Newsgroups: sfnet.viestinta.tv.digi
Subject: Re: Digi-TV -l�hetykset vaarallisia terveydelle, seurauksena jopa kuolema
References:  <[email protected]> <%0NHd.219$%[email protected]>   <[email protected]>  <[email protected]>    <[email protected]>
Baggie  writes:

> Sun, 23 Jan 2005 11:57:06 +0200, Matti Kaki  kirjutas:
> 
> > Nojoo. Se heilurin kanssa etsiskeleminen voitaneen kyll� j�tt�� omaan
> > arvoonsa mutta muutenhan tuo on ihan totta. Riippuu t�ysin laitteesta
> > ja sen kytkenn�st� vaikuttaako pistokkeen k��nt�minen. Sill� voi olla
> > vaikutusta paljonkin ja n�in pyrit��n toisinaan poistamaan esimerkiksi
> > ��ness� olevaa brummia eli hurinaa.
> 
> H�p� h�p�. Tuollainen brummi on mahdollinen vain laitteessa, jossa
> on nykyisten s�hk�turvallisuusm��r�ysten vastainen s��st�muuntaja.
> Sellaisesta vempaimesta voi s�hk�lle allergisoitumatonkin saada
> pahan t�rsk�yksen.

Noita s��st�muuntajia ei ole kyll� laitteissa pahemmin n�kynyt. 
Joidenkin herkkien laitteiden kanssa pistokkeen k��nt�misell� 
voi olla havaittavaa merkityst�. 

Esimerkkein� jotkut herk�t ��nentoistolaitteet yms...
Niiden verkkomuuntajassa on eri suuruinen kapasitanssi 
sis��n tulevan s�hk�n eri johdoista toisiok��miin 
ja muuntajan runkoon (johtuu muuntajan rakenteesta, 
ensi�k��mi tyypillisesti kerroksittain, toinen sis��n 
tuleva johto menee muuntajan sisimm�iseen kerrokseen 
ja toinen kytket��n muuntajan ensi�n uloinpaan kerrokseen). 
Kapasitiivisesti kytketyv�n s�hk�n m��r� laitteeseen 
riippuu siit� kumpaan noista menee vaihe ja nolla. 
T�ll� voi olla ihan havaittavaa merkityst� heikosti suojattujen 
laitteiden kanssa, kunnolla tehtyjen kanssa yleens� ei 
tarvitse tapella n�iden kanssa. 

Toinen esimerkki ovat er��t maadoittamattomat hakkuritehol�hteet. 
Niiss� on radioh�iri�iden hillitsemiseksi suodatuskondensaattori 
(usein kaksi erikoisrakenteista sarjassa) kytkettyn� l�hd�n 
(l�hd�n maapuoli) ja sis��n tulevan s�hk�n (toinen 
muuntajan verkkkopistokkeen piikeist�). Jos t�m� pistokeen 
piikki mihin ne suodatuskondensaattorit on kytketty kytkeytyy 
verkkoj�nnitteen nollapuolelle, niin n�iden kondenssattorien 
kautta ei p��se vuotamaan s�hk�� ulostuloon (kaikki mit� 
vuotaa on paljon pienempien muuntajan ja mahdollisen optoerottimen 
kapasitanssien kautta). Jos taas kondensaattorit sattuu 
osumaan vaihepuolelle, niin silloin n�iden kondensaattorien 
kautta p��see vuotamaan jonkun verran verkkoj�nnitett� 
sinne ulostulopuolelle. Tuo kapasitanssi noissa 
suodatuskondensaattoreissa on tyypillisesti luokka nanofaradi tai pari, 
ja virta j�� tyypillisesti johonkin milliampeerin osiin. 
T�m� voi tuntua herk�ll� iholla (varsinkin jos satut koskettamaan 
samalla hetkell� jotain maadoitettua) mutta ei ole vaarallinen 
normaalioloissa. 
Edell� kuvattuja kodensaattoreita k�ytet��n aika yleisesti 
pieniss� hakkuritehol�hteiss�, esimerkiksi k�nnyk�iden 
latureissa, elektronisissa halogeenivalojen muuntajissa 
ja laitteiden sis�ll� olevissa hakkuripowereissa. 

Sitten viel� joukkoon voisi lis�t� normaalisti maadoitettuun 
pistorasiaan kytkett�v�ksi suunnitellut laitteet joissa 
on reilusti h�iri�suodatusta verkkoj�nnitteen sis��ntulossa. 
Kun t�llaienen kytket��n maadoittamattomaan pistorasiaan, 
niin verkkoj�nnitteen suodattimen suodatuskondensaattorit 
(yksi vaiheesta laitteen runkomaahan, toinen vaihejohdosta 
runkomaahan) synnytt�v�t laitteen runkoon vuotovirtaa 
jonkun verran, ja jos laite on iha itsekseen maadoittamattomassa 
pistorasiassa, koteloon j�� suunnilleen puolet verkkoj�nniteest�. 
Kondensaattorit on kohtuullisen pieni� t�ss�kin (luokkaa joitain 
nanofaradeja tai kymmenen nanofaradia), ja vuotovirrat j�� 
pieniksi, turvam��r�ykseiss� normaali laitteilla rajat 
alle milliampeerissa (voi tuntua mutta ei tapa). 
Jos noiden suodatuskondensaattoreiden koko on v�h�n 
erilainen, niin laitteen runkoon syntyv� j�nnite voi vaihdella 
verkkopistokkeen asennon mukaan jonkun verran. 
Kodensaattoreille tuo toleranssi voi hyvin olla luokkaa 
+-10-20%, joten hyvinkin tuon verran voi se mitattava j�nnite 
kuoressa muuttua pistokeen asennon mukaan. T�m�n 
voi testata helposty yleismittarilla. 
Esimerkiksi PC on sellainen laite, jossa on edell� 
kuvattuja suodatuskondensaattoreita. 
Jos PC kytket��n maadoitettuun pistorasiaan, niin sitten 
maadoitusjohto vie pois nuo kondensaattorien kuoreen 
tuomat vuotovirrat, joten kuori pysyy maassa eik� 
pistokeen asennolla v�li�. 

Ei joidenkin laitteiden kanssa verkkopistokkeen asennolla 
voi olla v�li�. 

> Tai no, jos vahvistin on oikein huonosti suunniteltu (tehol�hde
> v��r�ss� paikassa), niin ehk� muuntajasta kapasitiivisesti suuri-
> impedanssisen vahvistimen tuloon kytkeytyv�n p�rin�n saa vaimen-
> nettua pistotulppaa k��nt�m�ll�. 

Voi jossain olla n�inkin... Huonoa suunnittelua jos 
laitteessa n�in tapahtuu. 

> Tai jos tasasuuntaussilta on
> viallinen, eli diodit eiv�t olekaan identtisi�. T�st� asiasta 
> on muistaakseni keskusteltu vuosi pari sitten sfnet.keskustelu
> .rajatieteiss� tai .skepsismiss�.

Ehk�.

> Pistotulpan k��nt�misell� EI VOI OLLA mit��n taustakohinasta
> erottuvaa vaikutusta s�hk�turvallisuusm��r�ysten mukaisen
> vikaantumattoman laitteen synnytt�m��n s�hk�- ja magneetti-
> kentt��n.

Suurella osalla laitteista ei ole mit��n merkityst�. 
Joidenkin s�hk�laitteiden kanssa pistokkeen asennolla 
pistorasiassa on merkityst� niiden ymp�rill� muodostuvalle 
s�hk�kent�lle. Ja asia on jopa ihan mitattavissa oleva 
(yleismitarilla voi mitata metallikuoreen, johtoihin tms. 
tulevaa j�nnitett� joka sen s�hk�kent�n synnytt��).

> S�hk�allergia on mielitauti.

Se mit� olen lukenut niin t�st� on hyvin pitk�lle 
noissa "allergiatapauksissa" kysymys. 
Ihan t�ysin mahdollisuutta ett� s�hk�kent�t voisivat 
joillekin aiheuttaa joitain ongelmia en sulje ihan 
t�ysin poiskaan, kysymys on sitten onko syyn� s�hk� 
suoraan vai joku v�lillinen ilmi�. 
Hyvin voimakkailla s�hk�- ja magneettikentill� on 
vaikutusta elimist��n. Normaalielem�n s�hk�kent�t 
on paljon paljon heikompia kuin mill� olisi havaittu 
olevan mit��n merkitt�v�� vaikutusta. 
S�hk�- ja magneettikenttien vaikutusasioita tutkittin 
joskus mm. n�ytt�p��tety�skentelyn yleistyess�. 
Ja esilaisten havaintojen johdosta laadittiin erilaisia 
suosituksia n�ytt�p��tteiden s�hk�- ja magneettikenttien 
v�hent�miseksi. Suosituksia t�ll� alalla ovat mm. 
MPR1, MPR2 ja TCO (TCO92). Ja nykyiset monitorit 
on k�yt�nn�ss� jo pitk��n ainakin p��osin tehty noiden 
mukaan (noiden t�ytt�minen monimutkaisti jonkun verran 
kuvaputkella toteutetujen n�ytt�jen rakennetta kun ne 
tulo k�ytt��n, s�hk�kent�n v�hent�miseksi tarvittiin 
ruutuun s�hk�� johtava maadoitettu pinnoite ja magneettikenttien 
v�hent�minen vaikutti poikkeutustelojen toteutukseen ja 
lis�si suojaustarvetta niiden ymp�rill�). 
Joissakin tutkimuksissa muistelen ett� olisi havaittu 
joidenkin tautien lis��ntymist� mm. radioamat��rien ja 
voimalinjojen l�hell� asuvien keskuudessa (syy saattoi 
noissakin olla s�hk�kent�ss� tai sitten jossain muussa 
vaikuttimessa). 

-- 
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web links and documents at 
http://www.epanorama.net/