Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
3,886 Comments
Tomi Engdahl says:
https://ylioppilaslehti.fi/2021/10/tahdon-jaada-suomeen/
Vuoden opiskeltuaan Budak alkoi etsiä työpaikkaa. Koulutusta vastaavia paikkoja oli avoinna paljon, mutta Budakia ei huolittuniistä yhteenkään. Hän seurasi haikeana Saksaan opiskelemaan menneitä ystäviään, jotka integroituivat vaivatta keskieurooppalaiseen yhteiskuntaan.
Suomella on ollut jo pitkään ongelma.
Väestö vanhenee, eikä uusia veronmaksajia synny riittävästi rahoittajiksi. Samaan aikaan työntekijöistä on niin paljon pulaa, että se uhkaa talouskasvua.
Poliitikot ja asiantuntijat ovat esittäneet yhtälöön monenlaisia ratkaisuja menoleikkauksista verokevennyksiin sekä tuottavuuden parantamisesta julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseen – ja nyt myös maahanmuuttajia.
Syyskuussa hallitus kertoi, että se aikoo vähintään kaksinkertaistaa työperäisten maahanmuuttajien määrän vuoteen 2030 mennessä. Samalla uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä halutaan kolminkertaistaa 15 000 opiskelijaan vuodessa.
Tavoitteen toteuttamisesta voi kuitenkin tulla hankalaa.
Suomen byrokratia tekee maahanmuuttajien työllistymisestä nimittäin todella, todella vaikeaa.
”Mielestäni Suomessa on tarjolla liian vähän lähtötason työpaikkoja, ja siitä kärsivät eniten kansainväliset osaajat sekä naiset.”
”Koko systeemi tuntuu olevan rakennettu niin, että se saisi maahanmuuttajat tuntemaan olonsa mahdollisimman epätoivotuiksi”, sanoo Julia Hsiao-Pei Liao.
Liao kertoo esimerkin: Opiskelijat joutuvat hakemaan heti valmistuttuaan työnhakijan oleskelulupaa. Hakemusta ei voi jättää verkossa, joten sitä varten täytyy varata aika Migriin. Tapaamista ei kuitenkaan saa varattua, sillä kaikki palvelupisteet ovat ruuhkautuneet niin, että ajoilla tehdään netissä kauppaa.
”Jos olen jo käynyt aiemmin tunnistautumassa paikan päällä ja minulla on suomalainen tutkinto, en ymmärrä, mitä he eivät voi enää vahvistaa verkossa ja miten siinä voi kestää kuudesta kahdeksaan kuukautta.”
”Opiskelijat eivät pääse aloittamaan opintojaan ajoissa, joten he päätyvät veronmaksajiksi muualle. Osaajat eivät pääse töihin, eivätkä voi maksaa veroja. Yritykset eivät saa värvättyä työntekijöitä, joten ne eivät voi kasvaa. Suomen valtio menettää kirjaimellisesti rahaa joka suunnasta siksi, ettei se saa yhdistettyä tietokantojaan ja luotua toimivaa järjestelmää”, Liao sanoo.
Ongelma ei ole kuitenkaan pelkästään Migrissä, Liao huomauttaa. Työpaikkailmoituksissa saatetaan usein vaatia asioita, joita maahanmuuttajien on hyvin vaikea saavuttaa, kuten natiivitasoista suomen kieltä.
Kolmasosa Suomeen tulevista ulkomaalaisista opiskelijoista lähtee kolmen vuoden sisällä valmistumisestaan. Se on huono investointi, Liao toteaa.
”Jos täällä ei pidättele mikään, ja voit mennä muualle, miksi jäisit?”
”Olin naiivi luullessani, että natiivienglannilla ja suomalaisella maisteritutkinnolla oikeasti työllistyisin Suomeen. Kun lähdin täältä Saksaan kolme vuotta sitten, sain heti töitä.”
Karhunen ei ole vakuuttunut siitä, että pelkkä työperäisen maahanmuuton lisääminen riittää osaajapulan ratkaisuun. Syrjäinen, pieni ja kieleltään haastava Suomi ei ole yhtä houkutteleva kuin esimerkiksi Yhdysvallat tai Iso-Britannia. Suomen maahantulojärjestelmä puolestaan on kankea ja byrokraattinen, toisin kuin esimerkiksi Kanadassa tai Virossa.
”Tällä hetkellä tänne valikoituu sellaista porukkaa, jotka ovat jo valmiiksi mieltyneitä Suomeen. Jos ihmisiä yritetään vain saada houkuteltua tänne lisää, he eivät ole enää pelkkiä niin sanottuja Suomi-faneja”, Karhunen sanoo viitaten hallituksen suunnitelmiin työperäisen maahanmuuton lisäämisestä.
Suomi-faneilla hän tarkoittaa ihmisiä, joilla on jo valmiiksi jokin side Suomeen, kuten perhe, puoliso tai työpaikka.
Suomi oli 1990-luvulle asti melko suljettu valtio, Karhunen huomauttaa ja ottaa esimerkiksi Ruotsin. Siellä joka viides asukas on ulkomaalaistaustainen, Suomessa ei edes joka kymmenes.
”Suomalainen opiskelija ei häviä täältä kulumallakaan. Kansainvälinen osaaja toimii eri tavalla. Hänelle lähtöön riittää, että joku osanen tästä koneistosta ei toimi. Siksi heidän pitämiseensä vaaditaan toimia kaikilta osapuolilta.”
Karhunen nostaa esiin myös julkisen sektorin epätasa-arvoiset kielivaatimukset. Vaikka maahanmuuttaja olisi kuinka korkeasti koulutettu osaaja, ovat uranäkymät julkisella sektorilla käytännössä olemattomat, jos ei osaa suomea ja ruotsia.
”Päättäjät jankuttavat, että yritysten pitäisi olla vastaanottavaisempia ja työllistää ulkomaalaisia osaajia. Jos kuitenkin yhtään katsoo virkamiehiä ja julkista sektoria, sotealaa lukuun ottamatta, niin siellä istuu käytännössä joukko vanhoja miehiä. En tiedä, onko se kaikkien edun mukaista.”
eniten apua työnhakuun olisi saanut sujuvasta suomesta. Paine saada tutkinto suoritetuksi määräajassa on kuitenkin niin suuri, ettei kieleen ja kulttuuriin tutustumiselle ole stipendillä ja oleskeluluvalla opiskelevalle aikaa.
Yhdeksästä Bejaranon kanssa Suomeen tulleesta osaajasta kolme päätyi tutkijoiksi yliopistolle, yksi Teknologian tutkimuskeskukselle. Vain yksi työllistyi suomalaiseen yritykseen. Loput ovat lähteneet.
”Monet tekivät pitkään töitä ruokalähetteinä tai siivoojina työllistyäkseen yritysmaailmaan.”
Helsingin yliopiston opiskelijat olivat kaikista tyytymättömimpiä ulkomailta saapuvien opiskelijoiden vastaanottamiseen. Erityisen hankalaksi opiskelijat kokivat Suomeen saapumisen ja byrokratian kanssa painimisen.
Kyselyyn vastanneet 800 opiskelijaa, eli noin kolmasosa kansainvälisistä opiskelijoista kokivat myös syrjintää erityisesti huonon kielitaidon takia.
