta kun menen parin p�iv�n p��st�
> katsomaan niin kynttil� on palanut n. 1h. Tuuli todenn�k�isesti
> sen aina sammuttaa joten ajattelin tehd� idioottivarman kynttil�n.
> Muuten matkakin on senverran pitk� ettei aina voi menn� katso-
> maan palaako se lyhty.
>
> Markku
>

Niin, aito on aito ja n�in koiraihmisen� feikki tuntuu f�h�n hoopolta
rakkaan lemmikin ollessa kyseess�. T�m� on tietysti minun mielipide. Itse
olen aikoinani rakentanut jouluvalaistukseeni tuollaisen feikkikynttil�n.
Otin vanhan ROMin, jonka kahdeksasta dataulostulosta muistaakseni yhdistin
nelj� yhteen vastuksilla. T�st� saatavalla j�nnitteell� ohjataan sitten
vahvistimen ja optoeristimen kautta triacs��dint� ja 230VAC lamppua.
Vaikutelma on niin aito, ett� ei erota onko kyseess� ulkotuli vaiko feikki.
Niin, ROM saa osoitteensa CD4040 laskurilta ja ROM muuten TRS-80 mikron
vanha BASIC-tulkki, joka n�in p��tyi uusiok�ytt��n.

Mutta jos ongelmana on tuo kynttil�n sammuminen, niin auttaisiko
jonkinlainen tuulisuojaus...



From: "Tuomo Auer" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Led-tuikkulyhtyyn
Date: Wed, 27 Oct 1999 18:00:17 +0300
Organization: Helsinki University of Technology
Lines: 31
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cc-dialin2-10.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain;
	charset="iso-8859-1"
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: nntp.hut.fi 941036437 21285 130.233.251.74 (27 Oct 1999 15:00:37 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 27 Oct 1999 15:00:37 GMT
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2314.1300
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2314.1300


teeti  wrote in message
news:[email protected]...
>
> |Eik�h�n se rakas yst�v� ole kynttil�ns� ansainnut...
>
> |Tuomo
>
> Tuosta olen samaa mielt� mutta kun menen parin p�iv�n p��st�
> katsomaan niin kynttil� on palanut n. 1h. Tuuli todenn�k�isesti
> sen aina sammuttaa joten ajattelin tehd� idioottivarman kynttil�n.
> Muuten matkakin on senverran pitk� ettei aina voi menn� katso-
> maan palaako se lyhty.
>
> Markku
>

Niin, aito on aito ja n�in koiraihmisen� feikki tuntuu f�h�n hoopolta
rakkaan lemmikin ollessa kyseess�. T�m� on tietysti minun mielipide. Itse
olen aikoinani rakentanut jouluvalaistukseeni tuollaisen feikkikynttil�n.
Otin vanhan ROMin, jonka kahdeksasta dataulostulosta muistaakseni yhdistin
nelj� yhteen vastuksilla. T�st� saatavalla j�nnitteell� ohjataan sitten
vahvistimen ja optoeristimen kautta triacs��dint� ja 230VAC lamppua.
Vaikutelma on niin aito, ett� ei erota onko kyseess� ulkotuli vaiko feikki.
Niin, ROM saa osoitteensa CD4040 laskurilta ja ROM muuten TRS-80 mikron
vanha BASIC-tulkki, joka n�in p��tyi uusiok�ytt��n.

Mutta jos ongelmana on tuo kynttil�n sammuminen, niin auttaisiko
jonkinlainen tuulisuojaus...



From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Galvaanisesti erotetut piirit
Date: 26 Oct 1999 01:07:17 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 29
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: vipunen.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 940889237 27946 130.233.249.7 (25 Oct 1999 22:07:17 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 25 Oct 1999 22:07:17 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.33

"Arto M�kynen"  writes:

> voisi maadoittaa auton runkoon... No voi niit� ehk� ollakin...   No
> jokatapauksessa
> jos teette kaksi kelluvaa j�rjestelm�� niin helpoin vaihtoehto olisi iske�
> suuhrehko
> vastus (ex. 100Kohm.) ja vakkapa joku 1uF konkka sen rinnalle akustijen
> maahoituksia yhdist�m��n.

Tuollainen ongelma tulee helposti eteen silloin, kun piirien pit��
m��r�ysten mukaan olla oikeasti erill��n toisistaan. Varsin usein
k�ytetty ratkaisu on pist�� hohtolamppu (glimmer) maitten v�liin.
Vehje ei johda inankaan vertaa, jos j�nnitett� on v�h�n, mutta kun
tuo ero kasvaa muutamaan sataan volttiin, varaus purkautuu lampun
kautta rauhallisesti paikasta toiseen. Eristysresistanssi s�ilyy,
eik� tuolta mene koskaan paljon virtaa.

Tavallinen vastuskin riitt��, jos noitten maitten v�lille ei
ole odotettavissa pieni-impedanssista j�nnitett�. Konkkaa en laittaisi,
koska sen kautta siirtyv�t kaikki h�iri�tkin. Jos tarkoitus on
siis turvallisuussyist� pit�� vellit ja puurot erill��n, tuo
konkka ei ole hyv� idea. Ei sill� muutenkaan ole paljon k�ytt��,
jos kaikki signaalit kuljetetaan optisesti piirist� toiseen.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: "Mika Saren" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Valaisinrasian maadoitus
Date: 20 Oct 1999 09:27:09 GMT
Organization: Oy Radiolinja Ab
Lines: 33
Message-ID: <01bf1ae5$59563c80$d309a8c0@rlhkimsar3>
NNTP-Posting-Host: rl054254.radiolinja.fi
X-Newsreader: Microsoft Internet News 4.70.1162



Henrik Ahlgren  wrote in article
...
> Kertokaapas A2-94:n ulkoa tuntevat, ett� mit� nykyiset
> s�hk�masennusm��r�ykset sanovat sellaisesta tilanteesta, ett� huoneen
> nurkkiin tulee muutama shuko-rasia ja kattoon valaisinpistokkeet. 
> Pit��k� my�s katossa olevien valaisinpistokkeiden olla kolminapaisia 
> maadoitettuja malleja?

K�sitt��kseni kyll� - en kyll� tied� miten tuo toteutetaan kruunupistokkeen
tapauksessa...

> Ent� suojamaadoitusten jakaminen, jos huoneeseen tulee kaksi eri
> ryhm�� (10 A valaisimille ja 16 A rasioille), saako maadoitettujen
> valaisimien kevit kytke� 16A-ryhm�n 2,5ML keviin vai pit�isik� putkiin
> riuhtoa erillinen suojamaa kummallekin ryhm�lle sulaketaululle asti?

Ei saa. Ved� taululle asti. Vikatilanteista tulee v�hint��n vaarallisia,
jos oikein asiat menee pieleen.

> Ryhm�t tulevat huoneeseen vanhoja MMJ-pintavetoja pitkin eik�
> 10A-ryhm�ss� tietenk��n ole suojamaata (vanhoja ja ilmeisesti
> amat��riasennuksia).
 
Uusiksi menee. Tuskin amat��rik��n: 3-johdin (Suojamaa) asennukset eiv�t
ole olleet pakollisia kovinkaan kauan...alle 10v?

Nyt voi toteutua sellainen tilanne ett� 10A ryhm�ss� viallinen laite
maadottuu 16A ryhm�ss� olevan laitteen suojamaan kautta, jolloin homma
haittaa jos olet itse siin� v�liss�. zzzapp!

tv mika 

From: Paul Keinanen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: antennivahvistin
Date: Thu, 21 Oct 1999 18:45:42 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 61
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mcdxxxii.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: Forte Agent 1.6/32.525

On 21 Oct 99 14:32:17 EET, [email protected] wrote:

>   
>   olisko kellaan tietoa mista loytas kytkiksen
>   helpolle, kokeilulle ja pienikohinaiselle
>   antennivahvistimelle kaista noin 100Mhz...700Mhz
>   vahvistus noin 20db siis televisioon.

Suosittelisin huomattavasti v�h�h�vi�isemm�n antennikaapelin
hankkimista :-).

Laajakaistaiset antennivahvistimet ovat muutenkin nykyaikana
aikamoinen riesa, kun ilmatila alkaa olla t�ynn� kaikenn�k�ist�
signaalia, jotka kaikki vahvistuvat t�ss� vahvistimessa. Kuitenkaan
t�llainen vahvistin ei pysty vahvistamaan kuinka suuria signaaleja
tahansa, vaan signaali leikkaantuu, jolloin syntyy kaikenlaisia
keskeismodulaatio- ja ristimodulaatiotuloksia, eli alkaa kuulua/n�ky�
asemia sellaisiltakin kanavilta, jossa ei ole edes l�hetyst�.
Pahimmillaan toisten kanavien aiheuttamat h�iri�t tulevat katseltavan
kanavan p��lle.

Vahvistimen l�ht�j�nnite ja siten vahvistus kannattaa pit�� mahdolli-
simman pienen� ylikuormitusvaaran takia, toisaalta kohinan
minimoimiseksi vahvistuksen pit�isi olla mahdollisimman suuri. J�rkev�
kompromissi saavutetaan silloin, kun antennivahvistimen vahvistus on
samaa luokkaa kuin sen per�ss� olevan sy�tt�johdon vaimennus. T�m�
siis vastaa tilannetta, ett� TV viet�isiin yl�s mastoon suoraan
antenniin kiinni, eli signaalivoimakkuus on samansuuruinen. 

Nyt kuitenkin antennivahvistimen ja kanavanvalitsimen 1. transistorin
kohinat (jotka ovat yleens� samaa suuruusluokkaa) summautuvat, jolloin
S/N suhde on n. 3 dB huonompi kuin jos TV olisi antennimastossa. Jos
antennivahvistimen vahvistusta kasvatetaan t�st� viel� muutamalla
(2-4) desibelill�, peittyv�t  kanavanvalitsijan kohinat ja
dominoivaksi j�� en�� antennivahvistimen oma kohina.

Koska kaapelin vaimennus kasvaa taajuuden kasvaessa, kannattaa tosiaan
tarkistaa, p�rj�isik� VHFll� ilman vahvistinta, jolloin UHFll� voisi
k�ytt�� vahvistinta, joka leikkaa kaikki alle 470 MHz signaalit pois,
jolloin ylikuormitusvaara pienenee. T�ll�in vahvistin kannattaa
sijoittaa mastoon UHF-antennin ja VHF/UHF yhdistelysuotimen v�liin.

Nykyisin on hyvin helppo tehd� laajakaistavahvistimia MMICiden avulla.
Olen itse rakentanut erin�isiin kokeiluihin yksinkertaisen
yleisvahvistimen MAR-6 piirill�, jolla on 3 dB kohinaluku ja yli 12 dB
vahvistusta pariin gigaan asti. Kytkenn�ss� ei ole kuin pari
kondensaattoria signaalitiell� pit�m�ss� tasaj�nnitteet kytkenn�ss�,
vastus ja muutaman kierroksen kela kollektorikuormana. Ainoa vika on
se, ett� se ylikuormittuu kaupunkioloissa helposti, eli kun parin
kilometrin p��ss� on TVn VHF/UHF alil�hettimi� ja kilometrin p��ss�
vino pino paikallisradiotorni ja matkapuhelinmastoja t�t�kin
l�hemp�n�. Lyhyt mittajohdon p�tk� ("antenni") sis��nmenossa aiheutti
jo vahvistimen ylikuormituksen. Maaseudulla t�llaisia ongelmia ei
yleens� ole. Toisaalta MAV-11 MMIC kest�� n. 20 dB suurempia tasoja ja
vahvistusta l�ytyy yli 10 dB 1 GHz asti. Sis��nmenoon voisi viel�
laittaa ylip��st�suotimen, leikkaamaan alle 450 MHz alapuoliset
taajuudet pois aiheuttamasta turhaa kuormitusta. Ainakin sis��nmenon
kytkent�kondensaattori kannattaa mitoittaa siten, ett� HF ja VHF
taajuudet vaimenevat.



From: Aki Honkasuo 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: =?iso-8859-1?Q?H=E4iri=F6npoistopallukat?=
Date: 10 Oct 1999 20:54:14 GMT
Organization: Lappeenranta University of Technology, Finland
Lines: 38
Distribution: sfnet
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: hepo.cc.lut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: juuri.cc.lut.fi 939588854 3572 157.24.10.66 (10 Oct 1999 20:54:14 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 10 Oct 1999 20:54:14 GMT
User-Agent: tin/pre-1.4-980226 (UNIX) (HP-UX/B.10.20 (9000/777))

Timo Kaikumaa  wrote:

> Mit�s nuo erin�isiss� atk-kaapeleissa liittimien l�hell� johdon ymp�rill�
> olevat sylinterim�iset pallukat oikein ovat sy�neet? Pit�isi keksi�

Pallerot ovat sy�neet ferriittirenkaan :)

> ulkoiselle zip-asemalle toinen virtal�hde (zip-asema reissaa kahden paikan
> v�lia, ja virtapiuhoja verkkolaitteineen ei huvittaisi repi� aina mukaan),
> mutta laitteen virtajohdossa (5V <1A) on tuollainen pallukka. Siistein
> ratkaisu kun olisi hommata toisen paikan virtal�hteeseen suoraan
> zip-asemaan sopiva liitin johdon per��n, mutta t�ll�in tuo alkuper�inen
> h�iri�npoistopallukka j�isi pois. Vaan olisiko pallukasta edes mit��n
> hy�ty�, jos virtal�hteen� toimii esimerkiksi tietokone tai muu
> "kunnollista" s�hk�� suoltava laite?

Eli tuon ferriitti renkaan tarkoitus on suodattaa korkeat taajuudet eli
t�ss� tapauksessa h�iri�taajuudet pois. Tuosta on joku hieno standardikin
olemassa mit� elektroniset laitteet saavat s�teill�. PC:n kopan sis�ll� on
semmoinen korkeitten taajuuksien vilske ett� on n�hty paremmaksi minimoida
s�teily ulkomaailmaan ettei jotkut herk�t laitteet ottaisi h�iri�it�
tuosta korkeasta s�teilyst�. Esim. n�ppiksiss�, monitoreissa jne.
k�ytett��n tuota puristettua ferriittirengas systeemi� jotta piuha ei
toimisi l�hett�v�n� antennina ja kyseinen r�pellys(tm) ei k�vellisi
laitteen luokse. Itsekin voi tehd� tuon ferriitti jutskan joko ostamalla
tuommoisen puristettavan jutskan joka maksaa hunajaa ja mansikoita tai
ostamalla ison ferriitti renkaan ja py�ritt�m�ll� piuhan ymp�ri muutaman
kerran. Huom. koko piuha satsi tulee py�ritt�� ymp�ri eik� vain
yht�/muutamaa johdinta. Jos py�ritett��n vain yksi tai osa piuhoista niin
silloin tuo ferriitti rengas filtteroi jo sit� tavaraa mit� tuon piuhan
piti johtaa :) Eli tuon pallukan j�tt� tuskin vaikuttaa asiaan. Tosin yksi
standardi j�� t�ytt�m�tt�...


-- 
   Aki "Aksu" Honkasuo       Peace, Love    E-Mail: [email protected]
   Punkkerikatu 1 B 30           and        Voice: +358 (0)50 533 5336
   Fin-53850 Lappeenranta   Free Software   http://www.lut.fi/~honkasuo/

From: Paul Keinanen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Maadotetun pistorasia asennus
Date: Thu, 14 Oct 1999 10:06:56 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 67
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: miii.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: Forte Agent 1.6/32.525

On Wed, 13 Oct 1999 21:17:10 +0300, "J.P"  wrote:

>
>Paul Keinanen  wrote in message
>news:[email protected]...
>> P��asia, ett� suoraan PChen liitetyt oheislaitteet, kuten printteri ja
>> ulkoinen modeemi ovat samassa pistorasiassa kuin itse tietokonekin jos
>> nollausta k�ytet��n.
>>
>Mutta jos koneessa on kiinni jotain audio tai video -laitteita jotka
>saavat "paremman maan" antenniverkon kautta, ongelmia saattaa tulla


T�ytyy my�nt��, ett� en osannut mielt�� videoita ja stereoita
tietokoneen oheislaitteiksi, ilmeisesti olen liian vanhakantainen :-).

Viisijohdinj�rjestelm�n erillinen suojamaaverkko kiinteist�n s�hk�p��-
keskuksen suojamaakiskoon asti tietysti poistaa nollajohdon
resistiivisist� h�vi�ist� johtuneet potentiaaalierot suojamaadoi-
tettujen laitteiden runkojen v�lilt�, mutta PE maa ei suinkaan ole
aivan puhdas, vaan siin� on verkkosuotimien h�iri�poisto-
kondensaattoreiden vuotovirtojen aiheuttamia j�nniteh�vi�it�. Vasta
erillisell� TE-verkolla (kuusijohdinj�rjestelm�) ovat n�m� referenssi-
tasot samoja kaikissa huoneissa, muta eip� TE verkkoja ole
tavallisissa asuintaloissa.

Keskusantenni/kaapelipistorasiassa on muitakin ongelmia. Ainakin jos
ulkoinen kaapeli-TV sy�tt� ei ole galvaanisesti erill��n talon
keskusantenniverkosta, vaan kaapeli vedet��n suoraan ullakolla
olleeseen entiseen keskusantennikaappiin edelleen jaeltavaksi, saattaa
hyvinkin k�yd� niin, ettei keskusantennipistorasia ole samassa
potentiaalissa suojamaadoituspistorasioiden kanssa. Toivottavasti
kaikki kaapeliyhti�t ovat ymm�rt�neet galvaanisen erotuksen
tarpeellisuuden t�ss� tapauksessa.

Toinen ongelma, joka liittyy suojamaakisko - tietokoneen runko -
audiokaapelin vaippa - stereon runko - keskusantennin maa -
suojamaakisko silmukkaan on se, ett� t�m�n silmukan ymp�r�im� alue
saattaa olla varsin suuri, kymmeni� jopa satoja neli�it�, jolloin
kaikista sen sis�puolella liikkuvista magneettikentist�, oli sitten
kyse 50 Hz verkkovirrasta, television juovataajuuden ja sen
kerrannaisten magneettikentist�, puhumattakaan kaikesta keski- ja
lyhytaaltoisesta radiol�hetyksist� indusoituu j�nnitteit� t�h�n
silmukkaan. Tuolla silmukalla on todenn�k�isesti ominaisresonanssi-
taajuus jossain muutaman megahertzin kohdalla, eli se toimii ihan
keh�antennin tavoin.

Nyt kaikki t�ss� silmukassa kulkeva ep�m��r�inen virta kulkee my�s
tietokoneen ja stereon signaalikaapelin vaippaa pitkin, aiheuttaen
siin� j�nniteh�vi�it�, jotka summautuvat itse audiosignaaliin.

Ratkaisuna t�h�n on t�m�n valtavan silmukan katkaiseminen.
Periaatteessa voidaan sek� antennikaapelin keskijohdin ett� vaippa
kytket��n toisiinsa pienill� (100-500 pF) kondensaattoreilla, jolla
saadaan kiert�vi� audiotaajuisia virtoja paljon pienennetty�, mutta
keh�antennin resonanssia se vain siirt��, joten mahdollisiin
videoh�iri�ihin t�st� ei ole  paljoa apua. Parempi olisi k�ytt��
muuntajakytketty� erotusta, jolloin kytkent�kapasitanssi on en��n
muutama pikofaradi, jolloin kiert�v�t virrat pienenev�t entisest��n.

Jos kuitenkin keskusantenni joudutaan galvanisesti erottamaan
stereoista/videoista, on t�lt� kannalta aika lailla samantekev��, onko
talossa t�ydellinen viisijohdinj�rjestelm� vaiko vain nollatut
pistorasiat.

Paul


From: lasse 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Ukkosen rikkomat modeemit ?
Date: Sat, 23 Oct 1999 03:23:01 +0300
Organization: eijoo
Lines: 36
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mcmlxix.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.6 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en



"Ilpo J Lepp�nen" wrote:

> Mulla on ollut useita Legaton modeemeja, joissa ainoastaan
> linjassa ennen varistoria olleet sarjavastukset ovat joko
> hajonneet (usein aivan p��lt�katsoenkin rikki) tai niiden
> arvo on kasvanut kilo-ohmiluokkaan.
> Oikea arvo oli muistaakseni alle 100 ohm.
> Joskus joku trankku on ollut my�s rikki, mutta onnistumisprosentti
> n�iden korjauksessa ihan yleismittarimenetelm�ll� on ollut aika hyv�.

 HEI !

 Kiitoksia vinkeist�. Sain kaksi 56k telewelli� tuossa illalla jo el�vien
kirjoihin. Bitti virtaa taas vanhaan malliin.

 Modeemi1: Kaksi 18,2ohmin sarjavastusta oli katkenneet (tai mittari n�ytti
jotain 175kohm.). Nuo vaan uusiksi ja johan toimi.

 Modeemi2: T�h�n oli ukkonen jys�ytt�nyt oikein kunnolla. Puolenkymment�
komponenttia oli rikki. Ensin sarjavastukset vaihtoon. Ei toiminut, kunnes
huomasin toista relett� ohjaavan transistorin suojadiodin johtavan molempiin
suuntiin (!), no diodi sek� transistori olivat entisi�. N�iden vaihdon
j�lkeen  linja jo aukesi, mutta vaimeasti (!), jota modeemi ei tunnistanut
vaan herjasi ett� ei valinta��nt�. Tuon syyn� oli oikosulkuun palanut
zenerdiodi. Ja avot! Sekin l�hti toimimaan.

 Viel� on muutama tutkimatta. Tosin noihin kahteen modeemiin otin "varaosia"
kolmannesta rikkin�isest� telewellist�. Kivoja pintaliitosnippeleit� :)

 Kiitoksia!
                        lasse




From: Mika Luukkanen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Piirilevyjen tekoa
Date: Mon, 08 Nov 1999 14:06:27 +0200
Organization: Clinet, Espoo, Finland.
Lines: 20
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: 194.100.114.89 [194.100.114.89]
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.51 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en

Veikka wrote:

> Olisikos vinkkej�, miss� voisi teet�tt�� monimutkaisia piirilevyj�
> kohtuuhinnoin, ei onnistu niimitt�in dalokyn�ll�, koska levyll� k�ytet��n
> niin ohuita kiskoja eik� kiinnosta ostaa kolmen tonnin valotuslaitetta +
> tankkeria hommaan. K�ytett�viss� on pelk�st��n piirilevyn kytkent�
> kuvatiedostona, ei mit��n piirturiohjetiedostoja.

Kotimaasta l�ytyy mm:

http://www.hut.fi/Yksikot/Sahko/protoke.html

*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*
Mika Luukkanen alias Nukkis(tm)    Email: [email protected]
EKE-Electronics LTD                Work :     +358-9-613 03 233
Piispanportti 7                    Fax  :     +358-9-613 03 300
FIN-02240 ESPOO                    GSM  :     +358-40-55 316 55
*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*



From: "JE" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: oikosulkumoottorin ottoteho kuormattomana
Date: Fri, 5 Nov 1999 20:18:28 +0200
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 52
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: xxii.vdyn.saunalahti.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3



Juhani Varemo kirjoitti viestiss� <[email protected]>...
>Miten muuten normaalin oikosulkumoottorin tyhj�k�yntivirta / teho
>m��r�ytyy?

Moottori ottaa aina nimellistehoaan vastaavan induktiivisen loisvirran ja
tietenkin tuottamaansa mekaanista ja l�mp�tehoa vastaavan tehollisen virran.
Joten pienill� kuormituksilla oikkarimoottorin cos fii putoaa alas.


>Eli onko suurta tuhlausta k�ytt�� vaikkapa 11 kW moottoria kohtessa,
>joka tarvitsee / vaatii py�ritystehoa vaikkapa 2 kW ?


Tuhlaustako kas siin� pulma. Jos maksat my�s loistehosta ja moottori on
jatkuvassa k�yt�ss� kyseess� on t�rke� tuhlaus, mutta p�t�tehomittauksessa
ja varsinkin satunnaisessa k�yt�ss� anna menn� vaan. Olen antanut itselleni
opettaa, ett� varmuudenvuoksi yht� pyk�l�� liian isoksi mitoitettu
oikosulkumoottori sy� jatkuvassa k�yt�ss� oikeankokoisen moottorin hinnan
enemm�n s�hk�� alle kahdessa vuodessa.

>Itse olen siin� uskossa, ett� moottori ottaa vain kuormituksen
>vaatiman tehon (plus tietysti sen omat mekaaniset  ja s�hk�iset
>h�vi�t), mutta miten merkitt�vi� nuo h�vi�t ovat?
>
>H�vi�it� ovat ilmeisesti kupari-, rauta-, tuuletin-  ja laakerih�vi�t.
>
>Eli paljonkohan tehoa kuluttavat ilman kuormaa py�riv�t
>
>-1 kW
>-10 kW
>-100 kW
>
>oikosulkukoneet?? Veikkaisin, ett� noin 100W, 300 W ja 1-2 kW mutta
>t�m� on t�ytt� mutua.
>
>Onko isojen koneiden hy�tysuhde parempi kuin pienien? Luulisin, ett�
>niiden suunnitteluun olisi paneuduttu hieman syv�llisemmin kuin parin
>kilon painoisen puolalaisen 'tusinamoottorin' ??


Vaasan tekusta olen joskus saanut monisteen josta asiasta seuraavasti
mainitaan: "Suurilla koneilla hy�tysuhde on nimelliskuormalla 95...98% (Yli
100 kW) ja pienemmill� koneilla 80...95 % ( 2.2 .....90 kW) Hy�tysuhde
s�ilyy varsin hyv�n� kuormituksen vaihdellessa v�lill�
0,25-1.25*nimellisteho."


Terv Jussi



From: Mika Iisakkila 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: BNC-videokaapelin v�livahvistin?
Date: 10 Nov 1999 13:29:57 +0200
Organization: Mila Kajas Appreciation Society
Lines: 22
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: saukko.pingrid.fi [194.100.43.158]
NNTP-Posting-User: mika
X-Newsreader: Gnus v5.4.65/Emacs 19.34

Jyrki Nyberg  writes:
> Jos signaalitien puoleenv�liin (n.20m) liitt�� ihan tavallisen
> videonauhurin puskuroimaan videosignaalia, eli videosignaali
> lenkitett�isiin videonauhurin l�pi, niin onkohan t�st� mit��n
> kuvallista hy�ty�/haittaa?

Ei ainakaan hy�ty�. Ei se nauhuri ulos puske yht��n sen enemp�� kuin
mit� sis��n tulee.

> Kaapeli (RG59PR) on juuri videosignaalille ja p�ist� l�ytyy BNC
> liittimet,
> mutta mill� laskukaavalla pystyy laskemaan videosignaalin vaimentumisen
> ja v�livahvistimien tarpeen kun l�hteen� on tavallinen videonauhuri?

Unohda koko teoretisointi, kytke kaapeli ja ala katsella. Ei 40 metri�
ole mik��n matka komposiittivideolle kunnollisessa kaapelissa;
mahdollinen vaimentuma, jota tuskin silm�ll� edes havaitsee,
korjaantuu kontrasti- ja v�rikyll�isyyss��timill�. Perustavanlaatuisiin
ongelmiin (kuva ei pysy pystyss�, v�rit h�vi�v�t tms) tuosta 40
metrist� on viel� dekadin matka.
-- 
http://www.hut.fi/u/iisakkil/

From: [email protected] (Petri Juntunen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: BNC-videokaapelin v�livahvistin?
Date: 10 Nov 1999 12:37:02 GMT
Organization: Unorganized
Lines: 18
Message-ID: <[email protected]>
Reply-To: [email protected]
NNTP-Posting-Host: juomala.asdf.org [194.100.71.129]
NNTP-Posting-User: juntpe
X-Newsreader: TIN [version 1.2 PL2]

Mika Iisakkila ([email protected]) wrote:
: Jyrki Nyberg  writes:
: > Kaapeli (RG59PR) on juuri videosignaalille ja p�ist� l�ytyy BNC
: > liittimet,
: > mutta mill� laskukaavalla pystyy laskemaan videosignaalin vaimentumisen
: > ja v�livahvistimien tarpeen kun l�hteen� on tavallinen videonauhuri?

: ongelmiin (kuva ei pysy pystyss�, v�rit h�vi�v�t tms) tuosta 40
: metrist� on viel� dekadin matka.

Tosi. Silti, 40 metrill�kin saa kuvan sekaisin, avainsana on viallinen tai
puuttuva p��tevastus. Monissa laitteissa on mahdollisuus ketjuttaa
kilkkeit�, jolloin ainoastaan linjan alku- ja loppup��h�n tulee p��te.
Tuossa p�yd�ll� on monitori (joku Sonyn hevosenaikainen), jossa p��tevastus
on kytkimell� valittavissa. Tarkista oma tilanteesi.

p


From: "Antti Teronen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: BNC-videokaapelin v�livahvistin?
Lines: 51
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3
Message-ID: 
Date: Wed, 10 Nov 1999 11:00:04 GMT
NNTP-Posting-Host: 172.21.36.219
X-Complaints-To: [email protected]
X-Trace: news1.nokia.com 942231604 172.21.36.219 (Wed, 10 Nov 1999 13:00:04 EET)
NNTP-Posting-Date: Wed, 10 Nov 1999 13:00:04 EET
Organization: Nokia

Moi !

Ei se nauhuri siin� v�liss� ainakaan sit� kuvaa uudelleen muodosta, elikk�
se vain vahvistaa ensimm�isen nauhurin kohinat, kaapelin kohinat ja lis��
viel�p� omat kohinansa signaaliin. Eli siis signaali-kohina suhde heikkenee
aina, kun yritt�� vahvistaa jo vaimentunutta signaalia. T�ll�in
periaatteessa kuvanlaatukin huononee.

Eli paras ratkaisu olisi videovahvistin kaapelin alkup��ss�.

RG59:n vaimennus 50MHz:ll� on luokkaa 0,1 dB/m elikk� viel� v�hemm�n tuolla
videosignaalin alle 10 MHz taajuuksilla. Eli jos signaali vaimenee siin� 40m
matkalla maksimissaan vaikka 3dB eli puoleen, voisi kuvitella ett� signaali
on jo l�htiess��n liian heikko jos kerran projektorista tulee huono kuva.

Kannataa ehk� ensin kokeilla sill� toisella vidonauhurilla, ennen kuin alkaa
katkomaan sit� kaapelia tai ostamaan videovahvistinta.

Antti T


Jyrki Nyberg wrote in message <[email protected]>...
>Tilanne seuraavanlainen:
>
>Videonauhurin ja projektorin v�linen et�isyys toisistaan on n.40metri�.
>Erillist� videovahvistinta ei ole mutta kai videonauhurikin
>signaalitien v�liss� toimii jonkinmoisena puskuriasteena...
>
>Eli asiaan:
>Jos signaalitien puoleenv�liin (n.20m) liitt�� ihan tavallisen
>videonauhurin puskuroimaan videosignaalia, eli videosignaali
>lenkitett�isiin videonauhurin l�pi, niin onkohan t�st� mit��n
>kuvallista hy�ty�/haittaa?
>
>Kaapeli (RG59PR) on juuri videosignaalille ja p�ist� l�ytyy BNC
>liittimet,
>mutta mill� laskukaavalla pystyy laskemaan videosignaalin vaimentumisen
>ja v�livahvistimien tarpeen kun l�hteen� on tavallinen videonauhuri?
>
>Lopuksi n�ist� muutaman dB:n eroista; pystyyk�
>silmall� erottamaan vaikkapa 68dB:n ja 75dB:n composite-
>signaalitasojen v�lisen eron?
>
>jjn
>
>
>
>
>



From: "Jyrki" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: pic + softaa
Lines: 9
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.71.1712.3
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.71.1712.3
Message-ID: 
Date: Thu, 11 Nov 1999 13:12:07 GMT
NNTP-Posting-Host: 195.165.3.110
X-Trace: read2.inet.fi 942325927 195.165.3.110 (Thu, 11 Nov 1999 15:12:07 EET)
NNTP-Posting-Date: Thu, 11 Nov 1999 15:12:07 EET
Organization: Sonera Ltd iNET services



Itse olen kyh�nnyt jotain 16f84:st�
http://personal.inet.fi/koti/surf/16f84.htm  tommoseen osotteeseen .






From: "Ari Gronlund" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: pic + softaa
Date: Wed, 17 Nov 1999 08:54:28 +0200
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 15
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: k2.muototera.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.1
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Sepp�l� Mika wrote in message <[email protected]>...

>Hmm... mielenkiintoista. L�ytyyk�s C-k��nt�j��, ilmaista...?


Kyll�, tuolle on Gnu k��nt�j�, joka on portattu wintoosallekin. Win32
portattu versio alla olevassa linkiss�. Tuolla my�s linkkej� muihin
k��nt�jiin.

http://members.xoom.com/Paulo_Soares/

-Ari



Message-ID: <[email protected]>
From: Jukka =?iso-8859-1?Q?Kilpi=F6?= 
Organization: Sonera
X-Mailer: Mozilla 4.51 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: fi,en
MIME-Version: 1.0
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Antennijohdon haaroitus
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Lines: 25
Date: Tue, 16 Nov 1999 16:15:33 GMT
NNTP-Posting-Host: 192.89.211.151
X-Trace: read2.inet.fi 942768933 192.89.211.151 (Tue, 16 Nov 1999 18:15:33 EET)
NNTP-Posting-Date: Tue, 16 Nov 1999 18:15:33 EET

Hyvin tehty jako vaimentaa pikkasen p��lle 3dB. Jos tasot antennirasian
ulostulossa ovat pikkaisen p��lle 60dBuV, mik� on aika yleist� isoissa
vanhoissa jakoverkoissa, menee kuva kohinoille jaettaessa. T�ll�in jako,
jossa on sis��nrakennettuna pieni vahvistin, _saattaa_ toimia. Osviittaa
signaalitasoista saa kuvan laadusta. Jos kuvassa on v�h�nkin kohinaa
jakamattomana (tasot hieman 60dBuV alapuolella) huononee kuva
ratkaisevasti jaettaessa.

Jukka

"Jukka J�rvinen" wrote:
> 
> > > Onko olemassa haaroituskappalette, jolla voisi jakaa TV antennijohdon
> > > kahteen osaan? Toinen piuha TV:lle ja toinen TV-kortille (ja niin, ett�
> > > n�ill� voi katsoa eri kanavaa samaan aikaan...).
> 
> Niinp�. mik�h�nmuuten mahtaa olaa S/N suhteet noilla kaistoilla ja
> kaapeleilla. Eik�s se tee h�tt�� signaalille se jakaminen. kuvittelisin,
> ett� siihen splittailuunkin kannattaisi jo hankkia jonkinmoinen vahvistin.
> Eik� ? Vai millaisilla kytkenn�ill� ja kaapeleilla vahvistinta sitten
> tarvitaan.
> 
> --
> Jukka J�rvinen
> [email protected]

From: Pekka Ritamaki 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: pic 16c84 ja 16F84 vastaavuudesta?
Date: Wed, 17 Nov 1999 22:45:34 +0200
Organization: Probyte
Lines: 41
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mcdxlvi.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.6 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en



Jukka wrote:

> olisi dekooderin rakennus suunnitteilla ja ongelma on ett� ohjeessa on
> k�ytetty pic 16C84 mallia ja saatavana on vain 16F84 tyyppi� eli uudistettua
> painosta kyseisest�.  mahtaakohan t�m� uusi malli kelvata vanhan tilalle?
> rakensin ohjelmointilaitteen sarjaporttiin ja yritin ohjelmoida piiri� com84
> ja pic-02 -ohjelmalla, mutta ei oikein onnistunut...syyt� en keksinyt mutta
> eip� ole kyll� aikaisempaa kokemustakaan piccien ohjelmoinnista.  kooderi on
> maksinew plus 1.1 ja tarkoitus olisi testata sit� jyv�skyl�ss�.  olisiko
> kell��n kokemusta ko laitteesta?

Kysymys 1: Mik� on ero PIC16C84 ja PIC16F84 v�lill�?
( kopio sivulta http://www.sci.fi/~pri/answers.htm)

# Vastaus: PIC16F84 on uudempi FLASH-nimell� myyt�v� tuote, jossa on 68-tavua
RAM eli puolet enemm�n kuin
16C84-versiossa. Suojausbitin oletusarvo on ohjelmoitaessa eri tavalla kuin
16C84:ll�. 16F84 on parempi kuin 16C84, ja
se korvaa aina 16C84:n. Samoin Power Up Start-delay bitti on k��nnetty vastamaan
muita PIC-piirej�. Hinta on sama.
PIC16C84 on suojausongelma, jonka takia Microchip on ilmeisesti halunnut johtaa
k�ytt�j�t kaytt�m�� uudempaa mallia.
Ainoa ongelama PIC16F84 on se, ett� jotkut vanhaemmat ohjelmointiohjelmat eiv�t
tunnista PIC16F84 ja sulakebitit
menev�t v��rinp�in. Mutta t�st�kin selvi��, laittamalla ne alunperin v��rinp�in!

Kysymys #2 . Katso vastauksia itse paikasta http://www.sci.fi/~pri/pic.htm ja
erityisesti http://www.sci.fi/~pri/serpic1.htm

Oma tyhm� kysymys:  mik� on  maksinew plus 1.1 ?

Pekka
--
���`����,��,����`����,��,�
Pekka Ritamaki, Probyte Oy Microprocessor software & hardware design
Nirvankatu 31, 33820 TAMPERE, FINLAND http://www.sci.fi/~pri
tel: Int. 358-3-2661885 fax: Int. +358-3-2661886



From: Matti Juhani Kurkela 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: AT-virtal�hteen virtakytkimen kytkent�
Date: 23 Nov 1999 09:19:16 +0200
Organization: TKK
Lines: 52
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: tsurani.tky.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 943341544 7808 130.233.18.31 (23 Nov 1999 07:19:04 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 23 Nov 1999 07:19:04 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.6.45/XEmacs 21.1 - "20 Minutes to Nikko"

"Tony Cav�n"  writes:

> Valitettavasti termit nolla ja vaihe ei sano meik�l�iselle mit��n.
> Eik�s johtojen v�rit ole "standardit" ?  T�ss� virtal�hteess�
> on musta, sininen, ruskea ja valkoinen johto ja lis�ksi
> toinen musta johto jonka p��ss� on erilainen ruuvinkantakiinnike
> (oletettavasti maa kotelokiinnityst� varten ?)

Johtojen v�rit ovat ihan sit� mit� valmistaja on sattunut keksim��n,
koska tuo johto on periaatteessa virtal�hteen sis�inen asia.
(Normaalisti AT-virtal�hteen kytkin kulkee virtal�hteen mukana.)

Joka tapauksessa, erilaisella liittimell� varustettu johto on
todenn�k�isesti juuri suojamaadoitus (jonka kuuluisi olla kelta-
vihre� jos standardeja noudatettaisiin).

J�ljelle j�� nelj� johtoa, joista kaksi kulkee k�yt�nn�ss� suoraan
230V virtajohdon liittimeen virtal�hteen takana. Jos k�ytett�viss�
vain on jonkinlainen mittari tai koetin, n�m� on helppo tunnistaa.
Koska n�iden kahden merkitys (vaihe tai nolla) vaihtuu sen mukaan
kummin p�in pistoke laitetaan pistorasiaan, n�iden keskin�isell�
j�rjestyksell� ei ole merkityst�. 

(Huomaa: mik�li virtal�hde on poikkeuksellisesti rakennettu siten ett�
tasasuuntausaste on jatkuvasti kiinni verkkovirrassa, mittaaminen
tasavirralla antaa erilaisia tuloksia samalla johdolla
mittaussuunnasta riippuen. T�ll�in on parempi j�tt�� oikean kytkenn�n
selvitt�minen jonkun osaavamman k�siin. AT-virtal�hteess� t�llainen
rakenneratkaisu olisi kuitenkin liev�sti omituinen...)

Viimeiset kaksi johtoa menev�t sitten virtal�hteen siihen osaan joka
varsinaisesti huolehtii 230 voltin verkkovirran muuntamisesta sarjaksi 
tasaj�nnitteit� v�lill� -12...+12 volttia. (N�m� ovat ne varsinaiset
virtal�hteeseen menev�t johdot: muut ovat virtal�hteen kotelon sis�ll� 
periaatteessa vain l�pikulkumatkalla)

Virtakytkimen teht�v� on sitten yhdist�� pistokkeelta tulevat johdot
virtal�hteen aktiiviseen osaan meneviin johtoihin, eli joko

pistokkeelta 1 <-> virtal�hteeseen 1
pistokkeelta 2 <-> virtal�hteeseen 2

tai yht� hyvin 

pistokkeelta 1 <-> virtal�hteeseen 2
pistokkeelta 2 <-> virtal�hteeseen 1

Koska pistorasiasta saadaan vaihtovirtaa (ts. virran suunta vaihtelee
jatkuvasti), noilla kahdella vaihtoehdolla ei ole toiminnallista eroa.

-- 
[email protected]     

From: [email protected]_THIS.fi (Juho Cederstr�m)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Vs: AVR/pic Rautaa
Date: 20 Nov 1999 05:23:49 GMT
Lines: 55
Message-ID: 
Reply-To: [email protected]_THIS.fi
NNTP-Posting-Host: m173m1mik.dial.kolumbus.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
User-Agent: slrn/0.9.5.3 (UNIX)

On 14 Nov 1999 11:58:14 +0200, 
Ville Voipio  wrote:
> ole. JA jos viel� yksinkertaisempaa haetaan, netiss� n�ytt�isi
> olevan liikkeell� yksi systeemi, jossa ei ole vastuksia ja
> konkkia kummoisempia ulkoisia komponentteja.

Min� k�yt�n onnellisesti Jerry Mengin (BA1FB hamradio-tunnukseltaan ja
jossain oli linkit tuolla nimityksell� muistaakseni) ohjelmointilaitetta. 
URLia en muista, mutta schemat on tuossa alla.

K�yt�nn�ss� voi yhdistell� n�in:

LPT	AVR (2313 t�ss�)
6	1 Reset 
7	17 Mosi
8	19 Sck
10	18 Miso
19-25	10 Gnd

ja lis�ksi sitten aivan tavallinen 4MHz kide pinneihin 4&5 (ja konkat siihen
vierelle sopivasti) ja 5V-j�nnite pinnien 20 ja 10 v�liin.

