Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
3,886 Comments
Tomi Engdahl says:
Suomalaissatelliitti alustaa tulevaisuuden tietoliikenneyhteyksiä
https://www.uusiteknologia.fi/2021/09/02/suomalaissatelliitti-alustaa-tulevaisuuden-tietoliikenneyhteyksia/
Suomalaisvalmisteinen W-Cube-satelliitti lähetti maailman ensimmäiset 75 GHz signaalit avaruudesta. Satelliitti lähettää signaalia VTT:n ja saksalaisen Fraunhofer IAF:n kehittämällä radiomajakkajärjestelmällä. Kokeilu avaa mahdollisuuksia korkean millimetriaaltotaajuusalueen hyödyntämiseen tulevaisuuden uudenlaisissa tietoliikennesatelliiteissa ja 6G-yhteyksissä.
Signaali vastaanotettiin onnistuneesti maa-asemalla Grazissa, Itävallassa. Satelliitin avulla mallinnetaan nyt ensimmäistä kertaa, kuinka 75 GHz:n signaali läpäisee Maan ilmakehän. W-Cube -nanosatelliitti lähetti ensimmäisen signaalin avaruudesta 75 GHz taajuusalueella 31.8. klo 16:21.
Kokeilu avaa mahdollisuuksia korkean millimetriaaltotaajuusalueen hyödyntämiseen tulevaisuuden uudenlaisissa tietoliikennesatelliiteissa.
Suomalainen Reaktor Space Lab (RSL) on kehittänyt ja valmistanut W-Cuben satelliittialustan ja VTT satelliitin radiomajakkajärjestelmän saksalaisen Fraunhofer IAF:n kanssa.
Tomi Engdahl says:
https://www.eurojatalous.fi/fi/2021/3/ennuste-talous-ampaisee-vauhtiin-kun-pandemia-hellittaa/
Tomi Engdahl says:
Lintilä pitää komponenttipulaa hallitsevana tekijänä talouden elpymisessä – Yrittäjä: Hankkeet menevät jäihin
https://www.yrittajat.fi/uutiset/655646-lintila-pitaa-komponenttipulaa-hallitsevana-tekijana-talouden-elpymisessa-yrittaja?utm_source=facebook&utm_medium=some_ad&utm_campaign=sy_jatkuva&fbclid=IwAR1ixjDBm9IVq6KcszvksyGx4xaMPf913H6ikF7aefkcY1sXBksGKX1SoZk
Koronapandemia sulki tehtaita, eikä työvoima ole päässyt liikkumaan. Seuraukset tuntuvat nyt yrittäjien työmailla, kun materiaalien ja raaka-aineiden, kuten puun ja metallien hinnat nousivat pilviin. Elinkeinoministeri Mika Lintilä pitää komponenttipulaa kriittisenä tekijänä talouden elpymisessä.
Teollisuusalan yritykset lähtevät syksyyn epävarmassa tilanteessa. Koronakriisi on heittänyt kapuloina rattaisiin niin työvoiman saatavuusongelmat, materiaalipulan kuin raaka-aineiden hintojen nousunkin.
Kysyntä kasvaa, mutta siihen vastaamisessa on ongelmia.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä nosti komponenttipulan yllättäväksi ja kriittiseksi tekijäksi toimittajille pitämässään infotilaisuudessa, joka kantoi nimeä Elvytyksestä kestävään kasvuun.
– Komponenttien saatavuus on iso asia, joka tulee hallitsemaan ja määrittelemään tilanteita. Komponenttien valmistus on keskittynyt Suomesta katsottuna itään. EU ei pysty vastaamaan omaan komponenttitarpeeseensa, vaan osat tulevat idästä. Miten tilannetta ratkotaan siellä, vaikuttaa suomalaisyritysten tilanteeseen. Tästä saattaa tulla kauppasotamaista käsittelyä komponenttien kanssa. Tällä voi olla geopoliittiseen tilanteeseen merkitystä, Lintilä sanoo.
Metallialan raaka-aineiden ja osien saatavuus uhkaa urakoiden toteutumista, ja yrittäjät ovat joutuneet monia jo perumaankin koronakriisin aikana.
– Materiaalien hinnannousu ja saatavuus nostaa kokonaiskustannuksia, jolloin on vaarana, että hankkeet menevät jäihin. Ei ole tekijöitä, eikä materiaaleja. Monella yrittäjällä on rahat loppu, jolloin ei uskalla, pysty tai halua lähteä tekemään urakkaa.
Elinkeinoelämän Keskusliiton heinäkuun suhdannebarometrin mukaan komponenttipula ja raaka-aineiden hinnat ovat suurimpia tuotannon kasvun esteitä.
komponenttien valmistus pitäisi saada takaisin kotimaahan.
– Valmistus on siirtynyt ulkomaille, eikä kotimaisissa käsissä ole mikään.
Teknologiateollisuuden raportin mukaan uusien tilausten arvo oli huhti–kesäkuussa 6 prosenttia suurempi kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja 21 prosenttia suurempi kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Tarjouspyyntöjä mittaava saldoluku oli heinäkuussa yli 30 eli lähes ennätyskorkea.
Voimakas kysynnän kasvu on nostanut yritysten tuloksia ja talouskasvua, mutta talous on myös ylikuumentunut. Raaka-aineiden hintojen nousu, eli inflaatio, on kutistanut tuotteita valmistavien yritysten marginaalia ja kannattavuutta.
– Ongelma korostuu suuremmissa pk-yrityksissä. Hinnoitteluvoimaa ei ole, eikä kaikkia kustannuksia pystytä siirtämään lopputuotteisiin. Raaka-ainehintojen merkitys on suurempi lopputuotteissa. Se luo haasteita yritysten kannattavuudelle, hän sanoo.
Arto Korpela arvioi, että puutavaran hinnat alkavat jo osoittaa maltillistumisen merkkejä, ja metallialan raaka-aineet seuraavat perässä.
– On jännä nähdä, mihin syksyllä mennään. Jäävuoren huippu on kuitenkin jo todennäköisesti ohitettu, hän sanoo.
Petri Malisen mukaan raaka-aineiden korkeiden hintojen kanssa joudutaan elämään loppuvuosi.
Tomi Engdahl says:
“Parempi palkka ei tuo lisää osaajia” – Suomi kärsii työvoimapulasta, mutta miten ongelma ratkaistaisiin?
