Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
3,726 Comments
Tomi Engdahl says:
Lukiolaistyttöjen somen käyttö lisää ahdistusta ja yksinäisyyden tunnetta
Lukiolaistytöt viettävät jopa kuusi tuntia päivässä älypuhelimella. Sosiaalisen median käyttömäärällä osoitettiin olevan negatiivisia yhteyksiä kehotyytyväisyyteen, koettuun mielenterveyteen sekä omaan hyvinvointiin.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/mielenterveys/lukiolaistyttojen-somen-kaytto-lisaa-ahdistusta-ja-yksinaisyyden-tunnetta
Tomi Engdahl says:
Historiallinen suomalainen ict-laitevalmistaja meni konkurssiin kaikessa hiljaisuudessa
Anna Helakallio17.7.202407:42|päivitetty17.7.202408:51KONKURSSIT
Telewell on perustettu vuonna 1985.
https://www.tivi.fi/uutiset/historiallinen-suomalainen-ict-laitevalmistaja-meni-konkurssiin-kaikessa-hiljaisuudessa/7a5f39c8-38ad-4359-b009-a26160db0fb4
Konkurssiin. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus julisti Telewellin maksukyvyttömäksi huhtikuun alussa.
Ict-laitevalmistaja Telewell vaikutti menestyvän vielä viime vuonna. Yhtiö oli ollut toimitusjohtaja Markku Åbergin mukaan voitollinen jokaisena
Tomi Engdahl says:
Pääkirjoitus: Nokian turmio olisi karmea uutinen Suomelle
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/6ea82d97-30aa-43f6-9294-04581b8670c6
Nokian epäonnistuminen myös verkoissa olisi paha takaisku koko Suomen talouden kannalta, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.
Valtion sijoitusyhtiö Solidium ryhtyi Nokian suuromistajaksi vuoden 2018 maaliskuussa. Solidium osti 844 miljoonan euron jättikaupalla 3,3 prosentin osuuden Nokiasta. Osakekaupat jatkuivat pienemmissä erissä. Solidium on nyt Nokian suurin omistaja 5,8 prosentin omistusosuudellaan.
Keväällä 2018 toiveet olivat suuret.
– Olemme seuranneet Nokiaa aika pitkään, yritetty opiskella ja tutkia, ja tulimme aika vakuuttuneiksi, että se tulee olemaan hyvä sijoitus. Yhtiö on mielenkiintoisessa 130 miljardin euron markkinassa markkinakakkonen, ja onhan se huima teknologiatalo, Solidiumin toimitusjohtaja Antti Mäkinen perusteli kauppaa Iltalehdelle samana päivänä (IL 13.3.2018), kun jättikauppa toteutui.
Vuosina 2018–2023 Solidium on pannut Nokiaan veronmaksajien rahaa yhteensä noin 1,38 miljardia euroa. Solidium on maksanut Nokia-osakkeistaan keskimäärin noin 4,21 euroa. Laskennallinen kurssitappio on tähän mennessä yli 250 miljoonaa euroa.
Kuvaa epäonnistuneesta sijoituksesta ei paranna se, että Nokian maksamat osingot ovat olleet melko vaatimattomia – vuosilta 2020 ja 2021 osinkoa ei maksettu lainkaan – eikä se, että Solidium rahoitti noin puolet maaliskuun 2018 jättikaupastaan myymällä runsaista osingoistaan tunnetun ja arvonsa pitäneen Sammon osakkeita.
Nokian heikko kurssikehitys on iskenyt luonnollisesti myös suomalaisiin osakesäästäjiin. Nokia on maamme toiseksi suosituin kansanosake.
Pelissä on paljon myös eläkerahaa. Eläkeyhtiöt Ilmarinen, Varma, Elo ja Valtion eläkerahasto kuuluvat yhtiön suuromistajiin.
Nokia julkisti huhti–kesäkuun osavuosikatsauksensa torstaina. Raportti vahvista kuvaa Nokiasta paikallaan polkevana yhtiönä. Liikevaihto ja tulos heikkenivät selvästi, eikä näkymissäkään ole hurraamista.
Ei ihme, että kasvua janoavat sijoittajat ovat menettäneet luottamuksensa yhtiöön. Kurssikäyrä on sojottanut alaspäin keväästä 2015. Torstaina Nokian osake halpeni 5 prosenttia 3,4 euroon.
Nokia kärsii nyt ruotsalaiskilpailijansa Ericssonin tapaan huonosta markkinatilanteesta, mutta se ei selitä kaikkia Nokian ongelmia. Nokian odotettiin korjaavan suurimman hyödyn länsimaiden kiinalaisen Huawein 5G-verkkoihin kohdistamista boikoteista. Näin ei tapahtunut.
Nokian iso ongelma on se, että yhtiö ei ole pystynyt kehittämään tuotteita, joita se voisi myydä hyvällä katteella asiakkailleen, ei vaikka yhtiö käyttää vuosittain yli neljä miljardia euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Nokia on jo pitkään tehnyt suuren osan tuloksestaan matkapuhelimiin liittyvillä patenteillaan, joita se lisensoi matkapuhelinvalmistajille. Huhti–kesäkuussa patentit toivat yli puolet Nokian liikevoitosta.
Vanhat, hyvin tuottavat patentit on tietysti hieno asia, mutta se antaa samalla huonon kuvan verkkolaitteisiin erikoistuneen yhtiön nykyosaamisesta.
Nokian toimitusjohtaja Pekka Lundmark kertoi Kauppalehden haastattelussa torstaina, että viime vuonna Nokia hankki patentteja yli 2 300 uudelle keksinnölle esimerkiksi optisiin verkoihin ja 6G:hen.
