Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
3,884 Comments
Tomi Engdahl says:
https://techcrunch.com/2022/11/21/daily-crunch-swedish-tech-conference-yanks-1m-pitch-contest-prize-from-russian-co-founders/amp/?guccounter=1&guce_referrer=aHR0cHM6Ly93d3cuZ29vZ2xlLmNvLnVrLw&guce_referrer_sig=AQAAACiGQRsxT0pZrkwAskEVbbLg1kATFY9bolpMaKVkd2Inpz28ArbXGLuL9WN_j6dpWIlXgM6PaHI5CRGx-_4Tn63Ww9ayOyMh2wxuq5Yz9UXLac7y337tJOSLZl4_-Xzrb9ca9ge40Vl1SXlFnNmzsb0_2AVK2jpuIQl7fms6NXXr
Tomi Engdahl says:
Tamperelaisyrityksen kehittämä hiekka-akku, jossa sähköä varastoidaan hiekkaan lämpönä, herättää suurta mielenkiintoa niin Suomessa kuin maailmallakin.
Tamperelaisyritys kehitti tavan varastoida uusiutuvaa energiaa – BBC:n juttu räjäytti yrityksen kehittämän hiekka-akun kysynnän
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tamperelaisyritys-kehitti-tavan-varastoida-uusiutuvaa-energiaa-bbc-n-juttu-rajaytti-yrityksen-kehittaman-hiekka-akun-kysynnan/8577540#gs.j2kaj7
Tamperelaisyrityksen kehittämä hiekka-akku, jossa sähköä varastoidaan hiekkaan lämpönä, herättää suurta mielenkiintoa niin Suomessa kuin maailmallakin.
Ensimmäinen kaupalliseen käyttöön tarkoitettu hiekka-akku. Se sijaitsee Kankaanpäässä, Vatajankosken voimalaitosalueella. Siilon sisällä on 100 tonnia hiekkaa, joka lämmitetään sähkövastuksilla jopa 600 asteeseen.
– Käytännössä lämmitetään kuumaa ilmaa, jota kierrätetään hiekan sisällä ja kuuma ilma luovuttaa hiekkaan lämmön,
Hiekka-akkua käytetään Vatajankosken voimalaitoksella datakeskuksen tuottaman hukkalämmön lämpötilan nostamiseen. Akun lämmitysteho on 100 kW ja varastoimiskyky 8 MWh.
– Meillä on tuossa hiekka-akun takana olevassa rakennuksessa servereitä, pienimuotoinen datakeskus, jonka talteen otettava hukkalämpö on 55 asteista.
Puolisen vuotta käytössä ollut hiekka-akku on toiminut odotusten mukaisesti.
– Meillä on pyrkimys lopettaa polttaminen kaukolämmön tuotannossa. Se on pitkä matka ja vaatii kaikenlaista kokeilua ja tämä on yksi niistä kokeiluista. Tykkään tästä ideasta, että tässä on joustoa. Se tuo puskurin, kun ei tarvitse käyttää kalleimpia sähkön hintoja siihen lämmitykseen vaan voidaan poimia ne halvemmat, pohtii Passi.
Kaukolämmön lisäksi hiekka-akku soveltuu esimerkiksi paljon lämpöä käyttävään prosessiteollisuuteen.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/11/28/suomalaisen-litiumakkujen-kemiantehtaan-rakentaminen-alkaa/
Tomi Engdahl says:
Suomi osaksi Euroopan avaruusvalvontaa
https://www.uusiteknologia.fi/2022/11/28/suomi-osaksi-euroopan-avaruusvalvontaa/
Suomi liittyy osaksi Euroopan laajuista, lähiavaruuden tilannekuvaa seuraavaa EU-yhteenliittymää, jonka avulla turvataan yhteiskunnan kannalta välttämättömät satelliittipohjaiset palvelut ja voidaan varoittaa mahdollisesta Maahan iskeytyvästä avaruusromusta. Tärkeä elementti on esimerkiksi uuden eurooppalaisen Galileo-paikannusjärjestelmän toiminnan turvaaminen.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/11/29/huawein-kuulokkeisiin-suomalaista-osaamista-ja-algoritmeja/
Suomalainen insinööriosaaminen näkyy Huawein uusimmissa langattomissa kuulokkseissa, joiden audio-ominaisuudet ovat kehitetty pääosin yhtiön Tampereen tutkimus- ja tuotekehityskeskuksessa. Tampereella on kaikkiaan yli 30 alan asiantuntijaa.
