Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
3,678 Comments
Tomi Engdahl says:
Labour Minister: Finland needs foreign experts and students
Fewer specialists are applying for new residence permits in Finland, according to preliminary statistics from the Ministry of Economic Affairs and Employment.
https://yle.fi/a/74-20107753
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/09/05/televisiokanavat-varautuvat-hd-lahetyksiin/
Maksukanavien lisäksi vapaasti katsottavat televisiokanavat pohjustavat jo lopullista siirtymistä HD-tason teräväpiirtoisiin lähetyksiin uusin lähetysluvin. Nykyisentasoiset SD-lähetykset päättyvät jo ensi vuoden aikana, joten pian television tai digiboksin pitää olla DVB-T2-mukainen.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/09/04/telia-ja-digita-aloittavat-vahennykset/
Tomi Engdahl says:
Espoon vuoden yrittäjät 2024 on valittu – Maria ja Jarkko Jokelaisen sysäys yrittäjyyteen tapahtui lasten kautta
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/6754279
Espoolaispariskunnan yritys toimittaa näyttö- ja ohjelmistoratkaisuja jo 30 maahan.
Pariskunta aloitti yritystoiminnan vuonna 2015 ja ensimmäisenä vuonna liikevaihto oli noin 9000 euroa. Vuonna 2022 yrityksen liikevaihto oli kasvanut yli 12 miljoonaan euroon ja tulos 862 tuhanteen euroon.
Vuoden 2023 tilinpäätös ei ole vielä valmistunut, mutta ennakkotietona liikevaihto noussee lähes 14 miljoonaan euroon.
Jokelaiset ovat kolmen autismin kirjon lapsen vanhempia. Sysäys yrittäjyyteen tapahtui nimenomaan lasten kautta, kun vanhemmat kamppailivat vuosia auttaakseen lapsiaan ymmärtämään ja kommunikoimaan ympäröivän maailman kanssa. Jättitabletti auttoi myös lapsia oppimaan, keskittymään ja kommunikoimaan paremmin.
Tomi Engdahl says:
Katso, kuulutko todellisen palkkakilpailun häviäjiin vai voittajiin – tämä tyystin vaiettu asia vientivetoisessa palkkamallissa voi olla myrkkyä monelle
Pääministeri Petteri Orpon (kok) oikeistohallitus ajaa vientivetoista palkkamallia työmarkkinoille kuin käärmettä pyssyyn, vaikka lakihanke sisältää ongelman.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010663303.html
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/09/10/valmet-automotiven-akkutoiminnoille-uusi-nimi/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/16578-kokoa-teollisuuspaneeli-moduuleista
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/09/11/suomen-tv-muutokset-alkavat-tassa-tarkat-aikataulut/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/09/11/etaohjattava-ups-sopii-uusiin-reunaverkkoihin/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/09/12/suomalainen-oura-hankki-lisaa-mittausosaamista/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/09/11/sulautettujen-osaajapula-hidastaa-siirtymista-alustakehitykseen/
Tomi Engdahl says:
Nyt tuli tärkeää tietoa isosta televisiomuutoksesta – Pistä nämä päivät ylös
Suomi siirtyy vuonna 2025 täysipainoisesti teräväpiirto- eli HD-aikaan. Ylen perustasoiset lähetykset päättyvät maaliskuussa, kaupallisten kanavien puolestaan kesäkuussa.
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/e722358a-669b-46d2-b660-0bdae3d55705
Tomi Engdahl says:
Onko ICT-infrastruktuuri riski Suomen teollisuudelle?
https://etn.fi/index.php/opinion/16597-onko-ict-infrastruktuuri-riski-suomen-teollisuudelle
Digitan yhdessä Taloustutkimuksen kanssa teettämästä suomalaisen teollisuuden digitalisaatiota selvittävässä tutkimuksesta tulee ilmi, että noin 90 % prosentilla yrityksistä verkkoinfrastruktuuri ei kykene kunnolla vastaamaan langattoman infrastruktuurin, digitalisaation ja automatisaation kehittymiseen liittyviin haasteisiin. Jopa 87 prosenttia luottaa langattomassa tiedonsiirrossa edelleen Wi-Fi -verkkoihin, kirjoittaa Digitan liiketoiminnan kehitysjohtaja Henri Viljasjärvi.
Tämä on riski teollisuudenyritysten turvallisuuden, tietoturvan ja tuottavuuden kannalta nykyisessä maailmantilanteessa. Digitalisaatio ja automaatio asettavat yritykset aivan uuteen tilanteeseen langattoman infrastruktuurin osalta. Autonomiset laitteet, prosessien automatisointi sekä jatkuvasti kasvavat valmistuksen joustavuuden vaatimukset asettavat riman korkealle, jotta toimintaympäristö on turvallinen, tietoturvallinen sekä tuottava. Verkkoinfrastuktuuria on uusittava, mutta miten varmistetaan, että uusi infrastruktuuri mukautuu myös tulevaisuuden vaatimuksiin?
