Newsgroups: sfnet.harrastus.audio+video
Subject: Re: Hei taas kaikki sohvien audiogurut
References: <[email protected]> <[email protected]>
From: Tomi Holger Engdahl 
Date: 09 Mar 1999 22:36:30 +0200
Message-ID: 
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 165
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34
"Pesonen Jani"  writes:
> >kaverin subbarilla kokeilin ja vehkeiss{ on
> >potentiaalia liikuttaa kahta 8" m|ykk{ri{ ihan mukavasti.
> >Mutta rivitaloasuntoon 2x 8" on liikaa samassa p|nt|ss{. 
> Miten niin? Laita toki tasons{{t| vaikka vastuksella jos ei muuta keksi.

Tuollainen vastusviritys tekee bassosta helposti l�ys�n, jos
tuossa on v�h�nkin enemm�n resistanssia.

> >Ja saanko sitten laitettua
> >yht{ m|ykk{ri{ sill{ tavalla ett{ molemmat kaiutinulostulot k{yv{t siin{ ja
> >siit{ vasta l{htee kaiutin piuhat molempiin kaiuttimiin. Vai t{ytyyk| t{ss{
> >yhdistelm{ss{ olla kaksi subbaria? 

Jos haluat kahden kaiutiulostulon signaalit samaan elementtiin, niin
k�yt�nn�ss� kunnon ratkaisussa pit�� k�ytt�� kaksipuhekelaista
subbaria, jolloin kumpaankin puhekelaan tulee oman kanavan basso.

Tietenkin auton keskikanavan tyyppist� virityst� voinee kokeilla,
vaan ei sill� saa aikaan mit��n kunnollista. Kyseinen virityskytkent�
om esitetty t�ss�:

  Vasen l�ht�                        Oikea l�ht�

     + ------16ohm-----*----16ohm------- + 
                       |
                       +
                 Keskikaiutin
                       -
                       |
     - --s��t�vastus---*
         (20..50 ohm)

T�ll� saa tietenkin kahden kanavan signaalit yhteen elementiin, vaan
signaali vaimenee kovasti ja suuret resistanssit saa aikaan, ett�
basson taajuustoisto ja kontrolli on mit� sattuu.. En voine
suositella.

> no en viitsi edes mietti{ mit{k|h{n oikosulkua suunnittelet,mutta voit panna
> sen toisen kanavan plussaan (+) ja toisen miinukseen (-).

Normaalin kotistereovahvistimen tapauksessa t�ll� et saa kun yhden kanavan
bassot tuohon elementtiin. Normaaleissa kotivahvistimissa kun nuo
kummankin kaiuttimen miinusnavat tuppaavat olla kytkettyn�
vahvistimen signaalimaahan (eli niiss� ei ole signaalia).

Tuo viritys toimisi ainoastaan valmiiksi siltakytketyiss�
stereovahvistimissa, joissa sek� oikean ett� vasemman kanavan
l�hd�t on valmiiksi siltakytketyj� (t�m� ratkaisu k�yt�ss�
vaan joissain autoradioissa).


Yhdell� sterovahvistimella p��kaiuttimien sek� yhden monosibbarin
ohjaamiseen virittelij� voinee kokeilla tietenkin joissain
autovehkeiss� k�ytetty "Trimode"-kytkent��:


Trimode-kytkenn�ss� normaalin vahvistimen toisen kanavan vaihe 
k��nnet��n 180 astetta ja lis�kaiutin kytket��n kaiutinl�ht�jen
plusnapojen v�liin. N�in saadaan lis�kaiuttimelle saadaan
monosignaalia p��kaiuttimien lis�ksi, joten kytkent� sopii esimerkiksi
subwooferille. Koska kaikuttimet ovat rinnan
kaiutinl�hd�iss�, niin kuormitusimpedanssi laskee. T�m� edellytt��
vahvistimelta normaalia suurempaa virranantokyky�. 

Stereot ja niiden v�linen siltakytkent� (L+R) erotetaan yleens�
suodatinkomponenteilla, jotka suodattavat subwooferista
korkeat ��net pois ja p��kaiutimilta matalimmat ��net (n�in vahvistin
n�kee kerrallaan vain yhden kaiutinkuorman
kerrallaan). Menetelm� on sis�ns� toimiva, mutta haittapuolena on,
ett� siltakytketyn kanavan voimakkauutta suhteessa
p��kanaviin ei voi s��t��.

Normaalia stereop��tevahvistinta trimode-hommassa k�ytett�ess� pit��
itse rakentaa erillinen vaiheenk��nt� toiseen vahvistinkanavaan
(ja k��nt�� johdotus kyseisen kanavan kaiuttimessa).

> >Toinen juttu on jo sitten kuinka t{m{ vehje rakennetaan eli kaikki 
> >rakennus vinkitkin otetaan vastaan. En aio rakentaa mit{{n huippu konetta.
> Niin siin{ kai valitaan elementti ja mitoitetaan sille kotelo ja sitten
> rakennetaan. Jakosuodinkin olisi hyv{ v{s{t{ tai sitten ostaa esim.
> autok{ytt||n tarkoitettu...

