Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
3,884 Comments
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/72-ecf/14129-embedded-conference-finland-muuttaa-dipoliin
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/23/suomessa-valmistettu-turvapuhelin-ruotsiin/
https://etn.fi/index.php/13-news/14145-bittiumin-turvapuhelin-ruotsiin-viranomaiskaeyttoeoen
Tomi Engdahl says:
Legendaarinen Commodore 64 innosti Hannu Voutilaisen IT-alalle – nykyään yritykset kilpailevat hänestä kovempaa kuin asiakkaista
IT-alan osaajapulalle ei näy loppua. Osa yrityksistä ostaa työntekijöitä kilpailevista yrityksistä saadakseen riittävästi tekijöitä.
https://yle.fi/uutiset/74-20002076
Tomi Engdahl says:
Kolumni: Suomalaiset pullamössöaikuiset luisuivat hätätilaan
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/602a9791-b79d-41a0-a41c-abe410c7d892?utm_medium=Social&utm_source=Facebook#Echobox=1666768719
Oskari OnninenSuomessa vallitsee joka kodin hätätila, johon kuuluu uskotella itselleen ja muille, ettei rahaa todellakaan ole mihinkään, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Oskari Onninen.
Muutama viikko sitten Kuluttajaliitto julkaisi kyselyn, jossa se tiedusteli, kuinka paljon suomalaisten kotitalouksien kulut voisivat nousta kuussa ilman, että seuraa ”taloudellinen ahdinko
Tulokset olivat ällistyttävät. Peräti 47 prosenttia kotitalouksista koki, että jo satasen ylimääräinen rahanmeno kuussa johtaa ahdinkoon. Yksinhuoltajille ja yksinasuville jokainen euro on kallis, mikä tuloksissa näkyikin, mutta jos jostakin luvut ylipäänsä kertoivat, niin keskiluokan paniikkimielialasta.
Keskimmäisen suomalaisen kotitalouden käteen jäävä tulo vuonna 2020 oli reilut 2 750 euroa kuussa. Ei ole pitkä aika siitä, kun samoja kotitalouksia passitettiin sijoittamaan, mutta nyt sadan euron eli alle neljän prosentin ylimääräinen kuukausimeno ajaakin ahdinkoon.
Lehdistä saa lukea harva se päivä ulospäin vauraan oloisista suomalaisista, joiden elämän ovat pilanneet sähkölaskut
Suomessa vallitsee joka kodin hätätila, johon kuuluu uskotella itselleen ja muille, ettei rahaa todellakaan ole mihinkään, eikä todellakaan olla mikään vauras maa, vaikka Aktia-pankin tuoreen raportin mukaan keskimääräisellä suomalaisella on velkojen jälkeen 131 000 euron varallisuus. Mutta ei kriisitalvi ole talvi, jos sisällä pärjää ilman toppatakkia. Lapset saavat hiihtää kouluun. Leikkaamaankin olisi hyvä taas päästä, kunhan juuri minulta ei viedä mitään.
Hysterian kokonaisvaltaisuudessa on paljon samaa kuin edellisessä kriisissä eli koronapandemiassa. Mutta yksi ero on olennainen: pandemiassa rokotukset ja maskit olivat ennen muuta muiden suojaamista ja siksi yhteisponnistus yhteisen hyvän vuoksi.
”Kriisitalvesta” opetetaan selviämään samoilla metodeilla, jotka ajavat jonottamaan ilmaisia ämpäreitä. Olemalla nuuka, ahne ja itsekäs. Varuillaan kuin eläin.
”Kriisitalven” todellinen kriisi on ollut huomata, miten suomalaisen saa taantumaan nelivuotiaaksi, kun vain hokee hänelle tarpeeksi kriisiä. Pitkään vaalittu omakuva erityislaatuisesta kansasta on paljastunut hetkessä täysin älyttömäksi. Olimme uskotelleet olevamme fiksu ja sitkeä insinöörikansa, joka kyllä selättää vaikeudet sisulla ja talvisodan hengellä eli nykykielellä resilienssillä.
Tosiasiassa ei tarvittu kuin muutama kuukausi intensiivistä kriisipöhinää ja pari tyhmää jodiuutista, niin jo suomalainen pullamössöaikuinen säikkyy naapurinsa varjoa liki yhtä paljon kuin venäjänkielisiä sanoja.