Kysymys on relevantti, sillä tutkimukseemme haastatelluista sadasta yrityspäättäjästiä lähes jokainen (93 %) kertoo digitalisoineensa tuotantonsa teknologiaa. Vastaajista 90 prosenttia myös uskoo teollisuuden digitalisaation lisääntyvän yrityksessään seuraavan kahden vuoden aikana.
Yritysten digitalisaation kehityksen suunta on ehdottoman positiivinen ja Suomen teollisuuden kannalta tärkeänä. Langaton tiedonsiirto oikein toteutettuna mahdollistaa joustavuutta, läpinäkyvyyttä tuotannon prosesseihin, parempaa tilannekuvaa ja lisää turvallisuutta.
On kuitenkin huolestuttavaa, että niin suuri osa tutkimukseen vastanneista kertoo yrityksensä käyttävän langattomana tiedonsiirtoteknologiana WiFi-verkkoja esimerkiksi turvallisempien 5G-privaattiverkkojen sijaan.
5G-privaattiverkkoratkaisu on teknologiana ylivertainen verrattuna muihin langattomiin tiedonsiirtoratkaisuihin. Privaattiverkko esimerkiksi toimii luvanvaraisilla kullekin asiakkaalle varatuilla taajuuksilla, joka takaa häiriöttömän tiedonsiirron ja tehokkaan verkon peiton rakentamisen. Lisäksi privaattiverkkoteknologia myös takaa mobiliteetin, eli saumattoman tiedonsiirron koko verkon alueella.
Nykyisessä maailmantilanteessa 5G-privaattiverkon on myös selvästi turvallisempi. Privaattiverkko rakennetaan yleensä niin, että data ei missään vaiheessa poistu yrityksen tiloista, ja se on osa yrityksen sisäverkkoa. Tällöin data on turvassa ja tiedonsiirron viiveetkin pysyvät pieninä. Se vaikeuttaa huomattavasti esimerkiksi ulkopuolisen toimijan häirintäyrityksiä.
Tomi Engdahl says:
EU-jäsenyyden hintalappu suomalaiselle: 150 euroa
Suomalainen maksoi viime vuonna EU-jäsenyydestä 150 euroa. Irlanti maksoi EU:lle eniten asukasta kohti, 234 euroa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5978d1df-bd99-4ac5-bfcb-68342a2767ec
Suomen nettomaksu Euroopan unionille oli valtiovarainministeriön mukaan viime vuonna 840 miljoonaa euroa. Nettomaksu nousi toissa vuodesta, jolloin se oli 798 miljoonaa euroa. Nettomaksu kuvaa karkeasti jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta.
Asukasta kohti Suomen EU-jäsenyys maksoi 150 euroa, kun EU-jäsenyyden hinta asukasta kohti oli toissa vuonna 144 euroa.
Bruttokansantuloon suhteutettuna nettomaksu pysyi toissa vuoden tasossa 0,3 prosentissa. Luvut eivät kerro EU-jäsenyyden hyödyistä, kuten avoimista sisämarkkinoista ja vapaasta liikkuvuudesta.
Viro suurin nettosaaja
Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat pitkällä aikavälillä jäsenvaltioiden varallisuuseroja, vaikka niissä voi olla vaihtelua vuositasolla.
Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001 asti. Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Saksa, Hollanti ja Irlanti. Asukasta kohti Irlanti maksoi eniten, sitten Saksa ja Tanska. Irlanti maksoi EU:lle 234 euroa asukasta kohti, Saksa 206 euroa ja Tanska 192 euroa.
Suurimmat nettosaajat olivat bruttokansantuloon suhteutettuna Kroatia, Latvia ja Unkari. Asukasta kohti eniten saivat Viro, Latvia ja Kroatia. Viro sai EU:lta 619 euroa asukasta kohti ja Latvia ja Kroatia 604 euroa.
Euromääräisesti eniten rahoitusta unionin budjetista saivat Ranska, Saksa ja Puola.