Lis�tietoa n�ist� asioista l�ytyy sfnet.harrastus.audio+video FAQ:sta:
http://www.hut.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.audio+video/

> Bebekin elementeill{ ei tee yht{{n mit{{n joten unohda ne. 

Saa niill� ainakin sekalaista m�k�� aikaiseksi. Eiv�t vaikuta
millek��n kovin tasokkaalle hifille, mutta saattaa jotain
saada aikaan kovasti viritt�m�ll�. Ainakin Tuomas Juhola joskus
kertoi sek� newsseissa ja muuten, ett� Bebekin 12" Kennyst�
sai ihan kohtalaisen subbarin, kunhan siit� poisti h�iri���ni�
synnytt�v�n p�lykupin. Itsell�ni on kokemusta Bebekin 8"
kaksoiskartioelementist�: toimiihan se, mutta tahtoo s�r�tt��
kovasti jo paljon pienemm�ll� kun nimellisell� 80W teholla...
(s�r� tuli elementist�, vahvistin ei ollut l�hell�k��n leikkaamista).

Bebekin subbarielementtien soveltamista haittaa kovasti
tarpeellisten mitoitusparametrien (Thiele-Small) puuttuminen
monen elementin kohdalla, joten paha niille on mitoittaa
sopivaa koteloa ellei sitten itse mittaa ensin. Olen joillekin
n�hnyt teknisi� tietoja (mm. Hifi-lehdess�), vaan eri l�hteiss�
arvot ovat olleet erilaiset, joten kysymys her�� mit� ne todella ovat.

Jos meinaa k�ytt�� reilusti vaivaa subbariprojektiin, kannattanee
ehk� pohtia sijoittaa rahaa jonkun satasen enemm�n johonkin
laatuelementtiin, niin tulos on on varmemmin hyv�. Halpaelementeill�
voi joskus veikatessaan voittaa, mutta voi menn� pahasti mets��nkin.

> Samoin tommoiset 6�" elementit, ei niill{ ole mit{{n virkaa tuohon k{ytt||n.

Yleens� 6.5" elementeill� tahtoo olla sen verran korkeat
resonanssitaajuudet, ett� niill� on hankala viritt�� kovin alas
menev�� subbaria.

> >Onko {{nenvoimakkuudella eroa jos laittaa ne
> >6�" vehkeet samaan koteloon tai sitten erikseen?

��nenpaineen osalta ihan sama onko ruuvattu kahteen erilliseen
koteloon vai sijoitettu yhteen koteloon, joiden tilavuus on saman
kokoinen kuin noiden erillisten koteloiden tilavuuksien summa.
 
> >Sijoituksen kannalta
> >erilliset p|nt|t olis mukavemmat. 
> Kyll{ jolloin ne voi sijoittaa siten ettei stereokuva katoa kokonaan.

Kaksi erillist� subwooferia on oikein mukava ratkaisu.
Yksi subwoofer tahtoo sy�d� stereokuvaa, jos subwooferin jakotaajuus
on kovin korkealla, subwooferista tulee viel� keski��ni� l�pi tai
subbarin sovitus p��kaiuttimiin ei ole ihan kohdallaan.
Kahdella erillisell� subwooferilla seterokuva s�il�� paremmin, vaikka
edell� mainitut asiat eiv�t olisikaan ihan niin hyvin (tosin
jos asiat eiv�t ole kunnossa, niin ��nenlaatu k�rsii kuten aina
kun jotain on toistossa pieless�).

> >Kaverin subbari oli rakennettu siten ett{
> >toinen toisti matalemmat ja toinen korkeammat {{net. Mitenk{s t{m{ verme
> >rakennetaan ja onko siit{ sitten mit{ hy|ty{ tuon laatuisilla kaiuttimilla?
> Mink{ laatuisilla?  On kaverisi aika lootat suunnitellut ;)

Yleens� periaatteena on, ett� mit� enemm�n jakoja toistossa eri
lootien kesken, sit� vaikemapi systeemi on s��t�� toistamaan ��nt�
kunnolla. Eli kahdesta eri taajuisesta subwooferista koostuva systeemi
on paljon hankalampi saada soimaan hyvin kuin yhden lootan versio.
Jos ei ole eritt�in painavia teknisi� syit� tehd� toisin,
suosittelen yhden subwooferlootan rakentamista, joka toistaa
tuon koko bassoalueen.

Bassojen jakamista usemmalle kaiuttimelle/boksille ei yleens�
kannattane kotipuolella tehd�. Autohifiss� harrastetaan toisinaan
kaiutinratkaisua, jossa on on subwoofer, midbasso, keski��net ja
diskantti erin�isist� syist� (midbassojen suutna kuuluu, joten
ne pit�isi olla l�hell�, mutta matalimpia toistava subbari mahtuu
vaan per�luukkuun eik� sen paikka paljon kuulu).

My�s PA-puolella joskus k�ytet��n ratkaisua, jossa on erilliset
alap��n kaapit sek� keskibassoille ett� kaikkein matalimmille
��nille (kummallekin on mitoitettu mahdollisimman hyv�ll� 
hy�tysuhtella toimivat kapean taajuusalueen kaapit, esimerkiksi
joku bandpass- tai torviratkaisu.

-- 
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web pages at http://www.hut.fi/Misc/Electronics/