Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
3,881 Comments
Tomi Engdahl says:
Suomi on erilainen nettimaa
https://etn.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=15329&via=n&datum=2023-09-18_15:10:16&mottagare=31202
Vuonna 2022 Suomessa käytettiin eniten mobiilitiedonsiirtoa asukasta kohden verrattuna muihin Pohjois- ja Baltian maihin, selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja muiden maiden viranomaisten julkaisemista teletilastoista. Laajakaistaliittymiä Suomessa on asukasta kohden niin ikään eniten, mutta kiinteiden yhteyksien saatavuudessa Suomi tippuu kärkikahinoista.
Karkeasti tilastojen perusteella voi sanoa, että Suomen internet-liikenne perustuu paljon muita maita enemmän mobiiliverkkoihin. Asukasta kohden Suomen mobiiliverkoissa siirtyi dataa 63 gigatavua kuukaudessa. Toiseksi eniten dataa siirtyi Latviassa, jossa asukasta kohden mobiilidataa kulki 49 gigatavua kuussa. Vähiten mobiilidataa liikkui Norjassa, jossa luku asukasta kohden kuukaudessa oli 10 gigatavua.
Suomalaissa kotitalouksissa käytetään ainoastaan mobiilinettiä niin mobiili- kuin muissakin kodin laitteissa esimerkiksi 4G- tai 5G-modeemin avulla. Monissa muissa maissa käytössä on useammin kodin kiinteä yhteys, jota hyödynnetään tiedonsiirtoa enemmän kuluttaviin palveluihin kuten suoratoistovideoiden katseluun tarkalla kuvalaadulla suurelta ruudulta.
Suurin osa (59 %) Suomen mobiiliverkkojen tiedonsiirrosta tapahtui niin sanotuista mobiililaajakaistaliittymistä eli liittymistä, joissa ei käytetä lainkaan puhepalveluita. Näitä liittymiä on käytössä esimerkiksi modeemeissa ja tableteissa.
Tomi Engdahl says:
EU voi romuttaa Suomen pullopantit, Panimoteollisuus pelkää https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009863875.html
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/09/21/nain-kulkee-sahkokelkka-lumessa-lapin-uudet-ekosafarit-kiinnostavat/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/09/21/italialaiseen-moottoripyoraan-diginaytto-suomalaistyokaluin/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/09/22/kempowerille-tutkimusyksikko-vaasaan-lisaa-vakea/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/09/20/ponssen-ja-epecin-tutkimusohjelma-kaynnistyi/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/09/20/suomi-panostaa-tutkimukseen-ja-kvanttitekniikkaan-tata-hallitus-ehdottaa/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/09/19/nokian-vetama-5g-veturihanke-kasvatti-tutkimus-ja-kehitysinvestointeja/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/09/19/google-esittelee-haminassa-ja-kotkassa-datakeskustekniikoitaan/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/09/19/yllattava-tutkimustulos-ligniinista-fotonikalvoja/
Tomi Engdahl says:
Suomelle hopeaa EuroSkill-kisassa – toisen asteen elektroniikkaopetus retuperällä
https://etn.fi/index.php/13-news/15331-suomelle-hopeaa-euroskill-kisassa-toisen-asteen-elektroniikkaopetus-retuperaellae
Tomi Engdahl says:
Työterveyshuollossa tienaan päivässä julkisen puolen viikon palkan
Sote-menot kasvavat, eikä se ole ihme
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009870263.html?fbclid=IwAR3fhdLAsPWcJZB6pL9WFGtvPKcLNRbWVCQFxglC7RJvA9oRG7g4e1yaaH8
Oman kokemukseni mukaan potilaat jäävät julkisella puolella hoitamatta työntekijäpulan vuoksi, ja samaan aikaan työterveydessä annetaan hoitoa pienimpäänkin vaivaan saman tien.
Pula lääkäreistä on julkisella puolella valtava. Tilannetta käytetään hyväksi
etätyötä tekevät ostolääkärit saavat runsaasti parempaa palkkaa kuin oma ylilääkärimme. Absurdia. Psykologit taas käyttävät hyväkseen muun muassa koulupsykologipulaa ja saavat ostopalvelun kautta moninkertaisia korvauksia julkisen puolen palkkoihin verrattuna. Ulkomaille rekisteröidyt monikansalliset firmat rikastuvat yhä enemmän suomalaisten veronmaksajien kustannuksella.