Lundmark vakuutti samassa haastattelussa, että Nokian tuotekilpailukyky on kunnossa, yhtiö laskee kustannustasoaan ja että tästä eteenpäin tulosta alkaa tulla, kunhan myynti paranee.
Toivoa sopii, että Lundmarkin puheet pitävät. Nokia on edelleen Suomen johtava teknologiayhtiö, vaikka sen suuruuden päivät jäivät 90-luvulle ja kuluvan vuosituhannen alkuun.
Tomi Engdahl says:
Harvinaisuus | Helsinkiin aukeaa uusi kreikkalainen ravintola
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/7009255#cxrecs_s
Helsingissä nähdään poikkeukselliset ravintola-avajaiset, kun uusi kreikkalainen Le Grec aloittaa toiminnan elokuussa Kaartinkaupungissa. Osoite on Rikhardinkatu 2.
Sotto | Testasimme 5 euron pizzan – yksi asia pudotti arvosanan neljään tähteen
https://www.helsinginuutiset.fi/teemat/7295683
Tomi Engdahl says:
Katri Saarikiven kolumni: Käytämme teknologiaa tavalla, joka tuhoaa kyvyn laadukkaaseen ajatteluun ja elämään
Nykyihminen käyttää teknologiaa tavalla, joka heikentää kykyä laadukkaaseen ajatteluun, Saarikivi kirjoittaa.
https://yle.fi/a/74-20090254
Tutkimusten mukaan teknologia vaikuttaa monin tavoin tarkkaavuuteen.
Oikeastaan kyse oli tarkkaavuudesta.
Tutkimusten mukaan teknologia vaikuttaa monin tavoin tarkkaavuuteen.
Ensin hyvät uutiset: netinkäyttö ei näyttäisi heikentävän, vaan jopa parantavan, lyhytkestoista tarkkaavuutta. Sen sijaan tietokoneella vietetty aika ja lyhyisiin nettivideoihin koukuttuminen ovat yhteydessä pitkäjänteisen keskittymisen hankaluuksiin.
Moni valittaakin, että nykyään kirjaan tai elokuvaan keskittyminen on hankalaa. Kuin itsestään käsi alkaa hamuamaan puhelinta.
Väittäisin, että digitaalisuuden kaappaama tarkkaavuus pääsee myös yhä harvemmin vapaasti harhailemaan.
Kummallakin on vaikutuksia paitsi aikaansaavuuteen, myös luovuuteen.
Aivotutkimuksen mukaan ajattelun harhailuun liittyvän aivoverkoston yhteistyö tarkkaavuutta säätelevien verkostojen kanssa on eräänlainen luovuuden aivoperusta. Onkin havaittu, että älypuhelinaddikteilla nämä aivoverkostot toimivat heikommin luovan ongelmanratkaisun aikana, ja myös suoriutuminen luovuustehtävissä ontuu.
Syy ei kuitenkaan ole lähtökohtaisesti teknologian, vaan ihmisen.
Nykyihminen käyttää usein teknologiaa tavalla, joka heikentää kykyä laadukkaaseen ajatteluun.
Moni ahmii digikarkkia niin paljon, että virikkeittä oleminen tai hitaampi mielihyvä maistuu puulta.
Töissä päivät kuluvat yhteistuumin luoduissa etäpalaveriputkissa, ja harkitsematta käyttöönotetun ohjelmakavalkadin kilkutuksiin reagoidessa.
Parisuhteissa virkistävät keskustelut vaihtuvat puhelimien takaa keskenjäävien lauseiden muminaan.
Vähän sama kuin olisi keksitty vasara, ja naulojen sijaan hakkaisimme sillä iloisesti peukaloa. Ja ihmettelisimme yhteen ääneen, miten outoa on, kun nykyään peukkua koko ajan kolottaa, eivätkä rakennukset valmistu.
Onko tämä monin tavoin keskittymiskyvytön ja luovuusköyhä elämä sellaista, jota haluamme elää?
Ehkä teknologian väärinkäyttö selittää osin työuupumusepidemiaa sekä sitä, että esimerkiksi kunnolla mullistavien tieteellisten löydösten ja patenttien määrä on tasaisessa laskussa.
Myös politiikassa inspiroivia visioita on saanut kovin pitkään Suomessa odotella, kirjoittaa Esa Mäkinen oivallisessa kolumnissaan.
No, ei hätäpäivää. Tuoreen tutkimuksen mukaan kielimalli päihittää ihmiset luovuustesteissä.
Yksi ratkaisu on siis ulkoistaa tämäkin ajattelu koneille.
Mutta mitä tapahtuu, jos emme käytä enää aivojamme oivaltamiseen ja ideointiin, tai jos hyväksymme teknologian runteleman keskittymiskyvyn?
Useimpien mielestä keksiminen on kivaa puuhaa.
Ajatusten harhailu liittyy myös rentoutumiseen ja sitä kautta hyvinvointiin, ja sitä nykyihminen tarvitsee mielestäni rutkasti enemmän, ei vähempää.
Pitkäjänteisellä keskittymisellä saavutamme puolestaan elämässä asioita, joilla on merkitystä.
Tällä hetkellä mietitään kuumeisesti, miten tekoälyä olisi järkevin käyttää. Kyse on myös siitä, minkälaista elämää haluamme elää.
Mielestäni paras tapa olisi sellainen, että se parantaisi ihmisen hyvinvointia ja kykyä ongelmanratkaisuun.
Olisi siis tarve pikaisesti miettiä, onko tämä monin tavoin keskittymiskyvytön ja luovuusköyhä elämä sellaista, jota haluamme elää?
