Newsgroups: sfnet.atk.laitteet.pc,sfnet.harrastus.audio+video,sfnet.harrastus.audio+video.kotihifi
Subject: Re: =?Windows-1252?Q?Vs:_Tietokoneen_=E4=E4net_ulos_stereoiden_kautta_-h=E4?= 	=?Windows-1252?Q?iri=F6tt=E4-_=3F?=
Distribution: sfnet
References: <[email protected]> <[email protected]> <[email protected]>  <[email protected]>
=?Windows-1252?Q?Tommi_Heikkil=E4?=  writes:

> Joo, kiitos. Luin vinkit ja antenniverkkohan se tuntuu olevan syyp=E4=E4 =
> asiaan. Stereoissa kun ei ole maadoitettua s=E4hk=F6johtoa niin eip=E4 =
> siit=E4 maadoitetusta pistorasiasta sein=E4ss=E4 tietenk=E4=E4n =
> hy=F6ty=E4 ole... 

Kotistereoissa ei ole yleens� maadoitettua pistoketta, joten niiden kannalta
sitten ihan sama onko vehje kiinni maadoitetussa tai maadoittamassa
pistorasissa. Maadoitetulla ja maadoittamattomalla pistorasialla
on eroa turvallisuuden ja hurinoiden kannalta ainoastaan jos siihen
liitett�v�ssa laitteissa on maadoitettu pistoke, joka yhdist�� tuon
laitteen rungon siihen pistorasian suojamaahan.

Sama maadoittamaattomuus p�tee my�s moniin muihin kovin
viihde-elektroniikkalaitteisiin, kute video, televisiot,
viritinvahvistimet jne.  Kaikille edell� mainituille 
moderneille laitteilla on yhteist�, ett� kun t�ll�isen laitteen
liitt�� kiinni yhteisantenniverkkoon, niin laitteen runko tulee
sit� kautta maadoittuneeksi antenniverkon maahan. N�in k�y
muutamaa harvaa poikeusta lukuunottamatta niin viritinvahvistimissa,
videonauhureissa ja televisoissa (yleens� n�m� poikkeukset s��nt��n
on vanhempia televisioita).


> Kas kun nuo tuolla lailla "kelluvat" hieman eri = tasoilla, 

Esimerkkitilanne el�v�st� el�m�st�:

Kodin PC on kiinni maadoitetussa pistorasiassa ja vahvistin
on kiinni maadoittamattomassa pistorasiassa (muutta ei kiinni
muualla kuten antenniverkossa suoraan tai v�lillisesti).
T�ss� tilanteessa PC:n kuori on suunnilleen maassa (joitain
voltin osia huojuntaa oikean maan kummaltakin puolen) ja
stereolaite kelluu vapaana miss� tahansa potentiaalissa
maan ja t�yden verkkoj�nnitteen v�lill� (yleens� l�hell�
sit� verkkoj�nnitteen puoliv�li�).

Nyt kun tuo vahvistin ja tietokone kytket��n audiokaapelilla
yhteen, niin niiden laitteiden rungot yhdistyv�t audiokaapelin
suojajohtinen (signaalimaa) kautta toisiinsa. T�m� saa
aikaan sen, ett� n�m� laitteet ovat t�m�n j�lkeen hyvin tarkkaan
samassa potentiaalissa toisiinsa n�hden. Laitteiden runkojen
v�liset j�nnite-erot on luokka millivoltteja tai mikrovoltteja,
eli eip� mainittavammin kellu. T�m� pieni j�nnite-ero edelleen
johtuu  stereovahvistimen runkoon tulevasta vuotovirrasta, joka
virtaa audiokaapelin suojajohdinta pitkin aiheuttaen siihen
pienenpien j�nniteh�vi�n sek� t�m�n lis�ksi johdon kuoreen
mahdollisesti indusoituvista ymp�ris�n h�iri�ist�.

Lopputulos on ett� n�in kytkett�ess� laitteenm rungot ei en��
mitenk��n vapaasti kellu toisiinsa n�hden. Ja kun liitokset on
tehty kinnolal v�h�nkiin j�rkev�st� kaapelista, ei systeemi
kyll� mainittavammin hurise tuon laitteiden runkojen v�lisen
j�nnite-eron takia.

Tilanne muuttu ihan erilaiseksi kun kuvioon otetaan anteenijohdot.

> eli mainitut s=E4hk=F6verkon maa ja antennij=E4rjestelm=E4n =
> maa? Onkohan se ihan normaalia vai onko talon kytkenn=F6iss=E4 kaikki =
> kunnossa?

S�hk�verkon maadoitetun pistokkeen maadoitusjohto ja antenniverkon
antennikaapelin maadoitus (suojakuori) on kummatkin yhdistetty
(tai ainakin s��nt�jen mukaan tulisi yhdist��) yhteen samaan
yhteisene maapisteeseen talon keskusmaadoituspisteeess�.
Teoriassa ideaalisessa maailmassa t�m� takaisi, ett� huoneistoon
tulleessa noissa kahdessa pistokkeessa olisi maapuolella t�ysin
sama potentiaali. Valitettavasti t�m� maailma ei ole ideaalinen,
vaan k�yt�nn�ss� antenniverkon ja s�hk�verkon "maiden" v�linen
potentiaaliero on luokkaa 0.1-1V vaihtoj�nnitett� 
(vaihtelee tapauskohtaisesti, voi olla my�s enemm�n tai v�hemm�n
kuin edell� kerrottu tyypillinen arvo). T�m� j�nnite-ero johtuu
seuraavista seikosta:
1. S�hk�verkon maadoitusjohtimessa kulkee yleens� aina v�h�sen virtaa
   johtuen erin�isist� syist� ja maadoitusjohdolla on resistanssia 
   -> syntyy pieni j�nnite-ero
2. S�hk�verkon maajohdin kulkee samassa nipussa muiden s�hk�johtimien
   kanssa ja niiss� voi kulkea paljon virtaa -> maajohtimn sek
   kapasiteettisesti kytketyy ett� indusoituu pieni j�nnite
3. Monet vehkeet vuotaa v�h�n virtaa antennijohdon maajohtimena toimivaan
   suojakuoreen ja sill� resistanssia -> j�nnite-eroa
4. Antenniverkon kaapelin suojajohtimeenkin voi indusoitua ja kytkeyty�
   ulkoisia h�iir�it� -> pieni j�nnite-ero lis��

Kun nuo kaikki 4 yleens� eri suuruista ja mahdollisesti jopa eri
vaiheista ja joskus jopa eri taajuistakin h�iri�t� summataan yhteen,
saadaan sellainen j�nnitesoppa syntym��n, ett� ei ihme ett� huoneen
eri paikkojen maapisteet ei pysy samassa potentiaalissa. T�ll�
j�nnite-erolla on viel� sellainen ominaisuus, ett� sill� on kohtuullisen
pieni luontainen sy�tt�impedanssi, joten jos sit� yritt�� tasata
kytkem�ll� johtimen noiden kahden eri potentiaalisen pisteen v�lille,
niin t�s�s johtimessa tuppaa kulkemaan kohtuullisen paljon virtaa
ja johtimelle aina j��v�n jonkin verran t�st� aiheutuvaa j�nniteh�vi�t�.

Normaalien hifilaitteiden balansoimattomien liit�nt�jen kanssa t�m�
j�nniteh�vi� mit� kaapelin kuoreen j�� summautuu suoraan audiosignaaliin
mukaan, mik� kuuluu yleens� hurinana. Lis�vaikutuksen soppaan tekee
viel� se, ett� johdon kuorta pitkin laitteeseen sis��n tai runkoon tuoma
aika tuntuvakin virta (voi oll helposti sadasta milliampeerista ampeereihin)
synnytt�� monessa laitteessa hyvin helposti laitteen sis�ll� omina
h�iri�it��n, mik� kuuluu lis�hurinana (mit� h�lm�mmin suunniteltu laite,
sit� enemm�n t�m� virta hurinaa synnytt��!!). 

Eli niin pitk��n kun audiolaitteiden signaalijohtimen kuoressa kulkee
virtaa merkitt�v��, niin niin pitk��n hurinaakin esiintyy. Hurinan
saa kokonaan pois balansoimattomien liit�nt�jen kanssa ainoastaan
hakkiutumalla eroon t�st� virrasta. Er�s k�tev� tapa hankkutua
eroon t�st� virrasta on pist�� audiosignaali l�pi muuntajasta,
joka p��st�� kyll� audiosignaalin l�pi mukavasti, mutta ei tarjoa
mit��n s�hk�ist� yhteytt� muuntajan eri puolien johtojen kuorille
ja signaalijohtimille toisiinsa. Vastaava ratkaisu on olemassa
my�s antennikaapelille, ja se p��st�� antennisignaalin l�pi,
mutta ei mit��n virtaa kulkemaan kaapelin kuoressa (joten
viritinvahvistin ei maadoitu antenniverkkoon -> kelluva
vahvistin on kiinni audiokaapeleilla runkomaastaan kiinni
vaan maadoitetussa PC:ss� -> ei hurinaongelmaa).

> No, kuitenkin; kuparipiuha pc:n ja vahvistimen runkojen v=E4lill=E4 =
> auttoi asiaa aikalailla muttei kuitenkaan ihan kokonaan, 

Kuparipiuha laitteiden v�lill� ei poista tuota h�iri�t� synnytt�v�
virtaa ja sen ongelmia. Vaikka kuparikaapelin resistanssi onkin
pienempi kuin audiojohdon kuoren, niin edelleen laitteiden runkojen
v�lille j�� j�nnite-eroa ja audiokaapelinkin suojamaahan virtaa
-> edelleen hurinaj�nnitett� summautuu audiosignaaliin jonkin
verran. Lis�ksi kaapelin kautta laitteen runggossa virtaava virta
aihuttaa omat lis�hurinaongelmansa h�lm�sti suunnitelluissa vehkeiss�
(h�lm��n paikkaa kytketty laitteita yhdist�v� lis�maadoitus voi
joidenkin vehkeiden kanssa jopa pahentaa hurinaongelmaa!!)

Yleens� t�ll�isell� sunkoja yhdist�v�ll� lis�maadoituskaapelilla voi
ongelman oireita v�hent��, mutta ei sit� kokonaan poistaa.

> joten marssin =
> vastap=E4iseen autohifiliikkeeseen ja sielt=E4 myiv=E4t pienen palikan =
> audiokaapeliin, eli vissiinkin mainitun galvaanisen erottimen. Kapistus =
> maksoi 35,- ja nyt kaikki pelitt=E4=E4 t=E4ysin eli ei hurinan hurinaa =
> ja =E4=E4nen laatu on oikein hyv=E4 ainakin meik=E4l=E4isen korvalla =
> kuunnellen!

Tuo galvaaninen erotin sis�lt�� audiolle tehdyn erotusmuuntajan.
Eip� en�� virtaa virtaa kaapelien kuoressa tai laitteiden v�linen
j�nnite-ero p��se signaalia pilaamaan. Audiosignaali p��see kuitenkin
ihan mukavasti l�pi kunhan muuntaja on kohtuullisen laadukas
(huono muuntaja pilaa ��nenlaadun).

-- 
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web links and documents at 
http://www.epanorama.net/