Tomi Engdahl says:
315 000 euroa julkista rahaa kolmeen lääkäriin – Samalla lähipalveluista leikataan
Vuokralääkäri voi maksaa jopa viisi kertaa enemmän kuin virkalääkäri, käy ilmi Iltalehden selvityksestä. Vuokratyökustannukset ovat suuri ongelma hyvinvointialueille, joiden taloustilanne on synkkä.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/abb7e053-d557-44ea-b9a2-fc18bebee2b5?fbclid=IwAR1Z86dOD1-pysmYGISfgfbg9C2DxffdCHq_F8Sh0CRJR047-5zMZETqMsE
Tomi Engdahl says:
Espoossa muhii suuri suunnitelma – Otaniemeen suunnitteilla yli puolen miljardin kompleksi https://www.is.fi/digitoday/art-2000009867784.html
VTT suunnittelee Otaniemeen siruvalmistukseen keskittynyttä ”Espoon Piilaaksoa”.
TEKNOLOGIAN tutkimuskeskus VTT:llä on suuria suunnitelmia. Tutkimus- ja teknologiayhtiö suunnittelee rakentavansa Espoon Otaniemeen mikrosirujen valmistuslinjan, joka voidaan myöhemmin tulevaisuudessa laajentaa massatuotantolaitokseksi yrityskohtaisilla tuotantolinjoilla. Kokonaisuudessaan kyse on satojen miljoonien eurojen hankkeesta.
Taustalla vaikuttaa EU:n pyrkimys siruomavaraisuuteen, joka on kirjattu heinäkuussa hyväksyttyyn sirusäännökseen (chips act).
Korona-aikana maailmaan iskenyt sirupula teki näkyväksi eurooppalaisen teollisuuden haavoittuvuuden ja riippuvuuden aasialaisvalmistuksesta.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/09/25/suomi-vie-osaamista-fair-kiihdytinlaboratorioon/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/09/25/espoo-hamuaa-tiukemmin-mikrosiruihin/
Mikrosirujen teknologinen osaaminen on tärkeää paitsi suurvaltapolitiikassa ja maailmantaloudessa. Niitä tarvitaan kaikkialla ja riippuvuudet niiden saannista ovat entistä vaarallisempaa, sillä jos jokin osa tuotantoketjusta sakkaa, tuotteiden valmistus voi jäädä jumiin. Siihen halutaan muutos ja Espooseen on rakentumassa myös entistä suurempi alan osaamiskeskittymä. Myös Tampere panostaa erityisesti piirien suunnittelutekniikoihin.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/15318-laitetaanko-mukaan-suomalainen-kvanttitietokone
Kvanttilaskenta on se tekniikka, jolla ratkaistaan tulevaisuuden nykytietokoneille mahdottomia ongelmia. Mutta voisiko kvanttikoneen ostaa itselleen? Voi, espoolainen IQM on esitellyt pienikokoisen IQM Spark -koneen, jonka saa omakseen alle miljoonalla eurolla.
IQM on jo julkistanut valmsitaneensa Espoossa sekä 5, 20 että 54 kubitin kvanttiprosessoreita. Suuremmat järjestelmät on toimitettu VTT:lle sekä Leibnizin superlaskentakeskukseen Saksaan. Sparkissa on 5 kubitin kvanttiprosessori.
Tomi Engdahl says:
Ruiskuvaletulle elektroniikalle standardi suomalaiskomennossa
https://etn.fi/index.php/13-news/15325-ruiskuvaletulle-elektroniikalle-standardi-suomalaiskomennossa
IEC on saanut valmiiksi ensimmäisen standardin, joka liittyy painetun tai ruiskuvaletun elektroniikan toteutuksiin. Standardi määrittelee resistanssimittauksen lämpömuovattavassa johdossa. Standardin kehitysprojektia on johtanut suomalainen ruiskuvaletun elektroniikan pioneeri TactoTek.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/09/14/sahkoverkon-virtuaalilaboratorio-parantaa-kyberturvallisuutta/
Tomi Engdahl says:
Akateeminen huijaritarina
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009837734.html
Vilpin määrä on lisääntynyt korkeakouluissa. Yhteiskuntatieteiden tohtorin mukaan opiskelijat eivät osaa enää kunnolla lukea ja kirjoittaa. Parikymppinen Arttu paljastaa nyt härskit taktiikat, joilla hän keplotteli itsensä maisteriksi.
