Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
3,797 Comments
Tomi Engdahl says:
IL:n tiedot: Nämä maat tulossa Suomen Nato-joukkoon
Johtovastuun lisäksi Ruotsi sijoittaa FLF-joukkoon pataljoonan eli noin 800 sotilasta.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/08959e29-33e8-4471-9b23-e45a7539edc5
Nato-joukon vahvuudeksi on suunniteltu prikaatia, mikä Natossa tarkoittaa noin 4 000–5 000 henkeä. Maavoimien prikaati koostuu pataljoonista. Ne kykenevät itsenäisiin operaatioihin.
Jotta Ruotsin johtorooli on uskottava, ruotsalaiset sijoittavat FLF-joukkoon pataljoonan eli noin 800 sotilasta. Tämän päälle tulevat ruotsalaiset esikuntaupseerit.
Britannia ja USA mukaan
Suomeen perustettava FLF-joukko toimii Yhdysvaltain itärannikolla sijaitsevan Norfolkin päämajan alaisuudessa.
Jotta pelote Venäjän suuntaan olisi uskottava, Suomi, Ruotsi ja Norja pyytävät Yhdysvaltoja ja Britanniaa sijoittamaan Nato-sotilaitaan Suomeen.
Tavoitteeksi on asetettu, että Suomeen perustettava Nato-joukko koostuisi ruotsalaisista, norjalaisista, brittiläisistä ja amerikkalaisista sotilaista.
Suomi haluaa, että mukana ovat Norfolkin päämajan suuret Nato-maat.
Suomen Maavoimat pystyy omilla toiminnoillaan tukemaan prikaatin toimintaa, kuten tarjoamaan majoitustiloja ja kaluston huoltoa.
Nato-prikaati sijoitetaan Lappiin. Sen esikunta perustetaan lähteiden mukaan joko Rovaniemelle tai Sodankylään.
Lähteet kertovat, että Yhdysvallat ei todennäköisesti sijoita sotilaitaan juridisessa mielessä Naton FLF-rakenteeseen.
Tomi Engdahl says:
Suomen vesihuollon tulevaisuudesta puhkesi ankara riita – MMM:n virkamies: ”Ei ole käynnissä yksityistämistä”
MMM vesitalousjohtaja: ”Lakiluonnoksessa julkisen omistajuuden ja määräysvallan vaatimukset ovat huomattava tiukennus nykytilanteeseen, jossa yksityisen omistuksen rajoituksia ei ole lainkaan.”
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/fc5f9b5d-489c-4bdc-9d57-fc92591294f6
Tomi Engdahl says:
Kauppa myy jauhelihaa lähes tappiolla ja ottaa vegemakkarasta 40 prosenttia itselleen – selvitimme, mistä on kyse
Valtaosa kuluttajista ei poimi ostoskoriinsa kasviproteiinituotteita. Syynä voi olla niiden korkea hinta.
https://yle.fi/a/74-20116291
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/10/08/suomalainen-hyperspektrikamera-avaruuteen/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/10/08/alihankinta-vahvisti-kavijamaaraansa-vaihtaa-logoa-ensi-vuodeksi/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/10/09/manufacturing-performance-days-2025-syventyy-tekoalyyn/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/10/09/eaton-palkkasi-suomen-tehtaalleen-yli-100-tyontekijaa/
Tomi Engdahl says:
Ällistyttävä lista: Nämä suomalaiseksi luullut tuotteet eivät oikeasti ole suomalaisia
Monet suomalaisuuden ytimessä olevat makeiset, esineet tai tuotemerkit eivät oikeasti ole suomalaisten itse keksimiä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/966e43cf-1be9-4913-92a4-12154475ceb6
Sauna, salmiakki, muumit ja Marimekko. Kotimaiset keksinnöt ja tuotemerkit ovat suomalaisten ylpeydenaihe. Kun jokin suomalainen asia menestyy kansainvälisesti, koko kansa iloitsee pienen kotimaamme puolesta.
Asiankuivauskaapin on ajateltu Suomessa jo vuosikymmenten ajan olevan kotimainen keksintö.
Astiankuivauskaapin keksijänä on pidetty Maiju Gebhardia. Hän oli Työtehoseuran kotitalousosaston päällikkö ja kehitti astiankuivauskaapin vuosina 1944–1945.
Astiankuivauskaappi on todellisuudessa peräisin valtameren toiselta puolelta. Sievänen löysi Yhdysvalloista aikaisempia astiankuivauskaapille myönnettyjä patentteja vuosilta 1928 ja 1930.
Vihreät kuulat tulivat myyntiin Fazerin jouluvalikoimaan jo 1800-luvun lopussa.
Vaikka vihreitä kuulia valmistetaan nykyisin Lappeenrannassa, on tämän herkun alkuperäinen resepti Venäjältä. Karl Fazer toi reseptin alunperin Pietarista, jossa hän opiskeli.
Nimittäin juustohöylä, joka on melko harvinainen esine muualla kuin Pohjois-Euroopassa.
Moni mieltää juustohöylän suomalaiseksi keksinnöksi. Todellisuudessa ensimmäisen nykyaikaisen juustohöylän on keksinyt norjalainen huonekalupuuseppä Thor Bjørklund vuonna 1925
Toinen suomalaisten makuhermoihin iskevä klassikkokarkki, Turkinpippurit, eivät ole suomalainen keksintö salmiakin mausta huolimatta.