Tomi Engdahl says:
https://www.dna.fi/yrityksille/blogi/-/blogs/my-day-paivani-konttorilla-90-luvun-puolivalissa?utm_source=facebook&utm_medium=social&utm_content=TEK-artikkeli-my-day-paivani-konttorilla-90-luvun-puolivalissa&utm_campaign=P_TEK_24-27-31_artikkelikampanja__&fbclid=IwZXh0bgNhZW0BMAABHWaKSux0Egm0tOqHxbTTdtWxTrIiWED0WEYMWdLXabc-djeI-6hqhkrK7g_aem_r0NCyFVNreR9JZbCBfw5IA
Tomi Engdahl says:
Nightwish mukana Metal Hammerin sata metallimusiikkia mullistanutta kappaletta -listalla
Kovaan joukkoon on Nightwish nostettu.
https://www.inferno.fi/uutiset/nightwish-mukana-metal-hammerin-sata-metallimusiikkia-mullistanutta-kappaletta-listalla/
Tomi Engdahl says:
Uudet suositukset veisivät makkarat grillistä – professori ei kuitenkaan olisi näin jyrkkä
Ravitsemussuositukset ovat menossa uusiksi. Uusien suositusten pitäisi olla valmiina vuoden lopulla.
https://yle.fi/a/74-20096783
Uudet ravitsemussuositukset ovat pyyhkäisemässä grillimakkarat, leikkeleet ja pekonit suomalaisten lautasilta.
”Ruokavaliossa ei kannattaisi olla mitään lihajalosteita, ei makkaroita eikä leikkeleitä” uutisoi Juhannuksen alla Suomen Kuvalehti otsikolla ”Grillimakkarat hyllylle”.
Suomalaisten ravitsemussuosituksia ollaan rukkaamassa uusiksi pohjoismaisten ruokasuositusten pohjalta kansallisin painotuksin.
Nyt kypsennettyä punaista lihaa on suositeltu syötävän maksimissaan puoli kiloa viikossa, mutta jatkossa suositeltu enimmäismäärä laskee 350 grammaan.
Myös broilerin syömistä kehotetaan vähentämään, minkä takia?
– Terveyssyistä ei kehoteta. Terveysnäkökulmasta se on maksimissaan 350 grammaa viikossa, mutta ympäristösyistä vähemmän.
– Lopputuote ratkaisee. Jos on runsaasti kovaa rasvaa, suolaa tai sokeria, niin sitten se on ongelma. Mutta on prosessoituja ruokia, joissa ei ole mitään näistä, eli ne ovat ihan ok. Joidenkin ravintoaineiden hyväksikäytettävyyttä prosessointi parantaa.
Lisää kasviksia lautaselle
Schwabin mukaan suomalaisilla olisi reippaasti parantamisen varaa kasvisten, marjojen ja hedelmien syömisessä. Miehet syövät niitä keskimäärin reilu 300 grammaa ja naiset vajaa 400 grammaa päivässä.
– Mehän olemme tottuneet rallatukseen, että puoli kiloa päivässä koskien kasviksia, marjoja, hedelmiä. Niin siitä se vähimmäismäärä on nyt noussut puolesta kilosta 800 grammaan päivässä.
– Jos joku nyt käyttää hyvin vähän tällä hetkellä, sanotaan nyt vaikka 100 grammaa keskimäärin päivässä, niin kyllähän se 800 grammaa on aika kaukainen tavoite.
Tomi Engdahl says:
Vähittäiskaupan yhtiöiden tulosvaroitukset kertovat heikosta kysynnästä – Milloin kuluttajien tilanne kohenee?
Vähittäiskaupoista Verkkokauppa.com ja Lindex Group ovat antaneet negatiivisen tulosvaroituksen hiljattain. Taustalla on kuluttajien yhä heikko ostovoima. Etenkin harkinnanvarainen kulutus on jumissa.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/40561a1a-3d6e-452f-9d46-29d442492f19?utm_term=Autofeed&utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR1goyk1I0xibMRgXKXHQ-tGMnCReE9gzX07EjbuLW2AbKwfoQmlAriuTUc_aem_dzu1ZfYTbB91EueqA5iuKg#Echobox=1721645852
Tomi Engdahl says:
Uudeksi Nokiaksi hehkutettu suomalainen teknologiayhtiö teki läpimurron älymittareilla Intiaan ja aikoo nyt vallata 70 % jättiläismäisestä markkinasta
Älykkäiden sähkömittareiden ohjelmistoja tekevä Wirepas valtaa Intiaa vauhdilla, ja seuraavana vuorossa on Afrikka. Tamperelaista yhtiötä on kuvattu jopa uudeksi Nokiaksi.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/uudeksi-nokiaksi-hehkutettu-suomalainen-teknologiayhtio-teki-lapimurron-alymittareilla-intiaan-ja-aikoo-nyt-vallata-70-jattilaismaisesta-markkinasta/71843281-c71a-426f-8e7b-9ec584f90296
Tomi Engdahl says:
https://foreignfork.com/cinnamon-bun-recipe/
Tomi Engdahl says:
https://worldpopulationreview.com/country-rankings/coffee-consumption-by-country
Tomi Engdahl says:
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/geenit/tutkijat-loivat-solun-josta-ei-voi-syntya-syopaa
Tomi Engdahl says:
Ensimmäinen suomalainen tietokonepeli
https://www.v2.fi/artikkelit/pelit/1524/Ensimmainen-suomalainen-tietokonepeli/?fbclid=IwY2xjawEehPdleHRuA2FlbQIxMQABHTRFPXPRor5CEme0BcoL6-jw_dTx5g7-NgUeMZ-qrXcpBb9tTR9JzSNBCw_aem_oloK98h86KTycIWSELdIRg#google_vignette
28.07.2014
Tänä vuonna on juhlittu suomalaisen pelialan 30-vuotisjuhlaa ja juhlavuoteen sattui sopivasti myös pelejä 1980-luvun puolivälistä asti läpi käyvän Sinivalkoisen pelikirjan julkaisu. Pyöreä vuosikymmen lasketaan siitä, että vuonna 1984 julkaistiin Commodore VIC-20 -tietokoneelle Simo Ojaniemen ohjelmoima Mehulinja, ja sitä pidetään ensimmäisenä suomalaisena kaupallisena pelinä – siis Suomen peliteollisuuden lähtölaukauksena.
