Newsgroups: sfnet.harrastus.audio+video.kotihifi,sfnet.harrastus.elektroniikka Subject: Re: Hifilaitteiden kytkeminen releell�? References: <[email protected]> [email protected] (Topi K Junkkari) writes: > Tarkoitus olisi kytke{ useita hifilaitteita (t{ss{ vaiheessa Marantz > CD-67SE -CD-soitin, wanha Alpagen kasettidekki ja kaksi kpl Genelec > 1019A -aktiivikaiuttimia, my|hemmin kenties videolaite ja lis{{ > Genelecej{) verkkovirtaan releen kautta, eli siis laitteiden > virtakytkimet olisivat pysyv{sti ON-asennossa ja laitteisiin > kytkett{isiin 230 V verkkovirta releen kautta. Relett{ ohjaisi Rotelin > esivahvistimessa oleva verkkovirtal{ht|, johon kytkeytyy virta > silloin, kun esivahvistin kytket{{n STANDBY-tilasta ON-tilaan. Pointti > jutussa on se, ett{ koko laitteisto saataisiin k{yntiin samalla kertaa > samasta kaukos{{{timest{. Eli seuraavan tapainen ryhm�n FAQ:hun kirjoittamani kytkent�viritys (http://www.hut.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.audio+video/): Miten saan rakennettua systeemin, jolla saan kaikkiin hifilaitteisiini s�hk�t p��lle ja pois yhdest� katkaisijasta ? Useissa hifivahvistimissa on takana 230V l�ht�liit�nn�t, joihin voi kytke� muita hifilaitteita ja saada n�in kaikki laitteet vahvistimen virtakatkaisijan taakse. N�m� l�ht�liit�nn�t oin yleens� suunniteltu vain pienille kuormille (100-200W max.), joten t�m� menetelm� toimii vain pienitehoisten laitteiden kuten CD-soittimen, kasettinauhurin ja vastaavien laitteiden kanssa. Jos haluat kytke� suuritehoisempia laitteita, niin pit�� turvautua muihin ratkaisuihin. Helpoin ratkaisu on ostaa katkaisimella varustettu jatkojohto/jakorasia ja kytke� kaikki laitteet siihen. N�in kaikista laitteista saa virrat p��lle ja pois yhdell� katkaisijalla. Katkaisijalla varustettuja jatkojohtoja saa s�hk�liikkeist�, rautakaupoista ja tavarataloista tyypillisesti hiukan alle sadalla markalla. Yksi vaihtoehto on laittaa hifilaitteiden s�hk�nsy�tt� releiden taakse, mutta t�ss� joudut rakentamaan verkkos�hk�ll� toimivan laitteen. T�m� ratkaisu on tarkoitettu ainoastaan niille, jotka omaavat tarvittavat taidot ja valtuudet t�m�nlaisen ty�n tekemiseen. Laitteiden virran kytkemiseen ja katkaisuun tarvitset releen, joka kest�� 230V verkkoj�nnitett� ja tarvittavan m��r�n virtaa (mielell��n t�ydet 16A mink� pistorasiasta maksimissaan saa). Kytket releen koskettimen sarjaan sis��n tulevalta pistokkeelta ulostuloihin menev��n johtoon. Varminta on k�ytt�� kaksikoskettimista relett�, jolloin katkaistaan yhteys kummastakin johdosta (vaihe ja nolla). Lis�� johtoihin my�s tarvittavat sulakkeet. _____ ~230V o------o : o-------o : : Kulutuslaitteet _____ 0 V o------o : o-------o : o---+ : | : ohjaus |�����|.. ��|�� o---+ Releen k��mi� on k�tevint� ohjata matalaj�nnitteell�, jota saa k�tevimmin pienest� valmiista verkkolaitteesta (parinkympin yleisvirtal�hde). Riippuen sovellutuksesta voit joko kytke� t�t� matalaj�nnitett� p��lle tai pois