Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
3,851 Comments
Tomi Engdahl says:
464 rakennusfirmaa meni nurin – Pysäyttävä lista julki
https://www.iltalehti.fi/talous/a/68e72a53-6515-4764-a860-b90a1eaeb116
Tomi Engdahl says:
Pysäyttävä lista: 197 miljoonaluokan rakennusfirmaa meni konkurssiin
Rakennusalan synkät vuodet ovat ajaneet tänäkin vuonna yrityksiä konkurssiin liki viime vuoden tahtiin. Lähitulevaisuus ei näytä juuri sen paremmalta.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/68e72a53-6515-4764-a860-b90a1eaeb116
Tomi Engdahl says:
Telian kaapeliverkon palvelut Telestelle
https://etn.fi/index.php/13-news/16891-telian-kaapeliverkon-palvelut-telestelle
Teleste ja Telia Finland ovat allekirjoittaneet monivuotisen yhteistyösopimuksen, jonka myötä Suomen suurimpiin teleoperaattoreihin kuuluvan Telia Finlandin kaapeliverkossa välitettävien laajakaista- ja TV-palveluiden operointi ja kehittäminen siirtyvät Telestelle. Palveluiden siirto Telia Finlandilta Telestelle toteutetaan vuoden 2024 loppuun mennessä ja osana siirtoa muutama keskeinen henkilö siirtyy Telesten palvelukseen.
Telia Finland ja Teleste verkkoyhteistyöhön
https://www.uusiteknologia.fi/2024/11/27/telia-finland-ja-teleste-verkkoyhteistyohon/
Kaapeliverkkojen tekniikkaa kehittävä Teleste ja Telia ovat tehneet monivuotisen yhteistyösopimuksen, jonka myötä Telia Finlandin kaapeliverkossa välitettävien laajakaista- ja TV-palveluiden operointi ja kehittäminen siirtyvät Telestelle.
Telian laajakaista- ja tv-palveluiden siirto siirto Telia Finlandilta Telestelle toteutetaan vuoden 2024 loppuun mennessä ja osana sopimusta myös muutama keskeinen henkilö siirtyy Telesten palvelukseen.
Turkulainen Teleste on kaapeliverkkoteknologioiden edelläkävijä niin Suomessa kuin päämarkkinoillaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
Tomi Engdahl says:
Suomi jatkaa panostuksia metaversiumiin – Nokia mukana
https://www.uusiteknologia.fi/2024/11/27/suomi-jatkaa-panostuksia-metaversiumiin-nokia-mukana/
Suomi oli yksi ensimmäisistä maailmassa, joka julkisti metaversumistasta oman strategian. Nyt metaversiumin kehitys jatkuu uudessa Metaverse Finland -ekosysteemissä, jossa mukana on omalla panoksellaan myös tietoliikenneyritys Nokia. Metaverse Finlandin lanseerattiin viikko sitten Helsingissä järjestetyssä MatchXR2024-tapahtumassa.
Tomi Engdahl says:
Summa tuo Suomeen ukranalaisten droonituotantoa
https://www.uusiteknologia.fi/2024/11/28/summa-tuo-suomeen-ukranalaisten-droonituotantoa/
Puolustustekniikkakonserni Summa Defence perustaa Suomeen uuden droonien tuotantolaitoksen ukrainalaiskumppaneiden kanssa. Tuotannon on tarkoitus alkaa laajamittaisesti vuoden 2025 alkupuolella.
Tomi Engdahl says:
Elisalla maailman ensimmäinen 800 gigabitin runkoverkko
https://etn.fi/index.php/13-news/16886-elisalla-maailman-ensimmaeinen-800-gigabitin-runkoverkko
Elisan on ottanut 800 gigabitin tekniikan käyttöön runkoverkossaan ensimmäisenä maailmassa. Juniperin reitittimet moninkertaistavat runkoverkon tiedonsiirtokapasiteetin ja kiihdyttävät samalla mobiili- ja valokuituverkkojen kehitystä.
Runkoverkko on myös olennainen osa maan huoltovarmuutta: se yhdistää kunnat toisiinsa ja kuljettaa tietoliikennettä Suomen ja muiden maiden välillä. Suomen päästä päähän ulottuva runkoverkko koostuu runkokuitukaapeleista, ja se yhdistää kunnat toisiinsa. Samalla runkoverkko toimii pohjana entistä kattavampien ja kyvykkäämpien mobiili- ja valokuituverkkojen rakentamiselle, joiden kautta kuluttajat ja yritykset nettiyhteyttä käyttävät.
Maailman ensimmäinen 800 gigan koherentti runkoverkkoyhteys otettiin marraskuussa käyttöön Elisan verkossa. Helsingissä sijaitseva yhteys hyödyntää Juniperin PTX-sarjan reitittimiä ja JCO800-sarjan koherenttia optiikkaa. Koherentin optiikan avulla runkoyhteyden tiedonsiirtonopeutta voidaan nostaa merkittävästi: yksittäinen kuitupari voi kuljettaa dataa jopa 800 gigan sekuntinopeudella, mikä on tuplasti enemmän kuin aiemmin.
Elisalle nopea 800 gigan runkoverkkoyhteys
https://www.uusiteknologia.fi/2024/11/26/elisalle-nopea-800-gigan-runkoverkkoyhteys/
Uusi nopea 800 gigan koherentti runkoverkkoyhteys otettiin marraskuussa käyttöön Elisan verkossa. Helsingissä sijaitseva yhteys hyödyntää amerikkalaisen Juniperin PTX-sarjan reitittimiä ja JCO800-sarjan koherenttia optiikkaa.