Tomi Engdahl says:
Digita alentaa HD-lähetysten kynnystä – halvempia hintoja
https://www.uusiteknologia.fi/2022/11/29/digita-alentaa-hd-lahetysten-kynnysta-halvempia-hintoja/
Tomi Engdahl says:
Pilvipalveluun alle kymmenen millisekunnin vasteajalla
https://www.uusiteknologia.fi/2022/11/29/pilvipalveluun-alle-kymmenen-millisekunnin-vasteajalla/
Amerikkalaisen Amazonin pilvipalveluyhtiö AWS lanseeraa nopeat paikallispalvelut Helsingin alueelle. Uuden AWS Local Zone -pilvipalvelukeskuksen kautta voidaan asiakkaille tarjota yhteyksiä, jotka vaativat alle 10 millisekunnin vasteaikoja Helsingissä sijaitseville loppukäyttäjille.
Organisaatiot ovat perinteisesti ylläpitäneet sijaintikriittisiä työkuormia omissa konesaleissaan tai hallinnoiduissa datakeskuksissa, jotka edellyttävät, että asiakkaat hankkivat, käyttävät ja ylläpitävät omaa IT-infrastruktuuriaan ja käyttävät paikallisesti ja AWS-ympäristöissä eri rajapintoja (API) ja työkaluja.
Tomi Engdahl says:
Miksi kuituliittymää ei voi ostaa Gigantista?
https://etn.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=14296&via=n&datum=2022-11-24_15:50:23&mottagare=31202
Valokuituun investoidaan nyt satoja miljoonia euroja vuodessa. Valokuitusen toimitusjohtaja Heikki Kaunisto arvioi tänään jopa, että markkinat ovat kuumentumassa. Lisävauhtia haetaan kumoamalla kuituun liittyviä myyttejä ja esittelemällä niiden etuja muihin laajakaistatekniikoihin verrattuna.
Valokuitunen selvitytti lokakuussa 2022 teetetyssä tutkimuksessa suomalaisten ajatuksia eri verkkoyhteyksistä, ympäristöasioista ja netinkäytöstä. Tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat kodin hyvää internetyhteyttä. Sitä mieltä on lähes kaikki tutkimukseen vastanneet (97 %) ja erittäin tärkeänä sitä pitää 71 prosenttia suomalaisista. Eri yhteyksien paremmuutta arvioitaessa noin kaksi viidestä (37 prosenttia) arvioi valokuidun olevan paras internet-ratkaisu.
Tomi Engdahl says:
https://forest.fi/article/finnish-innovation-may-soon-change-packaging/#3908a23c
Tomi Engdahl says:
Multilingual Finland: How to increase efficiency with language technologies
http://tilde.com/news/multilingual-finland-how-increase-efficiency-language-technologies
Finland is famous for many things, such as breathtaking landscapes, harmonious design and architecture, magical Northern Lights, relaxing saunas, and the fact that Finland is the happiest country in the world. How could it not be?
Tomi Engdahl says:
https://kehityslehti.fi/digimaksut-ja-pankkitilit-yleistyivat-pandemian-aikana/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14321-vtt-llae-kehitetty-tekniikka-mullistaa-sisaetilojen-laemmityksen
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14318-suomalaistutkijat-loivat-itsesaeaetyvaen-materiaalin
Tomi Engdahl says:
Alkaako ”the great resignation” syksyllä myös Suomessa?
https://tyopaikat.oikotie.fi/tyontekijalle/artikkelit/alkaako-the-great-resignation-syksylla-myos-suomessa
Tomi Engdahl says:
Toimitusketjujen ongelmat jatkuvat, mutta käänteinen Kiina-ilmiö voi tuoda suomalaisyrityksille myös uusia mahdollisuuksia
https://www.op-media.fi/yrittajyys/toimitusketjujen-ongelmat-jatkuvat-mutta-kaanteinen-kiina-ilmio-voi-tuoda-suomalaisyrityksille-myos-uusia-mahdollisuuksia/
Suomalaisyrityksistä 86 prosenttia kokee toimitusketjuhaasteiden pahentuneen viimeisten kuukausien aikana, selviää OP:n yrityskyselystä. Lokalisaatio voi tuoda suomalaisyrityksille kuitenkin myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia
Tomi Engdahl says:
Suomeen syntyi tietokantojen huippuosaamista – keihäänkärjet myytiin it-jäteille
https://www.tivi.fi/uutiset/suomeen-syntyi-tietokantojen-huippuosaamista-keihaankarjet-myytiin-it-jateille/ea552e90-ff7f-3b52-a0ac-8607cad960ef
Ensimmäisenä ostettiin pieni Innobase.
Harva edes it-alalla tiesi Heikki Tuurin nelihenkisen yhtiön olemassaolosta, ennen kuin Oraclen Larry Ellison poimi sen kainaloonsa vuonna 2005. Tuuri käänsi selkänsä MySQL:n tekemille ostotarjouksille ja kuittasi Oraclelta yli viisi ja puoli miljoonaa euroa. Avoimen lähdekoodin yhteisö oli tilanteesta kuohuksissaan.