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/parempi-palkka-ei-tuo-lisaa-osaajia-suomi-karsii-tyovoimapulasta-mutta-miten-ongelma-ratkaistaisiin/8223710#gs.ahvp9e
Suomessa on jo pitkään painittu työvoimapulan kanssa. Joskus on puuttunut palvelutöiden tekijöitä, toisinaan taas ITC-alan osaajia. Nyt työvoimasta on valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan ”huutava pula”.
Henkilöstöpalveluyritysten liiton HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliara ei kuitenkaan lähtisi etsimään paremmista palkoista ratkaisua työvoimapulaan.
– Palkka on varmasti yksi tekijä muiden joukossa, mutta ei se, että maksetaan lisää palkkaa, tuo lisää osaajia, hän sanoo.
– Työ- ja elinkeinoministeriö on kysynyt työnantajilta, millä he saisivat lisää työntekijöitä. Palkka ei ole viiden joukossa. Siellä on osaaminen, koulutus, työmotivaatio, työpaikan etäisyys ja sosiaaliset taidot, Tuliara jatkaa.
Huomioitavaa kuitenkin on, että kyse on nimenomaan työnantajapuolen näkemyksestä. Esimerkiksi hoitajat ovat toistuvasti nostaneet palkkauksen tason alan suurimpien ongelmien joukkoon.
“Vähän liian hyvä sosiaaliturva”
Korkeampien palkkojen sijaan sekä HPL:n toimitusjohtaja Tuliara että Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle tarjoavat ratkaisuksi muun muassa sosiaaliturvan leikkausta.
– Meillä on ehkä vähän liian hyvä sosiaaliturva, joka ei kannusta työn vastaanottamiseen, Tuliara sanoo.
Ihmisoikeusliitto ja Amnesty puolestaan totesivat tiistaina raporttinsa osoittavan, että Suomen perusturvan taso on liian alhainen.
Tuliaran mukaan Suomi kärsii myös vanhentuneesta osaamisesta.
– Avoimia työpaikkoja on valtava määrä ja toisaalta valtavasti työnhakijoita, joilla osaaminen ei riitä, hän sanoo.
– Tarvitaan muutaman päivän lyhytkoulutuksia. Se riittää monelle alalle, Tuliara uskoo.
Vaikka kovempaan palkanmaksuun Tuliara ei yrityksiä ensisijaisesti kannustakaan, niin muuta korjattavaa työnantajapuolelta löytyy.
– Puhutaan paljon siitä, mitä hallitus voisi tehdä työvoimapulalle. Myös yrityksiltä voi odottaa asennemuutosta. Meillä ehkä halutaan 35–40-vuotias, jolla on muutama vuosi työkokemusta. Meillä on myös sitä nuorempia ja vanhempia osaajia, Tuliara muistuttaa.
“Brändityö ei auta, jos prosessit kestävät”
Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Hellen mukaan Suomen väestön ikärakenne on “kaamea”. Käytännössä siis parhaassa työiässä olevia on kovin vähän suhteessa väestön kokoon.
– Teknologiateollisuudessa osaajapula on niin paha, että se on kasvun este. Yritykset eivät välttämättä pysty tekemään haluamiaan investointeja, koska osaajia ei ole saatavilla, toteaa Helle.
– Ihmisiä ei yksinkertaisesti ole saatavilla. Koulutusmäärät eivät ole riittäviä. Katseet kääntyvät kansainvälisiin rekrytointeihin, Helle jatkaa.
Ulkomaalaistaustaisen työvoiman houkuttelussa Suomeen on siinäkin ollut omat ongelmansa. Erityisesti lupaprosessien pituudesta on valitettu
– Mikään brändityö ei auta, jos lupaprosessit kestävät liian kauan aikaa
Tomi Engdahl says:
Benjamin Särkän mukaan Suomeen ja globaalistikin on syntynyt hakkeriyhteisö, joka on vapaaehtoisesti alkanut tarjota taitojaan ja ymmärrystään niille yrityksille, jotka apua suostuvat ottamaan vastaan.
Tavoite on löytää järjestelmien haavoittuvuudet, ennen kuin rikolliset pääsevät niihin käsiksi, ja kertoa ongelmista yritykselle.
Yksi esimerkki liiketoiminnasta, joka ei välttämättä edes tunnista olevansa vaarassa, on teollinen valmistus. Lue lisää Kauppalehden Teknologia-osiosta.
Benjamin Särkkä on hakkeri joka haluaa auttaa yrityksiä – ”Järjestelmään hyökätään joka tapauksessa”
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/benjamin-sarkka-on-hakkeri-joka-haluaa-auttaa-yrityksia-jarjestelmaan-hyokataan-joka-tapauksessa/d54d9c98-08f9-4dd2-90a9-5fe72af50083?utm_source=facebook&utm_medium=social_paid&utm_campaign=P%C3%B6rssisijoittajanviikko_tapahtumat_ohjelmasivut_TE&utm_content=KL_teknologia_johtajat_31.8.21&fbclid=IwAR1gadTKy14sZ_-_FqJXLC2XSYiQwgHywnSXrnIgf8VVqdTj94EHRevfEFY
Suomessakin toimii hakkeriyhteisö, joka on valmis auttamaan yrityksiä löytämään haavoittuvuudet ennen rikollisten iskua.
Valkohattuhakkerina tai eettisenä hakkerina tunnettu Benjamin Särkkä ei pidä termistä.
Tomi Engdahl says:
Iso osa kotimaisesta ohjelmistoalasta on henkilöstövuokrausta
https://vierityspalkki.fi/2021/09/03/iso-osa-kotimaisesta-ohjelmistoalasta-on-henkilostovuokrausta/
Perttu Tolvanen, 3.9.2021 klo 11.09
Talouselämän keväinen juttu käsittelee tämän maan isoimpia henkilöstövuokrausyrityksiä ja vuokratyön monimuotoisuutta. Jutussa on yksi iso outous. Siinä ei ole listattuna yhtään puhdasta ohjelmistoalan yritystä, vaikka listalla on lukuisia erittäin samankaltaisia yrityksiä toisilta toimialoilta. Joukossa on jopa firmoja, jotka vuokraavat myös ohjelmistoasiantuntijoita, varsin laajastikin.
Silti listalta puuttuvat monet hyvin tunnetut ohjelmistoalan yritykset, kuten vaikkapa Gofore, Solita, Reaktor tai Futurice. Todella iso osa myös perinteisten jättiläisten, kuten Tieto ja CGI, toiminnasta on myös ihan puhdasta henkilöstövuokrausta. Listaa voisi jatkaa varmaan kymmeniin alan firmoihin, ehkä satoihin. Tämä ilmiö on varsin vahva julkishallinnossa, ja erityisesti valtionhallinnossa, mutta myös yksityisellä sektorilla.