Alkuperäinen Tyrkisk Peber eli suomalaisittain Turkinpippuri kehitettiin Perellyn makeistehtailla Tanskassa. Makeisten tuotanto alkoi vuonna 1977.
Jaffa-keksi on itse asiassa brittiläinen keksintö.
tuulipuku on levinnyt tänne Englannista Suomen Urheiluliiton lajivalmentajan mukana.
Vuonna 1983 julkaistu Kari Tapion kappale Olen suomalainen on todellisuudessa käännöslaulu italialaisesta klassikosta L’italiano.
politiikko Elisabeth Rehn aloitti Tupperwaren maahantuonnin Suomeen vuonna 1965
Felix-ketsuppi, tulee länsinaapuristamme Ruotsista.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/10/10/startup-barometri-kasvuodotukset-eivat-nay-henkilomaarissa/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/10/10/uusi-avaruustilannekeskus-edistamaan-yhteiskunnan-turvallisuutta/
Suomeen ollaan perustamassa kansallista avaruustilannekeskusta, joka parantaisi maan kriisinsietokykyä, kriittisen infrastruktuurin ylläpitoa ja huoltovarmuutta sekä kyberturvallisuutta. Hallitus esittää jo rahoitusta avaruustilannekeskuksen perustamista varten. Uuden keskuksen perustamistoimet aloitetaan vuoden 2024 joulukuussa ja täydessä toimintavalmiudessa sen pitäisi olla vuonna 2028.
Tomi Engdahl says:
Suomalaisen koodin edistäjä Laura Kankaala: Yritysten pitää kuunnella koodarien huolia
https://etn.fi/index.php/13-news/16703-suomalaisen-koodin-edistaejae-laura-kankaala-yritysten-pitaeae-kuunnella-koodarien-huolia
Koodia Suomesta ry jakaa vuosittain Suomalaisen koodin edistäjä -palkinnon henkilölle tai yhteisölle, joka on ansiokkaasti edistänyt suomalaista ohjelmistoalaa. Tänä vuonna palkinto myönnettiin F-Securen kyberuhkatiedustelun päällikölle ja tietoturvavaikuttajalle Laura Kankaalalle.
Nuoresta iästään huolimatta Kankaala on ehtinyt tehdä monipuolisesti töitä tietoturva-alalla. Nykyään hän toimii kyberuhkatiedustelun päällikkönä suomalaisella tietoturvaratkaisuja tarjoavalla F-Securella.
Kankaala sanoo olevansa otettu ja iloinen tunnustuksesta. – Ensin kyllä mietin, voinko vastaanottaa tätä palkintoa, kun en ole hirveästi itse koodannut muuta kuin tietty skriptejä ja hakkerointiin tarvittavia koodinpätkiä, mutta en suoranaisesti ohjelmistokehitystä. On totta, että tosi moni tietoturva-asia lähtee koodista.
Tomi Engdahl says:
Miksi IoT ei kiinnosta suomalaisyrityksiä?
https://www.uusiteknologia.fi/2024/10/11/miksi-iot-ei-kiinnosta-suomalaisyrityksia/
Teollista internetiä eli hyödynnetään LoRa-verkkoa Suomessa operoivan Digitan mukaan edelleen Suomessa varsin rajatusti. Hyödyntämätöntä potentiaalia on kuitenkin edelleen runsaasti. Erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä olisi potentiaalisia kohteita, kertoo Digitan IoT-vastaavan Tuomas Kolkka.
Kolkan mukaan etenkin pienet ja keskisuuret yritykset voisivat hyötyä IoT-ratkaisuista liiketoimintansa tehostamisessa ja uusien palveluiden kehittämisessä nykyistä huomattavasti enemmän.
Vuosia IoT-ratkaisujen kanssa työskennellyt Digitalla IoT-toimintoja vetävä Tuomas Kolkka näkee, että IoT-teknologian käyttö Suomessa on silti jo nyt monipuolista ja kehittyvää. Erilaisia ratkaisuja on jo käytössä eri aloilla, kuten teollisuudessa, terveydenhuollossa, liikenteessä ja älykaupungeissa.
Oikein toteutetut IoT-ratkaisut voivat tarjota yrityksille useita merkittäviä kilpailuetuja ja hän on huomannut, että tätä ei aina osata tunnistaa. Esimerkiksi ennakoiva kunnossapito on merkittävä mahdollisuus, sillä IoT-laitteiden avulla voidaan kerätä dataa koneiden ja laitteiden kunnosta.
Tomi Engdahl says:
Suomalaisen koodin edistäjä -palkinto tietoturvaosaajalle
https://www.uusiteknologia.fi/2024/10/11/suomalaisen-koodin-edistaja-palkinto-tietoturvaosaajalle/
Tänä vuonna Koodia Suomesta -yhteisön palkinto myönnettiin F-Securen kyberuhkatiedustelun päällikölle ja vaikuttajalle Laura Kankaalalle. Nuoresta iästään huolimatta Kankaala on ehtinyt tehdä monipuolisesti töitä tietoturva-alalla.
