Many people working in large companies speak business-buzzwords as a second language. Business language is full of pretty meaningless words. I Don’t Understand What Anyone Is Saying Anymore article tells that the language of internet business models has made the problem even worse. There are several strains of this epidemic: We have forgotten how to use the real names of real things, acronymitis, and Meaningless Expressions (like “Our goal is to exceed the customer’s expectation”). This would all be funny if it weren’t true. Observe it, deconstruct it, and appreciate just how ridiculous most business conversation has become.
Check out this brilliant Web Economy Bullshit Generator page. It generates random bullshit text based on the often used words in business language. And most of the material it generates look something you would expect from IT executives and their speechwriters (those are randomly generated with Web Economy Bullshit Generator):
“scale viral web services”
“integrate holistic mindshare”
“transform back-end solutions”
“incentivize revolutionary portals”
“synergize out-of-the-box platforms”
“enhance world-class schemas”
“aggregate revolutionary paradigms”
“enable cross-media relationships”
How to talk like a CIO article tries to tell how do CIOs talk, and what do they talk about, and why they do it like they do it. It sometimes makes sense to analyze the speaking and comportment styles of the people who’ve already climbed the corporate ladder if you want to do the same.
The Most Annoying, Pretentious And Useless Business Jargon article tells that the stupid business talk is longer solely the province of consultants, investors and business-school types, this annoying gobbledygook has mesmerized the rank and file around the globe. The next time you feel the need to reach out, touch base, shift a paradigm, leverage a best practice or join a tiger team, by all means do it. Just don’t say you’re doing it. If you have to ask why, chances are you’ve fallen under the poisonous spell of business jargon. Jargon masks real meaning. The Most Annoying, Pretentious And Useless Business Jargon article has a cache of expressions to assiduously avoid (if you look out you will see those used way too many times in business documents and press releases).
Is Innovation the Most Abused Word In Business? article tells that most of what is called innovation today is mere distraction, according to a paper by economist Robert Gordon. Innovation is the most abused word in tech. The iPad is about as innovative as the toaster. You can still read books without an iPad, and you can still toast bread without a toaster. True innovation radically alters the way we interact with the world. But in tech, every little thing is called “innovative.” If you were to believe business grads then “innovation” includes their “ideas” along the lines of “a website like *only better*” or “that thing which everyone is already doing but which I think is my neat new idea” Whether or not the word “innovation” has become the most abused word in the business context, that remains to be seen. “Innovation” itself has already been abused by the patent trolls.
Using stories to catch ‘smart-talk’ article tells that smart-talk is information without understanding, theory without practice – ‘all mouth and no trousers’, as the old aphorism puts it. It’s all too common amongst would-be ‘experts’ – and likewise amongst ‘rising stars’ in management and elsewhere. He looks the part; he knows all the right buzzwords; he can quote chapter-and-verse from all the best-known pundits and practitioners. But is it all just empty ‘smart-talk’? Even if unintentional on their part, people who indulge in smart-talk can be genuinely dangerous. They’ll seem plausible enough at first, but in reality they’ll often know just enough to get everyone into real trouble, but not enough to get out of it again. Smart-talk is the bane of most business – and probably of most communities too. So what can we do to catch it?
2,693 Comments
Tomi Engdahl says:
Who needs a BaaS partner, anyway?
https://techcrunch.com/2021/09/30/who-needs-a-baas-partner-anyway/
These banking-as-a-service (BaaS) startups promise to offer fintech capabilities to other companies without them having to strike deals with partner banks, integrate with the banking core, or hire the technical or compliance personnel necessary to test or launch a new financial product.
As a result, it’s never been faster or easier to launch a fintech app or add a banking component to an existing vertical SaaS business. To get a better understanding of the problem BaaS providers are trying to solve, we spoke with several founders in this space, including Unit CEO Itai Damti, Bond CEO Roy Ng, and Synctera CEO Peter Hazlehurst, among others.
