Finland is number one ICT country

Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?

At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.

Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.

3,678 Comments

  1. Tomi Engdahl says:

    Traditional sayings in Finland: Not much (left) to tell to the grandchildren.

    Reply
  2. Tomi Engdahl says:

    Kuka Suomessa myy koodausta halvimmalla? Hintaeroa jopa 95 %
    TIVI27.11.202313:14JULKISEN HALLINNON ICTOHJELMISTOKEHITYS
    Tampereen seudulla järjestetty suuri ict-konsultoinnin kilpailutus paljasti huiman hintahaitarin ohjelmistokehityksen osalta. Kerromme myös, mikä oli päivähintojen mediaani ja keskihajonta
    https://www.tivi.fi/uutiset/kuka-suomessa-myy-koodausta-halvimmalla-hintaeroa-jopa-95-/75254432-b868-491d-a7e9-a23bf64ee9ad

    Reply
  3. Tomi Engdahl says:

    Digiturvan konsultti laskuttaa jopa 1350 euroa per päivä – samasta palvelusta pyydetään yli tuplahintoja
    Aleksi Kolehmainen22.11.202314:32|päivitetty22.11.202318:05JULKISEN HALLINNON ICT
    Listasimme digiturvan osa-alueella konsultoinnin päivähintoja. Kerromme myös mikä oli niiden mediaani ja keskihajonta.
    https://www.tivi.fi/uutiset/digiturvan-konsultti-laskuttaa-jopa-1350-euroa-per-paiva-samasta-palvelusta-pyydetaan-yli-tuplahintoja/096260c8-0915-4ede-a20f-a03826575be0

    Reply
  4. Tomi Engdahl says:

    Slush: suomalaisyritys tekee älykellosta ohjauslaitteen
    https://etn.fi/index.php/13-news/15626-slush-suomalaisyritys-tekee-aelykellosta-ohjauslaitteen

    Suomalainen DoublePoint haluaa tehdä useimpien ranteessa olevasta älykellosta erilaisten virtuaaliympäristöjen ohjauslaitteen. Yhtiö lupaa aloittaa demoamisen piakkoin ja tammikuussa Las Vegasin CES-messuilla se esittelee omaa kehitysalustaansa, kertoivat toimitusjohtaja Ohto Pentikäinen ja tuotejohtaja Thomas Joseph Slush-tapahtumassa.

    Reply
  5. Tomi Engdahl says:

    Slush: OpenAI pitäisi haastaa, mutta pystyykö siihen kukaan?
    https://etn.fi/index.php/13-news/15622-slush-openai-pitaeisi-haastaa-mutta-pystyykoe-siihen-kukaan

    Mistral eroaa vaikkapa OpenAI:sta yhdellä merkittävällä tavalla. Yhtiö haluaa rakentaa avoimiin LLM-malleihin perustuvan tekoälyn. Avoimuudesta on monia hyötyjä. Kehittäjille se auttaa tuottamaan omia, paremmin räätälöityjä LLM-malleja. Ongelma on myös se, että amerikkalaiset mallit ovat kuin mustia laatikoita. Niiden opettamiseen käytettyjä datasarjoja ei tiedetä, eikä siten malleihin aina kiistatta uivia arvoja.

    - Eurooppalainen tekoäly voi olla eurooppalaisten arvojen mukainen. Tarvitaan eurooppalainen vaihtoehto, sillä jos on pääsy vain muutama AI-toimittajan rajapintoihin, ei ole vapautta eikä joustavuutta.

    Mench ei kuitenkaan sano Mistralin LLM-malleja avoimen lähdekoodin malleiksi. – Enemmän kyse on avoimesta painotuksesta, open weightistä. Meidän mallejamme voi painottaa ja tehdä sen avoimesti ja läpinäkyvästi.

    Reply
  6. Tomi Engdahl says:

    Kammottava romahdus Suomen Pisa-tuloksissa – Näin kommentoi ex-opetusministeri Li Andersson
    https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7510291f-6f54-4d40-863a-e8fc07797d65

    Edellisen kauden opetusministeri Li Andersson (vas) on huolissaan lapsiperheköyhyyden kasvun vaikutuksesta oppimiseen.

    Vuoden 2022 Pisa-tutkimuksen tulokset näyttävät karun todellisuuden etäkoulun varjopuolista.

    – Toivon mukaan tämä käynnistää keskustelun siitä, miten nuorten oppimista ja hyvinvointia voitaisiin tukea.