Ei paljoa yksinkertaisemmaksi mene. Itse virittelen tuon pohjalle omaa
ISP-virityst�, jossa releet vaihtavat Mosin, Mison ja Sck:n sek�
IO-signaalien v�lill� Reset-nastan tilanteen mukaisesti. En keksinyt
yksinkertaisempaa.

--- 
[ Alkuper�inen kytkent�kaavio, t�m� ottaa j�nnitteen ja kellotaajuuden
  kirjoitinportista ]
          AVR                                PRINTER PORT
        +------------------+                +--------------+
    +---�RESET         VCC +--------+       �        GND 25+-+
    �   �              SCK +----+   �       �        GND 24+-�
    �   �             MISO +----+-+ �       �        GND 23+-�
    �   �             MOSI +--+ � +-+-------�10 ACK  GND 22+-�
  +-+---�XTAL1             �  � �   +-\/\/\-�9  D7   GND 21+-�
  � �   �                  �  � +---+-------�8  D6   GND 20+-�
  � �   �                  �  +-----+-------�7  D5   GND 19+-�
  � �   �                  �  +-----+-------�6  D4         � �
  � �   �                  �  � +---+-------�5  D3         � �
  � � +-�GND               �  � �   +-\/\/\-�4  D2         � �
  � � � +------------------+  � �   +-\/\/\-�3  D1         � �
  � � �                       � �   +-\/\/\-�2  D0         � �
  � � �                       � �   220 OM  �1  STROBE     � �
  +-+-+-----------------------+-+    x4     +--------------+ �
    +-+-----------------------+                              �
      +------------------------------------------------------+
     Note: You don't have to use 4 resistor  only one data
           output pin can drive the AT90S1200

---

-- 
Juho Cederstr�m    -    cederstromkolumbus.fi    s//@/

From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Vs: AVR/pic Rautaa
Date: 23 Nov 1999 13:23:18 +0200
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 53
Message-ID: 
	<[email protected]> 
	
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 943356198 18602 130.233.224.50 (23 Nov 1999 11:23:18 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 23 Nov 1999 11:23:18 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

[email protected]_THIS.fi (Juho Cederstr�m) writes:

> Ei paljoa yksinkertaisemmaksi mene. Itse virittelen tuon pohjalle omaa
> ISP-virityst�, jossa releet vaihtavat Mosin, Mison ja Sck:n sek�
> IO-signaalien v�lill� Reset-nastan tilanteen mukaisesti. En keksinyt
> yksinkertaisempaa.

Tuo alkaa olla jo yksinkertaisemmasta p��st�. Atmelin oman donglen
puolustukseksi kuitenkin kolme asiaa:

- Dongle toimii Atmelin oman ohjelman kanssa, ohjelma taas toimii
  ainakin Win 95/98/NT. Lis�ksi Linuxille on saatavana yhteensopivia
  softia. K�yt�nn�ss� ohjelma on hyv�, siisti ja toimiva.

- Dongle mahdollistaa my�s +3 V:n laitteitten ohjelmoinnin.

- Prosessori saa s�hk�ns� muualta, joten printteriportin s�hk�iset
  arvot eiv�t ole niin merkitt�vi�

Em. syist� siis suosittelen investoimaan tuon muutaman markan tuohon
74HC244:��n. Muutenhan vehkeeseen tarvitaan samat hilppeet.

---

Jos ISP-nastoja haluaa k�ytt�� piiriss�, valittavana on Atmelin
omien ohjeitten(kin) mukaan seuraavat kolme vaihtoehtoa:

1. MISO, MOSI ja SCK ovat outputteja piirin ollessa k�yt�ss�.
   Outputtien per�ss� oleva kama on suuri-impedanssista eik�
   hermostu ohjelmoinnin aikaisesta heilumisesta. T�ll�in
   piuha voidaan kytke� suoraan ilman eri kilkkeit�.

2. MOSI, MISO ja SCK ovat inputteja. Tulevat signaalit kytket��n
   kilon vastuksella ja ISP suoraan rinnalle. T�ll�in ISP voittaa
   huutokilpailun. (Itse laittaisin hieman suuremmat riesat,
   vaikka kymppikiloiset.)

3. (T�m� on sitten se Kosher-menetelm�.) MISO, MOSI ja SCK kytket��n
   4053:n kautta (kolmikanavainen multiplekseri, joko 4053B tai
   74HC4053). Multiplekseri� ohjataan RESET-piuhalla. Piirin
   hinta on viitosen luokkaa, joten kovin kallista ei t�m�k��n
   ole. Piirilevy� tietenkin menee yhden 14-jalkaisen lutikan
   verran. Ehk�p� jostain l�ytyy viel� simppelimpi MUX? Kuitenkin
   joka tapauksessa halvempi ja helpompi kuin releet.

Kaikki vaihtoehdot l�ytyv�t kuvineen STK200/300:n ohjekirjasta.
Kirja taas l�ytyy aikaisemmassa viestiss� mainitsemastani osoitteesta.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

Message-ID: <[email protected]>
From: Pekka =?iso-8859-1?Q?Ala=2DM=E4yry?= 
Organization: Nokia Mobile Phones
X-Mailer: Mozilla 4.61 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: en
MIME-Version: 1.0
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Videosignaalista
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Lines: 19
Date: Mon, 13 Dec 1999 11:49:59 GMT
NNTP-Posting-Host: 131.228.90.253
X-Complaints-To: [email protected]
X-Trace: news1.nokia.com 945085799 131.228.90.253 (Mon, 13 Dec 1999 13:49:59 EET)
NNTP-Posting-Date: Mon, 13 Dec 1999 13:49:59 EET

Arto Syri kirjoitti:
> 
> Siirrett�ess� videosignaali laitteelta toiselle, siirret��nk� 
> mahdollisesti tasaj�nnitekomponentti mukana?
> 
>  Vastauksesta kiitt�en: Arto

kyllei?!

Periaatteessa kaista ulottuu DC-alueelle asti. K�yt�nn�ss� 
ei ole aina mahdollista k�ytt�� DC-kytkettyj� vahvistimia. 
T�ll�in video siirret��n isohkolla kondensaattorilla ja 
videon DC-taso (mustantaso) lukitaan kiinte��n referenssiin 
joka juovan alussa (j�lkiportaalla). T�ll�in kytkent�konden-
saattori tulee olla niin suuri, ett� taso ei ehdi merkitt�v�sti 
muuttua yhden juovan (64 mikrosekuntia) aikana.

-- 
pam

From: Mika Iisakkila 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Videosignaalista
Date: 13 Dec 1999 14:23:41 +0200
Organization: Mila Kajas Appreciation Society
Lines: 21
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: saukko.pingrid.fi [194.100.43.158]
NNTP-Posting-User: mika
X-Newsreader: Gnus v5.4.65/Emacs 19.34

"Arto Syri"  writes:
> Siirrett�ess� videosignaali laitteelta toiselle, siirret��nk� mahdollisesti
> tasaj�nnitekomponentti mukana?

Ei. Komposiittivideosignaalin absoluuttisista DC-tasoista ei ole
m��ritelty yht��n mit��n (no joku i�nikuinen RS-170 -standardi taisi
sanoa, ett� p��tevastuksessa ei saa palaa yli yht� wattia...), joten
k�yt�nn�ss� kaikissa laitteissa pit�� joka tapauksessa olla mustan
tason lukitus, jos DC-tasoilla on jotain merkityst� laitteen
toiminnalle. K�yt�nn�ss� l�hes kaikissa vehkeiss� on kuitenkin
AC-kytkent� (konkka v�liss�) sis��ntulossa ja monissa my�s l�hd�ss�,
jolloin signaalin mustan taso ui jossain nollan molemmin puolin
riippuen kuvan sis�ll�st�, jos sit� skoopilla tirkistelee.

Eli jos ajoit takaa esimerkiksi ett� pit��k� mustan taso olla nollassa
tekem�si laitteen l�hd�ss�, niin vastaus on, ett� ei ole v�li�, mutta
et toisaalta voi olettaakaan siit� mit��n. "Vastaanottavan" laitteen
pit�� vertailla signaalitasoja samaisen signaalin blanking-tasoon,
joka siis PAL:issa on sama kuin musta (ja back porch).
-- 
http://www.hut.fi/u/iisakkil/

From: Paul Keinanen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Videosignaalista
Date: Mon, 13 Dec 1999 17:17:28 +0200
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 18
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mxcv.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: Forte Agent 1.7/32.534

On Mon, 13 Dec 1999 13:24:34 +0200, "Arto Syri" 
wrote:

>Siirrett�ess� videosignaali laitteelta toiselle, siirret��nk� mahdollisesti
>tasaj�nnitekomponentti mukana?

Videosignaali siirret��n yleens� siten, ett� kaikkein negatiivisin on
tahtipulssi, sen j�lkeen tulee musta ja kaikkein positiivisimpana on
valkoinen. K�yt�nn�ss� k�ytet��n aina AC-kytkent��, jolloin
periaatteessa mustataso l�htisi vaeltelemaan kuvasis�ll�n keskiarvon
mukaan, mutta kun mukaan lis�t��n konkan per��n maihin kytketty diodi,
joka johtaa tahtipulssin aikana, asettaen konkan j�lkeinen potentiaali
aina nollaksi tahtipulssin aikana, joten t�llainen diodi-klamppi-
viritelm� on kuvasis�ll�st� riippumaton.

Paul



From: Mika Iisakkila 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Vs: Videosignaalista
Date: 13 Dec 1999 15:22:45 +0200
Organization: Mila Kajas Appreciation Society
Lines: 18
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: saukko.pingrid.fi [194.100.43.158]
NNTP-Posting-User: mika
X-Newsreader: Gnus v5.4.65/Emacs 19.34

"Arto Syri"  writes:
> Tein vanhaan matka TV:een videotulon, kun siin� sellaiste ei ollut.

Noiden kanssa pit�� olla todella varovainen, sill� vanhassa
videotulottomassa televisiossa saattaa olla j�nnitteinen runko, ja
ainoastaan antenniliit�nt� erotettu konkilla sek� signaalin ett� maan
puolelta. Tutki tarkkaan tilanne, ennen kuin otat virityst�
tuotantok�ytt��n. S�hk�turvallisuustiedote p��ttyy t�h�n ja...

> on ihan OK, mutta 4u:n konkalla kuva l�hti silloint�ll�in vaeltamaan (sitten
> loppui konkat kesken).

...jostain 10 mikrosta yl�sp�in voisi l�hte� jatkamaan, muuten
konkan ja p��tevastuksen muodostama RC-piiri rajoittaa taajuusvasteen
alap��t� niin paljon, ettei kentt�synkka v�ltt�m�tt� en�� toimi.
47uF:��kin olen jossain n�hnyt. Lyytti k�y kyll�.
-- 
http://www.hut.fi/u/iisakkil/

From: "Kaj Dahlin" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.audio+video.kotihifi
Subject: Re: cd-rom -> coax
Date: Sun, 26 Dec 1999 19:37:11 +0200
Lines: 23
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: m58m2vaa.dial.kolumbus.fi
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2314.1300
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2314.1300

> No mik�s ihme minidisc-tallentimen coax-otto sitten on jos ei s�hk�inen
> S/P-DIF? Ainakin minun j�rkeni sanoo, ett� tuo toimisi, jos CD-aseman
> ulostulosta tulee standardin mukaisia eik� TTL-j�nnitteit� niinkuin
kuulemma
> joistain SB Live -versioista. Kokeilla ainakin kannattaa.

L�ysin t�ll�isen tekstin
(http://members.tripod.com/~Psych/digital-recording-faq.html).
Kuinka yleisp�tev� t�m� on eri laitteissa? Vai onko tottakaan...

------
If your source machine happens to be a CD-ROM drive or soundcard with a TTL
digital output, you can connect it to a MiniDisc machine with a coax digital
input, as the coax input will handle a TTL input as well. The 2-pin header
on a TTL output consists of a DIGITAL pin, and a GROUND pin. The GROUND pin
can connect to the outer shield of a coax input, and the DIGITAL pin can
connect to the center pin of the coax input. Some hardware hacking may be
required to do the connections. If your MiniDisc recorder only has a TOSLINK
digital input, you will have to convert the TTL to TOSLINK (more on this
further on in the FAQ).
------



From: "Simo Paakkanen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.audio+video.kotihifi
Subject: Re: cd-rom -> coax
Date: Mon, 27 Dec 1999 13:56:34 +0200
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 21
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mkdxxxvii.hdyn.saunalahti.fi
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2919.6600
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2919.6600


"Kaj Dahlin"  wrote in message
news:[email protected]...

> L�ysin t�ll�isen tekstin
> (http://members.tripod.com/~Psych/digital-recording-faq.html).
> Kuinka yleisp�tev� t�m� on eri laitteissa? Vai onko tottakaan...

Juuri luin pari p�iv�� sitten, kun joku selitti tuon mainitsemasi jipon
toimivan joillain MD-tallentimilla. Taisi olla RAHE:n puolella, jos en
v��rin muista. TTL:n erohan on vain eri j�nnite, mutta joissain
tallentimissa voi herkkyys olla juuri sopiva, ett� bitit tunnistuvat silti
oikein. Kokeile ihmeess�, ei tuolla kovin helposti mit��n vahinkoakaan saa
aikaan.

// Simo Paakkanen
([email protected])





From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: tutkanpaljastin
Date: 06 Jan 2000 11:25:46 +0200
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 27
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 947150747 18364 130.233.224.50 (6 Jan 2000 09:25:47 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 6 Jan 2000 09:25:47 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

"Reme"  writes:

> Onko kenell�k��n kokemusta suomessa hyvin pelitt�v�st� paljastimesta?

Mitenk�h�n olisi FAQuun seuraava kommentti:

Q: Ent�s tutkanpaljastimet, mik� olisi hyv�?

A: Tutkanpaljastimen tekeminen elektroniikkaharrastuksen puitteissa
on eritt�in vaikeaa johtuen siihen tarvittavasta suhteellisen
hankalasta mikroaaltotekniikasta. Jos kysymys koskee valmiina
ostettavia tutkanpaljastimia, parempi palsta olisi
sfnet.autoilu.tutkanpaljastimet, koska valmiilla tutkanpaljastimella
ei ole juurikaan tekemist� elektroniikkaharrastuksen kanssa.


Tai tietysti toinen vaihtoehto olisi perustaa t�nne elektroniikka-
osastolle palsta sfnet.harrastus.elektroniikka.vilunki, jonne
voisi sitten laittaa n�m� tutkanpaljastimet, ikuiset puhelinkortit
sek� erilaiset televisiodekooderit sun muut laittomuudet ja puoli-
laittomuudet.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: 12V -> 9V
Organization: Nokia PMR
From: [email protected] (Tuukka Kalliokoski)
X-Newsreader: WinVN 0.99.8 (beta 2)
Lines: 51
Message-ID: 
Date: Tue, 18 Jan 2000 09:20:48 GMT
NNTP-Posting-Host: 172.22.117.14
X-Complaints-To: [email protected]
X-Trace: news1.nokia.com 948187248 172.22.117.14 (Tue, 18 Jan 2000 11:20:48 EET)
NNTP-Posting-Date: Tue, 18 Jan 2000 11:20:48 EET

In article <%[email protected]>, [email protected] 
says...
>
>T�ytyisi saada veneen 12V j�rjestelm�st� 9 V k�ytt�j�nnite. Mit� teen?
>
>-atata
>
>P.S. Vastaus tyyliin "paa vastus, zeneri ja trankku" ei auta minua, pit�isi
>olla v�h�n tarkempi :-)


Et kertonut tarkemmin kuinka suurta virtaa tarvitset,
t�llaisella regulaattorikytkenn�ll� saadaan 1A.
Eli tarvitset 7809 regulaattorin ja kaksi 220 nF
kondensaattoria. Paikallaan on my�s laittaa sulake
+12V sis��ntulevaan johtoon. Vaikka 2A hidas.

               
                      +-------+
sis��n +12V ----+-----| 7809  |---+------- +9V ulos
                |     +---+---+   |
                |         |       |
               ---        |      ---
               ---  220   |      ---  220
                |    nF   |       |    nF
                |         |       |
sis��n -    ----+---------+-------+------- - ulos


Tuo regulaattori on suunnilleen t�m�nn�k�isess� TO220
kotelossa, jonka johdinj�rjestys menee n�in:

  +-------+
  |   O   |
  +-------+
  |       |
  | 7809  |
  |       |
  +-------+
   |  |  |
   |  |  |
sis��n  ulos
     maa


Regulaattori on hyv� kiinnitt�� jonkinmoiseen j��hdytyslevyyn.
T�ss� on syyt� muistaa ett� regulaattorin kuoren metalliosa
on kytketty maanastaan.

Tuukka


From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: 12V -> 9V
Date: 20 Jan 2000 15:06:17 +0200
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 20
Message-ID: 
	 <[email protected]>
	
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 948373577 6400 130.233.224.50 (20 Jan 2000 13:06:17 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 20 Jan 2000 13:06:17 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

"at"  writes:

> ��h... miksi siin� pit�� olla kapasitanssia kummallakaan puolella? Kuinkahan
> sen kuorman C:n selvitt��, ja paljonkohan sen sitten pit�isi olla yhteens�?

Ensi�kapasitanssi pienent�� sy�t�n impedanssia. Kapasitanssin puute
johtaa v�r�htelyyn. Konkan on syyt� olla l�hell� regua, mielell��n aika
lailla jaloissa kiinni. Yleens� noin 100 nF on minimi pienill�
kuormilla, isot ja ilke�t tarvitsevat enemm�n. T�m� arvo riippuu my�s
regusta.

Antokonkka taas pienent�� antoimpedanssia. Se voi kuitenkin my�s
huonontaa annon regulointia, joten kannattaa katsoa datalehdest�.
Siell� on yleens� varsin tarkkaan kerrottu nuo vaatimukset.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: Mika Iisakkila 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: 12V -> 9V
Date: 20 Jan 2000 14:48:17 +0200
Organization: Mila Kajas Appreciation Society
Lines: 17
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: saukko.pingrid.fi
X-Newsreader: Gnus v5.4.65/Emacs 19.34

"at"  writes:
> ��h... miksi siin� pit�� olla kapasitanssia kummallakaan puolella? Kuinkahan
> sen kuorman C:n selvitt��, ja paljonkohan sen sitten pit�isi olla yhteens�?

Ensi�puolella sit� pit�� olla siksi, ett� ei se regulaattori tyhj�st�
s�hk�� tee, joten jostain sit� pit�� saada silloinkin kun muuntajan +
tasasuuntaajan antama j�nnite on alle tarvittavan. Pikkukonkkien
tarkoituksena taas on toimia suotokonkkina ja mm. est�� regulaattorin
v�r�htely.

Toisiopuolella ei en�� lyytti� regulaattorin vieress� tarvita,
siit� on ennemminkin haittaa, mutta noita pikkukonkkia sen molemmilla
puolilla ei pid� j�tt�� pois, jos l�ht�j�nnitteen laadulla on
jotain merkityst�. Luokkaa 100 - 470n kerkot ovat k�yp�iset, ja niiden
pit�� olla sen regun vieress�, ei 10 sentin p��ss�.
-- 
http://www.hut.fi/u/iisakkil/

From: [email protected] (Petri JJ)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Dataa s�hk�verkossa?
Message-ID: <[email protected]>
X-Newsreader: Forte Free Agent 1.11/32.235
Lines: 44
Date: Wed, 13 Oct 1999 12:01:04 GMT
NNTP-Posting-Host: 139.66.5.247
X-Trace: read2.inet.fi 939816064 139.66.5.247 (Wed, 13 Oct 1999 15:01:04 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Wed, 13 Oct 1999 15:01:04 EET DST
Organization: Sonera Ltd iNET services

>Onkos mahdollista saada kulkemaan sarjamuotoista dataliikennett�
>normaalissa kodin s�hk�verkossa? Kyse ei ole mist��n nopean
>l�hiverkon rakentamisesta vahvavirran sekaan, vaan muutaman bitin
>l�pi saamisesta ja ihan periaatteessa. Olen ollut joskus n�kevin�ni
>esim. sis�puhelimia, jotka tuikataan t�pseliin ja puhe kulkee AC:n
>seassa (mutua). Nettipointterit tervetulleita.

Ne n�kem�si sis�puhelimet eiv�t kommunikoineet sarjamuotoisella
liikenn�innill�, vaan niiss� oli moduloituna 50Hz tai 60 Hz
kantoaaltoon sopiva taajuus.

Nyky��n on k�yt�ss� monenn�k�isi� ns. kentt�v�yl�ratkaisuja
joilla hoidetaan periaatteessa sarjamuotoisena bittitason viestin�
tiedon v�litys laitteelta toiselle. Echelonin LON-v�yl�ss�, joka
on tarkoitettu taloautomaatioon, on mahdollisuus juuri mainitsemaasi
kommunikointi tapaan. Siin� data v�litet��n "paketteina" ja tuohon
pakettiin voi tietysti pl�j�ytt�� mink�moista bitti-informaatiota
tykk��. My�s muita ratkaisuja on taatusti tarjolla, mutta minulla ei
ole ollut aikaa selailla tuota taloautomaatiopuolta pitkiin aikoihin.
Mainitsin tuon LON-v�yl�n, koska siihen on mahdollisuus saada
komponentteja ihan yksityisk�ytt��nkin (tee-se-itse miehelle).

www.echelon.com

Jos haluat rakentaa itse jonkin hitaahkon ratkaisun, joka siirt�� vain
muutamaa bitti� tuossa s�hk�verkossa, niin eik�h�n se onnistu
tietokoneiden v�lill� kun asennat sarjaporttiin erottimen ja
modulaattori(n), joka tekee ykk�sest� esim 1 kHz "h�iri�n"
ja nollasta vaikka 2 kHz "h�iri�n", jotka sitten toisessa p��ss�
otat vain vastaan. T�m� n�in periaatteessa, tosin t�ss�kin on otettava
huomioon monia turvallisuusteknisi� asioita ja voipi olla ett� 
radiotaajuuksien kanssa voi tulla valituksia ja h�iri�it� samassa
verkossa oleville muille laitteille. Kodinkoneet nimitt�in ovat
todella harvoin suojattu (= ei ikin�) jakeluverkon h�iri�ille
radiopuolella. Ylij�nnite suojia toki joskus niiss�kin sent��n n�kee.
Tosin niidenk��n nopeus ei ole edes v�ltt�v�� tasoa jos
sattuu esim. salamanisku.

Luulisi noita modulaattoreita olevan tarjolla monessakin kaupassa ja
valmiita sovelluksia verkko pullollaan.

Onnea yrityksess�si

Petri JJ

From: Paul Keinanen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Cat5-verkon testeri?
Date: Fri, 05 Nov 1999 10:44:34 +0200
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 51
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: mcmlxv.dyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: Forte Agent 1.6/32.525

On Thu, 04 Nov 1999 17:15:25 GMT, Jyrki Nyberg 
wrote:

>Miten suunnitella testausmenetelm�� 100MHz:n
>parikaapeliverkkoon, josta n�kisi
>ristikytkenn�n/rasialiittimien v�lisen kontaktin...
>
>Miten on, jos ihan ohmimittarin ja keinokuorman avulla
>selvitt�� verkon toimivuutta,
>mutta miten kaapelin pituus esim. 70m,
>mahd. huonot kontaktit, jyrk�t kaapelitaitot
>vaikuttaa mittaustuloksiin?

T�ss� on tainnut k�sitteet menn� hieman sekaisin. 

Yleismittarin resistanssialueilla teht�v� mittaus tapahtuu
tasavirralla, eik� silloin ei kaapelin aaltoimpedanssilla ja
terminoinnilla ole mit��n merkityst�. Tasavirtamittauksissa voi (ja
kannattaakin mittatarkkuuden takia) oikosulkea toinen p�� ja toisesta
p��st� mitata resistanssi, jossa siis ovat mukana kuparih�vi�t ja
liitinten ylimenoresistanssit. Jos mittaustulokset sitten vaihtelevat
rinnakkaisten parien v�lill� tai heilahtelevat liittimi�
liikuteltaessa, on todenn�k�isesti ongelmia liitoksissa.

Liittimist� ja jyrkist� kaapelimutkista johtuvista signaali-
heijastumista tasavirtamittaus ei kerro yht��n mit��n !

Suurtaajuus- ja pulssimitauksilla saadaan selville impedanssitason
vaihtelut esim. v��r�ntyyppiset kaapelit, v��r�ntyyppiset liittimet
tai liian jyrk�t mutkat jne.

Kaikissa n�iss� mittauksissa tarvitaan p��tevastus/keinokuorma
kaapelin toisessa p��ss�. Parikaapeliverkoilla t�m� on yleens� runsaat
100 ohmia, kun se sek� ohut- ett� paksulla Ethernetill� on 50 ohmia.

Idealitapauksessa tarkoituksena on, ett� signaaligeneraattorista
l�htenyt teho siirtyisi siirtolinjaa pitkin keinokuormaan, jossa se
muuttuu l�mm�ksi. Jos kuitenkin linjassa on impedanssin
ep�jatkuvuuskohtia (jyrkki� mutkia, v��ri� kaapelityyppej� jne.), osa
tehosta heijastuu takaisin ja t�m� teho mitataan l�hetysp��ss� ja
t�st� p��tell� impedanssin ep�jatkuvuuskohdan et�isyys generaattorista
ja impedanssivaihdoksen suuruus.

Mittaus voidaan tehd� joko taajuuspyyhk�isyll� esim.
piirianalysaattorilla, jolloin tulkinta vaatii huomattavan paljon
ammattitaitoa tai pulssitutkalla, jolloin ep�jatkuvuuden sijainti
n�hd��n suoraan kulkuajasta.

Paul



From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Laser ???
Date: 22 Dec 1999 11:07:41 +0200
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 33
Message-ID: 
	
	<[email protected]> <[email protected]>
	<[email protected]>
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 945853661 4209 130.233.224.50 (22 Dec 1999 09:07:41 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 22 Dec 1999 09:07:41 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

Aapo Rista  writes:

> Olin j��hallissa Itsen�isyysp�iv�konsertissa joskus n. 1987. Siell�
> satuin n�kem��n, kun ohjelmalehtisest� tehty paperilennokki lenn�hti
> show-laserin peilien v�liin ja syttyi palamaan.

Karkea arvio paperin sytytt�miseen tarvittavasta teholuokasta:

Auringon s�teilyn intensiteetti on noin 1 kW/m2. Suurennuslasin
(= polttolasin) halkaisija on 3 cm. T�m� tuottaa pinta-alaksi
noin 7 cm2, joten suurennuslasin alueelle tulee s�teilytehoa
noin 700 mW. Kun t�m� fokusoidaan paperinpalalla, kyll� k�r�ht��.
Vanhempi polvi puhuu selluloidifilmeist�, ne k�r�htiv�t viel�
helpommin ;)

Itse asiassa tuohon syttymiseen vaikuttaa ainoastaan l�mp�tila
ja sytytett�v� materiaali. L�mmitysteholla ei ole niink��n
suoranaista merkityst�, pienempi teho riitt��, jos se on fokusoitu
pienelle alueelle. Tosin t�ss�kin tulee raja vastaan l�mm�njohta-
vuuden kautta.

Parhaiten syttyy s�teily� hyvin absorboiva (= musta) materiaali,
jolla on matala leimahduspiste ja huono l�mm�njohtavuus. Toisaalta
kiilt�v� materiaali, jolla on korkea leimahduspiste ja hyv�
l�mm�njohtavuus, on huono syttym��n. Kokeilkaa vaikka kiilt�v��
alumiinipintaa...

- Ville


-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: Mika Luukkanen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Ison =?iso-8859-1?Q?rengassyd=E4nmuuntajan=20k=E4ynnist=E4minen?=
Date: Wed, 22 Dec 1999 11:23:24 +0200
Organization: Clinet, Espoo, Finland.
Lines: 13
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: 194.100.114.89 [194.100.114.89]
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.51 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en,pdf

Useimmat muuntajan valmistajat tekev�t my�s virtarajoitukseen sopivia
komponentteja. Mitenk�h�n olisi vaikka sellaisen hankkiminen (k�yt�nn�ss�
kuristin, joka estaa virran nopean kasvun)?

--
*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*
Mika Luukkanen alias Nukkis(tm)    Email: [email protected]
EKE-Electronics LTD                Work :     +358-9-613 03 233
Piispanportti 7                    Fax  :     +358-9-613 03 300
FIN-02240 ESPOO                    GSM  :     +358-40-55 316 55
*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*



From: [email protected] (Arto Niskanen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Ison =?iso-8859-1?Q?rengassyd=E4nmuuntajan=20k=E4ynnist=E4minen?=
Date: 22 Dec 1999 12:01:38 GMT
Organization: Oulu Polytechnic, Institute of Technology
Lines: 18
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: rhea.otol.fi
X-Newsreader: TIN [version 1.2 PL2]

Mika Luukkanen ([email protected]) wrote:
: Useimmat muuntajan valmistajat tekev�t my�s virtarajoitukseen sopivia
: komponentteja. Mitenk�h�n olisi vaikka sellaisen hankkiminen (k�yt�nn�ss�
: kuristin, joka estaa virran nopean kasvun)?

www.trafox.com n�ytt�� ainakin noita myyv�n. Oli muuten harvinaisen
miellytt�v�t sivut!

Kuristimen oloisia ovat, joo. Tuntuu vain hassulta, ett� induktiivisen
muuntajan virranottoa rajoitetaan induktiivisella kuristimella, joka
kytket��n edellisen kanssa sarjaan.

-A

--
Tytt�yst�v�n suusta kuultua: "V��rin p�in, insin��ri!"



From: "ea" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Loisteputki ja pakkanen
Lines: 41
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3
Message-ID: 
Date: Mon, 27 Dec 1999 14:01:18 GMT
NNTP-Posting-Host: 131.228.153.55
X-Complaints-To: [email protected]
X-Trace: news2.nokia.com 946303278 131.228.153.55 (Mon, 27 Dec 1999 16:01:18 EET)
NNTP-Posting-Date: Mon, 27 Dec 1999 16:01:18 EET
Organization: Nokia


Eero Heikkinen wrote in message <[email protected]>...
>Enp� muista kuulleeni, miksi loisteputki himmenee pakkasessa.

Kyll� se himmeneminen p��asiassa johtuu loisteaineen hy�tysuhteen
huononemisesta. Sen toiminta on optimoitu jonnekin 25..45 asteen
l�mp�tiloihin, ja kylm�ss� valoa tulee en�� puolet. Hehkukatodit
sin�ns� pysyvat l�mpimin�, niit� l�mmitt�� joko se invertteri joka
sy�tt�� sit� lamppua, tai purkausvirta itse (kylm�katodilamput on
v�h�n eri jutu). Lamppuun sy�tett�v�n virran m��r�� se laite joka
lamppua sy�tt��, lamppu itse taas on v�h�n kuin zenerdiodi.
Lamppuj�nnite on lampputyypist� riippuen n. 60...200V
eri tehoisilla lampuilla. Virta taas pit�� rajoittaa kuristimella tai
jollain
vastaavalla arvoon 150mA .. 550mA (eri tehoisia/tyyppisi� lamppuja)
Sytytys tapahtuu korkeaj�nnitepiikill�, >300 .. 700 V
Niin tasavirta tuhoaa lamput todella nopeasti. Muutamassa tunnissa.


>Mutta t�m� minulle on kerrottu: Ei kannata k�ytt�� tasavirralla.
>Wanhanaikainen putki, jossa on hehkulangat p�iss�, toimii jotenkin, mutta
>valo kuulemma ajautuu putken toiseen p��h�n.
>N�iss� suurtaajuuslampuissahan ei edes tarvita hehkuvirtaa, joten
>hy�tysuhdekin lienee parempi.
>Muuten: Oletko harkinnut LEDien k�ytt�� ? Niiss�h�n on hyv� hy�tysuhde, ja
>nykyisin on saatavana jopa valkoista valoa s�teilevi� malleja.
>
>    Eero
>>
>>Ihmettelen vaan ett� mist� se himmeneminen johtuu? Putkessa tapahtuu
>"purkaus"
>>ja loisteaine muuttaa UV valon n�kyv�ksi. Kumpi n�ist� ei toimi
pakkasella?
>>Pystyyk� pakkas toimimattomuuden havaitsemaan putkeen menev�st�
>>virrasta/j�nnitteest�? Toimiiko putki tasavirralla? (helpompi mitata)
>>
>
>
>



From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Loisteputki ja pakkanen
Date: 28 Dec 1999 12:42:52 +0200
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 29
Message-ID: 
	<01bf4c56$235cb580$a104c2c0@w00230a147> <1999Dec22.110843@nphi>
	<[email protected]> <[email protected]>
	
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 946377772 17102 130.233.224.50 (28 Dec 1999 10:42:52 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 28 Dec 1999 10:42:52 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

"ea"  writes:

> Kyll� se himmeneminen p��asiassa johtuu loisteaineen hy�tysuhteen
> huononemisesta. Sen toiminta on optimoitu jonnekin 25..45 asteen
> l�mp�tiloihin, ja kylm�ss� valoa tulee en�� puolet. Hehkukatodit
> sin�ns� pysyvat l�mpimin�, niit� l�mmitt�� joko se invertteri joka
> sy�tt�� sit� lamppua, tai purkausvirta itse (kylm�katodilamput on
> v�h�n eri jutu).

Jostain l�ysin sellaisen informaation, ett� kylm�ss� lamput
tuppaavat mustumaankin, mik� on selv� oire kylm�katoditoiminnasta.
Ja kylm�ss� kai ainoa syy t�h�n olisi se, ett� tuo purkaus toimii
huonommin jostain l�mp�tilasta johtuvasta syyst�. Loisteaineellahan
ei ole osaa eik� arpaa t�ss�. Ilmeisesti purkausta pyrit��n pyrit��n 
jotenkin saamaan toimimaan kylmemm�ss� k�ytt�m�ll� kryptonia tai
xenonia argonin sijasta. Sit� en sitten tied�, miten raskaamman
kaasun k�ytt� vaikuttaa tuohon toimintaan k�yt�nn�ss�.

T�ytyy kyll� sy�d� sanojani sen verran, ett� ilmeisesti loiste-
aineenkin hy�tysuhde muuttuu l�mp�tilan funktiona. En noin
�kki� ole keksinyt siihen fysikaalista selityst�, mutta tunte-
mattomia ovat fotonien tiet. Nimitt�in purkauksen ominaisuudet eiv�t
riit� selitt�m��n sit�, miksi lamput himmenev�t kuumassakin.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: Paul Keinanen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Loisteputki ja pakkanen
Date: Tue, 28 Dec 1999 13:55:27 +0200
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 27
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: dcccxlviii.hdyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: Forte Agent 1.7/32.534

On 21 Dec 1999 12:19:02 GMT, [email protected] (Markku Poysti) wrote:


>Onkohan loisteputkea mahdollista ohjata siten ett� pakkasesta huolimatta sen 
>saa syttym��n ja palamaan kirkkaasti?

Vaikka loisteputken hy�tysuhde on korkea, ei se sent��n ole 100 %,
joten varsin iso osa s�hk�tehosta muuttuu l�mm�ksi. Kylmiss� oloissa
k�ytett�v�t loisteputkivalaisimet laitetaan eritt�in tiiviisiin ja
hyvin l�mp�� erist�viin valaisimiin, joten v�h�n aikaa toimittuaan,
loisteputken v�lit�n ymp�rist� saavuttaa huoneenl�mm�n ja siten
vastaavan hy�tysuhteen kuin huoneen l�mm�ss�. Itse systytys voi olla
hankala kylm�ss�, mutta t�t� varten on saatavissa erillisi�
pakkassytyttimi� ja pahimmassa tapauksessa erityisi�
pakkasloistelamppuja, jotka syttyv�t varmemmin pakkasessa.

Joku 5 W E27 kantainen "energias��st�lamppu" on syttyess��n varsin
himme� pakkasella, mutta muutama minuutti kadunnumerokuutiossa nostaa
kuution sis�ll� l�mp�� sen verran, ett� eri aikoina sytytettyjen
kuutioiden kirkkausero on helposti havaittavissa.

Polkupy�r�k�ytt�� ajatellen varmaan riitt�nee itse putken
sijoittaminen tiiviiseen lasipurkkiin, jolloin optimi toiminta-
l�mp�tila saavutetaan nopeammin. Jos k�ytt�� valoja py�r�ss� my�s
kes�ll�, voi olla viisainta poistaa t�m� purkki, jottei optimi-
l�mp�tila ylittyisi, jolloin hy�tysuhde taas alenee.


From: Kirmo Uusitalo 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Loisteputki ja pakkanen
Date: Thu, 30 Dec 1999 22:41:28 +0200
Organization: Key Technologies Oy
Lines: 16
Message-ID: 
Reply-To: [email protected]
NNTP-Posting-Host: m39m1hel.dial.kolumbus.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: Forte Agent 1.6/32.525

On Thu, 30 Dec 1999 19:34:02 GMT, Pasi Pouri NET/RAS/Kilo
 wrote:

>
>Joku mainitsi, ett� pakkasella toimivia loisteputkia saa ostaa jostain.
>Osaako kukaan kertoa, mist� (t��lt� p��kaupunkiseudulta).
>Vai otanko luettelon/osto-oppaan k�teen ja soittelen ;-)

P��kaupunkiseudusta en tied�, mutta ainakin kuluttajillekin mainostava
Perni�l�inen Finparttia-s�hk�tukku n�kyy myyv�n niit�. 31.7.99 asti
voimassa oleva hinnasto n�ytt�� hinnaksi 18W ja 36W 30,-/kpl, 58W
35,-/kpl. Puhelin n�ytt�� olevan 02-727200 ja s�hk�posti [email protected] 

>-- PP

T. Kirmo Uusitalo

From: "uncle sam" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Loisteputki ja pakkanen
Lines: 26
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3
Message-ID: 
Date: Fri, 31 Dec 1999 11:59:14 GMT
NNTP-Posting-Host: 131.228.153.55
X-Complaints-To: [email protected]
X-Trace: news2.nokia.com 946641554 131.228.153.55 (Fri, 31 Dec 1999 13:59:14 EET)
NNTP-Posting-Date: Fri, 31 Dec 1999 13:59:14 EET
Organization: Nokia


Kirmo Uusitalo wrote in message ...
>On Thu, 30 Dec 1999 19:34:02 GMT, Pasi Pouri NET/RAS/Kilo
> wrote:
>
>>
>>Joku mainitsi, ett� pakkasella toimivia loisteputkia saa ostaa jostain.
>>Osaako kukaan kertoa, mist� (t��lt� p��kaupunkiseudulta).
>>Vai otanko luettelon/osto-oppaan k�teen ja soittelen ;-)
>
>P��kaupunkiseudusta en tied�, mutta ainakin kuluttajillekin mainostava
>Perni�l�inen Finparttia-s�hk�tukku n�kyy myyv�n niit�. 31.7.99 asti
>voimassa oleva hinnasto n�ytt�� hinnaksi 18W ja 36W 30,-/kpl, 58W
>35,-/kpl. Puhelin n�ytt�� olevan 02-727200 ja s�hk�posti [email protected]
>
>>-- PP
>
>T. Kirmo Uusitalo

Auralight (suomalainen pulju) valmistaa semmoisia, myyjist� en tii�.
Kaikki putket toimii pakkasessakin, mutta n�ist� tulee viel� valoakin
kunnolla, kaksinkertainen lasikuori on l�mp�eristeen�.
P��asiallinen k�ytt�kohde (=suurimmat markkinat) n�ille kait on
kylm�varastot.



From: "Jyrki Sipinen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Loisteputki ja pakkanen
Date: Wed, 5 Jan 2000 00:00:53 +0200
Organization: Obelux Oy
Lines: 21
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: kb232u3hel.dial.kolumbus.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Ville Voipio wrote in message ...
>Taitaa xenon-lampuissakin olla H4:sta suurempi s�teilev� pinta, ja
>niist�kin on selvitty. Mik�h�n muuten mahtaa olla niitten hy�tysuhde
>verrattuna halogeeneihin tai sitten loisteputkiin? Jokin syy niitten
>k�yt�lle kai on vastaantulijoita h�ik�isev�n sinisen valon lis�ksi ;)


D1-tyypin ajovalopurkauslampussa purkauspituus on 4.2mm kun
vastaavasti H4- ja H1-lampussa hehkun pituus on 5.5mm.

Hy�tysuhteita:
D1: 86 lm/W
H4: 15.7 lm/w
H1: 24.4 lm/w
Loisteputket: 40...90 lm/W

-Jyrki




From: [email protected] (Arto Niskanen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Rautatie
Date: 28 Dec 1999 07:02:30 GMT
Organization: Oulu Polytechnic, Institute of Technology
Lines: 32
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: rhea.otol.fi
X-Newsreader: TIN [version 1.2 PL2]

Jari Kaija ([email protected]) wrote:
: > tavallisesta verkkomuuntajasta enemm�n tehoa ?. Onko 40 V vaihtoj�nnite
: > radassa viel� turvallinen, vai pit�isik� se alentaa esimerkiksi 35 tai
: > 30 volttiin ?

:     48 volttia taisi olla maximi ns. suojaj�nnite...

Nyky��n pienoisj�nnitteen raja on 50 VAC ja 120 VDC. 50 VAC
kytkenn�iss�kin pit�� olla kosketussuojaus. Mink� s��nt�jen mukaan esim.
Suomen Tivolin lepp�kerttujunarata on rakennettu, en tied�. Pienemmill�
j�nnitteill� taas virran pit�� olla isompi ja vastaan tulee vaara polttaa
itsens� kiskoissa rannekellolla, kaulaketjulla tms.

Ent� akku mukaan veturiin, niin ei tarvittaisi j�nnitteisi� kiskoja
ollenkaan? Kapistus tullee lasten k�ytt��n? H�t�pys�ytys
on sitten asia erikseen. Toki, jos junan vauhti on alle k�velyvauhdin,
h�tiin ehtii aika hyvin juostenkin.

: (huom, koulunpenkist� aikaa 15 vuotta....)

Kuukausi sitten tentitty.

: --
: E-mail: [email protected]
: http://wnet.suomi.net/kotisivu/jari.kaija

-A

--
Tytt�yst�v�n suusta kuultua: "V��rin p�in, insin��ri!"