Nykyään Laura Kankaala toimii kyberuhkatiedustelun päällikkönä suomalaisella tietoturvaratkaisuja tarjoavalla F-Securella.
Päivätyönsä ohessa Kankaala on vetänyt tietoturvaan liittyviä podcasteja sekä paljastanut tietoturva-aukkoja Ylen Team Whack – kaikki on hakkeroitavissa -dokumenttisarjassa.
Korona-aikana hän toimi myös kyberasiantuntijoiden vapaaehtoisorganisaatio KyberVPK:ssa, jonka tarkoitus oli auttaa terveydenhuoltoa ja muita kriittisiä toimialoja koronapandemian alla.
Tomi Engdahl says:
Startup-barometri: Kasvuodotukset eivät näy henkilömäärissä
https://www.uusiteknologia.fi/2024/10/10/startup-barometri-kasvuodotukset-eivat-nay-henkilomaarissa/
Suomen startup-yhteisön uusimman barometrin mukaan yritysten tunnelma vallitsevasta taloustilanteesta on positiivisen toiveikas. SE ei kuitenkaan ainakaan vielä näy startup-yhteisön mukaan henkilöstömäärissä tai yritysten arvioon oman taloudellisen tilanteen paranemisessa.
Tomi Engdahl says:
Uusi avaruustilannekeskus edistämään yhteiskunnan turvallisuutta
https://www.uusiteknologia.fi/2024/10/10/uusi-avaruustilannekeskus-edistamaan-yhteiskunnan-turvallisuutta/
Suomeen ollaan perustamassa kansallista avaruustilannekeskusta, joka parantaisi maan kriisinsietokykyä, kriittisen infrastruktuurin ylläpitoa ja huoltovarmuutta sekä kyberturvallisuutta. Hallitus esittää jo rahoitusta avaruustilannekeskuksen perustamista varten. Uuden keskuksen perustamistoimet aloitetaan vuoden 2024 joulukuussa ja täydessä toimintavalmiudessa sen pitäisi olla vuonna 2028.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/16707-nyt-tuli-synkkiae-uutisia-nokialle
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/10/14/ai-hallitsee-hankevirrassa-iot-ja-lohkoketjut-laskussa/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/10/11/suomalaisen-koodin-edistaja-palkinto-tietoturvaosaajalle/
Tänä vuonna Koodia Suomesta -yhteisön palkinto myönnettiin F-Securen kyberuhkatiedustelun päällikölle ja vaikuttajalle Laura Kankaalalle. Nuoresta iästään huolimatta Kankaala on ehtinyt tehdä monipuolisesti töitä tietoturva-alalla.
Tomi Engdahl says:
Elisalta kesti kuusi vuotta ulottaa 5G-verkkonsa kaikkialle Suomeen
https://etn.fi/index.php/13-news/16717-elisalta-kesti-kuusi-vuotta-ulottaa-5g-verkkonsa-kaikkialle-suomeen
Elisa avasi kaupallisen 5G-verkkonsa kesäkuussa 2018 ensimmäisten joukossa maailmassa. Noin kuusi vuotta verkon avaamisen jälkeen Elisan 5G yltää jokaiseen Suomen kuntaan. 5G-verkon laajentaminen jatkuu myös tulevaisuudessa, ja 5G-teknologia ottaa vielä kehitysaskeleita ennen 6G:n tuloa.
5G-verkko jo kaikissa Suomen kunnissa
https://www.uusiteknologia.fi/2024/10/16/5g-verkko-jo-kaikissa-suomen-kunnissa/
Teleoperaattoreista Elisa kertoo tuoneensa 5G-verkkonsa jo jokaiseen Suomen kuntaan. Kyse ei ole kuitenkaan vielä täydellisestä kattavuudesta kaikkialla, joten yritys jatkaa kattavuuden laajentamista edelleen.
Silti 5G-verkko ei ole vielä saavuttanut lopullista laajuuttaan, vaan sen kattavuutta laajennetaan jatkossakin asiakkaiden tarpeiden mukaan. Sama tahti on myös muilla teleoperaattoreilla. Esimerkiksi Telian ja DNA:n yhteisen 5G-verkon laajennustyöt jatkuvat edelleen Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla, mutta Itä- ja Pohjois-Suomeen rakennettuna se valmis uusimpien töiden jälkeen.
Sen lisäksi, että 5G-verkon kattavuus kehittyy edelleen, niin tekevät myös 5G-palvelut. Esimerkiksi Elisa otti jo vuoden 2021 kesäkuussa käyttöön niin kutsutun itsenäisen 5G-verkon, joka ei ole enää riippuvainen 4G-verkon tuesta.
’’5G-teknologian evoluutio muistuttaa aiemmin 4G:ssä nähtyä kehitystä. Vuonna 2018 lanseerattu ensimmäisen vaiheen 5G-verkko toi mukanaan ennätykselliset nopeudet, ja itsenäinen 5G parantaa yhteyden viivettä ja tasalaatuisuutta entisestään, mobiiliverkoista vastaava Elisan osastonjohtaja Tiina Höckert kertoo.