Ohjelmistoala on nimittäin ottanut viimeisen kymmenen vuoden aikana todella suuren loikan kohti henkilöstövuokrausta.
muutos ei yksinään ole hyvä tai huono. Ohjelmistoasiantuntijoiden vuokraaminen on yksi erittäin toimiva malli tehdä vaativia tietojärjestelmäurakoita. Muutos on kuitenkin ohjelmistoalalla ollut viime vuosina niin iso, että sillä on aika isojakin vaikutuksia alan toimintaan.
asiakkaiden kannalta vaativien tietojärjestelmäurakoiden ostamisesta on tullut vaikeampaa, koska iso osa alasta ei halua ottaa minkäänlaista toimitusvastuuta. Sen sijaan toimittajat jättävät urakoiden johtamisen täysin asiakkaiden vastuulle laskuttaen vain asiantuntijoiden ajasta. Voisi jopa sanoa, että tietojärjestelmäprojektien johtamisvastuu on siirtynyt asiakkaille lähes täysin
Yhä useammin kiinnostava työpaikkailmoitus tunnetussa ohjelmistoyrityksessä paljastuu tarkemmissa keskusteluissa jonkun asiakasorganisaation sisällä tapahtuvaksi rooliksi, jossa asiantuntija voi istua jopa vuosia asiakasorganisaation tiloissa. Ala jakautuukin tällä hetkellä selvästi niihin yrityksiin, jotka tekevät projekteja omissa tiloissaan, ja niihin, jotka ensisijaisesti vuokraavat asiantuntijoita työskentelemään asiakkaiden tiloissa. Jälkimmäinen sektori vaikuttaa kasvavan tällä hetkellä huomattavasti ensimmäistä nopeammin. Esimerkiksi moni paljon julkisuutta pörssilistaumisen kautta saanut yritys rakentuu vahvasti juuri tämän asiantuntijoiden vuokrausaallon varaan.
Alan “työvoimapula” kohdistuu kokeneisiin asiantuntijoihin
Henkilöstövuokrauksessa kun preferoidaan yleensä kokeneita asiantuntijoita, jotka pystyvät itsenäiseen työhön. Junioreiden opastaminen ei ole kovin helppoa tällaisessa työskentelymallissa. Tämä näkyy erittäin hyvin isojen ohjelmistoyritysten työpaikkailmoittelussa. Erittäin kokeneita ohjelmistokehittäjiä haetaan todella paljon, junioreita ei lainkaan samalla tavalla.
ohjelmistoalan “työvoimapulasta” oli hiljattain osuva kirjoitus Helsingin Sanomissa, joka myös herätti Twitterissä keskustelua siitä kuinka todellinen alan työvoimapula on. Ala taistelee raivoisasti kokeneista tekijöistä, jotka ovat halukkaita työskentelemään asiakkaiden puolella vuokrattuina asiantuntijoina pitkiäkin aikoja, mutta junioreita kouluttavia ja kehittäviä organisaatioita on huomattavasti vähemmän
Tässä taas lienee se perussyy siihen miksi asiantuntijoita vuokraavat asiakkaat pyrkivät vuokraamaan mahdollisimman kokeneita asiantuntijoita. Kun omaa johtamisosaamista ei ole, ajatuksena on, että kokeneet tekijät kyllä osaavat johtaa itseään. Ohjelmistoyrityksiä ei siis kannata syyllistää siitä, että ne hakevat vain kokeneita tekijöitä. Kysyntä sanelee henkilöstövuokraajien rekrytointitarpeet.
Ohjelmistoalan kannalta on kuitenkin huomattava muutos siinä, että jos suuri osa alan firmoista on muuttunut henkilöstövuokrausyrityksiksi, jotka toimittavat asiakkaille asiantuntijoita heidän tilauksiensa perusteella, tämän seurauksena alan menetelmäosaamisen kehittyminen siirtyy pitkälti asiakkaiden puolelle.
Isojen ohjelmistoyritysten jopa julkilausutut markkinointipuheet ovat usein sellaisia, joissa he korostavat koodaavansa millä teknologialla tahansa ja millaisia tietojärjestelmiä tahansa. Enää ei käydä väittelyitä siitä millä teknologialla pitäisi tehdä, millä menetelmällä syntyy parasta laatua tai millä testausmenetelmillä varmistetaan järjestelmien bugittomuus. Isoille ohjelmistoyrityksille näillä asioilla ei ole yksinkertaisesti enää niin paljon merkitystä kuin aiemmin, kun vielä tehtiin pääosin kiinteitä urakkasopimuksia. Nyt kun bisnes on henkilöstövuokrausta, niin kaikki kukat voivat kukkia, ja asiakkaalle toimitetaan juuri sitä mitä asiakas haluaa. Ei ole enää vääriä tapoja koodata tai vääriä tapoja johtaa projekteja.
Tomi Engdahl says:
Mielipide|Lukijan mielipide
It-alalla on liian korkeat vaatimukset työntekijöille
Jos muokkaisimme vaatimuksia hieman, saisimme kustannuksia laskettua ja parannettua projektien tehokkuutta.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008076853.html
SUOMESSA puhutaan paljon it-alan työvoimapulasta. Minulla on alalta hieman yli 20 vuoden kokemus. Sen perusteella alalla ei suinkaan ole työvoimapulaa, kuten annetaan ymmärtää. Pulaa on vain suomea puhuvista työntekijöistä, joilla on 5–10 vuoden kokemus ja jotka asuvat pääkaupunkiseudulla ja työskentelevät viisi päivää viikossa asiakkaan tiloissa.
Eräs ongelmaa syventävä toimija on näkemykseni mukaan julkinen sektori, missä kokemusvaatimukset ohjaavat nimenomaan muodostamaan tiimejä, joissa kaikilla on kokemusta vähintään viisi vuotta ja vieläpä niin, että henkilöllä on Suomen kansalaisuus ja suomen kielen taito on äidinkielen tasolla. Sama pätee tietyiltä osin myös yksityisen puolen projekteihin.
Mielestäni tässä mennään metsään. Ensimmäisenä tulee mieleen, ettei kannattaisi muodostaa tiimiä, jossa kaikki ovat senioreita. Tiimi, jossa on sekä kokeneita että uransa alkuvaiheissa olevia kehittäjiä, toimii paremmin. Lisäksi tällaisten projektien kustannustaso on edullisempi kuin projektin, jossa kaikki ovat senioreita.