Tomi Engdahl says:
Yhdysvaltain senaattori Bernie Sanders ylistää Suomea uudella videollaan: ”Mitä voimme oppia teiltä?”
Yhdysvaltalaissenaattori Bernie Sanders keskusteli vastikään Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautalan kanssa.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/76d33997-3e40-4b9f-93a2-ab93018b053d
Yhdysvaltalaissenaattori Bernie Sanders on julkaissut videon keskustelustaan Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautalan kanssa.
Keskustelussa Sanders halusi tietää, mitä Yhdysvallat voisi oppia Suomelta. Senaattori kertoi asiasta myös Twitter-tilillään.
Senaattori oli erityisen kiinnostunut Suomen valinnasta maailman onnellisimmaksi maaksi vuosi toisensa jälkeen.
– Viiden vuoden ajan Suomi on nähty kansainvälisissä mittauksissa maailman onnellisimpana maana. Miksi?
Hautala kertoi senaattorille, että hänen mielestään syy onnellisuuteen kumpuaa Suomen yhteiskuntarakenteesta sekä luottamuksesta instituutioihin.
Suurlähettiläs kuitenkin korosti, ettei onnellisin maa -titteli tarkoita, että suomalaiset nauraisivat jatkuvasti.
– Kerro hieman, mikä on Suomen suhtautuminen Venäjän sotaan Ukrainassa, senaattori kysyi Hautalalta.
Hautala korosti Suomen armeijan vahvuutta ja kertoi suomalaisten seisovan ukrainalaisten tukena. Meneillään olevasta Nato-jäsenyyshakemuksesta kaksikko ei videolla keskustellut.
– Olemme vaikeassa tilanteessa Venäjän kanssa. Meidän rajamme on kuitenkin ollut hiljainen – osittain siksi, että Venäjä keskittää resurssinsa nyt Ukrainaan. Meillä on yksi Euroopan vahvimmista armeijoista, suurlähettiläs vastasi.
Tomi Engdahl says:
Äänestä Ville Rannan vuoden paras pilapiirros! Tässä 10 suosituinta
Iltalehden lukijoilla on nyt mahdollisuus äänestää pilapiirtäjä Ville Rannan piirroksista oma suosikkinsa.
https://www.iltalehti.fi/villeranta/a/4c2f3ae8-9577-4047-8978-42e6f028a2be
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/25/aurinkokennon-kehittajalle-millennium-teknologiapalkinto/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14167-kolmella-neljaestae-lojuu-vanha-puhelin-kaapissa
Tomi Engdahl says:
Low-code kiinnostaa – Suomessa alkaa koodaajien koulutus
https://etn.fi/index.php/13-news/14149-low-code-kiinnostaa-suomessa-alkaa-koodaajien-koulutus
Ohjelmistokehitys on useimmilla aloilla tuottavuuden suurin pullonkaula. Sitä yritetään helpottaa vähäkoodisilla eli ns. low-code tai jopa no-code-alustoilla. Vähäkoodisen ohjelmoinnin suosio kasvaa nyt sitä vauhtia, että amerikkalainen OutSystems aloittaa koulutuksen, jolla osaajapulaa yritetään helpottaa.
Pula ohjelmoijista on todellinen, ja sen vaikutukset näkyvät tuottavuusongelmina ympäri Suomen. Yksi ratkaisu osaajapulaan on vähäkoodiset ohjelmointityökalut, jotka helpottavat it-alalle siirtymistä, mutta tehostavat merkittävästi myös senior-ohjelmoijien työtä. OutSystems alkaa siksi nyt itse kouluttaa senior-ohjelmoijista OutSystemsin automatisoituneiden ohjelmistotyökalujen ammattilaisia.
Koulutuksen vetäjänä toimii OutSystemsin ratkaisuarkkitehti Henry Amberg (kuvassa). Hänen mukaansa kiinnostuneita on ilmoittautunut koulutuksiin mukaan hyvin. – Kiinnostus vähäkoodista kehitystä kohtaan on selvässä nousussa. Low-code auttaa kuromaan osaajavajetta tehokkaasti umpeen ja osa mukana varmasti ihan uteliaisuuttaankin
Low-code -työkaluja myytiin vuonna 2020 noin 10,8 miljardilla dollarilla ja markkinoiden odotetaan kasvavan vuoteen 2028 mennessä 94,75 miljardiin dollariin. Tutkimusyhtiö Gartner arvioi, että vuoteen 2025 mennessä 70 % yritysten uusista sovelluksista hyödyntää low-codea.