Se alkoi jo lukiossa. Matemaattisesti lahjakas Arttu osasi laskea, mutta vihasi kirjoittamista.
Siksi raha vaihtoi omistajaa, kun lukiokursseilla piti kirjoittaa esseitä.
– Ihan suoraan ostin niitä tilaustyönä kavereilta. Ei ollut ketään tiettyä henkilöä, aina kyselin vähän ympäriinsä.
Opettajat eivät osanneet epäillä mitään. Valituksia tuli vain siitä, ettei Arttu viihtynyt kotiläksyjen parissa tai jaksanut käydä tunneilla.
Ylioppilaskirjoitukset menivät lähes lukematta läpi. Artun mukaan hän valmistautui vain matematiikan kokeeseen. Laudatur avasi ovet suoraan yliopistoon.
Nyt Arttu on jälleen valmistumisen kynnyksellä. Viimeiseksi ponnistukseksi yliopistossa jäi kurssi, jonka suorittaminen vaati seitsemän esseen kirjoittamista.
– Lopulta sain esseet kasaan kun keksin, että voin hyödyntää kirjoitustehtävissä Chatgpt:tä. Korjailin vastauksia vähän uskottavampaan muotoon, mutta tekoäly teki siinä ison työn. Sillä mä selvisin.
Tekoälyn lisäksi Arttu on hyödyntänyt vilppiä aiemminkin korkeakouluopinnoissaan. Kun mies tänä syksynä saa maisterin paperit kouraansa, ei huono omatunto paina.
– Olen käyttänyt kyseenalaista apuvälinettä, mutta kuitenkin itse tehnyt, hän sanoo.
– Aika ärsyttäviä ja vaivalloisia. Eihän ne silleen vaikeita ole, lähinnä työläitä, Arttu kuvailee.
Yliopisto-opintojen alettua tuore opiskelija oivalsi nopeasti, ettei esseiden teettäminen kanssaopiskelijoilla olisi enää yhtä helppoa.
Yliopistossa asiat pyörivät pääosin sen oman alan juttujen ympärillä. Tieteellisen kirjoittamisen kurssilla mun esseen olisi pitänyt kirjoittaa joku toinen saman pääaineen opiskelija.
Miehen mukaan luonnontieteiden opiskelussa vilpillisiä keinoja oli vaikeampi hyödyntää muihin aloihin verrattuna. Tenteissä lunttilapuista ei oikeastaan ollut hyötyä, koska asiat oli sisäistettävä.
– Syventävät kurssit ovat niin haastavia, että huijaaminen menee aika mahdottomaksi. Vaikka puhelin olisi tentissä mukana, niin ei sieltä netistä välttämättä löydy mitään tenttikysymyksiin viittaavaa, josta voisi olla apua.
Artun mukaan joidenkin kurssien entisiä sivustoja oli kuitenkin helppo löytää netistä. Parin vuoden takaisilta sivustoilta saattoi löytyä samoja tehtäviä ja malliratkaisuja.
– Niitä hyödynsin paljon, mutta eipä ne missään tenteissä auta. Siinä auttoi, kun asioita piti opetella.
– Materiaali oli käytössä tenteissä, koska ei sitä voinut mitenkään estää.
Etäopiskelu ja digitaaliset suoritustavat antoivat tilaa vilpille. Tenteissä oli usein mahdollista tukeutua Googleen. Osa opiskelijoista keksi kokoontua ja teki tenttejä yhdessä. Liian samanlaiset vastaukset saivat usein tosin opettajien epäilykset heräämään.