Tomi Engdahl says:
https://www.businessopas.fi/kauppa/tietoturvaa-tarvitaan-kaikilla-toimialoilla/
Tomi Engdahl says:
KOULUTA RELEVANTTIA OSAAMISTA – RATKAISU IT-ALAN OSAAJAPULAAN
https://blog.barona.fi/kouluta-relevanttia-osaamista-ratkaisu-it-alan-osaajapulaan
Minkälaista osaamista IT-alan ammattilaisilta vaaditaan ja löytyykö tätä osaamista markkinoilta? Entä mitä yritykset voivat tehdä sen eteen, että saavat parhaat mahdolliset tyypit ja osaamisen itselleen?
Tällä hetkellä kovin kilpailu on muun muassa kokeneista kehittäjistä, datan hallinnan ammattilaisista, Azure, AWS ja Google Cloud osaajista sekä tietoturvaosaajista. Myös muutamien eri liiketoimintajärjestelmien kuten SAP, Service Now ja Microsoft Dynamics 365 asiantuntijoista käydään kovaa kilpailua.
Tarvetta on enenevässä määrin hiilineutraaliuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvien tuotteiden ja palveluiden parissa työskenteleville. Rooleissa korostuvat datan, tekoälyn ja robotiikan hyödyntäminen sekä erilainen moniulotteisempi osaaminen, kuten biologian ja DevOps osaaminen erilaisten hiilineutraalien ratkaisuiden kehittämisessä.
Tomi Engdahl says:
Osaavimmat ostavat konsultteja, heikommat jäävät toimittajaloukkuun
https://talented.fi/fi/blog/osaavimmat-ostavat-konsultteja-heikommat-jaavat-toimittajaloukkuun/
Vierityspalkki.fi:n Perttu Tolvanen kirjoitti perjantaina 3.9.2021 blogikirjoituksen otsikolla ”Iso osa kotimaisesta ohjelmistoalasta on henkilöstövuokrausta”. Postauksessaan hän kirjoittaa provosoivasti kotimaisen IT-alan ottaneen viimeisen kymmenen vuoden aikana aimo harppauksen kohti henkilöstövuokrausta.
Kirjoituksesta saa sen käsityksen, että asiakkaat ovat joutuneet kehittämään omaa projektinhallintakykyään, kun konsulttiyritykset eivät enää kykene tai halua ottaa vastuuta kokonaisprojektitoimituksista, vaan haluavat agile-huumassaan myydä ainoastaan vuokrattavia käsipareja. Tämä oletus on sen verran vinossa, että Anglia katolleen kääntyi: myös tekijävetoisessa markkinassa yritykset tuottavat sellaisia palveluita joita asiakkaat haluavat, eikä päinvastoin.
Konsulttien käyttö ei kerro henkilöstövuokraukseen kääntymisestä, vaan asiakkaiden kypsyydestä. Käytämme meillä Talentedilla sisäisesti viisiportaista mallia kuvaamaan organisaatioiden digitaalisia kyvykkyyksiä, kun nostamme asiakkaitamme tasolta toiselle.
Taso 1 – Emme osaa mitään
Organisaatiolla ei käytännössä ole digitaalista myyntiä ollenkaan, eikä sillä ole kyvykkyyksiä kehittää liiketoiminnan uudistamiseen tarvittavia IT-järjestelmiä. Organisaatiolla menee sormi suuhun kun digitransformaatiojuna lähestyy laituria, mutta jostain pitäisi löytää lippu.
Taso 2 – Osaamme ostaa järjestelmiä
Organisaatiosta löytyy esimerkiksi tuote- tai ICT-päällikkö, jonka vastuulla on kehittää liiketoimintaa tukevia IT-järjestelmiä. Organisaatiolla on kuitenkin vain kyvykkyydet ostaa kokonaistoimituksena valmiita järjestelmiä ja organisoida järjestelmän käyttöönotto toimittajan avustuksella. Liiketoiminta joutuu mukautumaan ostettujen järjestelmien tarjoamiin prosesseihin (eikä päinvastoin), ja yritys on toimittajaloukussa.
Taso 3 – Osaamme ostaa projekteja
Organisaatio on ymmärtänyt, minkälainen kilpailuetu on kehittää liiketoimintaa tukevia järjestelmiä, joilla prosesseja saadaan optimoitua ja asiakaskokemusta parannettua. Organisaatiolla itsellään ei kuitenkaan ole kyvykkyyksiä projektinhallintaan, joten se turvautuu konsulttiyrityksiin, jotka kehitystyön lisäksi auttavat myös asiakasta projektinhallinnassa, ketterien menetelmien jalkauttamisessa sekä palvelumuotoilussa.
Taso 4 – Osaamme johtaa projekteja
Organisaatio on saavuttanut kyvykkyyden johtaa IT-projekteja, minkä ansiosta organisaatiolla on suurempi omistajuus IT-järjestelmien kehittämisestä. Projektit eivät koskaan lopu: niitä kehitetään resurssien puitteissa vastaamaan käyttäjien ja liiketoiminnan tarpeita.
Organisaatio joutuu edelleen ostamaan konsultointia ulkopuolelta, koska sen kilpailukykytekijät IT-alan työmarkkinoilla eivät ole kunnossa.
Taso 5 – Osaamme tehdä projekteja
Organisaatio kykenee johtamisen lisäksi myös suunnittelemaan ja kehittämään liiketoimintaa tukevia IT-järjestelmiä, ja voi sanoa, että yrityksen liiketoiminta on digitalisoitunut. Kaikkea ei silti edelleenkään kannata tehdä itse: organisaatio edelleen käyttää konsultteja erikoistumista vaativissa projekteissa tai käynnistämässä uusia liiketoimintoja tai palveluita. Korkeimmalla tasolla oleminen ei myöskään tarkoita etteikö järjestelmiä osteta valmiina: henkilöstöä jopa kannustetaan ottamaan itsenäisesti käyttöön työtehokkuutta kasvattavia SaaS-palveluita.
Konsultit eivät ole henkilöstövuokrausta
Tätä mallia seuraamalla huomaamme, että koska asiakasorganisaatiot ovat kehittäneet omia digitaalisia kyvykkyyksiään (konsulttiyhtiöiden avustuksella!) sille tasolle, että pystyvät itse ottamaan projektinhallinnasta vastuun, ei niillä enää ole tarvetta ostaa kokonaisprojektitoimituksia.