Tomi Engdahl says:
“Suomalaisten lasten PISA-tulokset ovat edelleen heikenneet.
Nuorten kiinnostus matemaattisiin aineisiin on vähentynyt.
Lukioikäiset kokevat matematiikan haastavaksi.
Korkeakoulu aloitetaan yhä heikommilla matemaattisilla taidoilla.
Matematiikan opettajiksi opiskelevien hakupaikat eivät enää täyty.
Matematiikan opettajista on pula.
Matematiikkaa osaavia työntekijöitä ei löydy.”
Opettajat ovat voimattomia matematiikan opetuksen kriisissä – ratkaisuja on tiedossa, mutta koulu ei pysty kaikkiin niihin yksin
https://yle.fi/uutiset/74-20001408?utm_medium=social&utm_source=facebook-share
Kiinnostus matematiikkaan ja sen osaaminen ovat hiipuneet Suomessa jo pitkään. Matematiikan opettajat kaipaisivat systeemin muutosta, mutta eivät usko sen olevan mahdollista.
Suomi on yhteiskunnallisesti haastavassa tilanteessa matematiikan opetuksen kanssa, sanoo vuoden 2020 matematiikan opettaja, oululainen Piia Haapsaari Kastellin lukiosta.
Oppimistulokset ovat laskeneet reilusti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Matematiikkaa osaavista työntekijöistä on puute. Kouluopetuksessa huomattava osa oppilaista vieraantuu matematiikasta jo ala-asteella.
– Matematiikan opetuksessa aika ei riitä. Tahti on liian nopea, että pystyisi omaksumaan asioita niin, että ymmärtää mistä on kyse, sanoo Haapsaari.
Hän arvioi, että matematiikan tapaiset haastavaa ajattelua vaativat asiat ovat jääneet vähemmälle lasten arjessa, koska kouluikäisille on tullut 2000-luvulla paljon uusia koulun ulkopuolisia virikkeitä.
Suomi on yhteiskunnallisesti haastavassa tilanteessa matematiikan opetuksen kanssa, sanoo vuoden 2020 matematiikan opettaja, oululainen Piia Haapsaari Kastellin lukiosta.
Oppimistulokset ovat laskeneet reilusti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Matematiikkaa osaavista työntekijöistä on puute. Kouluopetuksessa huomattava osa oppilaista vieraantuu matematiikasta jo ala-asteella.
– Matematiikan opetuksessa aika ei riitä. Tahti on liian nopea, että pystyisi omaksumaan asioita niin, että ymmärtää mistä on kyse, sanoo Haapsaari.
Hän arvioi, että matematiikan tapaiset haastavaa ajattelua vaativat asiat ovat jääneet vähemmälle lasten arjessa, koska kouluikäisille on tullut 2000-luvulla paljon uusia koulun ulkopuolisia virikkeitä.
– Matematiikan opettaminen alakoululaiselle pitää olla mahdollisimman konkreettista, sanoo Perkkilä.
Käytännössä matematiikan opetus on kuitenkin monista eri syistä jäykkää ja kaavamaista eli sitä ohjaa kalenteri ja oppikirja. Se on opetuskulttuurin kannalta ongelmallista.
– Käsitteellistä ajattelua pitäisi itse tehdä ja oivaltaa. Silloin asian oppii ymmärtämään. Laskurutiinin opettelun lisäksi pitää olla soveltavia ja hauskoja tehtäviä, joissa saa käyttää omaa luovuuttaan, sanoo Perkkilä.
Myös Perkkilän mielestä kyse on systeemitason ongelmasta. Matematiikan rakenne on kumulatiivinen, eli eteenpäin meneminen on vaikeaa, jos ei ole ymmärtänyt aikaisempaa opetusta.
– Jokaisella lapsella on oikeus rakentaa omaa ajatteluaan entisen tiedon päälle. Mitä tekee sellaisella tiedolla, jota ei osaa soveltaa ja käyttää, sanoo Perkkilä.
Näin matematiikan kriisi näkyy
Suomalaisten lasten PISA-tulokset ovat edelleen heikenneet.
Nuorten kiinnostus matemaattisiin aineisiin on vähentynyt.
Lukioikäiset kokevat matematiikan haastavaksi.
Korkeakoulu aloitetaan yhä heikommilla matemaattisilla taidoilla.