Yhteiskuntatieteiden tohtori Erja Mooren mukaan plagiointi on yleistynyt opintojen sähköistymisen myötä korkeakoulujen opinnäytetöissä.
Digitalisaation myötä korkeakouluopiskelijoiden luku- ja kirjoitustaito ovat heikentyneet, Moore arvioi. Tämä vaikuttaa myös siihen, miksi plagiointia todetaan enemmän.
– Tätä ei ole juurikaan tutkittu, vaikka se on olennaista opintomenestyksen kannalta. Kun opiskelijat eivät osaa enää kunnolla lukea tai kirjoittaa, on opinnäytetöiden tekeminen haastavaa, Moore kommentoi aiemmin IS:lle.
Ongelma ei koske vain Suomea. Tutkimustuloksia vilpin ja plagioinnin lisääntymisestä korkeakouluissa koronapandemian aikana ja jälkeen on julkaistu useassa maassa.
Sandström arvioi, että koronapandemian aikana tapahtunut etäopiskelu saattoi laukaista opiskelijoissa selviytymistaistelun.
– Ei väliä, kunhan vain selviydyn tästä keinolla millä hyvänsä. En tiedä, oliko jotain tällaista katastrofiajattelua, Sandström pohtii.
Hänen mukaan opiskelijoiden kyseenalaisista suoritusmetodeista opettajille ovat raportoineet myös muut kanssaopiskelijat. Myös vararehtorit ovat jakaneet tietoa ilmiöstä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) julkaisi päivitetyn kansallisen ohjeistuksen hyvästä tieteellisestä käytännöstä vuonna 2023.
Kaikissa yliopisto-opinnoissa on noudatettava hyvää tieteellistä käytäntöä. Hyvän tieteellisen käytännön perusperiaatteet koostuvat luotettavuudesta, rehellisyydestä, arvostuksesta ja vastuunkannosta.
Hyvän tieteellisen käytännön vastainen toiminta vahingoittaa tieteellisen toiminnan laatua, uskottavuutta, tekijyyttä tai yhteistyötä. Toiminta voi olla myös lainvastaista.
Suomessa hyvän tieteellisen käytännön vastainen toiminta jaetaan kahteen muotoon, jotka ovat vilppi tieteellisessä toiminnassa ja piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä.
Kun toiminnan tai laiminlyönnin vakavuutta arvioidaan, tarkastellaan muun muassa toiminnan laajuutta, toistuvuutta, tieteellistä merkitystä ja haitallisuutta.
Vilppi tieteellisessä toiminnassa luokitellaan Suomessa kansainvälisen käytännön mukaisesti kolmeen alaluokkaan, jotka ovat sepittäminen, vääristely ja plagiointi.
Muusta hyvän tieteellisen käytännön vastaisesta toiminnasta kuin vilpistä käytetään Suomessa nimitystä piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä.
Loppuvuodesta 2022 lanseerattu Chatgpt on keskustelubotti ja virtuaaliavustaja, joka tuottaa sujuvaa tekstiä. Opiskelijoiden keskuudessa sitä on alettu hyödyntää opiskeluissa myös tavoilla, jotka ovat kiellettyjä.
Arttu havahtui opettajan muistutukseen, jossa todettiin, että tekoälyn käyttö tehtävässä on kiellettyä.
– Ajattelin, että kokeillaan kuitenkin, ja läpi se meni.
Chatgpt:n uhkien ja mahdollisuuksien kanssa painitaan myös LUT:issa. Tekoälyn tunnistamiseen on käytössä ohjelmia, mutta samalla myös tekoälysovellus itse kehittyy nopeaa vauhtia.
– Se on kilpajuoksua. Chatgpt kehittyy, ja myös sen jäljitykset kehittyvät. Ohjelmaa ei voida kategorisesti kieltää, koska joissain tilanteissa se on hyväkin työkalu, Sandström toteaa.
– Pyrimme linjaamaan käytänteitämme tekoälyyn liittyen, ja lähtökohtana on ottaa tekoälypohjaisia työkaluja käyttöön oppimisen ja ammattitaidon kehittämisen tueksi, hän jatkaa.