Nylundin mukaan kielitaidon tärkeyttä pyritään painottamaan opiskelijoille jo heidän tullessaan Suomeen. Silloin kaikki eivät kuitenkaan pidä kielen opettelua tärkeänä, sillä moni ei vielä edes tiedä, haluaako jäädä Suomeen. Mutta jos kieltä alkaa harjoitella vasta työnhaun kynnyksellä, on jo myöhäistä.
”Kyselyssä sellaiset opiskelijat, jotka osaavat suomea kokivat, että työllistymismahdollisuudet ovat hyvät. He, jotka eivät osanneet, näkivät tilanteen haasteellisena
Kansainvälisten opiskelijoiden asemaa hankaloittaa entisestään se, että heidän asiansa leviävät monen ministeriön ja viraston tontille.
Käytännössä ulkomaalaista osaajaa pallotellaan muun muassa Maahanmuuttoviraston, digi- ja väestötietoviraston, te-toimiston ja poliisin pakeilla. Ja tietysti erilaisissa ohjelmissa ja hankkeissa. Talent Boost, Talent Hub, HEI LIFE, 90 Days a Finn, HITP, AKVA, Kieliboost, SIMHE ja monet muut pyrkivät edistämään ulkomaalaisten integroitumista ja työllistymistä.
”Olen tullut aika kyyniseksi tässä projektijumpassa. Laitetaan hankerahoituksella projekti pystyyn, ja otetaan siihen projektipäällikkö ja pari työntekijää. Sitten ohjelma tavoittaa ehkä pari ulkomaalaista parin vuoden aikana”, huokaa Hannu Karhunen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.
”Olin päättänyt oppia puhumaan suomea. Se oli aluksi vaikeaa, koska kaikki halusivat vaihtaa heti englantiin. Vaatimalla vaadinihmisiä puhumaan minulle suomea”, Karinen kertoo. Amerikkalainen aksentti ei noin viiden Suomen-vuoden jälkeen juuri kuulu puheesta.
Tomi Engdahl says:
Suomalaisyhtiö kasvoi hiljaisuudessa arvokkaammaksi kuin Tokmanni, Fiskars tai Ponsse – 1,8 miljardin euron hintalapun saanut Aiven nousi yksisarvisten joukkoon
https://yle.fi/uutiset/3-12145368
Aiven haastaa Googlea, Amazonia ja Microsoftia niiden omissa palveluissa. “Tässä on sellaista mukavaa symbioosia, mutta myös kilpailua”, Hannu Valtonen muotoilee.
Ohjelmistoyhtiö Aivenen tuotejohtaja Hannu Valtonen Helsingin keskustassa sijaitsevassa konttorissa.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/10/22/tekoalytapahtuma-tuo-alan-huiput-espooseen-myos-6g-esille/
Tomi Engdahl says:
Finland among world’s 12 strongest nation brands, ahead of UK and US
https://www.helsinkitimes.fi/world-int/20211-finland-among-world-s-12-strongest-nation-brands-ahead-of-uk-and-us.html
Finland is now the 12th strongest nation brand in the world, according to the latest Brand Finance Nation Brands 2021 report.
Tomi Engdahl says:
Ensiferum – Finnish Medley
https://www.youtube.com/watch?v=EZKcyYKkwUA
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/10/26/laajakaistarahaa-vain-kiinteisiin-yhteyksiin-5g-tukea-vain-taman-vuoden/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/10/25/suomen-terveys-ja-it-ala-kiinnostavat-investoijia/
Tomi Engdahl says:
Elämme nyt uutta normaalia, eikä maailma ole enää entisensä
https://media.sanoma.fi/kirjoituksia-markkinoinnista/2021-10-27-elamme-nyt-uutta-normaalia-eika-maailma-ole-enaa-entisensa?utm_source=facebook&utm_medium=social&utm_campaign=b2b_vk_kirjoituksia_markkinoinnista&utm_content=tervonenkari&fbclid=IwAR3DVcMAfBN_sRCyT4S7kVdspNnD5Z-gYbCTDD_XHgtVWKB60W28cPjby9o
Jos koko maailma olisi pyrkimässä nollakasvun aikakauteen, olisimme edelläkävijä, kirjoittaa Omnicom Media Groupin Kari Tervonen.
Vuosi 2020 muutti maailman arjen pulssia pysyvästi ja vankisti teknologian ja talouden kasvuhakuisuuden hegemonia-asemaa tuleville vuosille. Olemme jo vauhdilla matkalla kohti teknologiautopiaa muistuttavaa 2030-lukua. Oppi siitä, kuinka nopeasti maailma pystyy muuttamaan käyttäytymistään pakon edessä, vaikuttaa isosti käsityksiimme siitä, mikä kaikki on mahdollista.
Koronarajoitukset vähenivät koko Euroopan alueella aivan ennakoidusti uuden Bondin saapumisen aikaan. Ja toki myös ilman, että koronavirus itse osoittaisi mitään katoamisen merkkejä. Elämme jo uutta normaalia, ja maailman väestöstä vain joka kymmenes uskoo enää paluuseen koronaa edeltävän kaltaiseen aikaan.
Samaan tapaan kun 1940-luku käynnistyi varaslähdöllä toiseen maailmansotaan, 2020-luku alkaa tulevissa historiankirjoissa koronan ilmaantumisesta.
Mikä muuttui arjessa vuonna 2020 siten, että sillä on merkitystä vielä vuonna 2030?
Etätyöskentely on tullut jäädäkseen. Jatkossa suunnittelutyötä tekevät ihmiset läpi maailman työskentelevät noin puolet ajastaan muualla kuin toimistossa.
Etä- ja itsehoito ja ylipäätään terveydenhuollon toimintamallien uudelleenajattelu otti maailmanlaajuisesti isoja askelia eteenpäin. Isosti kasvoi myös ymmärrys etäopetuksen mahdollisuuksista. Opimme miten suuret nopeat muutokset ovat mahdollisia, jos niitä vain halutaan tehdä pakon edessä.
Kaikki vuoden 2020 pidempiaikaiset jalanjäljet eivät ole vain koronaa. Brexitin eurooppalaista visiota hajottava vaikutus, Black Lives Matterin rasismia vähentävä vaikutus sekä luontokadon nouseminen keskusteluun tulevat vaikuttamaan elämäämme pitkälle tulevaisuuteen.
Paradoksaalisesti kulutusmyönteisyys kasvoi
Huoli maailman talouden rattaiden pysähtymisestä johti ennennäkemättömiin elvytyspaketteihin. Kuluttamisesta tuli valtaosassa maailmaa taas tavoiteltava hyve.
Tavarakulutus kiihtyi merkittävästi aineettomien palveluiden kustannuksella. Tavaroiden verkkokauppa on nyt Suomessa noin 60 % korkeammalla tasolla koronaa edeltävään aikaan nähden. Verkkokauppa olisi kuitenkin lähestulkoon plus miinus nolla, jos matkustamisen ja vapaa-ajan menojen lippuostot laskettaisiin mukaan.
Mainonnan kutistumista toivoneet kirjanpitäjäkamreerit pettyvät jälleen. Tänä vuonna mainonnan määrä on maailmanlaajuisesti 10 % korkeampi kuin vuonna ennen koronaa.
Suomi putosi puusta edelleen
Vuoteen 2005 saakka Suomi läheni taloudellisessa ja teknologisessa kehityksessä maailman kärkimaita. Tällä hetkellä olemme monessa asiassa kärkimaita jäljessä eniten noin viiteenkymmeneen vuoteen. Maailman edelläkävijät tosin eivät muutenkaan löydy taantuvasta Euroopasta.