Sitten IBM osti Solid Information Technologyn.
Solidin käyttömuistissa ajettava relaatiotietokanta on kuitenkin harvinainen tuote ja mahtiyhtiö IBM halusi sellaisen voidakseen kilpailla Oraclen TimesTen-kantaa vastaan.
Viimeisenä vietiin MySQL.
Sun Microsystems ei saanut avoimen lähdekoodin suosikkilasta halvalla. Tammikuussa julkaistu sopimus hinnoittelee suomalaisen Michael ”Monty” Wideniuksen ja hänen ruotsalaisten kumppaneidensa perustaman yhtiön miljardin dollarin arvoiseksi. Hinta on monikymmenkertaisesti enemmän, kuin mitä pääomasijoittajat ovat yhtiöön panostaneet.
Tomi Engdahl says:
Millainen Suomi on vuonna 2040? Kuljemmeko kohti globaalia Suomea, raaka-aine-Suomea, tilkkutäkki-Suomea vai tasapainoista Suomea?
Kaikissa vaihtoehdoissa maamme tarvitsee maailmanluokan osaamiskeskittymiä. Jokaiselle maakunnalle ja seutukunnalle pitää löytää Suomi-kokonaisuutta ajatellen optimaalinen rooli. Menestyjä-Suomen ulkopuolelle jääville on tarjottava älykkäät sopeutumiskeinot ja hyvät elinolosuhteet. Siinä tutkijoiden Markku Sotarauta, Teemu Makkonen, Sami Moisio ja Heli Kurikka mielestä vuoden 2040 menestyksen avaimet. VAPAA LUKUOIKEUS
https://www.mustread.fi/artikkelit/millainen-suomi-on-vuonna-2040-kuljemmeko-kohti-globaalia-suomea-raaka-aine-suomea-tilkkutakki-suomea-vai-tasapainoista-suomea/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14342-incap-loeysi-oman-mallinsa
Tomi Engdahl says:
Suomesta mikropiirien ja kvanttikoneiden osaamiskeskus?
https://etn.fi/index.php/13-news/14343-suomesta-mikropiirien-ja-kvanttikoneiden-osaamiskeskus
Suomeen uusi mikroelektroniikan pilottikeskus – 90 miljoonaa euroa
https://www.uusiteknologia.fi/2022/12/07/suomeen-uusi-mikroelektroniikan-pilottikeskus-90-miljoonaa-euroa/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/12/07/google-osti-suomalaista-puettavan-elektroniikan-osaamista/
Google on ostanut suomalaisen puettavan elektroniikan suunnitteluyritys Korulabin. Espoossa toimiva yritys kehittää uudenlaista ohjelmistoalustaa, jolla voidaan luoda energiatehokkaita käyttöliittymiä kannettaville älylaitteille. Yhtiön noin 30 työntekijää siirtyvät Googlen palvelukseen Suomessa.
Tomi Engdahl says:
Rahaministeriöltä karu tehtävälista seuraavalle hallitukselle: Alv-kannat, osinkoverotus, työttömyysturva, lukukausimaksut…
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009250313.html
Talouspolitiikan koordinaattorin Lauri Kajanojan mukaan koulutusta, sosiaali- ja terveydenhuoltoa eikä sosiaaliturvaa voida rajata säästöjen ulkopuolelle.
Tomi Engdahl says:
Politico: Sanna Marin on eurooppalaisen politiikan tärkein suunnannäyttäjä
Vastaava titteli on myönnetty aiemmin muun muassa Euroopan komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/61514113-9e56-4e5d-bb6b-ab8688bde0b3
Suomen pääministeri Sanna Marin (sd) on valittu Euroopan vaikutusvaltaisimmaksi “unelmoijaksi” yhdysvaltalaisen politiikkaa seuraavan Politicon listauksessa.
Lehti kokoaa vuosittain 28-paikkaiseen listaukseensa mantereen vaikutusvaltaisimmat henkilöt, jotka jaetaan kolmeen kategoriaan: ”tekijöihin”, ”unelmoijiin” ja ”häiriköihin”.
Unelmoijat-kategoria painottaa henkilöitä, joiden katsotaan ohjaavan eurooppalaista valtaa ja politiikkaa. Aiempina vuosina kyseisessä kategoriassa on nostettu esille esimerkiksi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
Dinosaurusten keskellä
Marinin valinnan perusteluissa lehti hehkuttaa, kuinka nykyisen pääministerin ansiosta Suomea ei enää voida syyttää ”suomettumisesta”.
