Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
3,886 Comments
Tomi Engdahl says:
OutSystems mullistaa pilvinatiivien sovellusten kehityksen
https://etn.fi/index.php/13-news/12836-outsystems-mullistaa-pilvinatiivien-sovellusten-kehityksen
Tomi Engdahl says:
Suomea pidetään mobiilin edelläkävijänä – turvallisuus huolettaa
https://www.uusiteknologia.fi/2021/11/18/suomea-pidetaan-mobiilin-edellakavijana-turvallisuus-silti-huolettaa/
Puolet suomalaisista pitää Telian selvityksen mukaan Suomea edelleen mobiiliteknologian edelläkävijänä, mutta edelläkävijyyteen liittyy myös huolenaiheita, sillä yli puolet vastaajista koki, että mobiiliteknologiaan ja digitalisaatioon liittyy myös turvallisuusuhkia. Tutkimuksessa 5G-mobiiliverkon tärkeimmiksi ominaisuuksiksi nimettiinkin luotettavuus ja turvallisuus.
Telian ja tutkimusyhtiö Bilendin toteuttamassa tutkimuksessa selvisi, että 53 prosenttia on joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä ”Suomi on mobiiliteknologian edelläkävijämaa Euroopassa”. Asian yhteiskunnallinen merkitys tunnistettiin, sillä 71 prosentin mielestä mobiiliosaaminen on tärkeä kansainvälinen kilpailuvaltti Suomelle.
Mobiiliverkkoihin ja uuden 5G-verkon käyttöönottoon liittyy selvityksen mukaan kuitenkin myös huolenaiheita. Kun väittämä kuului: ”Mobiilitekniikkaan ja digitalisaatioon liittyy kansainvälisiä turvallisuusuhkia”, 60 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, 30 prosentilla ei ollut näkemystä asiasta ja vain 10 prosenttia oli eri mieltä.
Suomalaisilla oli myös selvä käsitys siitä, mikä 5G-teknologiassa on kriittistä. Kysymykseen ”Kuinka tärkeinä pidät seuraavia osa-alueita 5G-teknologian toimittajan valinnassa” niin luotettavuutta piti erittäin tai melko tärkeänä 88 prosenttia vastaajista sekä turvallisuutta erittäin tai melko tärkeänä 75 prosenttia. Hinta tuli vasta kolmannelle sijalle.
Tutkimuksessa selvisi myös, että kotimaisuutta arvostetaan, kun suomalaiset miettivät 5G-verkon tietoturvakysymyksiä.
Luulemme edelleen, että olemme mobiilitekniikan edelläkävijämaa
https://etn.fi/index.php/13-news/12839-luulemme-edelleen-ettae-olemme-mobiilitekniikan-edellaekaevijaemaa
Takavuosina opimme ajattelemaan, että Suomi on mobiilitekniikan laboratorio, jossa uusia innovaatioita käytetään eturivissä. Tälle maineelle ei enää oikein ole katetta, mutta silti puolet suomalaisista pitää maatamme edelleen mobiiliteknologian edelläkävijänä. Tämä selviää Telian tutkimuksesta.
NMT- ja GSM-verkkojen aikaan kehityksen kärki oli ilman muuta Suomessa ja Pohjoismaissa. Vielä 3G:n myötä ja osin LTE-verkoissakin oli aihetta pitää Suomea mobiilitekniikan kehityksen kärkenä. 5G:n myötä tämä asema on mennyt meiltä ja koko Euroopalta.
Tällä hetkellä 5G-kehitys on nopeinta Kiinassa, Japanissa ja Koreassa. Yhdysvallat pitää tiukasti kiinni kärkiasemasta korkeammilla 5G-taajuuksilla eli millimetrialueella. Meillä on jaettu 26 gigahertsin taajuudet sopuisasti, mutta yksikään operaattori ei ole vielä ottanut verkkoa kaupalliseen käyttöön.
Telian ja tutkimusyhtiö Bilendin toteuttamassa tutkimuksessa selvisi kuitenkin, että 53 prosenttia on joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä ”Suomi on mobiiliteknologian edelläkävijämaa Euroopassa”. 71 prosenttia oli sitä mieltä, että mobiiliosaaminen on tärkeä kansainvälinen kilpailuvaltti Suomelle.