Matematiikan opettajiksi opiskelevien hakupaikat eivät enää täyty.
Matematiikan opettajista on pula.
Matematiikkaa osaavia työntekijöitä ei löydy.
Toisilla on paremmat valmiudet kuin toisilla. Merkitystä on vanhempien kannustuksella, päiväkodin toiminnalla, kavereilla ja sisaruksilla.
matematiikan opetuksessa pitäisi lähtökohtana olla lapsi eikä kalenteri
Hänen mielestään missään kouluportaan vaiheessa ei oteta huomioon sitä, että oppilasryhmä on aina hyvin heterogeeninen porukka.
– Todennäköisesti käy niin, että yhteiskunta koulun ympärillä muuttuu niin paljon, että tulee kriisi, ja huomataan, että oppimista tapahtuu enemmän koulun ulkopuolella, sanoo Peura.
Tomi Engdahl says:
Kauppajätti tuo sata robottia keräilyä varten verkkokauppakeskukseen Vantaalla
HOK-Elannon uuteen verkkokauppakeskukseen Vantaalle tulee avuksi sata robottia.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009165776.html
SUOSIOTAAN kasvattava ruuan verkkokauppa saa S-ryhmän alueosuuskaupan HOK-Elannon rakentamaan Vantaalle ison verkkokaupan keräilykeskuksen. Vuonna 2024 valmistuvasta keskuksesta toimitetaan päivittäin tuhansia tilauksia lähikuntien asiakkaille, HOK-Elanto kertoo tiedotteessaan.
HOK-Elannon ruuan verkkokaupan myynti oli viime vuonna 110 miljoonaa euroa. Siinä oli lisäystä edellisestä vuodesta yli 38 miljoonaa euroa.
Kilpailijalla on jo
https://www.k-ruoka.fi/artikkelit/verkkokauppa/k-citymarket-ruoholahden-robottikeraily
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/31/suomalaisyritys-ideoi-ilmassa-kulkevan-ratikan/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/27/transarktinen-merikaapeli-reititettiin-uudelleen-nokian-asn-mukana/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/31/dronen-lennattaminen-tarkasti-rajattua/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/31/sahkoauto-vaatii-normaalia-enemman/
Tomi Engdahl says:
Suomesta on löytynyt tähän saakka harvinaisen paljon iloisia veronmaksajia. Iso syy on ollut se, että asiat ovat toimineet. Suomessa on ollut muun muassa maailmanluokan koulutusjärjestelmä ja toimiva terveydenhuolto. Nyt nekin ovat retuperällä.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/6eda69b8-2880-4f9b-b704-9782e3a9f26b
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/11/01/kajaanin-superkone-kvanttikoneen-avuksi/
Tomi Engdahl says:
Suomen talouskasvu jäämässä yhdeksi maailman heikoimmista
VILLE MÄKILÄ
JULKAISTU 12.10.2022 | 14:53
PÄIVITETTY 12.10.2022 | 14:53
TALOUS
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ennusteen mukaan Suomen talouskasvu on ensi vuonna 0,5 prosenttia.
https://www.verkkouutiset.fi/a/suomen-talouskasvu-jaamassa-yhdeksi-maailman-heikoimmista/#bc166821
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/11/03/vahva-tilauskanta-kannattelee-suomalaista-teknologiateollisuutta-heikkenee-alkuvuodesta/
Tomi Engdahl says:
Teknologiateollisuus varoittaa taantumasta – ei vielä näy elektroniikassa
https://etn.fi/index.php/13-news/14198-teknologiateollisuus-varoittaa-taantumasta-ei-vielae-naey-elektroniikassa
Teknologiateollisuus esitteli tänään alan yritysten suhdannenäkymiä. Pääekonomisti Petteri Rautaporras maalasi synkkiä pilviä taivaalle, mutta ainakaan vielä alamäki ei ole alkanut. Esimerkiksi elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä uudet tilaukset että tilauskannan arvo kasvoivat kolmannella neljänneksellä.
Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euroina 11 prosenttia enemmän kuin huhti-kesäkuussa ja 28 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2021. Euroissa mitattuna uusia tilauksia tuli noin 5,5 miljardilla eurolla, suuri osa vientiin.
Petteri Rautaporras kuitenkin varoitteli, että taantuma on jo alkamassa Euroopassa. – Tuotanto tulee supistumaan vuoden viimeisellä neljänneksellä. Suomalaisyrityksillä ei ole akuuttia hätää, hän lohdutteli.