Tulevat 5G-teknologian myöhemmät kehitysvaiheet, kuten 5,5G eli 5G Advanced, ovat tulevaisuuden kokonaan uuden 6G:n kaltaisia ja keskittyvät verkkoyhteyden laadun ja kapasiteetin parantamiseen vaativissa käyttötapauksissa
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/10/15/elisa-vahvistaa-teollisuusyksikkoaan-yritysostolla/
Tomi Engdahl says:
”Tarvitsemme Suomessa IPR-kulttuurin muutoksen”
https://www.kolster.fi/blog/tarvitsemme-suomessa-ipr-kulttuurin-muutoksen
Patenttien kaupallinen hyödyntäminen voi tuoda ratkaisevan kilpailuedun yrityksille. Tätä ei vielä täysin ymmärretä. Tarvitsemme Suomessa IPR-kulttuurin muutoksen, sanoo VTT:n IPR Sales Lead Kai-Erik Elers.
Kriittisimmissä arvioissa vain noin viisi prosenttia maailman patenteista on hyödynnetty kaupallisesti. Tämä tarkoittaa, että valtavia liiketoimintamahdollisuuksia on jäänyt käyttämättä – myös Suomessa.
Tutkimuslaitos VTT:n IPR Sales Lead Kai-Erik Elersin näkemyksen mukaan IPR:n eli aineettomien oikeuksien kaupallistamisen laiminlyönti näkyy Suomen bruttokansantuotteessa ja yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kasvun esteenä.
Tomi Engdahl says:
Tällä alalla keskipalkka jopa 8 000 e/kk – Pian tarvitaan 17 000 uutta työntekijää
Valtio kannustaa hakeutumaan tekniikan alalle. Työnäkymät ovat hyvät, kun energiamurros työllistää uusia osaajia. Palkkanäkymätkin ovat keskivertoa paremmat.
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/4d4b2fa2-b898-4037-868d-94f944e7e284
Lähes varma työpaikka ja erittäin hyvä palkka, siltä näyttää energia-alan osaajien tulevaisuus Suomessa. Energiamurroksen myötä esimerkiksi energia- ja sähköalan ammattilaisia tarvitaan yhä enemmän. Laskelman mukaan jopa 17 000 uutta osaajaa vuoteen 2035 mennessä, tiedottaa Motiva.
Motiva kannustaakin nyt opintojaan suunnittelevia hakeutumaan tekniikan alalle.
Energiamurros on tärkeässä roolissa, kun halutaan hillitä ilmastonmuutosta, Motiva huomauttaa. Kun fossiilisista polttoaineista pyritään eroon, tuotetaan sähköä ja lämpöä uusilla tavoilla. Energiajärjestelmän hajautuessa ja muuttuessa tarvitaan uusia alan osaajia.
Motiva nostaa erikseen esiin tuuli- ja aurinkovoiman hankkeet sekä ilmalämpöpumput, joiden kaikkien pariin on luvassa lisää henkilötyövuosia.
Arvioiden mukaan työmäärän tarve kasvaa esimerkiksi aurinko-, tuuli- ja lämpöpumppualalla. Vuonna 2012 näillä aloilla riitti 5 000 työntekijää, vuonna 2020 määrä oli jo kaksinkertainen. Vuoteen 2030 mennessä työntekijöitä tarvitaan jo 15 000, vuonna 2035 jo yli 17 000.
Tekniikka&Talouden vuonna 2023 tekemän selvityksen mukaan Suomen suurimmissa energiayhtiöissä pääsee jopa 8 000 euron keskipalkoille. Tällaisissa yrityksissä monet työskentelevät asiantuntija- ja johtotehtävissä.
”Uusia tekijöitä ja suunnittelijoita tarvitaan, jotta jatkossakin on osaavaa työvoimaa saatavilla. Uudet energiateknologiat edellyttävät uudentyyppistä ja entistä laaja-alaisempaa tietotaitoa eri osa-alueilta”, muistuttaa erityisasiantuntija, yli-insinööri Johanna Kirkinen Energiavirastosta.
Vuonna 2023 Tekniikka&Talous uutisoi, että sähkötekniikan ja automaatiotekniikan alalla tekniikan lisensiaatin keskipalkka oli 5 822 euroa kuussa. Diplomi-insinööri, jonka pääaine on ollut sähkötekniikka ja automaatiotekniikka, pääsi keskimäärin 5 474 euron kuukausipalkoille.
Heti perässä 5 383 euron palkalla tulivat konetekniikan, energiatekniikan ja kuljetustekniikan alan insinöörit.
Seuraavaksi eniten ansaitsivat kone- ja energiatekniikan diplomi-insinöörit, 5 341 euroa kuussa. Yli 5 300 euron keskikuukausipalkkaan ylsivät myös sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörit.
Älykkäät kiinteistöt lisäävät eri järjestelmien käyttöä.
“Tutkimusten mukaan uusia osaamistarpeita rakennuksiin liittyen ovat erilaisten järjestelmien kytkeminen samaan kohteeseen eli niin sanotut hybridijärjestelmät”, sanoo Kirkinen.