Kansallisilla rahoitusosuuksilla mitattuna unionin suurin rahoittaja oli 29,9 miljardilla eurolla Saksa, 23,9 miljardilla eurolla Ranska ja 16,3 miljardilla eurolla Italia.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/09/16/memristori-voitti-insinoorien-keksintokisan/
Tomi Engdahl says:
Suomalainen ilmiö leviää maailmalla: “Meille on naurettu”
Saksassa järjestettiin viime viikonloppuna maan ensimmäiset keppihevosmestaruuskisat. Laji on lähtöisin Suomesta.
https://www.iltalehti.fi/muutlajit/a/4c291241-6fb6-4152-8dcf-69c3793d162b
Tomi Engdahl says:
Ennuste: Isot riskit vaanivat talouskasvua
– Talouskasvun piristyminen ei ole vieläkään itsestäänselvyys, eikä pelkkä korkojen lasku siihen riitä, PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen sanoo.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/15bba45a-fe83-491d-99db-0d4fec9da142
Tomi Engdahl says:
Omakotitalojen hintoihin on lätkitty nyt roimia alennuksia – Tässä ovat voittajat ja häviäjät
Uudellamaalla myytäviin omakotitaloihin on laitettu paikoin suuriakin alennuksia kesken myynnin. Asiantuntijan mukaan esimerkiksi korot ja kodin lämmitysmuoto ovat johtaneet halpuutukseen.
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/2ce91722-f7f2-4abf-b5e6-ab87e2949566
Omakotitalojen hinnat kyykkäsivät vuoden 2022 lopulla. Ero talojen pyyntihintojen ja toteutuneiden myyntihintojen välillä repesi.
Etuovi.comin datasta selviää, että Uudellamaalla myytävien omakotitalojen pyyntihintaa on paikoin alennettu reippaalla kädellä kesken myynnin vuosina 2022, 2023 ja 2024. Hinnanalennus tarkoittaa siis sitä, että myynti-ilmoituksen pyyntihintaa on verkkopalvelussa alennettu kesken markkinoinnin.
Hinnanalennukset vihjaavat, että kohde ei ole mennyt kaupaksi toivotulla hinnalla.
Vanhojen omakotitalojen hinnat ovat kyntäneet selvästi. Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseudulla vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat 9,1 prosenttia ja muualla maassa 7,3 prosenttia vuoden 2023 aikana. Vuoden 2024 huhti–kesäkuussa vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat suurissa kaupungeissa 2,8 prosenttia ja muualla maassa 7,9 prosenttia vuoden takaisesta.
Helsinki, Espoo ja Vantaa näyttävät pitäneen pintansa parhaiten. Ne ovat samalla tasolla, kun tarkastellaan keskimääräisiä hinnanalennuksia. Helsingissä myytäviin omakotitaloihin laitetut alennukset osuvat 4,8–6,6 prosentin välille vuosina 2022–2024.
Espoossa ja Vantaalla alennukset jäävät molemmissa 5 ja 6 prosentin väliin kolmena viime vuotena.
Epävarmuus ja kysyntä
Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kertaa, että pari vuotta sitten Venäjän hyökkäyssodan käynnistyttyä korot lähtivät voimakkaaseen nousuun ja asettuivat neljän prosentin tasolle.
Uudellamaalla ja etenkin pääkaupunkiseudulla omakotitalojen hinnat ovat muuhun Suomeen nähden huomattavan korkeat. Siinä missä syrjäisemmillä seuduilla väestönkehitys määrittelee enemmän asuntojen kysyntää, korkeampien hintojen alueella korkokustannus näyttelee isompaa roolia.
Keskisen mukaan myyjillä on toisaalta myös erilaisia tarpeita sen suhteen, miten nopeasti kodista on päästävä eroon. Toinen voi olla valmis alentamaan hintaa enemmän, toinen haluaakin odottaa suotuisempia aikoja.
Energian hinnat heiluneet
Energian hinnat ovat heiluneet voimakkaasti. Keskinen arvioi, että lämmitysmuoto on ollut yksi merkittävä tekijä omakotitalojen kaupassa.
Tietyt omakotitalot ovat voineet jäädä markkinassa heikommalle energiainflaation vanavedessä. Keskinen mainitsee esimerkkeinä suoralla sähkölämmityksellä lämpiävän suuren omakotitalon tai vanhanaikaisella lämmitysratkaisulla, kuten öljylämmityksellä, varustetun talon.
Keskinen huomauttaa, että toisaalta myös kaikkien halutuimpien talojen hinnat ovat tulleet alaspäin.
– Voi olla, että ne hyvät ja halutut ovat olleet kalliimpia. Korkojen vaikutus kalliimpien talojen kysyntään on ollut voimakkaampi, hän avaa.
Talon ikä vaikuttaa
Ennen vuotta 1980 rakennettujen talojen hintoihin on laitettu tilastojen perusteella kaikkein suurimpia alennuslappuja. Vuoden 2000 jälkeen rakennettujen omakotitalojen hintapyynnöt ovat pitäneet markkinoinnin ajan parhaiten.
Keskinen arvioi, että vanhojen talojen hinnanalennusten taustalla ovat etenkin niiden remonttitarpeet. Rakentamisen ja remonttien kustannukset ovat viime aikoina kohonneet inflaation seurauksena.