Koherentin optiikan avulla runkoyhteyden tiedonsiirtonopeutta voidaan nostaa merkittävästi: yksittäinen kuitupari voi kuljettaa dataa jopa 800 gigan sekuntinopeudella, mikä on tuplasti enemmän kuin aiemmin. Uusi runkoverkko on olennainen osa maan huoltovarmuutta: se yhdistää kunnat toisiinsa ja kuljettaa tietoliikennettä Suomen ja muiden maiden välillä.
Lisäksi nopea runkoverkko on tarpeen kun Elisa kasvattaa valokuituverkkonsa nopeuksia tulevina vuosina kohti 100 gigabittiä. ’’Vahvan runkoverkon avulla Elisa pystyy vastaamaan asiakkaiden kasvaviin tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Tekoälyn ja pilveistymisen edetessä datan pitää liikkua entistä enemmän myös datakeskusten välillä, ja tämä vaatii runkoverkon jatkuvaa kehittämistä’’, Elisan teknologiajohtaja Kalle Lehtinen kuvailee.
Tomi Engdahl says:
Maailman parhaat pizzaketjut valittu – Joukossa yksi suomalainen
Suomalainen pizzeria Via Tribunali on valittu maailman 31. parhaaksi pizzaketjuksi.
https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/ba2a0d54-754e-4c2f-b313-8dcbe281c9ac
Italialainen Top 50 Pizza Guide on jälleen jakanut tunnustuksia pizzaketjuille.
Maailman 50 parhaan artesaanipizzaketjun joukossa sijalla 31 on suomalainen Via Tribunali, kerrotaan pizzaketjun tiedotteessa.
https://www.50toppizza.it/50-top-world-artisan-pizza-chains-2024/
Tomi Engdahl says:
Fotoniikka voi mullistaa terveydenhuollon – älylaastarista liikkeelle
https://www.uusiteknologia.fi/2024/11/28/fotoniikka-voi-mullistaa-terveydenhuollon-alylaastarista-liikkeelle/
Uudenlainen lääketieteellinen diagnostiikka, kirurgiset työkalut ja fotoniikkaan perustuvat terapeuttiset sovellukset voivat parantaa lähivuosina kuluttajien elämää. Tämä voi olla tuloksena uudessa VTT:n vetämässä PhotonMed-hankkeessa. Suomesta mukana on VTT:n lisäksi älykelloja valmistava Polar.
VTT:n koordinoima PhotonMed kiihdyttää tutkimusinnovaatioiden käyttöönottoa teollisessa tuotannossa. Mukana 39 kumppania yhdeksässä maassa. Se yhdistää koko tutkimus- ja toimitusketjun aina komponenttivalmistajista loppukäyttäjäyrityksiin, kuten urheilukelloistaan tunnettuun kotimaiseen Polarin.
Hanke on saanut 32 miljoonan rahoituksen EU:n ChipsJU:lta ha kansallisilta rahoitusorganisaatioilta.
PhotonMed-projektissa validoidaan loppukäyttäjäyritysten johtamien 16 pilottitapauksen kautta. Niissä käytettäviin fotoniikan teknologioihin kuuluvat valonlähteet, integroitu optiikka, kuituoptiikka, pakkaustekniikat, mikrofluidistiikka ja lukijalaitteistot.
’’PhotonMed-projektilla pyritäänkin kuromaan kuilua umpeen ja vauhdittamaan kaupallistamista luomalla teollisten toimitusketjujen rakenteita ja hyödyntämällä pilottilinjan T&K-mallia”, kertoo VTT:n tutkimusprofessori Jussi Hiltunen.
Hänen mukaansa perinteisesti tutkimuksen ja valmistuksen välinen kuilu on ollut merkittävä este fotoniikan innovaatioiden käyttöönotolle lääketieteellisissä sovelluksissa. Yhdessä lakisääteisten hyväksyntäprosessien kanssa markkinoille saattaminen kestää vuosia, mikä johtaa Hiltusen mukaan korkeisiin kustannuksiin.
”Puettavan teknologian edelläkävijänä pidämme PhotonMed-projektia erittäin kiinnostavana. Odotamme innolla, millaisia fotoniikan tutkimustuloksia voitaisiin tuoda uusina ominaisuuksina urheilu- ja kuntoilukelloihimme sekä hyvinvointiratkaisuihimme”, sanoo Polarin tutkimus- ja kehitysjohtaja Ismo Savikoski.
https://www.uusiteknologia.fi/2024/03/20/vtt-kehittaa-optista-anturia-joustavaan-alylaastariin/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/16893-nokia-saeaetioen-tunnustus-csc-n-kimmo-koskelle
Tomi Engdahl says:
Suomeen avataan droonitehdas – Venäjällä reagoitiin heti: “Oikeutettu kohde”
Suomeen perustetaan tehdas, jossa tehdään lennokkeja muun muassa Ukrainan taisteluita varten.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2eb34370-8c7e-4d5c-9d85-3624911f7459
Suomeen perustetaan droonien tuotantolaitos, joka huomioitiin heti Venäjän mediassa.
Puolustus- ja turvallisuusteknologiakonserni Summa Defence Oy tiedottaa perustavansa laitoksen yhdessä ukrainalaisten kumppaneidensa kanssa. Tuotannon on tarkoitus alkaa ensivuoden alkupuolella.