Tomi Engdahl says:
“JUNNUDEVAAJAT VIIPYVÄT PARI VUOTTA JA KATOAVAT PAREMMAN TARJOUKSEN PERÄSSÄ” – NÄIN SITOUTAT IT-ALAN JUNIORIOSAAJIA TEHOKKAAMMIN
https://www.digitalentconsulting.fi/fi/blog/nain-sitoutat-it-alan-junioriosaajia-tehokkaammin?utm_source=facebook&utm_medium=social&utm_campaign=some-jatkuva&fbclid=IwAR2EeUWzFY-MXv0Rv0MVfY94o7kJLp5AiX8oz1FMRE4vDNOxEYw24T42z3g
Tomi Engdahl says:
Five top technology trends from 2021 that are here to stay
https://www.ericsson.com/en/blog/2021/6/technology-trends-2021-here-to-stay
The past 18 months have been full of unexpected
technological advances, as the whole world shifted to meet the demands of a new reality. But are these innovations just a product of the pandemic or here to stay? Here are five technology trends that experts believe won’t disappear with lockdowns.
Tomi Engdahl says:
https://www.kaspersky.com/blog/digitalwellbeing/
Tomi Engdahl says:
How to scale SaaS without a messy tech stack
https://www.membrain.com/blog/how-to-scale-saas-without-a-messy-tech-stack
Almost every B2B SaaS company runs into growing pains when it comes time to scale beyond a single salesperson or two and the original leadership team. Often, this happens when there’s an influx of venture capital and a need to grow quickly to satisfy stakeholder demands.
Tomi Engdahl says:
A Couple of Years Ago, ‘Learn to Code’ Was Default Career Advice. Here’s Why You Don’t Need to Bother.
You may have heard that everyone will have to code in the future, but the reality is more complicated.
https://www.entrepreneur.com/article/382953
Tomi Engdahl says:
A shocking 54% of companies globally report talent shortages—the highest in over a decade. But why? Here’s what we found.
Why U.S. Talent Shortages Are At A 10-Year High
https://www.forbes.com/sites/carolinecastrillon/2021/09/22/why-us-talent-shortages-are-at-a-ten-year-high/?sh=73fcaea179c2&utm_campaign=socialflowForbesMainFB&utm_medium=social&utm_source=ForbesMainFacebook
Attracting and retaining skilled workers has rarely been more challenging as 54% of companies globally report talent shortages—the highest in over a decade. According to a ManpowerGroup survey, talent shortages in the U.S. have more than tripled in the last ten years, with 69% of employers struggling to fill positions, up from just 14% in 2010. “As U.S. employers face the highest skills shortages in over a decade, the relationship between employer and employee is shifting,” said Becky Frankiewicz, President of ManpowerGroup North America. “Skilled workers are in control and companies need to understand people’s priorities to compete.”
Tomi Engdahl says:
Which Countries Are Leading the Data Economy?
https://hbr.org/2019/01/which-countries-are-leading-the-data-economy?utm_medium=social&utm_campaign=hbr&utm_source=facebook&tpcc=orgsocial_edit
Which countries are the top data producers? After all, with data-fueled applications of artificial intelligence projected, by McKinsey, to generate $13 trillion in new global economic activity by 2030, this could determine the next world order, much like the role that oil production has played in creating economic power players in the preceding century.
While China and the U.S. could emerge as two AI superpowers, data sources can’t be limited to concentrations in a few places as we have with an oil-driven economy — it needs to be drawn from many, diverse sources and future AI applications will emerge from new and unexpected players.
To identify the world’s top “gross data product” producers, we propose using four criteria:
Volume: Absolute amount of broadband consumed by a country, as a proxy for the raw data generated.
Usage: Number of users active on the internet, as a proxy for the breadth of usage behaviors, needs and contexts.
Accessibility: Institutional openness to data flows as a way to assess whether the data generated in a country permits wider usability and accessibility by multiple AI researchers, innovators, and applications.
Complexity: Volume of broadband consumption per capita, as a proxy for the sophistication and complexity of digital activity.
Tomi Engdahl says:
Riku Siivosen kolumni: Erikoinen erektio vaikuttaa sinunkin rahapussiisi
On aika palauttaa seksi takaisin makrotalouteen, kirjoittaa Siivonen.
https://yle.fi/uutiset/3-12114743?origin=rss
Tomi Engdahl says:
The Business of Ski Resorts
https://www.youtube.com/watch?v=vpcUVOjUrKk
Tomi Engdahl says:
Miksi EI kannata kerätä VC-rahaa
https://www.meom.fi/venture/blogi/miksi-ei-kannata-kerata-vc-rahaa/
Pääomasijoittajan, eli Venture Capital -rahoituksen hankkiminen on jokaisen itseään kunnioittavan startupin perustajan unelma. Tämä katsotaan merkittäväksi ja välttämättömäksi vaiheeksi startupin (sekä perustajan) kasvupolulla. Et ole “oikea” founderi, jos et ole onnistunut nostamaan VC-rahaa.
