Newsgroups: sfnet.harrastus.ruoka+juoma
Subject: Re: Hyv�t ja pahat rasvat
References: 
"Big-Al \(Iso-Allo\)"  writes:

> Voisiko joku kertoa nettisivun, miss� kerrotaan
> joistakin ruokalajeista hyv�t (kerta/monityydyt.)
> ja huonot rasvat (tyydyttyneet). Sen verran on
> tietoa, ett� kookosrasva, palmu�ljy ja kaakaovoi
> on pahaa rasvaa kuten ihra ja el�inrasva.

Kaakaovoi sis�lt�� tyydytyneit� rasvoja ja sit� on ainakin 
aikaisemmin pidetty kai tuollaisena huonona rasvana. 
Suklaan terveysvaikutuksista on kirjoitettu viime vuosina varsin
paljon, ja n�ytt�isi sen perusteella olevan ett� 
jakoa huonot ja hyv�t rasvat ei voisi tehd� plek�n 
tyydyttyneisyyden perusteella. Ja kun tuota kaakaovoita 
nautitaan yleens� siin� suklaan muodossa, on varmaan 
j�rkevint� tarkastella koko tuotetta. 

T�ss� pari webbisvua aiheesta (lehdiss�kin on aiheesta ollut jutuja):

http://www.suklaamestarit.fi/terveys.htm
sano:
"Aito suklaa sis�lt�� rasvana vain kaakaovoita, joka on ns. hyv� rasva,
se nostaa veren hyv�� kolesterolia. Suklaa sis�lt�� my�s flavonoideja,
joiden terveysvaikutus on todettu kiistattomasti. Aito suklaa toimii
my�s antioksidanttina ja t�rkeiden hivenaineiden l�hteen�."

http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&osannimi=hyvaolo_ruokajaterve&jutunid=448
"Pienin� m��rin�, varsinkin tumma suklaa on terveellist�. Hyv�n
suklaan terveysmittari on korkea kaakaopitoisuus. Tumman suklaan
sanotaan sis�lt�v�n terveytt� edist�vi� ainesosia, joilla on
rauhoittava ja verisuonia suojaava ominaisuus. 
Suklaassa on antioksidantteja, magnesiumia ja kuparia sek� mielialaa
kohottavia tryptofaania, mutta toisaalta my�s paljon tyydyttyneit�
rasvoja. Sanomattakin on selv��, ett� laihduttajan ei kannata sy�d�
suklaata, sill� sadassa grammassa suklaata on per�ti 500 kaloria."

http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&osannimi=hyvaolo_ruokajaterve&jutunid=3208
"Kuopion yliopiston kansanterveyden tutkimuslaitoksella tehtiin vuoden
2001 alussa tutkimus, jonka tarkoituksena oli selvitt�� suklaan
sy�nnin vaikutuksia syd�n- ja verisuonitautien
riskitekij�ihin. Tutkimuksessa selvitettiin suklaan flavonoidien
vaikutuksia veren lipideihin (kokonais-, LDL- ja HDL-kolesteroli) ja
niiden hapettumiseen.

Kolesteroli on ihmiselle elint�rke� rasvaliukoinen yhdiste, jota
tarvitaan mm. solukalvojen rakenteisiin. HDL-kolesteroli on ns. hyv��
kolesterolia, sill� se kuljettaa kolesterolia pois verisuonten
sein�mist�. "Paha" LDL-kolesteroli on haitallista siksi, ett� se
ahtauttaa verisuonia."

"Tutkimuksessa ilmeni, ett� tumma suklaa pitk�aikaisesti nautittuna
nosti veren HDL-kolesterolipitoisuuksia"
"HDL-kolesterolin nousu oli edullinen havainto, sill� sen pitoisuuden
nousun katsotaan pienent�v�n syd�n- ja verisuonitautiriski�. "
"Suoritetun tutkimuksen mukaan tumman suklaan sy�nnill� ei havaittu
olevan ep�edullisia vaikutuksia LDL-kolesteroliin, joten
kokonaisvaikutus veren lipideihin oli edullinen."