– Vaatii erityistä poliittista huolellisuutta murtaa vuosikymmeniä kestänyt ulkopoliittinen ennakkotapaus, joka on nimetty halveksivasti oman maan mukaan, artikkelissa kirjoitetaan.
Sen sijaan lehti kuvaa, kuinka Suomi on nyt pääministerinsä johdolla luopunut strategisen etäisyyden säilyttämisestä Venäjän ja Naton välillä ja päättänyt yhdessä Ruotsin kanssa liittyä länsimaiseen sotilasliittoon.
Artikkelissa nostetaan esille myös Marinin johtamat ”taitavat koronatoimet” sekä Suomen sitoutuminen kunnianhimoiseen ilmastostrategiaan.
Niin ikään Marinin nuorta ikää hehkutetaan.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14349-cgi-perustaa-suomeen-yli-sadan-osaajan-paikkatietokeskuksen
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14355-suomalainen-koodi-ohjaa-japanilaista-lava-autoa
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/12/08/lappi-saa-ensimmaisen-piensatelliitin-uudet-puhdastilat/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/12/07/avaruus-ja-paikkatiedon-osaamiskeskus-suomeen/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/12/07/espoolle-hopeaa-euroopan-innovaatiopaakaupunkikilpailussa/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/12/07/google-osti-suomalaista-puettavan-elektroniikan-osaamista/
Tomi Engdahl says:
Ennuste: Suomen talouskasvu ensi vuonna on nolla
https://www.iltalehti.fi/talous/a/e8f52833-a6cc-4c33-8447-575c82db62cf
Akavan pääekonomisti Pasi Sorjosen mukaan yksittäisen kotitalouden ostovoima on heikentynyt todella rajusti, mikä yhdessä korkojen nousun kanssa rajoittaa kulutusmahdollisuuksia.
Akava Worksin mukaan keskimääräistä palkkojen nousua mittaava ansiotasoindeksi nousi heinä–syyskuussa 2,7 prosenttia vuoden takaa, mutta kuluttajahinnat paljon enemmän, 7,8 prosenttia.Akava Worksin mukaan keskimääräistä palkkojen nousua mittaava ansiotasoindeksi nousi heinä–syyskuussa 2,7 prosenttia vuoden takaa, mutta kuluttajahinnat paljon enemmän, 7,8 prosenttia.
Tomi Engdahl says:
Perheyritys on kokeillut ”käytännössä kaikkea” löytääkseen työntekijöitä
https://www.hs.fi/talous/art-2000009256989.html
Savonlinnalaisen Norelcon toimitusjohtaja Ari Hämäläinen uskoo, että yrityksen liikevaihto olisi kasvanut seitsemän viime vuoden aikana vähintään 20–30 prosenttia ilman työvoimapulaa.
”Arvaa, harmittaako yrittäjänä jatkuvasti sanoa, että tilaus ei mahdu?” sanoo sähkötekniikkayhtiö Norelcon toimitusjohtaja Ari Hämäläinen.
Norelco on 60-vuotias perheyritys, joka valmistaa sähkökeskuksia, muuntamoita ja sähköasemia tehtaillaan Savonlinnassa ja Kuopiossa. Se on toimittanut tuotteitaan esimerkiksi Tampereen Nokia-areenalle ja Helsingin Länsimetroon.
Yritys työllistää noin 230 henkilöä, ja sen liikevaihto oli vuonna 2021 vajaat 26 miljoonaa euroa. Voittoakin on jäänyt käteen muutama miljoona vuodessa.
Silti Hämäläisen puheesta kuuluu turhautuminen. Kysyntää olisi enemmänkin, mutta osaavien työntekijöiden etsimiseen menee paljon pidempään kuin aiemmin.
”Hyvin usein päädytään siihen, että ei löydy yhtään henkilöä, joka olisi aikaisemmin tehnyt lähellekään sellaista työtä. Sitten täytyy miettiä, löytyisikö joku työnhaluinen, josta lähdettäisiin itse kouluttamaan siihen tehtävään sopivaa.”
Hämäläinen arvioi, että ilman työvoimapulaa Norelcon liikevaihto olisi kasvanut ainakin 20–30 prosenttia edellisten seitsemän vuoden aikana. Nyt liikevaihto on pysynyt viime vuodet pitkälti paikallaan. Työnpaikkojakin olisi luotu 40–50 enemmän, toimitusjohtaja arvioi.
Osaavien työntekijöiden saamisessa on ollut ongelmia muissakin tehtävissä, mutta Norelcolla suurin pula on sähköasentajista.
