Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
3,887 Comments
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2020/10/08/nain-muuttui-miljoonan-euron-millennium-teknologiapalkinto/
Tomi Engdahl says:
Yli sata suomalaisyritystä kattavassa kartoituksessa kehityskohteiksi nostettiin yhteisen tilannekuvan aikaansaaminen ja ylläpito, turvallinen ohjelmistokehitys sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen.
https://www.tivi.fi/uutiset/tv/77b81f66-f77f-49d6-8021-9f9fa0158f91
Tomi Engdahl says:
https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=3318106318227037&id=155492884488412
Jos haluamme menestyä kansakuntana, tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus bruttokansantuotteesta on kasvatettava neljään prosenttiin. Julkiset TKI-investoinnit tulee suunnata niin, että ne houkuttavat runsaasti myös yksityisiä investointeja.
TEKin vaikuttamistyössä on yhdeksän päätavoitetta. Näitä tavoitteita edistämme yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa, ratkaisuja etsien. Lue lisää: https://www.tek.fi/fi/tek/tek-vaikuttaa
Tomi Engdahl says:
Suomalaisen ohjelmistoala toipuu – tässä luvut
https://www.uusiteknologia.fi/2020/10/19/suomalaisen-ohjelmistoala-toipuu-tassa-luvut/
Yli puolet suomalaisista ohjelmistoyrityksistä palkkaa koronasta huolimatta jo lisää työntekijöitä, vaikka äskettäin pelialalta kuului vielä tietoja henkilövähennyksistä. Ohjelmisto- ja e-business ry:n uunituore selvitys kertoo lähes 70 prosenttia ohjelmistoyrityksistä kasvavan ja mikä parasta, yli puolet palkkaa lisää työntekijöitä.
Korona lamautti keväällä ennennäkemättömällä tavalla ohjelmistoyrityksiä siinä missä muitakin toimialoja. Ainakin peliallalla on tehty nopeitakin vähennyksiä, mutta ohjelmistoalueella syksy on tuonut käänteentekevän muutoksen eli yritykset palkkaavat lisää työntekijöitä.
”Suomen vaikeudet eivät ole ohi, mutta sai silti toivoa: kriisin voi kääntää myös voitoksi rohkeilla päätöksillä”, summaa Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha.
Tomi Engdahl says:
Koodaripula aiheuttaa yli miljardin loven Suomen talouteen
https://etn.fi/index.php/13-news/11286-koodaripula-aiheuttaa-yli-miljardin-loven-suomen-talouteen
Suomesta puuttuu yli 10 000 koodaria. Tämän takia ICT-alan kasvu on jäänyt 20-30 prosenttia potentiaalia pienemmäksi vuosina 2018-2019. Elinkeinoelämän valtuuskunnan analyysin mukaan koodaripula aiheuttama teoreettinen markkina-arvon menetys on 1-1,5 miljardia euroa.
EVA:n Timo Ahopelto teki analyysinsä jo kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen heikko kehitys on ikävä kyllä jatkunut. Tänä vuonna ICT-alueen osaajapula on 14 tuhatta työntekijää, kahden vuoden kuluttua jo 18 tuhatta.
Koodaripulaa voi pyrkiä helpottamaan kahdella tapaa. Yritykset voivat yrittää rekrytoida uusia osaajia. EVA:n raportissa ehdotettiin jopa 10 000 osaajan rekrytoimista ulkomailta vuoteen 2025 mennessä.
Markkinaa voi kuitenkin laajentaa muutenkin. Tässä apuun tulevat ns. osaaja-alustat, jotka tarjoavat koodareita tarvitseville osaajien verkostoa.
- Suomelle elintärkeän ohjelmistokehittäjien rekrymarkkinan arvo oli viime vuonna 75–100 miljoonaa euroa. Se on kasvanut 25–40 prosentin vuosittaisella tahdilla, mutta tarve osaajille kasvaa nopeammin kuin mihin sisämarkkinoiden kasvu pystyy vastaamaan.
Koodaripulan teoreettinen markkina-arvo on jopa miljardin euron luokkaa, eikä siihen Pavelsonin mukaan voi täysimittaisesti vastata vain markkinaa tehostamalla, eli maksimoimalla markkinassa jo olevan osaajapotentiaalin.