Suurella osalla suomalaisia kotitalouksia rahankäyttö on sidottu pakollisiin kiinteisiin menoeriin, ja tilaa uuden käyttöön ottamiselle ja ylimääräisen maksamiselle uusista mukavuuksista on vähän.
Suomesta onkin kehittynyt Länsi-Euroopan saidempien ihmisten markkina. Vauraammissa ja nopeammin kasvavissa maissa kuluttaminen on spontaanimpaa, nopeampaa ja iloisempaa. On vaikeaa sanoa, kuinka paljon Suomen nollakasvun vuosikymmen innostaa ja inspiroi muita maita seuraamaan jalanjäljissämme.
Kun tiedon ja rahan määrä kasvaa, helppouden merkitys nousee
Tuotteista ja palveluista on tarjolla enemmän tietoa kuin koskaan, mutta tutkimusten mukaan ihmiset perehtyvät siihen vähemmän kuin koskaan aiemmin. Päinvastoin erilaiset tekniset assistentit tulevat avustamaan meitä päätöksissämme puhelimen ja muiden älylaitteiden kautta.
Informaatioteknologia vie maailmaa eteenpäin seuraavat 15 vuotta
Muutos on erilainen kuin tähän saakka. Etenemme kohti utopiaa muistuttavaa 2030-lukua.
Kaikki ennusteet ja toteutuneet kulutuskäyttäytymisen muutokset todistavat, että ihmiset ovat hyvin suopeita antamaan tekoälylle tilaa tehdä päätöksiä heidän puolestaan.
Jos koko maailma olisi pyrkimässä nollakasvun aikakauteen, olisimme edelläkävijä. Harva kuitenkaan uskoo, että nollakasvun visio olisi vieläkään kovin laajasti myytävissä Kiinassa, USA:ssa, Kaakkois-Aasiassa, Etelä-Aasiassa, Lähi-Idässä, Afrikassa…Kuinka monessa paikassa loppujen lopuksi? Tähän asti koettu luontokato ja ympäristön rankat koettelemukset eivät siihen riitä, vaikka halu ratkaista maailman yhteisiä suuria ongelmia yhdessä onkin kasvusuuntainen.
Maailman arvokkaimmat yritykset eivät ole enää pankkeja tai teollisuusfirmoja, vaan ne ovat 70 prosenttisesti teknologiayhtiöitä.
Jos Suomi haluaa menestyä, meidän tulee ponnahtaa kasvun arvostamisen, tietoyhteiskunnan ja suoranaisen teknologiauskon polulle ─ ja markkinoida tekemistään ja osaamistaan paremmin kuin muut. Pienen maan potentiaalinen ketteryys olisi edelleen mahdollinen valttikortti, jos sitä vaan haluttaisiin käyttää.
Työelämä muuttuu aina nopeammin kuin kodin arki
Mikä on muuttunut kaikkein eniten viimeisen 50 vuoden aikana? Nykypäivän asunto voi olla sisustuksineen päivineen lähes identtisen näköinen vanhan kanssa. Ruokailutottumukset muuttuvat nopeammin, mutta sittenkin moneen muuhun asiaan verrattuna hitaasti. On esimerkiksi rohkeaa ennustaa, että lihan kulutus pienenisi ihmisten omilla valinnoilla 2020-luvulla enempää kuin 20 %, ellei lihantuotantoa kohtaa koronan veroinen tai suurempikin shokki ja kova yhteiskunnallinen ohjaus. Tämä on toki erittäin mahdollista.
Tomi Engdahl says:
Why Helsinki’s Library Robots Aren’t Important
https://www.youtube.com/watch?v=dPb9o3uDF_Q
Oodi, the new Helsinki Library, has robots to help reshelve books. They get a lot of press attention. But they’re not the important part of the library: here’s why.
Tom Scott 2019: “Most people can read a map or follow directions.”
It has googly eyes and that’s all it takes to win our hearts
Tomi Engdahl says:
Kiinnostaako digiturva? Nyt tietoa ilmaiseksi avoimesta yliopistosta
https://etn.fi/index.php/13-news/12761-kiinnostaako-digiturva-nyt-tietoa-ilmaiseksi-avoimesta-yliopistosta
Digiturvallisuus huolettaa yhä useampia. Jyväskylän yliopisto ja Maanpuolustuskoulutus MPK ovat yhdessä suunnitelleet maksuttoman Kansalaisen kyberturvallisuus -kurssin, joka on avautunut ilmaiseksi opiskeltavaksi avoimen yliopiston verkkokoulutuksena.
Jyväskylän yliopiston Lehtori Panu Moilasen mukaan kurssilla paneudutaan tietoihin, jotka ovat nykyään yhtä tärkeää osata kuin vaikkapa liikennesäännöt. – Tämä osaaminen edistää niin yksilön kuin yhteiskunnankin turvallisuutta.
- Kurssin tekijät ovat kärkiosaajia. Tässä yhteistyössä yhdistyvät Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden tieteellinen ja koulutuksellinen osaaminen Maanpuolustuskoulutus MPK:n kovan luokan ammattilaisten asiantuntemukseen, sanoo Maanpuolustuskoulutus MPK:n toiminnanjohtaja Antti Lehtisalo.
https://www.avoin.jyu.fi/fi/opintotarjonta/informaatioteknologia/kyberturvallisuus
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/10/28/joulukuun-slush-tapahtuma-myytiin-loppuun/
https://etn.fi/index.php/13-news/12759-slush-myytiin-loppuun
Tomi Engdahl says:
Unikie nousi vuoden kasvuyritykseksi – ohjelmistoja robottiautoihin
https://www.uusiteknologia.fi/2021/10/29/unikie-vuoden-kasvuyritykseksi/
Tomi Engdahl says:
https://yrityksille.otavamedia.fi/blogit-ja-ajankohtaista/nain-tekniikan-maailman-testaus-toimii/
Näin Tekniikan Maailman testaus toimii
Tekniikan Maailman perusteellinen testaus tukee kuluttajan ostopäätöksiä ja antaa mainostajalle mahdollisuuden erottua tuotevalikoimasta. Miten testausta tehdään, kuinka testeihin pääsee ja millä eri tavoin mainostaja voi hyödyntää testisisältöjä omassa markkinoinnissaan?
Tomi Engdahl says:
https://nensarjakuvat.wordpress.com/
Tomi Engdahl says:
Laajoista kansalaisia koskevista tietoturvahäiriöistä ja -tilanteista tiedotetaan 112 Suomi -sovelluksen avulla https://www.epressi.com/tiedotteet/tietoturva/laajoista-kansalaisia-koskevista-tietoturvahairioista-ja-tilanteista-tiedotetaan-112-suomi-sovelluksen-avulla.html
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus kertoo jatkossa laajoista kansalaisia koskevista tietoturvahäiriöistä ja -tapahtumista myös 112 Suomi -mobiilisovelluksessa.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/11/01/suomalaisvalmistajasta-ensimmainen-hiilineutraali-kaapelivalmistaja/
Tomi Engdahl says:
Suomi investoi liikaa seiniin, ei teknologiaan
https://www.uusiteknologia.fi/2021/11/01/suomi-investoi-liikaa-seiniin-ei-teknologiaan/
Suomen investointien heikkous 2010-luvulla selittyy lähes kokonaan sähköteknisen teollisuuden tuotekehityspanosten romahtamisella, ilmenee Etlan uudesta tutkimuksesta. Yritykset kyllä investoivat, mutta painopiste oli siirtynyt teknologiasta rakentamiseen. Nyt pitäisi panostaa yritysten kilpailukykyyn, toimintaympäristö parantamiseen ja työvoiman saantiin.