Organisaatiot siis tahtovat kehittää itselleen kyvyn tehdä IT-kehitystä, ja tästä päästään toiseen mielipide-eroon alkuperäisen kirjoituksen kanssa: asiakkaat ostavat henkilöstövuokrausta, kun eivät syystä tai toisesta tahdo palkata työntekijöitä, ja puolestaan konsultointia kun eivät syystä tai toisesta pysty palkkaamaan työntekijöitä. Tämän takia vaikkapa Goforea, Solitaa, Reaktoria tai Futuricea ei ole mainittu Talouselämän vuokratyövoimaa koskevassa jutussa: ne ovat konsulttiyhtiöitä eivätkä henkilöstövuokraajia!
Softa tulee väistämättä syömään maailman. Kaikki liiketoiminta digitalisoituu. Organisaatioilla ei ole mahdollisuutta jäädä digikyvykkyyksien matalimmille tasoille, mikäli ne aikovat olla kilpailukykyisiä.
Kuten Vierityspalkin artikkelissa ansiokkaasti todetaan: “ohjelmistoyritykset vastaavat ensisijaisesti asiakkaista lähtevään kysyntään.”
Tee loikka seuraavalle tasolle
Teemme töitä kaikilla eri tasoilla olevien organisaatioiden kanssa.
Tomi Engdahl says:
”Suomalaiselta yrittäjältä puuttuu rohkeus toimia” – tällaisia ovat suomalaisten yrittäjien haasteet ja haaveet
https://kumppanisisallot.fi/kauppalehti/netello/suomalaiselta-yrittajalta-puuttuu-rohkeus-toimia-tallaisia-ovat-suomalaisten-yrittajien-haasteet-ja-haaveet/?fbclid=IwAR0Xa9pkeUclgnVldgzsUnbjz7UIiWgYnF_zAy9X6J8Nc20rtqWzdtZYPbA
Suomalaisen yrittäjän haaveet ovat yleensä kohtuullisia: myynnin kasvua, pärjäämistä ja tunnettuutta. Haasteet liittyvät yleensä resursseihin tai pikemminkin niiden puutteeseen.
Iltalehden ja Kauppalehden yhteistyössä Netellon kanssa toteutetussa kyselyssä tutkittiin digi- ja verkkokauppaan liittyviä haasteita ja haaveita Suomessa. Vastaukset eivät olleet kovin yllättäviä. Haasteissa korostui resurssien, kuten ajan ja osaamisen puute. Haaveiden puolella nousivat esiin erityisesti myynnilliset tavoitteet ja yrittäjänä pärjääminen.
”Olemme jatkuvasti tekemisissä suomalaisten yrittäjien kanssa ja tunnemme heidän haaveensa ja haasteensa erittäin hyvin, eivätkä nämä vastaukset yllättäneet”, kertoo Netellon operatiivinen johtaja Mikko Sinilahti.
Asiakkaita kaivataan lisää
Monessa vastauksessa suurimmaksi haasteeksi mainittiin asiakkaiden puute. Tämä on ymmärrettävästi todellinen haaste, sillä mikään yritys ei menesty ilman asiakkaita.
Yrittäjien vastauksissa korostuu priorisoinnin vaikeus.
Tomi Engdahl says:
.Espoo ja Kirkkonummi hamuavat jättimäisiä datakeskuksia – vastustajat ihmettelevät laskelmia keskusten ympäristöhyödyistä
Uudellemaalle puuhataan isoja datakeskuksia. Niitä markkinoidaan ekotekoina, mutta vastustajien mukaan keskukset jopa kaksinkertaistaisivat Espoon ja Kirkkonummen sähköntarpeen.
https://yle.fi/uutiset/3-12084411
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/09/07/tampere-hakee-kasvua-sahkoisista-tyokoneista/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/09/07/picosunille-uusi-innovaatiolaboratorio-kirkkonummelle/
Tomi Engdahl says:
Professorin raportti: Nykyiset maksut eivät riitä kattamaan tulevaisuuden eläkkeitä
https://yle.fi/uutiset/3-12103818
Eläketurvakeskuksen tanskalaisprofessorilta tilaamassa raportissa patistellaan ennakoiviin uudistuksiin, jotta tulevaisuuden eläkkeet saadaan turvattua. Syynä ongelmalle on etenkin Suomen alhainen syntyvyys.
Tomi Engdahl says:
Viranomaisdata sai oman pilvensä
https://etn.fi/index.php/13-news/12571-viranomaisdata-sai-oman-pilvensae
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/12577-suomalainen-robottijuna-etenee-pilottivaiheeseen
Tomi Engdahl says:
Analyysi: Nämä faktat paljastavat karun todellisuuden hallituksen puheiden takana
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ad415ad7-7e9a-47af-a7a4-1cca4f0e2c73
Hanna Gråsten-LahtinenOn harhaanjohtavaa luoda julkisuudessa mielikuvaa siitä, että sitovalla hoitajamitoituksella ja kotihoidon sitovalla kirjauksella vanhustenhoidon ongelmat olisi korjattu, kirjoittaa Iltalehden Hanna Gråsten-Lahtinen.
Tomi Engdahl says:
Nordean pankkipalveluissa kiusallinen häiriö – asiakkaiden maksuja veloitettu tuplana
Nordean mukaan häiriö ei edellytä asiakkailta toimenpiteitä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0e741a98-9f2d-40e6-b302-8f1192114050
Nordean asiakkaat ovat törmänneet maanantaiaamuna laajoihin ongelmiin, joissa viime viikolla suoritettuja maksuja on veloitettu verkkopankista kahdesti.
– Osalla Nordean korttiasiakkaista näkyy tiedoissa sekä veloitettu korttimaksu että katevaraus samasta ostoksesta. Pyrimme korjaamaan häiriön mahdollisimman nopeasti, kertoo Maria Korpela Nordean viestinnästä.
Tomi Engdahl says:
Suomalaiselta kuluu lähes 10 työpäivää tienata iPhone 13 Pro
https://etn.fi/index.php/13-news/12581-suomalaiselta-kuluu-laehes-10-tyoepaeivaeae-tienata-iphone-13-pro
Apple julkisti viime viikolla uudet 13-sarjan iPhone-puhelimensa. Picodi.com vertaili iPhone 13 Pron (128 Gt) hintoja ja keskipalkkoja eri maissa ja laski, kuinka monta työpäivää on työskenneltävä ostaakseen Applen uuden lippulaivamallin. Suomessa tähän kuluu keskimäärin 9,8 työpäivää.