– Droonien tuotantolaitoksen tarkoituksena on lisätä nopealla aikataululla Ukrainan taisteluissa käytettävien lennokkien tuotantokapasiteettia, tiedotteessa kerrotaan.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan tehdas perustetaan Etelä-Suomeen, jotta drooneja on helppo lähettää Ukrainaan. Tarkempaa sijaintia ei ole paljastettu.
HS:n mukaan yhtiön repertuaarissa tulee olemaan tiedustelu- ja häirintälennokkeja sekä viholliseen iskeviä räjähdelennokkeja.
Lentävien droonien lisäksi yhtiö aikoo valmistaa maa- ja meridrooneja. Tarkoitus on toimittaa drooneja myös EU- ja Nato-maihin.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/11/28/summa-tuo-suomeen-ukranalaisten-droonien_tuotantoa/
Tomi Engdahl says:
Google suunnittelee miljardi-investointia Suomeen
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ccc09827-55e8-4d90-87d3-e684b55ea3e8
Google aikoo ostaa maata Muhokselta ja Kajaanista.
Google suunnittelee pilvi- ja datakeskusinfrastruktuurinsa laajentamista Suomessa.
Valtioneuvosto tiedottaa myöntäneensä Metsähallitukselle luvan myydä Googlelle maa-alueitaan Muhoksella ja Kajaanissa. Alueiden koko on yhteensä noin 1400 hehtaaria ja kaupan kokonaisarvo yli 27 miljoonaa euroa. Myytävät alueet ovat olleet pääosin metsätalouskäytössä.
Tomi Engdahl says:
Vuoden alusta arpoja ostaessa on vaadittu tunnistautuminen. Raaputtamisella onnekkaasti rikastuvat joutuvat voittoja hakiessaan tunnistautumaan samaksi henkilöksi, joka lipukkeen on alkujaan ostanut. Tunnistautuminen perustuu arpajaislakiin.
– Vuoden 2024 alusta Veikkaus on maailman ensimmäinen peliyhtiö, joka edellyttää tunnistautumista kaikissa digitaalisen ja fyysisen kanavan peleissä, sanoi Veikkauksen vastuullisuusjohtaja Susanna Saikkonen alkuvuoden tiedotteessa.
Veikkaus-kortin lisäksi kuponkipelien ostaja voi tunnistautua myyntipaikoissa myös ajokortilla, kela-kortilla, henkilökortilla, Veikkaus-sovelluksesta löytyvällä mobiilikortilla tai Näyttämällä Veikkaus-kortin viivakoodia myyntipaikassa.
Verottajan mukaan arpoja ei käytännössä voi enää ostaa lahjaksi. Voitto on verovapaa vain arvan ostajalle, eli samalle henkilölle, joka voi lunastaa voiton.
– Jos voiton tai osan siitä antaa toiselle henkilölle, saajan pitää maksaa summasta lahjaveroa, jos lahjan arvo on vähintään 5 000 euroa, verottajan sivuilta selviää.
– Veikkaus maksaa voiton ainoastaan arvan ostamisen yhteydessä tunnistautuneelle asiakkaalle, Auremaa kertoo.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/64ed9df6-1648-4133-819a-cec739c0c648
Tomi Engdahl says:
Finland’s new dietary guidelines — Less meat and booze, more veg and berries
The Finnish Food Authority’s national nutritional guidelines recommend consuming a maximum of about 350 grams of red meat per person per week — but the agency hopes people would eat much less.
https://yle.fi/a/74-20127714
Tomi Engdahl says:
Google plans “historic” data centre expansion in Finland
The investment includes the purchase of four parcels of land in the municipalities of Muhos and Kajaani at an estimated cost of 27 million euros.
https://yle.fi/a/74-20128014
Tomi Engdahl says:
Tulli löysi kiellettyä väriä makeisista – kiinalainen herkku on saattanut olla myös kaupan hyllyllä
Ulkomaalaisista makeisista on löytynyt valvonnassa esimerkiksi kiellettyä titaanidioksidi-väriä.
https://yle.fi/a/74-20127470
Tomi Engdahl says:
https://valco.fi/pages/valcon-viherpesukampanja
Tomi Engdahl says:
Hankintaketjujen vastuullisuusvaatimukset heijastuvat pk-yritysten arkeen yhä selvemmin
https://ekokompassi.fi/hankintaketjujen-vastuullisuusvaatimukset-heijastuvat-pk-yritysten-arkeen-yha-selvemmin/
Tomi Engdahl says:
Selvitimme, onko tulevista datakeskuksista mitään hyötyä Suomelle – vai karkaavatko kaikki rahat ulkomaille
https://yle.fi/a/74-20128599
Halpa sähkö ja viileä ilmasto houkuttelevat datakeskuksia Suomeen. Lue tästä, miksi Suomen vaihtelevat sähkön hinnat voivat luoda uuden vientialan.
Etusivu
Venäjän hyökkäysPentuliveLinnan juhlat
Hae
Valikko
Etusivulle
Teknologia
Selvitimme, onko tulevista datakeskuksista mitään hyötyä Suomelle – vai karkaavatko kaikki rahat ulkomaille
Halpa sähkö ja viileä ilmasto houkuttelevat datakeskuksia Suomeen. Lue tästä, miksi Suomen vaihtelevat sähkön hinnat voivat luoda uuden vientialan.
Googlen logo kyltissä Haminassa.
Hakukoneyhtiö Google on kertonut suunnitelmistaan rakentaa uusia datakeskuksiaan Suomeen. Kuva: Antro Valo / Yle
Antti Parviala
3.12. 9:04
Juttu tiivistettynä
Google suunnittelee merkittäviä datakeskusinvestointeja Kajaaniin ja Muhokselle, mutta vain 20–30 prosenttia rahoista jää Suomeen.