- Suomessa on arviolta vain 1000-1600 freelancer-koodaria. Luodakseen tarvittavan määrän kovaa osaamista markkinaan suomalaisten yritysten täytyy luoda katse maan rajojen ulkopuolelle: lääke ohjelmistoalan kasvua hidastavaan tautiin on osaamisen hankkiminen ulkomailta. Kilpailuetumme on harvinaisten ohjelmistokehityskompetenssien ja seniorikehittäjien helppo ja suuri saatavuus Suomen ulkopuolelta, Pavelson sanoo.
- Vaikka Suomi on digitaalisen kehityksen eturintamassa, vähemmän tiedetään siitä, että suomalaisyritysten digitaalinen kypsyys on yhä verrattain alhainen. Insinööriosaamisen tarve tuleekin kasvamaan jatkuvasti vähintäänkin seuraavan vuosikymmenen ajan. Kun katsoo sisämarkkinaa kauemmas, löytää piilossa olevaa lahjakkuutta, jolla on sekä asiaosaamista että taitoa sopeutua erilaisiin työkulttuureihin, Pavelson avaa.
Tomi Engdahl says:
https://insinoori-lehti.fi/tasta-on-kysymys/onnistuneen-illan-salaisuus/?fbclid=IwAR2YVbdpywol_vS0kT3vegzFePE5E5lqxi_Ei3v6_WXs9M5_b_wm8jDtIuQ
Kotimaasta oli hankittu lähinnä kolme asiaa: loistavat esiintyjät, nurkassa hiljaa nököttänyt laite sekä tiskille ja pöydille levitetty näkymätön pinnoite.
Nurkassa seissyt laite oli puhdistin, joka tappaa ilmasta viruksia. Näkymätön pinnoite puolestaan oli valokatalyysiin reagoivaa ainetta, joka desinfioi kosketettavia tasoja. Kumpikin teknologia lievensi poikkeusajan tuomaa jännitystä ja ilahdutti, koska ne oli kehitetty Suomessa.
Suhteellisen edun perusteella maan kannattaa tuottaa sitä hyödykettä, jonka tuottamisen vaihtoehtoiskustannus on pienin ja vaihtaa tätä tuontihyödykkeisiin. Suomessa teknologian kehittäminen on suhteellisen edullista verrattuna esimerkiksi viljan kasvattamiseen tai kankaiden kutomiseen. Täällä riittää tutkimukseen ja kehitystoimintaan sopivaa osaamista liki joka alalla, ja vapaita korkeakoulutettuja tekijöitä riittää.
Keväästä lähtien ilmanpuhdistuslaitteita on laivattu kiihtyvällä tahdilla ulkomaille
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2020/10/23/teknologiateollisuuteen-jo-lisaa-tilauksia-mutta-kysynnan-heikkous-rassaa-edelleen/
Tomi Engdahl says:
Pääkirjoitus: Häikäilemätön Vastaamo-tietomurto on hyökkäys suomalaista tietoyhteiskuntaa vastaan – sinisilmäisen viattomuuden aika on ohi https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000006699383.html
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2020/10/19/suomalaisen-ohjelmistoala-toipuu-tassa-luvut/
Tomi Engdahl says:
Fastest and Greenest Supercomputer to Be Operational in Finland in 2021
https://www.eetimes.eu/fastest-and-greenest-supercomputer-to-be-operational-in-finland-in-2021/
At a press conference in Finland last week, a European funded project announced that a new supercomputer that will be the fastest and greenest in the world will be operational in the country in mid-2021.
Known as LUMI (Large Unified Modern Infrastructure), the system will be a top-of-the-range pre-exascale supercomputer, capable of executing more than 375 petaflops or more than 375 million billion calculations per second, with a theoretical peak performance of more than 550 petaflops per second. To date, the world’s fastest computer, Fugaku in Japan, reaches peak performance of 513 petaflops per second.
With this massive computational capacity, this new high-performance computing (HPC) system, located in the CSC’s data center in Kajaani (Finland) will rank amongst the world’s top supercomputers.
LUMI is co-funded with a total budget of €144.5 million by the European High Performance Computing Joint Undertaking (EuroHPC JU) and the LUMI Consortium, which is composed of the following countries: Finland, Belgium, Czech Republic, Denmark, Estonia, Iceland, Norway, Poland, Sweden, and Switzerland.
Tomi Engdahl says:
Vastaamon tapaus ei ole kunniaksi Suomelle, mutta useimmat yritykset tekevät parhaansa
http://pjarvinen.blogspot.com/2020/10/vastaamon-tapaus-ei-ole-kunniaksi.html
Case Vastaamo antaisi loputtomasti aiheita blogikirjoituksiin. Valitsen tänään yhden: Suomen maine ja yritysten vastuu.