Suomessa uuden iPhone 13 Pron (128 Gt) hinnaksi on ilmoitettu 1179 euroa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan keskipalkka Suomessa oli vuoden 2021 toisella neljänneksellä 3 674 euroa, joka tarkoittaa keskimääräisellä verotuksella noin 2 531 euron kuukausittaisia nettotuloja. Keskimääräisistä kuukausituloista voidaan laskea yksinkertaisella laskutoimituksella, että maan keskipalkkaa ansaitsevan suomalaisen täytyy työskennellä 9,8 päivää voidakseen ostaa uuden iPhone 13 Pron.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/12590-tampereen-suunnitteluhubista-pian-ensimmaeinen-protopiiri
https://www.uusiteknologia.fi/2021/09/21/tampereelta-pian-ensimmainen-soc-prototyyppipiiri/
Tomi Engdahl says:
Suomalaiset SaaS-firmat kasvavat ripeää vauhtia
https://etn.fi/index.php/13-news/12589-suomalaiset-saas-firmat-kasvavat-ripeaeae-vauhtia
Suomalaiset SaaS-firmat kasvavat selvästi nopeammin kuin verrokkiyritykset Ruotsissa ja Tanskassa. Uunituore tutkimus kertoo, että Suomessa on panostettu Ruotsia enemmän automaatioon ja sen tarjoamaan skaalautuvuuteen.
- Suomalaisyritysten erinomaiset kasvuluvut startup-vaiheen jälkeen kertovat, että oikeilla linjoilla ollaan, kiittää Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha. Tutkimuksen toteuttaneen Vendep Capitalin sijoitusjohtaja Timo Felinin mukaan yksi avain menestykseen on ollut käyttöön perustuva hinnoittelu.
SaaS-yritysten koon arviointiin paras mittari on toistuva laskutus (Annual Recurring Revenue, ARR). Suomalaisilla yrityksillä tämä on vähintään kolmannesmiljardin luokkaa tänä vuonna. Alalla on selkeästi miljardipotentiaali koko Suomelle. – Verkossa koko maailma on auki, ja juuri tämän suomalaisyritykset näyttävät ymmärtäneen ruotsalaisia paremmin. Suomalaisyritysten erinomaiset kasvuluvut startup-vaiheen jälkeen kertovat, että oikeilla linjoilla ollaan, kiittää Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha.
Suomalaista SaaS-bisnestä on jo vuosia voimakkaasti edistänyt SaaS Finland, suomalaisten SaaS-yritysten ja sidosryhmien yhteisö, osana yhdistyksen toimintaa. Roiha on tyytyväinen, että Suomessa on osattu satsata oikeisiin asioihin.
Tomi Engdahl says:
Selvitys: Teknologiateollisuus tarvitsee lisää digiosaajia – myös ulkomailta
https://www.uusiteknologia.fi/2021/09/21/selvitys-teknologiateollisuus-tarvitsee-lisaa-digiosaajia-myos-ulkomailta/
Teknologiateollisuus tarvitsee uuden selvityksen mukaan kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa eli vuosittain noin 13 300 ikääntymisen takia. Digitekniikka vaatii uudistumista ja valtavasti lisää korkeasti koulutettuja osaajia. Heitä on tarve houkutella lisää myös ulkomailta, kerrotaan Teknologiateollisuuden tekemässä selvityksessä.
Suomalaisessa teknologiateollisuudessa työskentelee nykyisin 317 000 työntekijää, joten 130 000 uuden osaajan tarve on hurja tavoite. Tilannetta pahentaa teollisuusjärjestön mukaan lisäksi se, että osaajatarpeita on myös muilla aloilla eikä oppilaitoksista valmistu tarpeeksi osaajia.
Siksi tuoreen teknologiateollisuuden osaajatarveselvityksessä jopa 87 prosenttia on kiinnostunut rekrytoimaan lisää kansainvälisiä osaajia seuraavien neljän vuoden sisällä. Metallien jalostuksessa ja tietotekniikassa kv-osaajien rekrytointia pohtii jopa 95 prosenttia vastaajista.
Tomi Engdahl says:
’’Koulutusjärjestelmä ei tällä hetkellä vastaa näin suureen tarpeeseen, joten tarvitsemme haasteen voittamiseksi useita eri ratkaisukeinoja. Korkeakouluihin tehty aloituspaikkojen lisäys on hyvä alku, mutta myös koulutuksen resurssien ja laadun on parannuttava. On huolehdittava siitä, että kouluista valmistutaan ja että kansainväliset opiskelijamme jäävät Suomeen”, sanoo osaamispolitiikasta vastaava johtaja Leena Pöntynen.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/09/21/alihankinta-messuilla-puusta-valmistettu-satelliitti/
Tomi Engdahl says:
Digitalization may cut carbon emissions from construction
https://www.bworldonline.com/digitalization-may-cut-carbon-emissions-from-construction/
CONSTRUCTION FIRMS must consider using modern technologies and digital systems if they want to lessen carbon emissions and become more productive, according to a Finnish-based startup that develops artificial intelligence (AI) technologies.
“Making more use of modern technologies would make the construction industry more profitable and have better productivity, which would also decrease the carbon dioxide emissions of the industry,” Aku Wilenius, chief executive officer and co-founder of Caidio, told BusinessWorld through a public relations firm last week.
For him, the use of automated, digital quality control systems can lessen concrete waste. He added that there was a need to adopt digital working methods, tools and technologies to overcome the sector’s “relatively low profitability and productivity.”
“Today, most of the tasks in construction are implemented very traditionally by using manual working methods,” Mr. Wilenius said.
Tomi Engdahl says:
Hätkähdyttävä tulos yrittäjäkyselyssä: lähes joka toinen suomalaisista yrityksistä on joutunut huijausten kohteeksi https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008278593.html
Tomi Engdahl says:
Kommentti: Nyt se sanotaan vihdoin suoraan: tarvitsemme tänne ulkomailta ihmisiä töihin https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008279616.html
Tomi Engdahl says:
Suomalainen iot-pioneeri meni konkurssiin
Aleksi Kolehmainen20.9.202113:55|päivitetty20.9.202115:14IOTDIGITALOUS
The Button Corporation haki itse itseään konkurssiin. Yhtiön älynapin ulkoasun oli suunnitellut huippumuotoilija Harri Koskinen.
https://www.tivi.fi/uutiset/suomalainen-iot-pioneeri-meni-konkurssiin/f8608a05-75b0-46e4-a7e5-f2014143e52b
Tomi Engdahl says:
Suomen kielen hauskin sana on nyt valittu – suomalaisten suosikki paljastui: ”Nauroin katketakseni, kun kuulin ekan kerran” https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008276177.html
Tomi Engdahl says:
Jos robottiauto pärjää täällä, se pärjää kaikkialla
https://etn.fi/index.php/13-news/12597-jos-robottiauto-paerjaeae-taeaellae-se-paerjaeae-kaikkialla
Robottiautoja voidaan hyvin ajattaa Arizonan ikuisessa auringonpaisteessa, mutta todellinen testi niille on ajaminen lumituiskussa ja myräkässä. Nyt suomalaisen Sensible 4:n automatisoima Toyota Proace aloittaa liikennöinnin osana julkista liikennettä Pohjois-Norjan Bodøssa. Pilottipalvelu toteutetaan 3,6 kilometrin reitillä yleisillä teillä kaupungin keskustan alueella.