From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka,sfnet.harrastus.lemmikit.akvaario
Subject: Re: Elektroninen pH-mittari
Date: 29 Dec 1999 14:28:22 +0200
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 25
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 946470507 9184 130.233.224.50 (29 Dec 1999 12:28:27 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 29 Dec 1999 12:28:27 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

"MTir"  writes:

> Elektor Electronics lehden numerosta 1/99 l�ytyy rakennusohje pH-mittarille.
> Onkohan kenell�k��n kokemusta ko. laitteen rakentamisesta/toimivuudesta?

pH:ta kyll� mitataan s�hk�isesti, tosin silloin k�yt�ss� on
lasimembraanianturi tai vastaava, jossa mitataan tiettyj�
kemiallisia reaktiopotentiaaleja. Tuloksena on 58 mV/�pH
signaali, jonka impedanssi on suuri tai �lytt�m�n suuri
(tyypillisesti satoja megaohmeja).

Elektrodin tekeminen itse voi osoittautua hankalaksi, vaikka
ei se aivan mahdotonta ole. pH-mittari vaatii kuitenkin
jatkuvaa yll�pitoa ja huoltoa toimiakseen luotettavasti.
Tarkkuuskin j�� parhaimmillakin mittareilla luokkaan 0.2 pH.
Vaikka siell� sitten olisikin niit� numeroita enemm�n n�yt�ss�.

Elektrodeja saa kyll� ostaa kaupastakin, joten jos pH
innostaa, ja haluaa n�perrell�, mahdollisuuksia on.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Elektroninen pH-mittari
Date: 30 Dec 1999 11:03:14 +0200
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 92
Message-ID: 
	 
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 946544594 5744 130.233.224.50 (30 Dec 1999 09:03:14 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 30 Dec 1999 09:03:14 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

"MTir"  writes:

> pH:n mittaus ja vesikemia eiv�t ole oikein minun alaani, mutta
> mittari vaikuttikin ep�ilytt�v�n yksinkertaiselta.

;) Toisaalta tuo oikeakin pH-elektrodi sin�ns� on h�mm�stytt�v�n
yksinkertainen! Itse asiassa niin yksinkertainen, ett� sen tarkasta
toimintamekanismista tapellaan ilmeisesti viel�kin. Pitk��n vallalla
ollut k�sitys lasin huokoisuuden hyvyydest� on teollisuuspuolella
haudattu, ja aivan ilmeisesti er�s toimintaan vaikuttava tekij�
on lasin s�hk�njohtavuus (!).

> L�ytyisik�h�n mit��n referenssi� antureihin, kalibrointiin yms.

Kysyitp�s pahan! Jos jostain l�yd�t teollisuuden instrumentointia
k�sittelevi� hakuteoksia, niist� pit�isi l�yty� pH-mittauksesta
tietoa. Sopiva opuksen nimi olisi "Process Instrumentation Handbook"
tai jokin vastaava. (Ei, en muista, onko juuri tuon nimist� teosta
olemassa.)

---

> K�ytt� olisi luonteeltaan muutaman p�iv�n tai viikon v�lein
> tapahtuvaa akvaarion pH:n tarkistusta ja v�liajat mittari & anturi
> odottelisi kaapissa.

Uhhh... Olen kyll� n�hnyt mittareita myyt�v�n tuohon tarkoitukseen,
mutta rehellisyyden nimiss� en pid� niit� laitteita mitenk��n kovin
luotettavina. Sin�ns� varmaankin nuo mittarit toimivat oikein, mutta
elektrodit eiv�t tuota k�ytt�� v�ltt�m�tt� kest�. T�ss� muutama
ongelmakohta:

- Elektrodi pit�� s�ilytt�� puskuriliuoksessa, jotta sen pinta ei
  p��sisi kuivumaan. Jos pinta kuivuu, toiminta k�rsii pahasti.
- Elektrodi pit�� kalibroida aina ennen k�ytt��, mielell��n kolmen
  pisteen (mittausalueen reunat ja keskikohta) kalibroinnilla. Yhden
  pisteen kalibrointi ei ole kovin hyv�, koska elektrodin jyrkkyys
  (mV/�pH) pienenee i�n karttuessa.
- Kalibrointiin k�ytett�v�t puskuriliuokset pit�� s�ilytt�� 
  huolella, ja ne vanhenevat siit� huolimatta.
- Elektrodi pit�� pit�� puhtaana, mutta sit� EI saa pest� pesuaineilla.
- pH:ta ei pid� mitata suoraan akvaariosta elektrodin vuotoriskin vuoksi.
  (Elektrodissa on sis�ll� KCl:��, joka ei v�ltt�m�tt� tee hyv��
  fisuille).
- pH-mittaus on eritt�in l�mp�tilaherkk�.

Ja viel� referenssin vuoksi mainittakoon, ett� edes jotenkin kunnolliset
labramittarit maksavat viitisen tonnia, elektrodin tonnin verran.

> Luokkaa 0.2 oleva tarkkuus olisi kyll� riitt�v�.

Kyll� varmaan, mutta tuo tarkkuus oli teollisuudessa kalliilla
mittalaitteilla saavutettu ttoistettavuus, jossa vertailurenkaassa
oli mukana Mittatekniikan keskus, Kemira ja pari muuta tahoa.
Sen tarkemmin ei kukaan mittaa Suomessa. K�yt�nn�ss� teollisuudenkin
pH-mittaukset n�ytt�v�t usein pyk�l�n tai parin verran pieleen.

---

Edell�olevasta k�vi toivottavasti ilmi, ett� suhtaudun hyvin
varauksella pH-mittarien kotik�ytt��n. Harvalla riitt�� viitseli�isyys
ja taito niitten hyys��miseen. Ihan esimerkkin� mainittakoon, ett�
minulta (mittaustekniikan DI) ja kemistilt�mme meni p�ivi�
ennen kuin saimme uuden pH-mittarimme toimimaan j�rkev�sti!

Mill� sitten akvaarion pH kannattaisi mitata? Mit��n helppoa ja
tarkkaa pH-mittausta ei ole, mutta k�yt�nn�ss� riitt�v�n tarkan
(ainakin tuo 0,2 pH) mittauksen saa aikaan sopivilla indikaattori-
v�reill�. Akvaarion pH kulkee kuitenkin suhteellisen suppealla
alueella (5..8, josta kai 5,5..7 on normaali), joten indikaattoreita
on olemassa.

Indikaattorimenetelm��kin voi parantaa titrauksella. Siihen vaaditaan
jo hieman enemm�n v�lineit�, mutta sen avulla selvi�� suhteellisen
tarkasti H+ (tai H3O+) ja OH- -ionien konsentraatio. Tosin akvaario-
vesi on puskuri luonteeltaan, jolloin suorakin v�ri-indikaattorien
k�ytt� on varsin toimiva menetelm�. Liuska on laiskalle helpompi,
mutta liuos halvempi ja helpompi tarkasteltava silm�m��r�isesti.

Tietysti, jos joku haluaa tehd� elektroniikkaa... Sellaisen laitteen
v�s��minen, joka tutkii indikaattoriliuskan v�ri�, ei pit�isi olla
mitenk��n mahdotonta. V�riaineesta riippuen pari eriv�rist� ledi�,
fotodiodi ja hieman tietojenk�sittely� tuottaisi huomattavasti
silm�� tarkemman v�rimittarin. Kaupalliselle liuskalle (nauhaa
tuo kai yleens� akvaariohommiin on) pari pisaraa vett�, ja sitten
koneeseen. 

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: "Tuomo Auer" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: RS232 speksit
Date: Wed, 29 Dec 1999 21:53:16 +0200
Organization: Helsinki University of Technology
Lines: 36
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cc-dialin2-17.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain;
	charset="iso-8859-1"
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: nntp.hut.fi 946497197 752 130.233.251.81 (29 Dec 1999 19:53:17 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 29 Dec 1999 19:53:17 GMT
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2314.1300
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2314.1300

The Interface Circuits Data Book 1986, Texas Instruments, p.5-8 kertoo
seuraavaa RS-232C standardista vuodelta 1962:

Mode of operation: single-ended
Number of drivers & receivers: 1 driver, 1 receiver
Max cable length: 50 feet
Max data rate: 20kb/s
Max voltage applied to driver output: +-25V
Driver output signal (loaded): +-5V
Driver output signal (unloaded): +-15V
Driver load: 3kohms to 7kohms
Output slew rate: 30V/us max
Receiver input voltage range: +-15V
Receiver input sensitivity: +-3V
Receiver input resistance: 3kohms to 7kohms

Elik� standardi sanoo n�in. K�yt�nn�ss� lyhyill� et�isyyksill� toimii
nopeammin ja pitemmill� hitaammin.


Tuomo Auer

email: [email protected]

Eero Alkkiom�ki  wrote in message
news:[email protected]...
> Hei!
>
> Tarvitsisin RS232:n speksit, jossa kerrottaisiin maks. pituudet
kaapelille,
> jne. Altavistalla ei tahtonyt l�yty� kuin pinnij�rjestykset.
>
> EA
>
>


From: Paul Keinanen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: RS232 speksit
Date: Thu, 30 Dec 1999 15:36:57 +0200
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 22
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: dxxxv.hdyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: Forte Agent 1.7/32.534

On Wed, 29 Dec 1999 21:27:31 +0200, "Eero Alkkiom�ki" 
wrote:

>Hei!
>
>Tarvitsisin RS232:n speksit, jossa kerrottaisiin maks. pituudet kaapelille,
>jne. 

Speksit puhuvat 15 metrist�, mutta useimmiten p��st��n aika paljon
pidemm�lle. Vah�nkin pidemmiss� vedoissa eri ryhm�keskusten ja viel�
pahempaa, jopa eri rakennuksiin, ongelmaksi muodostuu eri laitteiden
poikkeavat (suoja)maa potentiaalit, jolloin kaapelin vaipassa ja
signaalimaassa alkaa kulkea suuria 50 Hz tasoitusvirtoja aiheuttaen
h�iri�it� ja pahimmillaan piirien (ja jopa painokytkent�levyjen)
tuhoutumisen.

T�m�n takia RS-232 on k�ytt�kelpoinen yleens� vain saman
ryhm�keskuksen alueella. Pidemmill� matkoilla kannattaa k�ytt��
virtasilmukkaa, RS-422 linjoja, optista kuitua, Etherneti� tai
vastaavia siirtotapoja.



From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: RS232 speksit
Date: 30 Dec 1999 16:06:18 +0200
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 26
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 946562778 28948 130.233.224.50 (30 Dec 1999 14:06:18 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 30 Dec 1999 14:06:18 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

"Jani Vuorinen"  writes:

> Jos teet jotain systeemi� jossa laitteet on kytketty toisiinsa sarjapiuhalla
> niin kokeilu on ainoa tapa selvitt�� miten yhteys toimii. Luonnollisesti
> kaapelin maksimi pituus riippuu kaapelin laadusta, datan siirtonopeudesta ja
> l�hettimien/vastaanottimien laadusta. Joskus kokeiltiin puhelinlaitokselta
> saadulla kovalla kaapelilla (6*1.5mm^2 yksis�ikeisi� tai jotain tuollaista)
> tuota ja siirreltiin yli 200 kilobiti� ilman pient�k��n ongelmaa ehk�
> 150-200 metri�.. joka on aika rankasti ristiriidassa speksien kanssa.

RS232:nmaksimipituus on 15 metri�. K�yt�nn�ss� paljon parempaan tulokseen
p��see k�ytt�m�ll� RS485:sta, jolla puhutaan jo kilometreist� ja
kymmenist� megabiteist� (ei tosin samalla kertaa). Lis�ksi 485
-l�hettimet ja -vastaanottimet ovat helpompia kuin 232:n, niille
ei tarvitse j�rjest�� erikoisia j�nnitteit� tai konkkia varauspumpulle.

Jos pidemm�n siirron pit�isi olla 232:ta, kannattaisi harkita
232->485 -muuntimia p�ihin. Varmasti luotettavampi kuin 232
pitkien et�isyyksien yli. Kaapelin on syyt� olla kierretty�
paria h�iri�itten eliminoimiseksi.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: Timo Kajava 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: RS232 speksit
Date: Tue, 11 Jan 2000 01:23:00 +0200
Organization: Home Sweet Home
Lines: 31
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: tubex36.netsonic.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: nntp.teliafi.net 947546580 27221 62.236.101.36 (10 Jan 2000 23:23:00 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 10 Jan 2000 23:23:00 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.61 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: fi,en

Tomi Holger Engdahl wrote:

>
> Mit� tuolla ilmaisulla oikein tarkoitat ?
> RS232C on vaan toiseksi uusin (uusin kai RS232D) RS-232 spesifikaatio.
> Ei tuo RS-232C puhu ollenkaan mist��n virtasilmukkakytkenn�ist�.

Oikea nimitys on nyky��n tuolle EIA-232D (RS-232 on amerikkalaisten nimitys)
koska ollaan t��ll� Euroopassa...

RS = Recommended Standard (ANSI)
EIA = Electronic Industries Alliance

EIA-232D k�ytt�� V.24 intefacea, mihin ei suoraan kuulu virtasilmukkakytkent��.

Pitkill� matkoilla ja vaikeissa olosuhteissa (kosteus tms.) voidaan k�ytt��
virtasilmukkakytkent�j�.
Virtasilmukkakytkenn�ll� johdetaan 20mA vakiovirtakytkent�jen l�pi jolloin
kontaktien pinnalle muodostuva hopeasulfidikerros (AgS) ei aiheuta ongelmia (20mA
virta puhkaisee mahdolliset sytntyv�t kerrokset). Data taas "moduloidaan" t�h�n
vakiovirtaan heiluttamalla sit� jolloin saadaan data siirtym��n pitki�kin matkoja
(jopa 1km).


--
--- T.K. ---

Remove ROSKAESTO. when you reply...
[email protected]



From: Perttu Piironen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Cd-asemasta Cd-soitin?!?
Date: Thu, 30 Dec 1999 12:40:36 +0200
Organization: Telia Finland Customer News Service
Lines: 15
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: ns2.sicom.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: nntp.teliafi.net 946550415 19459 62.236.64.5 (30 Dec 1999 10:40:15 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 30 Dec 1999 10:40:15 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.5 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en

Juho Sjoberg wrote:
> 
> K�sitt��kseni on mahdollista tehd� tavallisesta tietokoneen cd-asemasta
> kannettava cd-soitin???
> Saisiko mist��n t�h�n ohjeita?
> Millaista virtaa laite tarvitsisi?
> Onko cd-asemassa vahvistin? (siinn�h�n on jakki kuulokkeille)

-onnistuu, ainakin jos cd-asemassasi on play -nappi.
Silloin helpoin tapa tehd� siit� cd-coitin on hankkia tietokoneen
poweri, josta saat sopivan virran asemalle sis��n, ja siten
kuulokeulostulosta ��nen ulos.

Perttu Piironen
[email protected]

From: Joonas Timo Taavetti Kekoni 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Cd-asemasta Cd-soitin?!?
Date: 5 Jan 2000 15:33:07 GMT
Organization: Helsinki University of Technology
Lines: 20
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: midnight.cs.hut.fi 947086387 873645 255.255.255.255 (5 Jan 2000 15:33:07 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 5 Jan 2000 15:33:07 GMT
User-Agent: tin/pre-1.4-19990517 ("Psychonaut") (UNIX) (OSF1/V4.0 (alpha))

Pekka Ritamaki  wrote:
: Siis vanha PC MP3 soitimeksi
: Lis�tietoa:  http://www.sci.fi/~pri/mp3.htm

aako t�llaiseen valmista softaa?

Minulla on 1 levykkeen(tai cd botti imagen) linux, joka autoconffaa raudan:

http://www.hut.fi/~jkekoni/amacdys.html

En vain viitsisi kirjoittaa mp3-playeri�...
(en edes guita kirjaston p��lle.)


-- 
	_-  Joonas Kekoni       OH2MTF	    I                           -_
	_-internet:	[email protected]   I       DO NOT EAT.         -_
	_-slowmail:	j{mer{ntaival 7a176 I                           -_
	_-		02150Espoo          I      It is a monitor      -_
	_-		Finland/Europe      I                           -_

From: Antti Alhonen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Loistelamppujen himment�minen
Date: Fri, 31 Dec 1999 10:53:59 +0200
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 6
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mkcclxxxvii.hdyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.03 [en] (Win95; I)

> Onko loisteputkia mahdollista himment��?

Minulla on Biltemalta ostettu 12VDC loisteputkivalaisin,
jossa on 2 kpl 8w loisteputkea. Sit� voi himment�� 
alentamalla j�nnitett�. Minulla ainakin toimii kolmeen
volttiin asti, jolloin on jo todella himme�!

From: "uncle sam" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Loistelamppujen himment�minen
Lines: 38
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3
Message-ID: <%[email protected]>
Date: Fri, 31 Dec 1999 11:48:11 GMT
NNTP-Posting-Host: 131.228.153.55
X-Complaints-To: [email protected]
X-Trace: news2.nokia.com 946640891 131.228.153.55 (Fri, 31 Dec 1999 13:48:11 EET)
NNTP-Posting-Date: Fri, 31 Dec 1999 13:48:11 EET
Organization: Nokia


Sami Jokela wrote in message <[email protected]>...
>Onko loisteputkia mahdollista himment��?
>Tavallisella hehkulamppujen himmentimell� se ilmeisesti ei ainakaan
onnistu?
>Sytytt�minen himmennettyn� ei varmaan ainakaan onnistu?
>--
>Sami



Hehkulamppuhimmentimell� saat ehk� s��detty� valon m��r�n
puoleen t�ydest� tehosta, mutta kuristin pit�� ��nt� eik� lampun
kest�vyydest� ole mit��n takeita. Eik� syty kunnolla himmennettyn�.

Elektroniseksi lit�nt�laitteeksi nimitetyll� kapistuksella kaikki onnistuu
hyvin. S��t� toimii niin pienille valotasoille ett� putkesta vain n�kee
ett� se palaa, muttei en�� valaise juuri mit��n. Samoin sytytys
onnistuu n�inkin paljon himmennettyn�, eik� valo edes v�l�hd�
havaittavasti.
Valmistajia t�llaisille laitteille: Helvar, Philips, Osram, Tridonic jne.
Jos haluat ostaa niin Helvarin kamaa myy Light and Sound Tech.
Philips valaistus ja Osram Finland tietty kans omiansa.
Ja lompakko kevenee useammalla satasella.

Jos aiot rakennella niin kehit�p� sitten esim 50W antava, vakiovirtaa
sy�tt�v� > 20kHz invertteri. Sitten pit�� pit�� huolta hehkukatodien
l�mmitt�misest�, sytytysj�nnitteen kehitt�misest� ja invertterin
suojaamisesta vikatilanteita vastaan.
Puhumattakaan itsesi suojaamisesta useamman sadan voltin j�nnitteilt�.
Tuommoinen >20 kHz 0.5A  vakiovirtal�hde nimitt�in tappaa, tai ainakin
polttaa pahaassti, kun tuo taajuus ei k�ytt�ydy en�� ihan samoin kuin DC
tai 50Hz.
Radioh�iri�ist� en sitte en�� puhukaan........

-uc-



From: "Jari Kaija" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Loistelamppujen himment�minen
Date: Fri, 31 Dec 1999 17:02:29 +0200
Organization: Oulun Puhelin Oy - WNET- palvelut
Lines: 37
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: a229.wnet.suomi.net
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2014.211
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2014.211



--
E-mail: [email protected]
http://wnet.suomi.net/kotisivu/jari.kaija
Sami Jokela  wrote in message
news:[email protected]...
> Onko loisteputkia mahdollista himment��?
> Tavallisella hehkulamppujen himmentimell� se ilmeisesti ei ainakaan
onnistu?
> Sytytt�minen himmennettyn� ei varmaan ainakaan onnistu?

    Juuh. Ja viel� enemm�n v�rk�ttyn� loisteputkesta saa mainiot ja kest�v�t
Strobo valot
ravintolaan (Rupeli Pub - Kempele a'la min� iha ite).
Noniin, eli tarvitset:

1    -    Sytytysmuuntajan, joka hehkuttaa jatkuvasti putken kummankin p��n
hehkulankaa.
2    -    Loisteputkik�ytt��n tarkoitettu himmennin (tosin olen
onnistuneesti testannut pohjakuorman
            avulla my�s tavallista himmennint�).
3    -    Kuristimen putkelle.

    Hintaa tulee yll�tt�en paljon... Mik�li nuo nyt kuitenkin jostain
hommailet, niin itse
kytkent�kaavan n�etkin siit� SYTYTYSMUUNTAJAN kyljest�. Ja jos on vanha ja
kulunut kytkent�, niin sitten voin piirrell� sulle iha ite...

Uusia vuosia!
--
E-mail: [email protected]
http://wnet.suomi.net/kotisivu/jari.kaija





From: [email protected] (orson)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: ATX-rakennusvinkki
Date: 12 Jan 2000 09:26:49 GMT
Organization: Scifi Communications International Oy, http://www.sci.fi/, [email protected], (3)2899111
Lines: 22
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: simpukka.saunalahti.fi
X-Newsreader: TIN [version 1.2 PL2]

Hmm, ne jotka kaipaavat Baby-AT -kotelon tyyppist� tietokoneen mukana
katkottua s�hk�ulostuloa ATX:aan, niin seuraavalla ohjeella se onnistuu:

ATX-poweri on ainakin mulla baby-at -powerin kotelossa, jonka
s�hk�ulostulo on korvattu turhalla p��virtakytkimell�, joka en ole koskaan
tarvinnut ja saman asian ajaa ottamalla t�pseli pois sein�st�. T�m�n
p��virtakytkimen tilalle laitetaan s�hk�ulostulot�pseli.
Piuhotus tehd��n releen kautta. Esim Bebekist� poimitaan 12V:lla toimiva
kaksikanavainen 230V 5A rele. 12V otetaan koneen 12V:sta. Rinnalle
laitetaan diodi estosuuntaan ja mahdollisesti sulake sarjaan (ei diodin ja
releen v�liin vaan "kauemmaksi". Verkkovirta (vaihe ja nolla) kytket��n
ulostuloon releen kautta. Kaikki maa-piuhat kytket��n luonnollisesti
yhteen. Koko systeemi mahtuu n�tisti ATX-powerin sis��n.

Sitten monitori (ja vaikka ulkoinen modeemi) kytket��n t�h�n
s�hk�ulostuloon, kuten baby-at:ssakin. Minulla ulostulot�pselist� l�htee
johto 2-paikkaiseen maadoitettuun jatkopistokkeeseen, jossa on kiinni
n�ytt� ja modeemi.  Windowsin voi j�tt�� rauhassa sammumaan, koska se
sammuttaa automaattisesti koneen lis�ksi n�yt�n ja modeeminkin. Kun koneen
laittaa p��lle, niin n�ytt� ja modeemi menev�t samalla p��lle.

Kertokaahan, onko systeemini oikein tehty.

From: Tomi Holger Engdahl 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: ATX-rakennusvinkki
Date: 16 Jan 2000 13:04:20 +0200
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 34
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: pallo.cs.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 948020660 4130 130.233.40.133 (16 Jan 2000 11:04:20 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 16 Jan 2000 11:04:20 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.6.45/Emacs 19.34

[email protected] (orson) writes:
> Hmm, ei ulkoisessa kotelossa tarvi avata poweria lainkaan. Releen
> ohjausvirta otetaan esim kiintolevyille tarkoitetusta virtaliittimest{.
> Verkkovirta releelle oteteen suoraan esim huoneen pistorasiasta.

Ehk� paras viritysidea tuolle ohjattavalle s�hk�ulostulolle
on tehd� seuraava ratkaisu:

Tehd��n yksi ulkoinen boksi (joka voidaan vaikka ruuvata koneen takasein��n).
T�h�n purkkiin tuodaan oma s�hk�ns� omaa johtoa pitkin, ohjaussignaali
tietokoneelta ja oma releen takan oleva s�hk�l�ht�. Purkissa on vain
tuota ulostuloa kytkev� rele sek� tarvittavat suojakomponentit
(suojadiodi releen kelan rinnalla). 

Tuoksi ohjaussignaaliksi sopii hyvin tietokoneesta saatava
releen ohjaamiseen pystyv� s�hk�ulostulo. Sopivia esimerkkej�
t�h�n ovat esimerkiksi seuraavat:

+5V l�hd�t: 
- Peliohjainportti (voi olla joissain ��nikorteissa tosin 3.3V)
- USB-liitin
- Levyaseman virtaliittimen +5V johto

+12 l�hd�t:
- levyaseman virtaliittimen +12V liitin

Kaikkiin noihin tulee j�nnite teki kun koneeseen tulee
s�hk�t p��lle ja l�htee pois kun koneen sammuttaa.


-- 
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web links and documents at 
http://www.epanorama.net/

From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: mink� v�risi� laser diodeja...
Date: 13 Jan 2000 11:06:45 +0200
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 23
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 947754405 26795 130.233.224.50 (13 Jan 2000 09:06:45 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 13 Jan 2000 09:06:45 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

"Jukka Nevalainen"  writes:

> eli punaisenhan kaikki tuntee, mutta onko laser diodeja saatavana my�s
> muissa v�reiss�?

Laserdiodeja saa helposti tuonne infrapunan puolelle (900 nm ymp�rist�).
T�m�n lis�ksi on punaisia (vanhemmat 700 nm, uudemmat 630 ymp�rist�ss�)
ja nyky��n my�s rajoitetusti sinisi�. Siniset ovat aivan uusia ja mak-
savat hunajaa. Niitten saatavuus on my�s mit� sattuu.

Lasermoduleina on saatavana my�s vihreit�, mutta niiss� on hieman toinen
toimintaperiaate (laserdiodeilla pumpataan energiaa laseroivaan kitee-
seen). Hintaa on enemm�n, joskin ainakin ven�l�isi� kyn�lasereita on
siedett�vill� hinnoilla saatavana vihre�n�kin. Lis�ksi t�llaisen pumpatun
laserin s�teen laatu on huomattavasti pelkk�� diodia parempi.

Mutta k�yt�nn�ss� diodipuolella n�kyv�t diodit ovat punaisia.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: "Lassi" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Vs: Pehmok�ynnistys
Date: Thu, 13 Jan 2000 23:13:52 +0200
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 26
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cccxxxvi.kdyn.saunalahti.fi
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2314.1300
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2314.1300

Suurilla rengassyd�nmuuntajilla k�ytet��n etuvastusta ja relett�, joka
vetoaikansa (kymmeni� millisekunteja) j�lkeen oikosulkee kyseisen
sarjavastuksen. Pikkukytkenn�iss� k�tevin lienee pieni NTC-vastus. Kun se
l�mpenee, resistanssi pienenee, ja lamppu saa sen j�lkeen normaalit
volttinsa. Samaa periaatetta k�ytet��n mm TV kuvaputken
demagnetointipiiriss�. NTC-vastuksia voi tietysti kytke� sarjaankin...

Terv Lassi

Asko M.  kirjoitti
viestiss�:[email protected]...
>
> Tuppaa nuo kohdelamput paukkumaan turhan tihe��n, joten
> kysynkin, ett� olisiko kenell�k��n heitt�� linkki�
> tai jopa suoraa kytkist� hehkulampuille
> (230VAC) tarkoitetusta pehmok�ynnistyspiirist� (soft-start)?
> 306 Circuits kirjassa on yksi kytkent�, mutta se on turhan
> monimutkainen (mm. toroidimuuntaja pit�isi k��mi�).
> Kai se yksinkertaisemminkin voi tehd�.
> My�s valmiit "moduulit" otetaan harkintaan, jos kohtuuhinnalla
> sellaisia jostakin saa.
>
> T:Asko
>



From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Kukkaan kosteus anturi..
Date: 16 Jan 2000 11:52:57 +0200
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 34
Message-ID: 
	<[email protected]> <[email protected]>
	<[email protected]>
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 948016378 1402 130.233.224.50 (16 Jan 2000 09:52:58 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 16 Jan 2000 09:52:58 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

"Timur Saadetdin"  writes:

> Juu, siis veden resistanssi 5 MegaOhmia? Tuohan riippu kuinka l�hell� piikit
> ovat..

Lis�ksi kasteluveden resistanssi ja kostean mullan resistanssi ovat
kaksi eri asiaa. Kentt�teorin kirjan takaa l�ytyisiv�t seuraavat
viisaudet:

  Kuiva maa: 100 kohm/m
  Puhdas vesi: 1 kohm/m
  Merivesi: 0.25 ohm/m

Tuo lukemahan kerrotaan elektrodien v�lisell� et�isyydell� ja
jaetaan elektrodien (tehollisella) pinta-alalla, jolloin saadaan
ohmeja. Kannattaa tuosta ylh��lt� huomata, ett� kuiva maa
johtaa eritt�in huonosti, vesi puolihuonosti ja suolavesi loistavan
hyvin (erohan on monta suuruusluokkaa).

K�yt�nn�ss� t�m� tarkoittaa sit�, ett� jos mullassa on v�h�nk��n
suoloja, johtavuusero kuivan mullan ja kostean mullan v�lill�
on melkoinen. Niinp� tuon rajan laittaminen ei ole niin kovin
nuukaa. Voisi jopa ajatella sellaista, ett� kahden koko purkin
l�pi menev�n elektrodin v�lisest� resistanssista p��ttelisi
jotain veden m��r�st�kin. Ilmi�it� voi olla monenlaisia, mutta
kokeilemalla selvi��. Sitten vain mankkuventtiili kastelemaan
kukkaa, eiv�tk� en�� kukat kuole (niinkuin meik�l�isen hell�ss�
huomassa).

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

Message-ID: <[email protected]>
Date: Tue, 18 Jan 2000 11:01:05 +0200
From: Sam Laur 
Organization: ei oo
X-Mailer: Mozilla 4.7 [en] (Win95; I)
X-Accept-Language: en
MIME-Version: 1.0
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Audio-releet
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
NNTP-Posting-Host: sekunda.yok.utu.fi
X-Trace: 18 Jan 2000 11:01:00 +0200, sekunda.yok.utu.fi
Lines: 19

Turun Kone ja Laakeri wrote:
> Mink�merkkiset/malliset releet olisivat ideaaleja audiok�ytt��n?
> Jos mahdollista, niin saisi olla kullatut kostetuspinnat.

Kaipa mik� tahansa signaalirele, eli sellainen, jolla on tuplakontaktit
(bifurcated) ja virrankytkent�kyky menee alle 1 mA:n. Esimerkiksi
Takamisawa SY-5W, 5 voltin kela ja minimi kytkent�virta 0.1 mA, minimi-
j�nnite 100 mVDC. Tosin siin� on vain yksi vaihtokontakti. Kosketus-
pinnat ovat kullattuja. Samalta valmistajalta l�ytyy sitten my�s
kahden vaihtokontaktin signaalireleit�, RY-5W ja RA-5W, joissa minimi-
virta on per�ti 0.01 mA, edelleen kullatut kontaktit. RY-5W n�k�j��n
Partcossa 12mk/kpl. Eli yksi tuollainen riitt�� periaatteessa 
vaihtamaan kahden stereol�hteen v�lill�, jos maat yhdistet��n, tai 
kaksi tuollaista, jos jostain syyst� halutaan kytke� my�s maat 
erikseen.

Samanlaisia toki l�ytyy monilta muiltakin valmistajalta - Omron, Siemens,
jne. Vaan olisiko jokin kokonaan s�hk�inen kytkent�elin (analogimuxi)
t�h�n kuitenkin parempi?

From: "Tero Ranta" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: FAQ lis�ys: toimiva kaapelitvdekooderi?
Date: Tue, 18 Jan 2000 16:39:32 +0200
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 12
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mxxiv.hdyn.saunalahti.fi
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2919.6700
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2919.6700


T�nne v�h�n v�li� eksyy joku kysym��n kaapelitvdekoodereista.

Itse olen monia kytkiksi� katsonut ja todennut surkeiksi esityksiksi
(maxidecoder tms). Mutta yksi on jonka saa pienell� virittelyll� toimimaan
hienosti (laite on suunniteltu NTSC:lle mutta softaa on my�s PAL:lle) , eli
vinkkin�: 3chip ssavi decoder. Kyseess� on mikroprosessoriohjattu vekotin.
Hakupalvelimist� l�yt�� lis��.

Tero



From: [email protected]
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Miten =?ISO-8859-1?Q?kytkenn=E4t?= nettiin?
Date: 28 Jan 2000 10:00:18 GMT
Organization: Tampere University of Technology
Lines: 25
Distribution: sfnet
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: ee.tut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: baker.cc.tut.fi 949053618 9294 130.230.22.2 (28 Jan 2000 10:00:18 GMT)
NNTP-Posting-Date: 28 Jan 2000 10:00:18 GMT

Jari Koskinen  wrote:
> Mik� olisi paras tapa julkaista kytkent�kaavioita www-sivuilla?
> Minulla on k�yt�ss� PADS piirikaavioiden ja piirilevyjen suunnitteluun,
> mutta siit� ei saa mitenk��n yksinkertaisesti siirretty� kytkent�kaaviota,
> johonkin sellaiseen muotoon, ett� niit� voisi liitt�� www-sivuille.
> 
Miten olisi sellainen ratkaisumalli, etta asennat koneeseesi (kai se on 
win-kone, kun kerran PADS:kin loytyy) postscript-printteriajurin ja sen
tulostamaan tiedostoon. Seuraavaksi tulostat PADS:sta tuolla ps-ajurilla
postscript-tiedoston kovalevylle. Esim. piirilevyjen jakelemiseen tamankin
muoto on jo hyva.

Jos taas pitaa saada nakymaan kuva webbiselaimessa, voit vaikka 
ghostscript:lla kaantaan kuvan johonkin kuvankasittelyohjelman tuntemaan 
formaattiin (esim. *.pcx). Tuon kaantaminen gif:ksi ei pitaisi olla ongelma.
Ghostscript ei ainakaan minun asennuksessa tee suoraan gif:eja, mutten vaita,
ettei sellaistakin versiota olisi. Sen sijaan pdf:ia se tekee ja sekin on 
hyva julkaisuformaatti.

Kytkentakaaviot ja piirilevymaskit kannattaa sitten julkaista mieluummin
gif-muodossa, kuin jpg:na johtuen pakkausalgoritmeista. Varejahan ei sitten
tarvita kovin montaa...

-- 
------ Tero Hiironniemi -----------

From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Miten =?ISO-8859-1?Q?kytkenn=E4t?= nettiin?
Date: 28 Jan 2000 13:23:39 +0200
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 26
Distribution: sfnet
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 949058620 13959 130.233.224.50 (28 Jan 2000 11:23:40 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 28 Jan 2000 11:23:40 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

[email protected] writes:

> Miten olisi sellainen ratkaisumalli, etta asennat koneeseesi (kai se on 
> win-kone, kun kerran PADS:kin loytyy) postscript-printteriajurin ja sen
> tulostamaan tiedostoon. Seuraavaksi tulostat PADS:sta tuolla ps-ajurilla
> postscript-tiedoston kovalevylle. Esim. piirilevyjen jakelemiseen tamankin
> muoto on jo hyva.

Paras vaihtoehto taitaisi olla PDF (siis PS:n webbiversio). Miinuksena 
on se, ett� jos nurkista ei l�ydy Adoben Acrobatia, t�ytyy kuva ensin
tulostaa PS:ksi ja sitten k�ytt�� Ghostscripti�. Jos tuo Acrobat l�ytyy,
sen mukana tulee tulostinajuri, joka tekee suoraan .pdf:n.

PDF kelpaa sitten kaikkeen (kytkent�kaaviot, maskit), koska vektori-
formaattina se ei tuhoa yksityiskohtia. Muutenhan tihe�mpi levy pit�isi
tehd� giffiksi ainakin 300 dpi -resoluutiolla (mielell��n 600), jolloin
tiedostosta tulee helposti hankala k�sitell�. Piirilevyjen dokumentitkin 
voi laittaa pdf:ksi, se sopii siihenkin hyvin (itse olen painattanut 
pari kirjaakin pdf:n�).

- Ville


-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: Viertola Harri 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Miten kytkenn�t nettiin?
Date: 28 Jan 2000 13:53:06 +0200
Organization: Tampere University of Technology
Lines: 29
Distribution: sfnet
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: transformer.ele.tut.fi
X-Trace: baker.cc.tut.fi 949060216 18660 130.230.101.18 (28 Jan 2000 11:50:16 GMT)
NNTP-Posting-Date: 28 Jan 2000 11:50:16 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.5/Emacs 20.2

Ville Voipio  writes:

> [email protected] writes:
> 
> > Miten olisi sellainen ratkaisumalli, etta asennat koneeseesi (kai se on 
> > win-kone, kun kerran PADS:kin loytyy) postscript-printteriajurin ja sen
> > tulostamaan tiedostoon. Seuraavaksi tulostat PADS:sta tuolla ps-ajurilla
> > postscript-tiedoston kovalevylle. Esim. piirilevyjen jakelemiseen tamankin
> > muoto on jo hyva.
> 
> Paras vaihtoehto taitaisi olla PDF (siis PS:n webbiversio). Miinuksena 
> on se, ett� jos nurkista ei l�ydy Adoben Acrobatia, t�ytyy kuva ensin
> tulostaa PS:ksi ja sitten k�ytt�� Ghostscripti�. Jos tuo Acrobat l�ytyy,
> sen mukana tulee tulostinajuri, joka tekee suoraan .pdf:n.
> 
> PDF kelpaa sitten kaikkeen (kytkent�kaaviot, maskit), koska vektori-
> formaattina se ei tuhoa yksityiskohtia. Muutenhan tihe�mpi levy pit�isi
> tehd� giffiksi ainakin 300 dpi -resoluutiolla (mielell��n 600), jolloin
> tiedostosta tulee helposti hankala k�sitell�. Piirilevyjen dokumentitkin 
> voi laittaa pdf:ksi, se sopii siihenkin hyvin (itse olen painattanut 
> pari kirjaakin pdf:n�).

   Vapaasti on saatavilla ainakin ps2pdf-filtteri� joka joitaa homman.
   Tuo filtteri tulee ghostscriptin mukana. Tosin samalla vaivalla
   laittaa sen possun ladattavaksi sivulle.

--
 Harri Viertola, InterNet: [email protected],  Hamradio: OH3LDL/OH6LDL
 "Ei auta poru eik� selite, kun k�yntiin l�htee homelite."

From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Miten kytkenn�t nettiin?
Date: 28 Jan 2000 16:15:55 +0200
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 18
Distribution: sfnet
Message-ID: 
	
	
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 949068955 1287 130.233.224.50 (28 Jan 2000 14:15:55 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 28 Jan 2000 14:15:55 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

Viertola Harri  writes:

>    Vapaasti on saatavilla ainakin ps2pdf-filtteri� joka joitaa homman.
>    Tuo filtteri tulee ghostscriptin mukana. Tosin samalla vaivalla
>    laittaa sen possun ladattavaksi sivulle.

... mutta lis�ksi tietysti tuon pdf:n, koska siit� on jonkinlainen
standardi tullut datalehtien ja muun sekalaisen informaation levit-
t�miseen. Ainakin itse kannatan l�mp�im�sti pdf:��, koska siihen
on saatavissa ilmainen ja helposti asennettava lukuohjelma. (Ei,
en v�it�, ett� GS/GV olisi vaikea asentaa, mutta ns. suurelle
yleis�lle erikoisempi.)

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: "Jari Kaija" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Miten kytkenn�t nettiin?
Date: Sat, 29 Jan 2000 20:08:19 +0200
Organization: Oulun Puhelin Oy - WNET- palvelut
Lines: 23
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: a123.wnet.suomi.net
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2014.211
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2014.211


> Vaan luulisi tuon onnistuvan jotenkin helpommin? ... ett� sais niit�
> kytkent�j� nettiin...

    Hommaat netist� Paint Shop Pron demoversion (saa sen tietty ostaakkin).

1    -    K�ynnist�t Paint Shopin.
2    -    Asetat "kuvaruutukaappauksen aktiivisesta ikkunasta" p��lle.
3    -    K�ynnist�t piirilevysoftasi, otat kytkenn�n esille.
4    -    Zoomaat kytkenn�n sopimaan ikkunaan.
5    -    Painat Paint Shopissa m��rittelem�si n�pp�inyhdistelm�n pohjaan,
ett� saat  kopion ikkunasta, joka on aktiivisena. (tietty k�yt�t tarkinta
mahdollista resoluutiota koneessasi, jotta tarkkuus ei k�rsi)
6    -    T�m�n j�lkeen talletat kuvan paint shopissa haluamaasi muotoon,
gif, jpg etc...

Esimerkiksi n�in...