Iso ongelma Euroopassa on Saksa. Rautaporras korosti erityisesti Saksan energiaongelaa, koska maa ei ole onnistunut ratkaisemaan riippuvuuttansa Venäjän öljystä ja kaasusta. Saksan vaikeudet heijastuvat kaikkialle Eurooppaan, myös Suomeen.
Tomi Engdahl says:
https://finlandiagroup.fi/ajankohtaista/yel-on-kallis-mutta-tehoton
Tomi Engdahl says:
Otso Kivekäs
https://www.facebook.com/100063741189422/posts/pfbid0Vb58Er1JK2aWoZr6T8DvjB3h6XccRoKPLMAGhPoRA5oAJfwTK2cBUGvCd47B1tTql/
Olen 10 vuotta seurannut Apotti-hankeen etenemistä ja ongelmia. Valitettavasti ne uhakuvat, joista varoitin ennen hankkeeseen ryhtymistä 2012 ovat pääosin toteutuneet. Ei saatukaan selvästi aiempaa parempaa järjestelmää, eikä HUS ole vapaa toimittajalukosta – vaan sen sijaan lukittuna uuteen toimittajaan. Koko suomeen ei sentään saatu samaa monopolia.
Valitettavasti samalla ei myöskään ole ilmaantunut kovin hyviä uusia vaihtoehtoja. Vaihtoehdoksi Apotille lähdettiin ensin rakentamaan ASTI-konsortiota, joka jäi lyhytikäiseksi ja korvautui UNA-hankkeella.
Viiden vuoden jälkeen rahoittavat saraanhoitopiirit vetivät UNAsta käytännössä töpselin seinästä. Ei saatu potilastietojärjestelmää. Tuli lausuntolomake, suostumuksenhallintajärjestelmä ja jonkinlainen datavisualisointi. Varmaan hyviä, mutta vähän suppeampia.
Potilastietojärjestelmien markkina on todella vaikea korjattavaksi. Asiakkaat ovat kaikki suuria ja tottuneet ostamaan kokonaispaketteja – vastaavasti tottumattomia ja haluttomia teippaamaan kokonaisuuden itse kasaan (missä siinäkin on ilmeisiä riskejä). Myyjät ovat suuria ja vuoskymmenten myötä taitavasti rakentaneet verkostonsa. Lisäksi kaikki on tiukasti säädeltyä – jos softasi lasketaan lääkinnälliseksi laitteeksi, niin se saa Nasalle koodaamisen tuntumaan kevyeltä ja ketterältä.
Ja nyt viimeisin referenssi on, että HUS:in potilastietojärjestelmän vaihto maksaa lähemmäs miljardin, siinä on mennyt 10 vuotta ja seurauksena tulee valtavaa kritiikkiä.
Tuollaiseen markkinaan on todella vaikea päästä sisään millään uudella – tai politiikasta käsin kääntää suuntaa johonkin. En ainakaan itse ole vielä keksinyt, miten sen tekisi.
Mutta toivottavasti joku keksii!
Sairaus-kertomus
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000009144930.html
APOTTI ON POTILASTIETOJÄRJESTELMÄ, JONKA PITI OLLA MAAILMAN PARAS. LÄÄKÄREIDEN MIELESTÄ SE HAITTAA TYÖTÄ JA VAARANTAA POTILAIDEN HOIDON. NYT LÄÄKÄRIT KERTOVAT, MIKÄ APOTTIA VAIVAA.
