Sender: [email protected]
Newsgroups: sfnet.harrastus.audio+video
Subject: Re: Digitaalikopioista
References: <[email protected]>
	
	<[email protected]>
	
	<[email protected]>
From: Tomi Holger Engdahl 
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
Lines: 133
X-Newsreader: Gnus v5.3/Emacs 19.34
Date: 31 Jan 1999 12:38:51 +0200
Message-ID: 
"Pesonen Jani"  writes: 
> Mika Koivusalo wrote in message ... 
> >aaltomuotoon tulee nopea ter{v{ muutos. Se bitti voi olla mik{ tahansa
> >16:ta, ja muutos voi olla siksi suurikin ja napsu voimakas. Muuta {{nelle
> T{m{ on tietokoneella musiikkia tallennettaessa liiankin tuttua. Voisiko
> asialle sitten tehd{ jotain muuta, jos kaapelia vaihtamalla asia ei
> parempaan suuntaan muutu? 

Tietokoneella ��nt� tallettaessa voi paljon muukin menn� pieleen kun
digitaalitiell� olevaa siirtovirhe. Tyypillisess� tietokonesysteemiss�
kyll� tuo data saadaan siirtym��n ihan virheett�, jos vaan tietokoneella
on tarpeeksi vaant�� pysty� vanstaanottamaan dataa tarpeeksi nopeasti
tai l�hett�m��n sit� ulos tarpeeksi nopeasti.

Monesti ne tietokonesysteemiss� olevat ��nen p�tkimiset ja vastaavat
johtuvat siit�, ett� tietokone p��tt��kin juuri sill� hetkell�
kun data pit�isi siirt�� ��nikortin puskurista kovalevylle tehd�kin
jotain aivan muuta v�h�n aikaa. Silloin ��nikortin puskuri vastaanotossa
t�yttyy ja ��nidataa katoaa kunnes taas keskusprosessori on valmis
taas ottamaan dataa ja kirjoittamaan sen levylle�. T�m� on 
k�ytt�j�rjestelm�- ja sovellustason ongelma, joka ei sin�ns� liity
S/PDIF-digitaalisiirtotiehen. 

Windowsit ja PC:n hardware eiv�t ole teknisesti mitenk��n optimaalisia
t�ll�iseen reaaliakaisuutta ja taattua jatkuvaa palvelua vaativaan
hommaan. Niit� vaan k�ytet��n, koska ne sattuvat toimimaan jotenkuten
ja ne ovat edullisia. Tyypillisesti kun valitsee tarpeeksi
ylitehokkaan PC:n ja siihen tarpeeksi nopeat muutkin vehkeet sek�
virittelee Windowsin asetukset kohdalleen, eik� tee ��nenk�sittelyn
aikaan mit��n muuta (mm. turhat verkkohommat pois), niin todenn�k�isyys
sille, ett� prosessoriteho loppuu kesken on aika pieni
(eli p�tkimist� esiintyy vaan satunnaisen harvoin). T�ll�ist�
tuuripeli� se homma on.

Digitaalisen ��nentallennushomman pystyisi tekem��n paljon luotettavammin
ja v�hemm�ll� prosessoriteholla, jos k�yt�ss� olisi t��n tarkoitukseen
sopivampi laitteistoarkkitehtuuri ja reaaliaikak�ytt�j�rjestelm�.
N�nh�n homma tehd��n t�t� varten tehdyiss� erikoislaittessa.
T�ll�inen speasiaalirauta vaan tahtoo maksaa helposti enemm�n
tavallinen PC-rauta ja kuitenkin olla prosessointiteholtaan murto-osa
PC:n tehosta. Reaaliaikak�ytt�j�rjestelmi� on PC-raudallekin, mutta
niiden kanssa voi vaan unelmoida joistain hyvist� ��nenk�sittelysoftista
ja tuesta moderneille ��nikorteille. 

Linux on nyky��n ominaisuuksiltaan jossain tuossa spesiaalin
reaaliaikak�yttiksen ja Windowsin v�limaastossa. Siin� on paremmat
reaaliaikaominaisuudet kuin Windowsissa ja enemm�n sovellutuksia
kuin spesiaaleille reaaliaikak�yttiksille. En ole tarkaan selvill�
onko sille viel� mit��n varteenotettavia musiikkiohjelmia nyky��n.
Ainaikin Linuxin sovellutusvalikoima on pienempi kuin Windowsissa
ja laitteistotuki on heikompaa. Internet-palvelinpuolella Linux
on julkaissut paikkansa, mutta saa n�hd� lunastaako se paikkansa
joskus my�s toimistoPC:n� tai musiikintekolaitteena.

Pakollinen vertailu Windowsin reaaliaikaominaisuuksista viel�.
Windows NT:lle on saatavana muutamaltakin valmistajalta 
reaaliaikalaajennuksia, mutta mik��n tiet�m�ni ��nenk�sittelysofta
ei hy�dynn� t�ll�isi� ominaisuuksia.