Tutkimus: Suomalaiset pitävät Suomea mobiiliteknologian edelläkävijänä, mutta turvallisuus huolettaa
https://www.telia.fi/telia-yrityksena/medialle/epress?articleId=33040334-c034-45f3-ba16-3fd83415297f
Tomi Engdahl says:
Sijainti
Etusivu > Artikkelit/raportit > Konttiratkaisu digiajan sähköverkkojen kehittämiseen
Konttiratkaisu digiajan sähköverkkojen kehittämiseen
https://www.uusiteknologia.fi/2021/11/18/konttiratkaisu-digiajan-sahkoverkkojen-kehittamiseen/
Oulun ammattikorkeakoulun ja yliopiston käyttöön otetaan Eatonin Suomen tehtaiden kehittämää tekniikkaa, jonka avulla voidaan emuloidasähköverkon toimintaa aina aurinkokennoista sähköautojen latauskuormiin. Oulun ratkaisu on ensimmäinen laatuaan koko Pohjoismaissa.
Oulun tekniikan opinahjojen yhteiskampukselle toteutetaan Eatonin varavoimakonteista hybridilaboratorio, joka sisältää niin energia-alan, talotekniikan kuin sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijoille suunnattuja tiloja. Uusi Eatonin hybridilaboratorion sähkönsyöttöä turvaava konttijärjestelmä toimii myös oppimisympäristönä. Laitekokonaisuus sisältää aurinkopaneeleja, energiavaraston, generaattorin sekä sähköautojen latauspisteitä. Laitteistojen toimintaa voi seurata tietoturvallisten etäyhteyksien kautta.
Eatonilta toimitettiin Ouluun 50 ja 60 kVA:n UPSG-kontit sekä 50 kWh:n varastokapasiteetilla varustettu xStorage Compact -energiavarasto järjestelmineen. Lisäksi xStorage Compactille suunniteltu kontti on vapaasti räätälöitävissä.
Oulussa emuloidaan modernia sähköverkkoa
https://etn.fi/index.php/13-news/12838-oulussa-emuloidaan-modernia-saehkoeverkkoa
Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto ovat rakentaneet Linnanmaan yhteiskampukselle Eatonin Suomessa kehittämää tekniikkaa hyödyntävän varavoimajärjestelmän, jonka avulla on mahdollista emuloida modernin sähköverkon toimintaa. Järjestelmä on ensimmäinen laatuaan koko Pohjoismaissa.
Oppilaitosten yhteiskampukselle rakennetaan hybridilaboratoriota, joka sisältää energia-alan, talotekniikan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijoille suunnattuja laboratoriotiloja. Euroopan aluekehitysrahasto rahoittaman EaaSLab-hankkeen tavoitteena on luoda koulutus-, tutkimus- ja yritysyhteistyön keskittymä, joka vastaa meneillään olevan energiamurroksen ja työelämän tarpeisiin pitkälle tulevaisuuteen.
Tähän asti opiskelijoilla ei ole ollut juurikaan käytössä sähkönjakeluverkon laitteistoja, vaan perinteistä tekniikkaa, jolla pystytään tekemään perinteisiä laboratorioharjoitustöitä. – Uudessa ympäristössä on huomioitu digitalisaation lisääntyminen ja sen avulla tapahtuva oppiminen. Digitaalinen maailma tarvitsee aina sähköä ja sähkönjakelun suojauksineen pitää toimia luotettavasti, sanoo Oulun ammattikorkeakoulun lehtori Marko Kukkola.
Ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteisprojekti on ainutlaatuinen sekä oppilaitosten välisenä yhteistyöprojektina että hybridilaboratorion varavoimajärjestelmän osalta. Hybridilaboratorion sähkönsyöttöä turvaava järjestelmä toimii samalla oppimisympäristönä. Kokonaisuus sisältää aurinkopaneeleja, energiavaraston, generaattorin sekä sähköautojen latauspisteitä.
Eaton toimitti Ouluun 50 kW:n ja 60 kVA:n UPSG-kontin sekä 50 kWh:n varastokapasiteetilla varustetun xStorage Compact -energiavaraston, joiden ympärille on rakennettu laajamittainen ja monipuolinen sähköjärjestelmä. Enico toimi alihankkijana energiavarastojen osalta ja Oulun Energia Urakointi auttoi asennustöissä.
- Käytännössä kampukselle on rakennettu mikroverkko, joka vastaa isoa, oikeaa sähköverkkoa. Sen avulla voidaan simuloida sähköautojen latauksen aiheuttamia piikkejä, uusiutuvan energian käyttöä, mahdollisia sähköverkon häiriöitä ja käytännössä mitä vaan. Se on kuin reaalielämäsimulaattori opetuskäyttöön, sanoo Eatonin myynnin projektipäällikkö Petri Kokkonen.
Ouluun toimitettu, xStorage Compactille suunniteltu kontti on vapaasti räätälöitävissä. Kontissa on omat räkit jokaiseen moduuliin, sillä jäähdytys toimii tehokkaammin, kun se toteutetaan pieni tila kerrallaan.