Näihin liittyy erilaisten automaatiojärjestelmien yhdistämistä ja ohjelmointia.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/16720-suomalainen-small-data-garden-uudistaa-sisaeilman-laadun-tarkkailun
Tomi Engdahl says:
https://www.kolster.fi/blog/tarvitsemme-suomessa-ipr-kulttuurin-muutoksen
Tomi Engdahl says:
F-Secure muutosneuvotteluihin
Vähennystarve on Suomessa enintään 37 työntekijää.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/e192be9f-831f-4423-b3b1-44f8ecc5641e
Maailmanlaajuisesti vähennystarve on enintään 60 työntekijää. Muutosneuvottelut alkavat Suomessa 22. lokakuuta, ja ne koskevat suurinta osaa F-Securen myynnin, markkinoinnin, palveluiden ja teknologian toiminnoista.
Muutosten arvioidaan tuovan noin neljän miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt, jotka investoidaan yhtiön kasvun tukemiseksi.
– Suunniteltujen muutosten tavoitteena on muuttaa F-Securen toimintoja, rooleja, valmiuksia ja toimintatapoja vastaamaan täysin strategiaamme ja kasvutavoitteitamme.
Tomi Engdahl says:
https://www.shipit.fi/uutiset/500-shipit-ja-wolt-yhdistaevaet-voimansa-nyt-koko-suomen-kattavat-pikatoimitukset-jopa-tunnissa?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR2XYmGrUlMindbnuDSZ90Dsdv64DCSxWa09j_F-pBkeXpPlb-mRZyO_r2I_aem_N3MqvhADH6LlwWxAuPBbcQ&utm_source=facebook&utm_medium=paidsocial&utm_campaign=MS+%7C+Nosto+%7C+Liikenne&utm_term=Verkkokauppiaat%2C+yritt%C3%A4j%C3%A4t%2C+b2b+%7C+NM25%E2%80%9359v+%7C+Feed+%7C+Aloitussivun+n%C3%A4ytt%C3%B6&utm_content=Wolt+x+Shipit+%7C+Buustaus+%7C+2.10.2024
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/10/21/kannykkatukiasemista-tuttu-akkutekniikka-koteihin/
Tomi Engdahl says:
Vain joka kolmas yli 50-vuotias uskoo työllistyvänsä, jos jäisi työttömäksi
https://www.tek.fi/fi/uutiset-blogit/vain-joka-kolmas-yli-50-vuotias-uskoo-tyollistyvansa-jos-jaisi-tyottomaksi
TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen: Ovatko ikääntyneet ongelmajätettä vai osaavinta työvoimaa?
Ainoastaan 35 prosenttia yli 50-vuotiaista tekniikan alan ammattilaisista uskoo työllistyvänsä omaa osaamistaan vastaaviin tehtäviin, jos jäisi työttömäksi. Yli viisikymppiset myös kokevat iän hidastavan urakehitystä: 42 prosenttia kokee ikänsä haittaavan uralla etenemistä ja 24 prosenttia on huolissaan työpaikkansa vakaudesta.
Tiedot käyvät ilmi Tekniikan akateemisten TEKin tutkimuksesta, jossa selvitettiin tekniikan alan korkeakoulutettujen näkemyksiä ikäsyrjinnästä. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää paremmin ikään liittyviä käsityksiä ja ikäsyrjintää ilmiönä suomalaisessa työelämässä.
”Tulokset ovat pysäyttäviä. Parhaassa työiässä olevat ihmiset kokevat suurta epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Voi kysyä, ovatko ikääntyneet ongelmajätettä vai osaavinta työvoimaa? Pienenä kansakuntana, jossa talouskasvu on ollut jäissä kymmenen vuotta, kaikkia osaajia tarvitaan. Asennemuokkaus yhteiskunnassa ja työpaikoilla on välttämätöntä. Joka vuosi uusi ikäryhmä tulee 50+ ikäiseksi. Haaste on pysyvä, elleivät asenteet muutu”, sanoo TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/16750-vuoden-tekoaelyteko-on-saanut-yli-1-4-miljoonaa-opiskelemaan-tekoaelyn-perusteita
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/10/24/suomesta-maailman-ensimmainen-sahkoton-kosketuslevy/
Tampereen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet maailman ensimmäisen pehmeän kosketuslevyn, joka tunnistaa kosketuksen voiman, pinta-alan ja sijainnin ilman sähköä. Laite hyödyntää pneumaattisia kanavia. Uutuus mahdollistaa sen käytön esimerkiksi magneettikuvauslaitteissa ja muissakin erikoisolosuhteissa sekä esimerkiksi pehmorobottien tartuntapinnoissa.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/10/23/autoradio-tarkein-kanava-musiikille-striimauspalvelut-osalle/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/16748-f-securen-ai-tekstiviestisuojaus-palkittiin
Tomi Engdahl says:
Finn-tastic humour: The 13 funniest Finnish jokes
https://veryfinnishproblems.com/blogs/news/finland-joke-t-shirt?fbclid=IwY2xjawGHQ-FleHRuA2FlbQIxMQABHeUa5L-ZLUZ7G8-JTggfb-s8rkDsAfXvLOSEON7SQLOtR42tNTxp7u2zrA_aem_vaa04i7odWFUAU43OddmmA
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/10/25/startup-yhteiso-vaatii-tutkimukseen-lisaa-koulutuspanostuksia/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/10/25/sairaanhoitaja-tarvitsee-robotin-kayttoon-lisaa-ymmarrysta/
Tomi Engdahl says:
https://www.bbc.com/travel/article/20241002-turku-finlands-under-the-radar-nordic-destination
Tomi Engdahl says:
Kaksi suomalaista kappaletta soi edelleen maailmanlaajuisesti – Ylen puhelu paljasti merkillisen yhteensattuman
Kansainväliseen suosioon nousseet suomalaiset hittikappaleet Sandstorm ja Freestyler julkaistiin peräkkäisinä päivinä 25 vuotta sitten.
https://yle.fi/a/74-20119865
Kyse on yhä maailmanlaajuista suursuosiota nauttivien Freestylerin ja Sandstormin 25-vuotispäivästä.