From: Jouni Kaskiharju 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Miten =?iso-8859-1?Q?kytkenn=E4t?= nettiin?
Date: Sun, 30 Jan 2000 10:31:22 +0200
Organization: Beerhouse
Lines: 42
Message-ID: <[email protected]>
		<[email protected]>
		  
NNTP-Posting-Host: beerhouse.tky.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: midnight.cs.hut.fi 949221106 729422 255.255.255.255 (30 Jan 2000 08:31:46 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 30 Jan 2000 08:31:46 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.7 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en

Ville Voipio wrote:
> 
> "Jari Koskinen"  writes:
> 
> > Kiitoksia vihjeist�, suoritin hieman kokeita.
> > PADSin tuottamaa PS tiedostoa ei suostunut lekemaan mik��n ohjelma, kaikki
> > v�itti, ett�s siin� on jotain vikaa?
> 
> Voit tehd� tuon PS-tiedoston jollain muulla vehkeell� kuin PADS.
> K�yt�nn�ss� siis asenna tietokoneeseen jonkin PS-tulostimen ajuri.
> Melkein mik� tahansa kelpaa, kun et valitse liian eksoottista.
> Ruksi ajurista tiedostoon tulostaminen (tulostimen asetuksissa on
> "Print to File" -ruksi).
> 
> T�ll� tavalla saat ainakin tehty� kelpoisan PS-tiedoston, jota
> GS:n pit�isi lukea. Jos olet oikein ahkera, k�yt viel� hakemassa
> Adobelta Windowsin PS-ajurin uusimman version (l�ytyy ainakin
> 95/NT).
> 
> Helpointahan homma on, jos k�yt�t jo valmiiksi PS-tulostinta.
> Silloin ainoa teht�v� homma on tuon ruksin laittaminen tarpeen
> mukaan.
> 
> Kyll� se onnistuu helpostikin, mutta yleens� vasta vaikean alun
> j�lkeen ;)
> 

Omalla (EED3) softalla tulostan tiedostoon laserprintterin (HP)
ajureilla, saa suoraan possufileet. Kuvat n�kyy hyvin ghostilla
ja on silloin tulostettavissa verkossa ja photoshopin kaapparilla
saan sitten giffej�, bitmappeja sun muita..
Nettiin jos laittaa printin jakoon, voi mallin tehd� giffin�,
ei tarvi olla mittatarkka. 1:1 voi sitten laittaa possuna.
Elik� melkolailla samat asiat kuin yll� :) Paitsi ettei se
nyt niin vaikeata ollut..;)



-- 

-----------------------------------
[email protected]

From: [email protected] (Saastamoinen Vesa)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Miten =?iso-8859-1?Q?kytkenn=E4t?= nettiin?
Date: 30 Jan 2000 17:24:20 GMT
Organization: TTKK
Lines: 31
Distribution: sfnet
Message-ID: 
Reply-To: [email protected]
NNTP-Posting-Host: lehtori.cc.tut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: baker.cc.tut.fi 949253060 1445 130.230.10.20 (30 Jan 2000 17:24:20 GMT)
NNTP-Posting-Date: 30 Jan 2000 17:24:20 GMT
User-Agent: slrn/0.9.5.4 (UNIX)

Jari Koskinen  kirjoitti:
>>
>>Voit tehd� tuon PS-tiedoston jollain muulla vehkeell� kuin PADS.
>>K�yt�nn�ss� siis asenna tietokoneeseen jonkin PS-tulostimen ajuri.
>>Melkein mik� tahansa kelpaa, kun et valitse liian eksoottista.
>>Ruksi ajurista tiedostoon tulostaminen (tulostimen asetuksissa on
>>"Print to File" -ruksi).
>
>N�in olen tehnytkin, minulla on HP:n Laser Jet 5000 kirjoitin, joka osaa
>sek� PS, ett� PCL6:sta. Olen valinnut PS-ajurin ja tulostuksen tiedostoon,
>mutta ei sit� tiedostoa kukaan ymm�rt�nyt PS:ksi? Ohjelmat v�ittiv�t siin�
>olevan jokin virheen?
>
Jos haluaa tehd� jokapaikassa aukeavia postcript tiedostoja, kannattaa
tulostinajuriksi valita QMS-PS 810. Tuosta mahdollisimman uusi versio ,
NT4 ainakin tarjoaa v47.0. Tuo on ainakin wanhemmassa Unix-kalustossa 
sellaisen generig-possun l�hin korvike. Tulostaa my�s kuvat v�rillisin�
tiedostoon, joten niit� voi ihailla sitten v�rillisin� my�s GSView kautta.
Tulostuvat lunnollisesti ongelmitta mv-possu tulostimellakin. Itse en ole
ainakaan l�yt�nyt viel� yht��n ps-tulostinta joka ei tuon QMS-PS 810
tiedostoja tulostaisi.

Uudemmat merkkikohtaiset ajurit sis�lt�� yleens� my�s merkkikohtaisia
virityksi�, mit� muut ei ymm�rr�. Tuon 810 rauta on ly�ty lukkoon jo
ammoisia aikoja sitten ja sit� ei tiett�v�sti en�� valmisteta. Eli paha
menn� sotkemaan en��..
 -- 
###############################################################################
# Ennen laitteen aukaisua lue kotelon sis�pintaan #    Vesa Saastamoinen      #
# painetut aukaisuohjeet.                         #    [email protected]           #
###############################################################################

From: Kristian Ukkonen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Miten =?iso-8859-1?Q?kytkenn=E4t?= nettiin?
Date: Sun, 30 Jan 2000 21:03:15 +0200
Organization: KU - Resonant Research
Lines: 21
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cc-dialin1-46.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: nntp.hut.fi 949258719 6936 130.233.251.46 (30 Jan 2000 18:58:39 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 30 Jan 2000 18:58:39 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.61 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en


Jari Koskinen wrote:
> >Voit tehd� tuon PS-tiedoston jollain muulla vehkeell� kuin PADS.
> >K�yt�nn�ss� siis asenna tietokoneeseen jonkin PS-tulostimen ajuri.
> >Melkein mik� tahansa kelpaa, kun et valitse liian eksoottista.
> >Ruksi ajurista tiedostoon tulostaminen (tulostimen asetuksissa on
> >"Print to File" -ruksi).
> 
> N�in olen tehnytkin, minulla on HP:n Laser Jet 5000 kirjoitin, joka osaa
> sek� PS, ett� PCL6:sta. Olen valinnut PS-ajurin ja tulostuksen tiedostoon,
> mutta ei sit� tiedostoa kukaan ymm�rt�nyt PS:ksi? Ohjelmat v�ittiv�t siin�
> olevan jokin virheen?

Katso sen tiedoston alkua jollain tekstieditorilla, ja 
poista muutama rivi PCL k�skyj�, jotka vaihtavat sen
printterin PS tilaan. 

Ainakin oman LJ 6MPn ajuri tekee noin, ja tiedostot 
kelpaavat muille ohjelmille vasta tuon muutoksen j�lkeen.
 
  Kristian Ukkonen.

From: Tomi Holger Engdahl 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Miten kytkenn�t nettiin?
Date: 31 Jan 2000 01:49:57 +0200
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 44
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: jolly.cs.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 949276197 1912 130.233.41.144 (30 Jan 2000 23:49:57 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 30 Jan 2000 23:49:57 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.6.45/Emacs 19.34

"Jari Koskinen"  writes:

> Mik{ olisi paras tapa julkaista kytkent{kaavioita www-sivuilla?
> Minulla on k{yt|ss{ PADS piirikaavioiden ja piirilevyjen suunnitteluun,
> mutta siit{ ei saa mitenk{{n yksinkertaisesti siirretty{ kytkent{kaaviota,
> johonkin sellaiseen muotoon, ett{ niit{ voisi liitt{{ www-sivuille.
> 
> PADS osaa tuottaa HPGL-formaattia, mutta mill{ se saataisiin www-sivuille?

HPGL-formaatin saa PCX-formaatiin ja postscriptiksi esimerkiksi DOSissa
py�riv�ll� Printgl-ty�kaluohjelmalla (www.epanorama.net softasektiosta
l�ytyy linkki tuohon, kelaa sielt� tai k�yt� hakua).

PCX-kuvan saa GIFiksi n�pp�r�sti piirto-ohjelmalla.
Jos piirto-ohjelma osaa lukea HPGL-tiedostoja suoraan
(aika moni v�itt�� osaavanas), niin sit� voi koettaa suoraan
miten hyvin homma luonnistuu (joidenkin piirto-ohjelmien
HPGL-sis��ntulohommissa on kyll� toivomisen varaa..).
Nyt on sitten se tarvittava giffikuva.

Postscriptin voi laittaa sellaisenaa jakoon tarkemmaksi kuvaksi
tai muuttaa vaikka .pdf muotoon (Adobe myy tuotetta ja voitha
kokeilla heid�n www-pohjaista demoaakin heid�n softastaan,
toimii...).

>  Minulla olisi monia projekteja, joita voisi julkaista ja useat ruinaavat
> niist{ kytkent|j{, mutta en viitsi ruveta l{hettelem{{n niist{
> paperikopioita kaikille ruinaajille, enk{ viitsi ruveta piirt{m{{n niit{
> uusiksikaan esim. GIF tai JPEG muotoon.

HPGL-konvertoituu n�pp�r�sti GIF-kuvaksi, kuten edell� kuvasin.
T�t� HPGL:n kautta WEB:iin menetelm�� olen itsekin k�ytt�nyt
p��menetelm�n� sivuillani osoitteessa
http://www.hut.fi/Misc/Electronics/circuits/index.html
(mukana on tosin poikkeiuksia skannatuista piiroksista
ASCII-grafiikkaan).

JPEG ei ole hyv� formaatti piirikaavioiden eik� piirilevykuvien
jakeluun. Se sopii l�hinn� vaan valokuviin valmiista kytkenn�ist�.

-- 
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web links and documents at 
http://www.epanorama.net/

From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Miten kytkenn�t nettiin?
Date: 31 Jan 2000 14:35:08 +0200
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 37
Message-ID: 
	 
	
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 949322108 9623 130.233.224.50 (31 Jan 2000 12:35:08 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 31 Jan 2000 12:35:08 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

"Jari Koskinen"  writes:

> N�in olen tehnytkin, minulla on HP:n Laser Jet 5000 kirjoitin, joka osaa
> sek� PS, ett� PCL6:sta. Olen valinnut PS-ajurin ja tulostuksen tiedostoon,
> mutta ei sit� tiedostoa kukaan ymm�rt�nyt PS:ksi? Ohjelmat v�ittiv�t siin�
> olevan jokin virheen?

HP:n PS-ajuri antaa tuohon option, jolla voidaan tehd� PS:�� ihan
ilman HP:n ylim��r�isi� PJL-koodeja. Tuota 5000:n ajuria en ole kokeillut,
mutta seuraava toimii ainakin HP 5M, HP2100M ja HP CLJ4500, joten
eik�h�n se muittenkin kanssa ainakin uusimmilla ajureilla:

Printer setupista (printtausvaiheessa laatikosta "Properties") l�ytyy
sivu, josta p��see m��r��m��n asetuksista (otsikolla "Device Settings").
Tuolta l�ytyy puusta kohta "PostScript Options", jonka alta l�ytyy 
kolme kohtaa: "Generate Job Control Code", "Send CTRL-D Before Each Job"
sek� "Send CTRL-D After Each Job". Noihin kaikkiin voi laittaa "No",
jolloin tuo PJL-s�ss� j�� l�hett�m�tt� samoin kuin CTRL-D:t tiedoston
alkuun ja loppuun (tosin noista taitaa ainkin GS selvit�).

Ohje siis WinNT:lle. Susivitosessa ruudut n�ytt�v�t erilaisilta, mutta
HP:n ajurista l�ytyy jokin vastaava kohta, vaikkapa "Optimize for
compatibility" (kuten l�ytyy vanhasta 5M:n ajurista). Jotkut ajurit
sallivat jopa suoraan EPS:n tekemisen.

Lis�ksi Adobelta l�ytyy my�s nimenomaan PDF:n tekoa varten tarkoitettu
PS-ajuri, joka tekee aivan perus-PS:��. T�m� .PPD (PostScript Printer
Description) toimii ainakin Adoben omien uusien PS-ajurien kanssa
ja ilmeisesti my�s 98:n PS-ajurin kanssa. Tuokin toimii hyvin. Tuon
varsinaisen PS-ajurin saa my�s Adobelta, jos koneessa ei ole uusinta.
Ei maksa kuin vaivan.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: Pasi Haapalo 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Mik� m�tt�� CAT5 kaapelin kanssa kun 10m 
		vedot eiv�t en��n toimi
Date: Mon, 14 Feb 2000 09:46:35 +0200
Lines: 49
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: ws66.sisasuomi.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 3.04 (WinNT; I)

Hannu Johansson wrote:
> 
> > l�ytyy t��lt�: http://www.hut.fi/Misc/Electronics/docs/lan/rj45_colors.html
> 
> rj45_colors.html kertoo:
> 
> 1 white/orange
> 2 orange
> 3 white/green
> 4 white/blue
> 5 blue
> 6 green
> 7 white/brown
> 8 brown
> 
Tama varikoodaus on T 568 B Standardi ja muuten nuo nastat 4 ja 5
ovat vaarinpain. Pitaisi olla 4 blue ja 5 white/blue.

Toinen mahdollisuus on T 568 A, jossa varit ovat

1 white/green
2 green
3 white/orange
4 blue
5 white/blue
6 orange
7 white/brown
8 brown

> Tuo on muuten sama j�rjestys mit� itsekin olen opetellut, mutta valko-
> sininen ja sininen on eri j�rjestyksess�, mutta sill� ei liene
> merkityst�
> kunhan kierreparit ovat tuossa j�rjestyksess�?

Ei silla kaytannossa ole mitaan merkitysta, koska 10/100TX kayttaa
vain kahta paria (1-2 ja 3-6) mutta kivahan nuo on tehda OIKEIN.

Ainoa missa kantsii olla tarkkana, notta kayttaa samaa varikoodausta
kaapelin kummassakin paassa. On naas omakohtainen kokemus notta
ristikytkennassa teettaa hieman ylimaaraista tyota jalkeenpain.


--
Painotalo Sisasuomi Oy / Pasi Haapalo
PL 94	40101 JYVASKYLA
http://www.sisasuomi.fi/~paha
mailto:[email protected]
phone:	+358 14 667 660 
Gsm:	+358 50 300 3869

From: "Harri Suomalainen" 
Newsgroups: finet.koti.asuminen,sfnet.harrastus.elektroniikka,sfnet.keskustelu.rakentaminen
Subject: Re: Kosteusmittareista
Lines: 11
MIME-Version: 1.0
Content-Type: text/plain;
	charset="iso-8859-1"
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2314.1300
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2314.1300
Message-ID: 
Date: Mon, 28 Feb 2000 08:49:21 GMT
NNTP-Posting-Host: 192.49.89.45
X-Trace: read2.inet.fi 951727761 192.49.89.45 (Mon, 28 Feb 2000 10:49:21 EET)
NNTP-Posting-Date: Mon, 28 Feb 2000 10:49:21 EET
Organization: Sonera corp Internet services


>     Klinkkeri, laasti, vesieriste, kostea betoni.... Miten mittari sen
n�kee?

Mittari mittaa kapasitanssia, joka muuttuu, kun dielektrinen vakio muuttuu.
Ilman dielektrinen vakio luokkaa 1, veden luokkaa 80 eli muutaman prossan
vesim��r�n lis�ys erottuu oikein kivasti.

Harri



Message-ID: <[email protected]>
From: Ville =?iso-8859-1?Q?Ker=E4nen?= 
X-Mailer: Mozilla 4.6 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: en
MIME-Version: 1.0
Newsgroups: finet.koti.asuminen,sfnet.harrastus.elektroniikka,sfnet.keskustelu.rakentaminen
Subject: Re: Kosteusmittareista
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Lines: 17
Date: Sun, 20 Feb 2000 19:01:55 +0200
NNTP-Posting-Host: 212.38.244.130
X-Trace: uutiset.nic.fi 951066034 212.38.244.130 (Sun, 20 Feb 2000 19:00:34 EET)
NNTP-Posting-Date: Sun, 20 Feb 2000 19:00:34 EET
Organization: NIC Tietoverkot Oy - NIC Data Networks Ltd.

> Kaikki kosteusmittarit jotka ovat vain pinta mittareita on yht� tyhj�n
> kanssa.
> Sellaisen kosteusvaurion huomaa silm�m��r�isesti.

Asia ei ole ihan niink��n. Esimerkiksi betonin kosteutta pinnasta mittaava
Caisson VI-D1-mittari havaitsee betonipinnoista kosteuden vaikka silm� ei
havaitse. Vaikka kyseess� on pintakosteusmittari, tekee laite havaintoja
aina 50 mm:n syvyyteen saakka. Laitteen antamien absoluuttisten arvojen
kanssa pit�� olla varovainen, mutta paikallisiin kohonneiden arvojen
havainnointiin laite on hyv� ja toimiva.



--
Ville Ker�nen



From: "Olli-pekka Heinonen" 
Newsgroups: finet.koti.asuminen,sfnet.harrastus.elektroniikka,sfnet.keskustelu.rakentaminen
Subject: Vs: Kosteusmittareista
Date: Mon, 21 Feb 2000 10:41:22 +0200
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 21
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mmix.dyn.saunalahti.fi
X-Trace: tron.sci.fi 951122645 4880 195.197.29.209 (21 Feb 2000 08:44:05 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 21 Feb 2000 08:44:05 GMT
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2314.1300
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2314.1300


Ville Ker�nen  kirjoitti
viestiss�:[email protected]...
> > Kaikki kosteusmittarit jotka ovat vain pinta mittareita on yht� tyhj�n
> > kanssa.
> > Sellaisen kosteusvaurion huomaa silm�m��r�isesti

> Asia ei ole ihan niink��n. Esimerkiksi betonin kosteutta pinnasta mittaava
> Caisson VI-D1-mittari havaitsee betonipinnoista kosteuden vaikka silm� ei
> havaitse. Vaikka kyseess� on pintakosteusmittari, tekee laite havaintoja
> aina 50 mm:n syvyyteen saakka. Laitteen antamien absoluuttisten arvojen
> kanssa pit�� olla varovainen, mutta paikallisiin kohonneiden arvojen
> havainnointiin laite on hyv� ja toimiva

En usko 50mm syvyyteen ylett�v�� pintakosteusmittaria olevankaan koska olen
pelannut Vaisalan mittarin kanssa ja kosteus arvot muuttuvat jo 10 mm
matkalla sen verran ett� en luottaisi sellaiseen. Tosin kosteusvauriot ovat
yleens� aina pinnan puolella joten laite on k�ytt�kelpoinen pinnallisten
kosteusvaurioiden havaitsemiseen.



Message-ID: <[email protected]>
From: Pasi Pouri 
Organization: Nokia Networks / Radio Access Systems
X-Mailer: Mozilla 4.7 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: en
MIME-Version: 1.0
Newsgroups: finet.koti.asuminen,sfnet.harrastus.elektroniikka,sfnet.keskustelu.rakentaminen
Subject: Re: Kosteusmittareista
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Lines: 30
Date: Tue, 22 Feb 2000 11:04:55 GMT
NNTP-Posting-Host: 131.228.19.147
X-Complaints-To: [email protected]
X-Trace: news2.nokia.com 951217495 131.228.19.147 (Tue, 22 Feb 2000 13:04:55 EET)
NNTP-Posting-Date: Tue, 22 Feb 2000 13:04:55 EET



Ville Ker�nen wrote:

> > Kaikki kosteusmittarit jotka ovat vain pinta mittareita on yht� tyhj�n
> > kanssa.
> > Sellaisen kosteusvaurion huomaa silm�m��r�isesti.
>
> Asia ei ole ihan niink��n. Esimerkiksi betonin kosteutta pinnasta mittaava
> Caisson VI-D1-mittari havaitsee betonipinnoista kosteuden vaikka silm� ei
> havaitse. Vaikka kyseess� on pintakosteusmittari, tekee laite havaintoja
> aina 50 mm:n syvyyteen saakka. Laitteen antamien absoluuttisten arvojen
> kanssa pit�� olla varovainen, mutta paikallisiin kohonneiden arvojen
> havainnointiin laite on hyv� ja toimiva.

T�m�n saman kirjoittaa my�s Panu Kaila Talotohtori-kirjassaan.
Tarkemmat (ja kalliimat) mittarit perustuu kapasitanssin mittaamiseen.


-- PP
--
************************************************
Pasi Pouri, Design Engineer
NOKIA NETWORKS, Radio Access Systems (RAS)
P.O.Box 370, FIN-00045 NOKIA GROUP
Tel +358-9-5112 4756  Fax +358-9-5112 4215
Remove 'poista'  in my E-mail address to mail me
************************************************



From: Mika Iisakkila 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: TV-ilman SCART:ia
Date: 25 Feb 2000 21:43:43 +0200
Organization: Mila Kajas Appreciation Society
Lines: 13
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: saukko.pingrid.fi
X-Newsreader: Gnus v5.4.65/Emacs 19.34

"Jukka Ruotsalainen"  writes:
> Luulisin, ett� tuohon telkkariin pystyisi ihan lis��m��n
> komposiittisis��nmenon?

Tyypillisesti televisioihin, jotka ovat niin vanhoja ettei niiss�
videotuloa (SCART / DIN / BNC / EIAJ / whatever) ole lainkaan, ei
sellaista kannata menn� my�sk��n harrastelijan tekem��n. Niiss� on
usein chassis (k�yt�nn�ss� my�s signaalimaa) j�yk�sti jommassa
kummassa verkkot�pselin karvassa kiinni, mist� taas seuraa, ett�...
-- 
|---------------liian v�h�n--------------------------|----sopivasti----|-liikaa

                       http://www.hut.fi/u/iisakkil/

From: Jouni Kaskiharju 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: TV-ilman SCART:ia
Date: Fri, 25 Feb 2000 22:00:48 +0200
Organization: Beerhouse
Lines: 23
Message-ID: <[email protected]>
Reply-To: [email protected]
NNTP-Posting-Host: beerhouse.tky.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: midnight.cs.hut.fi 951508890 1895646 255.255.255.255 (25 Feb 2000 20:01:30 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 25 Feb 2000 20:01:30 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.7 [en] (X11; I; Linux 2.2.15-2.5.0 i586)
X-Accept-Language: en

Mika Iisakkila wrote:
> 
> "Jukka Ruotsalainen"  writes:
> > Luulisin, ett� tuohon telkkariin pystyisi ihan lis��m��n
> > komposiittisis��nmenon?
> 
> Tyypillisesti televisioihin, jotka ovat niin vanhoja ettei niiss�
> videotuloa (SCART / DIN / BNC / EIAJ / whatever) ole lainkaan, ei
> sellaista kannata menn� my�sk��n harrastelijan tekem��n. Niiss� on
> usein chassis (k�yt�nn�ss� my�s signaalimaa) j�yk�sti jommassa
> kummassa verkkot�pselin karvassa kiinni, mist� taas seuraa, ett�...
> --

Jep. Er��ss� laitteessa, jossa oli tehdasasennuksena 5-nap. DIN
audiol�ht�, oli runko j�nnitteellinen. Liit�nt��n oli laitettu
muuntaja.. Antennin maakarva taas oli erotettu 4.7nF/5kV konkalla.

-- 
+------------------------------------------------+
|               Jouni Kaskiharju                 |
|          http://beerhouse.tky.hut.fi           |
| -k��nn� kerneli p�iv�ss�, pid� Piglet vakaana- |
+------------------------------------------------+

From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Loisteputki ja pakkanen
Date: 27 Dec 1999 12:40:32 +0200
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 55
Message-ID: 
	<01bf4c56$235cb580$a104c2c0@w00230a147> <1999Dec22.110843@nphi>
	<[email protected]> <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 946291234 28422 130.233.224.50 (27 Dec 1999 10:40:34 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 27 Dec 1999 10:40:34 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

"Eero Heikkinen"  writes:

> Enp� muista kuulleeni, miksi loisteputki himmenee pakkasessa.

Jos tuota loisteputken toimintaperiaatetta ajattelee, ongelma
tuntuisi liittyv�n hehkulankojen l�mp�im�n� pysymiseen. T�ll�in
putki paalaa himme�sti tai lepattaen ja kuolee suhteellisen
nopeasti (mustuu p�ist�). Fosfori sin�ns� toimii l�mp�tilasta
riippumatta. 

Kylmiss� olosuhteissa putket kannattaa asettaa pystyasentoon. T�ll�
on varsin suuri merkitys, koska vaakasuorassa putkessa ohikulkeva
ilmavirta j��hdytt�� melkoisesti. (Putki vet�� kylm�� ilmaa ohitse
isolta pinta-alalta.) Lis�ksi saatavilla on erikseen kylmiin olo-
suhteisiin tehtyj� putkia, joissa on paksumpi lasi (=pienempi 
l�mm�njohtavuus putken sis�lt� ulos) ja kaasuna argonin sijasta
kryptonia. Saatavuudesta en osaa sanoa, ja hintakin lienee kovan-
puoleinen. Toisaalta noitten kestoi�n pit�isi olla pidempi kuin
tavallisilla putkilla.

---

Viel� pari kommenttia ledien k�ytt��n valaisemisessa. T�ll� hetkell�
parhaitten valkoisten ledien valaistustehokkuus on luokkaa 20 lumen/W.
Loisteputkilla tehokkuus on parhaimmillaan 60 lumen/W, matalapaine-
natriumlampuilla 200 lumen/W, hehkulampuilla 10-20 lumen/W.

Kuitenkin jos k�yt�ss� on vain matala j�nnite, ledit ovat helpoimpia.
Lis�ksi niiss� on suuntaava optiikka valmiina, joten valaisin ei
tarvitse muita komponentteja. Kestoik�kin on aivan toista luokkaa
kuin mill��n muulla valol�hteell� (parhaimmillaan kymmeni� vuosia
jatkuvaa k�ytt��). Pois ja p��lle voi r�pytell� siihen tahtiin kuin
hyv�lt� tuntuu, ja ledien pintal�mp�tila pysyy eritt�in alhaalla.

Matalapainenatriumlamppu on kyll� pelkill� lumeneilla mitattuna hyv�.
Jos sit� kuitenkin mittaa silm��n tulevan valon m��r�ll�, se ei
ole lainkaan niin hyv�. Suuri osa pinnoista ei heijasta lampun
emittoimaa kapeaa aallonpituutta, jolloin ei auta, vaikka lampusta
l�htisi valoa paljon. Niinp� matalapainenatriumlamppu toimii
vain tietyiss� olosuhteissa. Esimerkiksi mets��n ottaisin kaverikseni
paljon mieluummin loisteputken tai vaikka valkoisen ledin.

---

Paljon hyv�� valaistusinfoa l�ytyy Tomin sivujen lis�ksi my�s:

   http://www.misty.com/~don/

Tuolta katsomaan!

- Ville 

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Loisteputki ja pakkanen
Date: 28 Dec 1999 14:31:30 +0200
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 31
Message-ID: 
	<01bf4c56$235cb580$a104c2c0@w00230a147> <1999Dec22.110843@nphi>
	<[email protected]> <[email protected]>
	
	
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 946384290 25771 130.233.224.50 (28 Dec 1999 12:31:30 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 28 Dec 1999 12:31:30 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

Paul Keinanen  writes:

> Lumenit, luxit ja kandelat ovat yksik�it�, jossa silm�n herkkyys on
> otettu huomioon. Siten pelkk�� infrapunaa s�teilev�n IR ledin
> valovirta on m��ritelm�n mukaan 0 lumenia (vaikka sen IR s�teilyteho
> wateissa ilmaistuna olisi vaikka kuinka suuri) samoin IR ledin
> valaiseman pinnan kirkkaus on 0 luxia, vaikka IR tehotiheys [W/m2] on
> nollasta poikkeava.

Kyll�kyll�. Mutta ne kertovat vain sen, kuinka kirkkaalta valo
n�ytt�� silm�ss�. Eiv�t sit�, kuinka kirkkaalta maisema n�ytt��
ko. valaistuksessa. V�it�n, ett� esimerkiksi mets�ss� 100 lumenia
valkoista valoa (musta kappale, vaikkapa 5000K) n�ytt�� paljon 
enemm�n kuin 100 lumenia natriumin spektriviivoja (muistaakseni 589.0
nm ja 589.6 nm). J�lkimm�isen valoa eiv�t lehdet ja neulaset juuri
heijasta takaisin, joten synke�� on.

Valaistusta ajatellen t�rke�� on kuitenkin se, mit� valaistuksessa
n�kee. Ei se, ett� kandeloita, lumeneita, luxeja tai watteja olisi
mahdollisimman paljon. T�ss� n�kemisvertailussa monokromaattinen
valo on erityisen huonoa, koska v�riaistimuksen m��r� on nolla ja
intensiteettiasteikkokin poikkeaa totutusta h�m�r�n��st�.

Mink� v�risi� ovat autot matalapainenatriumlampun valossa?

- Ville


-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: "OH" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: galvanointi??
Lines: 15
MIME-Version: 1.0
Content-Type: text/plain;
	charset="iso-8859-1"
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3612.1700
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3612.1700
Message-ID: 
Date: Fri, 28 Jan 2000 09:20:35 GMT
NNTP-Posting-Host: 193.208.146.237
X-Trace: read2.inet.fi 949051235 193.208.146.237 (Fri, 28 Jan 2000 11:20:35 EET)
NNTP-Posting-Date: Fri, 28 Jan 2000 11:20:35 EET
Organization: Sonera corp Internet services

Galvanointi tarkoittaa sinkill� p��llyst�mist� noin yleisesti ottaen. Esim.
�itini oli Ferrarian (tied�ttek�s miss� tuollainen Suomessa oli, tai on
viel�kin, mutta eri nimell�) tehtaalla sota-aikana galvanoimassa
piikkilankaa ja nauloja.

Galvaaninen pari on s�hk�pari, galvaaninen erist�minen tarkoittaa
kansanomaisesti esim.kuparijohtimen suojaamista suoralta kosketukselta
toiseen johtimeen, esim, jollain muovilla tms. OH

tikkanen wrote in message ...
kertokaas viel� mit� kalvanointi tarkoittaa??
onko se jotain ilman "johtoja" oleva kytkent�???




From: Teemu Tuomela 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: galvanointi??
Date: Fri, 28 Jan 2000 11:28:32 +0200
Organization: Turku polytechnic, Finland
Lines: 36
Message-ID: <[email protected]>
Reply-To: [email protected]
NNTP-Posting-Host: ttc37nt02.hallinto.turkuamk.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: aho.dc.turkuamk.fi 949051293 7524 195.148.215.208 (28 Jan 2000 09:21:33 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 28 Jan 2000 09:21:33 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.6 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: en

> kertokaas viel� mit� kalvanointi tarkoittaa??
> onko se jotain ilman "johtoja" oleva kytkent�???

Galvanoitu naula on sellainen, jossa on ruostumista ehk�isem�ss�
kuumasinkitys. My�skin galvanoitua pelti� on olemassa, usein ainakin
talojen sadevesir�nneiss� n�kyy ko. pelti�.

...ja sitten asiaan, jota mahdollisesti ajoit takaa tuolla
kysymyksell�si..

Galvaaninen erotus tarkoittaa sit�, ett� eri piireill� ei ole mit��n
yhteist� vertailupotentiaalia (esimerkiksi ei yhteist� maata). Muuntaja
toimii galvaanisena erottimena, koska toisiopuolen k��min p�iden v�lill�
on j�nnite, vaikka ensi� ja toisiopuolen v�lill� ei sit� olekaan.
Esimerkiksi et saisi s�hk�iskua koskettaessasi maahan ja
suojaerotusmuuntajan toision jompaan kumpaan johtoon samanaikaisesti.
(�L� kuitenkaan koita... :))

Galvaanista erotusta tarvitaan usein my�s piensignaaleissa, jossa siis
v�litet��n l�hinn� informaatiota, eik� niink��n sit� virtaa. Esimerkiksi
optinen kuitu on galvaaninen erotus, sill� siin� informaatio saadaan
siirtym��n ilman s�hk�ist� kontaktia mink��n johtimien v�liss�.

Esimerkkin� t�st� on t�m� paljon puhuttu tietokoneen ja stereoitten
yhdist�minen. Stereon ja tietokoneen rungon v�liss� on maahan verrattuna
eri potentiaalit, eli n�iden runkojen v�liss�kin on potentiaaliero.
Kytkem�ll� n�m� rungot yhteen s�hk�johdolla saadaan n�iden v�liss�
kulkemaan virtaa ja mik�li t�m�n s�hk�johdon pit�isi samalla kuljettaa
audiosignaalia, ei tuo vahvistin mitenk��n pysty erottamaan t�t�
potentiaalieron aiheuttamaa hurinavirtaa ja sit� audiosignaalia
toisistaan, vaan vahvistin vahvistaa molemmat. Jos nyt sitten
informaatio siirrett�isiin esimerkiksi valokuidun kautta, ei virtaa
laitteiden v�lill� tietenk��n kulje, koska valokuitu ei sit� s�hk��
johda.

//Temppa

From: "Janne Saarijarvi" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: galvanointi??
Date: Mon, 31 Jan 2000 10:53:39 +0200
Lines: 60
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: kbws46.abb.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Ruohom�ki Vesa wrote in message <[email protected]>...
>Teemu Tuomela wrote:
>>
>> Galvanoitu naula on sellainen, jossa on ruostumista ehk�isem�ss�
>> kuumasinkitys. My�skin galvanoitua pelti� on olemassa, usein ainakin
>> talojen sadevesir�nneiss� n�kyy ko. pelti�.
>
>Alkaa menn� kauas elektroniikasta, mutta...
>
>Eik�s galvanoitu naula ole sellainen, johon on galvaanisesti (s�hk�ll�)
>aikaansaatu pinnoite jollain toisella materiaalilla (k�ytet��nk�h�n
>tuossakin sinkki�?), kun taas kuumasinkitty on juurikin kuumaan sinkkiin
>dipattu.


Juuri n�in. Galvaanisessa pintak�sittelyss� johdetaan pinnoiteanodilta
s�hk�virtaa hy�dynt�en pinnoitetta k�sitelt�v�n kappaleen (joka on katodina)
pintaan. Virran tiheys on sinkkauksessa keskim��rin aboutluokkaa 1 A / dm2,
riippuen kappaleesta ja sen sijainnista anodeihin n�hden. J�nnite max
muutaman voltin.  Kansan kieless� sitten on ruvettu mm kuumasinkityst�kin
ruvettu kutsumaan galvanoinniksi, jonka kanssa sill� kuitenkaan ei ole
mit��n tekoa. Ty�nantajani mm harjoittaa galvaanista pinnoitusta
pinnoittamalla hopealla, tinalla, sinkill�, kuparilla ja nikkelill� mm
kuparia, messinki� ja rautaa.

Luonnollisesti s�hk�inen pintak�sittelyprosessi sis�lt�� paljon muitakin
vaiheita kuin pelk�n pinnoituksen (rasvanpoistoja, peittauksia (oksidit yms
pinnasta pois), dekapointi, passivointi...)

>Kuumasinkityiss� nauloissa on yleens� paksumpi kerros sit� sinkki�,
>galvanoimalla kerroksesta saadaan/tehd��n ohuempi.
>
>Mutta mit� on keltapassivointi? Toinen nimi galvanoinnille? Eri
>materiaalilla? h�h?


Koska s�hk�isesti saostettu sinkki on kerrospaksuudeltaan yleens� ohuempaa
kuin kuumasinkkaus, se passivoidaan k�yt�nn�ss� aina korroosiokeston
parantamiseksi. Passivointi suoritetaan kromatisoimalla kappale
kemiallisesti jolloin se saa kylpytyypist� riippuvan v�rin. Yleisi�
v�rivaihtoehtoja on (kest�vyysj�rjestyksess� parhaasta huonoimpaan): Vihre�,
keltainen, sininen (kirkas), musta.

Periaatteessahan s�hk�isestikin voidaan ajaa yht� paksu sinkki kuin
kuumasinkkausmenetelm�ll�, pident�m�ll� pinnoitusaikaa ja/tai lis��m�ll�
virtaa, mutta mit��n j�rke�h�n tuoss ei ole.

Sin�ns�h�n toi kuumasinkkaus on hiukan j�rjet�nt� koska esim jossain
Tampereen kokoisessa kaupungissa esim liikennemerkkitolpista,
valaisinpylv�ist�, erilaisista rakenteista yms liukenee melkoisesti sinkki�
sadeveden mukana. Jossain vaiheessa varmasti nuokin tullaan aikanaan
vaatimaan maalattaviksi.

Ei kuulu elektroniikkaan (paitsi julmetut tasurit tuottamassa
pinnoitusvirtaa) mutta kun oli kerrankin asia josta jotain tiesin...  ;-)

Janne, pintak�sittelyel�m�� jo �idinmaidosta saakka.



From: "Ilpo J Lepp�nen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: galvanointi??
Date: Fri, 28 Jan 2000 22:18:53 +0200
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 16
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: clxxxix.kdyn.saunalahti.fi
X-Trace: tron.sci.fi 949090722 21889 195.74.6.189 (28 Jan 2000 20:18:42 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 28 Jan 2000 20:18:42 GMT
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2014.211
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2014.211


Mart Martikainen  wrote in message
news:[email protected]...
> Pakko laittaa tuohon lis��, ettei kaikki metallin p��llyst�minen ole
> galvanointia, vaan voi olla my�s anodisointia.
> Esim. alumiini anodisoidaan.

Kyll� kaiketi metallin p��llyst�minen elektrolyysiss� toisella
metallilla on yleisesti nimelt��n galvanointia.
Anodisoinnissa eli eloksoinnissahan ei alumiinia p��llystet�
mill��n toisella metallilla vaan siihen muodostetaan prosessissa
alumiinioksidikerros (joka voidaan v�rj�t� ennen tiivist�mist�).

Ilpo Lepp�nen



From: JiiPee 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Verkkovirta ja liitokset. (Toivon =?iso-8859-1?Q?ett=E4?= kaikki 
	rakentelijat lukevat)
Date: Mon, 31 Jan 2000 14:13:44 +0200
Organization: PSX - Is all you need!
Lines: 11
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cccxxxix.kdyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: tron.sci.fi 949329661 10495 195.197.108.39 (31 Jan 2000 14:41:01 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 31 Jan 2000 14:41:01 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.7 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: fi,en

T�m� nyt ihan kaikille rakentelijoille tiedoksi: Verkkovirran olleessa
kyseess�, liitoksia johtoon ei miss��n nimess� tehd� kolvi, tina,
kutistesukka yht�l�ll�. Ja t�m� on ihan s�hk�laissa jyrk�sti kielletty.
Lis�ksi siell� sanotaan ett� liitoksen johtimessa tulee olla yht� hyv�
kuin itse johdin. Ruuviliitos tai puristeliitos on niit� sallittuja.
Tinaliitos ei nimitt�in ole luotettava kun puhutaan 230V 10/16A
yht�l�st�.


-JiiPee-


From: Paul Keinanen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Verkkovirta ja liitokset. (Toivon ett� kaikki    rakentelijat lukevat)
Date: Thu, 03 Feb 2000 11:38:22 +0200
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 34
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: cmxcvii.hdyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: tron.sci.fi 949570544 2450 195.197.6.97 (3 Feb 2000 09:35:44 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 3 Feb 2000 09:35:44 GMT
X-Newsreader: Forte Agent 1.7/32.534

On Mon, 31 Jan 2000 14:13:44 +0200, JiiPee  wrote:

>T�m� nyt ihan kaikille rakentelijoille tiedoksi: Verkkovirran olleessa
>kyseess�, liitoksia johtoon ei miss��n nimess� tehd� kolvi, tina,
>kutistesukka yht�l�ll�. Ja t�m� on ihan s�hk�laissa jyrk�sti kielletty.


Asiaan hieman liittyen, ruotsalaisessa Radio & Television lehdess� oli
joskus 70 luvulla kuvia mit� tapahtuu, kun oikosulku iskee ja
ruuviliitosrimassa on k�ytetty tinattuja verkkojohdon p�it�. Itse
liittimet olivat osittain sulaneet ja tinaa roiskunut ymp�rist��n. 

Tinahan on pehme� aine ja kun sen laittaa ruuviliitokseen puristuksen
alaiseksi, se antaa ajan mittaan enemm�n ja enemm�n periksi, jonka
seurauksena itse liitos l�ystyy. Kun sitten oikosulussa kulkee 50 -
100 A virta, syntyy t�llaisesssa liitoksessa suuri j�nnite- ja teho-
h�vi�, eli jos ylimenoresistanssi olisi vain 0,1 ohmia, on tehoh�vi�
100 A oikosulkuvirralla 1 kW. Liitoksen l�mp�tila nousee nopeasti,
tina sulaa nopeasti ja sinkoutuu johdon suuntaisesti ulos liitoksesta,
jolloin kuparijohdon s�ikeet voivat vapaasti liikkua, l�ys�ten
liitosta entisest��n, samalla kasvattaen ylimenoresistanssia ja
tehoh�vi�it� pahentaen tilannetta entisest��n. T�ss� vaiheessa on
todella toivottavaa, ett� sulake katkaisee virtapiirin. 

Vaikkei n�kyvi� vaurioita olisikaan, on oikosulun kokeneen laitteen
kaikki tinattuja kaapeleita sis�lt�v�t liitokset syyt� tarkistaa.

Tinaamattomissa ruuviliitoksissa on sellainenkin etu, ett� liitoksen
kuumetessa kupari laajenee, kirist�en tai ainakin s�ilytt�en liitoksen
kireyden (jos ruuvilla on sama l�mp�laajenemiskerroin), joten
samanlaista ketjureaktiota ei p��se syntym��n kuin tinatuilla
johtimilla.



From: "Eero Alkkiom�ki" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Verkkovirta ja liitokset. (Toivon ett� kaikki    rakentelijat lukevat)
Date: Thu, 3 Feb 2000 15:14:44 +0200
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 25
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mccclxx.hdyn.saunalahti.fi
X-Trace: tron.sci.fi 949583371 12122 195.197.40.170 (3 Feb 2000 13:09:31 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 3 Feb 2000 13:09:31 GMT
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Paul Keinanen kirjoitti viestiss� ...
>On Mon, 31 Jan 2000 14:13:44 +0200, JiiPee  wrote:
>
>>T�m� nyt ihan kaikille rakentelijoille tiedoksi: Verkkovirran olleessa
>>kyseess�, liitoksia johtoon ei miss��n nimess� tehd� kolvi, tina,
>>kutistesukka yht�l�ll�. Ja t�m� on ihan s�hk�laissa jyrk�sti kielletty.
>
>
>Asiaan hieman liittyen, ruotsalaisessa Radio & Television lehdess� oli
>joskus 70 luvulla kuvia mit� tapahtuu, kun oikosulku iskee ja
>ruuviliitosrimassa on k�ytetty tinattuja verkkojohdon p�it�. Itse
>liittimet olivat osittain sulaneet ja tinaa roiskunut ymp�rist��n.

Kyll�. Tuli joskus tehty� jatkojohtoa paksusta kumikaapelista ulkok�ytt��n,
ja ajattelin tuolloin tinata johdot korroosion est�miseksi. Jatkojohdon
p��ss� oli autonl�mmityslaite, eli helposti 2kW. Er��n� p�iv�n� huomasin
ulkopistorasian toisen rei�n palaneen mustaksi ja pistokkeen sulaneen
puoliksi ;) Sama syy. Siis ei tinaa liitoksiin, joissa liikkuu paljon
virtaa.