Tai ainakin pidettiin.
Muutama viikko sitten V2.fi:n sisarsivustoon Videogames.fi:hin otti yhteyttä 80-luvulla Commodore-pelejä (muun muassa Crash 16 ja Delta 16) tehnyt Jyri Lehtonen. Hänen kanssaan käydyssä kirjeenvaihdossa kävi ilmi, että suomalaisen Telercas-yhtiön julkaisemalle Telmac 1800 -tietokoneelle oli julkaistu shakkipeli “joskus 80-luvun alussa”. V2.fi:n tutkiva journalistikaksikko sukelsi samantien internetin syövereihin ja sattuman, sekä onnen kautta eräältä keskustelupalstalta löytyi pelin ohjelmoinut Raimo Suonio.
Suomen peliala 35 vuotta
Raimo Suonio vastasi hänelle lähetettyyn sähköpostiin nopeasti ja totta se on: uunituoreiden tietojemme mukaan Suomen ensimmäinen kaupallinen peli on vuoden 1979 syksyllä Topdata Oy:n julkaisema, Raimo Suonion ohjelmoima Chesmac. Sitä myytiin 104 kappaletta ja kappalehinta oli 68 markkaa.
Shakkipelin Suonio kertoo olleen melko yksinkertainen ja hidas. Telmac 1800:n prosessorin kellotaajuus oli huikeat 1,75 MHz, joten shakin saaminen toimimaan sillä oli jo itsessään saavutus. Graafiseen näkymään kone ei kuitenkaan pystynyt, vaan siirrot annettiin ja saatiin kirjain-numero-koodeina. Ohjelma ei myöskään mahtunut Telmacin kahden kilotavun perusmuistiin, vaan vaati toimiakseen myös emolevylle asennettavan 2 kilon muistinlaajennuksen.
“Ohjelman käyttöliittymäosan kirjoitin Telmacin mukana tulleella CHIP-8-kielellä ja varsinaiset peliosat konekielellä. Assembleriahan ei ollut käytettävissä, joten konekieltä kirjoitettiin ihan oikeasti konekielitavuina hexadesimaalimuodossa. Siihen aikaan muistaakseni Prosessori-lehti toimi jonkin aikaa Telmac-kerhon kerholehtenä ja joidenkin (Topdata Oy:n) asiakkaiden pyynnöstä julkaisin lehdessä ohjeen, miten keskeneräinen peli voitiin tallettaa kasetille ja palauttaa pelin jatkamista varten”,
Topdatan mainoksesta käy ilmi, että Telmac 1800 -tietokone maksoi aikoinaan, koteloineen itse koottavana rakennussarjana 1535 markkaa (Nordean rahanarvolaskurilla nykyrahassa 830 euroa).
Tomi Engdahl says:
Finland sees record low number of first-graders as kids return to school
The autumn school semester begins in some parts of the country on Wednesday.
https://yle.fi/a/74-20103583?fbclid=IwY2xjawEgpS5leHRuA2FlbQIxMQABHTrMYGeeLPrbk0t6UbXRRbmnqVP6GTyseDONCZPBhC1QIf-8p90e-BnYxg_aem_J8iD7uFGPTYPoOQEljSMDA
Children began returning to classrooms in at least some parts of Finland on Wednesday morning.
Schools in the cities of Tampere, Oulu, Rovaniemi and Hämeenlinna opened their doors once again as the autumn term began.
Kids in Helsinki, Espoo, Turku and Jyväskylä, among other cities and towns, get one more day of summer holiday as they are scheduled to return to school on Thursday.
According to the Finnish National Agency for Education, a total of 54,000 first-graders will begin their basic education this autumn — a record low number.
That figure was over 60,000 just four years ago.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/07/31/uusi-puolustuskonsortio-aikoo-panostaa-uusimpaan-teknologiaan/?utm_campaign=uusi-puolustuskonsortio-aikoo-panostaa-uusimpaan-teknologiaan&utm_medium=rss&utm_source=rss&fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR05bRdHebTmkcpaaS667Qsli5IZ2s2Mbvz3oqY-zhdt74S_Sk8yqardpg4_aem_Gk7RJzuD5m8c0cQ4Zvo5mg
Tomi Engdahl says:
Rahaministeriön ylijohtaja: Talouden käänne on edessä, mutta siitä on vasta heikkoja signaaleja
Mikko Spolanderin mukaan valtiovarainministeriö arvioi, että talous alkaa kasvaa loppuvuonna.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010617151.html
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/16451-elektroniikka-menee-nyt-alaspaein
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/16453-onko-suomi-jaeaemaessae-jaelkeen-tekoaelykilpailussa
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/16454-suomalainen-fraktal-tuo-piirien-lasertestauksen-kaikkien-ulottuville
https://www.uusiteknologia.fi/2024/08/09/laser-varmistaa-puolijohdepiirin-tietoturvan/
Tomi Engdahl says:
Suomalainen lagerolut valittiin maailman parhaaksi
Tornion Panimon Lapland Original Lager -olut on saanut ison tunnustuksen maailmalla.
https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/e7172c84-56da-49d5-9c8f-35e7a5c92589
Iso-Britanniassa järjestettävä arvostettu World Beer Awards valitsi Tornion Panimon Lapland Original Lager -oluen mailman parhaaksi kansainväliseksi lageriksi myöhään torstai-iltana.