    Pisa-tutkimuksen kansalliset keskiarvot laskivat kaikkien OECD-maiden kesken tavallista rajummin. Raportissa syyksi esitetään koronapandemiaa.

    Suomen pisteet laskivat kuitenkin enemmän kun muilla mailla keskimäärin. Tämä näkyy Suomen sijoitusten laskussa.

    Edellisessä, vuonna 2018 järjestetyssä Pisa-tutkimuksessa Suomi sijoittui matematiikassa sijalle 16, lukutaidossa sijalle 7. ja luonnontieteissä sijalle 6. Uusimmassa Pisa-tutkimuksessa suomi sijoittuu matematiikassa sijalle 20, lukutaidoissa sijalle 14. ja luonnontieteissä sijalle 9.

    Koronakeväällä 2020 Suomessa suljettiin peruskoulut kuudeksi viikoksi. Yhteensä koronatoimet näkyivät kouluissa miltei kaksi vuotta.

    Andersson kertoo, että jo alusta asti oli tiedossa, että etäopetuksella ja rajoituksilla tulee olemaan kielteisiä vaikutuksia.

    Pisa-tuloksissa näkyy huippuosaajien määrän väheneminen ja heikkojen osaajien osuuden kasvu. Andersson kertoo opetusministeriön koettaneen pureutua kyseiseen ongelmaan viime kaudella, kun varhaiskasvatuksessa otettiin käyttöön oppimisen tuen malli ja perusopetuksen tasa-arvorahoitusta alettiin kasvattaa. Nykyinen hallitus on pitänyt rahoituksen samalla tasolla.

    Reply
  7. Tomi Engdahl says:

    Konkurssiennätys viime viikolla
    Suomen Asiakastieto oy kertoo, että viime viikon konkurssimäärä on viime vuosien ylivoimaisesti suurin.
    https://www.iltalehti.fi/talous/a/b8996969-0f1b-4e4c-a1fc-c6b5c760300e?fbclid=IwAR158v8vMA1iM7o_CQZCT5qVCLw9OX_b6K7IHnXuS0L4RPdm–4yIZjgOco

    Reply
  8. Tomi Engdahl says:

    Nuoret nimesivät yhden asian, joka häiritsee koulussa oppimista eniten https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010038684.html

    Pisa-tutkimuksen tulosten perusteella Suomen pisteet eri oppimisen osa-alueilla putosivat selvästi. Kysyimme nuorilta, mistä oppimistulosten romahtaminen johtuu.

    TUOREET Pisa-tutkimuksen tulokset ovat puhuttaneet tiistaina. Niistä käy ilmi, että 15-vuotiaiden suomalaisnuorten osaaminen on heikentynyt entisestään aiemmista Pisa-tutkimuksista.

    Erityisesti matematiikan ja lukutaidon tulokset ovat romahtaneet. Pudotusta kuvailtiin tiistain Pisa-tiedotustilaisuudessa ”historiallisen rajuksi”.

    Syitä tulosten sukeltamiseen on etsitty muun muassa digilaitteiden käytöstä oppitunneilla. Suomalaisoppilaista 41 prosenttia kertoi esimerkiksi tietokoneiden ja tablettien häiritsevän keskittymistä kaikilla tai useimmilla matematiikan tunneilla. Muissa kehittyneissä teollisuusmaissa eli OECD-maissa vastaava osuus oli 31 prosenttia.

    HELSINGIN Kampin kauppakeskuksessa aikaansa tiistai-iltapäivänä viettäneet nuoret nimesivät yksissä tuumin puhelimen käytön oppimista eniten häiritseväksi tekijäksi.

    Hyvinkään lukion ensimmäistä vuosikurssia käyvät, 16-vuotiaat Helmi Härkönen ja Sirja Laakso kertovat joidenkin oppilaiden selaavan luokassa mieluummin puhelimiaan kuin kuuntelevan opettajaa. Heidän mukaansa lukiossa myös tietokoneet häiritsevät oppimista.

    – Kukaan ei valvo opiskelua kunnolla, Laakso sanoo.

    Keskeinen ongelma on se, että houkutus käyttää digilaitteita tunneilla muuhun kuin opiskeluun äityy usein turhan suureksi. Härkösen mukaan ratkaisuksi ongelmaan sopisi se, että laitteiden sijaan opiskeluun käytettäisiin vanhaan malliin paperisia kirjoja.