- Oppilaitoksilla oli tarve energiavarastolle sekä opetuskäytössä että omien järjestelmien sähkönsyötön turvaajana. Konttirakenne on täysin uudenlainen.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/11/18/stora-enson-akkumateriaali-voitti-metsa360-tunnustuspalkinnon/
Tomi Engdahl says:
Viime kuukausina Suomessa on julkaistu useita tutkimuksia ja kannanottoja eri alojen työvoimapulasta ja kohtaanto-ongelmasta.
Asenneongelmat pahentavat työvoimapulaa, pohtii työministeri Tuula Haatainen: Suhtautumista vieraskielisiin ja viisikymppisiin pitäisi muuttaa
https://yle.fi/uutiset/3-12188594?utm_source=facebook&utm_campaign=yleuutiset&utm_medium=social
Viime kuukausina Suomessa on julkaistu useita tutkimuksia työvoimapulasta ja kohtaanto-ongelmasta. “Rekryrointitavoissa ja -asenteissa pitää tapahtua muutoksia”, sanoo työministeri Tuula Haatainen (sd.).
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) penää työnantajilta asennemuutosta, jotta työntekijöitä voidaan tulevaisuudessa houkutella Suomeen. Hänen mukaansa muutosta tarvitaan niin kielivaatimuksiin, työntekijän ikään kuin vierasperäiseen sukunimeen liittyvissä asenteissa.
– Rekryrointitavoissa ja -asenteissa pitää tapahtua muutoksia. Jos on 50-vuotias työntekijä, niin hänellä on työuraa kepeästi 20 vuotta jäljellä monissa eri tehtävissä. Ja vierasperäinen nimi ei saisi vaikuttaa mihinkään.
Viime kuukausina Suomessa on julkaistu useita tutkimuksia ja kannanottoja eri alojen työvoimapulasta ja kohtaanto-ongelmasta.
Teknologiateollisuus ilmoitti syyskuun lopussa, että sen edustamat alat tarvitsevat 130 000 uutta osaajaa seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Etujärjestön varatoimitusjohtaja Minna Helle vaati työperäistä maahanmuuttoa, koska työikäinen väestö vähenee Suomessa tulevaisuudessa.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/11/24/suomi-nousee-koronakuopasta-tutuin-keinoin/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/11/25/kaanteentekeva-ruoripotkuri-sai-suomalainen-insinoorityopalkinnon/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/11/25/uusi-materiaaliyhdistelma-kvanttitietoikoneisiin/
Tomi Engdahl says:
Ihmisten ihon alle laitettiin mikrosiruja after work -tapahtumassa Helsingissä
Siru on riisinjyvän kokoisessa kapselissa, joka laitetaan ihon alle.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/913d932d-fc51-448a-a93d-130fa2723337
Vapaaehtoisten ihmisten ihon alle asennettiin marraskuussa mikrosiruja. Kyse oli Helsingissä pidetystä after work -tapahtumasta, jonka järjesti digitaalinen innovaatiokeskus Epicenter.
Epicenterin toimitusjohtaja Patrick Mesterton kertoo Ruotsista sähköpostin välityksellä, että sirun otti tapahtumassa hänen tietojensa mukaan seitsemisen ihmistä. Vastaavia tapahtumia on järjestetty myös Ruotsissa ja Norjassa.
Ruotsissa Epicenter on järjestänyt mahdollisuuksia mikrosirun ottamiseksi ihon alle vuodesta 2015, ja Mestertonin mukaan yli 300 ihmistä on ottanut sirun.
Ruotsissa ja netissä protestoitu
Mikrosirun laittamisen jälkeisiä mahdollisia sivuvaikutuksia voivat Mestertonin mukaan olla pieni kipu tai kuume. Harvinaisissa tapauksissa siru voi Mestertonin mukaan liikkua ja aiheuttaa epämukavuutta.
Jos sirun haluaa poistaa, on syytä mennä lääkärin puheille.
Mesterton kertoo, että sirussa ei ole GPS-toimintoa, eli siru ei seuraa ihmisen liikkeitä. Sen sijaan laiteet, joihin sirua käytetään, voivat kerätä erilaisia tietoja. Esimerkiksi Mesterton nostaa sirun käyttämisen kulkukorttina, jolloin toinen laite voi tallentaa tiedon siitä, milloin ovesta on kuljettu.
Sirulle voi syöttää perustietoja NFC-applikaatiolla, Mesterton kertoo.