Tämä on kuitenkin glorifioitu myytti. Menestyvä startup ei aina tarvitse ulkopuolista sijoitusta kasvaakseen. Ilmaisia lounaita ei ole ole ja rahalla on hintansa, joka on paljon enemmän kuin käteisen nimellisarvo.
Huom! Tässä kirjoituksessa tarkoitan pääomasijoittajilla Venture Capital -sijoittajia, jotka rahoittavat skaalautuvaa kasvua merkittävillä summilla ja osuuksilla. Tähän eivät lukeudu alkuvaiheen enkelisijoittajat tai vastaavat.
Sijoittajilla on käytössään laajat due diligence -prosessit, jossa yritys puretaan atomaarisiin osiin ja jokainen nurkka pengotaan läpikotaisin. He eivät sijoita löysin perustein mihinkään yritykseen.
Tästä huolimatta pääomasijoittajat noudattavat sijoituksissa seuraavaa ajattelutapaa, jossa ennakoidaan vääjäämättömiä tappioita – Jos sijoitan 10 startupiin:
6–7 kpl sijoituksista on mennyttä. Nämä startupit kuolevat pois ja penniäkään ei tule takaisin.
2–3 kpl startupeista palauttaa rahat, eli ollaan tilanteessa plus miinus nolla.
1 kpl startupeista menestyy, johon sijoitetuilla varoilla katetaan tappiot ja tehdään voittoa.
Sijoitus ei tarkoita menestystä ja pääomasijoittaja tietävät tämän, sillä tästä on paljon dataa. He veikkaavat montaa hevosta yhtä aikaa ja sijoitushetkellä heillä ei ole käsitystä mikä niistä ylittää maalilinjan ensimmäisenä. Kaikilla on voiton mahdollisuus, mutta yhtä lailla jokainen voi epäonnistua.
Sijoittajilla on lukuisa startuppeja portfoliossaan, ja vain rajalliset mahdollisuudet sparrailla.
Jos lukeudut nopeasti kasvaviin ja odotuksia ylittäviin sijoituksiin, saat enemmän aikaa ja rakkautta.
Sama koskee verkostoon pääsyä: kauniit ja komeat esitellään ylpeästi kontakteille, Quasimodot kätketään uteliailta katseilta.
Voit menettää kontrollin yhtiöstä, jonkun muun asettaessa tavoitteita
Kun otat rahaa vastaan, joudut luopumaan osakkeista. Rahoituksen ehtoihin voidaan kirjata paljon muitakin rasitteita, kuten päätösvallan vähentyminen, sitoutuminen yritykseen, potkujen mahdollisuus mukaan lukien omistuksen menetys, veto-oikeus ja niin edelleen.
Pitch deckissäsi kerrot tavoitteistasi ja suunnitelmistasi. Sijoittajalla tulee olemaan näihin omia näkemyksiä ja he ohjaavat tavoitteita omien intressiensä suuntaan.
On myös mahdollista, että sijoittaja estää yrityksen myymisen, vaikka ostotarjous houkuttelisi ja haluaisit tehdä tilipäivän. Vaikka ostotarjous takaisi sen, että saat merkittävän absoluuttisen tuoton, ROI voi olla pääomasijoittajalle liian vähäinen.
VC-raha ei automaattisesti nopeuta oppimista
Skaalautuva kasvu vaatii jatkuvaa oppimista. Mitä enemmän voit testata, sitä enemmän opit. Uudet markkinat ovat erilaisia kuin tutut ja samoja oppeja ei aina voi soveltaa suoraan. Raha helpottaa toimenpiteiden toteuttamista, mutta se ei takaa oppimisvauhdin kasvua.
Helposti käy niin, että pääoma kasvattaa dataa, mutta tieto ei lisäänny, kun dataa ei kyetä muuttamaan hyödyllisen tiedon muotoon.
Raha ei takaa kasvua, sillä kasvu vaatii tekijöitä sekä infrastruktuuria
Raha on instrumentti. Se on väline, joka mahdollistaa tekijöiden ja infrastruktuurin hankkimisen. Yksinään se ei tuota yhtään mitään.