Tomi Engdahl says:
Aalto sai yli miljoonan euron automaation ohjelmistoalustan
https://www.uusiteknologia.fi/2021/11/01/aalto-sai-yli-miljoonan-euron-automaation-ohjelmistoalustan/
Automaatiota toimittava Schneider Electric tarjoaa Aalto-yliopiston Factory of the Future -yksikön käyttöön yli miljoonan euron arvoisen EcoStruxure Automation Experts-alustan ohjelmistokeskeisen automaation opetukseen. Lahjoitus sisältää ohjelmistoja, lisenssejä ja muuta uusinta automaatiotekniikkaa.
Samalla Schneider Electric on aloittanut yhteistyön Aalto-yliopiston kanssa tulevaisuuden osaajien kouluttamiseksi. Yritys on pitkään tukenut eri puolilla maailmaa sijaitsevien korkeakoulujen tekniikan ja teollisuuden opetusta.
Ohjelmistokeskeisellä automaatiolla toteutettuna ohjelmointi on 3–4 kertaa nopeampaa ja muutokset prosessiin tai laitteistoon ovat helpompia toteuttaa. Suomen Schneider Electricin toimitusjohtaja Jani Vahvasen mukaan IEC614999-standardiin pohjautuva ohjelmistokeskeinen automaatio mahdollistaa datan helpomman liikkuvuuden laitteiden välillä. Sen avulla data saadaan siirrettyä kätevästi esimerkiksi tuotannonohjausjärjestelmään tai pilveen analysoitavaksi.
Tomi Engdahl says:
Missä ovat Uroksen miljoonat? Ylen selvitys paljastaa vain joukon tyhjiä yhtiöitä ja laajan veroparatiisien käytön
Uroksen Luxemburgin-yhtiö kertoo 143 miljoonan euron varallisuudesta. Käteistä sillä oli kuitenkin vain 217 euroa
https://yle.fi/uutiset/3-12169411
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/11/04/teknologiateollisuus-pettyi-uusien-tilausten-maaraan-tassa-luvut/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/11/04/suomi-haluaa-tarkennuksia-komission-yleislaturiin/
Tomi Engdahl says:
Kova väite: joka kolmas datakeskus heitteillä Suomessa [TILAAJILLE]
https://www.tivi.fi/uutiset/kova-vaite-joka-kolmas-datakeskus-heitteilla-suomessa/30bdd3b7-933a-4f89-bd34-8dc1f1ccaf39
Monissa datakeskuksissa ei nykyisin tehdä tarkempia selvityksiä laitteiden kunnosta, kunhan mikään varoitusvalo ei pala. Näin väittää Rittal, joka tarjoaa itse myös huoltopalveluita.
Tomi Engdahl says:
Qt on valmis isoon kasvuun, panostaa myös mobiiliin
https://etn.fi/index.php/13-news/12780-qt-on-valmis-isoon-kasvuun-panostaa-myoes-mobiiliin
Suomalainen Qt tunnetaan työkaluista, joilla voidaan luoda käyttöliittymiä laitteistoriippumattomasti. Tänään yhtiö kertoi World Summit -tapahtumassaan uudesta 6.2-alustastaan. Sen myötä Qt on valmis ottamaan ison hyppäyksen eteenpäin. Kännykkäkin kiinnostaa taas yhtiötä.
Tomi Engdahl says:
Teknologiateollisuus: kovin kasvu on ohi
https://etn.fi/index.php/13-news/12786-teknologiateollisuus-kovin-kasvu-on-ohi
Teknologiateollisuuden tänään julkistetun suhdannekyselyn perusteella näyttää siltä, että alan kovin kasvuvauhti on mahdollisesti jo nähty. Yritysten saamien uusien tilauksien määrä kääntyi laskuun.
Teknologiateollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä–syyskuussa euromääräisesti kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisellä neljänneksellä. Yli puolet tiedusteluun vastanneista yrityksistä raportoi tilauskertymän supistumisesta. Tilauskertymä oli kuitenkin kolmannella kvartaalilla seitsemän prosenttia suurempi kuin viime vuonna samana ajankohtana.
Hyvä uutinen on, että tarjouspyyntöjen määrä on pysynyt hyvällä tasolla, mikä kertoo tuotteiden ja palvelujen vilkkaasta kysynnästä. Rekrytoinnit piristyivät edelleen heinä-syyskuussa, ja teknologiayritysten henkilöstömäärä jatkoi kasvuaan.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/11/05/pitaako-robottia-kaveerata/
Tomi Engdahl says:
Datakeskuspuiston kasvu Tuusulassa jatkuu
https://etn.fi/index.php/13-news/12795-datakeskuspuiston-kasvu-tuusulassa-jatkuu
Hetznerin Datakeskuspuisto eteläisessä Tuusulassa laajeni heinäkuussa jälleen yhdellä uudella palvelintilalla. Seuraava palvelintila on tarkoitus ottaa käyttöön alkuvuodesta 2022.
Tomi Engdahl says:
”Teitte historiaa” – näin 7 miljardin Wolt-kauppa otettiin vastaan Suomessa
Woltin myynti Yhdysvaltoihin otettiin innostuneesti vastaan Twitterissä.
https://www.is.fi/digitoday/art-2000008394153.html
ETUPÄÄSSÄ ruokakuljetuksista tunnettu Suomalainen lähettialustapalvelu Wolt myydään noin 7 miljardilla eurolla amerikkalaiselle DoorDashille. Ostajayhtiö on samalla toimialalla operoiva 50 miljardin arvoinen jätti.
Kauppa on Suomen mittakaavassa massiivinen. Se jättää varjoonsa muun muassa Nokian matkapuhelintoiminnan myymisen Microsoftille sekä Sampo-pankin myynnin Danske Bankille.
– Tältä näyttää maailmanluokan tekeminen! Ja 600 Meur veroja ja satoja miljoonia sijoituspääomaa Suomeen, mikä taatusti päätyy uusin startupeihin. Hattu päästä ja kiitos Miki [Kuusi] & tiimi! Teitte historiaa.
Nämä ovat Suomen suurimmat yrityskaupat – Wolt-diili kalpenee vain yhdelle
Seitsemän miljardin euron kauppa Woltista nousee Suomen yrityskauppojen kärkijoukkoon.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008393916.html
Vielä enemmän rahaa on liikkunut yrityskaupoissa vuonna 2016, kun verkkoyhtiö Nokia osti ranskalaisyhdysvaltalaisen verkkolaitevalmistajan Alcatel-Lucentin.
Suomen historian suurimmassa yrityskaupassa Nokia maksoi kilpailijastaan 15,6 miljardia euroa.
Tomi Engdahl says:
Taloushistorioitsija tylyttää Wolt-kauppaa yhdellä lauseella: ”Lähinnä tästä tulee mieleen…”
Uutinen yrityskaupasta palautti taloushistorian tutkija Markku Kuisman mieleen 2000-luvun taitteen teknokriisin.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008394473.html
Taloushistorian siivet havisivat ja hehkuivat myöhään tiistaina, kun suomalainen ruokaa kuljettava Wolt-yhtiö kertoi myyneensä itsensä yhdysvaltalaiselle verkkokauppayhtiö DoorDashille.