Suomea on pidetty tietosuojan mallimaana. Meillä on parhaat viranomaisrekisterit ja otimme GDPR-sääntelyn pilkuntarkasti, liki saksalaiseen tapaan (toisin kuin esim. Ruotsi). Ennen GDPR-siirtymäkauden loppua järjestettiin varmaan tuhansia tilaisuuksia, joissa it-ammattilaisia muistutettiin tietosuojan olemuksesta ja lain ankarista sanktioista. Oli ilmaisia ja maksullisia seminaareja, monen päivän koulutusohjelmia, nettisivuja… Lopulta GDPR tuntui pursuavan jo korvista ulos ja kun odotettu 25.5. viimein koitti, kaikki olivat varmaan helpottuneita siitä, että asia siirtyi jos ei nyt hoidettujen pinoon niin ainakin taustalle.
Jo monta vuotta olemme olleet huolissamme Googlen ja Facebookin tiedonurkinnasta. Ne loukkaavat yksityisyyttä ja urkkivat tietojamme. Samaan aikaan yritykset ovat käyttäneet miljoonia euroja erilaisiin GDPR-tietosuojalausekkeisiin ja evästekyselyihin, jotka lähinnä häiritsevät käyttäjiä ja pikemmin vähentävät kuin lisäävät kiinnostusta omaan tietosuojaan.
Riitelimme lillukanvarsista, kuten mikä on GDRP:n ja tulevan ePrivacyn mukainen riittävä suostumus evästeiden käyttämisestä — pitääkö olla nimenomainen suostumus joka kerta, vai riittävätkö selaimen evästeasetukset.
Vastaamon järkyttävän tietovuodon jälkeen kaikki tämä tuntuu akateemiselta puuhastelulta. Miljoonat eurot olisi kannattanut käyttää todellisen tietosuojan parantamiseen. Olemme pelänneet nettijättejä, vaikka todellinen mörkö on ollut ihan lähellä. Liian lähellä.
Tietomurron uhrin asema on huono
http://pjarvinen.blogspot.com/2020/10/tietomurron-uhrin-asema-on-huono.html
Todellista helpotusta on luvassa vasta, jos poliisi saa tekijän kiinni. Miten todennäköistä se on? Suuressa tietovuotojen sarjassa marraskuussa 2011 levitettiin mm. 16 000 ihmisen henkilötiedot nettiin. Poliisi pääsi lopulta tekijän jäljille, mutta todisteet eivät riittäneet syytteen nostoon saati tuomioon.
Palvelunestohyökkäyksessä valtion palvelimille elokuussa 2018 tekijä saatiin melkein kiinni, mutta hän ei enää ollut maallisen oikeuden tavoitettavissa.
Huhtikuussa 2018 tietomurrossa Liiketoimintasuunnitelma.com -palveluun varastettiin 130 000 käyttäjätunnusta ja salasanaa. Siitä ei ole kuulunut mitään. Ilmeisesti tutkinta on kaikessa hiljaisuudessa lopetettu, eikä poliisi tiedota mitään.
Myöskään Lahden kesäkuun 2019 “kyberhyökkäyksestä” ei ole kuulunut mitään. Ilmeisesti tekijät tulivat ulkomailta eikä heitä ole mahdollista tavoittaa. Poliisi ei ole kertonut tästäkään mitään julkisuuteen.
OP:n pankkipalveluun hyökkäyksen 2015 tehneet kaksi nuorta miestä saatiin kiinni ja tuomittiin, koska he alkoivat itse leveillä netissä teoillaan.
Vastaamon hyökkääjä on luultavasti yksin toimiva suomalainen nuori mies. Jos hän pystyy hiljaa eikä tee virheitä, häntä on erittäin vaikea tavoittaa. Tässä suhteessa lunnasrahojen osittainen maksu jopa helpottaisi poliisin työtä, sillä “follow the money” -periaate toimii myös nettirikollisten suhteen.