Kasvun pullonkaula on sopivien tekijöiden löytäminen. Ihmisiä, joilla on oikeanlaista osaamista ja jotka sopivat yrityskulttuuriin. Rahan avulla voit maksaa parempaa palkkaa ja ottaa enemmän tekijöitä tiimiin, mutta se ei lisää yrityksen kiinnostavuutta tai generoi uusia tekijöitä markkinalle. Jos tarvitset erikois-asiantuntijoita, joita on rajallinen määrä, kasvun vauhti on jatkossakin maltillinen.
Rahan kerääminen vie paljon arvokasta aikaasi
Ellet ole tulikuuman, hypetetyn startupin founderi, VC:t ei parveile riesaksi asti toimistosi ulko-ovella. Sinun pitää itse löytää VC:t, tutustua heidän taustoihin ja sijoitusfilosofiaan, sopia tapaamiset, pitchata ideaa, hioa dekkiä, vastata kysymyksiin ynnä muuta. Tämä vie koko organisaatiolta valtavasti aikaa.
Jos löydät kiinnostavia sijoittajia, due diligence -prosessi on pitkä ja raskas. Prosessin aikana sijoittaja voi vetäytyä missä tahansa välissä, jos pienikin yksityiskohta tökkää ja näin olet taas lähtöruudussa. Jos päätät lähteä etsimään sijoittajaa ja kasvurahaa, saat varautua vähintään 6–12 kk prosessiin.
Pystyt kasvamaan myös ilman pääomasijoittajan apua
Vaikka moni menestystarina on syntynyt VC-rahan turvin, kasvu onnistuu myös omalla tulorahoituksella ja mahdollisten kasvulainojen avulla. Yhtiöistä tulee huippuyhtiöitä, jos tuote on kunnossa. Tahti on todennäköisesti hitaampaa, mutta samalla se pakottaa tekemään asioita kannattavasti.
Tomi Engdahl says:
Kuka masokisti haluaa epäonnistua?
https://media.sanoma.fi/kirjoituksia-markkinoinnista/2021-10-06-kuka-masokisti-haluaa-epaonnistua
Itse ainakin haluaisin ennemmin kokeilla ja oppia, pohtii Mika Hyötyläinen.
Moni on varmasti kuullut useammin kuin kerran sanaparin “fail fast”, eli epäonnistu nopeasti. Sanapari esiintyy muun muassa growth hacking -menetelmässä, jossa pyritään testaamisen kautta todistamaan hypoteesi todeksi tai epätodeksi mahdollisimman nopeasti ja siirtymään seuraavaan hypoteesiin.
Toimivat ratkaisut esimerkiksi uusasiakkaiden hankintaan pyritään löytämään kokeilujen sarjan kautta ja toimimattomat tavat lopetetaan. Menetelmä toimii erityisen hyvin muun muassa digitaalisen ostoputken kehittämisessä.
aloin miettiä, miten aivot tulkitsevat sen, että epäonnistumme nopeasti. Epäonnistumisella on erittäin negatiivinen konnotaatio. Jos toistamme koko ajan epäonnistuvamme, niin eivätkö aivomme ajattele, että kyseessä on epätoivottu tila?
Fail fast -ajattelussa kyse on kokeiluista, joita teemme todistaaksemme hypoteesimme todeksi tai virheelliseksi. Itse asiassa kaikessa elämässämme on loppujen lopuksi kyse kokeilusta. Urheilu, laihduttaminen, oppiminen…Meillä on sarja käsityksiä ja oletuksia siitä, mikä toimii missäkin tilanteessa. Esimerkiksi esimiestyö on vain sarja kokeiluja. Kukaan ei loppujen lopuksi tiedä, mitä missäkin tilanteessa pitää tehdä. Meillä on kokemuksemme, lukemamme ja osittain kuulemamme, joista päättelemme, että tämä metodi toimii. Kokeiltuamme tiedämme, olimmeko oikeassa vai väärässä
Jos haluamme vahvistaa käyttäytymismallia, jossa ihmiset mahdollisimman ennakkoluulottomasti uskaltavat kokeilla eri lähestymisiä tai menetelmiä ja oppivat niistä, pitäisikö meidän alkaa puhua kokeilusta tai kokeilukulttuurista? Tällä olisi mielestäni aivan erilainen viesti aivoillemme, ja se vahvistaisi oikeanlaisen signaalin. Aivomme tulkitsisivat, että kokeilu on aina positiivinen, jos hypoteesi todistetaan todeksi tai epätodeksi ja opimme siitä.