pienell� katkaisijalla tai sitten laittaa tuon pienen virtal�hteen vaikka audiovahvistimen takana olevaan ulostuloon (n�in saat ohjauksen vahvistimen katkaisijalla). N�in saat k�tev�n kytkent�boksin, jolla saa tarvittavan m��r�n laitteita n�pp�r�sti kytketty� yhdell� ohjaussignaalilla. Halutessasi voit tehd� kytkenn�n my�s siten, ett� k�yt�t relett�, jossa on 230V AC k��mi (kontaktori tms.) ja voit j�tt�� tuon pienen matalaj�nnitel�hteen pois. Esmill� on ainakin ihan n�pp�ri� releit� jotka kest�v�t verkkoj�nnitteen, virtaa 16A ja niiss� on n�pp�r�t ruuvikiinnikkeet johdoille. (maksavat noin 100 markkaa s�hk�liikkeess�). T�llaisella releell� k�ynnist�� isommankin m��r�n laitteita. 230V AC k��mill� varustetussa releess� on hifisysteemiss� olemassa sellainen ��nenlaadullinen riski, ett� rele saattaa pit�� kuuluvaa hurinaa ollessaan p��ll� (ei v�ltt�m�tt� aina, mutta esimerkiksi l�mmitty��n). Muista ett� mik�li kytket��n yht�aikaisesti useita j�reit� laitteita, saattaa sulake paukahtaa johtuen suuresta hetkellisest� kuormituksesta kun kaikki laitteet saavat s�hk�n yht�aikaisesti. T�llaisessa tilanteessa pit�� kytkent� tehd� niin, ett� eri laitteet kytket��n omilla releill��n eriaikaisesti p��lle tai j�rjest�� joku muu tapa rajoittaa laitteiden k�ynnistyess��n ottamaa virtapulssia. > Her{{ seuraava kysymys: Mit{ nuo laitteet (siis hifilaitteet > keskim{{rin) tykk{{v{t siit{, ett{ niiden virtakytkimet ovat > vakituisesti ON-asennossa ja s{hk|{ sitten ilmestyy sy|tt||n enemm{n > tai v{hemm{n yll{tt{en? Yleisesti ottaen ei mitenk��n pahasti tuota tykk��. L�hes poikkeuksetta hufulaitteiden p��virtakytkimet on toteutettu siten, ett� ne on vaan yksinkertaisis kytkimi�, jotka kytkee tuon sis��n tulevan j�nnitteen laitteeseen samalla tavalla "yll�tt�en". > Voinko tylysti kytke{ s{hk|t releen kautta, > vai pit{isik| v{liss{ harrastaa jonkinlaista kytkent{transienttien > pehmennyst{? Eip� yleens� mit��n t�ll�isi� transienttien pehmennyksi� tarvita, kunhan releen takane ei ole kohtuuttomasti laitteita. Monet vehkeet ottaa hetkellisesti kytkent�hetkell��n moninkertaisen nimellisvirran verkosta lyhyen aikaa, joten jos hyvin monta tuollaista isoa hifilaitetta laittaa yht�aikaa releen kautta p��lle on vaarassa ett� releen koskettimet tai s�hk�taulun pistorasioita ylikuormitukselta suojaava sulake palaa. Jos laitteita on hyvin paljon, niin kuorma kannattaa jakaa parille eri relelle, jotka mene p��lle v�h�n eri aikaan. > Riitt{{k| pehmennykseksi verkkovirran yli kytketty varistori? K�ynnistyspiikki� tuollaisella varistorilla ei pienennet�. Katkaisupiikki� jos sellaista on kyseisill� vehkeill� synty�kseen (ei yleens� synny paljon) tuolla releen ulsotulossa olevalla varistorilla voidaan torjua. Suurikokoinen muuntaja voi joskus "iske� takaisin" verkkoon p�in jonkun verran kuin siit� katkaistaan virta, joten joku herkk� saman releen taakse kytketty laite voi olla vaarassa. Yleisesti hifivahvistimet ei paljon potki takaisin virran