Tomi Engdahl says:
One of the world’s mightiest supercomputers, LUMI, will lift European research and competitiveness to a new level and promotes green transition
https://www.lumi-supercomputer.eu/lumi-one-of-the-worlds-mightiest-supercomputers/
Tomi Engdahl says:
Testaa itse: Löydätkö M05-maastopukua käyttävät varusmiehet metsästä?
http://yle.fi/uutiset/testaa_itse_loydatko_m05-maastopukua_kayttavat_varusmiehet_metsasta/8970723
Yle kävi selvittämässä Kaartin jääkärirykmentin harjoituksissa, miten hyvin armeijan kehuttu M05-maastokuosi toimii. Voit itse katsoa, löydätkö varusmiehet alla olevista kuvapareista ja videolta.
Tomi Engdahl says:
https://finnzen.com/finnish-food/
Tomi Engdahl says:
Tuhannet suomalaiset harrastavat vanhoja syntetisaattoreita ja niiden uusversioita, joita Janne Isotalokin rakentaa: “On tullut kiroiltua”
Syntetisaattoriharrastus on noussut Suomessa uuteen kukoistukseen.
https://yle.fi/uutiset/3-11616499
Tomi Engdahl says:
Blueberries are the superfood of Finland
https://www.outinthenature.com/blueberries/
Tomi Engdahl says:
Pääkirjoitus: Veroista valtaosan maksava vähemmistö ei enää kauaa kykene kannattelemaan Suomea
https://www.helsinginuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/3158943
Tomi Engdahl says:
IRC galleria
https://yle.fi/uutiset/3-11665943
Tomi Engdahl says:
https://www.ttl.fi/tiedote-hyvinvointia-tyosta-raportti-2030/?utm_campaign=HyvinvointiaTy%C3%B6st%C3%A42030+-+Skenaariot+-+liikenne&utm_source=facebook&utm_medium=paid&hsa_acc=1605090389806067&hsa_cam=6223770766823&hsa_grp=6223770767623&hsa_ad=6223770769223&hsa_src=fb&hsa_net=facebook&hsa_ver=3&fbclid=IwAR2YCg6xL3RO04hqPGQFjVlXIvyKSUuQ0f0IRTVNQPU2hJH0FTlLSbreUI4
Tomi Engdahl says:
Maailmalla suosituimpia ovat teknologiabrändit, Suomessa kotimaiset – markkinatutkimusyhtiö listasi imagoltaan parhaat tuotemerkit
https://www.marmai.fi/uutiset/maailmalla-suosituimpia-ovat-teknologiabrandit-suomessa-kotimaiset-markkinatutkimusyhtio-listasi-imagoltaan-parhaat-tuotemerkit/b61b79c9-e821-4753-a8ca-567fa4851d12
Sijoitus Brändi
1 Fazer
2 Fiskars
3 Valio
4 Iittala
5 Prisma
6 Arabia
7 Paulig
8 Finnair
9 Yle Areena
10 Abloy
Tomi Engdahl says:
https://vierityspalkki.fi/2020/12/07/data-analyysi-valtion-raatalisoftan-tekijat-vuonna-2019/?fbclid=IwAR0MHRMzPW8877l5j8a1hid05Quzb4C6OD0IdQdpBWVF8cbcIh-idnQECoI
Tomi Engdahl says:
Espoolaisyrityksen kehittämä laite helpottaa koronan eristämien vanhusten ja erityisryhmien yksinäisyyttä – ”Laitteista pitää tehdä niin helppoja, ettei niiden käytössä eksytä”
Teknologia: Koronakevät synnytti helppokäyttöisen laitteen erityisryhmille.
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/3173777
Tomi Engdahl says:
Suomalaiset ovat keksineet esimerkiksi tekstiviestit, sykemittarin ja astiankuivauskaapin. Vaatimaton huomauttaisi, että nämä keksinnöt ovat jo muinaisjäänteitä. Kekseliäisyys kulkee kuitenkin vaatimattomuuden rinnalla nykypäivänäkin, ja siitä toimii todisteena vaikkapa saunavaunu.
Lue lisää saunavaunusta:
https://www.virtane.fi/artikkeli/sahkopohinaa/saunavaunu/
Tomi Engdahl says:
Startup100 ranks Finnish startups based on online visibility
https://startup100.net/?utm_source=S100%20Newsletter%20Subscribers&utm_campaign=0ba56629ee-Startup100%20Newsletter_June_2020_COPY_01&utm_medium=email&utm_term=0_5be2f29670-0ba56629ee-108194253
Tomi Engdahl says:
http://www.jussikari.fi/pelistriimaus-ja-laki-2021/
Tomi Engdahl says:
The WORLD’s first computer music player was completed in Finland 21 January 1971. The machine was developed by inventor Erkki Kurrenniemi with the help of a Sitra grant.
https://www.hs.fi/historia/art-2000007735111.html
The music machine Dimi is a leading invention in its field, it will also be marketed abroad
The sound of the computer player resembles the sound of an electric organ. It can be used e.g. as an aid to pop and film music. The player is capable of composing electronic music.