”Paikkakunnalla koulutetaan ammattikoulussa sähkömiehiä, ja yhteistyö heidän kanssaan on ollut pitkään valtavan hyvää. Mutta me emme voi sille mitään, että nuoret haluavat muuttaa opiskelun perään tai muuten vaan vaihtaa paikkakuntaa jonnekin, missä on paljon enemmän muitakin nuoria.”
Ammattikoulussa koulutettavia sähköasentajia kiertää yrityksessä harjoitteluissa noin 30 vuodessa, ja moni on saanut sieltä ensimmäisen työpaikkansa. Hämäläisen mukaan harva kuitenkaan jää Savonlinnaan, ja ilmiö näkyy nykyään myös Kuopiossa.
Ongelma ei ole uusi. Hämäläinen voivotteli koulutetun työvoiman pakenemista Savonlinnasta HS:n jutussa jo vuonna 2017. Silloin Norelcoa kuvattiin kansainvälisesti sähkönjakelun parissa toimivaksi yritykseksi.
Nyt vientipanostukset ovat jäissä. Hämäläinen kertoo uskovansa, että kansainvälisiltä markkinoilta olisi saatu isojakin uusia avauksia. Vientiin ei kuitenkaan ole panostettu, kun kotimaassakin myyntiä on pitänyt rajoittaa.
”Emme me voi ottaa enempää hommia, kun ei meillä ole kapasiteettia. Emme pysty takaamaan, että pystymme toimittamaan lisää projekteja ajoissa.”
Hämäläinen kertoo yrittäneensä rekrytoinnissa käytännössä kaikkea, mitä yrityksessä on vain luettu tai keksitty.
”Työkuvauksia on muutettu, työprosesseja on muutettu yksinkertaisemmiksi, opastusta ja koulutusta on lisätty ja ammattikoululaisia on rohkaistu tulemaan töihin. Ei enää keksi, mitä muuta voisi enää tehdä.”
Yhden asian Hämäläinen on kuitenkin vielä keksinyt.
”Työperäinen maahanmuutto on varmaan se, mistä täytyy lähteä etsimään ratkaisua, kun kaikki muu on jo kokeiltu.”
Työperäisen maahanmuuton tarpeesta ja sen käytännön ongelmista on puhuttu julkisuudessa paljon.
Hän uskoo, että todennäköisimmät kanavat työntekijöiden löytämiseen ovat Euroopan ulkopuolella.
Edessä olisi siis vielä Suomen työlupaprosessi, jota elinkeinoelämä on viime vuosina kritisoinut rankasti. Myös Hämäläisen mielestä prosessi on turhan pitkä.
”Kun lähdetään rekrytoimaan ulkomailta, siihen pitää käytännössä laskea neljä kuukautta aikaa. Siitä vähän yli puolet menee viisumin ja työluvan saamiseen.”
Käytännön ongelma on Hämäläisen mukaan työntekijätarpeiden ennakoiminen yli neljän kuukauden päähän alalla, jossa tilauskannat eivät ole erityisen pitkiä.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/12/12/suomeen-uusi-turvatun-tietoliikenteen-tutkimusymparisto/
Tomi Engdahl says:
Näin paljon vähemmän naiskoodareille maksetaan palkkaa: ero jopa 595 e/kk
https://www.tivi.fi/uutiset/nain-paljon-vahemman-naiskoodareille-maksetaan-palkkaa-ero-jopa-595-e-kk/ab72934f-3745-4667-bc64-e3fff6191ac1
Naisten ja miesten välinen suurin palkkakuilu syntyy ohjelmistokehittämisen työtehtävissä kahden ensimmäisen työvuoden jälkeen.
Tomi Engdahl says:
Digilaitteet kiinnostavat myös iäkkäitä halua opetella olisi, avun pyytäminen nolottaa https://www.mikrobitti.fi/uutiset/mb/85bb7ef8-a911-490c-8ffe-ef607118047d
Useimmiten ikäihmiset saavat tukea digilaitteiden ja -palvelujen käyttöön sukulaisilta ja muita läheisiä. Apua voi saada myös vapaaehtoisten pyörittämästä neuvonnasta.