katkaisussa, kun virran katkaisuhetkell� muuntajan energia pyrkii enimm�kseen purkautumaan tuonne vahvistimen tasaj�nnitepuolen suodatuskondensaattoreita lataamaan. > Onko tyypillisen hifilaitteen virransy|tt| sellainen, ett{ > siin{ on heti samantien verkkomuuntaja, tasasuuntaus, suodatus ja > regulointi, T�ll� tavalla k�yt�nn�ss� kaikki l�hes kaikki normaalit hifilaitteet on rakennettu. T�h�n sarjaan voidaan laskea esivahvistimet, CD-soittimet, pienet radionauhurit, DVD-soittimet, virittimet, tms. Yleens� p��tevahvistimet on toteutettu samalla tavalla suurimman osan elektroniikkansa ostalta, mutta itse p��tekiville menev� k�ytt�j�nnite on yleens� reguloimatonta (eli vian regulointi edellisest� pois). Joissain uudemmissa vehkeiss� saattaa perinteisen muuntaja+tasasuuntaus+suodatus+regulointi ratkaisun tilalla olle pini hakkuritehol�hde (l�hinn� uusissa televisioissa ja joissain harvoissa vahvistimissa). > vai k{ytet{{nk| AC-komponenttia johonkin? Ei yleens� yht��n mihink��n. > En ole aikoihin rakentanut mit{{n elektroniikkaa, mutta > koulupoika-ajoilta muistuvat mieleen isojen poikien varoitukset > reaktiivisten kuormien kytkemisest{. > > Riitt{{k| releen tehonkeston mitoitus laitteiden todellisen > virrankulutuksen mukaan, vai tarvitseeko ylimitoittaa ja mill{ > kertoimella? Releen virrankesto kannattaa ylimitoittaa muutamaan kertaan isommaksi kuin kuorma on. Kun l�htee ostosreissulle sopivaa relett� hankkimaan, niin mielest�ni on fiksua hankkia saman tien tuohon hommaan rele, joka kest�� samaa luokkaa virtaa kuin mit� pistorasioistakin saa (10A tai 16A). Releen hintaan tuo tuntuu sen verran v�h�n ett� ei kotirakentelussa kannata ruveta suoraan s��st�m��n t�ss� paikassa. > Miten tilanne muuttuu (jos muuttuu), jos s{hk|mekaanisen releen > asemesta k{ytet{{n "puolijohderelett{", joita tuntuu olevan kaupan > joka toisen radioamat||ritapahtuman kirpputorilla? Eip� nyt radikaalisti muutu tilanne. Nuo laitteiden virrankatkaisut kannattaa aina rakentaa sill� tvoin, ett� katkaistaa sek� nolla- ett� vaihjohtimen yhteys noille releen per�ss� olevilla laitteille kun tehd��n pistorasiaan kytkett�vi� relebokseja koska pistorasiaan pistett�viss� vehkeiss� ei voida olla varmoja kumpi johto on nolla ja kumpi vaihe. Puolijohderelett� k�ytt�ess� t�ll�isess� hommassa joudutaan monesti turvautumaan parin releen k�ytt��n. Puolijohdereleet on nyt potentiaalisesti herkempi� vikaantumaan tuolta s�hk�verkon puolelta ylij�nnitteiden tms. vaikutuksesta kuin mekaaniset releet ja k�ytt�ytiminen viktilanteessa tyypillisesti inhottavampaa. Itse pit�isin kustannusoptimaalisena ratkaisuna t�s�s hifilaitteiden kytkent�asiassa ihan perinteist� relett�. Ei noita laitteita niin usein laiteta p��lle ja sammutella, et�t perinteisen reilusti mitoitetun releen k�ytt�ik� tulisi eteen kovinkaan nopeasti. -- Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/) Take a look at my electronics web links and documents at http://www.epanorama.net/