EA




From: Jussi =?iso-8859-1?Q?Str=F6mberg?= 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Verkkovirta ja liitokset. (Toivon =?iso-8859-1?Q?ett=E4?= kaikki 
	rakentelijat lukevat)
Date: Wed, 02 Feb 2000 20:59:21 +0200
Organization: Vaihtoehto toimivalle Interner-yhteydelle: SAUNALAHTI!! Takuuvarma... 
 NOT!
Lines: 15
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mmmdccxxix.hdyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: tron.sci.fi 949522076 12544 195.197.164.129 (2 Feb 2000 20:07:56 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 2 Feb 2000 20:07:56 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.51 [fi] (Win98; I)
X-Accept-Language: fi,en

"Ilpo J Lepp�nen" kirjoitti:
> 
> Mill�s liit�t laitteess� esim juotoskorvilla varustetun, mutta silti
> hyv�ksytyn sulakepes�n. Eik�h�n tuo k�yt�nn�ss�
> koske nimenomaan laitteeseen tulevan verkkojohdon ja
> suojamaan liitoksia. Usein ovat verkkomuuntajatkin juottaen
> liitett�vi�, niit� on piirilevymalleja jne...

T�ss� taitaa olla kyseess� sellaiset liitokset, jossa liitoskohta joutuu
rasituksien kohteeksi. Verkkomuuntajan sek� mainitsemasi sulakerasian
liitokset eiv�t ole rasituksien alla, joten juottamalla tehty liitos niiss�
on OK.

J.


From: "Ilpo J Lepp�nen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Verkkovirta ja liitokset. (Toivon ett� kaikki rakentelijat lukevat)
Date: Thu, 3 Feb 2000 02:04:30 +0200
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 30
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cli.kdyn.saunalahti.fi
X-Trace: tron.sci.fi 949536254 21227 195.74.6.151 (3 Feb 2000 00:04:14 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 3 Feb 2000 00:04:14 GMT
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2014.211
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2014.211


Jussi Str�mberg  wrote in message
news:[email protected]...
> "Ilpo J Lepp�nen" kirjoitti:
> >
> > Mill�s liit�t laitteess� esim juotoskorvilla varustetun, mutta silti
> > hyv�ksytyn sulakepes�n. Eik�h�n tuo k�yt�nn�ss�
> > koske nimenomaan laitteeseen tulevan verkkojohdon ja
> > suojamaan liitoksia. Usein ovat verkkomuuntajatkin juottaen
> > liitett�vi�, niit� on piirilevymalleja jne...
>
> T�ss� taitaa olla kyseess� sellaiset liitokset, jossa liitoskohta joutuu
> rasituksien kohteeksi. Verkkomuuntajan sek� mainitsemasi sulakerasian
> liitokset eiv�t ole rasituksien alla, joten juottamalla tehty liitos
niiss�
> on OK.

Lis�ksi on k�sitt��kseni verkkojohdon vaihdettavuus jonkinlainen
kriteeri. Monissa kahvinkeittimiss�kin yms. on verkkojohdon liitos
kytkent�rimalla ja muut liitokset voivatkin sitten olla hankalammin
korjattavia.
Radioamat��rej� koskevissa s�hk�turvallisuusohjeissakin mainitaan
t�m� sama asia - varsinkin suojamaan liitos on teht�v� luotettavasti.
Joskus tuli t�iss� ongelmia kun palauttivat ulkomailtakin asti laitteita
joissa valurungossa ollut suojamaan liitoskohdan valupinta oli
j��nyt koneistamatta suoraksi kierrerei�n ymp�rilt�.

Ilpo Lepp�nen



From: Jussi =?iso-8859-1?Q?Str=F6mberg?= 
Newsgroups: sfnet.harrastus.audio+video.autohifi,sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Vahvistimen tehon mittaus
Date: Mon, 31 Jan 2000 01:00:00 +0200
Organization: Vaihtoehto toimivalle Interner-yhteydelle: SAUNALAHTI!! Takuuvarma... 
 NOT!
Lines: 23
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mmmxxxvii.hdyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: tron.sci.fi 949354701 10244 195.197.46.37 (31 Jan 2000 21:38:21 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 31 Jan 2000 21:38:21 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.51 [fi] (Win98; I)
X-Accept-Language: fi,en

Ilkka Huikari kirjoitti:
> 
> Kuinka mittaan autovahvistimen antotehon, kun k�yt�ss� on testi-cd,
> oskilloskooppi, yleismittari ja 4 ohm keinokuorma?
> 
> ile

Riitt��, kun mittaat pelk�n j�nnitteen oskilloskoopilla, siten saadaan
tarkin huippuj�nnite kun mitataan siniaallon huippujen v�linen j�nnite.
Keinokuorma lienee massavastusta vastaavan kaltainen, joten induktiivisesta
kuormasta ei pit�isi tulla murheita.

Kun j�nnite ja kuorman resistanssi tiedet��n, tulee laskukaavaksi U�/R (eli
j�nnite potenssiin kaksi, jaettuna resistanssilla) ja tulokseksi saadaan
teho watteina. 

Tulee kuitenkin huomata, ett� todellisessa tilanteessa kaiuttimen n�enn�inen
kuormitus vahvistimelle muuttuu taajuuden mukaan. Tietysti silloin kun on
tarkoitus saada vahvistimen huipputeho mitattua, ei tuolla liene merkityst�.

J.



From: Ilkka Huikari 
Newsgroups: sfnet.harrastus.audio+video.autohifi,sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Vahvistimen tehon mittaus
Date: Tue, 01 Feb 2000 21:57:01 +0200
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 23
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cmxcvii.rdyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: tron.sci.fi 949495988 20996 195.197.136.97 (2 Feb 2000 12:53:08 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 2 Feb 2000 12:53:08 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.51 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: fi,en

Jussi Str�mberg wrote:
> Kun j�nnite ja kuorman resistanssi tiedet��n, tulee laskukaavaksi U�/R (eli
> j�nnite potenssiin kaksi, jaettuna resistanssilla) ja tulokseksi saadaan
> teho watteina.

> Tulee kuitenkin huomata, ett� todellisessa tilanteessa kaiuttimen n�enn�inen
> kuormitus vahvistimelle muuttuu taajuuden mukaan. Tietysti silloin kun on
> tarkoitus saada vahvistimen huipputeho mitattua, ei tuolla liene merkityst�.

Kuulostaa aika selke�lt� prosessilta. Muutamia lis�kysymyksi�:

Mink� taajuisella signaalilla mittaus pit�isi tehd�? 1 kHz?

Antosignaalin tasoa saa ilmeisesti nostaa niin korkeaksi kuin
mahdollista, kunhan ulostulo ei leikkaudu? Skoopillahan leikkautumisen
varmaan n�kee helposti.

Onko n�in saatu teholukema vertailukelpoinen mink��n ilmoitetun
teholukeman kanssa? Ts. voisiko t�m�n sanoa olevan todellista tehoa,
musiikkitehoa, RMS-tehoa, ihan-itse-mitattua-1-kHz-ei-s�r��-tehoa, vai
jotain ihan muuta?

ile

From: Mika Luukkanen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.audio+video.autohifi,sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Vahvistimen tehon mittaus
Date: Thu, 03 Feb 2000 07:46:18 +0200
Organization: Clinet, Espoo, Finland.
Lines: 33
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: 194.100.114.89
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.51 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en,pdf

Ilkka Huikari wrote:

> Kuulostaa aika selke�lt� prosessilta. Muutamia lis�kysymyksi�:
>
> Mink� taajuisella signaalilla mittaus pit�isi tehd�? 1 kHz?
>
> Antosignaalin tasoa saa ilmeisesti nostaa niin korkeaksi kuin
> mahdollista, kunhan ulostulo ei leikkaudu? Skoopillahan leikkautumisen
> varmaan n�kee helposti.
>
> Onko n�in saatu teholukema vertailukelpoinen mink��n ilmoitetun
> teholukeman kanssa? Ts. voisiko t�m�n sanoa olevan todellista tehoa,
> musiikkitehoa, RMS-tehoa, ihan-itse-mitattua-1-kHz-ei-s�r��-tehoa, vai
> jotain ihan muuta?
>
> ile

Tehomittaukset tehd��n usein sek� pistetaajuudella (esim. 1 kHz), ett�
pyyhk�idem�ll� koko toistettavan taajuuskaistan yli. Oskilloskoopilla mitattu
sinin huippuj�nnite tulee jakaa kahden neli�juurella RMS-arvon laskemista varten.
S�r�n havaitseminen skoopilla onkin hankalampi juttu. Leikkautumisen voi kyll�
havaita, mutta mahdollisten muiden, pieniamplitudisten  taajuuskomponenttien
syntymisen havaitseminen on vaikeampaa. N�in ollen s�r�n m��r�� on vaikea sanoa
ilman vahvistimen antaman signaalin spektrianalyysi�.
--
*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*
Mika Luukkanen alias Nukkis(tm)    Email: [email protected]
EKE-Electronics LTD                Work :     +358-9-613 03 233
Piispanportti 7                    Fax  :     +358-9-613 03 300
FIN-02240 ESPOO                    GSM  :     +358-40-55 316 55
*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*



From: [email protected]
Newsgroups: sfnet.harrastus.audio+video.autohifi,sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Vahvistimen tehon mittaus
Date: 3 Feb 2000 08:24:14 GMT
Organization: Tampere University of Technology
Lines: 32
Distribution: sfnet
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: ee.tut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: baker.cc.tut.fi 949566254 27 130.230.22.2 (3 Feb 2000 08:24:14 GMT)
NNTP-Posting-Date: 3 Feb 2000 08:24:14 GMT

In sfnet.harrastus.audio+video.autohifi Jussi Str�mberg  wrote:
> Ilkka Huikari kirjoitti:
>> 
>> Kuinka mittaan autovahvistimen antotehon, kun k�yt�ss� on testi-cd,
>> oskilloskooppi, yleismittari ja 4 ohm keinokuorma?
> 
> Riitt��, kun mittaat pelk�n j�nnitteen oskilloskoopilla, siten saadaan
> tarkin huippuj�nnite kun mitataan siniaallon huippujen v�linen j�nnite.
> Keinokuorma lienee massavastusta vastaavan kaltainen, joten induktiivisesta
> kuormasta ei pit�isi tulla murheita.
> 
> Kun j�nnite ja kuorman resistanssi tiedet��n, tulee laskukaavaksi U�/R (eli
> j�nnite potenssiin kaksi, jaettuna resistanssilla) ja tulokseksi saadaan
> teho watteina. 
> 
Siniaallon tehoa laskettaessa taytyy ottaa huomioon tehokerroin, joka on
sqrt(2). Siis ylla olevalla kaavalla laskettu teho jaetaan 2:n neliojuurella.

U^2/R kaavalla saadaan teho kanttiaallolla, eli se vastannee PMPO-tehoa aika
hyvin. Mielivaltaisen signaalin tehokerroin saadaan integroimalla signaalin 
neliota jaksonajan yli.

Muistettakoon viela, etta amplitudi ja huipusta huippuun arvot eivat ole 
synonyymeja. Tehoa laskettaessa pitaisi kasittaakseni kayttaa amplitudia, ei
huipusta huippuun arvoa. 

Vertailupohjaa saat siten, etta mittaat 50Hz taajuudella (tai milla tahansa
AF-taajuudella, jos yleismittarisi on "true-RMS") ulostulojannitteen 
tehollisarvon VAC-asteikolla. Taman pitaisi olla lahella Oskilloskoopilla
saatuja amplitudi-arvoja tehokertoimella jaettuna.
-- 
------ Tero Hiironniemi -----------

From: [email protected] (Reijo Hakala)
Newsgroups: sfnet.harrastus.audio+video.autohifi,sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Vahvistimen tehon mittaus
Followup-To: sfnet.harrastus.audio+video.autohifi,sfnet.harrastus.elektroniikka
Date: 4 Feb 2000 04:53:31 GMT
Organization: Freenet Finland
Lines: 19
Distribution: sfnet
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: tiira.cedunet.com
X-Newsreader: TIN [version 1.2 PL2]

: Siniaallon tehoa laskettaessa taytyy ottaa huomioon tehokerroin, joka on
: sqrt(2). Siis ylla olevalla kaavalla laskettu teho jaetaan 2:n neliojuurella.

V��rin.

sqrt(2) otetaan j�nnitteest�. Koska j�nnite korotetaan toiseen potenssiin, sqrt(2) 
korottuu arvoon 2

RMS-teho saadaan n�inollen jakamalla tulos 2:lla.

 ____________________________________________________________________

 Reijo Hakala                      Phone: +358-(0)2-621 5394           
 C-Net Tietoverkot                   Fax: +358-(0)2-621 5188
 Otavankatu 3                     E-Mail: [email protected]
 28100 Pori                          WWW: http://cedunet.com/~rhakala

 ____________________________________________________________________


From: "Elias Isorinne" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Vs: ATX-Virtal�hde kuvia? / Apua tarvitaan
Date: Sat, 5 Feb 2000 08:47:49 +0200
Lines: 59
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: kf11u1hel.dial.kolumbus.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2314.1300
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2314.1300


Tommi L�ng  kirjoitti
viestiss�:[email protected]...
> Mulla on kans yks onkelmallinen ATX-poweri. Vika on seuraavanlainen:
> Power-namiskaa painamalla l�htee p��lle (tuulettimet ja kovalevy
> hurisee)
> muuta ei sitten juuri tapahdukkaan, n�ytt� pysyy pimeen� eik� k�yttis
> l�he p��lle. Paitsi tietysti jos t�m�n operatsuunin j�lkeen painaa
> resettii... Kaikki toimii OK.
>
> Alkuresetti ei selv�stik��n toimi, mist�h�n vikaa voisi alkaa etsim��n?
> Mitk� signaalit/kaapelit tuon resetti- ja powerinapin tilan kertoo
> itse powerille?
>
> Kaikki vinkit/ linkit tervetulleita!
>
> t. Tomppa


ASENTO!!!

ATX Power Suplly Connections:
Pin    Signal
1       +3.3v
2       +3.3v
3       GND
4        +5v
5       GND
6        +5v
7       GND
8       Power_Good
9       +5VSB (Standby)
10      +12v
11     +3.3v
12      -12v
13      GND
14     PS_On
15      GND
16      GND
17      GND
18       -5v
19       +5v
20       +5v

Lepooo!

;-)

Olen itse huomannut, ett� toisessa powerissa piuhojen v�rit eiv�t olleet
samat, mutta kun tosta liittimelt� vet�� nastan nro 14 maihin, niin silloin
poweri k�ynnistyy itsekseen ja p��see mittamaan kaikki j�nnitteet ilman
emolevy�.
Sun tapauksessa varmaan tuo Power_Good on jommastakummasta p��st�
kinkallaan? Sen kai pit�isi olla +5v kun kaikki on kunnossa. Eik� se emo
ymm�rr� antaa sit�, ennen resetti�?

Terv. Elukka



From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Sapphire valaisimen ledin intensiteetti...
Date: 10 Feb 2000 12:27:04 +0200
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 22
Message-ID: 
	<[email protected]> 
	<[email protected]>
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 950178424 31024 130.233.224.50 (10 Feb 2000 10:27:04 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 10 Feb 2000 10:27:04 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

"Jyrki Sipinen"  writes:

> Lampun mukana tulleessa paperissa t�m� arvaus vahvistetaan.
> Niinik��n lappusssa sanotaan, ett� valonl�hteen� on "blue Sapphire Crystal".
> Ledeist� ei puhuta mitaan.

Ensimm�iset kirkkaat siniset ledit tehtiin safiirisubstraatille.
Nyky��n k�sitt��kseni k�ytet��n enemm�n piikarbidia (SiC), mutta
kaipa noita safiiriledej�kin tehd��n. Safiiri on siis vain toinen
nimi sopivalle suolalle (muistaaksen jokin alumina-magnesia -systeemi),
ja oikeastaan pit�isi puhua spinellist�, joka on safiirin keinotekoi-
nen muoto. L�pin�kyv�, kova mineraali, josta saa tehty� hyvi� prismoja,
linssej�, jne.

Sinisyys safiirille tulee markkinamiehen p��st�, kyll� se ledin
substraatti on n�kyv�ll� valolla l�pin�kyv�.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

Reply-To: "Juha Toivonen" 
From: "Juha Toivonen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: K�nnyk�ist�
Lines: 27
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2615.200
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2615.200
Message-ID: 
Date: Sat, 12 Feb 2000 11:51:33 +0200
NNTP-Posting-Host: 212.38.233.234
X-Trace: uutiset.nic.fi 950349000 212.38.233.234 (Sat, 12 Feb 2000 11:50:00 EET)
NNTP-Posting-Date: Sat, 12 Feb 2000 11:50:00 EET
Organization: NIC Tietoverkot Oy - NIC Data Networks Ltd.

Joku xxx.xxx.matkapuhelimet ryhm�kin on vissiin olemassa, mutta aihe sopinee
t�nnekin.

Menin siis loppujen lopuksi tuollaisen maanvaivan hankkimaan. Itseasiassa
sain ilmaiseksi, Nokia 1611 tiiliskiven, jossa on periaatteessa varsin
erinomainen valmiusaika. Huomasin t�ss� kuitenkin, ett� jos puhelin on
taskussa ulkona pakkass��ss� lyhenee akun kesto dramaattisesti, ainakin jos
puhelinta yritt�� k�ytt��.

Ts. jos vastaat puhelimeen, kuluu muutamia sekunteja ja ruutuun tulee "Akun
purku", jota kest��kin sitten oudon kauan. Eli vaikuttaisi silt�, ett�
puhelin "luulee" akun olevan tyhj�, vaikka varausta todellisuudessa viel�
olisikin j�ljell�..? Onko t�m� yleist�?

Sitten toinen juttu. Lueskelin Tekniikan Maailmaa, jossa oli juttu
vilkkuantenneista ja niiden aiheuttamista h�iri�ist�. Ep�selv�ksi j�i
kuitenkin, ett� johtuuko ne h�iri�t siit� ett� antennit nappaavat energiansa
antennisignaalista, vai pelk�st��n siit�, ett� antennit ovat
halpavalmistajien huonosti tekemi�? Ei sill�, ett� minua moiset lelut
tippaakaan kiinnostaisivat... =)

--
Juha Toivonen // juhavt@_EIROSKAA_i.am // http://i.am/juhavt





From: "Tauno Voipio" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: K�nnyk�ist�
Lines: 16
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3
Message-ID: 
Date: Sat, 12 Feb 2000 11:15:46 GMT
NNTP-Posting-Host: 193.66.12.220
X-Complaints-To: [email protected]
X-Trace: news.kpnqwest.fi 950354146 193.66.12.220 (Sat, 12 Feb 2000 13:15:46 EET)
NNTP-Posting-Date: Sat, 12 Feb 2000 13:15:46 EET
Organization: EUnet Finland customer news service

>Sitten toinen juttu. Lueskelin Tekniikan Maailmaa, jossa oli juttu
>vilkkuantenneista ja niiden aiheuttamista h�iri�ist�. Ep�selv�ksi j�i
>kuitenkin, ett� johtuuko ne h�iri�t siit� ett� antennit nappaavat
energiansa
>antennisignaalista, vai pelk�st��n siit�, ett� antennit ovat
>halpavalmistajien huonosti tekemi�? Ei sill�, ett� minua moiset lelut
>tippaakaan kiinnostaisivat... =)


THK on kiinnitt�nyt asiaan huomiota. Lis�tietoja: www.thk.fi

Tane
[email protected]




From: Paul Keinanen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: K�nnyk�ist�
Date: Sat, 12 Feb 2000 15:17:10 +0200
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 16
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: dxxxix.hdyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: tron.sci.fi 950361289 6066 195.74.4.239 (12 Feb 2000 13:14:49 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 12 Feb 2000 13:14:49 GMT
X-Newsreader: Forte Agent 1.7/32.534

On Sat, 12 Feb 2000 11:51:33 +0200, "Juha Toivonen"
 wrote:


>Sitten toinen juttu. Lueskelin Tekniikan Maailmaa, jossa oli juttu
>vilkkuantenneista ja niiden aiheuttamista h�iri�ist�. Ep�selv�ksi j�i
>kuitenkin, ett� johtuuko ne h�iri�t siit� ett� antennit nappaavat energiansa
>antennisignaalista, 

En trakalleen tied�, perustuvatko n�m� vilkkuantennit glim-lampun
k�ytt��n, vai onko niiss� joku systeemi, joko tasasuuntaa RF�� ja
sy�tt�� LEDi�, mutta kummassakin tapauksessa valo ei syty, ennen kuin
RF-jakso on ylitt�nyt tietyn kynnysarvon. Joka tapauksessa virran
suuri muutosnopeus aiheuttaa radiotaajuista s�teily� muillekin
taajuuksille kuin pelk�st��n GSM bandille.


From: Mika <"tech"@b a n d e r.com>
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: =?iso-8859-1?Q?K=E4nnyk=F6ist=E4?=
Date: Sun, 13 Feb 2000 02:17:22 +0200
Organization: Bandercom technical department
Lines: 41
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: ccclxxvi.kdyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: tron.sci.fi 950401142 6085 195.197.108.76 (13 Feb 2000 00:19:02 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 13 Feb 2000 00:19:02 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.61 [en] (Win95; U)
X-Accept-Language: en

Paul Keinanen wrote:
> 
> On Sat, 12 Feb 2000 11:51:33 +0200, "Juha Toivonen"
>  wrote:
> 
> >Sitten toinen juttu. Lueskelin Tekniikan Maailmaa, jossa oli juttu
> >vilkkuantenneista ja niiden aiheuttamista h�iri�ist�. Ep�selv�ksi j�i
> >kuitenkin, ett� johtuuko ne h�iri�t siit� ett� antennit nappaavat energiansa
> >antennisignaalista,
> 
> En trakalleen tied�, perustuvatko n�m� vilkkuantennit glim-lampun
> k�ytt��n, vai onko niiss� joku systeemi, joko tasasuuntaa RF�� ja
> sy�tt�� LEDi�, mutta kummassakin tapauksessa valo ei syty, ennen kuin
> RF-jakso on ylitt�nyt tietyn kynnysarvon. Joka tapauksessa virran
> suuri muutosnopeus aiheuttaa radiotaajuista s�teily� muillekin
> taajuuksille kuin pelk�st��n GSM bandille.

Nuo villku antennit toimivat ledeill� tai laserdiodeilla... (sieppaavat
energiansa RF:st�)
no seh�n on ep�lineaarinen komponentti ja kaikki RF gurut tiet�v�t miten
diodi mixeri yms. toimii....  :(

Taitaapi olla ongelma (THK:n ym mittaajien mukaan) tuonne 2 harmoonisen
laiteille...
(n�in tiesi kertoa yst�v�ni PHP:st�) eli kuulemma aiheuttaa h�iri�it�
1800Mhz GSM verkkoon...

itse en ole mitannut/tutkinut mutta kuulostaa j�rkev�lt� ja hyvin
mahdolliselta...

TM:n mittauksien mukaan k�ytt�minen ei ole j�rkev�� edes vaimennuksien
ym. takia.... 
olivat mittausten mukaan huomattavasti surkeampia kuin alkuper�iset
jotka nek�� eiv�t ole aina niin hyvi�...

Ja eik�s n�in maalaisj�rjen mukaan ole niin ett� energiaa kun sy�tet��n
antenniin vain tietty m��r� ja osa muuttuu valoksi, niin sep� on pois
hy�tysuhteesta....

Mika


From: "Ilpo J Lepp�nen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: verkkomuuntajan l�mpeneminen
Date: Fri, 18 Feb 2000 20:04:11 +0200
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 21
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cxlvi.kdyn.saunalahti.fi
X-Trace: tron.sci.fi 950897042 13531 195.74.6.146 (18 Feb 2000 18:04:02 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 18 Feb 2000 18:04:02 GMT
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2014.211
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2014.211

Minua on vuosien mittaan ihmetytt�nyt useiden pienien
verkkolaitteiden (siis sellaisten, joissa on "oikea" muuntaja)
muuntajan lsuhteellisen voimakas l�mpeneminen tyhj�k�ynnill�kin.
Joukossa on laitteita, joissa ei per�ss� ole mit��n kuormaa
eli tuommoisia paketteja, joissa on AC-l�ht� eli kotelossa pelkk� muuntaja.

Aikoinaan tuli k��mitty� yli sata muuntajaa, joukossa pienikokoisiakin eli
ensi� esim. 0.08 mm langalla ja mitoitus
rautojen koon muukaan kirjallisuuden antamilla laskukaavoilla.
N�iden muuntajien l�mp�tila ei kuitenkaan kuormittamattomattomana  kovinkaan
paljoa noussut.

Eli onko noiden muuntajien mitoitus jostain syyst�
tarkoituksellisesti tuommoinen, raudat kasattu huonosti vai
mik� mahtaa olla syy? Esim. tunnettuna merkkin� pidetyn
Mascotinkin muuntaja kuumenee aika reilusti ilman
kuormaa useissa malleissa.

Ilpo Lepp�nen



From: Kate Alhola 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: verkkomuuntajan =?iso-8859-1?Q?l=E4mpeneminen?=
Date: Sat, 19 Feb 2000 12:21:22 +0000
Organization: Internet technologies Int. Oy
Lines: 49
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: katerina.iti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: cubacola.tninet.se 950955674 9562 195.163.186.24 (19 Feb 2000 10:21:14 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 19 Feb 2000 10:21:14 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.7 [en] (X11; I; Linux 2.2.5-15 i586)
X-Accept-Language: en

"Ilpo J Lepp�nen" wrote:
> 
> Minua on vuosien mittaan ihmetytt�nyt useiden pienien
> verkkolaitteiden (siis sellaisten, joissa on "oikea" muuntaja)
> muuntajan lsuhteellisen voimakas l�mpeneminen tyhj�k�ynnill�kin.
> Joukossa on laitteita, joissa ei per�ss� ole mit��n kuormaa
> eli tuommoisia paketteja, joissa on AC-l�ht� eli kotelossa pelkk� muuntaja.

L�mpenemisen tekninen syy lienee selke�. Siis, muuntaja on induktiivinen
komponentti, tyhj�k�ynnill�kin siis k�yt�nn�ss� kela. Sen l�pi 
kulkee jatkuvaasti virtaa, magnetointivirta joka sitten langan
resistanssissa muuttu l�mm�ksi.
 
> Aikoinaan tuli k��mitty� yli sata muuntajaa, joukossa pienikokoisiakin eli
> ensi� esim. 0.08 mm langalla ja mitoitus
> rautojen koon muukaan kirjallisuuden antamilla laskukaavoilla.
> N�iden muuntajien l�mp�tila ei kuitenkaan kuormittamattomattomana  kovinkaan
> paljoa noussut.
> 
> Eli onko noiden muuntajien mitoitus jostain syyst�
> tarkoituksellisesti tuommoinen, raudat kasattu huonosti vai
> mik� mahtaa olla syy? Esim. tunnettuna merkkin� pidetyn
> Mascotinkin muuntaja kuumenee aika reilusti ilman
> kuormaa useissa malleissa.

Todenn�k�isesti n�m� halvat taivanilaiset pikku muuntajat 
ihan tarkoituksellisesti alimitoitetaan niin l�helle
kest�vyysrajaa kuin vain mahdollista. K�yt�nn�ss�h�n
muuntaja on sit� halvempi tehd�, mit� v�hemm�n ja mit�
ohuempaa kuparilankaa, kuparihan on kallista. Langan 
ohentaminenhan tietenkin v�hent�� sen menekki� ja samalla
lis�� resistiivisi� h�vi�it�. Langan lyhent�minen taas kasvattaa 
magnetointivirtaa.

K�yt�nn�ss� rajana toimii oikeastaan vain juuri l�mpeneminen ja
lopulta muuntajan k��min palaminen. Itse vain ihan mielenkiinnosta
mietin, ett� mik�h�n lienee l�mp�tila sen k��mityksen sis�ll�.

Itselt�ni on hajonnut k�yt�nn�ss� kymmenkunta tuollaista halpaa
poweria, kaikista ensi� poikki.

Kate

-- 
+==================================================================+
! Kate Marika Alhola  Internet Technologies International Oy       !
! [email protected]   Phone +358 400 740701 Fax   +358 9 8138715   !
! [email protected]	      http://www.iti.fi    http://www.iki.fi/kate  !
+==================================================================+

From: "Eero Alkkiom�ki" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: AC -> DC
Date: Fri, 18 Feb 2000 22:42:36 +0200
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 20
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mcdlxv.tdyn.saunalahti.fi
X-Trace: tron.sci.fi 950906514 29704 195.197.83.65 (18 Feb 2000 20:41:54 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 18 Feb 2000 20:41:54 GMT
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


- Tero - kirjoitti viestiss� <[email protected]>...
>Moro.
>Ostin Bebekilt� Kemo yleismuuntajan joka muuntaa 230 VAC
>pieneksi AC virraksi. Kysymys kuuluu, kuinka saan
>muutettua tuon AC virran DC-virraksi?

Eik�s t�m� olisi FAQ-asia? Noh t�m�h�n tapahtuu tietenkin tasasuuntausella.
Voi k�ytt�� joko puoli- tai kokoaaltosuuntausta, joista kannattaa yleens�
valita kokoaaltosuuntaus. Kytkent� l�ytyy esim. osoitteesta
http://dustbin.virtualave.net/circuits/simplet.html. Muuten kannattaisikohan
j�tt�� verkkovirralla leikkiminen t�h�n jos t�llaiset AIVAN perusasiatkaan
eiv�t ole hallussa. Niin ja pit�� viel� mainita, ett� se tasasuuntaus tulee
tosiaan toision puolelle, niin kuin tuossa kytkenn�ss�kin. Muistan
tapauksen, jossa joku esitti tasasuuntaajan kytkemist� ennen muuntajan
ensi�t� ;)

EA



From: [email protected]_THIS.fi (Juho Cederstr�m)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: 2x16 LCD alustus
Date: 28 Feb 2000 03:26:58 GMT
Lines: 62
Message-ID: 
Reply-To: [email protected]_THIS.fi
NNTP-Posting-Host: m176m1mik.dial.kolumbus.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
User-Agent: slrn/0.9.5.3 (UNIX)

On Sat, 26 Feb 2000 08:53:10 GMT, 
Mika Junttila  wrote:
> Call LCD_WriteControl(&H38)
> Call LCD_WriteControl(&H38)
> Call LCD_WriteControl(&H38)
> Call LCD_WriteControl(&H6)
> Call LCD_WriteControl(&HC)

Itsell�ni on j��nyt jostain (URL kadoksissa) t�llaiset ohjeet k�teen:
---
Wait more than 15 msecs after power is applied. 
Write 0x030 to LCD and wait 5 msecs for the instruction to complete 
Write 0x030 to LCD and wait 160 usecs for instruction to complete 
Write 0x030 AGAIN to LCD and wait 160 usecs or Poll the Busy Flag 
Set the Operating Characteristics of the LCD:
	Write "Set Interface Length" 
	Write 0x010 to turn off the Display 
	Write 0x001 to Clear the Display 
	Write "Set Cursor Move Direction" Setting Cursor Behaviour Bits 
	Write "Enable Display/Cursor" & enable Display and Optional Cursor 
---

Eli en ymm�rr�, mist� tuo 0x038 tulee noihin sinun funktioihisi, mutta
kokeile:

Call LCD_WriteControl(&H30)	' Initialisointi
Call LCD_WriteControl(&H30)
Call LCD_WriteControl(&H30)
Call LCD_WriteControl(&HE)	' 8 bittinen liittym� (kai MB k�ytti t�t�?),
				' 2 rivi�, 5x7 fonttikoko
Call LCD_WriteControl(&H10)	' N�ytt� pois p��lt�
Call LCD_WriteControl(&H1)	' N�yt�n tyhjennys
Call LCD_WriteControl(&H6)	' Kursoria liikutetaan kun laitetaan merkki
Call LCD_WriteControl(&HC)	' N�ytt� p��lle, kursori pois, blink pois


Tuon pit�isi olla oikein, mutta minulla on ollut vain 20x2 ja 40x1
-n�yt�t, joista ensin mainittu k�r�hti tuntemattomasta syyst�... ;)
Mikrobitin ohjeita en ole n�hnytk��n, vaan olen haalinut kaiken tiet�mykseni
netist� etsim�ll� hakusanalla HD44780. Tiedon tulva on valtaisa,
suosittelen.

Hitachin omat datashitit tuolle ohjainpiirille ovat ilmeisesti osoitteessa
http://semiconductor.hitachi.com/products/9_lcd/9_lcd/
r_controllers_drivers/99RTD006D1/pdf/99rde.pdf

Muuten, kai otat huomioon, ett� 16-merkkisess�kin LCD-n�yt�ss� alempi rivi
alkaa vasta merkkipaikasta 40? Eli sinun on kirjoitettava n�yt�lle ao.
kaavan mukaisesti:

Mittatikku: 0        1         2         3         4         5
            12345678901234567890123456789012345678901234567890123456
N�yt�lle:   T�m� on teksti� T�m� ei n�y n�yt�ll�   Toiselle riville
            |______________|                       |_______________|
                 1.rivi                                 2.rivi

Eli kun kirjoitat n�yt�lle tuon tekstirivin, siit� n�kyy vain alku ja loppu.
Toivottavasti et k�yt� mit��n omituista fonttia, kuten Outlookissa, ett�
havainnollinen esitykseni n�kyy selke�sti...

-- 
Juho Cederstr�m    -    cederstromkolumbus.fi    s//@/

From: "JP Sipponen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.askartelu
Subject: Vs: Proton mekaniikkaan materiaaleja
Date: Thu, 3 Feb 2000 22:38:16 +0200
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 12
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: ix.mdyn.saunalahti.fi
X-Trace: tron.sci.fi 949610404 10369 195.197.14.9 (3 Feb 2000 20:40:04 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 3 Feb 2000 20:40:04 GMT
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2615.200
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2615.200

Tuli mieleeni ajatus...

Mites ois ne rautakaupoista saatavat rei'itetyt sinkityt sidenauhat.
Ilmastointimiehet k�ytt�v�t niit� eritoten.  Niit� saa eri vahvuuksina ja
eri reik�v�leill�.  Leikkaa palasen ja pokkaa sen viilapenkiss� tai
taivutuskoneella �ll�n- tai uun-muotoiseksi profiiliksi!

Halpaa...

T: JP Sipponen



From: Pekka Koski 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: agregaatista h�iri�it� vahvistimiin
Date: Thu, 23 Mar 2000 14:04:54 +0200
Organization: bLeRp association Finland
Lines: 36
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: ugly.dsl.suomi.net
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: casual.netppl.fi 953813140 10165 212.50.128.118 (23 Mar 2000 12:05:40 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 23 Mar 2000 12:05:40 GMT
X-Newsreader: Forte Agent 1.7/32.534

On 22 Mar 2000 13:44:22 GMT, [email protected] (Saastamoinen Vesa) wrote:

>[email protected]  kirjoitti:
>>Olisi tarkoitus tehd� rock-henkinen risteily vanhalla
>>maihinousualuksella, mutta tulipa ongelma. Aluksessa on vanha 3kW
>>agregaatti, mutta se kuulemma aiheuttaa melkoisia h�iri�it� mm
>>kitaravahvistimiin. Miten ongelmasta p��see eroon? Saako kyseisi�
>>laitteita vuokrattua mist��n vai onko pakko ostaa?
>>
>Helpoimmalla p��see, kun vuokraa uudemman agregaatin vaikkapa Rakentajan
>Konevuokraamosta.
>
>H�iri�th�n voi tulla:
>-sytytyksest�
>-genraattorista
>-ep�vakaasta k�ynnist�
>-osittain hajonneesta elektroniikkasta
>-joku muu(Kanada?)

	Itse vedin omalla kalustolla muinoin yhden ��nentoistokeikan
	tornifirmalle Rovaj�rvell�, ja s�hk� tuli 50kW dieselgeneraattorista.
	��nivehkeiden kuorma moiselle pelille oli kovin pieni, joten 
	Valmetin latauss��din teki t�it� urakalla ja s�hk� oli niin
	ep�puhdasta ett� langattomien mikkien vastaanottimet ja kompressorit
	jne. efektikilkkeet olivat vallan sekaisin moisesta piikkisest�
	s�hk�st�.
	Ongelma poistui lis��m�ll� kuormaa tuolle generaattorille, pari
	6kW l�mp�puhallinta auttoi asiaa sill� kertaa :) 

	Oletteko kokeilleet siell� proomulla kuinka k�y kun panet kunnolla
	kuormaa sen agitaattorin per��n? Ota pari 500W ty�maavalaisinta 
	mukaan kun kokeilet seuraavan kerran. 
	Jos ei auta, niin kehit� herkille laitteille (mikseri, efektit)
	online-UPS, se siivoaa s�hk�n. Vahvistimet harvoin vet�v�t
	hernett� nen��ns� huonosta s�hk�st�.


Sender: [email protected]
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: ctrl+z ascii merkkein�
Mail-Copies-To: never
From: [email protected] (Otto J. Makela)
Message-ID: 
Lines: 46
X-Newsreader: Gnus v5.7/Emacs 20.4
Date: Thu, 30 Dec 1999 12:14:19 GMT
NNTP-Posting-Host: 212.213.170.41
X-Trace: read2.inet.fi 946556059 212.213.170.41 (Thu, 30 Dec 1999 14:14:19 EET)
NNTP-Posting-Date: Thu, 30 Dec 1999 14:14:19 EET
Organization: Sonera corp

"at"  writes:

> Otto J. Makela  wrote in message
> news:[email protected]...
> > Korjaus: merkki 26, heksana 0x1A, oktaalina 032, nimelt��n SUB.
> > Aasta Zetaan on 26 merkki�.
> 
> Eikseoo TAB?

Merkki jonka nimi on HT (tabulator eli sarkainmerkki) on Ctrl-I eli 9/0x9/011.