Tomi Engdahl says:
Suomalainen sotilasrobotti osoitti tehokkuutensa saa vihollissotilaat kaaokseen ja räjäyttää panssarivaunuja https://www.tivi.fi/uutiset/suomalainen-sotilasrobotti-osoitti-tehokkuutensa-saa-vihollissotilaat-kaaokseen-ja-rajayttaa-panssarivaunuja/12d24ff3-c268-4828-8afe-331c6fc8494c
Testitilanteessa tekoälyllä varustetut Layka-robotit pysäyttivät vastustajan komppanian etenemisen. Ihmiseltä niiden ohjaaminen onnistuu totta kai tavallisella peliohjaimella.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/11/30/aurinkosahkoauton-valmistus-kaynnistyi-uudessakaupungissa/
https://etn.fi/index.php/13-news/14314-suomalainen-hiilinanokalvo-laemmittaeae-lidarin-linssin
Tomi Engdahl says:
Suomalaistutkijat loivat itsesäätyvän materiaalin
https://etn.fi/index.php/13-news/14318-suomalaistutkijat-loivat-itsesaeaetyvaen-materiaalin
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/11/30/nopeasti-saadettavaa-lampokalvoa-lattioihin-ja-seiniin/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14327-mullistava-laemmityselementti-perustuu-moneen-innovaatioon
https://etn.fi/index.php/13-news/14321-vtt-llae-kehitetty-tekniikka-mullistaa-sisaetilojen-laemmityksen
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14328-suomesta-ensimmaeinen-kvanttiturvallinen-salausavainten-vaihto
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14325-nokia-veteraani-kirjoitti-tietoliikenteen-oppikirjan
Tomi Engdahl says:
Suomalaistutkijat loivat itsesäätyvän materiaalin
https://etn.fi/index.php/13-news/14318-suomalaistutkijat-loivat-itsesaeaetyvaen-materiaalin
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/12/13/koodikummit-hakee-tuhatta-nuorta/
Tomi Engdahl says:
11 miljoonaa euroa taivaan tuuliin — tässä lopputulokset kansallisesta tekoälyohjelmasta AuroraAI
https://www.attejuvonen.fi/aurora-ai/
Jos kuulet nyt ensimmäistä kertaa Suomen kansallisesta tekoälyohjelmasta, et ole yksin. AuroraAI on jäänyt yllättävän vähälle huomiolle mediassa hankkeen suuruuteen nähden. Hanke alkaa olla nyt suurin piirtein taputeltu päätökseen ja Hesari avasi keskustelun, joten päätin kantaa korteni kekoon testailemalla AuroraAI:n lopputuotoksia tavallisen kansalaisen näkökulmasta ja raportoimalla tulokset tähän artikkeliin.
Mutta mikä on AuroraAI? Valtiovarainministeriön sivut valaisevat asiaa meille:
Aurora on tekoälyjen ja autonomisten sovellusten muodostama verkko, joka luo edellytyksiä ihmiskeskeiselle ja ennakointikykyiselle yhteiskunnalle.[1]
Jos mietit mitä se tarkoittaa käytännössä, hankkeen puuhamies selventää asiaa:
Dynaamisesti muotoutuvat arvoverkot ihmisen eri tilanteissa, se on niinku Aurora käytännössä.[2]
Osalla lukijoista saattaa edelleen olla jotain kysymyksiä. Ei hätää, tässä tyhjentävä selitys Valtiovarainministeriön ICT-johtajalta:
Automaatio suorastaan puhkeaa kukkaan, kun on saatavilla hyvänlaatuista dataa. Data on automaatiolle kuin vesi, jolla kastellaan automaation kukkasia. Ja pistää myös samalla miettimään, että olisikö tässä kielikuvassa ihmiskeskeisyys se kukkamulta.[3]
Esiselvitystä seuranneessa varsinaisessa hankkeessa 2020-2022 kukkamultaa viljeltiin 11,2 miljoonan euron budjetilla.[5] Alun perin budjetin piti olla jopa 100 miljoonaa euroa,[6] mutta veronmaksajien onneksi hanke ei toteutunut täydessä laajuudessa.
Lopputulokset
Mitä veronmaksajat voivat odottaa saavansa 11 miljoonalla eurolla? HS:n artikkelissa laitetaan silkkihansikkaat käteen ja varovaisesti lasketaan rima niin alas että se koskettaa lattiaa:
[Teknologiatutkija Santeri] Räisänen sanoo, että mahalasku on tyypillinen tulos tekoälyhankkeissa. Usein pelätään, että niiden tuloksena syntyy valvontakoneisto.
”Todennäköisempää on, ettei synny mitään.”
Jotain on sentään syntynyt. Ainakin Aurora AI -verkon suosittelumoottori ja profiilinhallinta, joiden lähdekoodi julkaistiin viime viikolla. Lisäksi syntyi koodia käyttöliittymiin sekä käsikirja neuvontabotin tuottajalle.
Riittääkö tyydyttäväksi lopputulokseksi tosiaan, että ”jotain koodia on ainakin julkaistu”?