Wolt vertasi omassa tiedotteessaan kauppaa Nokian matkapuhelinliiketoiminnan myyntiin Microsoftille ja Sampo-pankin myyntiin Danske Bankille.
Omaksi hyväkseen.
Ruoka-annoksen yhdistämisestä ihmiseen maksettiin nyt enemmän kuin ihmisten yhdistämisestä toisiinsa eli ”connecting people”, joka oli Nokian puhelinliiketoiminnan tunnus.
Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian emeritus-professori Markku Kuisma tunnetaan palkittuna ja sujuvakynäisenä taloushistorian tutkijana.
– Lähinnä tästä tulee mieleen 2000-luvun taitteen teknokriisi, kun lähes olemattomasta maksettiin tähtitieteellisiä summia.
Teknokriisin eli IT-kuplan synnytti internetin nopea yleistyminen.
WOLT-KAUPPA julkistettiin Suomen aikaa myöhään tiistaiyönä DoorDashin tulosjulkistuksen yhteydessä.
Vuonna 2013 perustettu DoorDash on yli 50 miljardin euron arvoinen pörssiyhtiö. Se kehittää ja operoi Woltin tapaan sovelluksia, joiden avulla ihmiset voivat tilata kuljetettua ruokaa, elintarvikkeita ja muita tavaroita.
Woltin toimitusjohtaja Miki Kuusi jatkaa Woltin johdossa ja siirtyy samalla DoorDashin johtoryhmään kaupan toteutuessa.
Hänestä tulee yhtiön kansainvälisen liiketoiminnan vetäjä.
Woltin pääkonttori pysyy Helsingissä, ja siitä tulee DoorDashin kansainvälisen liiketoiminnan keskus.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju kommentoi aamulla Wolt-kaupan kertovan siitä, että Suomessa osataan tehdä start-up-yrityksiä.
Tomi Engdahl says:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Wolt
Tomi Engdahl says:
Miksi Wolt on 7 miljardin arvoinen? Analyytikko listaa tärkeimmät tekijät historiallisen kauppahinnan takana
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miksi-wolt-on-7-miljardin-arvoinen-analyytikko-listaa-kolme-merkittavinta-tekijaa-historiallisen-kauppahinnan-takana/8285368
Poikkeuksellinen kauppa. Näin kuvailee ruokalähettifirma Woltin myyntiä analyysiyhtiö Inderesin analyytikko Antti Luiro.
Ruokalähettifirma Wolt ja amerikkalaisyhtiö DoorDash pudottivat myöhään eilen illalla todellisen uutispommin kertoessaan, että jälkimmäinen aikoo ostaa suomalaisfirman 7 miljardin euron kauppahintaan.
Kyse on yhdestä Suomen historian suurimmasta yrityskaupasta.
Mikä Woltista sitten tekee niin arvokkaan. Miksi yrityksestä maksetaan historiallinen 7 miljardin euron kauppahinta?
Tätä arvioi MTV Uutisille analyysiyhtiö Inderesin analyytikko Antti Luiro. Hänen mukaansa kyse on ennen kaikkea kunnianosoituksesta suomalaisyrityksen perustajille ja kehittäjille.
– Ostajan täytyy uskoa, että tässä on rakennettu jotain hienoa. Jotain, mikä on tuottamassa pitkällä aikavälillä. Kun miettii Woltin tarinaa, he ovat hyvin vahvasti kasvava yhtiö. Siinä arvostuksessa on kasvua sisällä.
– Tämä on tunnustus Woltille, tiimille ja perustajalle siitä, että he ovat onnistuneet tekemään jotain oikein.
Pelkästä hyvästä tahdosta seitsemän miljardin kauppoja ei kuitenkaan hierota. Luiron mukaan suuren kauppahinnan taustalla on myös yhdistelmä muita seikkoja.
– Puhutaan tosi kilpaillusta markkinasta. Hyvin monta hyvin resursoitua pelaajaa löytyy markkinoilta. Wolt on onnistunut teknologisesti rakentamaan jotain toimivaa ja joitain, mikä on vietävissä muihin maihin. Lisäksi on ollut tosi vahva toteutuskyky tiimillä. Sitä ei voi väheksyä, miten kova tiimi siellä on ollut takana, että on saatu niin nopeasti kasvua ja avattua uusia kohteita (eri puolille maailmaa).
Luottamuksesta kertoo myös se, että yrityskauppa maksetaan osakkeilla. Woltin omistajista tulee siis myös DoorDashin omistajia.
– Woltin tiimi on haluttu osaksi DoorDashia, Luiro selittää.
DoorDashin luoton on oltava kovaa, sillä vuonna 2014 perustettu Wolt on vuosi toisensa jälkeen paisuneesta liikevaihdosta huolimatta tehnyt jatkuvasti syvemmälle tappion puolelle painuvaa tulosta.
Luiron mukaan tämä kertoo vain siitä, että yritys on kasvanut voimakkaasti, ja että tuottojen odotetaan realisoituvan myöhemmin.
– Kun kasvetaan vahvasti, tehdään etupainotteisesti panostuksia henkilöstöön ja teknologiaan.
– Kun avataan uusi markkina, se on herkästi tappiollinen ensimmäiset toimintavuodet. Woltilla on 23 markkinaa, ja niistä niistä 7 positiivisia.
– Lyhyellä tähtäimellä voi näyttää siltä, että yhtiö ei saisi tulosta aikaan. Se selittyy yleensä kasvuyhtiössä sillä, että on tehty etupainotteisesti investointeja.
Tomi Engdahl says:
Vieraalla kielellä työskentely pelottaa – työvoimapulasta huolimatta yritykset eivät uskalla palkata ulkomaalaisia, koska englantia ei osata, kertoo kysely
https://yle.fi/uutiset/3-12174397
Lähes 40 prosentilla suomalaisista työnantajista on hyvin heikot valmiudet tai tahtotila palkata kansainvälistä työvoimaa. Henkilöstöpalveluyritys Baronan kyselyn mukaan suurin este kielitaito.
Tomi Engdahl says:
Miki Kuusi ja muut omistajat myyvät kotiinkuljetuksistaan tunnetun Woltin ulkomaille Suomen kaikkien aikojen yritysmyynnillä
https://yle.fi/uutiset/3-12181153
Kauppa odotetaan saatavan päätökseen vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla. Yhdysvaltalainen ruokakuljetuksiin erikoistunut Doordash maksaa kauppahinnan osakkeillaan.
Tomi Engdahl says:
Matti Mörttisen kolumni: Pulatalous on kohta täällä – ja jonotamme kuin DDR:ssä
https://yle.fi/uutiset/3-12178356
Talous ketjuuntuu. Työ sirpaloituu. Yhteiskunta on myöhässä luodessaan miljoonan luukun maailmaan yhden luukun palveluja, pohtii Mörttinen.
Tomi Engdahl says:
YLE: Finnish firms wary of hiring foreigners, concerned about their own language skills
https://www.helsinkitimes.fi/finland/finland-news/domestic/20326-yle-finnish-firms-wary-of-hiring-foreigners-concerned-about-their-own-language-skills.html
MANY EMPLOYERS in Finland remain wary of hiring international employees despite being faced with the worst skills shortage in history, reports YLE.