Tomi Engdahl says:
https://www.laakariliitto.fi/uutiset/ajankohtaista/tutkimus-laakarien-kokemuksista-potilastietojarjestelmissa-on-edelleen-kehitettavaa/
Tomi Engdahl says:
Raskaalla regulaatiolla (lääkintälaitteiden osalta EU:n MDR, Yhdysvaltain FDA:n 510(k), ISO 13485, IEC 62304 jne.) vaikuttaisi olevan se puoli, että softankehityksen capex ja opex molemmat kasvavat huimasti lakien ja standardien vaatimusten täyttämiseksi. Tämä syrjii vahvasti pienempiä firmoja. Toisaalta regulaatiolla tavoitellaan sitä, etteivät firmat toisi markkinoille mitä tahansa käärmeöljyä – pelissähän ovat yhteiset julkiset varat, joilla olisi tarkoitus kustannustehokkaasti lisätä veronmaksajien laatupainotettuja elinvuosia. Apotti on tästä näkövinkkelistä mielenkiintoinen seuraus.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/11/08/kuorma-autoon-suomalainen-robottiohjelmisto/
Tomi Engdahl says:
Kitarasoundeilla vuoden kasvuyrittäjäksi
https://www.uusiteknologia.fi/2022/11/07/kitarasoundeilla-vuoden-kasvuyrittajaksi/
Äänenkäsittelyohjelmistoja ja -laitteita kehittävä Neural DSP Technologiesin perustaja Douglas Castro on valittu Suomen kasvuyrittäjäksi kansainvälisen Ernst Youngin kasvuyrittäjäkilpailussa. Voiton myötä hän pääsee kisaamaan myös ensi kesäkuussa järjstettävään EY:n World Entrepreneur Of The Year -tapahtumaan. Katso videolta miten muokkain toimii.
Douglas Castron perustama Neural DSP valmistaa uusimpaan teknologiaan perustuvia tuotteita ja ohjelmistoja kitaristeille ja muille muusikoille. Ne vähentävät miksaukseen käytettävää aikaa, ja vapauttavat muusikoiden kädet taiteen luomiseen. Yhtiön Quad Cortex -muokkain rakentuu ohjelmiston lisäksi neljään 500 megahertsin SHARC+ ja kahteen ARMin Cortex-A5-suoritinytimeen. Siinä on 7 tuuman kosketusnäyttö ja Wifi-liitäntä jalkakytkimineen.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/11/08/pienten-ja-suurten-ai-toimijoiden-kuilu-kasvaa/
Tomi Engdahl says:
‘Revolutionary battery’ made from trees can power electric cars
Unlikely breakthrough comes from Europe’s largest forestry company
https://www-independent-co-uk.cdn.ampproject.org/c/s/www.independent.co.uk/tech/electric-cars-battery-charge-trees-wood-b2217026.html?amp
Researchers at Swedish-Finnish firm Stora Enso, Europe’s largest forestry company, discovered that lignin could be transformed from an unwanted by-product of its paper mill business into a bio-based alternative to graphite anodes found in lithium-ion batteries.
By turning lignin into a hard carbon, the researchers were able to create a low-cost, ultra-efficient anode that they describe as “a revolution” in battery technology.
“Cost wise we will be very competitive but it is the performance that is the most exciting,” Lauri Lehtonen, head of Lignode at Stora Enso, told The Independent.
“In terms of high charge rates, hard carbons can take you into places that graphite cannot. Graphites limits are somewhere around 40-50 minutes, which you can stoke with a very expensive silicon to reach 20 minutes. [Lignin-based anodes] can achieve charge times of eight minutes.”
Fossil-based graphite is currently the predominant anode material used in nearly all lithium-ion batteries, which are used in everything from smartphones and cameras, to electric vehicles and drones.
This is despite limitations when it comes to high capacity charging, as well as the environmental damage caused in its mining and production.
The growing and production of lignin anodes is by contrast carbon negative, while its amorphous structure means ions can enter from all directions and move more easily and rapidly than crystalline graphite, allowing for faster charge and discharge rates.
Stora Enso plans to commercialise the technology on a massive scale. With the paper industry in decline, the company is currently shifting its focus towards developing sustainable products that can replace fossil-based materials.
Lignin is the second most abundant biosource in the world behind cellulose, with a potential global supply of around 50 million tons. Currently only around 2 per cent is actually used for industry, with the rest just burned for energy.
A study published earlier this year by researchers in Korea detailed how lignin-based materials could also be applied to other components in rechargeable batteries, including the binder, separator, eletrolyte and cathode.
Lignin-Based Materials for Sustainable Rechargeable Batteries
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8879276/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/11/09/lisaa-lte-m-ja-nb-iot-pohjaisia-energiamittareita/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/11/10/suomalainen-kaapelivalmistus-uusiin-kasiin/
Sähkökaapeleita valmistava Reka Industrial myy kaapelien valmistustoimintansa globaalille Nexans-konsernille. Käteisenä maksettava kauppasumma on 53 miljoonaa euroa.
