Newsgroups: sfnet.harrastus.audio+video.kotihifi,sfnet.harrastus.audio+video.kotiteatteri
Subject: Re: Subbarielementeist� ja kotelosta ja v�h�n muuta
References: <[email protected]>
"Tommi"  writes:

> Ajattelin rakennella TV:n jalustasta subbarikotelon. Sivusein{m{t ovat
> maalattua lastulevy{ paksuudeltaan n. 16mm ja �lattia� ja �katto� 22mm.
> Sis{tilavuutta on noin 90l.  Usein on todettu, ett{ sein{mien paksuus tulisi
> olla yli 20mm eli mink{laisia ongelmia t{ss{ tilanteessa olisi
> odotettavissa? Taka- ja etusein{m{n paksuuden voin valita muita en.

Jos materiaali on kovin ohutta ja levypinnat isoja, niin levy voi ruveta
el�m��n kotelossa olevan ilmanpaineen mukana ja v��rist�� niin toistoa.
Oletettavasti tuo 16 mm voi olla ohan riitt��v paksuus noille sivuseinille.
Ja jos paksuuden riitt�vyys ep�ilytt��, niin ei muuta kun lis��m��n
v�h�n sopivia j�ykistimi� tuonne kotelon sis�lle (esim. rimoja jotka
liimaat ja ruuvaat noihin levyihin kiinni..)

> Elementist{
> Aikomuksena olisi sijoittaa joko kaksi 8" tuuman elementti{ tai yksi 10"
> tuuman elementti koteloon. Mit{ etuja/haittoja n{m{ ratkaisut tarjoavat
> toisiins{ n{hden. Kotelo olisi joko bassorefleksi tai suljettu.

Kumpikin noista vaikuttaa ihan j�rkev�n suuntaiselle idealle.
Niiden keskin�ien paremmuuns on paljon enemm�n noiden k�ytettyjen
elementtien ominaisuuksista ja kotelon sopivuudesta elementeille
kuin siit� k�yt�tk� yht� 10" vai kahta 8" elementti�. 
Pikaisella arvauksella 10" sarjasta l�ytyy helpommin alas menevi�
bassoelementtej� kuin 8" valikoimasta.

> Jakosuodin+elementin yhdistelm{ ja huoneresonanssit
> Verkosta l|ytyy mm. Ljudian kotisivuilta http://www.ljudia.com/fi/index.html
> on-line kotelonlaskenta ohjelma subbarielementeille. 

Ihan p�tev� ohjelma tuo. Olen k�ytt�nyt sit� parin subbariprojektin
suunnitteluun.

> T{m{ ohjelma ei kuitenkaan ota huomioon jakosuotimen muutosta vasteeseen.
> Miten t{m{ pit{isi huomioida? 

Jos k�yt�ss�si on aktiivinen jakosuodin ja tunnet millaisen taajuusvasteen
korjauksen se suorittaa, niin ei muuta kun edell� olevan ohjelman
vastek�yr�t paperille tulosteeksi ja sitten kyn�ll� piirt�en likim��r�inen
yhteisvaste (eli kun tiedet��n montako desibeli� mill�kin taajuudella
suodatin korostetaa tai vaimentaa, niin sen verran sitten
piirr�t uuden k�yr�n pisteet alkuper�isen yl�- tai alapuolelle.

Passivisen suotimen mallittaminen edell� kuvatulla menetelm�ll�
ei yleens� onnistu ihan yht� tarkasti (summittaiseen arviointiin
voi k�ytt�� samaa menetelm��).

Aktiivisubbariratkaisu aktiivisella jakosuotimella vaikuttaisi
t�ll�iseen subbariprojektiin sille j�rkevimm�lle toteutustavalle.
Sill� saa helpo,,om arvioitavissa olevat tulokset sek� se antaa
parhaat s��t�mahollisuudet optimoida systeemi toimimaan oman
laitteistosi ja huoneen ominaisuuksien kanssa.

> Ilmeisesti sijoituspaikka huoneessa vaikuttaa my|s hyvinkin paljon 
> vasteeseen. 

Pit�� paikkaansa. Yleens� subwooferin kanssa subbarin sijoitusta joutuu
ainakin v�h�nkin hankalammassa huoneessa optimoimaan ja 

> Miten huoneen tuoma bassolis{ys/v{hennys voitaisiin huomioida vasteessa?

Jo nuo korostumat tunnetaan tarkkaan, niin samaa mallitusta kun edell�
olleessa suodatinvaikutuksen mallittamisessa voi soveltaa ainakin
jonkunlaisen summittaisen arvion aikaansaamiseksi.

> Onko olemassa tarkempia suunnitteluohjelmia PC:lle
> freewarena/sharewarena, jotka ottaisivat n{m{kin asiat huomioon?

Linkkej� erilaisiin alan softiin l�ytyy osoitteesta
http://www.epanorama.net/audiospeakers.html#software
En ole noihin kaikkiin tutusunut, joten en osaa suoralta k�delt�
sanoa mik� ottaisi nuo kaikki asiat huomioon.

> Subbariparametrit
> Mihin parametriarvoihin tulee kiinnitt{{ huomiota subbarielementti{
> valittaessa, jos tavoitteena on saada alas ulottuva napakka basso, jossa
> {{nentaso pysyy my|s kohtuu voimakkaana? Subbaria k{ytet{{n sek{ musiikin
> ett{ elokuvien yhteydess{ tasapuolisesti.

Eniten tulokseen vaikuttaa tuo elementin sopivuus koteloon.
Suoralta k�delt� en osaa antaa mit��n optimaalista Thiele-Small
parametrein joukkoa josta alat optimielementti� etsi�.

Niinsanottu Butterworth-viritys antaa mahdollisimman alas t�ysin
suorana ylettyvan vasteen (elementti+kotelo -yhdistelm�n
'hyvyysluku' Qtc on 0.707). Mik�li kotelotilavuutta t�st� pienennet��n
(Qtc yli 0.707) alkaa vaste nousemaan loivasti matalia
taajuuksia kohti, k��ntyy alasp�in jyrkemmin ja vaimenee
nopeammin. Vastaavasti kotelotilavuutta suurennettaessa (Qtc alle
0.707) basson taso alkaa laskea hiljalleen jo ylemp��, mutta loivemmin. 

Bassotoiston laatu riippuu tuosta Qtc arvosta. Selv�sti yli Qtc 0.707
(1 tai suurempi) bassotoisto on pehme� ja erottelevuus k�rsii.
Vastakkaiseen suuntaan ment�ess� ��ni muuttuu tiukemmaksi, mutta liian
pienill� arvoilla my�s potku alkaa helposti olla mennytt�. 

-- 
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web links and documents at 
http://www.epanorama.net/