The Finnish public broadcasting company reported yesterday that in many instances the reservations arise not from bureaucracy or the perplexing legislative framework, but rather a lack of confidence among employers in their own English skills.
Tomi Engdahl says:
Huippututkija ryöpyttää rajusti Suomen koronatoimia: ”Täydellinen johtajuuden, strategian ja viestinnän tyhjiö” https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008396984.html
Tomi Engdahl says:
Suomi on ahkerimpien keksijämaiden joukossa, kun patentit suhteutetaan väkilukuun. Tarve synnyttää ajatuksia, osoittaa työehtoasiantuntija Hannu Takala.
Suomi, tuhansien keksintöjen maa
https://insinoori-lehti.fi/tasta-on-kysymys/suomi-tuhansien-keksintojen-maa/?fbclid=IwAR3SeoAt-sco7ZqdTFbgkTd9X-GWkp-qXfQ1tD1-09FKlI-4E6rgK30G9t0
”Heureka”, tokaisi oppinut kreikkalainen Arkhimedes, kun hän astui kylpyammeeseen ja huomasi veden pinnan nousevan. Herra keksi saman tien keinon mitata epäsäännöllisten kappaleiden tilavuutta.
Eikä siinä vielä kaikki: Perimätiedon mukaan Arkhimedeesta tuli maailmanhistorian ensimmäinen viuhahtaja, kun hän oivalluksestaan innostuneesta ryntäsi saman tien juoksemaan ilkialastomana Syrakusan kaduille.
Mutta osataan sitä meilläkin keksiä. Karu historia on pakottanut salokorvissa asuneet esi-isämme valmistamaan itse tarpeelliset välineet viljelläkseen maata ja hankkiakseen elantonsa.
Veneet on veistetty itse ja sovitettu erilaisiin olosuhteisiin.
Tarve synnyttää ajatuksia, ideoita, joista osa muuttuu keksinnöiksi. Emil Henriksson keksi vuonna 1918 lukon, jota ei pystynyt tiirikoimaan. Lukkoa alkoi valmistaa Ab Lukko Oy. Kaikki tunnemme näin syntyneen Abloy-lukon.
Vasta 19-vuotias, maantieteeseen hullaantunut Kari Mannerla keksi lautapelin, jonka hän nimesi Afrikan Tähdeksi. Peliä on myyty yli miljoona kappaletta ympäri maapalloa. Niin kuin kaikki hyvät keksinnöt, Afrikan Tähtikin on kokenut revision. Rosvonappula on juhlapainoksessa korvattu pantterilla.
Elävien muikkujen syöttinä käyttämiseen kyllästynyt Lauri Rapala veisteli männyn kaarnasta ensimmäisen elävää kalaa imitoivan Rapalansa jo vuonna 1936. Ja saalis oli taattu.
Näitä saavutuksia voisi luetella, vaikka kuinka kauan. Keksintöjä riittää niin teknologiassa, kemiassa kuin kuluttajatuotteissa. Näitä menestystarinoita voi lähetellä toinen toisilleen, vaikka tekstiviesteillä, yhdellä suomalaisella keksinnöllä.
Suomalainen paperikone tai risteilyalus ovat molemmat isänmaan keksintöjen näyteikkunoita, melkein aatelia.
Suomi onkin kymmenen ahkerimman patentoijamaan joukossa, kun keksijöidemme patenttien määrä suhteutetaan väkilukuun.
Joidenkin perinteisten vientituotteiden kohdalla valmistus on hiipunut tai on vähenemään päin. Syynä on tuotannon siirtyminen halpamaihin ja tai tuotteen menekin väheneminen. Joskus syynä on uusi keksintö, joka syrjäyttää vanhan.
Näin on käynyt mm. sanomalehtipaperille. Paperia ei vaan tarvita entiseen malliin.
Onneksi keksijämme, innokkaat insinöörit, kemistit ja filosofit ideoivat ja tuottavat uusia keksintöjä teollisuutemme tarpeisiin. Puu on alkanut taipua, tai oikeammin haihtua, nestemäisiksi polttoaineiksi ja laser on valjastettu ohjaamaan autoa ilman kuljettajaa. Paineilmaakin tuotetaan aina vain tehokkaammilla laitteilla, joita ei tarvitse enää edes voidella.
Ajatuksestahan keksinnöt ja ideat lähtevät. Jos jollekin on tarve ja tietoisuus siitä johtaa ideaan, siitä on enää lyhyt askel keksintöön.
Tomi Engdahl says:
Suomalaisille startupeille ennätysmäärä riskirahaa
https://etn.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=12813&via=n&datum=2021-11-11_15:33:17&mottagare=30929
Suomalaiset startupit keräsivät ennätysmäärän venture capital -sijoituksia kotimaisilta ja ulkomaisilta sijoittajilta ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Pääomasijoittajien mukaan pelkästään alkuvuoden aikana koko viime vuoden potti on jo ylitetty. Startupeihin sijoittavien kotimaisten venture capital -rahastojen hyvät varainkeruuvuodet ennakoivat sijoitusaktiivisuuden kasvua entisestään.
Viime vuonna suomalaiset startupit saivat ennätyssumman kasvurahaa, lähes miljardin euroa. Tästä summasta yli puolet, 503 miljoonaa euroa, on tullut venture capital -sijoittajilta. Alkuvuonna 2021 kotimaiset ja ulkomaiset venture capital -sijoittajat sijoittivat suomalaisiin startup-yrityksiin yhteensä 560 miljoonaa euroa. Luku on kaikkien aikojen ennätys ja jo vuoden alkupuoiskon rahoitus ylittää koko viime vuonna kerätyn summan.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/11/11/teknologiateollisuus-uusi-hallitustaan/
Tomi Engdahl says:
Suomeen ennätysmäärä venture capital -rahoitusta – Wolt, Aiven ja Oura etunenässäSuomalaiset startup-yritykset keräsivät alan sijoittajajärjestön mukaan ennätysmäärän venture capital -sijoituksia kotimaisilta ja ulkomaisilta sijoittajilta ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Eilen julkistettu seitsemän miljardin euron Wolt-kauppa kertoo myös omaa kieltään nousevasta kehityksestä.
Wolt-yhtiön lisäksi muidenkin startupien osalta kuluva vuosi näyttää myös erinomaiselta startupien saaman rahoituksen osalta. Viime vuonna suomalaiset startupit saivat ennätyssumman kasvurahaa, lähes miljardin. Tästä summasta yli puolet, 503 miljoonaa euroa, on tullut venture capital -sijoittajilta.
Alkuvuonna 2021 kotimaiset ja ulkomaiset venture capital -sijoittajat sijoittivat kaikkien aikojen ennätyksen suomalaisiin startup-yrityksiin, yhteensä 560 miljoonaa euroa.
Pelkästään kuuden ensimmäisen kuukauden aikana tehdyt venture capital -sijoitukset ylittävät jo siis koko viime vuoden summan. Startupien saamista venture capital -sijoituksista suomalaisten sijoittajien osuus oli 151 miljoonaa euroa ja ulkomaisten sijoittajien osuus 409 miljoonaa euroa.
https://www.uusiteknologia.fi/2021/11/11/suomeen-ennatysmaara-venture-capital-rahoitusta-wolt-aiven-ja-oura-etunenassa/
Tomi Engdahl says:
Robolähetti jakaa paketteja Jätkäsaaressa
https://etn.fi/index.php/13-news/12772-robolaehetti-jakaa-paketteja-jaetkaesaaressa
Tänään alkaa Helsingin Jätkäsaaressa kokeilu, jossa kuljetusyritys DB Schenkerin paketit kuljetetaan vastaanottajilleen sähköisellä robotilla. Kokeilu jatkuu reilun kuukauden eli 10.12.2021 saakka.