Datakeskuksista syntyvä hukkalämpö voi tarjota hyötyä lähiseudulle, kuten kaukolämpöä ja lämpöä teollisuuden tarpeisiin.
Suomessa toivotaan, että datakeskukset tuovat maahan paitsi työpaikkoja myös arvoketjuja, joilla on tuottoisia vaikutuksia kansantalouteen.
Tämä on toimittajan tarkastama, tekoälyn tuottama tiivistelmä.
Tekoäly tekee tuloaan alalle kuin alalle – nyt.
Käytännössä se tarkoittaa kasvavaa tarvetta uusille tehokkaille datakeskuksille: Niissä varsinainen tekoäly syntyy, kun superprosessorit raksuttavat – ja kuluttavat sähköä helposti ainakin keskisuuren tehtaan verran.
Mitä ja miten Suomi hyötyy siitä, että hakukonejätti Google haluaa rakentaa lisää datakeskuksiaan Kajaaniin ja Muhokselle?
Tässä viisi tärkeää kysymystä
Tomi Engdahl says:
”On loukkaavaa, että hallitus kyseenalaistaa tieteilijöiden vuosien työn”, sanoo tutkija ravitsemussuositusten takana
Professori Maijaliisa Erkkolan mielestä tiedotusvälineet ja kansalaiset ymmärsivät ruokasuositukset virheellisesti määräyksinä.
https://yle.fi/a/74-20129114
Tomi Engdahl says:
Jyrähdys Keskuskauppakamarista: Kiinalaiset verkkokaupat pantava kuriin heti
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola: ”Tullivapauteen on puututtava heti.”
https://www.iltalehti.fi/talous/a/3e3a8454-cb5d-4ce2-bc86-a14074b3eb9d
Kiinalaiset verkkokaupat, jotka myyvät ultrapikamuotia ja muita halpatuotteita on laitettava kuriin.
Näin sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola järjestön tiedotteessa.
Sipolan mukaan Suomeen tulvii Kiinasta halpatuotteita, joiden tuoteturvallisuus on kyseenalaista ja jotka voivat olla kuluttajilla jopa vaarallisia.
Kiinalaisten verkkokauppojen suosiota ruokkii EU:n tullivapausraja, joka on Keskuskauppakamarin mukaan poistettava heti. Jos EU:n ulkopuolelta tilattujen tuotteiden arvo on enintään 150 euroa, niistä ei tarvitse maksaa tullimaksuja.
– Suomeen tulevista alle 150 euron paketeista 98 prosenttia tulee Kiinasta. Euroopan komissio on ehdottanut tullivapauden poistamista vuonna 2028. Tämä aikataulu on kuitenkin aivan liian hidas. Tullivapauteen on puututtava heti, vaatii Sipola.
Kilpailu vääristyy
Keskuskauppakamarin mukaan EU:n on puututtava tullivapauden lisäksi EU:n alueelle Kiinasta tilattavien tuotteiden turvallisuuteen, ja tuotteiden valvontaa on parannettava.
– Suomalaiset ja eurooppalaiset yritykset joutuvat täyttämään erilaisia vaatimuksia ja maksamaan hallinnollisia maksuja esimerkiksi tuotevalvonnasta, standardeista ja tuotetestauksista, joita kiinalaiset yritykset eivät täytä tai maksa. Tämä vääristää kilpailua, Sipola sanoo.
Näin kiinalaiset ultrapikamuotia myyvät verkkokaupat vääristävät Sipolan mukaan kilpailua joulumarkkinoilla
Keskuskauppakamari peräänkuuluttaa myös kuluttajilta vastuullisuutta. Kuluttajien olisi hyvä huomioida esimerkiksi myös se, että tuottajavastuu ei kiinalaisissa verkkokaupoissa toteudu, vaan jätteet jäävät suomalaisten ongelmaksi.
Suomen tullin tiistaina julkaistun tilaston mukaan kiinalaisista verkkokaupoista tilattujen, enintään 150 euron arvoisten tavaroiden määrä kasvoi tammi-lokakuussa räjähdysmäisesti verrattuna edellisvuoteen. Tavaraeriä tilattiin 22,7 miljoonaa, kun vuosi sitten vastaava määrä oli 1,7 miljoonaa. Kasvua oli 1 228 prosenttia. Kiinasta tuodun pieniarvoisen tavaraerän keskimääräinen arvo oli 6,05 euroa.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/12/05/suomen-tekoalykehitysta-tuetaan-huippunimilla/
Tekoälyn uusi AI Finland -verkosto on perustanut Advisory Boardin tukemaan missiotaan nostaa Suomi tekoälyn kehittämisen ja soveltamisen globaaliksi edelläkävijäksi. Mukana on Silo AI:n Peter Salinin lisäksi monia huippuosaajia niin tutkimuksesta kuin yrityksistäkin pienistä suuriin.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/12/05/oululaistutkija-sai-vuoden-2024-ehealth-palkinnon/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/12/04/ouluun-immersiivinen-sound-dome-jarjestelma/
Tomi Engdahl says:
Finnish Food tasting
https://youtu.be/G6HWG9tRk9A?si=sszJzQzHE9g7uG5g
Tomi Engdahl says:
Just one of many things done differently https://veryfinnishproblems.com/blogs/news/curiosities-exposed-23-surprising-things-finns-do-differently
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/12/05/oululaistutkija-sai-vuoden-2024-ehealth-palkinnon/
Suomen telelääketieteen ja eHealth-seuran vuosittaiset palkinnot jaettiin Tampereella järjestetyssä alan konferenssissa. Yksi palkituista oli Oulun yliopiston dosentti Mariella Särestöniemi, jonka tutkimustöissä yhdistyy terveys ja 6G-teknologia. Toinen palkinnoista meni Turun yliopiston dosentti Janne Lahtirannalle.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/16938-digialla-iso-rekryohjelma-palkkaa-75-ammattilaista
Tomi Engdahl says:
Janne Naakka heitti ilmoille rajut väitteet – Näin vastaa Kesko
Vaikuttaja Janne Naakka väittää, että Kesko olisi kopioinut hänen sisustustuotteensa.