Hän uskoo ihonalaisten mikrosirujen käytön kehittymiseen ja palvelutarjonnan laajentumiseen. Ajavia tekijöitä ovat esimerkiksi terveys-, liikenne- ja maksuasioihin liittyvä kehittäminen.
Kaikki eivät ole siruista innoissaan. Mesterton kertoo, että Ruotsissa ja netissä esimerkiksi eräät uskonnolliset toimijat ovat protestoineet ja esittäneet siruihin liittyen salaliittoteorioita.
– Saamme jonkin verran negatiivisia sähköpostiviestejä ja kirjeitä, kun joku on lukenut aiheesta mediasta, Mesterton kertoo.
Helsingissä asennettiin mikrosiruja vapaaehtoisille – ”Ihmisten ei tarvitse olla peloissaan, että heitä seurattaisiin”
https://www.talouselama.fi/uutiset/helsingissa-asennettiin-mikrosiruja-vapaaehtoisille-ihmisten-ei-tarvitse-olla-peloissaan-etta-heita-seurattaisiin/58aaa49a-6fcd-4a63-b0d3-b361d2c03089
Tomi Engdahl says:
37 occupations with shortage of workers in Finland
The number of shortage occupations has risen slightly from the previous assessment in autumn.
https://www.thenomadtoday.com/articulo/work-in-finland/37-occupations-with-shortage-of-workers-in-finland/20210327110944010715.html
Tomi Engdahl says:
Mikael Thuneberg ratkaisi ärsyttävän copy-paste-ongelman ja nyt mies kuittasi 25 miljoonaa euroa – “Tarkoitus ei ollut tehdä mitään ihmeellistä bisnestä”
https://yle.fi/uutiset/3-12183730
Supermetrics-yhtiön perustaja myi osan nopeasti kasvaneesta yrityksestään viime vuonna. Halu tehdä omaa työtä fiksummin loi tuotteen, josta oli muillekin hyötyä.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/11/30/suomen-ensimmainen-viiden-kubitin-kvanttitietokone-on-valmis/
Tomi Engdahl says:
Näin toimii juuri valmistunut kvanttitietokone – Suomi teki ensimmäisten joukossa koneen, jonka monituhatkertainen laskentanopeus mullistaa lukuisat alat
https://yle.fi/uutiset/3-12209593
Oma kvanttitietokone on suuri lupaus Suomen kvanttialalle, jossa tehdään jo ehtaa bisnestä. Koneiden tulevat loppukäyttäjät eli muu yrityskenttä voi saada tuntuvan kilpailuedun, jos valmistautuminen aloitetaan ajoissa.
Kvanttitietokoneet saadaan tosikäyttöön jo pian
Missä huippunopeasta laskennasta sitten on hyötyä?
Esimerkiksi lääkeaineiden ja kemianteollisuuden yhdisteiden kehitys nopeutuisi erittäin paljon, logistiikan optimointi vähentäisi valtavasti turhia kilometrejä, energian tuotanto ja jakelu tehostuisi. Ilmastonmuutoksen ja meteorologian tutkimus harppaisi jättiaskeleen, tietoturva paranisi valtavasti ja rahoituslaskelmat vähentäisivät potentiaalisesti riskejä finanssialalla.
Toistaiseksi käytännön sovellutuksia saadaan odottaa.
– Todellista hyötyä kvanttitietokoneista aletaan kuitenkin saada jo hyvin pian, alan yleisen arvion mukaan vuosina 2025–26, VTT:n Himadri Majumdar sanoo.
Nykyiset kvanttitietokoneet ovat vasta eräänlaisia prototyyppejä kehityksessä kohti loppukäyttäjille hyödyllistä konetta. Sama pätee Suomessa valmistettuun kvanttitietokoneeseen.
Oleellista on, että niillä on kuitenkin jo kyetty ratkomaan huippunopeita laskutoimituksia.
– Kuuluisin tapaus on vuodelta 2019, jolloin Google ilmoitti laskeneensa kvanttitietokoneella 200 sekunnissa ongelman, johon olisi mennyt supertietokoneella viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia, VTT:n Pekka Pursula sanoo.
Majumdar toteaa, että 2030-luvulla kvanttilaskennan hyödyt alkavat näkyä jo laajasti yhteiskunnassa ja ihmisten arjessa. Vielä pidemmälle mentäessä edessä on sovellutuksia, joista ei nyt osata uneksiakaan.
Suomessa kvanttiteknologiat ovat jo ehtaa bisnestä
Suomalainen kvanttitietokone vie VTT:n Himadri Majumdarin ja Pekka Pursulan mukaan kotimaista kvanttiteknologian tutkimusta, opetusta ja alan yrityksiä voimakkaasti eteenpäin.