    Matematiikan osaamisessa Suomi on rojahtanut vuonna 2006 saavutetulta maailman kakkossijalta sijalle 20. Vielä vuonna 2018 Suomen pistemäärien keskiarvo matematiikassa oli 507 pistettä, kun tuoreimmassa tutkimuksessa se oli 484.

    Matematiikkaluokalla opiskelleesta Härkösestä aine ei tunnu hankalalta, mutta Laakso kokee sen vaikeimmaksi kouluaineeksi.

    uskoo puhelimen käytön tunneilla haittaavan oppimista.

    – Jos kaveritkaan eivät opiskele, ei keskity itsekään, hän lisää.

    – Siitä voisi olla hyötyä, jos puhelimia oikeasti pidettäisiin repuissa tai niille tarkoitetuissa puhelinhotelleissa

    – Yli puolet meidän luokastamme on tunneilla puhelimella, Luu sanoo ja lisää säilyttävänsä itse puhelinta tuntien ajan kassissaan.

    Luun mukaan tilannetta helpottaisi se, jos opettajat osaisivat pitää kunnolla kuria. Lisäksi hänen mielestään halu keskittyä lähtee oppilaasta itsestään – jos halua ei ole, tulee puhelin kaivettua esiin.

    Reply
  9. Tomi Engdahl says:

    Miksi Viro päihitti Suomen Pisa-tuloksissa? Asiantuntijakin hämmästelee https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010037841.html

    Pitkäkestoiseen tulosten laskuun Suomessa ja muissa OECD-maissa on Karjalaisen mukaan syytä kiinnittää huomiota.

    – Kun osaaminen laskee niin merkittävästi kuin se tällä kierroksella laski, siihen on syytä suhtautua huolella. Se edellyttää toimenpiteitä koulutuksen vahvistamiseen laajalla rintamalla, Karjalainen sanoo.

    Reply
  10. Tomi Engdahl says:

    Suomalaisyhtye esiintyy torstaina yli 100 miljoonalle katsojalle suorassa lähetyksessä – tästä on kyse
    Siinä on otollista kuulijakuntaa uudelle levylle!
    https://www.rumba.fi/uutiset/suomalaisyhtye-esiintyy-torstaina-yli-100-miljoonalle-katsojalle-suorassa-lahetyksessa-tasta-on-kyse/

    Reply
  11. Tomi Engdahl says:

    Maailman ensimmäinen vihreän vedyn tuotantolaitos avomerellä läpäisi testit – Suomeen on suunnitteilla tuotantoa Perämerelle
    Vihreällä vedyllä voidaan vähentää teollisuuden päästöjä, ja sitä voidaan käyttää energialähteenä. Myös Suomi odottaa maahan vetytalouden miljardi-investointeja.
    https://yle.fi/a/74-20062706

    Reply
  12. Tomi Engdahl says:

    Pääkirjoitus: Koulujen Pisa-tulokset maalaavat karmean näkymän Suomesta – tätä ei varmaan kukaan halua https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000010039493.html

    Suomi tarvitsee menestyäkseen toimivan koulujärjestelmän.

    Tuoreita Pisa-tuloksia pelättiin jo etukäteen.

    Eikä syyttä.

    Viestit kouluista ennakoivat mittareissa laskua – ja niin totisesti kävi.

    Kansainvälisellä Pisa-tutkimuksella selvitetään 15-vuotiaiden osaamista lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Pisa 2022 -tutkimuksen pääalueena oli matematiikka. Suomessa matematiikassa heikkojen osaajien määrä on kasvanut ja huippuosaajien määrä on romahtanut.

    Lisäksi lukutaito jatkaa laskuaan.

    Yhä useammalla peruskoulusta valmistuvalla on vaikeuksia ymmärtää lukemaansa tekstiä tai selvitä matematiikan perustehtävistä.

    KUN perusta ei ole kunnossa, siirtyminen seuraavalle asteelle, lukioon ja ammatilliseen opetukseen vaikeutuu – korkeakouluista puhumattakaan. Laiha lohtu tutkimuksessa on se, että sama trendi vaivaa monia muitakin länsimaita, paitsi Viroa. Viro pesee Suomen Pisa-tutkimuksessa kaikilla kolmella osasektorilla selvästi.

    Suomalaiskansalliseen tapaan Pisa-tulosten julkaisun jälkeen alkoi syyllisten etsintä. Poliitikot, viranomaiset ja tutkijat löysivät tukun syitä helposti: rauhaton kouluympäristö, koronapandemia, digitalisaatio, itseoppiminen, maahanmuuttajien heikko integroituminen yhteiskuntaan, löysät vaatimukset, inkluusio, säästöt ja sekavat opetussuunnitelmat.