Pohdinta voi äkkiseltään kuulostaa lähinnä semanttiselta höpötykseltä. Mutta jos kerran tiedämme, että tietyt asiat välittävät aivoillemme negatiivista viestiä, niin miksi ihmeessä teemme niin tietoisesti? Kyllä maailma turpaan antaa ihan pyytämättäkin.
Tomi Engdahl says:
Onko työsi puuhastelua vailla tuloksia? Kolme keinoa tilanteen korjaamiseksi
https://www.dna.fi/blogi/-/blogs/onko-tyosi-puuhastelua-vailla-tuloksia-kolme-keinoa-tilanteen-korjaamiseksi?fbclid=IwAR3V-wXzNePBJmrf5wnPkVjKx-cg7a-ZMgKpGQ6I4FAKyfeUdoNVG5z6VHo
Hyvä ei synny yksittäisistä onnenkantamoisista, vaan pitkäjänteisestä ja tavoitteellisesta tekemisestä. Väitän, että tällaisen tekemisen taustalla on kolme tärkeää kokonaisuutta, joita voisi kutsua vaikka johtamisen kolmeksi T:ksi. Nämä T:t ovat Tiimi, Tarina ja Tekemisen tapa. Olen aiemmin kirjoittanut Tiimistä ja Tarinasta. Nyt on vuorossa Tekemisen tapa, joka on kolmikosta se, joka loppujen lopuksi erottaa pelkän PowerPoint-puheen oikeasta tekemisestä.
Alkuun on hyvä ymmärtää mitä eroa on tehtaalla ja ihmistä muodostuvalla organisaatiolla. Tehtaaseen tuodaan raaka-ainetta, jota työstetään peräkkäisissä työvaiheissa ja lopputuloksena on valmis tuote. Tekeminen tehtaassa on osiensa summa. Jos tuotetta tarvitaan lisää, niin kasvatetaan raaka-aineen määrää. Jos jokin työvaihe muodostuu kapeikoksi, voidaan huomio suunnata sen kehittämiseen joko investoimalla lisää tai tehostamalla tekemistä.
Ihmistä muodostuva organisaatio puolestaan on kokonaisuus, enemmän kuin osiensa summa. Tekemisen vaiheet eivät ole irrallisia, vaan muodostavat monimutkaisesti kytkeytyneen kokonaisuuden. Kytköksissä on viivettä ja epälineaarisuutta, joiden johdosta erilaisten muutosten vaikutukset eivät näy heti, vaan vasta pidemmän ajan kuluttua. Tai joiden takia se, mikä eilen näytti tuovan hyvää, ei tänään ole enää mitään vaikutusta.
Tekemisen tavan juuret ovat syvällä tehdasajattelussa, jossa paras tulos saavutetaan osakokonaisuuksia erikseen johtamalla.
Väitän että tarvitsemme työpaikoilla erilaista tekemisen tapaa, jotta tiimi voisi toteuttaa innostavaa tarinaa silmät loistaen.
Vähennä turhaa tekemistä
Miten turhaa tekemistä voidaan siten vähentää? Monimutkaisessa ja sotkuisessa maailmassa et voi millään suunnitella etukäteen kaikkea, mitä tavoitteen toteuttamiseen vaaditaan. Tällöin on tärkeää, että lähdet liikkeelle jostain. Sen sijaan, että suunnittelet ja hinkkaat, kunnes kaikki on tekemistä vaille valmista, niin tee jotain saman tien ja testaa sitä tosielämässä. Ei haittaa, vaikka tuote ei ole vielä valmis. Tärkeää on, että saat kasaan jotain, mitä pääset kokeilemaan yhdessä asiakkaan kanssa. Yhdessä kokeilun jälkeen pääset seuraavan version pariin, mutta nyt sinulla mukana jotain erittäin arvokasta: oppi siitä, miten asiakas näki ensimmäisen version.
Keskity hoitamaan yksi asia kerrallaan
Saat enemmän aikaan ja paremmalla laadulla, jos keskityt tekemään yhden asian kerrallaan. Tätä yksinkertaista ja aukottomasti todistettua ajatusta on äärimmäisen vaikea noudattaa. Enemmän kun vain tuntuu olevan enemmän.