Ala kasvaa kansainvälisesti useita kymmeniä prosentteja vuodessa, joten bisnesmahdollisuuksia riittää.
Kvanttiteknologioiden parissa työskentelee jo Suomessa suunnilleen 15 firmaa, joiden yhteenlaskettu liikevaihto lähentelee sataa miljoonaa euroa. Lisäksi on kasvava määrä startup-yrityksiä ja yliopistoilla syntyy uutta yritystoimintaa.
Nopeasti kasvavia yhtiöitä ovat esimerkiksi jäähdyttimiä valmistava Bluefors sekä kvanttitietokoneen rakentanut IQM
Majumdarin sanoo, että Suomessa on vahvaa osaamista sekä kvanttiteknologioiden komponenttivalmistuksessa että ohjelmistokehityksessä.
– Uusia firmoja syntyy todennäköisesti etenkin ohjelmistopuolelle, jossa kehitetään esimerkiksi algoritmejä kvanttilaskentaan.
Kilpailu alalla on todella kovaa ja suurvallat laittavat tällä hetkellä miljardeja kvanttitietokoneiden kehittämiseen. Suomen valtio rahoitti kvanttitietokoneen rakentamista runsaalla 20 miljoonalla eurolla.
Tomi Engdahl says:
Vuoden Tivi-vaikuttaja on Milja Köpsi Mimmit koodaa -ohjelma nousi muutosvoimaksi https://www.tivi.fi/uutiset/tv/b8a06701-a608-4fdd-a8ca-12f2e24c2daa
Mimmit koodaa on supermenestys. Sen perjantaiwebinaareihin osallistuu viidestäkymmenestä pariin sataan naista, ja pari kertaa vuodessa järjestettäviin isommissa verkkotapahtumissa heitä on yli tuhat.
Yritysten järjestämissä workshopeissa on yrityksestä riippuen kymmenestä osallistujasta ylöspäin, jopa viiteenkymmeneen asti.
Parhaimmillaan jonossa on ollut jopa 800 naista.
Tomi Engdahl says:
Espoon Otaniemeen syntyi täysin uudenlainen tietokone
https://www.is.fi/digitoday/art-2000008445161.html
Otaniemessä sijaitsee Suomen ensimmäinen toimiva kvanttitietokone.
Teknologia saattaa mullistaa maailmaa, ilman että moni sitä ensin edes huomaa.
Tomi Engdahl says:
Kun hakkerointi vaati sukeltamista: amerikkalaiset vakoilivat Neuvostoliiton puhelinkaapelin valtameren pohjassa
https://www.tivi.fi/uutiset/tv/a73d1dc9-3055-4b56-a9d3-4289747e67f5
Vedenalaisten kaapelien salakuuntelu alkoi yli 50 vuotta sitten.
Tomi Engdahl says:
Digikompassi ja digitoimisto mistä on kyse?
https://impulssilvm.fi/2021/12/08/digikompassi-ja-digitoimisto-mista-on-kyse/
Digitaalinen kompassi eli digikompassi on työkalu, johon kootaan Suomen digitalisaatiotavoitteet vuoteen 2030 saakka. Digikompassin tarkoituksena on rakentaa parempaa arkea ja digitaalisen toiminnan edellytyksiä yhteiskunnan eri aloille. Digikompassin toteuttamiseen tarvitaan kokonaiskuvaa ja kykyjen kohdistamista sinne, missä saadaan aikaan merkittävimmät tulokset. Digitoimisto tuottaa tietoa, jonka avulla ministerit ja ministeriöt voivat suunnata digitalisaatiokehitystä, poistaa sujuvan digiarjen esteitä ja ratkaista havaittuja ongelmia esimerkiksi lainsäädännössä, teknologioissa ja toimijoiden välisessä
Tomi Engdahl says:
Tekoäly selvitti suomalaisen sisun olemuksen
https://www.uusiteknologia.fi/2021/12/08/tekoaly-selvitti-suomalaisen-sisun-olemuksen/
Suomalainen sisu määritellään yleensä sisäisenä voimavarana, joka auttaa selviämään haastavistakin tilanteista. Lisäksi se liitetään usein selviytymiseen ja menestykseen niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla. Nyt Neste ja Ponsse selvittivät ensimmäistä kertaa maailmassa suomalaisen tekoäly-yrityksen avulla, mistä 2020-luvun sisu rakentuu.