Sandströmin mukaan paras tapa kitkeä vilppiä pois on opettaa korkeakouluopiskelijoille arvoista. Oikoteitä onneen ei ole olemassa.
– Jos olet diplomi-insinööri, niin kannattaa ne lujuuslaskelmat laskea oikein, niin ei silta romahda.
Arttu suoritti yliopistotutkintonsa aikana myös aineenopettajan perusopinnot. Korona-aikana suoritetuissa opinnoissa hän hyödynsi vaihtokauppaa: Arttu teetti perusopintojen kurssiesseitä toisen alan opiskelijoilla ja hoiti vastapalvelukseksi muiden opiskelijoiden tilastotieteen suorituksia.
Tentit tehtiin etänä yliopisto-opiskelijoiden sähköisellä alustalla. Sisään oli kirjauduttava henkilökohtaisilla opiskelijatunnuksilla. Kukaan ei kuitenkaan valvonut sitä, kuka tentin lopulta suoritti.
Kasvatustieteen perusopinnot eivät olleet Artulle mieleen.
– Ne olivat niin vitsejä koko kurssit. Tunneilla oli ryhmätehtäviä, joissa piti keskustella muiden opiskelijoiden kanssa. Keskustelut olivat ihan hirveetä paskaa.
– Ajattelin, että ei ole häävi taso täälläkään. Ei tullut huono omatunto, koska kurssit olivat niin turhia.
Sepittäminen: Keksittyjen havaintojen tai faktojen esittäminen, olemattomiin lähteisiin tai kirjallisuuteen viittaaminen.
Vääristely: Havaintojen muokkaaminen tai esittäminen niin, että alkuperäinen tulos vääristyy tai olemassa oleviin lähteisiin ja kirjallisuuteen viittaaminen tavalla, joka ei vastaa niiden sisältöä.
Lunttaaminen: Kiellettyjen keinojen tai apuvälineiden hyödyntäminen esimerkiksi tentissä.
Läsnäolovilppi: Väärän kuvan antaminen omasta tai toisen läsnäolosta opintojaksolla.
Sääntöjen vastainen yhteistyö: Itsenäiseksi tarkoitettu työ on tehty muiden kanssa tai hyödyntäen ”haamukirjoittajaa”.
Luvaton lainaaminen eli plagiointi: Jonkun toisen tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan esittäminen omanaan.
Nyt Arttu on valmistumisen kynnyksellä ja työelämässä. Miehen mukaan korkeakouluopinnoissa huijaaminen ei ole vaikuttanut käytännön osaamiseen.
– Ei se ole aiheuttanut epävarmuutta. Mielestäni ne opinnot, joissa käytin vilppiä, olivat sellaisia aika ympäripyöreitä.
– Aika harvaa kiinnostaa toisen ihmisen tekemiset.
Jos opettajien epäilyt olisivat heränneet, edessä olisi saattanut olla vakava keskustelu.
Korkeakouluilla on erilaisia tapoja prosessoida vilppi- ja plagiointiepäilyksiä.
Kiinnijääminen ei Artun mukaan pelottanut. Jos hän voisi jotain menneistä opinnoistaan muuttaa, Arttu olisi toivonut voivansa stressata vieläkin vähemmän.
– Vaatimustaso ei ole mikään kauhean korkea. Oma ongelmani kirjoittamisessa oli se, etten pidä siitä, että teen huonoa jälkeä. Kirjoitan jotain ja poistan sen, koska se on niin hirveetä paskaa. Pitäisi uskaltaa tehdä huonoa jälkeä, kyllä se kelpaa. Jos siihen pystyy, ei tarvitse käyttää vilpillisiä keinoja, ja jos haluaa käyttää, niin sitten kysyy vaan apua ihmisiltä.