% cat /usr/pub/iso
| 00 nul| 01 soh| 02 stx| 03 etx| 04 eot| 05 enq| 06 ack| 07 bel|
| 08 bs | 09 ht | 0a nl | 0b vt | 0c np | 0d cr | 0e so | 0f si |
| 10 dle| 11 dc1| 12 dc2| 13 dc3| 14 dc4| 15 nak| 16 syn| 17 etb|
| 18 can| 19 em | 1a sub| 1b esc| 1c fs | 1d gs | 1e rs | 1f us |
| 20 sp | 21  ! | 22  " | 23  # | 24  $ | 25  % | 26  & | 27  ' |
| 28  ( | 29  ) | 2a  * | 2b  + | 2c  , | 2d  - | 2e  . | 2f  / |
| 30  0 | 31  1 | 32  2 | 33  3 | 34  4 | 35  5 | 36  6 | 37  7 |
| 38  8 | 39  9 | 3a  : | 3b  ; | 3c  < | 3d  = | 3e  > | 3f  ? |
| 40  @ | 41  A | 42  B | 43  C | 44  D | 45  E | 46  F | 47  G |
| 48  H | 49  I | 4a  J | 4b  K | 4c  L | 4d  M | 4e  N | 4f  O |
| 50  P | 51  Q | 52  R | 53  S | 54  T | 55  U | 56  V | 57  W |
| 58  X | 59  Y | 5a  Z | 5b  [ | 5c  \ | 5d  ] | 5e  ^ | 5f  _ |
| 60  ` | 61  a | 62  b | 63  c | 64  d | 65  e | 66  f | 67  g |
| 68  h | 69  i | 6a  j | 6b  k | 6c  l | 6d  m | 6e  n | 6f  o |
| 70  p | 71  q | 72  r | 73  s | 74  t | 75  u | 76  v | 77  w |
| 78  x | 79  y | 7a  z | 7b  { | 7c  | | 7d  } | 7e  ~ | 7f del|
 
| a0�nbs| a1  � | a2  � | a3  � | a4  � | a5  � | a6  � | a7  � |
| a8  � | a9  � | aa  � | ab  � | ac  � | ad  � | ae  � | af  � |
| b0  � | b1  � | b2  � | b3  � | b4  � | b5  � | b6  � | b7  � |
| b8  � | b9  � | ba  � | bb  � | bc  � | bd  � | be  � | bf  � |
| c0  � | c1  � | c2  � | c3  � | c4  � | c5  � | c6  � | c7  � |
| c8  � | c9  � | ca  � | cb  � | cc  � | cd  � | ce  � | cf  � |
| d0  � | d1  � | d2  � | d3  � | d4  � | d5  � | d6  � | d7  � |
| d8  � | d9  � | da  � | db  � | dc  � | dd  � | de  � | df  � |
| e0  � | e1  � | e2  � | e3  � | e4  � | e5  � | e6  � | e7  � |
| e8  � | e9  � | ea  � | eb  � | ec  � | ed  � | ee  � | ef  � |
| f0  � | f1  � | f2  � | f3  � | f4  � | f5  � | f6  � | f7  � |
| f8  � | f9  � | fa  � | fb  � | fc  � | fd  � | fe  � | ff  � |
-- 
   /* * * Otto J. Makela  * * * * * * * * * * * * * * * */
  /* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 2040 64652, ICBM: 60N 25E */
 /* Mail: Mechelininkatu 26 B 27,  FIN-00100  Helsinki,  FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */

From: "Marko Taponen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: ctrl+z ascii merkkein�
Date: Fri, 31 Dec 1999 09:40:35 -0000
Organization: GXSN
Lines: 33
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: 195.147.68.221
X-Trace: 946633392 1NNUCNF1G44DDC393C gxsn.com
X-Complaints-To: [email protected]
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2314.1300
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2314.1300

Seison korjattuna.
// Marko
Otto J. Makela  wrote in message
news:[email protected]...
> "Marko Taponen"  writes:
>
> > Ctrl-Zh�n on ascii merkki nro 25, hexana 0x19.
>
> Korjaus: merkki 26, heksana 0x1A, oktaalina 032, nimelt��n SUB.
> Aasta Zetaan on 26 merkki�.
>
> > (Ctrl-A on 1, ctrl-B on 2 jne. Jossain olen n�hnyt Ctrl-@:n olevan 0
> > mutta t�m� riippunee jo laitealustasta)
>
> Ei, kyll� tuo on ihan standardijuttu samoin kuin ett�
>
> N�pp�ily Dec Hex Oct Nimi
> -------- --- --- --- ---
> Ctrl-[ 27 0x1B 033 ESC
> Ctrl-\ 28 0x1C 034 FS
> Ctrl-] 29 0x1D 035 GS
> Ctrl-^ 30 0x1E 036 RS
> Ctrl-_ 31 0x1F 037 US
>
> Nuo tulevat suoraan ASCII-taulukon arvoista.  Sen sijaan hieman
> implementaatiosta riippuu tuottaako Ctrl-? merkin 127/0x7F/0177/DEL.
> --
>    /* * * Otto J. Makela  * * * * * * * * * * * * * * * */
>   /* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 2040 64652, ICBM: 60N 25E */
>  /* Mail: Mechelininkatu 26 B 27,  FIN-00100  Helsinki,  FINLAND */
> /* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */



From: Joonas =?iso-8859-1?Q?J=E4rvenp=E4=E4?= 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: #elektroniikka
Date: Tue, 11 Jan 2000 21:13:24 +0200
Lines: 7
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: kc116u2hel.dial.kolumbus.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.5 [en] (Win95; I)
X-Accept-Language: en