"Suklaan sis�lt�m�t flavonoidit eiv�t t�m�n tutkimuksen mukaan
n�ytt�isi v�hent�v�n erilaisten hapettumistuotteiden syntymist�, mutta
toisaalta suklaan rasvahapot n�ytt�isiv�t kuitenkin v�hent�v�n
joidenkin lipidien hapettumistuotteiden syntymist�."


Ja muista kovista rasvoista:

http://www.avoin.helsinki.fi/materiaalit/ravitsemustiede/04_rasvat_rakenne.shtml

"Tyydyttyneet rasvahapot, joiden hiiliketjussa ei ole
kaksoissidoksia. Tyydyttyneiden rasvahappojen hiiliketjuissa on suurin
mahdollinen m��r� vety�, ja siksi niit� kutsutaan
tyydyttyneiksi. Tyydyttyneet rasvahapot ovat suoria ja olomuodoltaan kovia."

http://koti.mbnet.fi/lowcarb/saks5.html

"Kookosrasva kovinta rasvaa. Kohun vuoksi teollisuus pyrkii p��sem��n
eroon transrasvoista, mutta jos transrasvaa sis�lt�nyt valmiste
korvataan esimerkiksi kookosrasvalla, voidaan joutua ojasta
allikkoon. Kookosrasva on kovin ravintorasva maailmassa. Siin� on yli
90 prosenttia tyydyttyneit� rasvahappoja"

"Hyvin monet asiantuntijat pit�v�t kookosrasvaa terveellisen�, hyv�n�
ravinnon l�hteen�. Se on ollut my�s merkitsev� ravitsemustekij�
trooppisilla alueilla (tervein�) el�ville alkuper�iskansoille. Mutta
he eiv�t sotkeneet kookosrasvaansa sokeriin ja vehn�jauhoihin. Se,
ett� rasva on tyydyttynytt�, ei tehnyt ainakaan heille siit�
ep�terveellist�."

http://www.avoin.helsinki.fi/materiaalit/ravitsemustiede/03_sv_ravinto.shtml

"Ravinto vaikuttaa syd�n- ja verisuonitautien
riskitekij�ihin. Suositusten mukaisen ruokavalion avulla syd�n- ja
verisuonisairaustapausten on arvioitu v�henev�n noin 20 % ja
kokonaiskuolleisuuden 10 %. Ruokavalion lis�ksi syd�n- ja
verisuonitautien vaaraan vaikuttavat monet muut seikat. "

"Rasvan m��r� vaikuttaa niin verisuonen ahtautumiseen kuin
verisuonitukosten muodostukseen. V�h�rasvainen ruoka (noin 30 %
kokonaisenergian saannista, E%) pienent�� veren hyytymistekij�iden
aktivoitumista ja n�in v�hent�� verisuonitukosten vaaraa. Rasvan
v�hent�minen pienent�� my�s ateroskleroosin vaaraa, kun
kokonaiskolesteroli-, LDL- ja triglyseridipitoisuudet pienev�t. Sen
sijaan HDL:n pitoisuuteen vaikuttaa tyydyttyneen rasvan m��r�. "

"V�h�rasvainen ruoka, jossa on enimm�kseen tyydyttynytt� rasvaa
saattaa lis�t� verisuonen ahtautumisen vaaraa (v�hent�� HDL- ja lis��
triglyseridipitoisuutta), erityisesti tyypin 2 diabeetikoilla. Kun
tyydyttyneen rasvan korvaa tyydyttym�tt�m�ll� rasvalla, pienenee
ateroskleroosin vaara (LDL ja triglyseridit pienenev�t, HDL s�ilyy
ennallaan), vaikka rasvan m��r� ei v�henisi."