Tomi Engdahl says:
Kolumni: Nyt tärähti varoitus Suomelle – Velkaa on liikaa
https://www.iltalehti.fi/talous/a/4557f929-5621-4c8f-aadd-c9a35736f755
Orpon hallituksen ilmoittamat menosopeutukset ovat vielä melko pieniä suhteessa menopaineisiin. Tavalla tai toisella talkoiden on jatkuttava. kirjoittaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Emilia Kullas.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) julkisti viime perjantaina budjettiesityksensä. Menoja on 88 miljardia ja tuloja 76 miljardia euroa. Erotus on 12,2 miljardia euroa. Sen verran pitää ottaa velkaa, että Oy Suomi Ab pysyy toiminnassa.
Perussuomalaisten ja kokoomuksen vaalilupaus oli laittaa velalle stoppi ja Suomen talous kuntoon. Heikolta näyttää. Näin totesi perjantaina myös luottoluokittaja Fitch ja laski Suomen luottoluokituksen näkymät negatiivisiksi.
Varsinainen luottoluokitus pysyi ennallaan tasolla AA+.
Jos luottoluokitus pysyi ennallaan, onko näkymien muuttamisella mitään väliä?
Ei heti, mutta ei sitä voi ohittaa olankohautuksella.
Tomi Engdahl says:
Syksystä tulee synkkä
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e3240325-c164-4159-8a06-787a5b911772
Yrityksiä menee nyt konkurssiin kovalla tahdilla. Pienet ja keskisuuret yritykset yrittävät sinnitellä pinnalla tekemällä maksusuunnitelmia myöhässä oleville laskuilleen. Monen työpaikka on vaarassa. Asiantuntijat kertovat nyt, mistä on kyse.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/08/12/ensimmainen-autonominen-robottitraktori-suomeen/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/08/09/laser-varmistaa-puolijohdepiirin-tietoturvan/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/16461-suomalaisyritys-demoaa-ihmeprosessoriaan-kahden-viikon-kuluttua
VTT:stä irrotettu startup-yritys Flow Computing julkisti kesällä PPU-arkkitehtuurinsa (Parallel Processing Unit), joka lupaa parantaa kaikkien nykyaikaisten prosessorien suorituskykyä merkittävästi. Flow´n väitteet kuulostavat uskomattomilta, mutta kahden viikon kuluttua yhtiö lupaa demota tekniikkaansa Piilaakson Hot Chips 2024 -tapahtumassa.
PPU on tavallaan lisäosa, joka korjaa monia perinteisten suorittimien ongelmia rinnakkaislaskennassa. Yksi PPU:n merkittävimmistä eduista on kyky piilottaa latenssia. Tyypillisissä suorittimen operaatioissa muistin käyttö voi aiheuttaa viiveitä, mutta PPU lieventää tätä suorittamalla muita säikeitä odotusaikana. Tämä lähestymistapa poistaa tehokkaasti välimuistin yhdenmukaisuusongelmat, jotka ovat yleinen pullonkaula perinteisissä suorittimissa. Kun sekä CPU:ssa että PPU:ssa on sisäinen välimuisti, data liikkuu ja prosessoituu sujuvasti.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/new-products/16457-korttitietokoneet-digitalisoivat-maanrakennuksen
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/16456-varjon-laseilla-voi-opetella-lentaemaeaen-helikoptereilla-yhdysvalloissa
Tomi Engdahl says:
Raju ilmiö jyllää nyt Suomen kouluissa – Opettajat voimattomia: ”Ennennäkemätöntä”
Opettajat ja koulunkäynninohjaaja kertovat Iltalehdelle huolestuttavista ilmiöistä Suomen kouluissa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/27e1379f-4592-4ff0-aea6-7e49360c4b12
Nuoret ovat ennennäkemättömän addiktoituneita kännyköihin, opettaja kertoo.
Oppilaita ja opettajia kuvataan kouluissa kiusaamistarkoituksessa. Kouluilla ei ole keinoja puuttua ilmiöön.
Oppilaat uhkaavat rikkovansa kaavailtua kännykkäkieltolakia.
Tomi Engdahl says:
”Kännyköiden takia oppilaat pelkäävät esiintymistä” – Koulunkäynnin ohjaaja on huolissaan
Helsingin kaupungin perusopetusjohtaja Outi Salo perustelee, miksi pienet koululaiset eivät tarvitse koulussa puhelinta ollenkaan. Helsingin kouluissa astuu voimaa puhelimien käyttökielto tänä syksynä.
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/866f1901-a736-4fac-8844-5e413fe0d95e
Tomi Engdahl says:
It-ala nousi Suomen talouden valopilkuksi
Aleksi Kolehmainen8.8.202412:19|päivitetty8.8.202412:23Digitalous
Teknologiateollisuus on antanut tuoreen arvionsa tietotekniikka-alan loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä
https://www.tivi.fi/uutiset/it-ala-nousi-suomen-talouden-valopilkuksi/08f31d38-43d0-4703-b004-90ce83349951
Tomi Engdahl says:
https://veryfinnishproblems.com/blogs/news/13-signs-you-grew-up-in-finland
Tomi Engdahl says:
Insinöörien kova väite: Suomi työntää kansainväliset osaajat pois maasta
TEKin yhteiskuntasuhdejohtaja: ”Päättäjien on turha puhua kauniita juhlapuheissa, jos suomalainen todellisuus näyttäytyy ulkomaalaisille näin luotaantyöntävänä”
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/218da50e-8704-499e-a57c-af9b055d081b
Tomi Engdahl says:
Poliisi varoittaa hengenvaarallisesta ilmiöstä – ”Ei voi havaita aistein”
https://www.is.fi/digitoday/art-2000010627825.html
– Kesän aikana nuoriso on kiipeillyt korkeisiin radiomastoihin luvattomasti. Radiomastoihin kiipeily on hengenvaarallista, kertoo poliisi tiedotteessaan.