Hankkeessa analysoitiin tekoälyn avulla 500 000 eri lainausta tai puhetta, muun muassa 5000 suosittua TED Talk -puheenvuoroa sekä kymmeniä henkilöhaastatteluja. Lisäksi tekoälyä opetettiin muun muassa palkittu Aalto-yliopiston sisututkija Emilia Lahden vuoden 2019 tutkimuksen tuloksilla (linkki jutun lopussa). Lisäksi haastateltiin tunnettuja suomalaisia ja analysoitiin heidän näkemyksiään sisusta.
“Suomalaista sisua ei ole tiettävästi koskaan aiemmin purettu osiin ja tarkasteltu näin laajasti”,
“Tekoäly on parhaimmillaan tämän kaltaisten kompleksisten asioiden ja käsitteiden ymmärtämisessä”,
https://www.discoversisu.com/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/12/09/raportti-suomessa-pohjoismaista-eniten-tekoalyn-hyodyntajia/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/12/08/solita-perustaa-uuden-osaamisyksikon/
Tomi Engdahl says:
Suomen internetin uusin yhdyspiste Telian datakeskukseen
https://www.uusiteknologia.fi/2021/12/15/suomen-internetin-uusin-yhdyspiste-telian-datakeskukseen/
Suomen internetin yhdysliikennepiste on jatkossa Espoon ja Oulun lisäksi myös Telian datakeskuksessa Helsingin Pitäjänmäessä, johon toimintaa operoiva Ficix ry rakentaa uuden solmukohdan.
Finnish Communication and Internet Exchange eli Ficix ry on Suomen suurin ja yksi Euroopan vanhimmista yhdysliikennepisteistä. Kaikki keskeiset suomalaiset verkot ovat kytkeytyneet FICIX-solmupisteisiin.
“FICIX1-pisteen laajentuminen Espoon lisäksi saatavaksi myös Telian datakeskuksesta mahdollistaa Ficixin palveluiden tarjooman suuremmalle määrälle asiakkaita.”, sanoo Antti Siivonen, Ficix ry:n puheenjohtaja. Ficixin tavoitteena on tarjota palvelua kaikissa merkittävissä datakeskuksissa.
Ficixin uusi yhdysliikennepiste yhdistää suomalaiset ja kansainväliset operaattorit sekä yhteisöt lyhyintä mahdollista reittiä. Sopimukseen sisältyy myös FICIX1-solmupisteiden väliset yhteydet.
Telia Helsinki Data Center Pitäjänmäessä on yksi Pohjoismaiden suurimmista avoimista datakeskuksista. Kesäkuussa 2018 avatun datakeskuksen suunnittelun ensisijaisena lähtökohtana ovat olleet turvallisuus ja ympäristöystävällisyys.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/12/10/suomi-ostaa-lockheedin-monitoimihavittajien-mukana-uusinta-elektroniikkaa/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/12/17/nama-suomalaisyritykset-sitoutuivat-lisaamaan-tutkimuspanostuksiaan/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/12/16/uudet-veturiyritykset-valittu-nokia-wartsila-ja-tietoevry/
Tomi Engdahl says:
YLE:
Leaked docs: Facebook has not developed Finnish-language automated moderation for hate speech and other content, and employs just 11 moderators based in Berlin
Facebook failing at Finnish moderation
https://yle.fi/news/3-12238371
A data leak reveals Facebook is unable to control hate speech in minority languages like Finnish.
A Facebook data leak has revealed that Finnish-language moderation rests with a handful of moderators, eleven people working in Berlin. While the social media giant praises the efficiency of its automated moderation tools, documents obtained by Yle show that these are of little use when it comes to small languages like Finnish.
The company’s ability to detect hate speech is not as good as Facebook has led users to believe. Moderation for languages like Finnish is often half-baked, a fact apparent in thousands of pages of leaked internal Facebook documents obtained by Yle.
These documents show that Facebook has not developed Finnish-language automated moderation for things like hate speech, violence and nudity.
Tomi Engdahl says:
Ulkomaisella rahalla lisävetoa tutkimukseen ja tuotekehitykseen
https://www.uusiteknologia.fi/2021/12/20/ulkomaisella-rahalla-lisavetoa-tutkimukseen-ja-tuotekehitykseen/
Neljän prosentin tutkimus-, kehitys- ja innovaatioiden tavoite bruttokansantuotteesta edellyttää omien yritysten lisäksi ulkomaisten investointeja. Niitä Suomeen haalivan Invest in Finlandin mukaan kansainvälisten yritysten osuus olivat viime vuonna lähes kolmanneksesta Suomen TKI-panostuksista.
Nykyisen hallitusohjelmaan on kirjattu kansallinen tavoite TKI-investointien kasvattamisesta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, mutta siihen ei päästä ilman merkittävää lisäystä yritysten ja julkisen sektorin investoinneissa.