– Tämä oli minullekin pitkän ajan jälkeen yllätys. On aika maaginen juttu, että niiden julkaisu on ollut noin lähekkäin. Se kaikki tapahtui niin räjähdysmäisesti, Salovaara hämmästelee.
Hän päättää kilauttaa kaverille, Darudena tunnetulle Ville Virtaselle ja tarkistaa asian. Ja toden totta: hän tietää, että Salovaaran oma tuotantoyhtiö 16inch Records julkaisi kansainvälisen tanssimusiikin ikivihreäksi nousseen Sandstormin 26. lokakuuta 1999.
Sony Music Finlandilta puolestaan vahvistetaan Ylelle, että Bomfunk MC’s -yhtyeen Freestyler-single julkaistiin edellisenä päivänä eli 25. lokakuuta 1999.
Salovaara toimi Daruden Sandstormissa tuottajana ja sovittajana. Bomfunk MC’s -yhtyeen Freestylerissa hän oli säveltäjä ja tuottaja.
– Molemmat hitit on tehty isolla palolla, Salovaara toteaa nyt.
Tomi Engdahl says:
Villit valokuiturakentajat ovat rikkoneet niin paljon elintärkeitä kaapeleita, että Suomen huoltovarmuus on uhattuna
Osa valokuituverkkoa rakentavista yrityksistä ei piittaa laista tai ohjeista, väittävät alan toimijat.
https://yle.fi/a/74-20120216?origin=rss&fbclid=IwY2xjawGMWf5leHRuA2FlbQIxMQABHdBY5SAld7pqVrs5ArVsteuJO5KwrZu5IGtS5HVsXFWkYc53rh8Nje5ObA_aem_i6uzUjltpFEvmbVtzNGEUg
Valokuituverkon kiivas rakentaminen uhkaa jopa huoltovarmuutta. Kaivuutyöt ovat vaurioittaneet eri puolilla Suomea maan alle sijoitettua tärkeää infraa, esimerkiksi kaukolämpö- ja sähköverkkoa sekä tietoliikennekaapeleita. Alan toimijat sanovat, että osa valokuituverkkoa rakentavista yrityksistä ei piittaa laista, säännöistä tai ohjeista.
Esimerkiksi Kuopiossa on kesän ja syksyn aikana tullut ilmi kymmeniä tapauksia, joissa kaukolämpöputkia ja sähköverkon kaapeleita on vaurioitunut valokuitutyömailla, kertoo Kuopion Sähköverkon toimitusjohtaja Kari Väänänen.
– Kyse on huoltovarmuudesta ja yleisestä turvallisuudesta, Väänänen sanoo.
Tomi Engdahl says:
Startup-yhteisö vaatii tutkimukseen lisää koulutuspanostuksia – kvantti, tekoäly ja vety
https://www.uusiteknologia.fi/2024/10/25/startup-yhteiso-vaatii-tutkimukseen-lisaa-koulutuspanostuksia/
Suomalainen startup-yhteisö vaatii lisää koulutuspanostuksia Suomen kannalta tärkeimpien tekniikoiden tutkimukseen, jotta panostukset t&k-toimintaan eivät valu hukkaa. Esimerkeiksi tärkeimmistä panostusalueista raportti listaa kvanttiteknologian, tekoälyn ja vetytalouden.
Suomen halutaan kasvattavan tutkimus- ja kehitys (t&k) -investointeja vuoteen 2030 mennessä siten, että ne olisivat neljä prosenttia bruttokansantuotteesta. Tavoitteella pyritään nostamaan työn tuottavuutta ja lisäämään talouskasvua.
Tomi Engdahl says:
Lisää suomalaista AR-näyttöteknologiaa Yhdysvaltoihin
https://www.uusiteknologia.fi/2024/10/28/suomalaista-ar-nayttoteknologiaa-yhdysvaltoihin/
Suomalaisyritys Dispelix toimittaa amerikkalaiselle Collins Aerospacelle valojohdekomponentteja puolustus- ja ilmailuteollisuuden lisätyn todellisuuden ratkaisuihin. Dispelix on virtuaalisilmikoita valmistavan Varjon lisäksi jo toinen AR-teknologioita Yhdysvaltoihin vievistä suomalaisyrityksistä.
Lisätyn todellisuuden (AR) teknologioissa on yleisesti nähty paljon mahdollisuuksia puolustus- ja ilmailualalla. Kun esimerkiksi lentotiedot tulevat näkyviin silmien eteen tuulilasinäyttöön, lentäjän ei tarvitse katsoa alas ohjaamoon.