Poliisi muistuttaa, että radiomastoihin kiipeilyssä uhkaa putoaminen ja voimakas säteilyvaara.
Korkeissa mastoissa putoamisvaara on merkittävä, ja vaihtelevat sääolosuhteet kasvattavat riskiä entisestään.
Hengenvaarallisesta ilmiöstä kertoo myös Digita, joka on digitaalisen infrastruktuurin ja palveluiden tarjoaja sekä maan suurin riippumaton tietoliikennemastojen omistaja.
Radiomastoissa on korkeatehoisia lähetinantenneja, jotka on suunniteltu jakamaan RF-tehoa laajalle alueelle. Mastossa antennin lähellä radiotaajuisen signaalin tehotaso on ihmiselle vaarallisen voimakas.
– Normaalisti radiotaajuista eli RF-säteilyä ei voi havaita aistein, koska se läpäisee ihon ja vaikuttaa suoraan sisäelimiin ja voi aiheuttaa muun muassa silmävaurioita.
– Säteilyn haittavaikutukset voivat ilmetä vasta pitkällä aikavälillä, kertoo Digitan asiakaspalvelujohtaja Elina Lehtomäki tiedotteessa.
Mastoon kiipeäminen ilman lupaa voi myös täyttää rikoksen tunnusmerkistön, koska kiipeily voi estää tai häiritä radioviestintää.
− En kiipeäisi missään olosuhteissa mastoon ilman vaadittavaa mastotyölupaa, koulutusta ja turvavarustusta.
– Kiivetessämme mastoon asennus- tai huoltotöitä tekemään lähettimet sammutetaan aina tai niiden säteilytehoa pienennetään huomattavasti niin että mastossa kiipeily on turvallista, Digitassa kahdeksan vuotta mastotyötä tehnyt Jukka Penttonen kertoo.
Kiipeilyn seurauksena voidaan myös joutua katkaisemaan radio- ja tv-lähetykset.
Mastokiipeily voi siis aiheuttaa mittavat vahingot ja korvausvastuun.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/08/13/tekoalylla-standardoitua-insinooritietoa/
Tomi Engdahl says:
Finland replacing artificial pitches ahead of microplastics ban
The pitches will be banned across the European Union from 2031.
https://yle.fi/a/74-20104657
Käpylä football field opens in the autumn with an entirely new surface that does not use any kind of ‘filler’ — the first of its kind in Helsinki.
Loose turf fillers are a controversial source of microplastic pollution, and will be banned in the European Union from 2031.
The “non-filler” pitches are easier to recycle, according to Helsinki municipality’s project coordinator Oleg Jauhonen, because they do not contain multiple types of plastics and other materials used as fillers to help grass blades stand up straighter.
That means the new fields can be recycled as plastics, without more complicated handling required for more toxic materials.
Tomi Engdahl says:
Finland’s unemployment rate among worst in EU
The average unemployment rate among EU member states is around 6 percent, but has climbed to over 8 percent in Finland.
https://yle.fi/a/74-20104768
Tomi Engdahl says:
Tulevaisuudessa voit saada ruokakuljetuksesi taivaalta – kuljetusfirma kokeili lennättää Hesburgerin kerrosaterioita
Ruoankuljetuspalvelu Foodora aikoo tulevaisuudessa kuljettaa ruokalähetyksiä drooneilla.
https://yle.fi/a/74-20104863
Tomi Engdahl says:
https://new.ultrahack.org/hackathons/define-hackathon?fbclid=IwZXh0bgNhZW0BMAABHa0FcI57stYi1Ea-2ui-Sc5TfvHLBYhSPIRyeCLp49teyIvqllG1YwDwgg_aem_DBNChA4o-p-eUtFaRYPpCw
Tomi Engdahl says:
Kotimaa
Ihmisten ahdinko syvenee: Töitä ei ole, tuet leikkurissa – ”En jaksa enää”
Karut tarinat työttömien suusta lisääntyvät TE-toimistoissa, eikä helpotusta ole näköpiirissä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b1eb2888-20aa-4fd1-b821-0ca44a034c1b
Tomi Engdahl says:
”Talouden pohjakosketus on ohitettu” – OP ennustaa kasvua ensi vuodelle
Ensi vuonna Suomen bkt kasvaa OP:n mukaan 2 prosenttia.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010641155.html
Suomen talous jatkaa elpymistään loppuvuonna, ja ensi vuonna elpyminen kiihtyy, arvioi finanssikonserni OP-ryhmä tuoreessa suhdanne-ennusteessaan.
OP:n ekonomistien arviot ovat säilyneet tuoreessa suhdannekatsauksessa ennallaan huhtikuun ennusteesta.
OP arvioi, että Suomen bruttokansantuote (bkt) supistuu tänä vuonna keskimäärin 0,5 prosenttia. Ensi vuodelle OP ennakoi bruttokansantuotteeseen kahden prosentin kasvua, mitä ryhmä kuvaa “verrattain hyväksi” vauhdiksi. Vuonna 2026 bkt:n kasvuvauhti laskee OP:n ennusteen mukaan 1,3 prosenttiin.
Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo tiedotteessa, että Suomen taloudesta kuuluu sekä hyviä että huonoja uutisia.
– Hyvää on, että talouden pohjakosketus on ohitettu ja talous kehittyi jopa odotettua paremmin alkuvuonna, Heiskanen kertoo.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/16494-suomalaiset-toiseksi-parhaita-kyberturvatietaemyksessae
Tomi Engdahl says:
Näkökulma: Järkyttävät luvut – Nuoret tuijottavat kännykkää ajaessaan
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/b68b61b0-04eb-4730-b122-e4e4bb367d3f
Multitaskaaminen ei missään tapauksessa kuuluu liikenteeseen, muistuttaa Iltalehden Juha Jaakkonen.
Liikenneturva julkaisi hiljattain kauhistuttavan tiedotteen otsikolla ”Liian moni katsoo kännykkää ajaessaan – erityisesti nuoret”.
Tänä vuonna toteutetun kyselyn mukaan lähes viidennes (18 %) katsoo videoita tai lukee viestejä ajaessaan erittäin usein tai usein.
Tämä saa vahvistuksen kyselyn toisesta kohdasta, joka kertoo, että tasan viidennes (20 %) nuorista kertoo huomanneensa usein tai erittäin usein, että kiinnittää liian vähän huomiota liikenteeseen ajaessaan.
Eikä tässä vielä kaikki. Tai voisi jopa sanoa, että sokerina pohjalla… Melkein 60 % nuorista katsoo kävellessään kännykästä viestejä tai videoita.
Siis selvästi yli puolet keskittyy kännykkään kävellessään. Omien havaintojeni perusteella moni on kaiken kukkuraksi varustautunut kuulokkeilla.
Näiden karujen numeroiden perusteella ei ole ihme, että päivittäin näkee läheltä piti -tilanteita. Toisaalta on pieni ihme, ettei vakavia onnettomuuksia kuitenkaan satu valtavasti.
Tomi Engdahl says:
Joka viides suomalaisyritys panostaa vahvasti GenAI-tekniikkaan
https://etn.fi/index.php/13-news/16502-joka-viides-suomalaisyritys-panostaa-vahvasti-genai-tekniikkaan
Sataa suomalaista organisaatiota tarkastellut tuore tutkimus osoittaa, että monet yritykset ovat vasta aloittelemassa generatiivisen tekoälyn käyttöä. Generatiivisen tekoälyn käytön lisääminen on vuoden tärkein innovaatiotavoite noin viidennekselle (22 %) suomalaisista organisaatioista.
Tämä käy ilmi Dell Technologiesin tilaamasta ja VansonBournen tekemästä kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa haastateltiin 6600 johtajaa. Generatiivisen tekoälyn käytön lisääminen on vuoden tärkein innovaatiotavoite noin viidennekselle (22 %) suomalaisista organisaatioista.
Suomalaisyritykset ovat kuitenkin vasta tekoälytaipaleensa alkumetreillä. Monet niistä ovat kuitenkin vasta kartoittamassa uuden teknologian mahdollisuuksia. 18 prosentilla organisaatioista ei vieläkään ole tekoälystrategiaa, ja yhtä moni on käynnistänyt pilottihankkeita. Vain 6 prosenttia on saavuttanut pisteen, jossa käyttöön on otettu generatiivisen tekoälyn työkaluja ja työntekijöille on annettu asiaankuuluvaa koulutusta niiden täysipainoiseen hyödyntämiseen.
Huomattavaa on sekin, että useampi kuin joka kymmenes organisaatio (11 %) on kieltänyt generatiivisen tekoälyn käytön kokonaan.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/08/22/suomalais-amerikkalaisille-tutkijaryhmille-rahoitusta-iot-tutkimukseen/
Tomi Engdahl says:
HS: Työskenteletkö näillä aloilla? Voit saada kohta potkut
Irtisanomisten aalto iskenee Suomeen syksyllä. Työttömien määrä voi kasvaa paljon, kertoo Helsingin Sanomat.
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/7b9681f6-255a-4593-a4e7-47b043436505
Suomalaisten on syytä varautua oman työpaikan menettämiseen. Syksyllä nähtäneen lukuisia muutosneuvotteluita ja irtisanomisia, Helsingin Sanomat (HS) uutisoi.
Työttömyys koettelee nyt yhä useampaa alaa. Työttömyys uhkaa erityisesti palvelualoilla ja kaupan alan yrityksissä työskenteleviä
Palvelualoilla työskentelee paljon ihmisiä, joten työttömien määrä voi nousta runsaasti.
Myös tieto- ja viestintäpalveluiden parissa työskentelevät ovat työttömyysuhan alla.
HS:n mukaan vielä alkuvuodesta uskottiin, että työttömyys iskisi vain rakennusalalle ja siihen kiinteästi liittyville toimialoille. Rakennusalan ahdinko jatkuu edelleen.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/08/26/marraskuun-junction-tapahtumaan-tulossa-yli-tuhat-koodaria/
Tomi Engdahl says:
Azipod®-ruoripotkuri – meriteollisuuden suunnannäyttäjä
https://www.kolster.fi/blog/azipod-ruoripotkuri-meriteollisuuden-suunnann%C3%A4yttaja?utm_content=300993370&utm_medium=social&utm_source=facebook&hss_channel=fbp-124964577525044&hsa_acc=335728640558555&hsa_cam=23853763783360369&hsa_grp=120211945067130370&hsa_ad=120215743221220370&hsa_src=fb&hsa_net=facebook&hsa_ver=3
Tomi Engdahl says:
Kolumni: Raakkujen tuhoaminen ei aiheuta Stora Ensolle mitään oikeaa vahinkoa, koska Suomi on sellainen maa
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/bdc648e2-1259-4f06-801d-8426a2b96a27
Mitä isompi suomalainen toimija, sitä enemmän se saa sekoilla ja mokailla vailla todellisia seuraamuksia, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Oskari Onninen.
