Newsgroups: sfnet.harrastus.audio+video.kotihifi,sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Hifilaitteiden kytkeminen releell�?
References: <[email protected]>
[email protected] (Topi K Junkkari) writes:

> Tarkoitus olisi kytke{ useita hifilaitteita (t{ss{ vaiheessa Marantz
> CD-67SE -CD-soitin, wanha Alpagen kasettidekki ja kaksi kpl Genelec
> 1019A -aktiivikaiuttimia, my|hemmin kenties videolaite ja lis{{
> Genelecej{) verkkovirtaan releen kautta, eli siis laitteiden
> virtakytkimet olisivat pysyv{sti ON-asennossa ja laitteisiin
> kytkett{isiin 230 V verkkovirta releen kautta. Relett{ ohjaisi Rotelin
> esivahvistimessa oleva verkkovirtal{ht|, johon kytkeytyy virta
> silloin, kun esivahvistin kytket{{n STANDBY-tilasta ON-tilaan. Pointti
> jutussa on se, ett{ koko laitteisto saataisiin k{yntiin samalla kertaa
> samasta kaukos{{{timest{.

Eli seuraavan tapainen ryhm�n FAQ:hun kirjoittamani kytkent�viritys
(http://www.hut.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.audio+video/):

Miten saan rakennettua systeemin, jolla saan kaikkiin hifilaitteisiini
s�hk�t p��lle ja pois yhdest� katkaisijasta ?

Useissa hifivahvistimissa on takana 230V l�ht�liit�nn�t, joihin voi
kytke� muita hifilaitteita ja saada n�in kaikki laitteet vahvistimen
virtakatkaisijan taakse. N�m� l�ht�liit�nn�t oin yleens� suunniteltu
vain pienille kuormille (100-200W max.), joten t�m� menetelm� toimii
vain pienitehoisten laitteiden kuten CD-soittimen, kasettinauhurin ja
vastaavien laitteiden kanssa.

Jos haluat kytke� suuritehoisempia laitteita, niin pit�� turvautua
muihin ratkaisuihin. Helpoin ratkaisu on ostaa katkaisimella
varustettu jatkojohto/jakorasia ja kytke� kaikki laitteet siihen. N�in
kaikista laitteista saa virrat p��lle ja pois yhdell�
katkaisijalla. Katkaisijalla varustettuja jatkojohtoja saa
s�hk�liikkeist�, rautakaupoista ja tavarataloista tyypillisesti hiukan
alle sadalla markalla.

Yksi vaihtoehto on laittaa hifilaitteiden s�hk�nsy�tt� releiden
taakse, mutta t�ss� joudut rakentamaan verkkos�hk�ll� toimivan
laitteen. T�m� ratkaisu on tarkoitettu ainoastaan niille, jotka
omaavat tarvittavat taidot ja valtuudet t�m�nlaisen ty�n
tekemiseen. Laitteiden virran kytkemiseen ja katkaisuun tarvitset
releen, joka kest�� 230V verkkoj�nnitett� ja tarvittavan m��r�n virtaa
(mielell��n t�ydet 16A mink� pistorasiasta maksimissaan saa). Kytket
releen koskettimen sarjaan sis��n tulevalta pistokkeelta ulostuloihin
menev��n johtoon. Varminta on k�ytt�� kaksikoskettimista relett�,
jolloin katkaistaan yhteys kummastakin johdosta (vaihe ja
nolla). Lis�� johtoihin my�s tarvittavat sulakkeet.

             _____     

~230V o------o : o-------o
               :   
               :          Kulutuslaitteet
             _____ 

0 V   o------o : o-------o
               :       
       o---+   :       
           |   :       
ohjaus |�����|..       
        ��|��
      o---+                                      

Releen k��mi� on k�tevint� ohjata matalaj�nnitteell�, jota saa
k�tevimmin pienest� valmiista verkkolaitteesta (parinkympin
yleisvirtal�hde). Riippuen sovellutuksesta voit joko kytke� t�t�
matalaj�nnitett� p��lle tai pois pienell� katkaisijalla tai sitten
laittaa tuon pienen virtal�hteen vaikka audiovahvistimen takana
olevaan ulostuloon (n�in saat ohjauksen vahvistimen katkaisijalla).