– Kyllä asiat luonnistuu ihan ilman stressaamatta, monilla on kauheasti paineita lukiosta lähtien. Itse en ole kauheasti ottanut paineita mistään, ja nyt olen valmis ja töissä, hän summaa.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/09/27/mikroelektroniikan-ja-fotoniikan-tutkinnolla-lahes-varma-tyopaikka/
Kansainvälinen mikroelektroniikan ja fotoniikan yhteistutkinto-ohjelma tarjoaa opiskelijoille lähes varman työpaikan kertoo Jyväskylän yliopisto tiedotteessaan. Heidän fysiikan laitokselta Erasmus Mundus RADMEP (Radiation and its Effects on MicroElectronisc and Photonics Technologies) -ohjelmasta valmistuneista useimmat ovat saaneet työpaikan heti valmistumisen jälkeen. Kansainvälisistä opiskelijoistakin Euroopan lisäksi moni on kiinnostunut palaamaan takaisin Suomeen.
Mikroelektroniikan ja fotoniikan RADMEP-ohjelma on Euroopan unionin rahoittama Erasmus Mundus yhteistutkinto-ohjelma, joka toteutetaan neljän eri yliopiston yhteistyönä.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/15373-tamperelainen-radientum-nordicin-eliittikumppaniksi
Tomi Engdahl says:
Parikymppinen opiskelija loi salaa suositun nettisivun, joka saa osan opettajista näkemään punaista – ”Itseäni ainakin huvittaa” https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009834162.html
Tänäkin syksynä tuhannet korkeakouluopiskelijat suorittavat kymmenien tuntien opintokokonaisuuksia vai parissa tunnissa. Kuinka se on käytännössä mahdollista? IS otti asiasta selvää.
Tomi Engdahl says:
Kuka myy koodausta halvimmalla? Hinnoissa eroa jopa 95 % – katso listaus
Aleksi Kolehmainen3.10.202313:35|päivitetty3.10.202314:01JULKISEN HALLINNON ICTOHJELMISTOKEHITYS
Tampereen seudulla järjestetty suuri ict-konsultoinnin kilpailutus paljasti huiman hintahaitarin ohjelmistokehityksen osalta. Kerromme myös, mikä oli päivähintojen mediaani ja keskihajonta.
https://www.tivi.fi/uutiset/kuka-myy-koodausta-halvimmalla-hinnoissa-eroa-jopa-95-katso-listaus/8cecb2bf-df2c-402b-a6b5-a56fda23b95f
Tomi Engdahl says:
LV-haastattelu | Vieraskielisten osuus Espoossa on merkittävä 2040, mutta tutkija Pasi Saukkosen mielestä tilastot johtavat harhaan
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/6245912?utm_term=Autofeed&utm_medium=lava_juma_fb_feed&utm_source=facebook&utm_campaign=lava_juma&utm_content=vko402023_LVhaastattelu_Vieraskielisten_osuus_VIER60_FB&fbclid=IwAR0siwNG_uDrS7ypK8bMMvmeHx8Y_Z2TxhpAL1we3wyhSK42Nu9AFXIR1Mo_aem_AVtwErd5sudSMNpMBirACd8cGKqEuNOnQujWF3PidNmNDctZu2ClimJtSB9M4T5yTN5XaFjyga2BkR3RUlnHnQmm#Echobox=1696065506
Toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajista kannattaisi puhua yksinkertaisesti suomalaisina, Saukkonen sanoo.
Milloin maahanmuuttaja lakkaa olemasta maahanmuuttaja ja muuttuu suomalaiseksi?
Tätä filosofiseltakin kuulostavaa kysymystä joudutaan pohtimaan, kun tarkastellaan pääkaupunkiseudun kaupunkien väestöennusteita.
Väestöennusteiden mukaan maahanmuutto jatkuu pääkaupunkiseudulla voimakkaana myös tulevina vuosina.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/15404-starlink-yhteyksiae-testattiin-suomen-syrjaeseuduilla-tulokset-lupaavia
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/15399-viidennes-lumi-supertietokoneen-kapasiteetista-on-varattu-yrityksille
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/10/05/suomalaisdroonit-testilennolle-ilman-nakoyhteytta/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/10/04/5g-privaattiverkko-ja-reunaaly-tuovat-turvaa-kaivoskaytaville/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/10/05/starlink-toimii-pohjoisessakin-ei-venajan-rajalla/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/10/03/oulu-aloittaa-laaketieteen-tekniikkakoulutuksen/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/10/02/nokian-floppikannykan-tarina-esille/
Tomi Engdahl says:
Suomi maailman ykköseksi digihyödyntämisessä
https://www.uusiteknologia.fi/2023/10/04/suomi-maailman-ykkoseksi-digihyodyntamisessa/
Suomi nappaa kultasijan maiden välisessä vertailussa digitaalisuuden hyödyntämisessä, paljastavat tuoreet 2023 Digibarometrin tulokset. Suomi ottaa uusimmassa selvityksessä kärkisijan kolmen vuoden hopeasijan jälkeen ja pudottaa ykkössijalta viime vuodet hallinneen Tanskan hopealle.
