Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Vastuksen renkaat
References: <[email protected]> 
	<[email protected]>
From: Tomi Holger Engdahl 
Date: 30 Mar 1999 12:46:23 +0300
Message-ID: 
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 93
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34
[email protected] (Jarno Nurminen) writes:
> Toinen kysymys: miksi tulkitsen vastusten v{rikoodeja? Alkaa
> jurppimaan kun pit{{ noiden v{rikoodien kanssa pelehti{
> jatkuvasti...Miksei niiss{ voi lukea niiden arvoa? 

K�sitt��kseni kustannuskysymys. Tuollaiseen pieneen py�re��n vastukseen on
hiukan vaikea painaa mit��n teksti� sill� tavoin ett� painoj�lki
pysyisi siin� luettavissa pitk� aikaa. Tuo v�rikoodisysteemi otettiin
k�sitt��kseni k�ytt��n juuri valmistusteknisist� syist�, koska
se oli edullinen. Hinta on aika t�rke� kysymys elektroniikan komponenteissa,
joiden hinta on itsess��n hyvin pieni.

> Vaikkapa niiden
> v{rikoodien lis{ksi olisi jotta "100k". Ja nyt kun aloin valittamaan
> niin valitampa viel{ lis{{ kondensaattoreista. Mink{takai elkot ovat
> ainoita konkkia joissa lukee kapasitanssi selkokielell{? Muissa on
> aina jokin mystinen koodi josta en ymm{rr{ mit{{n. 

Kondensaattoriedenkin koodeja on selvitettyn� osoitteessa
http://www.hut.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.elektroniikka/

Osassa kondensaattoreista k�ytet��n viiden v�riraidan koodia. Koodin 
luetaan ylh��lt� alasp�in (alap��st� l�htev�t kondensaattorin johdot). 
T�m� koodin tulkinta on seuraava: 

1. raita   ensimm�inen numero
2. raita   toinen numero
3. raita   kerroin
4. raita   ???
5. raita   j�nnitekeston koodi

Saadun kapasitanssinumeroarvon yksikk� on pikofaradeita. 

> Ja miksei mikropiireiss{ lue p{{ll{ ett{ mit{ ne tekee?

Moneen mikropiirin ei mahdu p��lle mitenk��n tyhjent�v�sti
selvityst� mit� ne tekee. Ja suurimmalle osalle mikropiirien kuluttajista
(teollisuus) tuolla tiedolla ei ole mit��n arvoa. Niille on vaan t�rke��
tiet��, ett� komponentti on se oike joka siihen paikkaan pit��
pist��, eli pelkk� tarkkaan yksil�iv� koodi piirin p��ll� riitt��.

K�yt�nn�ss� tuo koodi mik� mikropiirin p��ll� on yksityiskohtaisesti kertoo, 
millaisesta piirist� on kysymys, etenkin mill� koodilla t�sm�lleen
sellaisia saa.

Harrastelijoillehan tuo on v�h�n hankala, mutta mikropiirienkin
valmistaminen on bisnestg� ja sit� tehd��n suurten kuluttajien
ehdolla. Elektroniikkaharrastajat ovat sellainen marginaaliryhm�,
ett� ei niill� ole tuon taivaallista merkityst� suurten 
komponenttivalmistajien tuotantom��riss�.

> Siin{ sit{ sitten ihmettelet mikropiirej{ IC-opas toisessa k{dess{ ja
> koitat j{ljitt{{ jotain -83 vuonna valmistettua piiri{...Ja
> ledeiss{kin on vain sellainen pieni tasainen kohta joka ilmoittaa
> miten p{in se pit{isi asentaa. 

Tuo riitt�� elektroniikkateollisuuden asentajalla oikein hyvin
ett� h�n osaa laittaa komponentin oikein p�in piirilevyll� olevan
kuvna mukaisesti.

> Siin{p{ sitte krapuloissasi koitat
> ledi{ hiplailla ja ainahan se v{{rinp{in menee, kun ei muista ett{
> miten sen tasaisen kohdan kanssa pit{{ pelehti{. Voisi olla joku nuoli
> niiss{kin ett{ "in" ja "out" tai jotain...

Noissa LEDien kanssa pelehtimisess� jos ei jaksa muisis��nt�j� kaytt��,
niin aina tuon napaisuuden voi helposti tarkistaa yleimittarin 
diodimittausalueella. Ei se sen vaikeampaa. Jos jaksaa muistaa
s��nt�j�, niin voi katsella LEDin metalliosien sis�isi� muotoja
sek� johtojen pituuksia tms. (ja muistaa ett� sitten on niit� poikkeuksia
yleiss��nn�ist�).

> Eik{ transistoreissakaan
> koskaan voi ilmoittaa, miss{ on emitterit kollektorit ja kannat...

Joissain transistoreissa ja tyristoreissa olen n�hnyt jopa tuollaisia
merkint�j�. Yleens� kyll� ei ole.

> El{m{ komponenttien kanssa on kyll{ ihan perseest{...

Ei niit� merkint�j� ole koskaan tehty harrastelijoiden tarpeisiin.
Ne merkinn�t on luotu elektroniikkateollisuuden tarpeisiin ja
palvelevat niit� t�ll� tavoin kun ne ovat oikein hyvin. Mainitselillasi
lis�asioilal notettasiiin osien hintaa, vaan ei tarjottaisi 
tuolle teollisuudelle mit��n lis�hy�ty�, josta kannattaisi maksaa.

T�m�n tilanteen kanssa ei kai voi kun yritt�� el��. Tai sitten tehd�
harrastaa jotain muuta, jos homma tuntuu olevan ihan perseest�.
Usat asiat ovat elektroniikassa hankalaa ja vaativat perehtymist�,
osaa niist� olen yritt�nyt selit�� webbisivuillani
(http://www.hut.fi/Misc/Electronics) ja sfnet.harrastus.elektroniikka FAQ:ssa
(http://www.hut.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.elektroniikka/).

Valitettavasti ei t�m� maailma muutenkaan ole mitenk��n t�ydellinen ja 
selke�, sen kanssa pit�� vaan el��.

-- 
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)