Kurrenniemi said that the machine has already been used to make a sound record based on e.g. Bach’s music.
The Finnish computer invention is the size of a suitcase and weighs more than ten kilos.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/01/21/elektroniikan-jarjestelmapiirikeskus-aloittaa-nokia-mukana/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/01/21/suomalaisvalmistaja-tavoittelee-uutta-kasvua-kosketusohjattavista-teollisuusnaytoista/
Tomi Engdahl says:
Tuntematon suomalainen kirjainmuotoilu
https://www.linkedin.com/pulse/tuntematon-suomalainen-kirjainmuotoilu-jussi-kapanen
Yksi suomalainen kirjaintyyppi oli muutaman vuoden ajan maailman luetuin. Nokia Font vaikutti miljardien ihmisten elämään, ja typografian kannalta se oli vallankumouksellisen onnistunut.
Nokiaa ei kuitenkaan muisteta kirjainmuotoilustaan. Tämä tuntemattomuus oli osittain myös Nokian tavoite. Ei haluttu julkistaa salaisuutta: luettavuustesteissä Nokia Sans Wide voitti Verdanan ja Tahoman, joita oli siihen saakka pidetty parhaina pienten pikselikokojen fontteina. Pelättiin, että jos tämä tieto olisi vuotanut, kilpailijat olisivat nopeasti kopioineet kirjainten muotoilun.
Nyt projektin onnistumisesta on kulunut 20 vuotta. Oltuaan käytössä 10 vuoden ajan tämä kirjainperhe katosi julkisuudesta. On aika kertoa Nokia Fontin tarina ja nostaa samalla esille muitakin tuntemattomuuksia suomalaisen kirjainmuotoilun historiasta.
Tomi Engdahl says:
Lisää koodia koneisiin – kovaa kasvua luvassa
https://www.uusiteknologia.fi/2021/01/04/lisaa-koodia-koneisiin-kovaa-kasvua-luvassa/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2020/12/07/uusia-vaatimuksia-drone-lennattajille/
Tomi Engdahl says:
Finnish Information Security Cluster – Kyberala ry
Teknologiateollisuuden toimialayhdistykseksi
https://www.epressi.com/tiedotteet/turvallisuus/finnish-information-security-cluster-kyberala-ry-teknologiateollisuuden-toimialayhdistykseksi.html
Finnish Information Security Cluster Kyberala ry liittyy
Teknologiateollisuuden toimialayhdistykseksi 1.2.2021 alkaen.
Kyberturvateknologia on yhä merkittävämmässä roolissa niin
digitalisoituvassa teollisuudessa kuin koko yhteiskunnassa.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/02/11/suomalainen-elektroniikkaratkaisu-vahentaa-kasvihuonepaastoja-ja-muovin-kulutusta/
Tomi Engdahl says:
Sijainti
Etusivu > Artikkelit/raportit > Miksi uusin teknologia ei kiinnosta pk-yrityksiä?
Miksi uusin teknologia ei kiinnosta pk-yrityksiä?
Artikkelit/raportit
- 10.2.2021
VTT:n teettämän kyselyn mukaan pk-yritykset ovat edelleen haluttomia investoimaan uusimpaan teknologiaan. Ainoastaan kolmasosa kyselyyn vastanneista valmistavan teollisuuden pk-yrityksistä hakee kasvua ja uutta liiketoimintaa investoimalla uusiin teknologisiin ratkaisuihin. Saatua tulosta voidaan pitää huolestuttavana, sillä esimerkiksi valmistavassa teollisuudessa investointivelkaa on kertynyt jo vuodesta 2008 lähtien
https://www.uusiteknologia.fi/2021/02/10/miksi-uusin-teknologia-ei-kiinnosta-pk-yrityksia/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/11735-suomalaisyritys-wordpress-huippua-viritetyilla-palvelimilla
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/02/04/teknologiateollisuudessa-selkea-kaanne-tilaukset-kasvuun/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/11724-terveysdataa-viedaan-pilveen-mutta-siina-on-riskinsa
Nopea siirtyminen pilveen voi kuitenkin jättää organisaatiot aiempaa alttiimmiksi kyberuhkille. Trend Micro listaa neljä suurinta haastetta, joita terveydenhuollon organisaatiot kohtaavat siirtyessään pilvipalveluihin:
Osaamisvaje: 43 % organisaatioista kertoo, että tietotaidon ja pätevän henkilöstön puute jarruttaa pilvipalveluratkaisuihin siirtymistä.