Suomi on edelleen uuden digibarometrin mukaan maailman kärkeä julkisen sektorin osalta. Lisäksi yritysten vertailussa sijoituksemme koheni peräti neljä sijaa, ja Suomi sijoittui siinä toiseksi. Suomi menestyi parhaiten edellytyksissä (sija 1) ja käytössä (sija 3). Vaikutuksissa sijoituksemme kohenee parhaiten: 4 sijaa sijalle 3.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/10/04/kvanttiteknologian-kehittamiseen-avoin-tutkimusymparisto/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/15391-helen-haluaa-tehdae-jopa-puolet-kaukolaemmoestaeaen-ydinvoimalla
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/10/03/laivojen-kulkua-jaassa-ja-pimeassa-helpotettiin-satelliittipaikannuksella-ja-tekoalylla/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/15417-saehkoetekniikan-myynti-putosi-syyskuussa
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/10/06/suomeen-halutaan-naton-korkean-teknologian-keskuksia/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/10/07/kannykoihin-uusi-rikkaampi-tekstiviestitekniikka/
Tekstiviestimarkkinointi on uuden aikakauden edessä kun toiminnoiltaan rikkaampaa RCS-tekniikka ollaan ottamassa laajemmin käyttöön. Suomessa Elisa kertoo tuovansa RCS-tekstiviestit nykyisten tekstiviestien rinnalle ensimmäisen suomalaisoperaattorina.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/10/09/detection-technology-siirtaa-piensarjatuotantoa-suomeen/
Tomi Engdahl says:
Helsingin yliopiston full stack -hittikurssin isä palkittiin – ”Kaiken opetuksen pitäisi olla open sourcea”
Jori Virtanen12.10.202313:23|päivitetty12.10.202313:23AVOIN LÄHDEKOODIOHJELMOINTI
Lehtori Matti Luukkainen on vetänyt kurssin jo yli 30 000 opiskelijalle. Kurssi on opiskelijoiden voimin käännetty myös espanjaksi, portugaliksi, ranskaksi ja kiinaksi.
https://www.tivi.fi/uutiset/helsingin-yliopiston-full-stack-hittikurssin-isa-palkittiin-kaiken-opetuksen-pitaisi-olla-open-sourcea/378f93e8-12f8-483a-a1ca-3a21d3343366?fbclid=IwAR3bSYcMjb1pyi3PwSs6OdvrC0R7AQ3V_kjQ_XUL3P8szVLkACdPAwRLRI8
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/10/18/uusi-puolustus-ja-ilmailuteollisuuden-tapahtuma-messukeskukseen/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/10/18/espooseen-lisaa-radiosuojattuja-tutkimus-ja-puhdastiloja/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/10/16/akkuala-tarvitsee-tekijoita-verkosta-lisaa-koulutusta/
Sijainti
Etusivu > Artikkelit/raportit > Akkuala tarvitsee tekijöitä – verkosta lisää koulutusta
Akkuala tarvitsee tekijöitä – verkosta lisää koulutusta
Artikkelit/raportit
- 16.10.2023
Suomalainen akkuala kasvaa jo kiihtyvällä vauhdilla ja tarvitsee tulevaisuudessa pian lisää osaavia tekijöitä. Alalla on menossa useita erilaisia akkutuotantoon ja materiaaleihin liittyviä hankkeita, jonka lisäksi käytettyjen akkujen kierrätys tuo siihen vielä lisää toimintoja. Nyt Centria, LAB ja Vaasan ammattikorkeakoulu sekä EduVarmia ovat tuomassa myös alueen verkkokurssin, joka toteutetaan syksyn 2023 ja vuoden 2024 aikana.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/10/13/elisa-ja-nokia-testasivat-onnistuneesti-pilvipohjaista-5g-anyran-radioverkkoa/
Tomi Engdahl says:
Nokia yllätti: Vähennystarve 450 henkilötyövuotta Suomessa – ”Apeaksi vetää”
https://www.msn.com/fi-fi/talous/uutiset/nokia-yll%C3%A4tti-v%C3%A4hennystarve-450-henkil%C3%B6ty%C3%B6vuotta-suomessa-apeaksi-vet%C3%A4%C3%A4/ar-AA1iuzNY?ocid=entnewsntp&pc=U531&cvid=032e42a1f0c5498e88254a3f682c7b2b&ei=35
Nokia järkytti irtisanomisuutisella
https://etn.fi/index.php/13-news/15452-nokia-jaerkytti-irtisanomisuutisella
Tässäkö syy Nokian ongelmiin?