N�in saat k�tev�n kytkent�boksin, jolla saa tarvittavan m��r�n
laitteita n�pp�r�sti kytketty� yhdell� ohjaussignaalilla. Halutessasi
voit tehd� kytkenn�n my�s siten, ett� k�yt�t relett�, jossa on 230V AC
k��mi (kontaktori tms.) ja voit j�tt�� tuon pienen
matalaj�nnitel�hteen pois. Esmill� on ainakin ihan n�pp�ri� releit�
jotka kest�v�t verkkoj�nnitteen, virtaa 16A ja niiss� on n�pp�r�t
ruuvikiinnikkeet johdoille. (maksavat noin 100 markkaa
s�hk�liikkeess�). T�llaisella releell� k�ynnist�� isommankin m��r�n
laitteita. 230V AC k��mill� varustetussa releess� on hifisysteemiss�
olemassa sellainen ��nenlaadullinen riski, ett� rele saattaa pit��
kuuluvaa hurinaa ollessaan p��ll� (ei v�ltt�m�tt� aina, mutta
esimerkiksi l�mmitty��n).

Muista ett� mik�li kytket��n yht�aikaisesti useita j�reit� laitteita,
saattaa sulake paukahtaa johtuen suuresta hetkellisest� kuormituksesta
kun kaikki laitteet saavat s�hk�n yht�aikaisesti. T�llaisessa
tilanteessa pit�� kytkent� tehd� niin, ett� eri laitteet kytket��n
omilla releill��n eriaikaisesti p��lle tai j�rjest�� joku muu tapa
rajoittaa laitteiden k�ynnistyess��n ottamaa virtapulssia.
 
> Her{{ seuraava kysymys: Mit{ nuo laitteet (siis hifilaitteet
> keskim{{rin) tykk{{v{t siit{, ett{ niiden virtakytkimet ovat
> vakituisesti ON-asennossa ja s{hk|{ sitten ilmestyy sy|tt||n enemm{n
> tai v{hemm{n yll{tt{en? 

Yleisesti ottaen ei mitenk��n pahasti tuota tykk��. L�hes
poikkeuksetta hufulaitteiden p��virtakytkimet on toteutettu siten,
ett� ne on vaan yksinkertaisis kytkimi�, jotka kytkee tuon sis��n
tulevan j�nnitteen laitteeseen samalla tavalla "yll�tt�en".

> Voinko tylysti kytke{ s{hk|t releen kautta,
> vai pit{isik| v{liss{ harrastaa jonkinlaista kytkent{transienttien
> pehmennyst{? 

Eip� yleens� mit��n t�ll�isi� transienttien pehmennyksi� tarvita,
kunhan releen takane ei ole kohtuuttomasti laitteita. Monet vehkeet
ottaa hetkellisesti kytkent�hetkell��n moninkertaisen nimellisvirran
verkosta lyhyen aikaa, joten jos hyvin monta tuollaista isoa
hifilaitetta laittaa yht�aikaa releen kautta p��lle on vaarassa ett� 
releen koskettimet tai s�hk�taulun pistorasioita ylikuormitukselta
suojaava sulake palaa. Jos laitteita on hyvin paljon, niin kuorma
kannattaa jakaa parille eri relelle, jotka mene p��lle v�h�n eri
aikaan.

> Riitt{{k| pehmennykseksi verkkovirran yli kytketty varistori? 

K�ynnistyspiikki� tuollaisella varistorilla ei pienennet�.
Katkaisupiikki� jos sellaista on kyseisill� vehkeill� synty�kseen
(ei yleens� synny paljon) tuolla releen ulsotulossa olevalla
varistorilla voidaan torjua. Suurikokoinen muuntaja voi joskus
"iske� takaisin" verkkoon p�in jonkun verran kuin siit� katkaistaan
virta, joten joku herkk� saman releen taakse kytketty laite voi olla
vaarassa. Yleisesti hifivahvistimet ei paljon potki takaisin virran
katkaisussa, kun virran katkaisuhetkell� muuntajan energia pyrkii
enimm�kseen purkautumaan tuonne vahvistimen tasaj�nnitepuolen
suodatuskondensaattoreita lataamaan.