Tomi Engdahl says:
https://swappie.com/fi/blogi/kurkistus-kulissien-taakse-talta-nayttaa-swappien-tehtaalla/?utm_source=facebook&utm_medium=paidsocial&utm_campaign=%3AFI%3AThink%3ABrand_Content%3AAlways_On%3A2022-11-09%3ASmartly&utm_content=23852856947670391&utm_id=636cb8225a89a5b7874d0242&fbclid=IwAR11YeLGcgj50rHwMflwx9U2-AWJTXg-EkegAmrpP3DYJ9s2lX2rUevCFOU
Tomi Engdahl says:
Ronja Salmen kolumni: Suomessa pääsee asiantuntijaksi kirjoittamalla kirjan
On mahdotonta tulla hyväksi kirjailijaksi ilman lukuharrastusta. Lukemattomuus näkyy osassa esikoiskirjoista, joiden tekijät haluavat hyötyä kirjailija-tittelistä, kirjoittaa Salmi.
https://yle.fi/uutiset/3-12662064
Tomi Engdahl says:
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/lansimetron-jatke-karsii-pahoista-suunnitteluvirheista-lyhyet-90-metrin-laiturit-olivat-emamunaus/021c84eb-7632-4a39-88e2-a670fffdbbe1#Echobox=1666343706
Tomi Engdahl says:
Innokas kompostoija Lauri Pitkänen teki lain velvoittaman ilmoituksen hyvissä ajoin – tämä kaikki kompostointi-ilmoituksesta täytyy tietää
https://yle.fi/a/74-20004210
Jätelaki vaatii, että jokainen ruokajätettä kompostoiva tekee vuoden loppuun mennessä virallisen ilmoituksen kompostoristaan. Velvoitetta valvotaan, mutta tarkastaja ei tule yllätyskäynnille.
Tomi Engdahl says:
https://ehyt.fi/uutishuone/tiedotteet/digipelaamisen-trendikkyys-nuorten-silmissa-kasvaa/
Tomi Engdahl says:
Uusi tieto: 1970-luvun TV-pelivillityksen juuret ovatkin Suomessa? (päivitetty)
https://www.v2.fi/uutiset/pelit/36483/Uusi-tieto-1970-luvun-TV-pelivillityksen-juuret-ovatkin-Suomessa/
Onko suomalainen Salora syypää siihen, että miljoonissa kodeissa pelattiin 1970-luvulla yksinkertaista mutta kiehtovaa tennis-videopeliä? Pelihistorian ensimmäisiä suuria menestyksiä oli kaksi mailaa ja pallon ruuduille laittanut Atari Pong; ensin pelihalleissa ja sitten kotiversiona. Pong-villitys alkoi levitä, kun muut valmistajat tekivät ensin Pong-kloonejaan Atarin luvalla, mutta varsinainen jättisuosio alkoi siitä, kun General Instrument toi vuoden 1975 tienoilla markkinoille edullisen piirin, joka sisälsi valmiiksi useita pelivariaatioita.
Piirin virallinen nimi oli AY-3-8500, mutta se tunnetaan “Pong on a chipinä” ja pian sadat yritykset ympäri maailmaa alkoivat valmistaa omia Pong-laitteitaan sekä markkinoida niitä eri tavoin. Yksi piirin käyttäjistä oli suomalainen Salora, jonka vuonna 1977 julkaisemassa Playmaster-televisiossa oli sisäänrakennettuja pelejä – juurikin tuon piirin avittamana. Kyseinen harvinaisuus on näytillä Suomen pelimuseossa Tampereella.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/11/15/suomalainen-supertietokone-jo-kolmanneksi-nopein/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/11/16/lisaa-rahoitusta-tieto-ja-tietoliikennetutkimukseen/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/11/16/suomalaisosaajalta-laaja-alainen-tietoliikennekirja/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/11/07/kitarasoundeilla-vuoden-kasvuyrittajaksi/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/09/30/suomalaisyritys-yhteistyohon-yhdysvaltain-armeijan-kanssa/
Tomi Engdahl says:
Tiger Global-backed Algorithmiq to collaborate with IBM over drug discovery using Quantum
https://techcrunch.com/2022/11/15/tiger-global-backed-algorithmiq-to-collaborate-with-ibm-over-drug-discovery-using-quantum/
Algorithmiq, a Helsinki-based quantum computing startup, has pulled in a deal with IBM to super-charge its exploration of quantum algorithms applied to the life sciences. The collaboration will attempt to dramatically cut the time and cost of drug discovery and development. The widely accepted maxim is that it takes around a decade and $1 billion for a new drug to get to market.