AR-teknologialla voidaan myös projisoida suojalasien tai lämpönäkölasien käyttäjän näkökenttään reaaliaikaista dataa, kuten kohteiden etäisyyksiä, ympäristön karttoja tai varoituksia. Tämä parantaa mahdollisuuksia tehdä päätöksiä nopeasti ja tarkasti.
Tomi Engdahl says:
Työvoimakatsaus: Työvoiman ylitarjonta muuttuu ensi vuonna osaajapulaksi – katso lista osaajista, joille on suurin tarve
https://yle.fi/a/74-20120732
Tuore työvoimabarometri ennakoi työmarkkinatilanteen kääntyvän maltillisesti kohti parempaa. Alueiden ja alojen välillä on kuitenkin eroja.
Kartta piirtää karun kuvan Suomesta: työvoimasta on vakavaa ylitarjontaa valtaosassa Suomea. Samalla työttömien osaaminen ja työnantajien tarpeet eivät kohtaa.
Yleistilanne työmarkkinoilla on kuitenkin maltillisesti parantumassa, ennakoi työ- ja elinkeinoministeriön tuore työvoimabarometri.
Maltillisesti, sillä vielä ensi vuonnakin usealla alueella tekijöitä on enemmän kuin töitä. Alakohtaisesti barometri ei työvoiman ylitarjonnasta kerro.
Ylitarjonnasta osaajapulaan
Elinkeinoelämän piristyminen lisää työvoiman tarvetta, ja ylitarjonta kääntyy paikoin osaajapulaksi.
Ennusteen mukaan suurin tarve on ensi vuonna sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.
Sote-alalla pulaa osaajista on ollut jo pitkään, ja eläköitymiset, alanvaihtajat sekä ikääntyvä väestö kasvattavat sitä entisestään.
Työmarkkinatilanteen odotetaan parantuvan myös teknologiateollisuudessa ja rakennusalalla, vaikka kokonaisuutena tekijöitä on edelleen enemmän kuin työpaikkoja.
Muun muassa vihreän siirtymän investointien odotetaan toteutuessaan lisäävän näiden alojen työvoiman tarvetta.
Vielä hetki huonompaan
Vielä toistaiseksi työttömyys Suomessa kuitenkin kasvaa.
Työttömyysasteen trendi oli syyskuussa jo 8,4 prosenttia, mikä on korkein lukema sitten vuoden 2018. Työttömyys on myös levinnyt uusille aloille: työttömäksi on jäänyt niin ravintola-alan työntekijöitä kuin tietotekniikan erityisasiantuntijoitakin.
Konkurssien määrä on edelleen jatkanut kasvuaan suurimmassa osassa maata, ja useat yritykset ovat kertoneet muutosneuvotteluista ja irtisanomisista.
Riski työttömyyden lisääntymisestä seuraavan puolen vuoden aikana on huomattava, ministeriön katsauksessa todetaan.
Mikä sitten antaa aihetta optimismiin? Käänne parempaan on antanut odottaa itseään ja huonot ajat ovat pitkittyneet.
Ministeriön katsauksen mukaan monet työnantajat ovat pyrkineet rajoittamaan irtisanomisten määrää, koska uskovat suhdanteen muutokseen. Vaikka töitä ei juuri nyt ole tarjota, monilla aloilla osaajapula ei taustalta ole kadonnut mihinkään.
Tomi Engdahl says:
Nyt puhuvat kaivutyön tekevät yrittäjät: Valokuituyhtiöt tarjoavat epärealistisia odotuksia
Kaapelivahingot vähenisivät, jos kaapelien sijaintinäytöt saataisiin nopeammin, sanovat maanrakentajat.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010793305.html
Koneyrittäjien etujärjestö Koneyrittäjät vastaa moitteisiin, joiden mukaan villien valokuiturakentajien tekemät hätäiset kaivutyöt ovat rikkoneet paljon elintärkeitä kaapeleita ja aiheuttaneet vaaratilanteita.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) mukaan tänä vuonna on sattunut viikoittain valokuitukaapelien sijoittamisesta johtuvia vaaratilanteita, joissa maakaasuputkeen osuminen on ollut lähellä. Lisäksi Tukesin tietoon on tullut jo yli sata vaaratilannetta, kun kaivettaessa on vaurioitettu tai kaivettu esiin jännitteisiä sähkökaapeleita.
– Valokuituyhtiöt kuumentavat markkinat ensin tarjoamalla epärealistisia odotuksia ja aikatauluja kuluttaja-asiakkaille. Tämän jälkeen vasta mietitään, kuka tekee käytännön kaivutyön, Koneyrittäjien maanrakennusalan toimialapäällikkö Ville Järvinen sanoo järjestön tiedotteessa.
Pienten yritysten kannalta suurimmat ongelmat ovat verkon omistajan selvittäminen ja kaapeleiden tarkan sijainnin selville saaminen.
Tilannetta hankaloittaa sekin, että kaapeleiden ja muiden verkostojen sijainnin näytöt pitää tilata jokaiselta verkonomistajalta erikseen.