Työpaikkoja vaivaa sama harha: ajatellaan että kyllä tässä nyt on niin paljon porukkaa, että meidän täytyy pystyä tekemään myös tämä ja tämä. Usein vielä niin, että eri puolilla organisaatiota keskitytään eri asioihin. Tyypillisestä tämä näkyy niin, että työstetään samaan aikaa kymmeniä löyhästi toisiinsa linkittyneitä hankkeita eri puolilla organisaatiota. Ajattelu pitää kääntää päälaelleen: tehdään mieluummin yhtä asiaa niin, että se saadaan mahdollisimman nopeasti asiakkaan käyttöön.
Saamme oikeasti enemmän aikaan, kun porukkaa keskittyy saamaan yhden asian valmiiksi. Tämä siis täysin riippumatta siitä, mikä kuulostaa yksittäisen organisaatiosiilon kannalta järkevältä tai tehokkaalta. Tekemistä kannattaa optimoida kokonaisuuden näkökulmasta, ei yksittäisten tekemisten näkökulmasta.
Nopeutta kellotaajuutta kasvattamalla
Jos pystyt toteuttamaan tarinaasi koko organisaation voimin, pienin askelin ja asiakkaan kanssa jatkuvasti uutta oppien, ratkaisee menestyksen lopulta se, kuinka nopeasti näitä pieniä askeleita otat. Askelten nopeutta voisi kutsua kellotaajuudeksi, joka määrittää kuinka nopeasti saat asioita aikaan.
Asioiden laittaminen järjestykseen parantaa kellotaajuutta. Kaikkea ei voi tehdä nopeasti, joten on tärkeä pystyä yhdessä sopimaan, mitä priorisoidaan. Tällöin kysymys kuuluu, mitä tärkeiksi nostetuille asioille tapahtuu huomiseen mennessä ja entä seuraavalla viikolla. Olennaista ei siis ole se, mitä kaikkea aiomme tehdä seuraavien kuukausien aikana. Priorisoinnissa pitää ottaa kantaa myös siihen, minkä asioiden edistämiseen voimme palata myöhemmin, tai mikä pitäisi lopettaa kokonaan.
Kellotaajuutta parantaa hyvä päätöksenteon kulttuuri. Kun yhteinen tarina on ymmärretty laajasti, pystytään päätökset tekemään lähellä tekemistä, eivätkä asiat valu johdon pöydälle yksi kerrallaan. Hyvä johtamisjärjestelmä tarjoaa yksittäiselle ihmiselle selkänojaa, kun hän ei enää pysty asiaa itse edistämään. Silloin on tärkeää, että päätökset tehdään nopeasti, kaikki asian kannalta tärkeät tahot ovat edustettuina ja he myös sitoutuvat päätökseen. Näin vältetään pallottelu luukulta toiselle.
Tarve nostaa kellotaajuutta asettaa painetta työkaluille ja palaverikulttuurille. Jos haluat saada jotain hoidettua isomman porukan kanssa huomiseen mennessä, niin voit saman tien unohtaa sähköpostin työkaluna. Myös viikko- tai kuukausipalaverit ovat huono tapa edistää asioita nopeasti – etenkin jos nämä on vielä rakennettu organisaatio siiloja noudattaen.
Pitkäjänteinen ja tavoitteellinen tekeminen
Lopuksi palaan alkuperäiseen väittämään: hyvä ei synny yksittäisistä onnenkantamoisista, vaan pitkäjänteisestä ja tavoitteellisesta tekemisestä. Uskon että paras lopputulema saavutetaan, kun pyrimme joka päivä olemaan parempia versioita itsestämme. Näin menemme askel askeleelta oikeaan suuntaan.
Tomi Engdahl says:
https://www.membrain.com/blog/its-the-kiss-of-death-in-sales
Tomi Engdahl says:
“Hups, hinta pompsahti” – vältä 6 tyypillistä mobiilisovellusostajan virhettä
https://superapp.fi/blogi/valta-mobiilisovellusostajan-virheet/
Omaa kustomoitua mobiilisovellusta ei tule ostettua montaa kertaa elämässä. Ei ihme, jos projekti vähän jännittää. Rentouta hartiat ja ota mukava asento. Me kerromme, miten vältät tyypilliset appiprojektien sudenkuopat.