Projektin toteuttaa yhteistyössä kolme pohjoismaalaista itsestään ajavien ajoneuvojen huippuyritystä. Ajoneuvoja ajaa ja ohjaa suomalaisen Sensible 4:n jokasään robottiauto-ohjelmisto, norjalainen Mobility Forus toimii liikennöitsijänä ja datasta sekä valvonnasta vastaa tanskalainen Holo.
Luotettava julkinen liikenne on tärkeässä roolissa pohjolan olosuhteissa. Robottiautopalvelu tuleekin täydentämään Bodøn julkista liikennettä. Matkustajat voivat nousta itseajavan bussin kyytiin pysäkeiltä satamassa, kaupungin keskustassa sekä sairaalalla, johon toistaiseksi ei ole ollut julkista liikennettä tarjolla.
Tomi Engdahl says:
100-vuotias Helvar lahjoittaa älyrakennusten tutkimukseen
https://etn.fi/index.php/13-news/12594-100-vuotias-helvar-lahjoittaa-aelyrakennusten-tutkimukseen
Helvar juhlistaa tänä vuonna 100-vuotista taivaltaan panostamalla yhä enemmän innovaatioihin sekä Smart Buildings -kehitystyöhön. Yhtiö tukee rahoituksella Aalto-yliopiston älykkään talotekniikan opetusta ja tutkimustyötä. – Olen ilahtunut voidessamme tukea alan opetusta ja älyrakennuksen kokonaisuutta ymmärtävien osaajien kouluttamista ja tutkimustyötä, sanoo Helvarin toimitusjohtaja Adel Hattab.
- Helvar on älykkään valaistuksenohjauksen ja älyrakennuksia varten tuotetun analytiikan edelläkävijä. Kehitystyömme tuloksena esimerkiksi valaistussensorien tuottamaa tietoa voidaan jalostaa älyrakennusten rakennusautomaatiojärjestelmiä ja niiden sujuvaa yhteistoimintaa varten. Lopputuloksena on Helvarin Brighter Spaces -mission mukaiset erinomaisesti valaistut, älykkäät tilat, jotka tukevat ihmisten hyvinvointia, turvallisuutta ja tuottavuutta sekä rakennusten ekologisuutta ja energiansäästöjä, Hattab jatkaa.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/12593-nordcad-tuo-100-uutta-tyoepaikkaa-kuopioon-ja-ouluun
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/09/23/muotoilun-kysynta-kasvaa-suomessa-voimakkaasti/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/12598-tampereen-proto-on-risc-v-pohjainen-iot-piiri
Tampereen SoC-Hub kertoi eilen, että yhteenliittymä on saamassa ensimmäisen kolmesta protopiiristä valmiiksi jo tämän vuoden lopulla. Tarkempien tietojen perusteella kyse on erittäin mielenkiintoisesta järjestelmäpiiristä. Se on suunnattua erittäin vähävirtaisten IoT-laitteiden moottoriksi.
Tampereen yliopiston tietotekniikan yksikön johtaja Timo Hämäläinen kertoo, että protopiirin valmistusprosessiksi valikoitui taiwanilaisen TSMC:n 22 nanometriä, joka on tuore erittäin vähävirtaisten piirien 22ULL-prosessi. Käytännössä belgilainen IMEC valmistuttaa piirin moniprojektikiekkona (multiproject wafer).
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/09/13/uusissa-tilauksissa-jo-kasvua-tuontanto-viela-yskii/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/09/13/suomalainen-konenako-sai-glooriaa/
Tomi Engdahl says:
Maksuton ICT-opetus sai lisäaikaa – myös 5G-kurssi tarjolla
https://www.uusiteknologia.fi/2021/09/24/maksuton-ict-opetus-sai-lisaaikaa-myos-5g-kurssi-tarjolla/
- 24.9.2021
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on myöntänyt lisäaikaa FITech-verkostoyliopiston ICT-hankkeelle, jonka kautta yliopistojen ICT-kursseja voi siis suorittaa maksuttomasti. Vuoteen 2023 jatkuvassa ohjelmassa on ollut tarjolla esimerkiksi 5G-teknologian kurssi alan täydennysosaamista tarvitseville.
FITech-verkostoyliopiston opinnot järjestetään jatkossakin yliopistojen syys-, kevät- ja kesälukukausien aikana, minkä lisäksi osalle kursseista on jatkuva haku ja niitä voi opiskella itsenäisesti oman aikataulun mukaan.
Hankkeen tavoitteena on ollut paikata ICT-alan kansallista osaaja- ja osaamispulaa avaamalla yliopistojen tutkinto-opintotarjontaa maksuttomasti kaikille kiinnostuneille.
Tomi Engdahl says:
Ponsse jälleen mainelistan ykkösenä, Nokia paransi sijoitustaan
https://www.uusiteknologia.fi/2021/09/24/ponsse-jalleen-mainelistan-ykkosena-nokia-paransi-sijoitustaan/
Tomi Engdahl says:
Suomi ei pysty tuottamaan riittävästi osaajia
https://etn.fi/index.php/13-news/12606-suomi-ei-pysty-tuottamaan-riittaevaesti-osaajia
Teknologiateollisuus tarvitsee kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa eli vuosittain noin 13 300 osaajaa, kertoo Teknologisteollisuuden tuore tekoälyn avulla laajasti analysoitu sekä yritysten näkemyksistä koottu osaajatarveselvitys. Käytännössä kyse on osaajamäärästä, jota Suomi ei millään matematiikalla pysty itse tuottamaan.