Voittajia ovat Keskisen mukaan jatkossa sellaiset omakotitalot, jotka sijaitsevat hyvillä sijainneilla ja joista on riittävän hyvät kulkuyhteydet työpaikalle.
– Näissä taloissa energia-asiakin on ratkaistu, eli ne voivat olla vähän uudempia omakotitaloja tai sellaisia, joissa energiaremontti on tehty, Keskinen sanoo.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/09/17/kuitu-kasvatti-televerkkojen-investointeja/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/09/17/droonit-seuraavat-helsingin-liikenneruuhkia/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/09/17/traficom-keraa-tietoa-radio-ja-gps-hairioista/
Tomi Engdahl says:
Näkökulma: Suomi on ”sopeutustoimien noidankehässä” – Voiko enää leikata?
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3f1688bd-bc59-4537-ba2b-6f0df9c7b297
Jatkuvan sopeuttamisen tie herättää jo huolta kasvun tappamisesta, mutta tarjolla olevat ratkaisut ovat jatkuvaa leikkaamistakin vaikeampia, kirjoittaa politiikan toimittaja Jari Hanska.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/09/18/suunnon-urheilukelloihin-tamperelaista-sykeosaamista/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/09/19/teknologiatuotteiden-vientivalvonta-tiukentui-ohjelmistot-ja-palvelut-mukaan/
Tomi Engdahl says:
Hurja arvio: Suomi voi joutua sopeuttamaan talouttaan jopa 15 miljardilla eurolla
Bruegel -ajatushautomo arvioi, että Suomen julkista taloutta voidaan joutua sopeuttamaan lähivuosina vielä 10–15 miljardilla eurolla.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1400eb73-fdb3-4b5e-960e-b5cc83cab6ff
Brysselissä sijaitseva talouskysymyksiin perehtynyt ajatushautomo Bruegel arvioi, että Suomelle voi koitua alijäämämenettelystä vielä huomattavan kova sopeutusvaatimus.
Kyse on siitä, että EU:n uudet taloussäännöt vaikuttavat siihen, miten paljon jäsenvaltioiden tulee sopeuttaa talouttaan.
Darvaksen mukaan Suomi voisi joutua uusien sääntöjen puitteissa sopeuttamaan talouttaan jopa 10–15 miljardilla eurolla. Arvio on tehty mekaanisesti Euroopan komission laskentamallin pohjalta.
Jos sopeutus tehtäisiin neljässä vuodessa (vuosien 2025–2028 aikana) olisi vuotuinen sopeutusvaade 1,53 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Mikäli siihen käytettäisiin seitsemän vuotta (2025–2031), silloin sopeutustarve olisi vuodessa 0,67 prosenttia suhteessa bkt:hen.
https://www.bruegel.org/policy-brief/implications-european-unions-new-fiscal-rules
Tomi Engdahl says:
Luisuuko Suomi EU:n tarkkailuluokalle? Näin VM:n virkamies vastaa
Suomi on jälleen marraskuussa Euroopan komission syynissä. Kohtalona voi olla alijäämämenettelyyn päätyminen.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/67a26f82-ae25-45fc-ad30-68d2b1bf3060
Suomi on jälleen loppusyksystä tosipaikan edessä, kun Euroopan komissio selvittää Suomen talouden tilaa ja päättää mahdollisesta alijäämämenettelystä.
Suomi läpäisi kesällä Euroopan komission tarkastuksen ja vältti täpärästi joutumasta EU:n tarkkailuluokalle eli alijäämämenettelyyn.
– Siinä todettiin, että tilannetta arvioidaan uudestaan marraskuussa. Tämä on melko normaali menettely, valtiovarainministeriön EU-sihteeristön päällikkö Marketta Henriksson arvioi Iltalehdelle.
Henrikssonin mukaan komissio tulee syksyllä arvioimaan onko Suomen raja-arvoja heikompi alijäämätilanne edelleen ”vähäinen ja väliaikainen”.
– Todennäköisesti komissio tekee päätöksiä Suomen kohdalla vasta ensi keväänä, Henriksson sanoo.
Talousnäkymät ovat nyt kesäkuuta heikommat. Viime viikon budjettineuvottelujen tiedotustilaisuudessa nousi esiin, että Suomen julkisen talouden alijäämä on puolitoista miljardia euroa aiemmin ennustettua syvempi ja velkasuhteen kasvu pysähtyisi vasta vuonna 2027.
Tomi Engdahl says:
Pääkirjoitus: Alexander Stubbin luoma uusi ulkopolitiikan käsite on höttöinen
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/35a61177-62e2-476c-9657-233c27bc0488
Presidentti toistelee nyt kaikkialla arvopohjaista realismia. Termi on sinänsä kätevä, koska kaiken voi perustella aina joko ylevillä arvoilla tai käytännön realismilla, kirjoittaa vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen.