Newsgroups: sfnet.viestinta.www
Subject: Re: Kuinka t�rke�� on valiidi HTML?
References: <[email protected]>
"Timo Iivonen"  writes:

> T{{ll{ on ollut jonkin verran keskustelua valiidista HTML:st{. Mutta kuinka
> t{rke{{ se loppujen lopuksi on? 

Vlaidilla HTML:ll� on sellainen ominaisuus, ett� se tuppaa toimimaan
paremmin ja luotettavammin kuin mik��n v�h�n sinnep�in koodi.
Kaikki webbiselaimet on tehty (tai ainakin pit�isi tehd�) niin, ett�
ne tulkitsevat oikein validin HTML-koodin. Monet webbiselaimet nyky��n
hulivat v�h�n rikkin�ist�kin koodia kohtullisesti, tosin vaihtelevasti
selaimesta toiseen miten vialliseen HTML-koodin suhtaudutaan.

Validilla HTML-koodi toimii siis selaimella X versiolla n, selaimella
Y, selaimella Z jne. Ja toimii my�s selaimen xersiolla X+1, jota
ei ollut edes olemassa silloin kun tuo sivu tehtiin. Ei validi
koodi (jotian pieless�) voi hyvinkin olla, ett� vaikka toimisi
kaikilla sen hetken selaimilla, niin ei ole mit��n takuita, ett�
seuraavat selainversiot k�sittelisiv�t kaikki samat virheet samaan
tapaan. Selainten kehittyess� ja muuttuessa ei ole ollut lainkaan
tavatonta, ett� v�h�n rikkin�iset sivut eiv�t yht�kki� ole en��
toimineetkaan kivasti kun selainversio on vaihtunut uudempaan,
vaan validia HTML-koodi sis�lt�v�t sivut ovat toimineet oikein
kivasti ongelmitta.

> Vain harvat testaamani sivut l{p{isev{t
> puhtain paperein validaattorit, esim. saunalahden, soneraplazan portaaleissa
> on miljoona virhett{! L{hes kaikista sivuista puuttuu dokumenttityyppi
> jolloin validaattorit ajavat sen HTML 4:n seulan l{pi jolloin virhett{
> tulee. 

Tuosta voi vaan p��tell� ett� noita tehdeill� uusemiaguruilla tuntuu
olleen enemm�n mieless� uusmediahypen tekeminen kuin luotettavasti
toimivan saitin rakentaminen... Niinkuin tuntuu nykyajan
systemeeiss� olevan monesti homman nimi. Syyn� siihen miksi
erilaista rikkin�isne HTML:n hutilointia p��see l�pi on ett�
HTML-adioitntisoftat on se verr huonoja monet, ett� tuottavat bugista
koodia, tuntuu ett� l�hesk��n kaikki alan tekij�t eiv�t oikein
tied� mit� ovat tekem�ss� ja miten hommat pit�isi tehd�, toisinaan
ei vaan tunnu riitt�v�n aikaa/innostusta thed� asioita kunnolla,
yritet��n p��st� siit� mist� rima on matalin niin ett� saadaan
asiakkaalta rahat kotiutettu ja juostua tuueen uusmediahypeprojektiin..

> [skett{in esill{ olleiden killerisaittien esimerkeiksi esitetyt
> kovalla rahalla tehdyt j{{kiekkojoukkueiden sivut kusevat.. Eiv{tk|
> sivugurut kiinnit{ siihen huomiota luodessaan n{k|hermoja kutkuttavia
> sivuja, vai eik| valiidius ole niin t{rke{{ kuin joku frameh|p|tys.

Tuntuu monella sivuntekij�ll� olevan miljoonat frame ja graafinen
kutkuttavuus paljon enemm�n mieless� kun sellaiset t�rke�t
asiat kuin sivujen k�ytett�vyys ja toimivuus, joiden tulisi
mielest�ni olla etusijalla t�ss�kin asiassa. 

> Voisiko joku selitt{{ maallikolle lyhyesti miss{ n{ist{ on kyse. Monet
> liputtavat puhtaan HTML:n puolesta, mutta melkein jokaisella sivulla on
> virheit{.

HTML-koodiltaan rikkin�isen webbisivun liikkellelaskeminen on
v�h�n sama kuin laskisi liikkeelle kovasti bugisen softa, joka
yleens� toimii mutta sitten v�lill� ei toimi niin olenkaan
ja muiden aikaa kuluu kohtuuttomasti ihmetelle�ss ha
harmitellessa kun homma ei toimi.

Normaalin kielen kielioppiin verrattuna voisi vaan todeta,
ett� suomen kielen kielioppis��nt�j� noidattava suomenkielinen
taksti on yleisesti ottaen paljon helpommin ymm�rrett�v�� ja
v�hemm�n v��ri� k�sityksi� aiheuttavaa kuin sellainen tekti,
jossa noita kielioppis��nt�j� rikotaan kovasti. 

-- 
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web links and documents at 
http://www.epanorama.net/