Elektroniikasta voi keskustella my�s irciss� ainakin t�st� l�htien suomeksi,
joten kaikki kanavalle #elektroniikka irkkailemaan.
Sielt� VOI saada vastauksen kysymykseen nopeammin kuin uutisryhm�st�. :)

~~~~~~~~~~~~~~~~~
T. Kanavan yll�pito
http://joonasj.cjb.net

From: "Jani Vuorinen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Decooderi....
Lines: 18
Organization: -
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3
Message-ID: 
Date: Wed, 23 Feb 2000 08:54:07 GMT
NNTP-Posting-Host: 172.22.164.26
X-Complaints-To: [email protected]
X-Trace: news1.nokia.com 951296047 172.22.164.26 (Wed, 23 Feb 2000 10:54:07 EET)
NNTP-Posting-Date: Wed, 23 Feb 2000 10:54:07 EET

>T�� on varmaa kysytty jo miljoona kertaa mut mist�s tommosseita sais ja
>mitk� niist� toimii h�meenlinnan alueella?? thanks..


Rakennusohjeita l�ytyy netist�. Koodauksia on p��asiallisesti (?)
kahdenlaisia: SSAVI ja se toinen (jonka nime� en muista :). SSAVI:n
dekoodaus on hankalampaa (katso
http://www.cs.tut.fi/~pam/ssavi/ssavi_fi.html ) mutta tuota toista saa
dekoodattua Maxi Decodereilla. En tied� mik� koodaus h�meenlinnan alueella
on.

Sitten t�h�n lienee viel� syyt� muistuttaa, ett� tuollaiseen kaapeli-TV
dekooderin hallussapitokin on laitonta:
http://www.cs.tut.fi/~pam/ssavi/Lakiote.html





From: "Jani Vuorinen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Decooderi....
Lines: 24
Organization: -
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3
Message-ID: 
Date: Thu, 24 Feb 2000 09:11:48 GMT
NNTP-Posting-Host: 172.22.164.26
X-Complaints-To: [email protected]
X-Trace: news2.nokia.com 951383508 172.22.164.26 (Thu, 24 Feb 2000 11:11:48 EET)
NNTP-Posting-Date: Thu, 24 Feb 2000 11:11:48 EET

>> Sitten t�h�n lienee viel� syyt� muistuttaa, ett� tuollaiseen kaapeli-TV
>> dekooderin hallussapitokin on laitonta:
>> http://www.cs.tut.fi/~pam/ssavi/Lakiote.html
>Onko pieni softanp�tk� "suojauksen purkuj�rjestelm�"? Eli viel�k� sit�
>kehtaa lain puitteissa katsella kaapelikanavia tv-kortilla?


Siis asiahan menee tietenkin niin, ett� ohjelman hallussapito ei ole
laitonta
koska sill� ei voi mit��n sellaisenaan tehd�. Mutta kun prommaat sen
kortille niin tv-kortistasi tulee laite jolla dekoodaus onnistuu
sellaisenaan
ja siksi se on tuon j�lkeen laiton.
T�t� voi verrata vaikkapa siihen, ett� pussillinen dekooderin rakentamiseen
tarvittavia osia ei ole viel� laitonta; muutenhan koska McGyverh�n voisi
rakentaa dekooderin mist� osista vaan ja siten kaikki osat olisivat
laittomia ;-)

Kielt�m�tt� asia on mutkikkaampi kun puhutaan esim. rakennusohjeiden
ja noiden ohjelmien jakelusta - asiahan voidaan tulkita niinkin, ett� niiden
jakelu yllytt�� rikokseen.




From: [email protected] (Jussi Haanp��)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Decooderi....
Date: 24 Feb 2000 14:19:58 +0200
Organization: A poorly-installed InterNetNews site
Lines: 38
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: k18.kortex.jyu.fi
NNTP-Posting-User: news
X-Trace: k18.kortex.jyu.fi 951394798 1842 127.0.0.1 (24 Feb 2000 12:19:58 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 24 Feb 2000 12:19:58 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.7/Emacs 20.4

"Jani Vuorinen"  writes:

> Siis asiahan menee tietenkin niin, ett� ohjelman hallussapito ei ole
> laitonta
> koska sill� ei voi mit��n sellaisenaan tehd�. Mutta kun prommaat sen
> kortille niin tv-kortistasi tulee laite jolla dekoodaus onnistuu
> sellaisenaan
> ja siksi se on tuon j�lkeen laiton.

Toki t�ll� softalla voi tehd� muutakin, nimitt�in katsella "laillisia"
kanavia. Eli nyt on kyse valmiista kaupasta ostettavasta tuotteesta ja
laillisesti hankitusta ohjelmasta, jolla tuota tuotetta k�ytet��n. Oh-
jelma nyt vain sattuu sis�lt�m��n hieman kyseenalaisia "lis�ominaisuuksia" :)

Kiinnostaisi vain tiet��, ett� vaoidaanko jokin sovellus luokitella laki-
teknisesti laittomaksi *k�ytt��*, jos sill� on mahdollista tehd� jotain 
(kenties) laitonta. Listasta tulisi pitk�: mp3-enkoodereista ja ftp-clien-
teista aina tekstink�sittelyohjelmiin asti.

Ok, t�m� ryhm� on v��r� keskustelupaikka n�ille jutuille. Follarit voi
vapaasti k��nnell� minne vain (oma serverini ei nyt pid� sis�ll��n .lakia,
muuten olisin tehnyt tuon itse)

> T�t� voi verrata vaikkapa siihen, ett� pussillinen dekooderin rakentamiseen
> tarvittavia osia ei ole viel� laitonta; muutenhan koska McGyverh�n voisi
> rakentaa dekooderin mist� osista vaan ja siten kaikki osat olisivat
> laittomia ;-)

No ei aivan noin :) Tuollaista m�kkaiverdekooderia et tarvitse televisiota
katsellessasi. Mutta jos haluat tv-kortistasi kuvan ruudulle, on sinulla
oltava siihen sopiva ohjelmisto, joita voi kaupasta ostaa tai hakea verkosta
freewarena.

Eik�s kaupassa myyt�vien dekoodereiden k�ytt� olekin ihan sallittua, joskin
turhan kallista :)
 
  Jussi


From: Kyosti Blinnikka 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Piirikaavio --> piirilevyksi
Date: Tue, 07 Mar 2000 21:55:30 +0200
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 11
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mmmcmlxxxvi.hdyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: tron.sci.fi 952458627 29601 195.197.165.86 (7 Mar 2000 19:50:27 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 7 Mar 2000 19:50:27 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.7 [en] (Win95; I)
X-Accept-Language: en

Ergo Esken wrote:
> 
> Mist� osoiteesta voisi tuon Ares lite ohjelman informaatiota etsi�?

Yksinkertaisia ohjeita l�ytyy kotisivultani
  http://www.saunalahti.fi/~kyostib/elektro/

-Ky�sti
-- 
Ky�sti Blinnikka
[email protected]

From: Jouni Kaskiharju 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Digitaalinen "potikka"?
Date: Tue, 07 Mar 2000 16:04:13 +0200
Organization: Beerhouse
Lines: 27
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: beerhouse.tky.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: midnight.cs.hut.fi 952437865 2205903 255.255.255.255 (7 Mar 2000 14:04:25 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 7 Mar 2000 14:04:25 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.7 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en

Tero Ranta wrote:
> 
> Tarkoitus olisi s��t�� pariakymment� noin 5-15mV luokan audiosignaalia
> yhdell� mikroprosessorilla erikseen, siis niin ett� kunkin voimakkuutta
> voitaisiin s��t�� toisista riippumatta ja viel� max 1ms viiveell�. Miten tuo
> kannattaisi toteuttaa? Homman olisi toimittava viel� niin, ett� kukin l�ht�
> pit�� ��nenvoimakkuutensa kunnes toisin k�sket��n.
> 
> Onkohan olemassa jotain 32 pyk�l�ist� valmista digitaalisesti ohjattavaa
> ��nenvoimakkuuden s��dint�, jotka eiv�t maksa hunajaa?

K�yt� Crystalin CS3310 potikkaa.

http://www.cirrus.com/products/overviews/cs3310.html

Siin� on pyk�li� ihan tarpeeksi, ja niit� voi kytke�
per�kk�in (datav�yl�) niin, ett� 1 piiri tarvitsee 16 bitti�,
2 piiri� 32 bitti� jne.. Sun tarkoituksessasi pit�� siis
antaa 320 kellopulssia ja datapulssia kaikkien piirien asetteluun.
Viivett� ei ole, koska viimeisen pulssin j�lkeen asetetaan kaikki
piirit haluttuun asentoon. Lue manuaalista lis��..

http://www.cirrus.com/ftp/pubs/3310.pdf

-- 
+------------------------------------------------+
-JK

From: "Eero Alkkiom�ki" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Digitaalinen "potikka"?
Date: Tue, 7 Mar 2000 16:53:38 +0200
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 19
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mkdxvii.hdyn.saunalahti.fi
X-Trace: tron.sci.fi 952440704 22246 195.197.167.17 (7 Mar 2000 14:51:44 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 7 Mar 2000 14:51:44 GMT
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Tero Ranta kirjoitti viestiss� <[email protected]>...
>Tarkoitus olisi s��t�� pariakymment� noin 5-15mV luokan audiosignaalia
>yhdell� mikroprosessorilla erikseen, siis niin ett� kunkin voimakkuutta
>voitaisiin s��t�� toisista riippumatta ja viel� max 1ms viiveell�. Miten
tuo
>kannattaisi toteuttaa? Homman olisi toimittava viel� niin, ett� kukin l�ht�
>pit�� ��nenvoimakkuutensa kunnes toisin k�sket��n.
>
>Onkohan olemassa jotain 32 pyk�l�ist� valmista digitaalisesti ohjattavaa
>��nenvoimakkuuden s��dint�, jotka eiv�t maksa hunajaa?

K�yt� Dallasin digitaalipotikoita. Esimerkiksi DS1267 sis�lt�� kaksi
256-pyk�l�ist� potikkaa, joka menee 3-piuhaiseen sarjaliit�nt��n. Lis��
malleja l�ytyy osoitteesta www.dalsemi.com.

EA



From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Digitaalinen "potikka"?
Date: 07 Mar 2000 16:57:59 +0200
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 26
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: alpha.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 952441080 27372 130.233.224.50 (7 Mar 2000 14:58:00 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 7 Mar 2000 14:58:00 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34

"Tero Ranta"  writes:

> Onkohan olemassa jotain 32 pyk�l�ist� valmista digitaalisesti ohjattavaa
> ��nenvoimakkuuden s��dint�, jotka eiv�t maksa hunajaa?

Onhan noita, vaikkapa Dallasilla. (Joskin ko. valmistajalla on taipumus
k�ytt�� jokseenkin perverssi� liit�nt�tapaa.) Pieni ongelma voi kuitenkin
tulla vehkeitten kohinasta, koska k�ytt�m�si signaalit ovat varsin pieni�.
Jos noita audiosignaaleja pit�isi saada vaikkapa 60 dB:n dynamiikalla,
pit�isi kohinan j��d� alle 10 uV. Voi olla vaikeaa noilla vehkeill�.

Toinen vaihtoehto, joka saattaisi kohista v�hemm�n, on k�ytt�� FETti�
resistiivisen� elementtin�. FETin kanavan resistanssihan riippuu resis-
tiivisell� alueella hilaj�nnitteest�. Resistanssi on kohtuudella line-
aarinen, varsinkin noin pienill� signaaleilla. Kohina on tuolla tasolla
kuitenkin todenn�k�isempi ongelma kuin s�r�.

J�lkimm�inen ratkaisu on jonkin verran vaativampi toteuttaa, koska siihen
tarvitaan jonkinlaista kalibrointia. Kohinoitten pit�isi kuitenkin olla
�kki� ajateltuna pienempi�.

- Ville

-- 
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/

From: "Eero Alkkiom�ki" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: kytkis
Date: Wed, 15 Mar 2000 19:12:12 +0200
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 90
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mcclviii.rdyn.saunalahti.fi
X-Trace: tron.sci.fi 953140202 17770 195.197.137.58 (15 Mar 2000 17:10:02 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 15 Mar 2000 17:10:02 GMT
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


joona savolainen kirjoitti viestiss� <[email protected]>...
>millasen kytkiksen tarvii tietokoneesee pistett�v�� l�mp�mittariin.

Toivottavasti t�m� kysymys irvii kysymysten yleist� tasoa t�ll� alueella...

Tietokoneeseen voi rakentaa l�mp�mittarin niin monella eri tavalla, ett�
ehdottomasti tarvitaan t�smennyst� kysymykseen. Mihin anturi pit�isi
liitt��? Kuinka monta kappaletta antureita tulisi? Mik� olisi mitattava
l�mp�tila-alue? Mik� olisi mittaustarkkuus? Onko kysyj�ll� mink�laiset
ohjelmointitaidot (koska tuollainen mittari on puoliksi hardista ja toinen
puoli softaa)?

Laitan t�h�n nyt parempien tietojen puutteessa joitain vaihtoehtoja
l�mp�mittarin toteuttamisesta helppousj�rjestyksess�:

1) Eritt�in yksinkertainen, mutta samalla eritt�in ep�lineaarinen ratkaisu
on k�ytt�� NTC-vastusta peliohjainportissa. T�m� ratkaisu sopii silloin kun
tarvitaan vain likiarvoa. Pienell� BASIC-ohjelmalla ja parin markan
NTC-vastuksella tekee yksinkertaisen l�mp�mittarin tai termostaatin vaikka
pakkasvahdiksi. On my�s olemassa algoritmej�, joilla saadaan ilmoitettua
muutaman asteen tarkkuudella l�mp�tila. NTC:n arvo ei ole kriittinen,
kokeilla voisi esimerkiksi 50 tai 100 kilo-ohmin vastusta.


2) Smartecin SMT160-30 -piirist� tulee l�mp�tila ulos PWM:n� eli
pulssinleveysmodulaationa. Kytkent� tehd��n suoraan (tai suosittelen
k�ytt�m��n kondensaattoria k�yttiksen ja maan v�lille) rinnakkaisporttiin ja
l�mp�tilaa lukemaan esimerkiki BASIC- tai C-ohjelma. Tarkkuus piirill� on
0.7C ja mittausalue -45C - 130C. Piiri� voi tiedustella mm. Probytest�.


3) Helppo ja suht' yksinkertainen tapa on k�ytt�� Dallas Semiconductorsin
valmistamaa DS1820-l�mp�tila-anturia. Anturi k�ytt�� Dallasin omaa 1-wire
tiedosiirtotapaa, jossa on k�ytt�j�nnitteen ja maan lis�ksi vain yksi
datapinni. K�ytt�j�nnite voidaan sy�tt�� piirille my�s datapiuhan kautta,
jolloin ainakin pitkill� matkoilla johdotuskustannuksissa s��stet��n.
Kytkent� voidaan tehd� tietokoneen rinnakkais- tai sarjaporttiin muutamasta
komponentista koostuvan adapterin avulla. Sarjaporttiin liitett�v�n
adapterin kytkent�kaavio l�ytyy alla olevasta osoitteesta. Anturin (tai
antureiden) arvon lukeminen tapahtuu omalla ohjelmalla, joita l�ytyy netist�
useit�. Itse pid�n parhaana Nexuksen Digitemp-ohjelmaa. Piiri on pakattu
transistoria muistuttavaan kolmijalkaiseen TO-92-koteloon, joten piirin
valaa helposti epoksilla pieneen metalliputkeen tai vastaavaan. Piirin
suojaaminen kosteudelta on muuten t�rke��, koska t�ll�kin alueella on usein
valitettu DS1820:n l�mp�tilan "valumisesta". Antureita voidaan kytke� my�s
useita samaan adapteriin rinnan ensimm�isen anturin kanssa. DS1820-anturin
tarkkuus on +/- 0.5C ja mittausalue -55C - 125C. Hintaa piirill� on
ostopaikasta riippuen n. 50-80 mk.


4) L�hes vastaavanlainen l�mp�tila-anturi voidaan tehd� Nationalin
LM75-piirill�, joka perustuu I2C-v�yl��n. Liikenn�inti tapahtuu kahdella
datalinjalla: kellolla ja datalla. LM75 liitet��n yleens� rinnakkaisporttiin
omalla adapterillaan, joka l�ytyy piirin datalehdest�. My�s LM75 piirej�
voidaan liitt� useita samaan v�yl��n, muuttamalla piirin osoitetta.
LM75-piirin k�ytt�� rajoittava tekij� on johdon pituus ja suhteellisen huono
tarkkuus. LM75 ei v�ltt�m�tt� ole kovin hyv� ratkaisu, mutta jos k�ytet��n
muitakin I2C-v�yl��n menevi� piirej�, niin LM75:n k�ytt�minen on
luonnollinen vaihtoehto. Tarkkuus piirill� on +/- 2C ja mittausalue -55C -
100C. Hintaa piirill� on n. 20-40 mk.


5) Todellista tarkkuutta haluava tai rakentelusta pit�v� voi rakentaa
l�mp�mittarinsa my�s ihan palasista. Laadukas l�mp�mittari voisi koostua
esimerkiksi Nationalin LM135-anturista, operaatiovahvistimesta ja Maximin
MAX187-sarjamuotoisesta A/D-muuntimesta. Toinen vaihtoehto voisi perustua
Analog Devicesin AD590-anturiin, AD580-j�nnitereferenssiin, AD524-opariin ja
vaikkapa MAX187-A/D-muuntimeen. Eritt�in laadukas vaihtoehto, mutta vaatii
ty�t� ja taitoa. Tarkkuus riippuu k�ytetyist� komponenteista, mutta hakkaa
varmasti digitaaliset vaihtoehdot.


6) Joku muu, malleja on varmaan satoja.

T�ss� nyt tuli k�yty� l�pi potentiaalisimmat vaihtoehdot, joista kannattaa
valita k�ytett�v� tapa vaatimusten mukaan. Yleisk�ytt��n voisin suositella
DS1820-anturia.

Linkit:
http://www.saunalahti.fi/kalliala/onewire.htm
http://www.nexuscomputing.com/
http://www.saunalahti.fi/pri/
http://www.national.com/pf/LM/LM335.html
http://www.national.com/pf/LM/LM75.html
http://products.analog.com/products/info.asp?product=AD590

EA



From: Mika Penttinen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: kytkis
Date: Wed, 15 Mar 2000 22:42:11 +0200
Organization: Helsinki University of Technology
Lines: 19
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: st6-15.tky.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: nntp.hut.fi 953152927 15182 130.233.28.15 (15 Mar 2000 20:42:07 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 15 Mar 2000 20:42:07 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.72 [en] (Win98; U)
X-Accept-Language: en



joona savolainen wrote:
> 
> millasen kytkiksen tarvii tietokoneesee pistett�v�� l�mp�mittariin.

Helposti l�mp�mittarin saa uusiin emolevyihin, kun monissa on jo
valmiina paikka. Eli jos emollasi on paikka l�mp�ilmaisimelle (RT
header tms.), niin ostat siihen sopivan termistorin ja homma on sill�
selv�. Softankin saa valmiina. Esim. Abitin BM6 emoilla paikan nimi on
RT2 header, ja siihen tulee 10k termistori. Hintaa pari markkaa. Se on
tietysti tarkoitettu kotelon sis�l�mp�tilan mittaamiseen, mutta mik�
est�� vet�m�st� vaikka kilometrin kaapelia (paitsi ehk� kaapelin
resistanssi).

-- 
Mika Penttinen            Servin-Maijan Tie 6 A 15      02150 ESPOO 
[email protected]       http://www.hut.fi/~mjpentt2     040-5833148
...famous last words:  .....No, I have to set THAT jumper!

From: [email protected] (Saastamoinen Vesa)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Patterin tyhjyys
Date: 16 Mar 2000 15:52:56 GMT
Organization: TTKK
Lines: 35
Distribution: sfnet
Message-ID: 
Reply-To: [email protected]
NNTP-Posting-Host: lehtori.cc.tut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: baker.cc.tut.fi 953221976 27605 130.230.10.20 (16 Mar 2000 15:52:56 GMT)
NNTP-Posting-Date: 16 Mar 2000 15:52:56 GMT
User-Agent: slrn/0.9.5.4 (UNIX)

Jonne  kirjoitti:
>P�yd�ll�ni py�rii ihan s**tanasti 1,5V sormi pattereita ja koska testeri
>paristot ovat kalliimpia niin niit� p�yd�ll� ei ole. Nyt haluaisin tiet��
>ett� pystyynk� valmistamaan laitteen joka mittaa patterin tyhjyyden.
>Samallainen olisi my�s hyv� D-koon paristoissa. Ja Antakaa kunnon ohjeet, en
>ole kovin taitava.
>
>-Jonne
>
Pariston tyhjyys selvi�� oikosulkumittauksella. Amppeerimittarin piuhat
vain pariston napoihin hetkeksi ja katsotaan maksimin�ytt�. H�rveli pit��
vain "klibroida", eli taulukoit eri paristotyyppien antamat virrat
t�yten�. Tuohon voi laittaa my�s pienen etuvastuksen, niin p�rj�� pienempi
�mp�rillisell� mittarilla. Bebek myy muistaakseni viisarillisia
amppeerimittareita tauluasennukseen. Samasta firmasta muoviboxi ja tuohon
tarvittavat piuhat.

    /----------------[vastus]-------             vastus=1ohm
   _                               |             tai ohuet piuhat
 |- -|                         |--------|
 |   |                         |0\    10|
 |   |                         |  \     |
 |   |                         |   ^^   |
 |___|                         |________|
   \_______________________________|


Mittarin tulee n�ytt�� jotain 0-1A, riippuen ko. mittarin sis�isest�
resistanssista. Homma onnistuu my�s yleismittarin amppeeri alueella,
kunhan valitsee sen 0-10A asteikon.
 -- 
###############################################################################
# Ennen laitteen aukaisua lue kotelon sis�pintaan #    Vesa Saastamoinen      #
# painetut aukaisuohjeet.                         #    [email protected]           #
###############################################################################

From: "Antti Teronen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: 90 asteen vaihesiirto ��nitaajuuksille?
Lines: 36
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3
Message-ID: <[email protected]>
Date: Fri, 17 Mar 2000 14:50:42 GMT
NNTP-Posting-Host: 172.21.37.181
X-Complaints-To: [email protected]
X-Trace: news2.nokia.com 953304642 172.21.37.181 (Fri, 17 Mar 2000 16:50:42 EET)
NNTP-Posting-Date: Fri, 17 Mar 2000 16:50:42 EET
Organization: Nokia

Moi !

Kyll� se vastus- ja konkkaverkko on ihan hyv�.

Katso
http://dbserv.maxim-ic.com/appnotes.cfm?appnote_number=195

Ei tule mekaanisesti isoa kun vastus/konkka h�ss�kk� tehd��n
pintaliitoskomponenteilla..


-Antti

Jukka Pappinen wrote in message <[email protected]>...
>Virittelen vaiheistusmenetelm�ll� toimivaa SSB-
>l�hetint�. Siihen tarvitsen konstin jolla tehd�
>tarkka 90 +- 1 asteen vaiheensiirto 300 Hz - 3000 Hz
>��nitaajuuksille.
>
>Kirjallisuudessa on esitetty parista tusinasta vastuksia
>ja konkkia tehty kytkent�, mutta se tuntuu jotenkin
>"low-tech" -ratkaisulta... Ja lis�ksi siit� tulee
>mekaanisesti aika suuri.
>
>Olisiko mit��n nykyaikaista tapaa saada moinen
>efekti aikaan?
>
>- Jukka
>--
>Jukka Pappinen
>[email protected]
>
>
>



From: [email protected] (Arto Niskanen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Suojaamattomat kaiuttimet ja monitori
Date: 20 Mar 2000 06:14:34 GMT
Organization: Oulu Polytechnic, Institute of Technology
Lines: 42
Distribution: sfnet
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: rhea.otol.fi
X-Newsreader: TIN [version 1.2 PL2]

Arttu =?ISO-8859-1?Q?Hein=E4l=E4?= ([email protected]) wrote:
: Lauri Heikkil�  wrote:
: > Voiko suojaamattomien kaiuttimien magneettikentt� aiheuttaa jotain
: > pysyv�� vahinkoa monitorille, vaikka kuvassa ei v��ristymi�
: > esiintyisik��n? K�sitykseni mukaan magneettikent�n ei pit�isi aiheuttaa
: > mit��n pysyv�� haittaa, mutta ajattelin silti varmistaa asian.

: Kokemuksien mukaan riitt�v�n voimakkaalla magneettikent�ll� 
: (esim. 10" bassoelementi ruutuun kiinni) saa kuvaan melko 
: pysyvi� v��ristymi�. Ei auta demagnetointin�pp�imen r�psyttely...

Huomattakoon, ett� PTC:ll� toteutettu demagnetointipiiri on
toimintakykyinen vain silloin, kun PTC on kylm�, eli demagnetointikertojen
v�lill� pit�isi olla aikaa mielell��n ainakin
varttitunti. TV-korjauspiireiss� kaveri puhuu kokemuksen syv�ll�
rinta��nell� puolesta tunnista.

Jos demagnetointi on tehty muovikondensaattoriperiaatteella, se lienee
toimintakykyinen jo muutama sekunti laakin j�lkeen.

Mitenk� n�m� erottaa? PTC:ll� tehty eli verkkotaajuinen demagnetointi on
toiminnassa muutaman sekunnin, jonka ajan kuva v�risee. Jos monitori/TV
laitetaan kylmilt��n p��lle, tapahtumaa ei n�e, koska se tapahtuu ennen,
kuin kuvaputken katodi on tarpeeksi kuuma. Muovikondensaattorilla tehty on
suurempitaajuinen, taajuuden m��r�� demagnetointikelan induktanssi ja
kondensaattorin kapasitanssi. LC-resonanssipiiri siis. Sen toiminnan
huomaa kuvassa ehk� pikku v�l�hdyksen� ja mahdollisten pahojen
v�rivirheiden poistumisena.

Miksik�h�n muovikondensaattorilla tehty� demagnetointia ei suosita?
+yst�v�llisempi s�hk�verkolle
+nopeammin toimintakykyinen laakin j�lkeen
+ei kalliimpi, kuin PTC:ll� tehty (PTC <-> x �F:n muovikondensaattori ja x
 kohmin vastus)
+ei aiheuta s�ik�ytt�v�� suojapeltien r�m�hdyst�

-A

--
Tytt�yst�v�n suusta kuultua: "V��rin p�in, insin��ri!"



From: Mika Iisakkila 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Videomiksausta
Date: 20 Mar 2000 09:52:54 +0200
Organization: Mila Kajas Appreciation Society
Lines: 19
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: saukko.pingrid.fi
X-Newsreader: Gnus v5.4.65/Emacs 19.34

Antti Alhonen  writes:
> Pystyyk� kahta tai useampaa videokuvaa miksaamaan helposti?

Ei, elleiv�t ne ole v�riapukantoaalloltaan (havaitsemasi ongelma a) ja
synkronoinniltaan (havaitsemasi ongelma b) t�sm�lleen samassa tahdissa.
Silloin kun n�in on, ne voi tosiaankin vain summata sopivassa
suhteessa toisiinsa juovan aktiivisen osan (kuvainformaatio) osalta;
synkronointia ja pursketta ei yleens� summata, vaan generoidaan
uusiksi, tai otetaan suoraan jostain referenssisignaalista.

Ammattivideovehkeet saa ruuvattua tahtiin ulkoisen referenssivideon
mukaan ("genlock in" tai "ref video"), muita yleens� ei mitenk��n.
On toki olemassa jotain himppavimppatasoisiakin kuvamiksereit�, jotka
osaavat sis��nrakennettujen synkrojen/TBC:den ansiosta miksata my�s
tahdistamattomia l�hteit�, mutta tonneja nekin maksavat.
-- 
|---------------liian v�h�n--------------------------|----sopivasti----|-liikaa

                       http://www.hut.fi/u/iisakkil/

From: "Eero Alkkiom�ki" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: PC printteri portti
Date: Fri, 24 Mar 2000 15:27:36 +0200
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 21
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mdclxxviii.hdyn.saunalahti.fi
X-Trace: tron.sci.fi 953904466 19050 195.197.41.178 (24 Mar 2000 13:27:46 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 24 Mar 2000 13:27:46 GMT
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MIMEOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


LuuKone kirjoitti viestiss� <[email protected]>...
>mist�s nastasta saisi hyvin otettua 5V ulos ilman mit��n ohjelmoimis
>h�rdelli�
>jolla voisi virroittaa muutaman piirin ja ledin vai l�ytyyk� suoraan
>joku nasta "out +5V"

Nykyisist� kirjoitinporteista h�din tuskin l�htee 2-3mA, joten piirin t�ytyy
olla todella v�h�n kuluttava. Joissain antiikkisissa XT-koneissa olen n�hnyt
rinnakkaisportteja, joista l�htee jopa 50mA, mutta nyky��n jotkut emolevyt
eiv�t suostu toimimaan edes kirjoittimen kanssa. +5V kannattaa ottaa jostain
muusta liittimest�, esimerkiksi paljon k�ytetyst� n�ppisliittimest�.
Uudemmissa ATX-koneissa, joissa ei ole perinteist� DIN-liitint�, niin
j�nnitett� voi ottaa esimerkiksi PS/2-liittimest� tai sarjaportista. Suuria
virtoja haluttaessa kannattaa vet�� johdot koneen ulkopuolelle powerista.
Yksi k�yt�nn�llinen ratkaisu virittelij�ille on banaaniliittimien rungot
koneen takalevyss�, joihin on johdotettu +12 ja +5 volttia.

EA



Sender: [email protected]
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Loisteputken rikkoutuminen
Mail-Copies-To: never
X-URL: http://www.iki.fi/om/
X-Face: 'g'S,X"!c;\pfvl4ljdcm?cDdk<-Z;`x5;YJPI-cs~D%;_<\V3!3GCims?a*;~u$
Lines: 24
X-Newsreader: Gnus v5.6.45/XEmacs 21.1 - "Arches"
Date: Tue, 28 Mar 2000 16:28:36 GMT
NNTP-Posting-Host: 212.213.170.41
X-Trace: read2.inet.fi 954260916 212.213.170.41 (Tue, 28 Mar 2000 19:28:36 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Tue, 28 Mar 2000 19:28:36 EET DST
Organization: Sonera corp

[email protected] (orson) writes:

> Mik� loisteputkessa hajoaa, kun se menee rikki? Vastausta ei yll�tt�en l�ydy
> http://www.hut.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.elektroniikka/sahkoverkko.html#valaistus

http://www.misty.com/~don/f-lamp.html#ioi4

What Happens when Fluorescent Lamps Wear Out?
(From: Charles R. Sullivan ([email protected]).) 

The usual failure mode is depletion of the emission mix on the
filaments. Then they do not emit electrons, and the arc can't be
sustained. Unless the ballast supplies a high enough voltage that very
high field can be set up near the electrode. Then the ions bombarding
the electrode have a high enough energy to knock electrons out of the
metal even with no emission mix, or to heat the metal to the point it
emits electrons. The high field is also sufficient to ionize the argon
fill gas---normally only mercury is ionized. The argon radiation is of
a more purple color. That is probably what you see.
-- 
   /* * * Otto J. Makela  * * * * * * * * * * * * * * * */
  /* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 2040 64652, ICBM: 60N 25E */
 /* Mail: Mechelininkatu 26 B 27,  FIN-00100  Helsinki,  FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */

From: [email protected] (Olli Tapio Jarvinen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Loisteputken rikkoutuminen
Date: 28 Mar 2000 20:16:27 GMT
Organization: Oulu Polytechnic, Institute of Technology
Lines: 12
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: rhea.otol.fi
X-Newsreader: TIN [version 1.2 PL2]

orson ([email protected]) wrote:
: Mik� loisteputkessa hajoaa, kun se menee rikki? Vastausta ei yll�tt�en
: l�ydy

Kokeileppa seuraavaa:

http://www.sci.fi/~amint/loistepu.htm

-- 
        Olli J�rvinen        kirjoita:  [email protected]
                             soita:     040 555 0624
                             lue:       www.sci.fi/~amint

From: [email protected] (Olli Tapio Jarvinen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Loisteputken rikkoutuminen
Date: 29 Mar 2000 10:47:09 GMT
Organization: Oulu Polytechnic, Institute of Technology
Lines: 35
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: rhea.otol.fi
X-Newsreader: TIN [version 1.2 PL2]

Hilikka ([email protected]) wrote:

: Olipas hyv� selostus loisteputkesta .Anut asia joka j�i vaivaamaanoli:
: mist� sytytin "tiet�� " putken syttyneen ja osaa hehkuilta s�hk�n
: sulkea?

Sytyttimen toiminta meni jotenkin n�in:

Sytyttimessa on lahella toisiaan olevat kaksi "lusikkaa" jotka
levossa eivat kosketa toisiaan. Kun j�nnite kytket��n
virtapiiriin, lusikoitten v�lille tulee 230 V verkkoj�nnite joka
aikaansaa sytyttimess� olevassa kaasussa hehkupurkauksen, joka
vuorostaan l�mmitt�� kaasua ja lusikoita, jotka kaiken lis�ksi
on tehty bimetallista. Lusikat taipuvat ja koskettavat toisiaan
jolloin virta alkaa kulkea piirissa ja siis vasta t�ss�
vaiheessa hehkut alkaa l�mmet�. Samalla kuitenkin hehkupurkaus
loppuu, ja parin sekunnin p��st� sytytin on j��htynyt sen
verran ett� lusikat irtoavat toisistaan. Nyt virta katkeaa
yht�kki�, jolloin kuristimen (eli kelan) vaikutuksesta
syntyy putken p�itten v�lille j�nnitepiikki joka sytytt��
putkeen s�hk�purkauksen. Kun itse putki on syttynyt, eli
virta kulkee sen l�pi, niin putken p�itten v�linen j�nnite -- ja
samalla sytyttimen yli vaikuttava j�nnite -- on paljon pienempi
kuin verkkoj�nnite, mik� ei riit� aiaheuttamaan sytyttimess�
uutta hehkupurkausta.

Valon palaessa sytytin on siis auki, ja jos sinulla on valaisin
josta sytyttimen pystyy irrottamaan irrottamatta putkea, voit
ottaa sen irti lampun palaessa, eik� lamppu siit� sammu.


-- 
        Olli J�rvinen        kirjoita:  [email protected]
                             soita:     040 555 0624
                             lue:       www.sci.fi/~amint

From: "Eero Alkkiom�ki" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: 12v moottori.and query!
Date: Thu, 30 Mar 2000 20:25:47 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 16
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mmdccclxviii.hdyn.saunalahti.fi
X-Trace: tron.sci.fi 954436971 10303 195.197.45.168 (30 Mar 2000 17:22:51 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 30 Mar 2000 17:22:51 GMT
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


matti.virta kirjoitti viestiss� ...
>Mik�h�n olisi tuon bebekin moottorin tilaus no: tai tyyppi tai muita
>kohdennus tietoja ettei tule tilattua heikompia niin ja Mit� hy�ty�
>tuosta PWM s��d�st� on noihin DC-moottoreihin S��st��k� s�hk�� akusta?
>ajaako pienemm�ll� virralla? vai pelkk� nopeuden s��t�?

PWM-s��d�n ideana muuttaa pulssin leveytt�, jolloin moottorin nopeutta
voidaan s��t�� ilman ett� momenttia menetet��n oleellisesti. Hy�tysuhde
PWM-s��timiss� on siis eritt�in hyv�. Py�rint�nopeuden m��r�� pulssisuhde,
joka ilmoitetaan yleens� prosenteina. Yksinkertainen PWM-s��din voidaan
tehd� esim. mikro-ohjaimella ja sopivalla logic-level fetill�.

EA



From: "Arto M�kynen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: 12v moottori.
Lines: 13
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2014.211
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2014.211
Message-ID: 
Date: Fri, 31 Mar 2000 00:34:33 +0300
NNTP-Posting-Host: 212.38.238.31
X-Trace: uutiset.nic.fi 954452260 212.38.238.31 (Thu, 30 Mar 2000 19:37:40 GMT)
NNTP-Posting-Date: Thu, 30 Mar 2000 19:37:40 GMT
Organization: NIC Tietoverkot Oy - NIC Data Networks Ltd.

Wexon kaupittelee l�hes inhimillisen hintaisia
"ammattilais tyylin"  DC-moottoreita.
Katso: http://www.wexon.fi/index5.htm
hinnat mistaakseni jotain 300...3000mk
Kannattaa harkita, jos sovelluksellesi tulee paljon
k�ytt�tunteja.

-Artsi-

> Mist� saisi vahvoja 12voltin ja 1,5amppeerin vahvoja moottoreita.
>



From: "Ilkka Maatta" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Satelliittikuvien vastaanotto PCll�
Date: Thu, 6 Apr 2000 07:44:17 +0300
Lines: 12
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: gw1.hel.fi
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2014.211
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2014.211


> Muistaako kukaan mik� mikrobitin numero ja vuosi oli kyseess�??
> > Aikoinaan oli MikroBitiss� ohjeet siihen miten vastaanottaa
reaaliaikaista
> > satelliittikuvaa mustavalkoisena tietokoneelle, nyt vaan kun en

http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/tekokuut/ssu.html


My�s linkiss� on aiheesta hy�dyllist� infoa.



From: Pekka Ritamaki 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Kaksisuuntainen rinnakkaiskaapeli
Date: Fri, 07 Apr 2000 17:53:55 +0300
Organization: PROBYTE
Lines: 29
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mcclxv.hdyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: tron.sci.fi 955119288 11779 195.197.40.65 (7 Apr 2000 14:54:48 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 7 Apr 2000 14:54:48 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.7 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en



Mika Iisakkila wrote:
> 

> > "perinteiseen"rinnakkaiskaapeliin verrattuna vai onko itse kaapeli
> > t�ysin samanlainen?
> 
> Mm. paremmat suojaukset ja muu rakenne (olisiko kierretyt parit

Kiinalaiset ovat keksineet tehd� halvempia rinkkaisporttikaapleita
j�tt�m�ll� "turhat" k�ttely- ja 
maadoitusjohdot pois.
Kun HP- alkoi myyd� uusia rinnakaisporttitulostimiaan (LaserJet 5 ->),
niin nep� eiv�t toimineneetkaan
n�iden edullisten kaapelien kanssa. Siksi HP nyky��n vaatii, ett�
kaapelit pit�� olla kaksisuuntaisia 
eli kaikki jodhot pit�� olla kytketyt. 

Tietysti voisi ajatella, ett� HP toimittaisi sellaisen ihmeellisen
kaapelin kirjoittimen mukana,
mutta se on tietysi liikaa vaadittu.

Pekka 
-- 
���`����,��,����`����,��,�
Pekka Ritamaki, Probyte Oy Microprocessor software & hardware design
Nirvankatu 31, 33820 TAMPERE, FINLAND http://www.sci.fi/~pri
tel: Int. 358-3-2661885 fax: Int. +358-3-2661886 email:[email protected]

From:  (Tomi T. Salo)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Ledivalaisin
Date: 09 Apr 2000 09:07:46 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, CS lab
Lines: 27
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: jt3-354.tky.hut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=""
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: midnight.cs.hut.fi 955240674 2955600 255.255.255.255 (9 Apr 2000 00:37:54 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 9 Apr 2000 00:37:54 GMT
User-Agent: Gnus/5.0803 (Gnus v5.8.3) XEmacs/20.4 (Emerald)

        Lueskelinpa t�ss� p�iv�n� muutamana HP:n superkirkkaiden ledien 
        datalehdyk�it� ja siell� ilmoittivat lediens� (keltaisten)
        tuottavan valoa 500 lm/W. Vertailun vuoksi: hehkulamput tuottavat
        10-20 lm/W ja kaasupurkauslamputkin yleens� alle 100 lm/W. 
        Lis�ksi kun Elfalta sai 50 sopivaa ledia alle 150 markalla
        niin p��tin ihan akateemisesta mielenkiinnosta suunnitella
        ja rakentaa 5 watin ledivalaisimen.
        http://www.ttsalo.iki.fi/~ttsalo/ledilamppu/

        Teoriassa tuon vehkeen pit�isi siis tuottaa reippaasti enemm�n 
        valoa kuin mit� tavallisesta taskulampusta l�htee. Kyll� se 
        tuntuisi k�yt�nn�ss�kin niin olevan, mutta mutta.... Ledeiss�
        oli 12 asteen valokiila ja kun ne kuitenkin osoittavat v�h�n
        sinne sun t�nne, niin k�yt�nn�ss� valaisimen valokiila on
        ennemminkin 24 astetta, ja noin leve�ss� kiilassa ei riit�
        valoa kovin kauas. No, ainakin tuo kiila on t�ysin tasainen,
        ja kyll� tuon kanssa on mukavampi kulkea pime�ss� mets�ss� kuin
        tavallisen taskulampun kanssa...
        Ledein� k�ytin Everlightin EL383-2UYC:ta, jonka aallonpituus 
        on 590 nm:n paikkeilla. Piti k�ytt�� HP:n ledej�, mutta
        l�hettiv�t Elfalta kuitenkin noita. 

        Kysymyksi�, kommentteja, parannusehdotuksia?

-- 
[email protected]  /  Time flies like an arrow
Tomi T. Salo  /  fruit flies like a banana

From: Juhapekka Tolvanen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka,sfnet.atk.linux
Subject: Re: Kytkent�kaavioiden piirtely� Linuxilla?
Followup-To: sfnet.atk.linux
Date: 10 Apr 2000 00:03:51 +0300
Organization: The Wretched
Lines: 33
Distribution: sfnet
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: verso.st.jyu.fi
NNTP-Posting-User: juhtolv
X-Face: |bM2[VXE?,*';/@-q/,4ruM.#?sv$l[}lR3R$X9TBUK3#@]y4t=!/P5oPwf8c#854(SjRE{~##3"@1:k>b+u{,1q^4gd`I:OlS!_ICjT/HFG5kYW99kn(235F34gY)s]rj,9X=I6
X-URL: http://www.jyu.fi/~juhtolv
X-Newsreader: Gnus v5.6.45/XEmacs 21.1 - "20 Minutes to Nikko"


[email protected] (Juhana Sadeharju) writes:

> Mik� olisi hyv� ohjelma kytkent�kaavioiden piirtelyyn Linuxissa?

Debianin mukana tulee jotain:

http://www.debian.org/Packages/frozen/electronics/

Laita ton frozenin tilalle stable, jos k�yt�t Debian Slinkki�.

> Kokeilin xcircuit-ohjelmaa, mutta en l�yt�nyt siit�
> tallennustoimintoa.

Haloo? Tohon auttaa varmaan RTFM.
 
> Miss� olikaan luettelo Linuxin tieteellisist� ohjelmistoista?

http://sal.kachinatech.com/
http://sal.jyu.fi/

> Ja mik� olikaan
> paras Linux-linkkikokoelmasivu?

http://www.linuxlinks.com/
http://www.jyu.fi/~juhtolv/hotlist/linux.html

-- 
Juhapekka "naula" Tolvanen * * U of Jyv�skyl� * * * [email protected]
http://www.cc.jyu.fi/~juhtolv/ * * * * " STRAIGHT BUT NOT NARROW !! " 
---------------------------------------------------------------------
"M� vihaan kaksoisleukoja joista kasvaa kaksinaamaisia ohari-olleja.
En p��st� sikaa p�yt��ni, en sy�m��n enk� paistiksi."     Ismo Alanko

From: [email protected] (Pekka Manninen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka,sfnet.atk.linux
Subject: Re: =?iso-8859-1?Q?Kytkent=E4kaavioiden_piirtely=E4?= Linuxilla?
Date: 9 Apr 2000 21:30:23 GMT
Organization: Tampere University of Technology
Lines: 20
Distribution: sfnet
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: assari.cc.tut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: baker.cc.tut.fi 955315823 28229 130.230.10.21 (9 Apr 2000 21:30:23 GMT)
NNTP-Posting-Date: 9 Apr 2000 21:30:23 GMT
User-Agent: slrn/0.9.5.4 (UNIX)

In article <[email protected]>, Juhana Sadeharju wrote:
>Mik� olisi hyv� ohjelma kytkent�kaavioiden piirtelyyn Linuxissa?
>Kokeilin xcircuit-ohjelmaa, mutta en l�yt�nyt siit� tallennustoimintoa.

Dia tuntuu hyv�lt� erilaisten kaavioiden piirtelyyn.
Elektroniikkaankin n�ytt�� l�ytyv�n 26 valmista kuvaketta.
http://www.lysator.liu.se/~alla/dia

>Ohjelmasta pit�isi l�yty� sellainen ominaisuus, ett� kun liikutan
>jotakin osaa, tulisi johdinten liikkua osan mukana. Kokeilin xfig-ohjelmaa,
>mutta siin� ei kai ole t�t� mainittua ominaisuutta.

Dia hoitaa tuon kivasti.

>Miss� olikaan luettelo Linuxin tieteellisist� ohjelmistoista?

http://sal.jyu.fi/index.shtml

-- 
Pekka Manninen

From: [email protected] (Pekka Manninen)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka,sfnet.atk.linux
Subject: Re: =?iso-8859-1?Q?Kytkent=E4kaavioiden_piirtely=E4?= Linuxilla?
Date: 9 Apr 2000 22:19:24 GMT
Organization: Tampere University of Technology
Lines: 19
Distribution: sfnet
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: assari.cc.tut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: baker.cc.tut.fi 955318764 28229 130.230.10.21 (9 Apr 2000 22:19:24 GMT)
NNTP-Posting-Date: 9 Apr 2000 22:19:24 GMT
User-Agent: slrn/0.9.5.4 (UNIX)

In article <[email protected]>, Juhana Sadeharju wrote:
>Mik� olisi hyv� ohjelma kytkent�kaavioiden piirtelyyn Linuxissa?
>Kokeilin xcircuit-ohjelmaa, mutta en l�yt�nyt siit� tallennustoimintoa.

File -> "Write Xcircuit PS (W)"

Tehdyn tiedoston lukeminen joko "Read Xcircuit File" tai
"Import Xcircuit PS". Molemmat tuntuvat toimivan.

Oliko vaikeaa? Tosin my�nnett�k��n, ett� sanamuoto poikkeaa hieman
"Open":sta ja "Save":sta, mutta kyll� noista pit�isi toiminnon tarkoitus
tulla hyvin selville.

Jos ihmettelet viel�, mist� l�ytyy tulostuskomento, niin ainakin
PostScripti� ymm�rt�v�t printterit sy�v�t halukkaasti kyseisell� 
ohjelmalla tallennettuja tiedostoja.

-- 
Pekka Manninen

From: [email protected] (Juhana Sadeharju)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka,sfnet.atk.linux
Subject: Re: =?iso-8859-1?Q?Kytkent=E4kaavioiden_piirtely=E4?= Linuxilla?
Date: 10 Apr 2000 14:12:19 GMT
Organization: University of Tampere, Finland
Lines: 30
Distribution: sfnet
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: kielo.uta.fi
X-Trace: baker.cc.tut.fi 955375939 16493 153.1.1.10 (10 Apr 2000 14:12:19 GMT)
NNTP-Posting-Date: 10 Apr 2000 14:12:19 GMT
X-Newsreader: trn 4.0-test63 (15 March 1998)

In article ,
Pekka Manninen  wrote:
>In article <[email protected]>, Juhana Sadeharju wrote:
>>Mik� olisi hyv� ohjelma kytkent�kaavioiden piirtelyyn Linuxissa?
>>Kokeilin xcircuit-ohjelmaa, mutta en l�yt�nyt siit� tallennustoimintoa.
>
>File -> "Write Xcircuit PS (W)"
>
>Tehdyn tiedoston lukeminen joko "Read Xcircuit File" tai
>"Import Xcircuit PS". Molemmat tuntuvat toimivan.
>
>Oliko vaikeaa? Tosin my�nnett�k��n, ett� sanamuoto poikkeaa hieman
>"Open":sta ja "Save":sta, mutta kyll� noista pit�isi toiminnon tarkoitus
>tulla hyvin selville.

No ei mulle v�l�ht�nyt, ett� PS:�� k�ytet��n tuolla tavalla erilailla.
Ehk� ohjelman tekij�n olisi pit�nyt skarpata tuossa kohtaa ja vaikka
erikseen mainita moisesta oudosta tavasta Write-komennon yhteydess�.
K�vin kyll� aikoinaan Write dialogissa, mutta kun siell� oli
printtaukseen liittyvi� kentti�, totesin tulleeni v��r��n paikkaan.

Jos pidett�isiin kilpailu huonoimmasta k�ytt�liittym�st�, ilmoittaisin
xcircuitsin kilpailuun.  :-)

L�ysin my�s geda-nimisen ohjelman (http://www.geda.seul.org/,
ftp://ftp.geda.seul.org/pub/geda/devel/20000220/).
En pysty kokeilemaan sit� viel� v�h��n aikaan, joten ihan tiedoksi
vain. Ainakin se vaikuttaa lupaavalta projektilta.

Juhana

Message-ID: <[email protected]>
Date: Mon, 10 Apr 2000 08:23:15 +0300
From: Kurt =?iso-8859-1?Q?St=E5hle?= 
Organization: University of Turku
X-Mailer: Mozilla 4.7 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en
MIME-Version: 1.0
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: USB-B liittimen nastat?
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
NNTP-Posting-Host: paja.kt3.utu.fi
X-Trace: 10 Apr 2000 08:23:15 +0200, paja.kt3.utu.fi
Lines: 13

Tony Glader wrote:
> 
> Ep�toivoinen USB-B liittimen datalehden etsint� ei tuottanut tulosta. Mist� se l�ytyisi? L�hinn� kiinnostaa
> "PCB-printti", eli mik� t�pl� on mik�kin signaali...
> 


T�st� voisi olla apua:

http://www.ti.com/sc/docs/msp/usb/spec/spec1.htm
-- 

Kurt St�hle

From: "Eero Alkkiom�ki" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: ssavi-salaus
Date: Tue, 11 Apr 2000 16:59:24 +0300
Organization: SAUNALAHDEN SERVERIN asiakas
Lines: 13
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: mmmxv.hdyn.saunalahti.fi
X-Trace: tron.sci.fi 955461347 15764 195.197.46.15 (11 Apr 2000 13:55:47 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 11 Apr 2000 13:55:47 GMT
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


jljljljlj kirjoitti viestiss� ...
>toimiiko maxidecoderin eri versiot?vai joku muu.  netiss� on kaikenlaisia
>kyh�elmi� mutta mik� on se oikea.vinkkej� otetaan vastaan. kiitos.

SSAVi ja Maxi ovat kaksi aivan erilaista salausmenetelm��n. Yleisesti Maxia
saa vaikka mink�laisena kytkent�n� ja sellainen on helppo itsekin tehd�,
mutta SSAVI on paljon vaikeampi. Toki SSAVI koodaukseenkin l�ytyy linkki,
mutta paljon rakentelua ja rahaa tuollainen vaatii.

EA



From: "Jukka" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Itsetehty IR-vastaanotin bugaa :(
Lines: 57
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.1
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3
Message-ID: <8P%[email protected]>
Date: Wed, 12 Apr 2000 17:33:44 +0300
NNTP-Posting-Host: 212.38.227.183
X-Trace: uutiset.nic.fi 955550020 212.38.227.183 (Wed, 12 Apr 2000 12:33:40 GMT)
NNTP-Posting-Date: Wed, 12 Apr 2000 12:33:40 GMT
Organization: NIC Tietoverkot Oy - NIC Data Networks Ltd.

Hei,

rakensin tuossa v�h�n aikaa sitten IR-vastaanottimen
joka menee tietokoneen sarjaporttiin (paranneltu versio
MikroBitin vastaavasta, kuva l�ytyy osoitteesta
http://www.antenet.fi/irassistant/burstschema.gif ),
mutta toimivuudessa on ongelmia, enk� tied� johtuuko
softasta vai itse piirist�.

Kun testaan SerialWatcherilla mit� kaukos��timest� koneelle
tulee, niin samaa nappia painettaessa voi data vaihdella
tyyliin:

1. 0 120 0 30 120 62 15 120
 62 15 120 62 0 120 62 15 120 62 15 120 0 30 120 62 15 120 62 15 120 62 15
192 120 62 15 120 62 15 192 120 62  0 0

2. 0 124 0 31 124 62 143 124 62 143 124 62 0 120 62 143 120 62 143 120 0 31
124 62 143 124 62 143 124 62 15 192  120 62 143 120 62 15 192 124 62 0 0

Kun COM-portin v�yl�nopeutta nostaa, niin porttiin
tulee pelkki� nollia, nopeutta laskettaessa rupeaa
jumittamaan.

IRAssistantin ja burst-ohjaimen kanssa kaukos��timen nappeja
voi assignata vaikka Winampille, mutta sitten painettaessa
ei kuitenkaan tapahdu mit��n. Burst.txt n�ytt�� saaneensa
seuraavanlaisia signaaleita:

ID:1
Name:ShtDwn
Pulse:0101111111110111111101111111110110011010110010100000000000000000000000
000000000000000000000000000000
ID:2
Name:Mute
Pulse:0101111111110111111101111111011001111110010100000000000000000000000000
000000000000000000000000000000
ID:3
Name:Up
Pulse:0101111111110111111101111111101011111010111010000000000000000000000000
000000000000000000000000000000
jne.

Remote Selector ei tue t�t� piiri�, mutta sill�kin pystyy
toteamaan ett� jotain on pieless�. Assignasin ensimm�iseksi
Play-n�ppyl�n, joka jopa toimi RealMagicin DVD Stationissa.
Mutta sitten kun yritt�� m��ritt�� seuraavaa nappulaa,
niin saa valituksen, ett� kyseinen nappula muka olisi
jo m��ritelty sille Playlle. :(

Olisin eritt�in kiitollinen jos joku osaisi auttaa, tai
edes ehdottaa jotain toimenpiteit�.

-Jukka
[email protected]



X-Originating-Host: 193.64.69.176
Organization: http://www.remarq.com: The World's Usenet/Discussions Start Here
Subject: Re: UPS:n liit�nt�...
Lines: 24
From: onkelrolle 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Message-ID: <[email protected]>
Bytes: 1083
X-Wren-Trace: eHJXf35nIGohIGl2ezdTdWV1dn45cDskJicuPy0yJWQkOmMkKg==
Date: Thu, 13 Apr 2000 23:07:09 -0700
NNTP-Posting-Host: 10.0.2.36
X-Complaints-To: [email protected]
X-Trace: WReNphoon4 955692451 10.0.2.36 (Thu, 13 Apr 2000 23:07:31 PDT)
NNTP-Posting-Date: Thu, 13 Apr 2000 23:07:31 PDT

Moi!

Itse kokeilin huvin vuoksi APC:n tarjoamaa PowerChute-ohjelmaa
joka juttelee UPS:in kanssa sarjaportin kautta. Siin� on
mahdollista k�ytt�� kahta erilaista moodia l. simple tai smart
signalling. Smartmodessa UPS:i tosiaan vaihtaa tietoa PC:n kanssa
ja ohjelmaa piirt�� hienoja k�ppyr�it� akun tilasta,
kuormituksesta, verkkovirran laadusta yms. Simplemodessa ohjelma
kytt�� signaalitasoa UPS:in sarjaportista. Jos tuo W2k:n tuki ei
pelit�, imuroi mainittu PowerChute, kytke simple signalling ja
kokeile yhdist�� eri nastoja PC:n sarjaportista. Muistaakseni
sill� saa aikaiseksi kaksi eri tilaa, joko "Battery low"
tai"Shutdown". Shutdown aiheuttaa n�tin alasajon. Jotain infoa
kaapelista l�ytyy osoitteessa

http://www.hut.fi/Misc/Electronics/docs/pc/ups_monitoring.html

Nyt en ihan tarkkaan muista mutta perstuntumalla voisin sanoa
ett� kyseiset nastat DB-9 sarjaportissa ovat 4,5 ja 8.

Rolle M�ller

* Sent from RemarQ http://www.remarq.com The Internet's Discussion Network *
The fastest and easiest way to search and participate in Usenet - Free!


From: Markus Peuhkuri 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: UPS:n liit�nt�...
Date: 14 Apr 2000 12:31:29 +0300
Organization: Laboratory of Telecom technology. Helsinki Uni. of Tech, Finland
Lines: 18
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: ws18.tct.hut.fi
X-Trace: midnight.cs.hut.fi 955704689 3124844 255.255.255.255 (14 Apr 2000 09:31:29 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 14 Apr 2000 09:31:29 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.7/Emacs 20.4

>>>>> "Mika" == Mika Juvonen  writes:
   Mika> sammuta itsesi ennen kuin virrat katkeaa.  Mit� tuo UPS
   Mika> itseasiassa koneelle sanoo? (seh�n kytket��n COM-porttiin)

	Riippuu UPS:st�, hienoimmat kai kertovat mit� tahansa, mutta
	yksinkertaisimmat muistaakseni tiputtavat DTR-linjan alas.
	Katso vaikka Linuxin UPS HOWTO:sta infoa
	.  Sielt�
	pit�isi l�yty� riitt�v�sti tietoa, ett� voit kertoa
	Windowssille "juu siell� on TransUPS 007, usko pois" ja homma
	toimii :-).  (eli valitset vain sopivan "tyhm�n" UPS:n).


-- 
Markus Peuhkuri ! [email protected] ! http://www.iki.fi/puhuri/
------------------------------------------------------------------------
Arithmetic is being able to count up to twenty without taking off your
shoes.		-- Mickey Mouse

From: [email protected] (Saastamoinen Vesa)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: UPS:n =?iso-8859-1?Q?liit=E4nt=E4...?=
Date: 14 Apr 2000 20:49:58 GMT
Organization: TTKK
Lines: 31
Distribution: sfnet
Message-ID: 
Reply-To: [email protected]
NNTP-Posting-Host: lehtori.cc.tut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: baker.cc.tut.fi 955745398 209 130.230.10.20 (14 Apr 2000 20:49:58 GMT)
NNTP-Posting-Date: 14 Apr 2000 20:49:58 GMT
User-Agent: slrn/0.9.5.4 (UNIX)

Mika Juvonen  kirjoitti:
>T�ss� olen rakennellut koneeseen vesi+peltier-j��hdtytyst�, ja nyt ajattelin
>laittaa koneeseen suoja-hommia mahdollisten vikatilanteiden varalle.
>
>Tuossa katselin, niin windows 2000:sta  l�ytyy suoraan tuki UPS:ille, joka
>s�hk�katkon tullessa kertoo koneelle, ett� sammuta itsesi ennen kuin virrat
>katkeaa.
>Mit� tuo UPS itseasiassa koneelle sanoo? (seh�n kytket��n COM-porttiin)
>Tarkoituksen olisi laittaa vesikennoon l�mp�mittari, ja jos veden l�mp�
>nousee liikaa, kone sammuttaisi itsens�, ja sitten sammuisi my�s itse
>j��hdytyslaitteisto. (tuo koneen sammutus on p��ongelma)
>
Hyv� paikka kaikkia hardware-hommia varten on linux-howto. Niist� l�ytyy
yleens� linkit linuxin sorsiin, kuten t�ss� tapauksessa upsien protokollaa
hoitaviin softiin. T�t� kautta saa selville, mit� se upsi puhuu ja mit� se
haluaa vastaukseksi. Sama toimii tietysti sitten w2k(tai mink� tahansa
muun k�yttiksen kanssa).

ftp://ftp.funet.fi/pub/linux/mirrors/redhat/redhat/current/doc/HOWTOS/UPS-HOWTO

Tuolta tuntuu l�ytyv�n linkki jos toinenkin ups-asiaa. Samoin tietoa
jostain yksitt�isist� ups-liit�nn�ist�.

Tyhmimm�t upsit vain nostaa/laskee jonkun pinnin tilan kun virta katkeaa
tai akku uhkaa loppua. Lopun hoita sitten koneessa py�riv� softa, eli siis
k�yt�nn�ss� pollaa portin pinnien tilaa ja toimii sen mukaan.
 -- 
###############################################################################
# Ennen laitteen aukaisua lue kotelon sis�pintaan #    Vesa Saastamoinen      #
# painetut aukaisuohjeet.                         #    [email protected]           #
###############################################################################

From: [email protected] (Saastamoinen Vesa)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: UPS:n =?iso-8859-1?Q?liit=E4nt=E4...?=
Date: 15 Apr 2000 08:02:35 GMT
Organization: TTKK
Lines: 23
Distribution: sfnet
Message-ID: 
Reply-To: [email protected]
NNTP-Posting-Host: lehtori.cc.tut.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: baker.cc.tut.fi 955785755 9043 130.230.10.20 (15 Apr 2000 08:02:35 GMT)
NNTP-Posting-Date: 15 Apr 2000 08:02:35 GMT
User-Agent: slrn/0.9.5.4 (UNIX)

Windows NT4 helpit kertoo seuraavaa:
If the UPS device on your system can send a message if the power supply
fails, select the Power Failure Signal check box. This setting corresponds
to the CTS (clear-to-send) cable signal for the UPS serial port
connection.

If the UPS device on your system can send a warning when battery power is
low, select the Low Battery Signal check box. This setting corresponds to
the DCD (data-carrier-detect) cable signal for the UPS serial port
connection.

Next to the Remote UPS Shutdown check box, click Positive or Negative to
specify the interface voltage. To enable remote shutdown, select the
Remote UPS Shutdown check box. This setting corresponds to the DTR
(data-terminal-ready) cable signal for the UPS serial port connection.

Eli DTR pinnin tilaa muuttamalla saa koneen sammumaan. Ainakin NT4 antaa
valita aktiivisen tilan vapaasti.
-- 
###############################################################################
# Ennen laitteen aukaisua lue kotelon sis�pintaan #    Vesa Saastamoinen      #
# painetut aukaisuohjeet.                         #    [email protected]           #
###############################################################################

From: [email protected] (Petri JJ)
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Auton starttimoottori s�hk�mikroautoon
Message-ID: <[email protected]>
X-Newsreader: Forte Free Agent 1.21/32.243
Lines: 65
Date: Fri, 14 Apr 2000 14:26:00 GMT
NNTP-Posting-Host: 139.66.5.247
X-Trace: read2.inet.fi 955722360 139.66.5.247 (Fri, 14 Apr 2000 17:26:00 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Fri, 14 Apr 2000 17:26:00 EET DST
Organization: Sonera corp Internet services

H�lp�np�lp�n, s�hk�moottori voi jakaa karkeasti kahteen luokkaan
k�ytt�tarkoituksen mukaan. Jatkuva k�yntisiin ja hetkellisk�yntisiin.
Kummatkin moottorityypit suunitellaan siten ett� ne vastaavat