    Kännykkäkielto ja opettajan auktoriteetin palauttaminen sekä pienemmät luokkakoot esiintyivät ratkaisumallien kärjessä.

    SUOMALAISEN politiikan helmasynti on lyhytjännitteisyys.

    Syöksyillään aiheesta toiseen, ja tehdään huonosti valmisteltuja päätöksiä, jotka vaalien jälkeen silputaan romukoppaan vallan vaihduttua. Kukaan poliitikko ei voi sanoa, että oppimistulosten huonontuminen tuli yllätyksenä. Laskeva trendi on ollut päättäjien edessä vuosikymmenen.

    Korjaavia toimenpiteitä olisi voitu tehdä aikoja sitten – vasemmalla ja oikealla.

    Kyse on yhteiskunnan suuresta kulttuurillisesta muutoksesta, jossa digitalisaatio muuttaa perinteisiä rakenteita, mutta vie samalla aikaa ja häiritsee keskittymistä. Saman ongelman kanssa kamppaillaan työpaikoilla ja perheissä ja ylipäätään sosiaalisessa kanssakäymisessä.

    OPPIMISONGELMIEN ratkaisu ei sinänsä tarvitse enää työryhmiä, niitä varmaan on jo kasattu tarpeeksi. Nyt tarvitaan laaja-alaista havahtumista, joka toivottavasti kestää pitempään kuin yhden vaalikauden. Lukutaidon ja yleissivistyksen rapautuminen altistaa vaikutusyrityksille ja salaliittoteorioille.

    Oppilaiden ja koulujen eriarvoistuminen vievät kohti luokkayhteiskuntaa, jossa hyvää opetusta saa vain rahalla. Sellaista tuskin kukaan haluaa.

    Reply
  13. Tomi Engdahl says:

    Pääkirjoitus: 31 vuotta matematiikkaa opettanut paljasti – Iso syy Suomen Pisa-romahdukseen voi olla tässä
    https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/777f9dab-0cb0-4804-8be4-b500fdb1a6cb

    Suomalaiset eivät ole tyhmentyneet. Nykykoulussa heistä ei vaan enää saada parasta irti, kirjoittaa Iltalehden uutispäätoimittaja Valtteri Varpela.

    Tällä viikolla julkaistun Pisa-tutkimuksen luvut paljastavat Suomen koululaisten osaamistason kiistattoman romahduksen. Erityisen huolestuttavaa luvuissa on se, että vaikka kaikkien OECD-maiden arvot laskivat, Suomen pisteet romahtivat enemmän kuin muilla mailla keskimäärin.

    Välittömästi tulosten tultua julki alkoi pyykinpesu: miten tämä on mahdollista ja miten asia korjataan nopeasti?

    Jos Suomen Pisa-romahdukseen olisi yksi yksittäinen selvä syy, olisi siihen varmasti jo puututtu ja kurssi saatu korjattua. Toisaalta laskeva trendi on ollut kuitenkin tiedossa niin pitkään, että tulosten romahdus herättää yllätyksettömyydestään huolimatta kysymyksen: Miksi ongelmaa ei ole yritetty ratkaista tämän lujemmin?

    Suomalaisten opettajien, opetusalan muiden asiantuntijoiden ja Euroopan parhaaksi nousseen Pisa-maan Viron asiantuntijoiden haastatteluissa yksi teema näyttää nousevan ylitse muiden: Rima perusasioiden opettamisen ja niiden osaamisen vaatimisen suhteen on pudonnut liian alas – tai se on asetettu väärään paikkaan.

    Tätä mieltä on esimerkiksi 31 vuotta matematiikan opettajana toiminut Tuula Havonen, joka kertoi näkemyksistään tiistaina Ylen A-studiossa. Vuonna 2014 kansallista opetussuunnitelmaa muutettiin niin, että matematiikan perusssisältöjen osaamisen arviointi muuttui tavoitteiden arvioinniksi. Perusasioiden osaamisen sijaan pitikin ruveta arvioimaan, kuinka oppilaat oppivat käyttämään käsitteitä kuvaillessaan erilaisia matematiikan syy- ja seuraussuhteita.

    Havonen sanoi suorassa lähetyksessä taikasanat: kuinka opettajat enää voivat vaatia perusosaamista, kun tätä ei enää lue opetussuunnitelman arvioinnin kuvauksissa?