> Onko tyypillisen hifilaitteen virransy|tt| sellainen, ett{
> siin{ on heti samantien verkkomuuntaja, tasasuuntaus, suodatus ja
> regulointi, 

T�ll� tavalla k�yt�nn�ss� kaikki l�hes kaikki normaalit hifilaitteet
on rakennettu. T�h�n sarjaan voidaan laskea esivahvistimet,
CD-soittimet, pienet radionauhurit, DVD-soittimet, virittimet,
tms. Yleens� p��tevahvistimet on toteutettu samalla tavalla
suurimman osan elektroniikkansa ostalta, mutta itse p��tekiville
menev� k�ytt�j�nnite on yleens� reguloimatonta (eli vian regulointi
edellisest� pois). Joissain uudemmissa vehkeiss� saattaa
perinteisen muuntaja+tasasuuntaus+suodatus+regulointi
ratkaisun tilalla olle pini hakkuritehol�hde (l�hinn�
uusissa televisioissa ja joissain harvoissa vahvistimissa).

> vai k{ytet{{nk| AC-komponenttia johonkin?

Ei yleens� yht��n mihink��n.
 
> En ole aikoihin rakentanut mit{{n elektroniikkaa, mutta
> koulupoika-ajoilta muistuvat mieleen isojen poikien varoitukset
> reaktiivisten kuormien kytkemisest{.
> 
> Riitt{{k| releen tehonkeston mitoitus laitteiden todellisen
> virrankulutuksen mukaan, vai tarvitseeko ylimitoittaa ja mill{
> kertoimella?

Releen virrankesto kannattaa ylimitoittaa muutamaan kertaan isommaksi
kuin kuorma on. Kun l�htee ostosreissulle sopivaa relett� hankkimaan,
niin mielest�ni on fiksua hankkia saman tien tuohon hommaan rele,
joka kest�� samaa luokkaa virtaa kuin mit� pistorasioistakin saa
(10A tai 16A). Releen hintaan tuo tuntuu sen verran v�h�n ett�
ei kotirakentelussa kannata ruveta suoraan s��st�m��n t�ss� paikassa.

> Miten tilanne muuttuu (jos muuttuu), jos s{hk|mekaanisen releen
> asemesta k{ytet{{n "puolijohderelett{", joita tuntuu olevan kaupan
> joka toisen radioamat||ritapahtuman kirpputorilla?

Eip� nyt radikaalisti muutu tilanne. Nuo laitteiden virrankatkaisut
kannattaa aina rakentaa sill� tvoin, ett� katkaistaa sek� nolla- ett�
vaihjohtimen yhteys noille releen per�ss� olevilla laitteille kun
tehd��n pistorasiaan kytkett�vi� relebokseja koska pistorasiaan
pistett�viss� vehkeiss� ei voida olla varmoja kumpi johto on
nolla ja kumpi vaihe. Puolijohderelett� k�ytt�ess� t�ll�isess�
hommassa joudutaan monesti turvautumaan parin releen k�ytt��n.
Puolijohdereleet on nyt potentiaalisesti herkempi� vikaantumaan
tuolta s�hk�verkon puolelta ylij�nnitteiden tms. vaikutuksesta kuin
mekaaniset releet ja k�ytt�ytiminen viktilanteessa tyypillisesti
inhottavampaa.

Itse pit�isin kustannusoptimaalisena ratkaisuna t�s�s hifilaitteiden
kytkent�asiassa ihan perinteist� relett�. Ei noita laitteita niin
usein laiteta p��lle ja sammutella, et�t perinteisen reilusti
mitoitetun releen k�ytt�ik� tulisi eteen kovinkaan nopeasti.

-- 
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web links and documents at 
http://www.epanorama.net/