Tomi Engdahl says:
Burnout on työtapaturma
https://www.aallto.com/post/burnout-on-tyotapaturma
Sillä olisi kauaskantoiset seuraukset, jos oikeasti suhtautuisimme burnoutiin yhtä vakavasti kuin mihin tahansa työtapaturmaan.
Tomi Engdahl says:
Why Emotionally Intelligent Leaders Use the 9 Secret Rules of Winning ArgumentsRule #1: Before you start arguing, decide how you want it to end.
https://www.inc.com/bill-murphy-jr/why-emotionally-intelligent-leaders-use-9-secret-rules-of-winning-arguments.html
Tomi Engdahl says:
https://www.dna.fi/blogi/-/blogs/onko-tyosi-puuhastelua-vailla-tuloksia-kolme-keinoa-tilanteen-korjaamiseksi?fbclid=IwAR2vynUe0IbPiKzfr7_QhRtXbNvLHScVE8ohBBaMzUvKDXpPBlCAISrxZ_8
Tomi Engdahl says:
This is how shorter working hours can affect your productivity
https://voxeu.org/article/teams-become-more-productive-when-their-hours-are-shorter
It has been argued that when workers are already working long weeks, adding more hours can reduce productivity.
A recent study in Japan found that long working hours of key team members harm team productivity.
In contrast, shorter hours cause the opposite effect, perhaps because workers recover from fatigue and arrive for work with increased energy and focus.
Tomi Engdahl says:
Engineering Your Career (Part 3): Professional Societies and Community Groups
Oct. 7, 2021
Professional societies and community groups can help build networks of design professionals that help engineers stay technically relevant.
https://www.electronicdesign.com/resources/industry-insights/article/21177677/engineering-your-career-part-3-professional-societies-and-community-groups?utm_source=EG%20ED%20Analog%20%26%20Power%20Source&utm_medium=email&utm_campaign=CPS211004067&o_eid=7211D2691390C9R&rdx.ident%5Bpull%5D=omeda%7C7211D2691390C9R&oly_enc_id=7211D2691390C9R
Tomi Engdahl says:
https://tyopaikat.oikotie.fi/tyontekijalle/artikkelit/miksi-palkka-nousee-vain-vaihtamalla
Tomi Engdahl says:
Research Review: Depression And Anxiety Less Prevalent In Meat-Eaters Than Vegetarians
https://www.iflscience.com/health-and-medicine/research-review-depression-and-anxiety-less-prevalent-in-meateaters-than-vegetarians/
To eat meat, or not eat meat? A question that has been high on the minds of the environmentally-conscious in recent years, as mounting evidence has pointed towards the negative impacts of animal agriculture on climate change (though people are potty-training cows and shooting their sh!t with plasma to improve this). While its impact on the environment is easier to quantify, food’s effect on our mood is harder to establish.
Tomi Engdahl says:
Data-analytiikan matalalla roikkuvat hedelmät ovat kypsiä poimittaviksi
https://www.aaltoee.fi/aalto-leaders-insight/2021/data-analytiikan-matalalla-roikkuvat-hedelmat-ovat-kypsia-poimittaviksi
Datan määrä kaksinkertaistuu maailmassa kahden vuoden välein. Massiivisten datavarantojen myötä data-analytiikasta on muodostunut hypetetty kyvykkyys, jolle on kysyntää liki jokaisessa organisaatiossa. Suomessa alan osaajia on vielä harvassa, vaikka perustaitojen opettelu ei vaadi erityistä matemaattista lahjakkuutta. Istumalihaksilla ja motivaatiolla pääsee pitkälle.
Tomi Engdahl says:
Ohjelmistorobotiikka parantaa datan laatua, tiivistää prosesseja ja nostaa työn mielekkyyttä
https://blogi.norian.fi/ohjelmistorobotiikka-parantaa-datan-laatua-tiivistaa-prosesseja-ja-nostaa-tyon-mielekkyytta
Tomi Engdahl says:
https://www.pwc.fi/fi/mika-on-the-new-equation.html
Tomi Engdahl says:
https://tyopaikat.oikotie.fi/tyontekijalle/artikkelit/suorahaku-yleistyy-miten-tulla-loydetyksi
Tomi Engdahl says:
Yrityksen hyvinvointistrategia – mikä se on ja miten se tehdään?
https://www.firstbeat.com/fi/blogi/yrityksen-hyvinvointistrategia-mika-se-on-ja-miten-se-tehdaan/
Työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä puhutaan paljon, mutta miten monella yrityksellä se on todellisuudessa tekemisen ytimessä? Siis samalla viivalla esimerkiksi talouden tai tuotekehityksen kanssa?
