Newsgroups: sfnet.viestinta.www,sfnet.atk.yllapito,sfnet.atk.ohjelmointi Subject: Re: Helppok�ytt�isyytt� ja p�ivitett�vyytt� References: <[email protected]> ADvicwrites: > Helppok{ytt|isyytt{ ja p{ivitett{vyytt{. > > Mutta miten ?. > > Ihmettelen t{ss{ vain sit{ miksi koko www on niin suunnittelijan > ja yll{pit{j{n kannalta niinhelvetillinen. Ymm{rr{n koodin > t{rkeyden, ilman sit{h{n ei ole ei koko tietoverkkoa olisi > olemassa, se on kaiken pohjana. > > MUTTA > > Miksi aivan tavallisen kotisivun luojan pit{{ k{ytt{{ useita > vuosia t{m{n kaiken koodin opetteluun Ei siihen opetteluun tarvita v�ltt�m�tt� vuosia. > ja jo oppineet joutuvat opettelemaan p{ivitt{in uutta ja > taas uutta ja huomenna taas, Ei ole mit��n pakkoa opetella uutta ellei halua ottaa k�ytt��n jotain uusia ty�kaluja joko uusienominaisuukisen saamiseen sivuille (semmoisia joita ei ennen voinu tehd� tai ei tiennyt olevan, eli ei ollut opetellut hommaan alunperin riitt�v�sti) tai sitten halua ottaa k�ytt��n jotain uutta ty�kalua joka saattaisi s��st�� sen opetteluun k�ytetyn ajan moninkertaisesti. > koska p{{st{{n siihen, ett{ > p{{st{{n todella verkostoitumaan ja toimimaan luovastio ?. Kyll� nyky��n WWW-alueella voi hyin toimia luovasti kun osaa tarpeeksi eik� ole koko ajan hyppim�ss� tutustumaan kaikkiin turhiin uutuuksiin. Niit� kun tungetaan koko ajan webiin lis�� ja l�hesk��n kakkki uusi ei ole tarpeellista. > En kertakaikkiaan voi ymm{rt{{ miksi esim kotisivun > p{ivitt{minen on tehty niin vaikeaksi kaikkine html koodiin > menemisineen ja ftp siirtoineen ja t{h{n tarvittavine kaikkine > ohjelmineen. Kotisivun tekemist� ei ole tehty tekem�ll� vaikeaksi (joitain poikkeuksia lukuunottamatta jotka sitten johtuu operaattoreiden omista virityksist�, v�ltt�m�tt�yydet� tehd� asioita omalla tavallaan muista poiketen). Jos homma tuntuu vaikelle, niin syy ei ole siin� ett� siit� olisi tieten tehtoen tehty vaikeaa, vaan sit� ett� kukaan ei ole noita vaiheita vaan integroinut helpoksi j�rkev�ksi paketiksi. Itse olen pitk��n p�ivitt�nyt (ja p�ivit�n edelleen) HTML-sivuja suoraan kohdekoneessa mist� ne n�kyy suoraan ulos. Ja toisinaan edelleenkin. Suoraan vaan UNIX-koneeseen kiinni ja Emacsilla editoimaan. Kyll� se k�y kun HTML:n t�rkeimm�t ominaisuudet hallitsee aika kivuttomasti. Toinen mit� teen on ett� editoin sivuja kotipalvelimellani samaan tapaan. Kun editointi on valmis, ajan kaikki sivut sivutarkastajan l�pi ja katson tulosta kyseises� koneessa k�sin (kotipalvelimessa py�riii WWW-palvelinohjelmisto jonka sivut n�kyy kotiverkossa). Kun kaikki on kunnossa, niin siirr�n yhdell� k�skyll� koko sivuston uuden version julkiselle palvelimelle (ei mit��n erillisi� manuaalisia sis��nkirjoittautumisia kun scripti hoitaa t�m�n kaiken automaattisesti). Ei hirve�n ty�l�s projekti minusta: editointi, tulosten varmistus ja julkaisu. Tuon sivustot serverille lataavan scriptin tein kohtuullisen helposti: k�ynnistin ftp-siirron autoexpect-ohjelman kautta FTP-siirron, tein k�sin tarvittavat siirtotoimenpiteet -> tulokseksi tuli expect-scripti jossa on tallessa kaikki mit� tein (eli kone osaisi matkia tarkkaan mit� tein jos palvelin toimisi aina ihan samalla tavalla tulostaena aina ihan saman asiat k�ytt�j�lle). Seuraavaksi editoin v�h�n tuota sxpect-scripti� v�h�n yleisp�tev�mm�ksi, joten se toimii vaikka kellonajat yms. muuttuu. -> sain yleisp�tev�n scriptin jota k�yt� viel� t�n��nkin Ei ollut vaikeaa ja tehty Linuxin vakioty�kaluilla. N�in t�iss� Linux Journalissa jutun aiheesta, luin sen ja pienell� kokeilulla homma alkoi toimia omassa. Tunnin p��st� oli enismm�iset hommat hyvin automatisoitu. > No onhan olemassa n{m{ kotisivun teko ohjelmat jossa koodiin > meno on minimalisoitu koska sivu voidaan koota valmiista > objekteista. Joidenkin ilmaisten WWW-sivujen tarjoajilla on ollut jotain v�h�n t�n tapaista WWW-pohjaisena. Sirkeita ovat mielest�ni olleet kaikki (ei tarpeeksi joustavia). Mik��n ei est� jotakuta kijoittamasta t�llaista ty�kalua. > T{m{ j{lkeen teksti{ esim voidaan kirjopittaa > sivulle helposti, kuin tekstiedotorissa... Heh, niinp{ niin... > Omat kokemukseni on, ett{ niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin > tekstin kirjoittamiseen kotisivulle tarvitaan monen monta > mutkaa, erillisten sovellusten sekamelskaa ja korjausten > korjausta... K�yt�t joko v��ri� ty�kaluja tai v��r�� ty�tapaa. > www on kaukana dynaamisesta ymp{rist|st{. P�h. Teet ehk� asioita v��rin tai v��r�ll� tavalla. Pienell� virittelyll� asioita saa tehty� aika k�tev�stikin. Virittely� tarvitaa, kun eri ihmisill� on erilaiset tarpeet mit� tehd� ja millaisilla ty�skentelytavoilla, joten yksi ja sama ratkaisu ei sovi kaikille. > Ajatellaan ett{ haluan > tehd{ niinkin yksinkertaista asiaa kuin yll{pit{{ kalenteria tai > p{iv{kirjaa kotisvullani jota p{ivit{n useita kertoja p{iv{ss{. > T{h{n tarvitaan erillinen kotisivun luontiohjelma, kuten adoben > golive, tarkistukset muutosten yhteensopivuudesta v{hint{{n > kahdella eri selaimella, sis{{nkirjautumisia jne jne.. Miksi tehd� asioita noin monimutkaisella ja monivaihesella ty�skentelytavalla ? Esinmerkiksi kalenterin totuettamiseen paljon j�rkev�mpi tapa on palvelimessa toimivalla scriptill� toteutettu systeemi, joka tekee kalenterin n�ytt�v�n sivun lennossa esimerkiksi jossain tietokannassa olevista kalenteritiedoista. Ja tuonne tietokantaan ne voidaan helposti sy�tt�� waikka webin kautta (salasanasuojattuna tietenkin). T�m� on se j�rkev� tapa, tosin vaatii osaamista tuon serveripuolen viritt�misess� (tai ostaa jostain tehtyn�). T�ll� tavoin j�rkev�sti toteutettua hommaa ei tarvitse joka kerta tarkistaa uudelleen, koska kun sivu generoidana j�rjev�ll� logiikalla joka on kerran testattu, niin kyll� se toimii kunnolla j�rjev�sti samantapaisella muullakin materiaalilla mit� sille tungetaan (ellei siin� ole jotain phaa bugia). T�m� on se dynaaminen tapa jolla homman saa k�tev�sti hoidettua (tosin systeemin k�ytt��notto ja virittely on ty�l��mp��). Jonkun jatkuvasti muutettavan esimerkiksi kalenterin yll�pit�minen