"Tyydyttyneet ja transrasvahapot lis��v�t verisuonten ahtautumisen
riski� eli veren LDL:n m��r��. Transrasvat v�hent�v�t my�s veren
HDL-pitoisuutta. Sen sijaan tyydyttym�tt�m�t rasvahapot v�hent�v�t
ateroskleroosin vaaraa (pienent�v�t LDL-kolesterolia), kun niill�
korvataan tyydyttyneit� ja transrasvahappoja (taulukko 1)."


> Hyvi� taas ovat rypsi�ljy, auringonkukka�ljy,
> kalanrasva ja yleens� kasvi�ljyt noita yll�mainittuja
> pahoja kasvirasvoja lukuunottamatta.
> Siis sivu(sto) jossa eri ruoka-aineista on annettu
> rasvapitoisuudet.

Juoksevia kasvirasvoja pide��n hyvin�. 
Mutta kaikki kasviravasta tehdyt tuotteet eiv�t ole 
hyvi� rasvojen osalta. Kun kasvirasvoista tehd��n 
tuotteita joissa on kovempaa rasvaa, niin prosessissa 
syntyy helposi transrasvoja, jotka ainakin jotkut 
tutkimukset on pit�neet paljon haitallisempina 
kuin tyydyttyneit� el�inrasvoja.. Eli se tyydyttyneit� 
el�inrasvoja sis�lt�v� perinteinen voi ollakin terveellisemp�� 
kuin kasvirasvapohjainen margariini jossa on transrasvoja. 

http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/trans.html

"Elintarvikkeet sis�lt�v�t terveydelle haitallisia transrasvoja. Ne
tuottavat elimist�ss� tulehdusta aiheuttavia sytokiinej�, muun muassa
C-reaktiivista proteiinia, mik� puolestaan altistaa luki-, oppimis- ja
keskittymisvaikeuksille, masennukselle, syd�n- ja verisuonitaudeille,
diabetekselle ja sy�v�lle. Transrasvat kovettavat solukalvoja, jolloin
ravintoaineet eiv�t p��se helposti solun sis��n eiv�tk� kuona-aineet
ulos."

"Transrasvahappoja on kokonaan tai osittain hydratuissa kasvirasvoissa
(mutta jonkin verra my�s muissa elintarvikkeissa, kuten
peruskala�ljyiss�!)."

"Trans-rasvahapot ovat tyydytt�m�tt�mi� rasvahappoja, joiden
kaksoissidos on trans-asemassa. Elimist�ss� ne k�yt�ytyv�t
tyydyttyneiden rasvahappojen tapaan. Useimmissa ravintorasvojen
rasvahapoissa kaksoissidokset ovat luonnostaan cis-asemassa."

"Transrasvoja on monissa prosessoiduissa elintarvikkeissa, kuten
kevytlevitteiss� ja leivonnaisissa, joten niiden v�ltt�minen kokonaan
on k�yt�nn�ss� mahdotonta. Kasveista per�isin olevat transrasvahapot
kovettavat verisuonia aivan kuin tyydytetyt maael�inrasvat."

"Transrasvoja on sipseiss� ja ranskanperunoissa, paistetussa kanassa,
l�hes kaikissa leivonnaisissa, kuten kakuissa, munkeissa (varusmiesten
herkkua!), donitseissa ja muussa pikaruuassa. Transrasvoja on
margariineissa, pikkuleiviss�, kekseiss�, pakasteissa ja monissa
muissa valmisruuissa."

http://www.tohtori.fi/termi.php3?terID=8909&termit=transrasvat

"Rasvahappoja, joita syntyy m�rehtij�iden p�tsiss� tai kun kasvi�ljyj�
kovetetaan teollisesti. Ne vaikuttavat veren kolesteroliin yht�
haitallisesti kuin kova eli tyydyttynyt rasva."

http://www.tohtori.fi/rasvahapot/131.html

"Tyydyttyneet rasvahapot eiv�t sis�ll� kaksoissidoksia, ja ne
koostuvat yleens� 10-18 hiiliatomin ketjuista. Tyydyttyneit�
rasvahappoja sis�lt�v�t rasvat ovat huoneenl�mm�ss� kiinteit�. N�m�
rasvat ovat yleens� el�inper�isi� (liha, maito ja voi), mutta
aasialaisessa keitti�ss� usein k�ytetty kasviper�inen palmu�ljy samoin
kuin kookosrasva sis�lt�v�t runsaasti tyydyttyneit� rasvahappoja."