Niin se käy. Aina sama juttu.
Silti, kun mitataan maailman vähiten korruptoituneita maita, Suomi on usein ykkönen.
Vastuun kantaminen Suomessa on helppoa. Kun suuret johtajat sanovat kantavansa vastuun, se tarkoittaa tasan, että he sanovat kantavansa vastuun.
Toimittajien kysymykset voi kuitata klassikolla: ”Emme kommentoi yksittäistapauksia.”
Byrokratia on olemassa siksi, että valta ja vastuut saataisiin näkyviksi, mutta kun byrokratiaa on riittävästi, sen avulla voidaan häivyttää edelleen eläväinen patruunakulttuuri, jossa tarpeeksi suuri toimija saa tehdä käytännössä mitä vain.
Pitää vain jaksaa odotella, että tapaus unohtuu ja toivoa, ettei jatkossakaan säädetä tiukkoja taloudellisia kannustimia toimia oikein.
Ennen kaikkea sakot ja muut rangaistukset ovat laiha lohtu. Pahinta suomalaisessa vastuukadossa on, kuinka pahasti se kyynistää ja rapauttaa uskoa yhteiskuntaan.
Kukaan ei voi tehdä tälle mitään. Kenellekään ei seuraa tästä mitään. Eihän tämä näin voi jatkua.
Tomi Engdahl says:
Mielipidekirjoitus / Luovien alojen liikevaihto on miljardeissa, mutta sen merkitystä ei oikein Suomessa ymmärretä
Investoinnit on Suomessa tähän asti ymmärretty liian suppeasti, ja osin jo menneen teollistuneen maailman ehdoilla, kirjoittavat Kaarlo Hildén ja Petri Rouvinen.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/luovien-alojen-liikevaihto-on-miljardeissa-mutta-sen-merkitysta-ei-oikein-suomessa-ymmarreta/25317bfb-575a-4eab-bdde-8e9d0ebf5531?fbclid=IwZXh0bgNhZW0BMAABHWCC7UyeP9lP28ZzTwShohfYUSuCcJYzWn6kNweqsuoMFGu8LZDTjxPtlA_aem_JGYarMp_1Z7gYHhsJorWzw
Suomi tekee tänä vuonna tulevaisuutensa kannalta monin tavoin ratkaisevia päätöksiä, ei vähiten luotsatessaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaansa kohti vuoden 2030 tavoitetta, neljän prosentin bkt-osuutta.
Lisäpanostuksista päätettäessä huomion on oltava vaikuttavuudessa. Suomen suoriutuminen hyvinvoinnin kannalta keskeisimmässä ulottuvuudessa, tuottavuudessa, on viimeiset viisitoista vuotta ollut umpisurkeaa, kun taas Ruotsi suoriutunut tuottavuuden osalta erinomaisesti.
Tavoite on selvä: tarvitsemme korkeaa ja kasvavaa tuottavuutta aloilla, joiden ympäristövaikutukset jäävät pieniksi, mutta positiiviset ”säteilyvaikutukset” muuhun yhteiskuntaan leviävät laajoiksi.
Silmiinpistävin ero Suomen ja Ruotsin välillä onkin Ruotsin olennaisesti runsaampi, ja ennen kaikkea laaja-alaisempi panostus aineettomiin tuotannontekijöihin. Etlan tutkimuksen mukaan Ruotsi näyttää myös saavan merkittävästi Suomea enemmän irti innovaatioista, joiden vaikutus on peräti 17-kertainen verrattuna Suomen lähellä nollaa olevaan vaikutukseen.
Mielestämme investoinnit onkin Suomessa tähän asti ymmärretty liian suppeasti, ja osin jo menneen teollistuneen maailman ehdoilla. Erityisesti luovien alojen kehittämispotentiaali on jäänyt liian vähäiseen rooliin. Esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Ruotsissa on kummassakin luotu erilliset valtiolliset strategiat, joiden avulla luovia aloja käsitellään aineettoman pääoman ja yhteiskunnallisen arvonlisän näkökulmasta.
Mitkä ovat Suomeen jäävät tuotot?
Suomen tulisikin nyt pikaisesti määrittää perinteisten alojen tutkimusta ja tuotekehitystä laajempi tavoite tulevaisuusinvestointeja tehtäessä. Pääajatuksena investointien suuntaamisessa tulee olla niiden Suomeen jäävät yhteiskunnalliset tuotot.
Esimerkiksi VTT arvioi luovien alojen liikevaihdoksi vuonna 2022 noin 14 miljardia euroa. Yli puolet tästä summasta koostui digitaalisten pelien ja TV-tuotantojen kaltaisista monistettavista sisällöistä ja loput erilaisista luovista palveluista ja tapahtumista, kuten konserteista ja festivaaleista.
ilmeinen esimerkki on Tove Janssonin Muumi-hahmot.
Tuore esimerkki taiteen laajasta vaikutuksesta on Kaija Saariahon säveltämä ja Sofi Oksasen librettoon perustuva Innocence-ooppera
Suomen kaltaisen pitkälle kehittyneen talouden kukoistus rakentuukin sen kyvylle tuottaa ja soveltaa uusia ideoita – niiden tyypistä riippumatta. Nykyiset kannustimet ja tukipolitiikka sopivat kuitenkin huonosti luovien alojen edistämiseen.