Nyt on aika upottaa kädet kukkamultaan ja testailla, ovatko lopputuotokset hyödyllisiä tavallisen kansalaisen näkökulmasta. Sanottakoon, että tarkoitan lopputuotoksella jotakin konkreettista sovellusta tai vastaavaa tuotosta, jota kansalainen voi käyttää. En tarkoita lopputuotoksella mitään osallistujien henkilökohtaisia ”opittiin niin paljon” -kokemuksia
Nähdäkseni hankkeen lopputuotokset voi jakaa kahteen kategoriaan:
Palvelusuosittelijat, jotka suosittelevat palveluita kaikenlaisiin tilanteisiin
Keskustelevat chatbotit, jotka tarjoavat neuvoja rajattua aihepiiriä koskien
“AuroraAI ei osaa suositella itsemurhaa hautovalle käyttäjälle mielenterveyspalveluita. Sen sijaan AuroraAI suosittelee hautatoiveen tekemistä ja testamentin kirjoittamista ennen itsemurhaa.”
Mitä tästä kaikesta opittiin?
En halua syyttää yksittäisiä ihmisiä tästä fiaskosta. Lopputulos olisi todennäköisesti ollut yhtä kehno, vaikka kaikki virastojen puuhamiehet ja konsulttitalojen toimittajat olisi vaihdettu toisiin. Hankkeen epäonnistuminen oli nähtävissä kaukaa, eikä siihen olisi missään tapauksessa pitänyt ryhtyä. Tekoälypöhinä ei kuulu julkiselle sektorille. Yksityisellä sektorilla saa pöhistä ihan niin paljon kuin haluaa. En väitä että tällainen hanke olisi onnistunut sen paremmin yksityisen sektorin vetämänä — olihan tätäkin projektia toimittamassa yksityisen sektorin konsultit — on vaan eri asia tuhlata omia rahoja kuin verorahoja.
Yksityisestä sektorista puheenollen, kokeillaanpa lopuksi millaista Chatbot-palvelua Suomen kansalaisille on tällä hetkellä tarjolla täysin ilmaiseksi yksityisen OpenAI:n ChatGPT-palvelusta
Tomi Engdahl says:
https://www.facebook.com/groups/bisnessosialistit/permalink/1194172004504931/
Voi kuinka olisin halunnut olla aikoinaan väärässä, kun tutkin tätä tekoälystrategiaa ja AuroraAI:ta… “AuroraAI ei osaa suositella itsemurhaa hautovalle käyttäjälle mielenterveyspalveluita. Sen sijaan AuroraAI suosittelee hautatoiveen tekemistä ja testamentin kirjoittamista ennen itsemurhaa.” https://www.attejuvonen.fi/aurora-ai/?fbclid=IwAR2fsbRpR7QMr6jtqpynt4vhXPUZfExHhxv0GkSa7hIKcTwu5PmNNbcUgRk
Tomi Engdahl says:
Mitä jos maksaisi parempaa palkkaa ja parantaisi työyhteisöä?
Alalla valtava työvoimapula – pienin peruspalkka runsaat 1 600 euroa kuukaudessa
https://www.hs.fi/talous/art-2000009263707.html
Teknologiateollisuus kärsii osaajapulasta. Teknologiateollisuus ry:n mukaan taustalla on työväestön eläköityminen. ”Työmarkkinoilta poistuu kymmenentuhatta työntekijää joka vuosi”, sanoo varatoimitusjohtaja Minna Helle.
TEKNOLOGIATEOLLISUUTTA vaivaa mittava työvoimapula ja toimiala tarvitsee kymmeniä tuhansia uusia työntekijöitä tällä vuosikymmenellä, arvioi alaa edustava Teknologiateollisuus.
Tarvetta on niin sähköasentajille ja muille ammatillisen tutkinnon suorittaneille kuin korkeasti koulutetuille.
”Osaajapulaa on kautta linjan ja ympäri Suomen. Ongelma vaivaa koko toimialaa”, sanoo Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Minna Helle.
Teknologiateollisuuden mukaan toimiala tarvitsee seuraavan kymmenen vuoden aikana 130 000 työntekijää lisää. Määrästä puolet johtuu yritysten kasvusta ja puolet eläköitymisestä.
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN arvion mukaan sähkötekniikka on yksi niistä osa-alueista, joissa toimialalla on erityisen suuri tarve.
”Sähkötekniikka on yksi osaamisalue, jossa osaajien tarpeet ovat erittäin suuret, mutta tarpeita on muitakin”, Helle sanoo.
Norelcon toimitusjohtaja Hämäläinen arvioi HS:n haastattelussa, että ilman rekrytointiongelmia yhtiön liikevaihto olisi kasvanut seitsemän viime vuoden aikana vähintään viidenneksen ja yhtiöön olisi palkattu 40–50 työntekijää lisää.