    Sama teema toistuu Iltalehden ja muiden medioiden Virosta hakemissa kommenteissa. Sekä Suomessa että Virossa opettanut opettaja kertoi Iltalehdelle, että Viron kouluissa opettajat vaativat enemmän: oppilailla teetetään enemmän töitä ja Virosta Suomen kouluun tulleiden oppilaiden mielestä koulunkäynti on Suomessa helpompaa.

    Reply
  14. Tomi Engdahl says:

    Mikä it-alaa vaivaa?
    Suomalainen it-ala on alkanut muistuttaa henkilöstövuokrausta, kaksi ammattilaista kritisoi.
    https://www.hs.fi/visio/art-2000010028913.html

    Reply
  15. Tomi Engdahl says:

    Matematiikan professori vilkaisi Pisa-kysymyksiä ja hämmentyi: ”Hyvänen aika, aivan perusjuttuja”
    Pisa-tuloksista huolestunut professori Pauliina Ilmonen palauttaisi koulun perusasioiden äärelle. Peruskoulun matematiikkaa oppii vain laskemalla, laskemalla ja laskemalla, hän sanoo.
    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010049487.html?fbclid=IwAR1mcuCGCn72XWtYXO3_BM3576opGmjcUQ9IbejfF3qOJg6g1lIVbZq5TLA

    Reply
  16. Tomi Engdahl says:

    https://www.uusiteknologia.fi/2023/12/15/suomen-tarkeimmat-sirutilat-vttn-omistukseen/

    Sijainti
    Etusivu > Uutinen > Suomen tärkeimmät sirutilat kokonaan VTT:n omistukseen
    Suomen tärkeimmät sirutilat kokonaan VTT:n omistukseen

    Uutinen

    - 15.12.2023

    Espoossa sijaitseva mikro- ja nanoteknologian keskus Micronova siirtyy valtiolta tutkimuskeskus VTT:n suoraan omistukseen. Samalla turvataan tärkeän tutkimustyön jatkumisen ja tarjotaan entistä laajemmat mahdollisuudet kehittää koko Otaniemen aluetta edelleen yhteistyökumppaneiden kanssa.

    Reply
  17. Tomi Engdahl says:

    https://www.uusiteknologia.fi/2023/12/15/suomalaisyritys-hakee-lisaa-voimaa-kvanttiprosessorien-kehittamiseen/

    Suomalainen kvanttitietokoneita kehittävä IQM Quantum Computers (IQM) laajentaa toimintaansa Yhdysvaltoihin. Samalla yritys on solminut strategisen kumppanuussopimuksen Berkeleyn yliopiston kanssa uuden sukupolven suprajohtavien kvanttiprosessoreiden kehittämiseksi.

    Reply
  18. Tomi Engdahl says:

    https://etn.fi/index.php/13-news/15670-suomi-on-kuidun-takapajula-ja-syynae-on-nokia

    Suomessa rakennetaan nyt kuituyhteyksiä ennennäkemätöntä vauhtia, mutta valokuitumaana olemme jäljessä oikeastaan kaikkea muuta Eurooppaa. Valokuitusen toimitusjohtaja Heikki Kauniston mukaan syy tähän löytyy maamme historiasta. Syyllinen on suoraan sanottuna Nokia.

    Ensin hyvät uutiset. – Suomessa todellakin on käynnissä valokuitubuumi. Valokuitu on täysin ylivoimainen tiedonsiirtoteknologia kiinteiden kohteiden välillä. Valokuitu skaalautuu ilman merkittäviä lisäinvestointeja mihin tahansa tarvittaviin nopeuksiin. Se on myös luotettavin ja ympäristöystävällisin tiedonsiirtotapa, Kaunisto hehkuttaa optisten verkkojen hyötyjä.

    Muualla Euroopassa kuitua on rakennettu aivan eri tahtiin. Miksi sama tapahtuu Suomessa vasta nyt? Tähän vastausta pitää Kauniston mukaan hakea Suomen tietoliikenteen historiasta. – Suomi eli Nokian kukoistusaikaa pitkään vielä 2000-luvun puolella. Suomen viestintäpalveluita tarjoavat suuret yritykset panostivat Nokian innoittamana vahvasti mobiiliverkkoihin ja käsitys oli se, että mobiili pystyy ratkaisemaan kaikki ihmisten viestintätarpeet. Tässä huumassa kiinteiden verkkojen kehitys jäi sivuraiteille.

    Reply

Leave a Reply to Tomi Engdahl Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

*