parhaiten tarkitustaan. Hetkellisk�yntiset, kuten starttimoottorikin
on ovat suunniteltu yleens� kest�m��n suuria virtoja pienen hetken ja 
t�ll�in moottorin fyysist� kokoa on saatu pienemm�ksi
j��hdytysominaisuuksien kustannuksella. Jatkuva k�yntiset ovat yleens�
kookkaampia (samassa teholuokassa) tarpeellisen j��hdytyksen
aikaansaamiskeksi. 

Toinen seikka on se ett� starttimoottoreissa on liukulaakerit jotka
eiv�t ole tarkoitettu miss��n nimess� jatkuvaan k�ytt��n.
Jatkuvak�yntisiss� moottoreissa k�ytet��n yleens� kuula- tai
rullalaakereita.

T�ten voitaneen sanoa ett� starttimoottori ei sovellu tarkoitukseesi
ollenkaan. Lis�ksi tulisi ongelmia py�rimisnopeuden kanssa.
Starttimoottoreiden ominaisuuksiiin kuuluu mm. rajoittamaton
kierrosnopeuden nousu (fyysiset seikat toki rajoittavat t�t� hieman),
jonka ansiosta moottori pyrkii kiert�m��n aina vain lujempaa ja
lujempaa ja jossain vaiheessa tulee vastaan laakereiden
kitkan aiheuttama kiinnileikkautuminen.

Toki sit� viritell� voi kaikenn�k�ist�, mutta n�m� aisat on hyv�
sis�ist�� onnettomuuksien varalta. Varsinkin tuo kierrosten kasvamis
probleemi voi aiheuttaa ik�vi�kin seurauksia. Raskas roottori py�rii
liian suurella nopeudella ja saavutta suurenmomentin joka ainakin
periaatteessa voisi aiheuttaa sen ett� roottori hajoittasi staattorin
ja sinkoutuisi sielt� jopa tappavalla voimalla jonnekin
stratosf��riin.

Olen kyll� itsekin kaikenmoista viritellyt mutta tuo kuulostaa jo
vaikeuksien hakemiselta. Toisaalta idea on kyll� ihan mukava
muuten, jos siihen tilalle l�ytisi vaikkapa joku muu mootori. 
Siis sellainen jossa kierrokset olisi jotenkin rajoitettu. Ja
moottorin j��hdytys edes jotenkin kunnossa.

PJJ  

On Fri, 14 Apr 2000 16:29:53 +0300, "James"  wrote:
>Moottorihan l�mpenee kun sen l�pi virtaa kohtuullisen kokoisia virtoja,
>mutta osakuormalla ja pienemm�ll� j�nnitteell� virtakin rajoituu mukavasti,
>ja l�mp��k�� ei synny niin tanakasti.
>
>"Antti Teronen"  wrote in message
>news:[email protected]...
>> Moi !
>>
>> Mahtaakohan tuo toimia kaunkin?
>>
>> Auton starttimoottori on yleens� l�mmin jo sen j�lkeen kun auto on
>> normaalisti startattu. Jos joutuu "sahaamaan" autoa k�yntiin on startti jo
>> polttavan kuuma. Sitten jos pit�isi ajaa minuutteja... niin voi olla aika
>> kovilla tuon moottorin k��mityksen eristeet.
>>
>> -Antti
>>
>> Jouni Riuttanen wrote in message <[email protected]>...
>> >Heip!
>> >
>> >Ajatus olisi askarrella s�hk�ll� toimiva "mikroauto", jolle kyyti�
>> >antaisi auton starttimoottori (ja auton akusta virtaa). Mieleni minun
>> >tekevi pist�� siihen joku s��t�pelikin, jolla voisi s��dell�
>> >kyytipuolta muullakin tavalla kuin on/off, vastukset tai
>> >potentiometrit eiv�t oikein sovi.

From: Kate Alhola 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Auton starttimoottori =?iso-8859-1?Q?s=E4hk=F6mikroautoon?=
Date: Sun, 16 Apr 2000 11:14:39 +0300
Organization: Internet Technologies Int.
Lines: 52
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: katerina.iti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: zingo.tninet.se 955876456 990 195.163.186.24 (16 Apr 2000 09:14:16 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 16 Apr 2000 09:14:16 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.7 [en] (X11; I; Linux 2.2.15-2.5.0 i586)
X-Accept-Language: en

Tomi Holger Engdahl wrote:
> 
> [email protected] (Jouni Riuttanen) writes:
> > Eik| t{h{n auta virran / j{nnitteen rajoittaminen?
> 
> Jonkunlaine py�rimisnopeutta tarkkaileva rajoituspiiri
> tuohon lienee paras. Ei pelk�ll� j�nnitteen tai virran rajoituksella
> p��st� mitenk��n pitk�lle jos moottorista halutaan edelleen
> rajoutuksen j�lkeen v�h�nkin tehoa normaalik�yt�ss� ulos.

Kun puhutaan sarja DC-moottorista joka on kytketty kiinte�ll�
suoralla v�lityksell� auton py�riin niin ei ole mit��n
pelkoa moootrin joutumisista ylikierroksille.

Siis, lyhyesti: Sarja-DC moottorissa on staattori- ja roottorik�mit
kytketty sarjaan. Roottorivirran kasvaessa kasvaa my�s staattorivirta
ja p�invastoin. Virran suuruuden taas m��r�� j�nnite ja py�rimisnopeus.
Py�rimisnopeus siis siten ett� kommuntaattori on mekaaninen hakkuri 
ja sen hakkaustaajuus roottorin induktanssiin kasvaa py�rimisnopeuden
mukaan. Taasen staattorin tuottaman kentt�magneettikentt�n voikammuuden 
alentaminen kasvattaa py�rimisnopeutta mutta alentaa samassa suhteessa
momenttia virran neli�ss�. K�yt�nn�ss� siis varsinkin 12V j�nnitteell� alka 
ylikierroksilla onna momentti aika olematon ja jos siin� on vastassa
koko automassoineen ja kitkoineen tai edes ilmassa olevat py�r�tkin 
niin eip� suurta vaaraa ole.

Toinen ehk� vakavampi ongelma tulee moottorin edusta, eli 
ilmi� toimii my�s p�invastoin. Nopeuden pienentyess� virta
tietenkin kasvaa kohti "��ret�nt�" tai tarkemmmin ottaen 
resistanssin rajoittamaa arvoa ja momentti kasvaa virran neli�ss�
( kunnes kentt� kyll�styy ). Juuri t�h�n perustuu starttimoottorin
kyky k�yynnist�� kylm� moottori pakkasessa. Virta "stall" tilassa
on satoja ampeereja. Toinen fysiikan laki kun taas sanoo
ett� olkoot momentti mik� tahanssa niin "stall" ( siis paikallaan olevan )
moottorin mekaaninen teho on nolla. 12V*300A=3.6KW joka kaikki
hukkuu l�mm�ksi siihen pieneen starttimoottorin roottoriin !!!!!

K�yt�nnm�ss� t�ss� tilanteessa ollaan iana mm liikeellel�hd�iss� 
ja jos moottori on v�h�nkin alimitoitettu tai v�lityksell� tavoiteltu 
liian kovaa nopeutta niin my�s m�en nousut ovat ogelmia.

K�yt�nn�ss� siis ennankaikkea virtaraja olisi paikallaan
ehk�p� tilap�isesti 100A, jatkuvana 50A yms.

Kate

-- 
+==================================================================+
! Kate Marika Alhola  Internet Technologies International Oy       !
! [email protected]         Phone +358 400 740701 Fax   +358 9 8138715   !
! [email protected]	      http://www.iti.fi    http://www.iki.fi/kate  !
+==================================================================+

From: "Vesa Laitinen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Auton starttimoottori s�hk�mikroautoon
Date: Sat, 22 Apr 2000 10:33:31 +0300
Organization: Tampere Telephone Plc
Lines: 22
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: raketti1-24-176.raketti.net
X-Trace: news.koti.tpo.fi 956388848 23105 212.146.24.176 (22 Apr 2000 07:34:08 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 22 Apr 2000 07:34:08 GMT
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3155.0
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3155.0


>> Ajatus olisi askarrella s�hk�ll� toimiva "mikroauto", jolle kyyti�
>> antaisi auton starttimoottori (ja auton akusta virtaa). Mieleni minun
>> tekevi pist�� siihen joku s��t�pelikin, jolla voisi s��dell�
>> kyytipuolta muullakin tavalla kuin on/off, vastukset tai
>> potentiometrit eiv�t oikein sovi.
>



Se starttimoottori voimanl�hteen� voidaan unohtaa...
Testailin yht� (skodan) ja  jo minuutin py�rimisen j�lkeen laakeripes�t
olivat kuumia ja kummallista hajua tulvi ilmoille.
Moottori ei my�sk��n py�ri takaperin eik� ilmeisestik��n lataa
jarrutettaessa kuten englantilaisen s��dinvalmistajan sivuillakin mainittiin
(eih�n sit� suomalainen usko, jos ei ole koittanut).


www.4qd.co.uk/faq/bmnc2.html#starter




From: Kate Alhola 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Auton starttimoottori =?iso-8859-1?Q?s=E4hk=F6mikroautoon?=
Date: Wed, 26 Apr 2000 21:51:54 +0300
Organization: Internet Technologies Int.
Lines: 27
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: katerina.iti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: zingo.tninet.se 956778704 26590 195.163.186.24 (26 Apr 2000 19:51:44 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 26 Apr 2000 19:51:44 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.7 [en] (X11; I; Linux 2.2.15-2.5.0 i586)
X-Accept-Language: en

Vesa Laitinen wrote:
 
> Se starttimoottori voimanl�hteen� voidaan unohtaa...
> Testailin yht� (skodan) ja  jo minuutin py�rimisen j�lkeen laakeripes�t
> olivat kuumia ja kummallista hajua tulvi ilmoille.
> Moottori ei my�sk��n py�ri takaperin eik� ilmeisestik��n lataa
> jarrutettaessa kuten englantilaisen s��dinvalmistajan sivuillakin mainittiin
> (eih�n sit� suomalainen usko, jos ei ole koittanut).

Niin, Starttimoottori on sarja-DC moottori, eli staattorin 
magnetointik��mi ja roottori on kytketty sarjaan. Samaa 
moottoria kutsutaan my�s uneversaalimoottoriksi ja se on 
hyvin yleinen verkkok�ytt�isiss� s�hk�ty�kaluissa juuri
sen takia ett� se py�rii k�ytt�j�nniteen polariteetista 
riippumatta aina samaan suntaan. Se siis toimii sek�
vaihto- ett� tasavirralla. Suunnan saa k��nnetyksi 
k��nt�m�ll� magnetointik��min suunnan p�invastaioseksi. 


Kate

-- 
+==================================================================+
! Kate Marika Alhola  Internet Technologies International Oy       !
! [email protected]         Phone +358 400 740701 Fax   +358 9 8138715   !
! [email protected]	      http://www.iti.fi    http://www.iki.fi/kate  !
+==================================================================+

From: Mika Luukkanen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Switched capasitor filter?
Date: Tue, 18 Apr 2000 07:52:01 +0300
Organization: EKE-Technoprime Ltd
Lines: 29
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: 195.218.66.35
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: tron.sci.fi 956033456 2979 195.218.66.35 (18 Apr 2000 04:50:56 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 18 Apr 2000 04:50:56 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.51 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en



Jukka Pappinen wrote:
> 
> K�sitin, ett� otsikon mukaisella konstruktiolla olisi mahdollista
> tehd� suodatin, jonka keskitaajuus olisi tarkasti s��dett�viss�.
> 
> �ly ei vain niin paljon raksuta, ett� tajuaisin miten tuo toimii.
> Osaisiko joku selitt�� niin ett� tyhm�kin ymm�rt��?
> 
> - Jukka
> --
> Jukka Pappinen
> [email protected]

Periaatteessa SC-suotimessa on kahdella kytkimell� ja yhdell�
kondensaatto-
rilla korvattu vastus. Ratkaisu vaikuttaa j�rjett�m�n monimutkaiselta,
mutta etuna on kellotaajuuden avulla s��dett�v� suodatin. 


-- 
*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-* 
HW-Designer                      Web  :            http://www.eke.com
Mika Luukkanen alias Nukkis(tm)  Email: [email protected]
EKE-Technoprime LTD              Work :             +358-9-613 03 233 
Piispanportti 7                  Fax  :             +358-9-613 03 300 
FIN-02240 ESPOO                  GSM  :             +358-40-55 316 55 
*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*

Message-ID: <[email protected]>
From: Sami Vaara 
X-Mailer: Mozilla 4.06 [en] (Win95; I)
MIME-Version: 1.0
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Switched capasitor filter?
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Lines: 37
Date: Tue, 18 Apr 2000 04:59:37 GMT
NNTP-Posting-Host: 131.228.82.93
X-Complaints-To: [email protected]
X-Trace: news1.nokia.com 956033977 131.228.82.93 (Tue, 18 Apr 2000 07:59:37 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Tue, 18 Apr 2000 07:59:37 EET DST
Organization: Nokia

SC-suodatimessa vastus/vastukset korvataan kondensaattori/kytkin
h�ss�k�ll�. Kondensaattoria C varataan/puretaan taajuudella T, jolloin
SC-piirin navoissa n�hd��n ekvalenttinen resistanssi R=T/C. Kytkimin�
toimivat fetit ja tavallisesti kellon on oltava kaksivaiheinen, jolloin
eri kytkimet eiv�t saa olla auki samaan aikaan (eiv�t saa laskostua).
Kellotaajuuden valinnassa on tietenkin ostettava huomioon varsinainen
laskostuminen ja ett� tavallisesti se vuotaan jonkin verran l�ht��n
(audio k�yt�ss� harvoin merkityst�, koska taajuus on suuri).

SC-tekniikkaa k�ytet��n l�hinn� siksi, ett� IC-tekniikassa on vaikeaa
toteuttaa tarkkoja vastuksia ja varsinkin niiden tunaaminen ei oikein
onnistu. Koska SC-tekniikassa ekvalenttinen "vastus" voidaan viritt��
kohdalleen kellotaajuutta muuttamalla, voidaan toteuttaa juuri
halutunlaisia vastuksia. Tietenkin kykent� on monimutkaisempi, eik� sit�
kannata toteuttaa diskreetein komponentein (elle v�ltt�m�tt� halua
kokeilla). Useilla valmistajilla on kuitenkin monenlaisia SC-piirej�,
jotka eiv�t juurikaan vaadi ulkoisia komponentteja (LP-suodin) ja
rajataajuus tunataan ulkoisella oskillaattorilla.

Kuva selitt�isi paljon, mutta en pysty nyt sellaista t�h�n j�rjest�m��n.
Mahtoiko auttaa?

T: Sami Vaara

Jukka Pappinen wrote:

> K�sitin, ett� otsikon mukaisella konstruktiolla olisi mahdollista
> tehd� suodatin, jonka keskitaajuus olisi tarkasti s��dett�viss�.
>
> �ly ei vain niin paljon raksuta, ett� tajuaisin miten tuo toimii.
> Osaisiko joku selitt�� niin ett� tyhm�kin ymm�rt��?
>
> - Jukka
> --
> Jukka Pappinen
> [email protected]


Message-ID: <[email protected]>
From: Tommi =?iso-8859-1?Q?L=E5ng?= 
X-Mailer: Mozilla 4.51 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: en
MIME-Version: 1.0
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Switched capasitor filter?
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Lines: 31
Date: Tue, 18 Apr 2000 05:47:52 GMT
NNTP-Posting-Host: 131.177.254.217
X-Trace: read2.inet.fi 956036872 131.177.254.217 (Tue, 18 Apr 2000 08:47:52 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Tue, 18 Apr 2000 08:47:52 EET DST
Organization: Sonera corp

Kokeile 

http://www.linear.com

ja etsi sielt� "monolithic filters"

L�ytyypi useita aiheeseen liittyvi� datasivuja.


Multa l�ytyy muuten kaapista noita LTC1043-piirej�, p�iv�ys taitaa 
olla vuodelta -89, mutta ovat k�ytt�m�tt�mi�. Jos jotain kiinnostaa...

linkki dataoihin:

http://www2.linear.com/cgi-bin/database?function=elementinhtml&filename=DataSheet.html&name=DataSheet&num=205


t. Tomppa.

Jukka Pappinen wrote:
> 
> K�sitin, ett� otsikon mukaisella konstruktiolla olisi mahdollista
> tehd� suodatin, jonka keskitaajuus olisi tarkasti s��dett�viss�.
> 
> �ly ei vain niin paljon raksuta, ett� tajuaisin miten tuo toimii.
> Osaisiko joku selitt�� niin ett� tyhm�kin ymm�rt��?
> 
> - Jukka
> --
> Jukka Pappinen
> [email protected]

From: Pekka Ritamaki 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Ir-vastaanotin
Date: Thu, 20 Apr 2000 10:07:34 +0300
Organization: Probyte
Lines: 37
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cmxlv.tdyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: tron.sci.fi 956214164 14860 195.197.81.145 (20 Apr 2000 07:02:44 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 20 Apr 2000 07:02:44 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.7 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en



"Jani Vehvil�inen" wrote:

> Mikrobitiss� 11/99 oli selv�t ohjeet Ir-vastaanottimen tekoon. Mist�h�n
> IS1U60 or PIC26043? Mink�h�n hintaisia ne mahtaisivat olla???
> Mit� eroa on Fototransistorilla ja Ir-vastaanottimella???

Fototransistori vaatii vahvistimen kaistanp��st�suodattimen, automaattisen
vahvistuksen s��d�n ja ilmasimen, jotka ovat IR-vastaanottimessa valmiina.
 Koko hieno h�k�tys on 3*3 mm kotelossa ( katso lis��
http://www.sci.fi/~pri/ir.htm)
SFH5110 on SHR506:n parannettu malli, jonka nastaj�rjestys on taas erilainen
Pienikokoinen 6*6 mm
 .-----.
 | OOO |
 | OOO |
 |_____|
  | | |
  | | |
  1 2 3
(1) Vo = data ulos (aktiivisena "nollalla")
(2) GND = maa
(3) Vcc  = k�ytt�j�nnite 5V 5mA
Et�isyys 30m 500mA SFH4510 l�hettimell�
6kHz modulointi maksimitaajuus ( 3kHz SFH 506:lla)
valmistetaan 30,33,36,28,40 kHz suodattimella varustettuuna. Varastossa
suosituinta 36kHz mallia.


--
���`����,��,����`����,��,�
Pekka Ritamaki, Probyte Oy Microprocessor software & hardware design
Nirvankatu 31, 33820 TAMPERE, FINLAND http://www.sci.fi/~pri
tel: Int. 358-3-2661885 fax: Int. +358-3-2661886



From: "Klaus Saksa" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Robotin paikannus
Date: Fri, 28 Apr 2000 14:53:26 +0300
Lines: 32
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: kh15u1hel.dial.kolumbus.fi
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3


Mika Heikkinen kirjoitti viestiss� <[email protected]>...
>Jos Liikutaan huoneen sis�ll� voi paikannusta yritt�� huoneen piirteit�
>aistimalla.
>T�h�n sopivat esim Ultra��nitutkat tai lasertutkat.
>Kaupallisesti toteutettuna noita l�yd�t esim Nomadic roboteista :
>www.robots.com
>Mielenkiintoista noissa on my�s nuo navigointisofta ratkaisut.
>
>Ja teese itse miehelle sopivaan ultra��nitutkaan mallia :
>http://homepages.paradise.net.nz/~vkemp/robot.htm

Tuli mieleen n�kem�ni linkki kotitekoisesta laserscannerista;
http://www.cyberg8t.com/pendragn/actlite.htm  Siin� k�ytet��n tavallista
web-kameraa + halpa laserdiodia.  Ei ole kallis ja tarkkuuskin on jotain
muuta kuin ultra��nell�.  Ainoa ja aika iso ongelma on sitten tuo
prosessori.  Linkiss� http://www.cyberg8t.com/pendragn/robot.htm k�ytet��n
vanhaa PC:t�.  No, se tietysti tarvitsee jonkinverran muutoksia, esim.
poweriin (220vac -> 12vdc) ja biosin asetuksiin.  Toinen vaihtoehto on
k�ytt�� kannettavaa, mik� tulee kyll� aika kalliiksi.  Sill� vaikka tuossa
"konen�k�ohjelmassa" k�ytet��n vain mv-kuvaa, niin sen t�ytyy olla kuitenkin
tarpeeksi iso ja nopeasti p�ivittyv�, jotta saadaan riitt�v� tarkkuus.
Luulen, ett� prossan pit�isi olla v�hint�in 200 mHz Pentti ja muistia 32 mb.
Sellainen kannettava on aika arvokas viel� t�n��nkin uhrattavaksi
robottikokeiluun.  Ohjelman teko ei sitten ole v�ltt�m�tt� maailman vaikein
asia  (esim. ensimm�isess� linkiss� on valmis algoritmi
et�isyydenmittaukselle), sill� sen voi toteuttaa vaikkapa C:ll� ja
k�ytt�ymp�rist�n� voisi olla Dos.  Riippuen tietysti siit� millaista
web-kameraa k�ytt�� ja l�ytyyk� siit� Dos- tuki.  USB liit�nt� aiheuttaa
ainakin ongelmia.



From: Timo Kajava 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Vs: Akkujen kuluminen
Date: Sun, 21 May 2000 22:43:48 +0300
Organization: Home Sweet Home
Lines: 30
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: rhols93.netsonic.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Mailer: Mozilla 4.61 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: fi,en

"Hannu �rn" wrote:

>
> http://web.tiscalinet.it/nick/guide_bpw_0_00.htm -sivuston mukaan
> akun k�ytt�minen kunnolla tyhj�ksi silloin t�ll�in on j�rkev�
> huoltotoimenpide silloinkin, kun akkua k�ytet��n kaikin puolin
> oikein. T�m� p�tee siis NiCd- ja ilmeisesti my�s NiMH-akkuihin.
> S��nn�llisell� purkamisella ehk�ist��n muisti-ilmi�t� eli
> isojen kiteiden muodostumista akkuun.

NiMH akuissa ei ole tarpeen purkaa akkua muistiilmi�n takia, koska akuista
puuttuu tuo kieytymist� aiheuttava cadmium. NiMH akuille on erityisen
vahingollista alkaa ladata sit� jos akku on 't�ysi', ts. NiMH akkua saa alkaa
lataamaan vasta kuin siit� on k�ytetty yli 4% sen kapasiteetista (eli akku ei
ole aivan t�ynn�).

'Muisti-ilmi�ss�' NiCd akuissa on tapahtunut cadmiumin kiteytymist�, joka
aiheuttaa kennoston sis�isen resistanssin kasvamisen suuremmaksi kuin 'ehj�ss�'
akussa. Joten muistiefekti akusta ei saa yht� paljon virtaa, ilman ett�
kennoj�nnite tippuu => ts. kun puhelin ottaa akusta virtaa, akun j�nnite tiippuu
niin alas, ett� puhelin luulee akun olevan tyhj�.


--
--- T.K. ---

Remove ROSKAESTO when you reply...
[email protected]



Message-ID: <392A166B.FC8D3C7@ota_tama_pois.nokia.com>
From: jouko moisander 
X-Mailer: Mozilla 4.6 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: en
MIME-Version: 1.0
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Vs: Akkujen kuluminen
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Lines: 16
Date: Tue, 23 May 2000 04:22:38 GMT
NNTP-Posting-Host: 131.228.156.135
X-Complaints-To: [email protected]
X-Trace: news1.nokia.com 959055758 131.228.156.135 (Tue, 23 May 2000 07:22:38 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Tue, 23 May 2000 07:22:38 EET DST
Organization: Nokia

Timo Kajava wrote:

>
> > T�m� p�tee siis NiCd- ja ilmeisesti my�s NiMH-akkuihin.
> > S��nn�llisell� purkamisella ehk�ist��n muisti-ilmi�t� eli
> > isojen kiteiden muodostumista akkuun.
>
> NiMH akuissa ei ole tarpeen purkaa akkua muistiilmi�n takia, koska akuista
> puuttuu tuo kieytymist� aiheuttava cadmium.

    Sitten muisti-ilmi�t� aiheuttaa joku muukin seikka, koska se my�s NiMH
    akuilla on aivan selke�, tosin ei niin paha kuin NiCd akuilla.


jouko


From: "Hannu �rn" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Akkujen kuluminen
Date: Sun, 21 May 2000 16:05:41 +0300
Organization: Helsinki Television
Lines: 33
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: 212.90.67.144
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2314.1300
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2314.1300

"Batteries in a Portable World" kertoo pari p�iv�� sitten
kysym�st�ni asiasta seuraavaa:

-----

The cycle life of an SLA is directly related to the depth of discharge. The
typical number of discharge/charge cycles with respect to the depth of
discharge is:

150 cycles with 100% discharge (full discharge)
400 cycles with 50% discharge (partial discharge)
1000 cycles with 30% discharge (shallow discharge)

...

Similar to the NiMH and SLA, more cycles can be obtained by partially,
rather than fully discharging the Li-ion battery.

-----

Ainakin SLA:lla siis 100% purkamisella akusta irtoaa kaikenkaikkiaan
150 akullista s�hk��, 50% purkamisella 200 akullista ja 30%:lla
per�ti 300 akullista. Teksti antaa ymm�rt��, ett� suunnilleen sama
p�tee my�s NiMH- ja Li-ion-akkuihin, sill� erolla ett� NiMH kannattaa
silloin t�ll�in purkaa kokonaan:

The NiMH is also affected by memory but to a lesser degree - it only needs
exercise once every three months. Because of its shorter cycle life, it is
not recommended to over-exercise the NiMH.





Message-ID: <[email protected]>
From: "Kimmo H�nninen" 
Organization: Whatever
X-Mailer: Mozilla 4.06 [en] (WinNT; I)
MIME-Version: 1.0
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Akkujen kuluminen
Content-Type: text/plain; charset=us-ascii
Content-Transfer-Encoding: 7bit
Lines: 1
Date: Fri, 19 May 2000 06:17:21 GMT
NNTP-Posting-Host: 172.21.25.162
X-Complaints-To: [email protected]
X-Trace: news1.nokia.com 958717041 172.21.25.162 (Fri, 19 May 2000 09:17:21 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Fri, 19 May 2000 09:17:21 EET DST

http://web.tiscalinet.it/nick/guide_bpw_0_00.htm

From: Mika Luukkanen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Vahvistinlaskentaa
Date: Fri, 19 May 2000 09:54:53 +0300
Organization: EKE-Technoprime Ltd
Lines: 35
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: 195.218.66.35
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: tron.sci.fi 958719303 20089 195.218.66.35 (19 May 2000 06:55:03 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 19 May 2000 06:55:03 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.51 [en] (Win98; I)
X-Accept-Language: en


Ongelmasi selvinnee varsin yksinkertaisesti. Kytkenn�n pit�� kyet�
tekem��n nollatason siirto 4V -> 0V ja vahvistamaan tuloj�nnite
viisinkertaiseksi. T�h�n kelpaa esimerkiksi operaatiovahvistimen
differentiaalikytkent�:

                     R1              R2
   Voffset +-------/\/\/\----+-----/\/\/\-----+
                             |   | \          |
                             +---|-  \        |
                                 |    \-------+-----+ Vout
                             +---|+  /
                             |   | /
                             |
   4V - 5V +-------/\/\/\----+-----/\/\/\-----+
                     R3              R4       |
                                              |
                                             ---

Kun R4 = R2 ja R3 = R1, saadaan kytkenn�n vahvistukseksi G = 1 + R2/R1.
Voffset tuloon asetetaan 4v:n j�nnite esimerkiksi j�nnitteenjaolla
k�ytt�-
j�nnitteest�. Komponenttien arvot voisivat olla esim R2 = R4 = 50k,
R1 = R3 = 10k, mutta niiden arvot kannattaa valita muun sovelluksen
mukaan
(impedanssitasot etc)                           

-- 
*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-* 
HW-Designer                      Web  :            http://www.eke.com
Mika Luukkanen alias Nukkis(tm)  Email: [email protected]
EKE-Technoprime LTD              Work :             +358-9-613 03 233 
Piispanportti 7                  Fax  :             +358-9-613 03 300 
FIN-02240 ESPOO                  GSM  :             +358-40-55 316 55 
*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*

From: "Harri Suomalainen" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Pintaliitos hommia.
Lines: 29
MIME-Version: 1.0
Content-Type: text/plain;
	charset="iso-8859-1"
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2314.1300
X-Mimeole: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2314.1300
Message-ID: 
Date: Tue, 27 Jun 2000 06:58:26 GMT
NNTP-Posting-Host: 192.49.89.45
X-Trace: read2.inet.fi 962089106 192.49.89.45 (Tue, 27 Jun 2000 09:58:26 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Tue, 27 Jun 2000 09:58:26 EET DST
Organization: Sonera corp Internet services

Vesa  wrote in message
news:[email protected]...
> Mik� olisi paras koti konsti pintaliitos (SOIC) piirin juottamiseen.
> Kolvin kanssa menee varmaan s�hl��miseksi eli onko se
> pastaa ja puhaltimella loput. Vai l�ytyyk� jotain muita keinoja?

Keinoja on monia. Listataanpa vaikka tuotantom��rien mukaisesti
1. isoihin hommiin pastaa ja uunitus (pasta sulaa koko levylt� uunissa
kerralla). Harrastelijat ovat tehneet
   uuneja esim. kiertoilmagrilleist� yms kohtuuhinnalla.
2. yksitt�isiin ja jonkinlaisiin pieneriin ehk� pastaa ja puhaltimella
(=kuumailmakolvi) sulatus piireitt�in.
3. yksitt�isiin piireihin voi my�s k�ytt�� vetojuotostekniikoita (ks. esim.
kohdasta minihoof osoitteesta http://www.metcal.com/technotes/index.html)
Sek� t�llaisia k�rki�, ett� J-johdoille sopivia veitsim�isi�
k�rki� saa my�s esim. wellerin kolveihin.
4. tosi satunnaiseen hommaan voi k�ytt�� tavallista k�rke�, johon ottaa
reilun tinatipan, joka sitten
   levitet��n vet�m�ll� sopivaa vauhtia koipia pitkin. Vaatinee v�h�n
harjottelua.
5. Jos ei tarvitse taitoa jatkossa, voi koivet juottaa ihan tavalliseen
tapaan yksitellen, jos k�yt�ss� on vain
   kapea tina ja kapea kolvin k�rki.

Fluksit kannattavat noissa vetojuotoshommissa!

Harri



From: Janne Heikkinen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Pintaliitos hommia.
Date: Tue, 27 Jun 2000 09:47:03 +0300
Organization: Oy L M Ericsson Ab
Lines: 13
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: e0008c719535b.lmf.ericsson.se
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: ronto.lmf.ericsson.se 962088517 21583 131.160.36.201 (27 Jun 2000 06:48:37 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 27 Jun 2000 06:48:37 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.61 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: en

SOIC:t menee pastalla ja ter�v�ll� kolvilla, jos nyt puhutaan 
1.27mm rasterilla olevista SOIC:sta. QFT/TQFT-kotelot ovat jo
v�h�n hankalampia, niiss� kun jalkojen v�li on luokkaa 0.5mm.

t.Janne Heikkinen

Vesa wrote:
> 
> Mik� olisi paras koti konsti pintaliitos (SOIC) piirin juottamiseen.
> Kolvin kanssa menee varmaan s�hl��miseksi eli onko se
> pastaa ja puhaltimella loput. Vai l�ytyyk� jotain muita keinoja?
> 
> T:Vesa

Message-ID: <[email protected]>
From: Pekka =?iso-8859-1?Q?Ala=2DM=E4yry?= 
Organization: Nokia Mobile Phones
X-Mailer: Mozilla 4.61 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: en
MIME-Version: 1.0
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Miten tv-kuva negatiiviseksi??
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Lines: 29
Date: Wed, 18 Oct 2000 12:30:10 GMT
NNTP-Posting-Host: 172.22.43.35
X-Complaints-To: [email protected]
X-Trace: news1.nokia.com 971872210 172.22.43.35 (Wed, 18 Oct 2000 15:30:10 EET DST)
NNTP-Posting-Date: Wed, 18 Oct 2000 15:30:10 EET DST

ViLU wrote:
> 
> mitenk�s tollanen onnistuu? joskus vanhat videot, jotka on vuosia sitten
> heitetty menem��n
> n�ytti tv-kuvaa negatiivisena. miten saisi pelk�n telkkarin n�ytt�m��n?

Kytket SCART-liittimeen purkin jonka teet seuraavasti:

a) Ensin erottelet aikatasossa synkan ja videon (aktiivisen alueen).

b) Sitten valitset j�nnitetasossa referenssij�nnitteen, mink� 
   "ymp�ri" videosignaali k��nnet��n. T�m� on puoliv�liss� mustan 
   ja valkoisen tason j�nnittett�. Huom j�nnite riippuu (hieman) 
   videol�hteest�. Yksi tapa tehd� t�m� j�nnite on lis�t� 
   mustantasoon 1.16 kertaa synkan ja mustantason eroj�nnite.

c) Kytket k��nt�v�n ja ei-k��nt�v�n videovahvistimen ulostulon
   analogiakytkimeen, jota ohjataan signaalilla joka on p��ll�
   vain juovan aktiivisen ajan.

Nuo j�nnitetasot ja ajat l�ytyv�t dokumentista 
http://www.iki.fi/pam/video/pal_ntsc.html

-- 
pam

Vakuutusongelmaisten tuki VOT ry Valitut Palat vallankumous VALPO
valvontakamera Vapaamuurarit VEE virus Virve VX Wassenaar-sopimus
3-DES A3 A5 A8 Aatos Erkko aflatoksiini ALF Amnesty International

From: "TiLi" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Loisteputki ja kondensaattori
Date: 14 Nov 2000 06:30:06 GMT
Organization: Cu
Lines: 31
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: la164.kupari.fi
X-Newsreader: Microsoft Internet News 4.70.1157

Kalevi M�kinen  kirjoitti artikkelissa
<[email protected]>...
> Mihink�s loisteputkivalaisimessa tarvitaan kondensaattoria?? Omassa
> verhovalossani alkoi konkka r�psim��n, jolloin otin sen irti er��n
> s�hk�miehen ohjeiden mukaan ja hyvin toimii. Onko siis pidemm�ll�
> aikav�lill� tiedossa jotain ongelmia, kun kondensaattoria ei ole??
> 
> -kalevi-
> 
> 

Loistevalaisimissa on usein kahdenlaisia kondensaattoreita - pieni� alle 1
uF kondensaattoreita, usein jotain X2-tyyppi� olevia
h�iri�npoistokondensaattoreita tai sitten muutaman mikrofaradin (1-20 uF)
kompensointikondensaattoreita.

Luonnollisesti edell� mainitut pienemm�t ovat tarkoitettu poistamaan
valaisimesta kytkent�tilanteiden h�iri�it� kun taas
kompensointikondensaattorit on kytketty valaisimeen tehokertoimen
korjaamiseksi.

Nyt ongelmista on aika vaikea mit��n sanoa kun et kertonut verkostasi
yht��n mit��n. Normaalissa tilanteessa, esimerkiksi toimistorakennuksissa
ei kompensointia voi poistaa ihan noin vaan. Jos ajatellaan loistehoa, sen
kulutus kasvaa - ja jos olet maksava asiakas kasvaa s�hk�n hintasi... ett�
joten...


-- 
Timo Liusvaara
[email protected]

From: Reijo Hakala 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Loisteputki ja kondensaattori
Date: 14 Nov 2000 08:13:45 GMT
Organization: Freenet Finland
Lines: 45
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: tiira.cedunet.com
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
User-Agent: tin/1.4.3-20000502 ("Marian") (UNIX) (SunOS/5.6 (i86pc))

TiLi  wrote:

: Loistevalaisimissa on usein kahdenlaisia kondensaattoreita - pieni� alle 1
: uF kondensaattoreita, usein jotain X2-tyyppi� olevia
: h�iri�npoistokondensaattoreita tai sitten muutaman mikrofaradin (1-20 uF)
: kompensointikondensaattoreita.

: Luonnollisesti edell� mainitut pienemm�t ovat tarkoitettu poistamaan
: valaisimesta kytkent�tilanteiden h�iri�it� kun taas
: kompensointikondensaattorit on kytketty valaisimeen tehokertoimen
: korjaamiseksi.

: Nyt ongelmista on aika vaikea mit��n sanoa kun et kertonut verkostasi
: yht��n mit��n. Normaalissa tilanteessa, esimerkiksi toimistorakennuksissa
: ei kompensointia voi poistaa ihan noin vaan. Jos ajatellaan loistehoa, sen
: kulutus kasvaa - ja jos olet maksava asiakas kasvaa s�hk�n hintasi... ett�
: joten...


Mik�li h�iri�npoistokonkan ottaa pois, kuten mainitsit, saattaa tulla
h�iri�piikkeja s�hk�verkkoon. T�m� n�kyy yleensa television kuvassa 
kipin�h�iri�n� ja audiolaitteissa r�ps�hdyksin�.

Kotopuolessa 20 vuotta vanhoista loisteputkivalaisimista on kahdesta
paukahtanut tuollainen h�iri�npoistokonkka, haju ei ole mitenk��n
terveellinen. Nuo kondensaattorit kannattaa vaihtaa/vaihdattaa kaikista 
lampuista kun ensim�isess� ilmenee ongelmia (tai ottaa kokonaan pois, omalla 
vastuulla).

Mit� tulee tuohon s�hk�n hintaan, niin kotitaluksissa ei laskuteta 
loistehosta, vaan p�t�tehosta, jota kilowattituntimittarit mittaavat. 
Suuremmat toimisto- ja teollisuusymp�rist�t ovat asia erikseen, joissa
laskutetaan loistehosta erikseen. 


-- 
 ____________________________________________________________________

 Reijo Hakala                      Phone: +358-(0)2-621 5394           
 C-Net Tietoverkot                   Fax: +358-(0)2-621 5188
 Otavankatu 3                     E-Mail: [email protected]
 28100 Pori                          WWW: http://cedunet.com/~rhakala
 FINLAND                             ICQ: 37530781
 ____________________________________________________________________


From: Paul Keinanen 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Suomen s�hk�kapasiteetti?
Date: Wed, 13 Dec 2000 13:56:07 +0200
Organization: SAUNALAHDEN asiakas
Lines: 15
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: mi.hdyn.saunalahti.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: tron.sci.fi 976708529 26628 195.197.6.101 (13 Dec 2000 11:55:29 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 13 Dec 2000 11:55:29 GMT
X-Newsreader: Forte Agent 1.7/32.534

On Mon, 11 Dec 2000 18:01:20 GMT, Kari Huhtama
 wrote:


>N�iden lis�ksi viel� poltin, ja taisi olla viel� joku
>ohjauskeskuksen ohitse toimiva kuljetin.
>�kki� laskettuna siis 10kW varmaan ylittynee. 

Vanha nyrkkis��nt� sanoo, ett� jos oikosulkumoottorin k�ynnist�� ilman
mit��n k�ynnistint�, se ottaa kuusinkertaisen k�ynnistysviran
nimelliseen virtaan n�hden. Kun per�ss� on jotain suuren
hidastusmomentin omaavaa kuormaa, saattaa tuo k�ynnistysvaihe kest��
pitk��n...



From: Jouni Kaskiharju 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Pienoisporan verkkolaite - =?iso-8859-1?Q?nopeudens=E4=E4t=F6?=
Date: Tue, 02 Jan 2001 08:07:56 +0200
Organization: IKI-ihanat
Lines: 30
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: konjak.kon.vtt.fi
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: lilja.vtt.fi 978415708 17408 130.188.22.188 (2 Jan 2001 06:08:28 GMT)
X-Complaints-To: usenet@news
NNTP-Posting-Date: 2 Jan 2001 06:08:28 GMT
X-Mailer: Mozilla 4.7 [en] (WinNT; I)
X-Accept-Language: en

Tapio Linkosalo wrote:
> 
> Marko Siiskonen  wrote:
> 
> : Oliskohan sittenkin tyristoriohjaus ?
> : Hakkuri kuulostaa v�h�n kalliilta tuontapaisiin
> : laitteisiin.
> 
> Ok, tyhm� kysymys: mik� on tyristori? Kuinka se toimii?

Lyhyesti: Tyristori on ohjattava diodi jossa anodin ja katodin
lis�ksi hila. Liipaistaan hilalla johtavaksi ja johtaa niin kauan
kuin anodivirta on riitt�v�n iso. Sitten sammuu ja pit�� liipaista
uudelleen.

> 
> Vehkeess� on muuntajan per�ss� tusinan verran komponetteja, joista pari
> konkkaa ja vastusta sek� kaksi transistorin n�k�ist� kapinetta puolen
> k�mmenen kokoiseen j��hdytyslevyyn kytkettyin�. Osa elektroniikasta on
> muuntajan ylikuumenemissuojausta varten.

Mit� niiss� trankuissa lukee? Tyyppi olisi kiva tiet��. Tuo
saattaisi olla ihan tavallinen lineaaris��dinkin..


-- 
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~  -jk-  ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Finnish Yamakawa Forum          http://yamakawa.cjb.net
Turhat Sivut                    http://beerhouse.cjb.net
              ...muista poistaa nospam...

From: "Tuomo Auer" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: kruunukytkinpulma (jatkoa)
Date: Tue, 11 Sep 2001 11:35:58 +0300
Lines: 15
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cs169223.pp.htv.fi (213.243.169.223)
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain;
	charset="Windows-1252"
Content-Transfer-Encoding: 8bit
X-Trace: fu-berlin.de 1000197353 8562141 213.243.169.223 (16 [105038])
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.50.4522.1200
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.50.4522.1200

V�rit auttavat. V�rit k�ytiin nollan osalta l�pi ensimm�isess�
vastauksessani. Mutta t�ss� viel� vanhat lis�ksi.

nolla: sininen (vanhassa systeemiss�: harmaa)
vaihe: musta, ruskea (vanhassa systeemiss�: musta, keltainen, violetti)
suojamaa: keltavihre� (vanhassa systeemiss�: punainen)

Suojamaa ei ole saatavilla kaikista kattorasioista. Jos valaisimen runko
voidaan maadoittaa, se kytket��n suojamaahan. Muissa tapauksissa suojamaahan
ei tarvitse/saa kytke� mit��n.

--
Tuomo Auer



From: "Jone" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Palava ja palamaton?
Date: Mon, 24 Sep 2001 16:00:13 +0300
Organization: Helsinki Television
Lines: 21
Message-ID: <[email protected]>
NNTP-Posting-Host: cs171029.pp.htv.fi
X-Trace: nyytiset.pp.htv.fi 1001336539 14740 213.243.171.29 (24 Sep 2001 13:02:19 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 24 Sep 2001 13:02:19 GMT
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.50.4522.1200
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.50.4522.1200

Palamaton vastus on turvakomponentti, jota ei saa korvata mill��n muulla
kuin t�ysin vastaavat arvot omaavalla palamattomalla. Tavallisen vastuksen
tilalle voi toki laittaa palamattoman.

Palamattomuus tarkoittaa, ett� ko. komponentti ei syty palamaan
vikatilanteessa vaan menee siististi poikki ja n�in katkaisee vikaantuneen
virtapiirin.

Jone

"Mika"  kirjoitti viestiss�
news:[email protected]...
> Eli vastuksista on kyse...eli mit� toi k�yt�nn�ss� merkitsee? Voiko
> palamattoman tilalle laittaa tavallisen ja p�invastoin?
> Kyll� noi palamattomatkin palaa nim:kokemusta on :)
>
> -mika-
>
>



From: "JOS" 
Newsgroups: sfnet.keskustelu.asuminen
Subject: Re: Lamput ei kest�?
Date: Fri, 4 Jan 2002 12:06:01 +0200
Organization: Song Networks Internet Services
Lines: 31
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: fw-118-017.kymp.net
X-Trace: news1.song.fi 1010138948 10808 62.236.118.17 (4 Jan 2002 10:09:08 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 4 Jan 2002 10:09:08 GMT
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 5.00.2615.200
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V5.00.2615.200


Wexi  wrote in message
news:[email protected]...
> Heips !
>
> Pihavalojen lamput "valmistuvat" noin 6 kk n v�lein.
> Mik�h�n sen voisi aiheutt��?
> Valaisimet ovat eulin k�pyj�.
> Lamppujen tehot 15w tai 25w.
>
>  Wexi

Oleko ostanut isomman er�n samoja lamppuja, joita laitat aina palaneen risan
tilalle? Valmistuser� saattaa olla viallinen, tarkista lamppujen
pakkauksista.

Ovatko lamput alttiina t�rin�lle, esim. pihatien vieress�. Esim. ulko-oven
vieress� oleva talonumerovalaisimen lamppu pit�isi olla t�rin�nkest�v�,
koska ulko-oven paiskaaminen kiinni rikkoo lamppua.

Paljonko 6kk aikana tulee tunteja lampuille? Saattaa olla ett� em. laput
tosiaankin on tehty vain t�t� tuntim��r�� varten.

Ulkona olosuhteet ovat paljon vaativammat kuin sis�ll�. Suuria l�mp�tilojen
vaihteluita -30...+30 sek� kosteus tai suoranainen vesi. Ulkok�ytt��n ei
kannatakkaan hankkia niit� kaikkein halvimpia tarjouslamppuja.

Valaisimen kupu saattaa olla sen muotoinen (en tunne eulin k�py�), ett�
lamppu joutuu palaessaa olemaan jatkuvasti liian kuumassa.



From: "-ar-" 
Newsgroups: sfnet.keskustelu.asuminen
Subject: Re: Lamput ei kest�?
Lines: 20
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 4.72.3110.5
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V4.72.3110.3
Message-ID: 
Date: Fri, 04 Jan 2002 10:29:33 GMT
NNTP-Posting-Host: 172.23.28.227
X-Complaints-To: [email protected]
X-Trace: news2.nokia.com 1010140173 172.23.28.227 (Fri, 04 Jan 2002 12:29:33 EET)
NNTP-Posting-Date: Fri, 04 Jan 2002 12:29:33 EET
Organization: Nokia

Meill� paloi autokatoksesta lamppuja kiivaaeen tahtiin (tavallisia 60W
hehkulamppuja). Sitten vaihdoimme tilalle liikennevalo tjms. merkkilamppuja
jotka nyt puolenvuoden k�yt�n j�lkeen tuntuvat kest�v�n hyvin. Saapa n�hd�
miten kauan kest��.
-ar-

Wexi wrote in message ...
>Heips !
>
>Pihavalojen lamput "valmistuvat" noin 6 kk n v�lein.
>Mik�h�n sen voisi aiheutt��?
>Valaisimet ovat eulin k�pyj�.
>Lamppujen tehot 15w tai 25w.
>
> Wexi
>
>
>



From: ra-t 
Newsgroups: sfnet.keskustelu.asuminen
Subject: Re: Lamput ei kest�?
Date: Sun, 6 Jan 2002 12:03:51 +0200
Organization: Oulun Puhelin OY - WNET- palvelut
Lines: 18
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: kotinetti1-142.suomi.net
Mime-Version: 1.0
Content-Transfer-Encoding: 7bit
X-Trace: plaza.suomi.net 1010311299 26654 212.50.143.142 (6 Jan 2002 10:01:39 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: Sun, 6 Jan 2002 10:01:39 +0000 (UTC)
X-Newsreader: Kaufman Pravda 1,26

Wexi wrote:
> 
> Heips !
> 
> Pihavalojen lamput "valmistuvat" noin 6 kk n v�lein.
> Mik�h�n sen voisi aiheutt��?
> Valaisimet ovat eulin k�pyj�.
> Lamppujen tehot 15w tai 25w.
> 
>  Wexi

meill� oli my�s ongelmana lamppujen tihe� palaminen. valitin 
s�hk�laitokselle ja k�viv�t tarkastamassa mittaritaulun ja siin� oli 
nollakaapeli l�ys�ll�. sanoivat ett� se oli syyn� jos lamppujen 
palaminen loppuu. toinen juttu sitten ett� kannattaa ostaa 240V:n 
lamppuja. ne ei ole paljoa kalliimpia kuin 220 tai 230V:n lamput.meill� 
ei lamput en�� sano palamissopimuksia irti. 


Sender: [email protected]
Newsgroups: sfnet.tietoliikenne.tekniikka
Subject: Re: Talon puhelinnousukaapelin =?iso-8859-1?q?kytkent=E4=3F?=
From: [email protected] (Otto J. Makela)
X-URL: http://www.iki.fi/om/
X-Face: 'g'S,X"!c;\pfvl4ljdcm?cDdk<-Z;`x5;YJPI-cs~D%;_<\V3!3GCims?a*;~u$
Lines: 20
User-Agent: Gnus/5.0808 (Gnus v5.8.8) Emacs/20.7
MIME-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Date: Thu, 03 Jan 2002 15:53:22 GMT
NNTP-Posting-Host: 192.130.53.155
X-Trace: read2.inet.fi 1010073202 192.130.53.155 (Thu, 03 Jan 2002 17:53:22 EET)
NNTP-Posting-Date: Thu, 03 Jan 2002 17:53:22 EET
Organization: Sonera corp

jpnurro@no_spam.hotmail.com (JPN) writes:

> Omakotitaloon tulee kolmiparinen (muistaakseni pun&pun.raita,
> vihr&vihe.raita, sin&sin.raita) maakaapeli, mutta sit� ei ole
> kytketty mihink��n, kun ei ole koskaan ollut lankapuhelinta.  Mitk�
> karvat tuosta pit�isi kytke�, jotta ADSL-yhteyden saisi pelitt�m��n?

Uudemman kansainv�lisen standardin mukaan kytket��n niin ett�
sininen/sininen-valkoinen pari tulee ensin k�ytt��n.  Toinen pari
on oranssi ja kolmas vihre� (jos on nelj�s pari se on ruskea).

http://aa.nu/telecoms/wiring.html

Ja koska ADSL k�ytt�� vain yht� paria, paras arvaus on ett�
puhelinlaitos tulee kytkem��n sen sinisen parin.
-- 
   /* * * Otto J. Makela  * * * * * * * * * * * * * * * */
  /* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 2040 64652, ICBM: 60N 25E */
 /* Mail: Mechelininkatu 26 B 27,  FIN-00100  Helsinki,  FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */

From: [email protected] (Ari Wuolle)
Newsgroups: sfnet.tietoliikenne.tekniikka
Subject: Re: Talon puhelinnousukaapelin kytkent�?
Organization: Just me myself and I
Message-ID: <[email protected]>
X-Newsreader: Forte Free Agent 1.21/32.243
Lines: 9
Date: Thu, 03 Jan 2002 22:13:30 GMT
NNTP-Posting-Host: 195.74.0.20
X-Trace: uutiset.nic.fi 1010095867 195.74.0.20 (Fri, 04 Jan 2002 00:11:07 EET)
NNTP-Posting-Date: Fri, 04 Jan 2002 00:11:07 EET

On Thu, 03 Jan 2002 10:35:50 GMT, jpnurro@no_spam.hotmail.com (JPN)
wrote:

>Mitk� karvat tuosta pit�isi kytke�, jotta ADSL-yhteyden saisi pelitt�m��n?

Ensimm�isen� otetaan k�ytt��n sininen pari. (Eli sulla sininen &
sininen raita, joissakin muissa kaapeleissa sininen & valkoinen.)

Ari Wuolle

From: "Tuomo Auer" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Mit� on kolmivaihevirta
Date: Thu, 4 Apr 2002 12:43:35 +0300
Organization: Helsinki University of Technology
Lines: 45
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: alasalmi.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 1017913354 23475 130.233.157.37 (4 Apr 2002 09:42:34 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 4 Apr 2002 09:42:34 GMT
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 6.00.2600.0000
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V6.00.2600.0000

Kolmivaihevirrassa on kolme eri vaihetta, nolla ja suojamaa (kytket��n
laitteen runkoon). Kaikkien vaiheiden j�nnite on sinimuotoista, taajuus 50Hz
ja j�nnitteen tehollisarvo nollajohdinta vastaan on 230V, josta
huippuj�nnitteet +-325V (= sqrt(2) * 230). Vaiheiden v�lill� on 120 asteen
vaihesiirto. T�m� tarkoittaa 50 hertsill� sit�, ett� vaiheiden v�lill� on
20ms/3 'aikaero'. Eli jos yhdell� vaiheella on positiivinen huippu nyt, oli
toisen sella huippu 6.7ms sitten ja kolmannella tulee olemaan huippu 6.7ms
p��st�.

Voit kokeilla piirt�� eri vaiheiden j�nnitteet vaikka
taulukkolaskentaohjelmalla. Taulukoit yhdelle sarakkeelle kulman arvot
vaikkapa nollasta 6*piihin asti (vastaa kolmea t�ytt� verkkojaksoa)
tasaisesti riitt�v�n tihe�sti (0.05 v�lein). Seuraavalle sarakkeelle lasket
ensimm�isen vaiheen j�nnitteet, joka on 325 kertaa sini �skeisist� kulmista.
Toisen ja kolmannen vaiheen j�nnitteet lasket samaan tapaan, mutta lis��t
toiselle vaiheelle kulmaan ennen sinin ottamista 2*pii/3 ja kolmannen
vaikeen kulmasta v�henn�t samaisen 2*pii/3. Sitten voit plotata
j�nnitek�ppyr�t p��llekk�in x-akselina kulma-arvo. Kulmaa nolla vastaa aika
nolla ja kulmaa 2*pii vastaa 20ms 50 hertsill�. Voit hakutessasi n�in
korvata kulma-arvot ajalla.

Sitten voit jatkaa harjoituksiasi. Laske uudelle sarakkeelle vaiheiden
j�nnitteiden erotukset, siis L1-L2, L2-L3, L3-L1. Polttaa n�m�kin j�nnitteet
kuvaan. Pit�isi synty� uudet sinimuotoiset j�nnitteet, joiden huiput ovat
noin 400V (=sqrt(3) * 230V). Kolmivaihesysteemist� l�ytyy siis normaalista
pistorasiasta tuttu 230 volttia vaiheen ja nollan v�lilt� (sielt� se sinne
tavalliseen pistorasiaan otetaan) ja 400 volttia vaiheiden v�lilt�.

Virtahan on j�nnite jaettuna kuorman vastuksella. Jatketaan harjoituksia ja
kuvitellaan, ett� meill� on jokaisen vaiheen ja yhteisen nollan v�lill�
samansuuruiset, vaikkapa 20 ohmin kuormat. Nyt voidaan laskea uudelle
sarakkeelle nollajohtimessa kulkeva virta. Seh�n on kaikkien kolmen summa,
joista osa on positiivinen ja osa negatiivinen (vaihtuu ajan muuttuessa).
Yll�tt�en t�m� virta on nolla. Jos kuormat siis ovat yht� suuret jokaisessa
vaiheessa, ei nollajohtimessa kulje virtaa. Kolmivaihelaitteilla jokaisen
vaiheen kuormitus tasaisesti tulee luonnostaan. Yksivaihelaitteet pyrit��n
jakamaan tasaisesti eri vaiheiden kesken. Mit� isompi kokonaisuus, sit�
tasaisemmin jako luonnostaan onnistuu (asunto, talo, muuntamopiiri,
kaupunki, kantaverkko). Nollajohtimen ei siis tarvitse olla muita paksumpi
vaikka se on kaikille kolmelle vaiheelle yhteinen. Jos esimerkiksi jossakin
kolmivaihel�mmittimess� kuormitetaan kaikkia vaiheita yht� paljon, voidaan
Y-kytkenn�ss� j�tt�� nolla kytkem�tt� ja jokainen l�mmityselementti saa
silti oikean j�nnitteen.



From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Mit� on kolmivaihevirta
Date: 04 Apr 2002 14:09:13 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 23
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: kosh.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 1017918553 3761 130.233.228.10 (4 Apr 2002 11:09:13 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 4 Apr 2002 11:09:13 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.7/Emacs 20.7

"Tuomo Auer"  writes:

> kaupunki, kantaverkko). Nollajohtimen ei siis tarvitse olla muita paksumpi
> vaikka se on kaikille kolmelle vaiheelle yhteinen. Jos esimerkiksi jossakin
> kolmivaihel�mmittimess� kuormitetaan kaikkia vaiheita yht� paljon, voidaan
> Y-kytkenn�ss� j�tt�� nolla kytkem�tt� ja jokainen l�mmityselementti saa
> silti oikean j�nnitteen.

Itse asiassa nollajohdin on olemassa vain pienj�nnitepuolella. Keski-
j�nniteverkossahan (10/20kV) kulkee vain kolme vaihetta, nolla tehd��n
muuntajassa (ensi� kolmioon kytkettyn�, toisio t�hteen). T�ll�in ep�-
symmetrinen kuormitus kyll� n�kyy jonkin verran vaiheitten j�nnitteiss�
ja toisella puolella vaiheitten virroissa, mutta vaikutus ei ole suuren
suuri. Lis�ksi muuntaja voidaan kytke� siten, ett� t�m� viel� tasoittuu
(hakat�hti).

Nollajohdossa ei siis teoriassa kulje yht��n virtaa, ja isompia s�hk�j�
siirrett�ess� se j�tet��nkin kokonaan pois.

- Ville

-- 
Ville Voipio, Dr.Tech., M.Sc. (EE)

From: Ville Voipio 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Mit� on kolmivaihevirta
Date: 02 Apr 2002 12:53:00 +0300
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 72
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: kosh.hut.fi
X-Trace: nntp.hut.fi 1017741180 18454 130.233.228.10 (2 Apr 2002 09:53:00 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: 2 Apr 2002 09:53:00 GMT
X-Newsreader: Gnus v5.7/Emacs 20.7

"S"  writes:

> H�h? Enp� usko ennen kuin n�en. Kuinkahan monella on talon sis�ll�
> voimavirtapistokkeita?

Kolmivaihehakkuri ei v�ltt�m�tt� tarvitse kolmivaihevirtaa, sik�li
t�ss� on sotkettu kaksi eri asiaa. Hyvin lyhyell� miettimisell�
k�ynee selv�ksi, ett� kolmivaihesignaalin tasasuuntauksesta
saadaan sile�mp�� s�hk�� kuin yksivaiheisesta. Niinp� hakkurissakin
selvit��n pienemmill� suodatinkomponenteilla, jos laitetaan esimerkiksi
kolme hakkuria rinnakkain k�ym��n 120� vaihesiirrossa.

K�sitt��kseni hakkureissa tuohon kolmen k�ytt�miseen ei sin�ns� ole
mit��n sen kummempia perusteita kuin ett� se on kiva luku. Kaksikin
auttaa yhteen verrattuna, ja nelj� tai viisi olisi viel� parempi.
Kolme kuitenkin tuntuu olevan suosittu luku hakkurien ohjauspiireiss�kin.

Tehonsiirtopuolella sen sijaan vaiheitten lukum��r��n on eritt�in
hyv�t perusteet. Kolmivaiheinen sattuu s��st�m��n eniten kuparia,
joten se on sik�li taloudellisin.

Yksivaihej�rjestelm�ss� tarvitaan vaihejohto ja nollajohto. 
Kaksivaihej�rjestelm� on olennaisesti sama kuin yksivaihej�rjestelm�,
mutta kolmivaihej�rjestelm�ss� saadaan kolme erillist� vaihetta
vain kolmella johdolla. Toisin sanoen yksi piuha lis�� antaa kaksi
vaihetta lis��.

Otetaan laskuesimerkki. Siirtolinja kest�� vaiheitten
v�list� j�nnitett� maksimissaan 400 V, sill� pit�� siirt�� 1 kW
maksimissaan 10 W:n siirtoh�vi�ill�. Paljonko kuparia tarvitaan?
(Juuei, luvut eiv�t v�ltt�m�tt� ole kovin realistisia...)

Yksivaihej�rjestelm�ss� vaihej�nnitteeksi tulee 400 V, ja kuorman
teho saadaan suoraan P = UI, joten virta on 2.5 A. Siirtoh�vi�t
ovat 2 x R x I^2 = 10 W, jossa R on yhden johtimen h�vi�. H�vi�
tulee kahteen kertaan, koska paluuvirta menee takaisin. T�st�
saadaan lasketuksi R:ksi 0.8 ohm.

Kaksivaihej�rjestelm�ss� homma toimii samoin (tosin vaihej�nnite
on 200 V, mutta kun toisella puolella se menee vastakkaisvaiheessa,
tilanne on sama).

Kolmivaihej�rjestelm�ss� vaihej�nnitteeksi tulee 230 V, koska kahden
vaiheen v�linen (p��)j�nnite on 400 V. Kuorman teho on P = 3UI, koska
vaiheita on kolme. Tuosta saadaan lasketuksi I = 1.449 A. Siirtoh�vi�t
ovat 3 x R x I^2, koska johtimia on kolme. T�st� saadaan R:ksi laskettua
1.58 ohm.

Nelivaihej�rjestelm�ss� vaihej�nnitteeksi tulee 200 V, koska t�ll�in
vastakkaisten vaiheitten v�linen p��j�nnite on 400 V. Kuorman teho
on P = 4UI, joten I = 1.25 A. Siirtoh�vi�t ovat 4 x R x I^2, joten
R = 1.6 ohm.

Toisin sanoen samalla hy�tysuhteella tehon siirt�miseen tarvitaan:

1 ja 2 vaihetta: 2 johdinta, 0.8 ohm
3 vaihetta:      3 johdinta, 1.58 ohm
4 vaihetta:      4 johdinta, 1.6 ohm

Pienempi ohmim��r� tarvitsee paksumman johtimen, joten kuparin m��r��
voidaan mitata jakamalla johtimien m��r� resistanssilla:
2 / 0.8 = 2.5, 3 / 1.58 = 1.9, 4 / 1.6 = 2.5.

Toisin sanoen kolmivaihej�rjestelm�ss� tarvitaan reilusti v�hemm�n
kuparia kuin muut. Siin� sen k�yt�n p��peruste. Lis�ksi tietysti
py�rivien koneitten kannalta enemm�n kuin kaksivaiheinen j�rjestelm�
on siit� mukava, ett� suunnan saa verkosta.

- Ville

-- 
Ville Voipio, Dr.Tech., M.Sc. (EE)

From: "Jani Uusi-Rantala" 
Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Mit� on kolmivaihevirta
Date: Sun, 31 Mar 2002 23:05:36 +0300
Organization: Tampere University of Technology
Lines: 12
Distribution: sfnet
Message-ID: 
NNTP-Posting-Host: e240b.w3.ton.tut.fi
X-Trace: news.cc.tut.fi 1017605140 17393 193.166.92.133 (31 Mar 2002 20:05:40 GMT)
X-Complaints-To: [email protected]
NNTP-Posting-Date: Sun, 31 Mar 2002 20:05:40 +0000 (UTC)
X-Priority: 3
X-MSMail-Priority: Normal
X-Newsreader: Microsoft Outlook Express 6.00.2600.0000
X-MimeOLE: Produced By Microsoft MimeOLE V6.00.2600.0000

"Pauli Kesti"  wrote in message
news:[email protected]...
> Pystyisik�h�n joku selitt�m��n, mit� tarkoitetaan s�hk�st� puhuttaessa
> kolmivaihevirralla? Eli mit� se oikein merkitsee?
>
> Pauli K.

http://www.howstuffworks.com/power.htm on varmaan hyv� johdatus aiheeseen.

- Jani U-R