Forum Virium Helsingin projektisuunnittelija Matias Oikarin mukaan pilotilla on tarkoitus selvittää, miten ns. viimeisen kilometrin toimitukset voitaisiin automatisoida kaupungissa. Kokeilussa ovat mukana robottilähetin operoinnista vastaava startup-yritys LMAD, GIM Robotics, Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki sekä DB Schenker, jonka noutopisteenä robottilähetti toimii.
Startup-yritys LMAD vastaa robotin operoinnista. – Tämä on meille loistava mahdollisuus testata autonomista jakelupalvelua Jätkäsaaren asukkaiden kanssa. Haluamme oppia, miten ratkaisumme tuo lisäarvoa niin asukkaille kuin kumppanillemme DB Schenkerille. Tavoitteenamme on tarjota palvelu, joka on kätevä, joustava ja ympäristöystävällinen vaihtoehto ja vähentää samalla logistiikan kustannuksia, sanoo LMADin perustajiin kuuluva Gergely Horváth.
Tomi Engdahl says:
Tanska ohitti Suomen EU:n digivertailussa
https://www.uusiteknologia.fi/2021/11/12/tanska-ohitti-suomen-eun-digivertailussa/
Euroopan komissio kertoi tänään vuoden 2021 digitalisaatiovertailun tulokset, jossa mitataan eri EU-maiden edistymistä digitaalisessa kilpailukyvyssä. Suomi sijoittui nyt toiseksi oltuaan kaksi vuotta ykkössijalla. Uudeksi ykköseksi nousi vuoden 2021 raportissa Tanska 70,1 pisteellään.
Tanskan ja Suomen jälkeen seuraaville sijoille digivertailussa sijoittuivat Ruotsi, Alankomaat, Irlanti, Malta ja Viro. Tuloksissa tärkeää on myös, että kaikki muutkin EU-maat ovat saavuttaneet edistystä. Silti digitalisaation kokonaiskuva vaihtelee eri jäsenmaissa ja ero edelläkävijöiden ja DESI-indeksin heikoimpien suoriutujien välillä on suuri.
Kaikkien EU-maiden pitää edelleen toteuttaa lisätoimia, jotta Euroopan digitaaliselle vuosikymmenelle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Suurimpia tavoitteita ovat osaaminen, infrastruktuurit sekä yritysten ja julkisten palvelujen digitalisaatio.
Tomi Engdahl says:
Tanska ohitti Suomen EU:n digivertailussa
https://www.uusiteknologia.fi/2021/11/12/tanska-ohitti-suomen-eun-digivertailussa/
Sijainti
Etusivu > Artikkelit/raportit > Tanska ohitti Suomen EU:n digivertailussa
Tanska ohitti Suomen EU:n digivertailussa
Artikkelit/raportit
- 12.11.2021
Euroopan komissio kertoi tänään vuoden 2021 digitalisaatiovertailun tulokset, jossa mitataan eri EU-maiden edistymistä digitaalisessa kilpailukyvyssä. Suomi sijoittui nyt toiseksi oltuaan kaksi vuotta ykkössijalla. Uudeksi ykköseksi nousi vuoden 2021 raportissa Tanska 70,1 pisteellään.
Euroopan unionin digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) kuvaa EU-maiden edistymistä kohti digitaloutta ja -yhteiskuntaa useilla eri aloilla: inhimillinen pääoma, laajakaistayhteydet, yritysten digitaaliteknologian käyttö ja julkishallinnon digitaaliset palvelut.
Tanskan noususta huolimatta Suomi on edelleen kärkipäässä inhimillisessä pääomassa, digitaaliteknologian integraatiossa ja julkishallinnon digitaalisissa palveluissa. Lisäksi Suomi on parantanut pisteitään monilla DESI-indeksin osa-alueilla. Suomen pistemäärä on tänä vuonna 67,1 eli paljon korkeampi kuin EU-maiden keskiarvo 50,7.
Suomi putosi kakkoseksi EU:n digivertailussa
https://etn.fi/index.php/13-news/12821-suomi-putosi-kakkoseksi-eu-n-digivertailussa
Euroopan komissio julkaisi tänään vuoden 2021 DESI-digitalisaatiovertailun tulokset. Indeksi mittaa EU-maiden edistymistä digitaalisessa kilpailukyvyssä. Suomi sijoittui vertailussa tällä kertaa toiseksi oltuaan kaksi vuotta ykkössijalla. Ykköseksi nousi Tanska.
Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) kuvaa EU-maiden edistymistä kohti digitaloutta ja -yhteiskuntaa useilla eri aloilla: inhimillinen pääoma, laajakaistayhteydet, yritysten digitaaliteknologian käyttö ja julkishallinnon digitaaliset palvelut. Suomi on edelleen kärkipäässä inhimillisessä pääomassa, digitaaliteknologian integraatiossa ja julkishallinnon digitaalisissa palveluissa. Lisäksi Suomi on parantanut pisteitään monilla DESI-indeksin osa-alueilla.
Suomen pistemäärä on tänä vuonna 67,1 eli paljon korkeampi kuin EU-maiden keskiarvo 50,7. Tanska nousi kuitenkin tänä vuonna ykkössijalle 70,1 pisteellä. DESI-tulosten mukaan kaikki EU-maat ovat saavuttaneet edistystä, mutta digitalisaation kokonaiskuva vaihtelee eri jäsenmaissa, ja jonkinasteisesta lähentymisestä huolimatta ero EU:n edelläkävijöiden ja DESI-indeksin heikoimpien suoriutujien välillä on edelleen suuri.
Tomi Engdahl says:
Tunnettu myytinmurtaja työelämäprofessoriksi Suomeen – esitelmä 18.11.2021 netissä!
https://www.uusiteknologia.fi/2021/11/15/tunnettu-myytinmurtaja-tyoelamaprofessoriksi-suomeen/
Televisiosta tutun muurinmurtaja ja tekniikan taitaja Jamie Hynemanin yhteistyö Lappeenranan ja Lahden LUT-yliopiston kanssa syventyy. Marraskuusta alkaen hän on ollut työelämäprofessorina mukana LUT-yliopiston kehittämisprojekteissa ja tutkimusyhteistyössä. Työelämäprofessorin tehtävä on hänelle vain osa-aikainen.
Tomi Engdahl says:
Suomalainen älyratti ehdolla CES-palkinnon saajaksi
https://etn.fi/index.php/13-news/12828-suomalainen-aelyratti-ehdolla-ces-palkinnon-saajaksi
Canatu, Siili Auto, TactoTek ja Rightware ilmoittivat tänään, että niiden yhdessä kehittämä älyrattikonsepti on nimetty tammikuun CES-messujen Innovation Awards -palkinnon saajaksi. Älyratti sai tunnustusta erinomaisesta suunnittelusta ja suunnittelusta Vehicle Intelligence & Transportation -kategoriassa.