Toisen lukijan lähettämän viestin mukaan sähkötekniikan tuotantolaitoksissa noudatetaan Teknologiateollisuuden työehtosopimusta, jossa on ”tunnetusti kohtuuttoman huonot lähtöpalkat”.
Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksen mukaan pienimmässä palkkaluokassa olevien palkka on reilusti alle 10 euroa tunnissa ja reilut 1 650 euroa kuukaudessa. Pienintä palkkaa maksetaan sopimuksen mukaan töistä, jotka edellyttävät lyhyehköä käytännön kokemusta, normaalia vastuuta ja joita tehdään tavanmukaisissa työtiloissa.
Korkeimmassa palkkaluokassa palkka on 14 euroa tunnissa ja reilut 2 440 euroa kuukaudessa.
TEOLLISUUDEN lisäksi sähköasentajia työllistyy rakennustyömaille, ja työntekijälle toimialan vaihto on melko helppoa.
Teknologiateollisuuden Helle sanoo, että työvoimaongelma ei ratkea sillä, että yritykset rekrytoivat toisiltaan työntekijöitä. Helteen mukaan Suomeen tarvitaan lisää työntekijöitä.
”Emme voi ajatella, että teknologiateollisuus voisi rekrytoida kaikki osaajat. Osaajia tarvitsevat muutkin alat.”
Helle sanoo, että yritykset saavat tietysti kilpailla osaavasta työvoimasta. Hänen mukaansa työnantajan kannattaa pitää huolta maineestaan, jotta ”kireillä osaajamarkkinoilla pärjää”.
”Yritysten täytyy huolehtia siitä, että heillä on hyvä kulttuuri ja kilpailukykyiset edut ja että he ovat houkuttelevan työnantajan maineessa.”
Tomi Engdahl says:
Lappeenrantaan tulee mikroreaktori kaukolämmön tuotantotestiin
https://etn.fi/index.php/13-news/14385-lappeenrantaan-tulee-mikroreaktori-kaukolaemmoen-tuotantotestiin
Suurten, jopa yli 1000 megawatin ydinvoimaloiden rakentamiseen voi olla hankala saada poliittista tukea, mutta ns. pienreaktoreilla voidaan jo tällä vuosikymmenellä tuottaa puhdasta, päästötöntä energiaa kaukolämpöverkkoon. LUT eli Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto vie ideaa jo käytännön tasolle.
LUT on solminut seattlelaisen ydinteknologia -ja palveluintegraattori Ultra Safe Nuclear Corporationin kanssa aiesopimuksen, jonka tarkoituksena on tutkia Ultra Safe Nuclearin modulaarisen mikroreaktorin (MMR, Micro-Modular Reactor) käyttöönottoa tutkimus- ja testireaktorina. Reaktori on tarkoitus ottaa käyttöön Lappeenrannan yliopiston kampuksella tai sen läheisyydessä. Reaktoria käytetään koulutus-, tutkimus- ja testilaitoksena, ja se liitetään Lappeenrannan Energian kaukolämpöverkkoon.
Lappeenrannan Energia on kunnan omistama energiayhtiö, joka tarjoaa hiilivapaata kaukolämpöä yliopistolle, kaupungille ja lähialueelle. Käyttöönoton jälkeen mikroreaktori tuottaa alueella lämpöä ja sähköä.
Tomi Engdahl says:
Otetaan oppia Virosta
7.12.2022
https://insinoori-lehti.fi/tasta-on-kysymys/otetaan-oppia-virosta/
Viime aikojen uutisoinnin kautta monille suomalaisille on varmaan käynyt selväksi, että Suomi ei enää ole koulutuksen mallimaa. Suomen PISA-tulokset ovat laskeneet. Myös muut tutkimustulokset kertovat osaamisen tason laskusta.
Samaan aikaan Viro on nostanut oppimistuloksiaan merkittävästi ja mennyt monella mittarilla Suomen ohi.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14389-esa-n-roentgenteleskooppiin-suomalainen-hiilinanoputkisuodatin
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14393-viranomaisverkko-laajenee-drooneihin-ja-satelliitteihin
Viranomaisverkko Virve siirtyy kohti uusia teknologioita. Erillisverkkojen asiakas- ja teknologiapäivillä lokakuun lopulla soitettiin ensimmäinen julkinen ryhmäpuhelu Virve 2 -verkon yli, mutta tulevaisuudessa viranomaispuhelut ja -data voi liikkua miehittämättömien lennokkien eli droonien välityksellä ja jopa satelliittien kautta.
Tomi Engdahl says:
Ei-toivotut kuvat sukuelimistä kielletään lailla
Vuodenvaihteen jälkeen seksuaalisen ahdistelun määritelmä laajenee rikoslaissa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9bfc5a1b-5428-4e09-b59d-158054fb1e94