Päivittäiset toiminnot: Käytäntöjen määrittely ja ylläpito (34 %), päivitysten ja haavoittuvuuksien hallinta (32 %) ja konfigurointivirheet (32 %) pilvityökuormien suojaamisen suurimpina haasteina.
Kasvaneet kustannukset: 43 % vastaajista on havainnut pääomakustannusten ja ulkopuolisten palvelujen kulujen kasvaneen. 39 % kertoo käyttökustannusten ja koulutuskulujen kasvaneen siirtymisen jälkeen.
Turvallisuus: Vain 40 % organisaatioista kertoo olevansa täysin varma, että heidän osuutensa jaetun vastuun tietoturvamallista on kunnossa.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/11712-mullistavan-suomalaiskaiuttimen-tuotanto-on-alkanut
Tomi Engdahl says:
Tutkimuskeskus VTT:n ja Tampereen yliopiston tekemä selvitys varoittaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhteistyön huolestuttavasta kehityssuunnasta, jossa yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö on heikentymässä. Viime vuosina elinkeinoelämän ja tutkimuksen välistä yhteistyötä on karsittu merkittävästi, arvioidaan uudessa Vaikuttavuussäätiön teettämässä selvityksessä.
https://www.uusiteknologia.fi/2021/02/02/tutkimusyhteydet-yrityksiin-vaarassa/
Tomi Engdahl says:
Ohjelmistorobotiikka vapauttaa ihmisen tekemään tehtäviä, joissa hän on ylivertainen
https://q-factory.fi/ohjelmistorobotiikka-vapauttaa-ihmisen/
Suomenkielinen termi ohjelmistorobotiikka tulee englanninkielisistä sanoista Robotic Process Automation (RPA). Määritelmänsä mukaan ohjelmistorobotiikka on liiketoiminnan toistuvien työtehtävien ja toimintojen automatisointia ohjelmallisesti. Kyseessä eivät ole siis fyysiset robotit, joita käytetään esimerkiksi autoteollisuudessa eikä monessa kuvapankkikuvassa oleva sinivalkoinen Pepper, vaan koodattu ohjelmistorobotti.
Ohjelmistorobotiikalla tehtävä automatisointi on nopeaa, tehokasta ja edullista ylläpitää. Robotti tekee sen, mitä siltä pyydetään eli se ei päättele eikä tee itsenäisiä päätöksiä. Robotti käyttää hyväkseen olemassa olevia järjestelmiä ja rajapintoja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että se kirjautuu itsenäisesti esimerkiksi SAPiin, hakee sieltä samoja asioita kuin ihmiskäyttäjäkin ja tuottaa halutunlaisen raportin.
Tomi Engdahl says:
Teknologiassa tapahtunut selvä käänne parempaan
https://etn.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=11718&via=n&datum=2021-02-04_15:15:04&mottagare=31202
Tomi Engdahl says:
https://inktank.fi/8-things-a-finn-should-and-should-never-say-abroad/
Tomi Engdahl says:
https://www.leipatiedotus.fi/tietoa-leivasta/suomalainen-leipakulttuuri.html
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/02/19/suomalainen-luottaa-mobiilimaksamisessa-omaan-pankkiin/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/02/17/suomeen-tulossa-uusi-low-code-ekosysteemi/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/02/10/miksi-uusin-teknologia-ei-kiinnosta-pk-yrityksia/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/02/08/viime-vuoden-vienti-laski-lupauksia-jo-kasvuun/
Tomi Engdahl says:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/meeviren/suomi-hyotyy-moninkertaisesti-vai-miten-se-on/
Tomi Engdahl says:
https://www.codeo.fi/terveydenhuollon-kehittaumlmistauml-koodauksen-keinoin.html?fbclid=IwAR3PEBEdHBdzSYW28KZU1l3ccSfT1lRdEIyMOHpJJ29JqeiC9G51c-iPTDw#
Tomi Engdahl says:
https://www.sttk.fi/2020/11/08/poikien-syrjaytyminen-alkaa-peruskoulussa/