Origo-älyrattikonsepti on kehitetty osana MIVI (Multimodal In-Vehicle Interaction and Intelligent Information Presentation) -projektia. Tavoitellessaan minimalistista ja intuitiivista käyttäjäkokemusta Origo-suunnittelutiimi halusi muotojen tukevan käyttöliittymän hallintaa, joka yleensä puuttuu nykyisistä kosketusnäytöistä ja -sensoreista. Valmis konsepti sitoo fyysiset muodot, 3D-kosketussensorit ja digitaalisen käyttöliittymän linjakkaaksi kokonaisuudeksi luoden ennennäkemättömän intuitiivisen ja miellyttävän käyttäjäkokemuksen.
Tomi Engdahl says:
Myytinmurtaja Jamie Hyneman työelämäprofessoriksi LUT-yliopistoon – saattaa vierailla Suomessa myös robottina
Keksijä ja tuotekehittäjä Jamie Hyneman jakaa opiskelijoille osaamistaan muun muassa tuotekehittämisestä.
https://yle.fi/uutiset/3-12188104?utm_source=facebook&utm_campaign=yleuutiset&utm_medium=social
Tomi Engdahl says:
Suomalaiset avaruusyritykset esiintyvät yhdessä
https://www.uusiteknologia.fi/2021/11/17/suomalaiset-avaruusyritykset-esiintyvat-yhdessa/
Nopeasti kasvava määrä suomalaisia yrityksiä kehittää avaruusteknologiaratkaisuja niin kotimaahan kuin kansainvälisille markkinoille. Nyt suomalaisyritykset esiintyvät yhdessä Business Finlandin kanssa Saksan Bremenissä 16.–18.11. järjestettävässä Space Tech Expo Europe 2021 -avaruusteollisuustapahtumassa.
Bremenissä meneillään oleva Space Tech Expo Europe 2021 -avaruusteollisuustapahtuman Suomi-paviljongilla ovat mukana Kuva Spacen, Iceyen ja Aurora Propulsion Technologiesin lisäksi Harp Technologies, CollectiveCrunch ja Eurofins Expert Services. Vientiponnistuksen takana on Business Finland.
Tomi Engdahl says:
Suomalaisille ihonalaisia tunnistesiruja
https://www.uusiteknologia.fi/2021/11/17/suomalaisille-ihonalaisia-tunnistesiruja/
Helsingin Mikonkadulla sijaitseva yrityskeskittymä Epicenter asentaa tänään 17.11.2021 vapaaehtosille henkilöille ihonalaisia mikrosiruja ensimmäisenä organisaationa Suomessa. Ruotsin vastaava Epicenter on asentanut mikrosiruja jäsenistöllensä jo vuodesta 2017 asti.
Ruotsissa on jo yli 100 vapaaehtoista mikrosirutettua ihmistä, jotka käyttävät ihonalaisia sirujaan esimerkiksi digitaalisina lompakkoina. Siru on mahdollista ohjelmoida älypuhelimen kautta toimimaan eri käyttötarkoituksiin aina kotiavaimesta kuntosalikorttiin.
Putkilomainen mikropiirimoduuli asetetaan ruiskulla käden ihon alle peukalon ja etusormen väliin. Piirin asettaminen on Epicenterin toimijoiden mukaan kivutonta.
Suomessa ensimmäiset mikrosirut asennetaan tänään keskiviikkona 17.11.2021 klo 16.00–18.00 Helsingin Mikonkatu 9:ssä järjestettävässä Epicenterin terveysteknologiatapahtumassa. Sirunonotto edellyttää ennakkoilmoittautumista.
Perinteisimpien iholle puettavien urheilu- ja terveysantureiden globaalin myynnin arvioidaan ylittävän 100 miljardia dollaria vuoteen 2023 mennessä. Niiden sijaan Dsruptiven siru asennetaan ihon alle.
https://dsruptive.com/
Tomi Engdahl says:
Jyrki Kasvi eli kolme elämää
https://www.is.fi/digitoday/art-2000008410855.html
Entinen kansanedustaja, tekniikan tohtori, teknologiavaikuttaja, kulttuuripersoona ja nörtti sanan kaikissa positiivisissa merkityksissä Jyrki Kasvi kuoli sairauden murtamana tiistaina 16.11.2021.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/11/17/suomalaisille-ihonalaisia-tunnistesiruja/
https://etn.fi/index.php/13-news/12834-mikrosiru-kaedessae-avaa-ovet-ja-paeaestae-kuntosalille
Tomi Engdahl says:
Salaus kannattaa aina tehdä laitetasolla
https://etn.fi/index.php/13-news/12835-salaus-kannattaa-aina-tehdae-laitetasolla
Suomalainen Xiphera on pitkänä kehittänyt ratkaisuja internet-liikenteen laitepohjaiseen salaukseen. Eilisessä webinaarissa yhtiön perustaja Kimmo Järvinen muistutti, että salaus kannattaa aina tehdä laitetasolla.
Laitesalauksen ylivoimaa Järvinen perusteli eilen seikkaperäisesti. Ohjelmistopohjaisena salaus pitää mapata prosessorin käskykantaan, joka ei ole helppoa. Prosessit vievät käskyjä, mikä aiheuttaa latenssia salaukseen. -Raudalla, esimerkiksi FPGA-piirillä salaus voidaan optimoida bitti- ja kellojaksotasolla, Järvinen muistutti.
Periaatteessa ohjelmistopohjainen salaus on vain ohjelma ja dataa. Avaimet tallentuvat käyttömuistiin ja ohjelmistopinon virheet ja toiminnot voivat riskeerata turvallisuuden. – Salauspinot kuten Arm:n TrustZone parantavat tilannetta, mutta niihinkin voidaan kohdistaa hyökkäyksiä, Järvinen muistutti.
Laitepohjainen salaus muuttaa kuvion täysin. Salauslaskenta ja avaimet voidaan eristää toisistaan. Vaikka ohjelmisto murrettaisiin, avaimet pysyisivät suojattuna. Näin on tehty esimerkiksi Xipheran IP-ratkaisussa, jossa salausprosessointi ja avaimet ovat eristettynä FPGA-matriisissa.
- Jos salaus on erillisessä laitteistossa, avaimia ei voi saada haltuunsa, koska ne eivät ole samassa muistissa koskaan, Järvinen korosti.
Ei kuitenkaan riitä, että avaimet ovat omassa suojatussa laiteosiossaan, jos ohjelmisto voi tehdä kutsuja siihen. Mikäli ohjelmisto murretaan, koko järjestelmän turvallisuus todennäköisesti murtuu joskus. Rataisu tähän on rakentaa luottamus luotetun HW-komponentin avulla. Tätä kutsutaan nimellä Root-of-Trust eli luottamuksen juuri.
FPGA-pohjaisissa toteutuksissa tärkeää on myös piirin ulkopuolelta flash-muistista ladattavan konfigurointidatan suojaaminen. Moderneissa FPGA-piireissä tämä ei ole ongelma, sillä ne tukevat salattua ja antentikoitua konfigurointia. Konfigurointidata voidaan purkaa vain FPGA:lle tallennetulla salausavaimella.
Järvisen mukaan Xipheran salaus on tarjolla kolmena eri kategoriana. Niistä kompaktein sopisi myös pienemmille FPGA-piireille ja periaatteessa mahdollistaisi myös IoT-laitteiden laitepohjaisen salauksen.