https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/71cba4a0-949f-41b0-95d4-3d3ef13bd441
Naakan tuote on tarkoitettu aidoille tuikkukynttilöille, kun taas K-raudan Cello-merkin kynttilänjalassa on valmiina led-kynttilä.
– Meidän tuotteemme on julkaistu heinäkuussa ja kuvasin tuolloin yli 100 000 näyttökertaa tavoittaneet videot, joilla kerroin, että myimme ensimmäisen värin tunnissa ja toinen vielä samana iltana.
– Keskon tuote on julkaistu ilmeisesti syyskuun lopussa. Kolme kuukautta on todennäköisesti kiinalaiselle tehtaalle riittävä aika valmistaa tuote kuvien tai jopa sinne lähetetyn ”mallituotteen” perusteella.
K-ryhmä vastaa
Iltalehti tavoitti K-Raudan tuoteryhmäpäällikkö Outi Lehdon kommentoimaan asiaa sähköpostitse.
– NaaGLiving Donitsi-kynttilänjalka on ymmärtääksemme tullut myyntiin heinäkuussa 2024. K-Rauta on tilannut oman led-kynttilänsä sitä valmistavalta tehtaalta jo helmikuussa 2024. Luonnollisesti emme siis olleet tietoisia NaagLivingin tuotteesta omaa tilausta tehdessämme. Led-kynttilän malliin olemme tutustuneet ensimmäisen kerran jo syksyllä 2023 toimittajan esitellessä K-Raudalle kynttilämallistonsa, Lehto kommentoi.
– Led-kynttilä on nimetty K-Raudan toimesta Donitsiksi joulukuussa 2023, kun tuote perustettiin järjestelmäämme. Nimi led-kynttilälle valittiin puhtaasti led-kynttilän ulkonäön perusteella, tuoteryhmäpäällikkö vastaa.
Naakka vastasi myöhään maanantai-iltana K-ryhmän kommenttiin. Hän ei ole tyytyväinen Keskon viestintään aiheen ympärillä.
– Arvelimme vastauksen olevan tämänkaltainen, missä muun muassa tuotteen sama muoto, muodon yksityiskohdat, millimetrilleen sama korkeus, kolme eri tuotekorkeutta, erilaiset värivaihtoehdot, samantyyliset tuotekuvat ja sama nimi selitetään sattumalla. Tämä on se miten näissä tapauksissa valitettavan usein toimitaan, hän jatkaa.
– Tuotteidemme kaltainen muotokieli on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti pinnalla ja sitä suuremmalla syyllä on harvinaislaatuista, että kaikista samanlaisin tuote julkaistaan Suomen kokoisessa maassa kolme kuukautta lanseerauksemme jälkeen. Meidän tuotteen valmiit piirrokset ovat menneet tuotantokumppanillemme 2022 ja idea tuotteeseen on syntynyt luonnollisesti tätä ennen, Naakka kuvailee.
Naakka huomauttaa videolla, ettei hänen brändinsä ole ainoa, joka on tehnyt pyöreitä kynttilänjalkoja.
Useat kommentoijat huomauttavat Naakalle, että vuoden nuoreksi muotoilijaksi vuonna 2019 valittu Laura Väre julkaisi Donut-kynttilänjalan jo vuonna 2019.
Tomi Engdahl says:
Suomalaiset loistivat taitotutkimuksessa: Ykkössija
Suomi pärjäsi erinomaisesti OECD-maiden vertailussa, jossa kartoitettiin aikuisväestön luku-, numero- ja ongelmanratkaisutaitoja.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/cd3bf2fe-0772-4270-af4e-19af46935b1b
Tomi Engdahl says:
Aikuisten ”Pisa-tulokset” julki: Suomi kuuluu harvalukuiseen joukkoon
Suomalaiset aikuiset pärjäsivät vertailumaista parhaiten sekä luku- ja numerotaidoissa että ongelmanratkaisussa. Videolla he arvioivat oman lukutaitonsa kouluarvosanalla.
https://yle.fi/a/74-20130001
Tomi Engdahl says:
Uusi eurooppalainen supertietokone ja tekoälytehdas tulee Kajaaniin
EuroHPC-yhteisyritys on päättänyt sijoittaa seuraavan sukupolven eurooppalaisen supertietokoneen ja tekoälytehtaan Kajaaniin.
https://yle.fi/a/74-20130412
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/12/11/suomeen-uusi-tehokas-supertietokone-ja-tekoalykeskus/
https://etn.fi/index.php/13-news/16941-yksi-euroopan-tekoaelytehtaista-odotetusti-kajaaniin
Tomi Engdahl says:
Ruuan hinta on jäänyt pysyvästi korkealle tasolle – katso ruokakoneesta, mitä kannattaa kattaa joulupöytään
Ruuan hintataso on asettunut noin 20 prosenttia korkeammalle tasolle kuin missä oltiin talvella 2022 ennen inflaation kiihtymistä.
https://yle.fi/a/74-20130596
Tomi Engdahl says:
Myydyimmät joulumakeiset: Hittiuutuus päihitti klassikon
Suklaissa yksi maku on ykkönen, mutta Vihreille kuulille löytyi kova haastaja.
https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000010892891.html
Lue tiivistelmä
Tutut suklaarasiat Fazerin Klassikot ja Pandan Juhlapöydän konvehdit ovat myyntitilastojen kärjessä. Muutoin myyntitilastoissa jyrää Fazer.
Uutuustuotteet kuten Glögikuulat ja Crispy dream -suklaakonvehdit ovat olleet erityisen suosittuja.
Sekä S-ryhmästä että K-ketjusta kerrotaan, että Glögikuulat ovat olleet tämän joulusesongin selvä uutuushitti. K-kaupoissa niitä on myyty jopa enemmän kuin klassisia Vihreitä kuulia.
Candy King -joulukalenteri on ollut erityisen suosittu irtokarkkihyllyn uutuus
Tomi Engdahl says:
It-alan hintakisa kiristyy, tuntihintaa painetaan jopa 51 euroon – ”Jos konsultin työpanos ei vastaa odotuksia, halpakin hinta on liikaa”
Aleksi Kolehmainen10.12.202406:05Digitalous
HiQ uskoo kokeneiden osaajien tuovan arvoa asiakkaille halvimman hinnan sijaan.
https://www.tivi.fi/uutiset/it-alan-hintakisa-kiristyy-tuntihintaa-painetaan-jopa-51-euroon-jos-konsultin-tyopanos-ei-vastaa-odotuksia-halpakin-hinta-on-liikaa/3aeaa9ed-540c-43dd-8971-fac7b51118bc
Suhdanne. Minna Lindholmin mukaan HiQ:n Suomen-yhtiö on pärjännyt kuluvana vuonna kohtuullisen hyvin, vaikka toimintaympäristö on ollut haastava. HiQ
Hintakilpailu on noussut kuumaksi puheenaiheeksi Suomen tietotekniikka-alalla. Siinä missä yritykset vielä viime vuoden alussa kilpailivat kiivaasti osaajista, nyt kamppailu on siirtynyt asiakasprojektien voittamiseen.
Tomi Engdahl says:
Suomen puolustuksen uusi aika
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) paljastaa ensimmäistä kertaa Suomen uuden puolustusselonteon pääkohdat IS:n erikoishaastattelussa. Suomen puolustukseen on tulossa muun muassa mittavia investointeja, jotka ovat jopa kalliimpia kuin F35-hävittäjähankinnat.
Luin seuraavan artikkelin ja ajattelin sen kiinnostavan sinua:
Nyt tuli isoja muutoksia puolustukseen – Antti Häkkänen varoittaa: ”Vaarallinen aika on alkanut”
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010897488.html
Tomi Engdahl says:
Suomen ohjelmistoala nousukiidossa: 80 % yrityksistä odottaa nyt kasvua
Anna Helakallio2.12.202412:14|päivitetty2.12.202412:14Digitalous
Software Finlandin kyselyn tuloksista ilmenee, että 80 prosenttia yrityksistä olettaa liikevaihtonsa kasvavan huomattavasti tai jonkin verran.
https://www.tivi.fi/uutiset/suomen-ohjelmistoala-nousukiidossa-80-yrityksista-odottaa-nyt-kasvua/0a5e62d0-8631-44d3-8c56-d0fdb6794ab4
Tomi Engdahl says:
https://www.enterespoo.fi/innovation-ecosystem/innovation-ecosystem
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2024/12/16/sahko-vie-liikkuvat-tyokoneet-uudelle-aikakaudelle/
https://www.uusiteknologia.fi/2024/12/16/eurooppalaisten-autojen-tueksi-massiivinen-ohjelmistoprojekti-suomi-mukana/
Tomi Engdahl says:
Kolumni: Tästä syystä Suomeen ei kannata sijoittaa
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1e5ace0f-2787-4023-9a84-2b5eaf3cd56c
Ilman uusia suomalaisia Suomi harmaantuu ja köyhtyy, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Emilia Kullas.
Sijoita sinne, missä on nuoria.
Tämä oli erään sijoitusammattilaisen neuvo, kun häntä pyydettiin listaamaan sopivia sijoituskohteita.
Suomi ei ole tällä mittarilla kovinkaan kaksinen sijoituskohde. Suomi harmaantuu. Me myös väistämättä köyhdymme, jollemme onnistu houkuttelemaan maahan uusia suomalaisia.
Tilastokeskuksen tuore väestöennuste kertoi lokakuussa hyviä uutisia: Suomen väestö kääntyisi sen mukaan kasvuun ja olisi 6,5 miljoonaa vuonna 2075 mennessä.
Pääsyy Tilastokeskuksen näkemykseen on roimasti kasvanut nettomaahanmuutto. Syntyvyys on Suomessa nimittäin surkeaa. Ainoastaan Uudellamaalla syntyy vauvoja enemmän kuin ihmisiä kuolee.
Nettomaahanmuutto on kasvanut, mutta onko se kasvanut niin paljon kuin Tilastokeskus olettaa?
Etla julkisti perjantaina oman näkemyksensä Suomen väestöennusteensa. Se oli huomattavasti synkempi.