menetelm�ll� mietit��n mit� pit�� muuttaa, editoidaan softalla, tarkastetaan selaimella, tarkastetaan toisella selaimella, kirjaudutaan sis��n palvelimeen ja sirret��n tiedostot erikseen drag&drop tyylisesti on totisesti ty�l�s tapa hoitaa homma. Ja mielest�ni se v��r� tapa kaiken lis�ksi. > Miksi en voisi k{ytt{{ www sivuani kuten normaalimaailman kyn{{ > ja paperia ? Tekisit asiat toisenlaisella tavalla ja valmistelisit ty�p�yd�n kuntoon, niin sitten kun kaikki on valmista voi helposti aina ottaa kyn�n k�teen ja kirjoittaa vapaalle sivulle kun sille tuntuu. > Miksi minun pit{{ hyp{t{ sovelluksesta toiseen, > tehd{ kymmeni{ eri rutiineja vain p{{st{kseni kirjoittamaan > muutaman rivin ?? Ei ole mik��n pakko tehd� asioita noin. > RATKAISU ! > > Voisiko joku kehitt{{ www selaimen jossa olisi integroituna > edistynyt kotisivun objektipohjainen luomis -ja p{ivitysohjelma > joka sallii mutkattoman p{{syn editoimaan kotisivua ja jonka > k{ytt| olisi yht{ helppoa kuin wordin, ilman niit{ msft m{isi{ > ylim{{r{isi{ koodirimpsuja jotka sullovat html koodin t{yteen > tauhkaa... Netscapen composerilla voi editoida ainakin yksinkertaisia WWW-sivuja aika vaivattomasti. > johon olisi liitetty mahdollisuus sy|tt{{ > k{ytt{j{tunnukset ja salasanat etuk{teen kuten www selaimissa > mutta helpommin kuin nykyisiss{ selaimissa... En ole tuollaisia ominaisuuksia tavannut miss��n kokeilemassani systeemiss� miss� nuo olisi olleet k�ytt�kelpoiset. Yleens� monien helppok�ytt�isiksi pohdittujen softien haittana on niiden joustamattomuus. Ohjelman tekij�t eiv�t v�ltt�m�tt� ymm�rr� ett� maailma linjan toisessa p��ss� voi hyvin olla kuin ohjelman tekij� on kuvitellut eik� ohjelma toimi jos jokin toimi eri lailla (vaikka esimerkiski FTP toimisi ihan speksien mukaan, voi eri paikat antaa v�h�n erilaisia vastauksia ja v�h�n eri j�rjestykses� jos ohjelman tekij� ole t�t� huomioinut, niin vika on ohjelmassa.) > jossa kotisivueditorin ja www selaimen raja olisi h{ilyv{... jolla > voisi selata -luoda ja p{ivitt{{ sivuja jotka toimivat kaikissa > selaimissa Microsoft on yritt�nyt luoda systeemej�, joissa sen sovellutukset ja web olisivat mahdollisimman sumattomasti yhdess�. Joitain hyvi�kin ideoita on, mutta microsoftin totuetusten vika on, ett� se yritt�� pakottaa kaikki samaan muottiin mink� on sille parasta (ei muille). Eli jos niit� k�ytt�� pit�� olla sitten kaikilla Microfotin palvelinohjelmistot ja Microsoftin selaimet ett� hommat toimisi (ja toimisiko sittenk��n miten luvataan ??? Tuskin) > Jonka kotisivun editointiominaisuus aktivoidaan pienell{ > selainpanelissa olevalla ikonilla ment{ess{ oman kotisivun > url:lle. Netscapessa Composrin saa aika helposti k�yntiin. Esimerkiksi menet linkin p��lle, painat oikeaa nappia ja valitset ett� open with composer. Jo aukeaa uusi sivu editorissa. P�ivtt�minen palvelimelle on sitten vaikeampaa... -- Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/) Take a look at my electronics web links and documents at http://www.epanorama.net/