"Transrasvahappoja muodostuu tyydyttym�tt�mist� rasvahapoista rasvojen
kovettamisprosessin aikana sek� m�rehtij�iden p�tsiss�, josta ne
p��tyv�t maitotuotteisiin. Transrasvahapot ovat yleisesti ottaen
ep�terveellisi�, ja niiden runsas nauttiminen yhdistet��n
sepelvaltimotautiin ja tulehdussairauksiin. Eniten transrasvahappoja
on kasvirasvaj��tel�iss�, mikropopcorneissa ja ranskanperunoissa."
 
"Tyydyttyneiden rasvahappojen ja transrasvahappojen osuus ihmisen
kokonaisenergian saannista ei saisi olla yli 10 %."

http://koti.mbnet.fi/lowcarb/saks5.html

"margariinin puolustajien vakiov�itt�m�ksi on muodostunut se, ett�
my�s maidon rasvat ja voi sis�lt�v�t transrasvoja. Se on totta - ja
kuitenkin valetta. Maidon transrasvat ovat luonnollisia rasvoja,
joilla on todettu olevan merkitt�vi� terveytt� edist�vi�
ominaisuuksia. CLA on maidon transrasvaa - josta valmistetaan mm. 
terveyskapseleita."

"Maidon luonnollinen transrasvahappo CLA eli konjugoitu linolihappo on
viime vuosina ollut erityisen huomion kohteena merkitt�vien
terveysvaikutustensa vuoksi. Sen sijaan hydrogenoiduissa kasvi�ljyiss�
muodostuvat transrasvahapot on havaittu terveydelle monin tavoin
vahingollisiksi jopa niin, ett� niiden merkint� tuoteselostuksiin
erill��n muista rasvahapoista tulee voimaan l�hivuosina esimerkiksi
Yhdysvalloissa."

http://www.avoin.helsinki.fi/materiaalit/ravitsemustiede/03_sv_ravinto.shtml

"Kuitenkin v�h�rasvainen, enimm�kseen tyydyttym�t�nt� rasvaa
sis�lt�v� ruokavalio on edullinen syd�n- ja verisuonitautien
riskitekij�iden, painonhallinnan ja muiden elintapasairauksien
kannalta. "

"Tyydyttyneet ja transrasvahapot lis��v�t verisuonten ahtautumisen
riski� eli veren LDL:n m��r��. Transrasvat v�hent�v�t my�s veren 
HDL-pitoisuutta"

http://www.avoin.helsinki.fi/materiaalit/ravitsemustiede/04_rasvat_rakenne.shtml
"Tyydyttym�t�n rasvahappo muuttuu kiinte�ksi, jos sen rakenne muuttuu
ns. transmuotoon. T�llaisessa rasvahapossa hiiliatomien
kaksoissidosten vetyatomit ovat eri puolella. Kun tyydyttym�t�n
rasvahappo on transmuodossa, se toimii elimist�ss� kuten tyydyttynyt
rasvahappo. Transrasvoja muodostuu mm. kasvi�ljyjen kovetuksessa ja
m�rehtij�iden p�tsiss�. Yleens� transrasvat ovat kertatyydyttym�tt�mi�
rasvahappoja."


En ole alan asiantuntija t�ss� aiheeesa, on vaan joskus tullut seurattua 
mit� lehdiss� on kirjoitettu ja k�ytety� googlea.

-- 
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web links and documents at 
http://www.epanorama.net/