The move plans to also contribute to Qiskit, an open-source SDK for quantum computers. Algorithmiq will therefore become part of the IBM Quantum Network.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/11/17/suomalainen-sahkomoottoripyora-tuotantoon/
Tomi Engdahl says:
Slush22 starttasi – Enkelisijoittajat hakevat skaalautuvia teknologioita
https://www.uusiteknologia.fi/2022/11/13/slush22-alkaa-torstaina-enkelisijoittajat-hakevat-skaalautuvia-teknologioita/
Suomen bisnesenkeliverkosto FiBAN:n ja Suomen Teollisuussijoitus Tesin selvitys kertoo enkelisijoittajien hakevan erityisesti helposti skaalautuvia tulevaisuuden teknologioita. Niistä riittää varmasti puhetta myös Helsingin Slush22-tapahtumassa, jota voi seurata myös verkon kautta kahdelta päälavalta. Päivitetty 17.11.2022.
https://www.slush.org/events/helsinki/live-stream/#/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/11/18/tehoelekroniikan-kempower-sai-palkinnon-viennistaan/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/11/21/bosch-sensortec-hakee-suunnittelijoita-espooseen-ja-ouluun/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/11/21/junien-nettiverkkoihin-lisaa-vauhtia/
Verkkoyhteys paranee merkittävästi suomalaisten käyttämissä kaukojunissa, sillä VR kertoo aloittaneensa uusien verkkolaitteiden asentamisen kalustoon. Ne piti olla jo käytössä, mutta korona-pandemia ja komponenttipula viivästi asennuksia. Ensimmäiset valmistuvat vuoden alkuun mennessä, mutta kokonaan valmista pitäisi tulla vasta kesään 2024 mennessä.
Tomi Engdahl says:
Suomalaisyhtiön uusi tekniikka palkittiin maailman tärkeimpänä teollisena keksintönä – Voi leikata CO₂-päästöjä 2000 Mt vuodessa, markkinat 400 miljardia euroa
Tuomas Kangasniemi21.11.202219:02KEMIANIMITYKSETENERGIAINNOVAATIOT
Coolbrookin rotodynaaminen tekniikka sai brittiläisen talouslehti Financial Timesin maailmanlaajuisen vuotuisen keksintöpalkinnon.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/7bd6b99e-c8f9-470b-9f75-cdcb8cd3de49
Tomi Engdahl says:
OP:lta myrskyvaroitus: Suomen taloutta uhkaa pirullinen kaksoisvaje – tätä se tarkoittaa
Suomi on luisumassa taantumaan, arvioi finanssijätti OP-ryhmä.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/addfa41c-c3cf-4417-9956-cfc546d3de03
Suomen bruttokansantuote (bkt) supistuu ensi vuonna 0,5 prosenttia. Näin arvioi finanssijätti OP-ryhmä.
Jos ennuste toteutuu, Suomi luisuu taantumaan.
– Toistaiseksi talous on kehittynyt vähintäänkin linjassa odotusten kanssa. Nyt on kuitenkin jo nähtävissä, että korkojen nousu ja inflaatio alkavat vähitellen heikentää kulutusta. Ensi vuonna myös vientikysyntä hiipuu, OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen kertoo tiedotteessa.
Julkisen talouden heikko tila huolestuttaa OP-ryhmän ekonomisteja.
– Suomessa ei olla vielä oikein herätty siihen, että kärsimme rakenteellisesta kaksoisvajeesta. Yksityisen sektorin ylijäämä ei enää kompensoi julkista vajetta, ja Suomi kansantaloutena velkaantuu ulkomaille. Tämä rajoittaa politiikkavalintoja ja lisää pidemmän päälle myös yksityisen sektorin rahoituskustannuksia, pääekonomisti Heiskanen sanoo.
Tomi Engdahl says:
Best engineering and technology theses of the year selected
https://www.helsinkitimes.fi/themes/themes/science-and-technology/22509-best-engineering-and-technology-theses-of-the-year-selected.html
The winners are from Aalto University and the University of Eastern Finland. The best doctoral thesis, master’s thesis in engineering or architecture and master’s thesis in mathematics, physics or computer science of 2022 were awarded yesterday in Helsinki by the trade unions of technology university graduates.
“Doctoral and master’s theses are the ultimate proof that you have mastered your field.