’’Mukaan tarvitaan ulkomaiset yritykset, jotka toimivat talouden kasvun turbovaihteena. Ulkomaiset yritykset sijoittavat rahaa Suomeen TKI-toimintaan käyttäen siihen suomalaista työvoimaa ja kehittävät suomalaista osaamista’’, sanoo Invest in Finlandin johtaja Antti Aumo. Invest in Finland toimii Business Finlandin osana
Tomi Engdahl says:
Suomalainen nuori laskee kaksi arvosanaa huonommin kuin 20 vuotta sitten
Tuoreen arvion mukaan suomalaisten nuorten matematiikkataidot jatkavat laskua. Myös matikkahuippujen ja laskupäältään heikompien välinen tasoero kasvaa.
https://yle.fi/uutiset/3-12220417
Tomi Engdahl says:
Olkiluoto 3:n reaktori on käynnistetty
https://yle.fi/uutiset/3-12241366
Sähköntuotannon on määrä alkaa 30 prosentin teholla tammikuussa. Säännöllinen sähköntuotanto alkaa kesäkuussa 2022.
Olkiluoto 3 EPR -laitosyksikkö on käynnistetty
21.12.2021
https://www.tvo.fi/ajankohtaista/tiedotteetporssitiedotteet/2021/olkiluoto3epr-laitosyksikkoonkaynnistetty.html
OL3 EPR -laitosyksikön ensimmäinen kriittisyys saavutettiin tiistaina 21. joulukuuta 2021 klo 3.22. Sähköntuotanto alkaa tammikuun lopussa 2022 laitoksen kytkeydyttyä valtakunnan sähköverkkoon.
Tomi Engdahl says:
https://www.pirkka.fi/artikkeli/arkemme-turvataan-kriisissakin?utm_source=facebook&utm_medium=paid+social&utm_campaign=yhteiskunnallinen&utm_content=huoltovarmuus_arjen_turvaajat&fbclid=IwAR2D5UV9qYKtalC5b64mdUJGOh2e8lmCtiovTjAsoUpbeDnaTPhUTjnB5Hg
Tomi Engdahl says:
5 TAPAA HYÖDYNTÄÄ DATAA HELSINGISSÄ
https://forumvirium.fi/data-hyodyntaminen-helsinki/?fbclid=IwAR3B7FcQWTJ0_CAKdiLUkBuv9aZi3NvQW9mmI3RW80fdSDX3Jd3es0_78Ac
Tomi Engdahl says:
https://www.rakettitiede.com/blogi/who-are-the-rocket-scientists
Tomi Engdahl says:
Suomalainen “karaoken spotify” pyrkii maailmalle – omistajien joukossa eturivin artisteja
Karaoken striimauspalvelu Singa aikoo laajentua ulkomaille.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008447306.html?utm_campaign=Invesdor+Campaign+FI&utm_source=facebook&utm_medium=paid&hsa_acc=26634727&hsa_cam=6278169048001&hsa_grp=6278170891201&hsa_ad=6278628164001&hsa_src=fb&hsa_net=facebook&hsa_ver=3&fbclid=IwAR1rSVn4R9aMiGNyLfuXRDi5uVbOOd-z5RdhYXrlzPLGZ0irbHIXw2HOn58
Tomi Engdahl says:
Harva jaksaa lukea lautapelien ohjeita, siksi nämä kaverukset tarttuivat toimeen – nyt heidän startupinsa on kansainvälisen läpimurron kynnyksellä
Korona-aika on lisännyt lautapelien suosiota. Suomalainen startup-yritys Dized haluaa tehdä lautapelien ohjeiden opettelusta viihdyttävää.
https://yle.fi/uutiset/3-12235030?origin=rss
Tomi Engdahl says:
https://into-digital.fi/tarina/nykytynteenmuseo/
https://nykytunteenmuseo.fi/
Tomi Engdahl says:
https://reiluntaiteenmanifesti.fi/
Tomi Engdahl says:
Singa on kehittänyt maailman ensimmäisen täysin digitaalisen karaoken suoratoistopalvelun ja aikoo mullistaa koko alipalvellun 15 miljardin dollarin karaokemarkkinan.
https://invest.invesdor.com/fi/pitches/1103?utm_source=paid_social&utm_medium=facebook&utm_campaign=singa&fbclid=IwAR1Qw7RTylmLlE2e_abWAOk6w5XyBKQgQN-JkvRQw9bEdojEGckr0Y-0jmo
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/12/31/valokuituverkosta-entista-tarkeampi/
Tomi Engdahl says:
https://fb.watch/ahZlwTzaPY/
Ensin oli koodaripula, sitten tuli osaajapula. Syntyykö ihmiset osaajina vai tapahtuuko syntymän ja osaajuuden välissä jotain?
