Newsgroups: sfnet.harrastus.elektroniikka
Subject: Re: Pitk�-USB
References: <[email protected]>  
Pasi Mustalahti  writes:
> Jukka Marin  wrote:
> : On 2004-02-16, Janne Strang  wrote:
> 
> : V�h�n �lyt�n koko USB, ellei nyt ajatella, ett� se on tarkoitettu vain
> : n�pp�imist�n ja hiiren liitt�miseen.  
> 
> PTM: T�h�n mielipiteeseen voi vain yhty�. Miksi ottaa 
> yleiseen k�ytt��n liit�nt�, jossa on RS232:n ja kierretyn parin 
> verkon huonot puolet ilman kummankaan hyvi� puolia. 

Onhan tuossa USB:ssa monia hyvi� puolia, parempi se on kuin 
pari sen kanssa kilpaillutta ratakaisua. Vaan ei mitenk��n 
t�ydellinen. 

> Miksei saman 
> tien otettu k�ytt��n IPV6-osoitteelista TCP/IP-verkkoa my�s 
> n�ppisten, hiirien ja PDA-laitteiden liit�nt��n. 

Hinta, hinta....

> Nykyisinh�n 
> verkko'kortti' on siksi pieni ja yksinkertainen mokkula, ett� sen 
> implementointi olisi helppoa.

Ethernet-verkkoliit�nt� on nyky��n aika yksinkertainen ja halpa, 
mutta mikro-ohjaimeen integroitu USB-liit�nt� viel�kin halvempi. 

> Samalla olisi p��sty askel eteenp�in muussakin 
> laitteistoverkotuksessa. Kotonakin olisi voinut vet�� verkon vaikka 
> jokaiselle kattolampulle erikseen. T�m� ei ole niin hullu ajatus, 
> kuin se aluksi kuulostaa. Ainakin itse kaipailen moneen paikkaan 
> laitetason ohjauksia.

Ei mitenk��n hyllua ajatus tuo kodin verkotus, vaan on sen verran 
laajempi ja monimutkaisempi proggis, olisi sen markkinoille 
saattamisessa mennyt kyll� pidemp��n kuin USB:n.. ja ei senk��n 
alkutaival ollut ihan helppo.

> USB:n huonot puolet:
> -Single Master-liit�nt�

Riitt�� PC-maailman normaalik�ytt�jille...

> -Hankala liitin, tai oikeastaan kolme erilaista

Tuossa liitinpuolessa on kent�ll� v�h�n sekoilua ollut...

> -Liit�nt� hankala toteuttaa omin voimin

P�tee aika moneen moderniin v�yl��n. Vaan onhan noita 
nyky��n USB-sovituspiirej� joilla sovitus onnistuu aika 
heposti. Ja mikrokontrollerivalmistajilel piirej� + esimerkkej� 
niihin. USB-kytkent�j� ollut mm. Elektrorissa ja muistaakseni 
myos Prosessorissa suomennettuna ihan hiljattain.

> -Keskener�iseksi j��nyt protokolla uusien laitteiden hallintaan
> -Vaatii PC-tason HOST-laitteen

PC:n laajennusliit�nn�ksih�n se on alunperin tehtykin eik� muuhun. 
USB-on-the-go laajentaa tuota USB-laitteiden kytkent�� 
niin ett� periaatteessa PC:t� ei tarvitse olla systemiss�.. 
En ole tarkemmin tutustunut tuon yksityiskohtiin

> -Irrallisten liitinten saanti l�hes mahdotonta

Yleiselektroniikan liikkeest� noita Helsingiss� on saanut, 
eli ei ongelma... 

> -Kaapelointi vaikea toteuttaa omin k�sin

Valmiita piuhoja saa todella edullisesti...

> -Virransy�tt� speksattu liian heikoksi

Olisihan sit� voinut olla enemm�n, mutta ei minusta tuo 
100 mA tai 500 mA @ 5V on ihan riitt�v� aika moneen... 
Jos tehoa olis sy�tety paljon, niin sitten kaapeloinnistakin 
olisi tullut vaativampi (tukevammat liittimet, paksummat johdot jne.)

> -Virransy�tt� toteutettu v��rin useimmissa PC-emoissa: 
> pintaliitossulake vaikea vaihtaa kotikonstein. Oikosulku Slavessa 
> tekee k�yt�nn�ss� emosta j�tett�.

Tuo on kyll� ihan emolevyyjen tekij�iden h�lm�ily� 
USB:n liittym�tt�... Muistelen ainakin aikoinaan USB:n 
virransy�t�n suunnittelussa juuri suositellut k'ytett�v�ksi 
palautuvia ylivirtasuojia ettei vehkeet hajoa ja piuhat paistu 
jos tulee oikosulku... N�ht�v�sti joku valmistaja on taas s��st�nyt 
senttej� tai jotiain kymmeni� senttej� ja pist�nyt palautuvan 
systeemin tilalle "normaalisulakkeet".

> -Yksisuuntainen tiedonsiirto

Miten niin yksisuuntainen... USB:ss� kyll� liikkuu tietoa niin 
PC:st� lis�laittelle kuin toiseenkin suuntaan.

> -Toimintaparametrien m��rittelyprotokolla keskener�inen. Slave ei 
> pysty antamaan Hostille parametrej��n, vaikka kykenisikin. Esim 
> kirjoittimen ajurit pit�� tuoda j�rjestelm��n Hostin kautta, vaikka 
> ne mahtuisivatkin kirjoittimen Flash-muistille, josta Host voisi ne 
> ime�.


-- 
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web links and documents at 
http://www.epanorama.net/