Etla ei usko Suomen väkiluvun kasvavan, vaan kääntyvän laskuun lähivuosikymmeninä. Suurin syy näkemyseroon Tilastokeskuksen kanssa on Etlan huomattavasti pessimistisempi arvio maahanmuutosta. Siinä missä Tilastokeskus arvioi uusien maahantulijoiden määrän 40 000 ihmiseksi, Etla arvioi nettomaahanmuuton 24 000 hengeksi.
Väestökehityksen ennustaminen ei ole helppoa, etenkään viime vuosien perusteella. Ennustetta heittelivät ensin koronakuolemat ja sitten sotaa pakenevat ukrainalaiset.
On kuitenkin selvää, että työntekijäpulasta kärsivät yritykset ovat paikanneet pulaansa onnistuneesti hakemalla töihin ihmisiä ulkomailta. Suomen heikkoa huoltosuhdetta parantaa sekin, että tulijat ovat pääsääntöisesti nuoria työikäisiä aikuisia, joilla on lapset mukanaan.
Nyt Suomeen tulleet kohentavat huoltosuhdetta parikymmentä vuotta. Sitten työssäkäyvien osuus suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin kutistuu taas.
Suomen harmaantuminen ei ole uusi asia. Väestön vanheneminen on ollut tiedossa jo 1990-luvulta asti.
Poliittisesti kenellekään ei ole kiinnostusta reagoida asiaan, jonka vaikutukset näkyvät joskus vuonna 2062. Silti pitäisi, koska harmaa väestö hidastaa talouskasvua niin monin tavoin.
Julkiset menot kasvavat, kuten sotesotkua kaukaa kiertävät poliitikot tietävät. Kun nykymallissa säädetyt soterahat eivät riitä nykyisten vanhusten hoitoon, miten käy lähivuosina?
Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa rajusti seuraavan viiden vuoden aikana. Sen ikäiset ovat eniten kalliin hoivan tarpeessa.
Kun työikäinen väestö ikääntyy, se näkyy koko kansakunnan halussa ottaa riskiä. Siksi Slush-nuoriso pitäisi julistaa suojelukohteeksi: edes joku osa kansasta näkee yrittäjyyden ja siihen olennaisesti liittyvän riskinoton houkuttelevana!
Yhtälön voi ratkaista joko kiristämällä veroja tai leikkaamalla menoja. Miten leikkaat, jos äänestäjistä valtaosa on eläkeläisiä? Verojen kiristyskään ei Suomessa tuo merkittävästi lisätuloja, koska meillä on jokainen veroruuvi jo valmiiksi kireällä.
Ilman maahanmuuttoa Suomi jää harmaaksi ja nykyistä köyhemmäksi.
Tomi Engdahl says:
Suomalaisten työurat pitenevät melko hitaasti
ETK: Noin joka kymmenennellä työura on lyhentynyt.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4e496c04-b955-4120-bbe5-1e53c526dd64
Suomalaisten työurat pitenevät melko hitaasti, Eläketurvakeskus (ETK) kertoo.
ETK:n uudesta tutkimuksesta ilmenee, että vuosina 2010–2022 ansiotyöura piteni 18-vuotiaasta vanhuuseläkkeelle siirtymisen välisellä ajalla keskimäärin 1,2 vuotta.
Eniten ansiotyöurat ovat kasvaneet yli 50-vuotiailla. Vuodesta 2010 vuoteen 2022 yli 50-vuotiaiden ansiotyöurat ovat pidentyneet 2,1 vuotta. Miehille työuraa kertyy keskimäärin enemmän kuin naisille.
Ero on kuitenkin kaventunut, sillä naisten ansiotyöura on pidentynyt miehiä nopeammin.
Noin joka kymmenennellä työura on lyhentynyt, erityisesti alemman koulutusasteen miehillä.
Korkeakoulutettujen työurat näyttävät pidentyvän hyvin. ETK:n tutkimuksessa tehty mallinnus vuonna 1987 syntyneiden työurasta tuotti korkea-asteen koulutetuille keskimäärin 38 vuoden työuran.
Monella työurat ovat keskiarvoakin pitempiä.
– Tulevaisuudessa yli 40 vuoden työurat voivat olla hyvin tavallisia, Järnefelt arvioi.
Tomi Engdahl says:
Tesin selvitys ennustaa suurinvestointien aaltoa Suomeen
Teollisuus|Tukien ja verohelpotusten myöntämiset voivat käynnistää ketsuppi-ilmiön, jossa mittava joukko tehdashankkeita julkistetaan.
https://www.hs.fi/talous/art-2000010894168.html
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/16968-kajaanin-tekoaelytehdas-aloittaa-jo-ensi-vuoden-aikana
Tomi Engdahl says:
Konenäkö helpottaa kuljetusrobottien toimintaa
https://www.uusiteknologia.fi/2024/12/18/konenako-helpottaa-kuljetusrobottien-toimintaa/
Kuljetusrobottien talvikausi on alkamassa, joten Suomessa kehitettyä talviosaamista tarvitaan jälleen. Akkukäyttöisiä robotteja Starship Technologies kehittää Viron lisäksi Suomessa. Pääkonttori on Yhdysvalloissa sekä myyntitoimistot Britanniassa ja Saksassa.
Suomessa Starshipin kuljetusrobottien toiminta käynnistyi huhtikuussa 2022 Espoon Otaniemessä. Laajemminkin Suomi on yritykselle tärkeä. Iso osa robottiteknologian ja kuljetuspalvelun tuotekehityksestämme on tehty Suomessa.’’Robottiemme menestys Suomessa on osoitus siitä, että kehittyneenä korkean teknologian maana Suomi on nopea ottamaan käyttöön kestävää kehitystä edistävää teknologiaa”, sanoo Starship Technologiesin Heinla.