Usein juniorien palkkaaminen vaikeutuu kun monet julkiset kilpailutukset vaativat kaikilta projektissa olevilta viimeisen 14 päivän ajalta 30 päivän työkokemusta tasan samanlaisesta projektista kuin mihin tarjousta pyydetään. Tällaiset tarjouspyynnöt tuntuvatkin olevan isoin junnujen palkkaamisen este kun tarvitaan isompiin projekteihin koodivoimaa.
Moni julkinen kilpailuttaja ei välttämättä tiedä, että vaikka kilpailutukseen työnnetään senior-koodareiden CV:t on sitä projektia kuitenkin koodaamassa lopulta ne juniorit. Joten mitä jos ostajatkin keskittyisivät lopputulokseen: Pohditaan mitä halutaan ja annetaan koodifirmalle itselleen vastuu siitä tarvitaanko sen toteuttamiseen täyttä seniori-tiimiä vai voiko siellä olla monen tasoista naputtajaa seassa luomassa sitä täydellistä koodituotosta.
https://www.kooders.fi/blogi/nain-ratkaistaan-koodaripula-mitavattua-podcast-205
Tomi Engdahl says:
https://fractory.com/fi/
Tomi Engdahl says:
Teetä omat tarrat ja etiketit!
Suunnittele omat tarrat ja etiketit netissä. Hinnat alkaen 10€. Pikatoimitus jopa 5 päivässä.
https://stickerapp.fi/
Tomi Engdahl says:
https://hakkeriradio.fi/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/01/10/digiosaajia-haalitaan-taas-suoraan-korkeakouluista/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/01/10/suunnolle-uusi-omistaja-lisaa-tutkimusvoimaa/
Tomi Engdahl says:
Tällainen on Suomeen tuleva ”Google-kirjautuminen” – lehdet, lippujen ostaminen ja viranomaisasiat halutaan yhden tunnuksen taakse https://www.is.fi/digitoday/art-2000008532524.html
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/01/13/tutkimustukien-lisaaminen-kannattaa-ei-silti-kaikille/
Tomi Engdahl says:
Kysely: suomalaisyrityksissä tarvetta ulkomaisille työntekijöille – asiantuntijoiden tarve on pienempi
Keskuskauppakamarin mukaan maahanmuuton vauhdittamiseen tähtäävät toimet keskittyvät liikaa johdon ja asiantuntijoiden hankintaan.
https://yle.fi/uutiset/3-12266659
Tomi Engdahl says:
“Tämä on yleisesti ottaen kaikille yrityksille ja erityisesti softa-alalla jonkinasteinen ongelma. Emme ehkä käytä kaikkea sitä potentiaalia, mikä keksinnöistä voisi olla saatavissa. Riskinä on, että lopputuotteisiin lipsahtaa keksintöjä, jotka olisi kannattanut suojata patentilla”, sanoo Ekahaun tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaava Ari Tourunen.
Työkaluja langattomien lähiverkkojen suunnitteluun ja optimointiin Ekahau luottaa globaalissa liiketoiminnassaan pitkäaikaiseen kumppanuuteen IPR-asiantuntijoiden kanssa.
Patenttisalkku houkutti ostajia ja nosti uuden liiketoiminnan siivilleen – Ekahau parantaa nyt tekoälyn avulla langattomia verkkoja
https://www.kolster.fi/blog/patenttisalkku-antoi-siivet-ekahau-parantaa-tekoalyn-avulla-langattomia-verkkoja?utm_campaign=Sivustoklikkaukset+2021&utm_source=facebook&utm_medium=paid&hsa_acc=335728640558555&hsa_cam=23850431200960369&hsa_grp=23850431209300369&hsa_ad=23850431209320369&hsa_src=fb&hsa_net=facebook&hsa_ver=3&fbclid=IwAR1cbg-cTXXObvtyaFFcrWD-xGKSIyhmdtz3GL5IrDOQysGp5xr7fm8rEnI
Tomi Engdahl says:
Electricity prices in Finland hit record high in 2021
Prices could continue to rise this year as electricity consumption returns to pre-pandemic levels.
https://yle.fi/news/3-12271493
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/12/17/langattomiin-verkkoihin-uusia-taajuuksia/
https://www.uusiteknologia.fi/2021/12/16/oululaisilta-uusi-6g-lehti-tietoa-demoista/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/13057-miljoona-euroa-spintroniikan-tutkimukseen
https://www.uusiteknologia.fi/2022/01/20/kvanttiteknologian-kehittamiseen-saatiorahaa/