https://etn.fi/index.php/13-news/15453-taessaekoe-syy-nokian-ongelmiin
Nokian toimitusjohtaja Pekka Lundmark ilmoitti tänään massiivisista irtisanomisista, kun yhtiö hakee jopa miljardin euron säästöjä henkilöstökuluihin. Mutta mikä on se tietoliikenneverkkojen käänne, jota Nokialla ei ole Lundmarkin mukaan varaa odottaa?
Yksi suurimmista syyllisistä löytyy avoimista radioverkoista eli Open RANista. Tekniikka ei ole vielä vienyt Nokialta bisnestä ja onhan yhtiö itsekin aktiivisena sitä kehittämässä, mutta ORANin kehitys on ollut liian hidasta. Operaattorit monilla markkinoilla odottavat sen kypsymistä, minkä takia koko markkina on jäässä.
Tomi Engdahl says:
Suomalaiset osaavat laatia salasanoja
https://etn.fi/index.php/13-news/15454-suomalaiset-osaavat-laatia-salasanoja
Kyberturvallisuusyritys NordVPN:n raportoiman uuden tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat neljännellä sijalla koko maailmassa kyberturvallisuudessa. Esimerkiksi valtaosa suomalaisista tietää, miten luoda vahvoja salasanoja.
Suomi sai maiden välisessä vertailussa 61/100 pistettä. Huolestuttaviakin tietoja tutkimus paljasti: suomalaisten vastaajien digitaalista riskiä koskeva arvosana oli yksi heikoimmista, ja he tietävät muita huonommin, miten toimia tietovuodon tapahtuessa.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/10/19/nokia-saastaa-ja-suoraviivaistaa-toimintaansa-panoksia-tutkimukseen/
Tomi Engdahl says:
Suomi on kuidun kehitysmaa
https://etn.fi/index.php/13-news/15466-suomi-on-kuidun-kehitysmaa
Verkon nopeuksia mittaava Ookla on testannut kiinteitä laajakaistayhteyksiä Euroopassa. Kolmannen neljänneksen luvut osoittavat, että vaikka Suomi on edelläkävijä mobiiliverkon nopeuksissa ja mobiilidatan käytössä, kuituyhteyksissä olemme edelleen kehitysmaa.
Ooklan tutkimuksilla on laajempikin merkitys. Euroopan komissio haluaa, että kaikilla eurooppalaisilla kotitalouksilla, yrityksillä ja julkisilla laitoksilla on pääsy vähintään 100 megabitin nettinopeuksiin vuoden 2025 loppuun mennessä. Viime vuoden lopulla 86,6 prosenttia EU:n kotitalouksista oli 100 megabitin yhteyksien peittoalueen sisällä.
Kuituverkkojen yleisyydessä Suomi kuuluu Euroopan häntäpäähän. Kärjessä on Romania, jossa kuitu tavoittaa 97,7 prosenttia väestöstä. Portugalissa osuus on 92, 4 prosenttia, Espanjassa 92,1 ja Ruotsissakin 85,5 prosenttia. Norja ja Tanska ovat lähes Ruotsin tasossa.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/10/20/armeijalle-lisaa-droonien-lennattajia/