– Kun kaivualueella on useamman verkostonomistajan verkkoja, näyttökäytännön vuoksi jokaisen verkonomistajan kaapelinäyttö saattaa tulla eri päivänä. Urakoitsija joutuu odottamaan, että kaikki näytöt on tehty ennen kaivutöiden aloittamista. Aina näyttöjä ei edes saa, Järvinen sanoo.
Tomi Engdahl says:
– Oikeastaan pallon sisällä on kompassi, toimitusjohtaja Harri Hohteri selittää.
https://www.ess.fi/urheilu/56838
Älykoripallo kertoo, miten heitto lähtee kädestä
https://en.siqbasketball.com/pages/siq-alypallo
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/10/31/suomalaisyhtio-alypalloyhteistyohon-urheiluvalinejatin-kanssa/
Tomi Engdahl says:
https://food52.com/recipes/73800-lohikeitto-finnish-salmon-soup
Tomi Engdahl says:
Tämä oli Suomen 1. puhelinlinja koskaan 147 v sitten – Ja tiesitkö: Vielä 1980 Suomessa oli manuaalinen puhelinkeskus, jossa ihmiset tökkivät lankoja kuin vanhoissa elokuvissa
Tuppisuina pidetyt suomalaiset ovat olleet puhelimen käyttäjinä edelläkävijöitä keksinnön alkuajoista alkaen.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/3c068516-6dd3-4847-b9ed-8e2e7c8144d1?utm_term=Autofeed&utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR2A7eWxM-jccMS_7cNRV1ZTxUc071mZ6CxJPVh2OBbNhxWp8zYk34dsUac_aem_egiPr6vy0eA1H0GZMAjn2g#Echobox=1730526291
Kun skotlantilainen, Bostonissa puhefysiologian professorina toiminut Alexander Graham Bell sai patentin puhelinkeksinnölleen maaliskuussa 1876, vain vajaan kahden vuoden kuluttua tästä rakennettiin Helsinkiin ensimmäinen puhelinlinja.
Kesällä 1876 puhelin esiteltiin Philadelphian maailmannäyttelyssä, mutta keksintö jäi vähälle huomiolle.
Ensimmäinen puhelinyhteyden rakentaja ja käyttäjä Suomessa oli metallitehtailija Johan Nissinen. Hän yhdisti konttori- ja myyntihuoneistot Annan- ja Eerikinkadun kulmassa pihan yli kulkevalla puhelinjohdolla, jolloin ensimmäiset puhelinkeskustelut voitiin käydä Helsingissä jo joulukuussa 1877. Tätä juttua julkaistaessa marraskuussa 2024 siitä on melko tarkkaan 147 vuotta.
Nissinen myös myi puhelimia, ensimmäisenä Suomessa.
Tieto Helsingin menestyksellisestä puhelinkokeilusta herätti varsinaisen puhelinkuumeen, ja kokeiluja tehtiin ympäri Suomen. Maaseudullakin kartanoihin ja tehdaslaitoksiin hankittiin lyhytjohtoisia puhelinpareja.
Vuonna 1881 yksityisiltä ryhdyttiin vaatimaan lupa puhelintoimen harjoittamiseen.
Suomen suurruhtinaskunnan ensimmäinen puhelinlaitos perustettiin Helsinkiin vuonna 1882.
Puhelinkeskuksia ryhdyttiin automatisoimaan jo 1920-luvulla. Viimeiset käsivälitteiset keskukset automatisoitiin keväällä 1980.
Kun maaseutupaikkakunnalla asuvat halusivat puhelimen, heidän piti yleensä itse perustaa puhelinyhdistys.
Yritysmuodoista osuuskunta sai ylivoimaisen suosion.
Vielä 1920-luvulla puhelinkoneen omistaminen osoitti, että talo oli varakas ja kulki kehityksen eturintamassa.
Tomi Engdahl says:
Valtori avoimen lähdekoodin pariin – luvassa kustannustehokkuutta ja parempaa toiminnallisuutta
Mikko Nyman18.10.202415:01Avoin lähdekoodiOhjelmistokehitysRajapinnatJulkisen hallinnon ict
Valtori uudisti elinkaarensa päähän tulleen integraatioalustansa. Uudistusprojektin haasteina olivat muun muassa puutteelliset tai vanhentuneet dokumentaatiot.
https://www.tivi.fi/uutiset/valtori-avoimen-lahdekoodin-pariin-luvassa-kustannustehokkuutta-ja-parempaa-toiminnallisuutta/67110127-f4ed-4a0b-9d61-e6e90113695c
Tomi Engdahl says:
Älykoripallo kertoo, miten heitto lähtee kädestä
https://www.ess.fi/urheilu/56838
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/11/07/uudelleensuunnittelulla-lisaa-aikaa-teollisuuselektroniikkaan/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/11/05/elisa-ja-nokia-kiihdyttivat-valokuidulla-100-gigabitin-ennatysnopeuteen/
Elisa ja Nokia kokeilivat ensimmäisenä Euroopassa sadan gigabitin nopeutta teleoperaattorin tuotannollisessa valokuituverkossa. Ennätys antaa esimakua tulevien vuosien kehityksestä, jossa nopeiden ja luotettavien laajakaistayhteyksien kysyntä tulee kasvamaan.