> H{iritsek| kenties virtal{hde signaalia, onko

Tyypillisesit PC:n virtal�hde ei riit� h�iritsem��n digitaalisignaaleita,
joita PC:n sis�ll� liikkuu eik� digitaaliliit�nt�j�. Tyypillisesti 
h�iri�ongelmat tulevat esiin vaan analogiasignaaleita k�sitelt�ess�.

> tavalliset IDE-asemat vain huonoja, eli j{tt{v{t bittej{ sielt{ t{{lt{ pois.

Monet tavalliset IDE-CD-ROM-asemat j�tt�v�t bittej� pois tai tekem�t
muita virheit� AUDIO CD-levyj� luettaessa IDE-v�yl�n kautta. 
Markkinoilla on tosin my�s asemia, jotka tekev�t tuon kunnollakin.
Tilanne t�s�s muuttuu koko ajan, joten jos t�ll�ist� asiaa kaipaat, 
niin yleens� on aika kaivaminen, ett� mik� nyt saatavilla olevista
CD-ROM-asemista nyt tekee tuon homman kunnolla.

> Voiko virheet kasaantua kohtiin joissa on nauhoitteen suurimmat tasot, vai
> tuleeko niit{ satunnaisesti? 

Digitaalisiirron virheet ovat satunnaisia. Siirtovirhe voi tulla yht�
todenn�k�isesti mihin tahansa bittiin (mukaanlukien k�ytt�m�tt�m�t
ja kehysbitit).

> Aiheuttaako LSB-bittien virheet jokinlaista
> matalatasoista napsuntaa, joka voitaisiin kuulla kohinana?

Jos bittivirheet tulisivat vain kaikkein v�hemm�n merkitseviin bitteihin,
niin tuo kuuluisi vain kohinana signaalissa.

> >Kun bitit siirtyv{t mediasta toiseen virheett|m{sti, on kopio t{ydellinen.
> Ent{ sitten kopioidessa vaikkapa LP-levyj{ rompuille? Voiko silloin {{ness{
> olla eroa jos k{ytt{{ tavallista rca-kaapelia, tai "sovitettua" high-end
> p{tk{{? Vai m{{r{{k| laitteen A/D muunnin kokonaan lopputuloksen? 

Kun LP-levy� siirret��n rompulle, niin silloin kyseess� ei ole mik��n
digitaalisen materiaalin siirtoprosessi, koska tuo ��nih�n on 
tuolla LP-levyll� analogisessa muodossa, ja se pit�� muuttaa ensin
digitaaliseksi. Kaikkeen t�ss� siirtoketjussa ennen A/D-muunnosta
vaikuttaa kaikki mik� p�tee analogia��neen, kun signaali on t�ll�in
analogisessa muodossa. Kun A/D-muunnin on muuttanut ��nen digitaaliseksi
��nikortin puskuriin, niin sitten tietokone voi siirt�� sen sielt� 
virheett�m�sti ja haluttessa t�ysin muuttumatta (ellei haluta jotain 
k�sittely, esim. kohinanpoisto) aina CD-R-levylle saakka.
Suurimmat vaikutukset t�ss� ��nensiirtoketjussa LP->CD-R on varmasti
LP-soittimen neulalla, levysoittimen etuvahvistimella, ��nikortin
laadulla, signaalien oikeilla tasoilla ja h�iri�iden (yleens� hurinat)
v�ltt�misell�. Noihin edell� mainittuihin laitteen osiin kannattaa 
ennemmin sijoittaa ne ylim��r�iset tonninsa kuin high-end-kaapeleihin,
kun tuonne sijoitetulla rahalla on isompi viakutus kun muuten
kelpokaapelin vaihtamisella johonkin ylihintaiseen High-end-kaapeliin.

> Soveltuuko
> tietokoneen sis{inen cd-rw asema vanhojen LP-levyjen arkistointiin? 

CD-RW-asema sin�ll��n soveltuu hyvin CD-R-levyjen tekemiseen.
Kun vaan ��ni saadaan laadukkaasti tietokoneen kovalevylle, niin kyll�
CD-RW-asema polttaa siit� bitintarkan CD-R-levyn.

Ainoaksi ongelmaksi muodostuu tuo laitteisto, jolla tuo ��ni
saadaan laakukkaasti tuonne kovalevylle. Mutta seh�n ei ole ollenkaan
tuosta tietokoneen sis�isestp CD-RW-asemasta kiinni.

> >ostettu joltakin suurelta massavalmistajalta. Digikaapeli kun on
> >harvinaisen passiivinen v{line, sen pit{{ vain v{litt{{ 0 volttia tai 0,75
> Pit{isik|h{n t{st{ nyt p{{tell{, ett{ suurin osa maailman hifi-toimittajista
> on enemm{n tai v{hemm{n luulosairaita? :)

Kyll� sille vaikuttaa ainakin High-end-puolella.

-- 
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)

Katso sfnet.harrastus.audio+video usein kysytyt kysymykset osoitteesta
http://www.hut.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.audio+video/