Starshipin kuljetusrobotissa on kaikkiaan 12 kameraa, useita antureita ja tutkapiirejä. Robotti hyödyntää liikkuessaan uusinta tietokonenäköä ja GPS-paikannusta. Siinä on myös ääniominaisuus, jonka avulla voi kommunikoida läheisyydessä olevien kanssa.
Robotti osaa talviominaisuuksien avulla myös havaita lumikasoja, joka perustuu tietokonenäön ja esteiden havaitsemisen teknologioiden yhdistelmään. Myös parempi reitin suunnittelu ja terävämmät käännökset lumikasojen välttämiseksi. Myös hälytysominaisuudet , joiden avulla pystytään havaitsemaan paremmin robotin lumeen juuttumisen, ja uusia liiketekniikoita lumesta irrottautumiseen.
Maailmalla yrityksen robotit ovat kulkeneet jo 15 miljoonaa kilometriä ja suorittaneet yli seitsemän miljoonaa autonomista toimitusta ympäri maailmaa. Päivittäin ne tekevät jopa 150 000 tienylitystä päivittäin
Tomi Engdahl says:
VM:n ennuste: 1,6 % talouskasvu ensi vuodelle – Suora lähetys tiedotustilaisuudesta
Valtiovarainministeriön (VM) tuore talousennuste julkistetaan tänään torstaina kello 11.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a2c1b82f-3b88-4d83-9a17-d880d622fb2d
Valtiovarainministeriö (VM) ennustaa, että Suomen talous kasvaa ensi vuonna 1,6 prosenttia. Torstaina julkistettu ennuste on käytännössä sama kuin syyskuussa, jolloin VM:n virkamiehet ennustivat ensi vuodelle 1,7 %:n talouskasvua.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/16979-aalto-yliopistoon-rahoitus-kvanttivirheiden-korjaamiseen-tutkimukseen
Tomi Engdahl says:
Suomessa on Pohjoismaiden hitain kiinteä netti
https://etn.fi/index.php/13-news/16978-suomessa-on-pohjoismaiden-hitain-kiinteae-netti
Ranskalainen verkon nopeuksia mittaava nPerf ei anna Suomelle mitalisijaa Pohjoismaiden kiinteän verkkon mittauskisassa. Suomi on hitaampi kuin Tanska, Ruotsi tai Norja. Tanskaan tulee eroa keskimäärin 45,5 megabittiä sekunnissa liittymää kohti.
Tammi-maaliskuun aikana nPerf teki Suomessa yhteensä 12 651 internet-nopeustestiä. Ruotsissa mitattiin yhteys 13 874 kertaa, Norjassa 11 037kertaa ja Tanskassa 9 159 kertaa. Mukana oli nyt myös Viro, jossa tehtiin 7 571 testiä.
Testit suoritettiin kunkin maan kansalaisten toimesta todellisissa olosuhteissa. nPerf-testi on ilmainen palvelu, joka on saatavilla maailmanlaajuisesti.
Pohjoismaista nopein kiinteä netti on Tanskassa, jossa liittymien keskinopeus on 174 megabittiä sekunnissa. Ruotsissa latausnopeus on 166 megabittiä sekunnissa ja Norjassa 164 megabittiä sekunnissa. Suomen lukema on mittausten perusteella 128,5 megabittiä sekunnissa.
Tanskassa kiinteä nettiyhteys on 81 megabittiä sekunnissa nopeampi kuin vertailen viimeiseksi jääneessä Virossa, jossa data valuu verkosta 93 megabitin sekuntinopeudella. Maiden nopeuseroista huolimatta kaikki ylittävät keskimäärin 25 Mb/s, mikä tekee näistä nopeuksista erinomaisia ja mahdollistaa esimerkiksi 4K-suoratoistopalveluiden käytön.
Tomi Engdahl says:
Veronmaksajain keskusliitolta jyrähdys
Hyvätuloisia palkansaajia verotetaan Suomessa kireästi jos vertaa muihin Euroopan maihin, Veronmaksajain Keskusliiton vertailu sanoo.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/744c963f-7beb-4339-8c69-b2301c23d784
Suomen palkkoja verotetaan kansainvälisesti vertailtuna progressiivisesti, Veronmaksajain Keskusliitto sanoo tiedotteessaan.
Veronmaksajain Keskusliiton laskelman mukaan keskituloisella palkansaajalla sadan euron palkankorotuksesta menee 48,8 euroa veroihin.
– Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä erityispiirre palkkaverotuksessamme, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola sanoo tiedotteessa.
Suomessa palkkojen verotus on kaikilla tulotasoilla korkeampaa kuin Ruotsissa, mutta työnantajamaksut ovat Suomessa keskitasoa matalammat, selvitys kertoo.
Tomi Engdahl says:
Tässä on uusi konkurssiluku
Konkurssiasiamiehen toimiston keräämät luvut kertovat surkeista suhdanteista. Konkurssien määrä rikkoo ennätyksiä.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/5c69f443-c690-4374-b940-78d036193903
Tammi–marraskuussa 2024 konkurssiin asetettiin yhteensä 2 829 yritystä, ilmenee konkurssiasiamiehen toimiston päivittämistä tilastoista. Viime vuonna samaan aikaan aloitettiin 2 517 konkurssia, joten niiden määrä kasvoi vuosivertailussa 12,4 prosenttia.