Teknologiateollisuudessa työskentelee 317 000 työntekijää, joten 130 000 uuden osaajan tarve on hurja tavoite. Jos se ei toteudu, Suomen teollisuuden digivihreän uudistumisen mahdollistama, kestävä talouskasvu jää toteutumatta. Tilannetta pahentaa lisäksi se, että osaajatarpeita on myös muilla aloilla eikä oppilaitoksista valmistu tarpeeksi osaajia.
Teknologiateollisuuden tuoreen osaajatarveselvityksen mukaan yrityksistä jopa 87 prosenttia on kiinnostunut rekrytoimaan kansainvälisiä osaajia seuraavien neljän vuoden sisällä. Metallien jalostuksessa ja tietotekniikassa kv-osaajien rekrytointia pohtii jopa 95 prosenttia vastaajista.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/09/24/naista-joku-voittaa-insinooripalkinnon/
Tomi Engdahl says:
Seven Brothers: The book that shaped a Nordic identity
https://www.bbc.com/culture/article/20210907-seven-brothers-the-book-that-shaped-a-nordic-identity
Tomi Engdahl says:
Uudet potilastietojärjestelmät maksavat satoja miljoonia, mutta niiden käytettävyys on surkea – lääkärin aika tuhraantuu klikkailuun
https://yle.fi/uutiset/3-12088492
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmähankinnoissa on viime vuosina korostettu dataa. Suosiossa ovat uuden sukupolven tietojärjestelmät, jotka tuottavat paljon tietoa ja auttavat kohdentamaan palveluja. Käytettävyys on jäänyt hankinnoissa jalkoihin.
Tomi Engdahl says:
122k+ People Are Loving This Funny Instagram Page That Shares “Very Finnish Problems” (50 Pics)
https://www.boredpanda.com/very-finnish-problems-instagram-memes/
Tomi Engdahl says:
Self-deprecating Finnish memes a big online hit
On social media, self-deprecating takes on Finnish daily life and culture reach millions every month.
https://yle.fi/uutiset/osasto/news/self-deprecating_finnish_memes_a_big_online_hit/10120020
Tomi Engdahl says:
Viisi kestävää ratkaisua – tässä ovat Suomalaisen insinöörityöpalkinnon finalistit 2021
https://www.sttinfo.fi/tiedote/viisi-kestavaa-ratkaisua-tassa-ovat-suomalaisen-insinoorityopalkinnon-finalistit-2021?publisherId=3877&releaseId=69919638
TEK ja TFiF jakavat marraskuussa 30 000 euron arvoisen palkinnon huomattavasta insinööri- tai arkkitehtityöstä. Finalistit tarttuvat energian- ja ruoantuotannon haasteisiin, tekevät merenkulkualuksista ja kallioporauksesta energiatehokkaampaa ja kosketusnäytöistä pitkäikäisempiä sekä kestävämpiä.
Tomi Engdahl says:
Soten piti tuoda säästöjä, mutta tulossa on miljardien lisäkustannukset – keskituloiselle voi rysähtää 1 800 euroa lisäveroa
https://yle.fi/uutiset/3-12111772
Soteuudistuksen markkinoitiin tuovan säästöjä, kun toimijoiden määrä vähenee ja palveluntarjoajilla on leveämmät hartiat. Kustannukset ovat nousemassa rajusti. Veronmaksajien keskusliitto pelkää, että lasku lankeaa veronmaksajille.
Tomi Engdahl says:
Pääkaupunkiseudun yrityksille kelpaa kuitu – 100 megaa on tyypillinen toive
https://www.dna.fi/yrityksille/blogi/-/blogs/paakaupunkiseudun-yrityksille-kelpaa-kuitu-100-megaa-on-tyypillinen-toive?utm_source=facebook&utm_medium=linkad&utm_content=KIKA-artikkeli-paakaupunkiseudun-yrityksille-kelpaa-kuitu-100-megaa-on-tyypillinen-toive&utm_campaign=H_SESMES_21-37-41_alueelliset&fbclid=IwAR2yMeF4Oc46mvf4CJqcZunpbo0IgcKq9YfSKtSbkBmyh6cKreYxOZluSFY
Kun otaniemeläinen startup uskaltautuu hankkimaan toimitilan, monikansallinen yhtiö avaa konttorin Vantaalle tai pelifirma rakentaa jännittävän oleskelutilan Helsingin keskustaan, on kaikilla ainakin yksi yhteinen pulma: millaiset verkkoyhteydet? Riippumatta toimialasta, jokainen yritys tarvitsee toimivat tietoliikenneyhteydet – ja siihen kuitu on erinomainen ratkaisu. Kuidun saatavuus pääkaupunkiseudun kunnissa on erittäin hyvä.
Tomi Engdahl says:
Alihankinnan kävijämäärä putosi alle puoleen
https://etn.fi/index.php/13-news/12614-alihankinnan-kaevijaemaeaerae-putosi-alle-puoleen
Tampereella järjestettiin tällä viikolla tähän asti suurin ammattimessu pandemian alkamisen jälkeen. Alihantamessujen järjestäminen oli toki riskialtista, mutta osoittautui kannattavaksi. Tampereen messukeskukseen tuli 917 näytteilleasettajaa 16 maasta ja 7460 kävijää.
Kävijämäärä yli puolittui normaalivuosiin verrattuna. Perinteisesti tapahtuma on tuonut Tampereelle yli 16 000 messuvierasta. Tulosta täytyy kuitenkin pitää vähintäänkin tyydyttävänä aikana, jolloin useimmat tapahtumat on peruttu tai siirretty ensi vuoteen.
Alihankinta-messujen kävijämäärä jäi alle puoleen
https://www.uusiteknologia.fi/2021/09/24/alihankinta-messujen-kavijamaara-jai-alle-puoleen/
Tampereella eilen päättyneet Alihankinta-messut olivat alan ensimmäisiä fyysisiä messutapahtumia koronaviruspandemian hiipuessa. Terveysturvallisisesti toteutettu tapahtuma kokosi tänä vuonna Tampereellen 917 näytteilleasettajaa 16 maasta ja 7460 kävijää. Messuhallien lisäksi tapahtuman seminaariantia pystyi seuraamaan nettivideoiden kautta.
Alihankinta ja AlihankintaHeat 2021 onnistuivat järjestäjien mukaan kävijämäärän tipahtamisesti huolimatta vallitsevassa tilanteessa hyvin. Perinteisesti tapahtuma on tuonut Tampereelle yli 16 000 messuvierasta.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/09/24/naista-joku-voittaa-insinooripalkinnon/
https://etn.fi/index.php/13-news/12615-yli-puolet-patenteista-haetaan-uudellamaalla