Onko asia säännöllisesti esillä johtoryhmässä? Mistä menoista karsitaan, jos on tarve kulukuurille? Onko hyvinvointistrategia tehty? Noudatetaanko ja päivitetäänkö sitä myös?
Tomi Engdahl says:
How my company is winning the war for engineering talent — by Blockdaemon CEO Konstantin Richter
https://tcrn.ch/3AL9chg
How my company is winning the war for engineering talent
It helps to have a strong cash position
https://techcrunch.com/2021/10/12/how-my-company-is-winning-the-war-for-engineering-talent/?tpcc=tcplusfacebook
The engineering talent war is real. It has been for some time — but with a pandemic that pushed businesses in all industries to focus on e-commerce and virtual products and services, demand for skilled engineers skyrocketed.
In June, more than 365,000 tech jobs in the U.S. were vacant, with software developers, IT support specialists, systems engineers and architects among the most coveted workers by employers.
Yet, we are hiring 10 to 15 engineers a month, far above the industry average. What’s our secret?
First, it’s important to acknowledge that engineers — and most knowledge workers — have choice and bargaining power in today’s job market. An employer needs to not only respect that but take it as an opportunity to create a more attractive workplace — and remain agile long after the hiring tides change.
You can’t overlook the elephant in the room — money talks. Today, you can’t just offer the standard “competitive salary” — you must do better.
Overall, we have learned that It is much harder to hire top-tier talent than it is to generate revenue. This is one of our guiding principles, and we remind our team of that all the time. It’s incumbent upon everyone in the company to focus their energies on helping us find — and retain — great people. With this commitment in place, we know the rest will take care of itself.
Tomi Engdahl says:
Eliot Brown / Wall Street Journal:
Analysis: median CEO pay of US tech startups that went public in 2020 was $21.9M; seven of the 10 best-paid CEOs of US public companies were from such startups
Today’s Tech Founders Don’t Just Own the Company. They’re Also Getting Huge Pay Packages.
https://www.wsj.com/articles/silicon-valley-tech-startup-founder-pay-compensation-stock-packages-11634321296?mod=djemalertNEWS
Startup creators once tended to take little or no remuneration as CEOs. Now, some are getting giant stock awards, making them among America’s best-compensated corporate chiefs.
By
Oct. 16, 2021 12:00 am ET
Share
Text
108 Responses
Archer Aviation Inc. is years from producing its only planned product, a four-passenger electric air taxi that the main U.S. regulator hasn’t yet certified. It hasn’t generated any revenue.
Still, the co-founders of this three-year-old company got a huge payday last month, a $99 million special stock award that stands to quadruple if Archer hits other milestones—thanks to a compensation package they negotiated before it listed publicly on Sept. 17.
For years, Silicon Valley was known as a place where leaders often bucked American corporate customs when it came to pay. Rather than receiving large stock grants and salaries, company founders like Facebook Inc.’s Mark Zuckerberg and Amazon. com Inc.’s Jeff Bezos took little or nothing. Instead, they benefited from the rising value of stock they got by starting their companies.
That philosophy has given way to a new trend: pay packages consisting of giant special stock awards. These make startup founders better compensated than CEOs who have taken the reins at some of the most valuable, established and profitable American corporations.
Tomi Engdahl says:
Tekoäly ja robotit mullistavat toimistotyön
https://etn.fi/index.php/opinion/12704-tekoaely-ja-robotit-mullistavat-toimistotyoen
Koronaviruspandemia pakotti yritykset siirtymään digiaikaan työntekijöiden siirtyessä etätöihin. Mutta mitä toimistotyössä tapahtuu seuraavaksi? Todennäköisesti yksinkertaiset tehtävät katoavat. Toimistoon tulevat robotit ja tekoäly, sanoo Speech Processing Solutionsin myyntijohtaja Thomas Opolski.
Maailmalla on kirjoitettu valtavasti pandemian kertarysäyksellä muuttamasta työelämästä: ruokapöydistä ja vierashuoneista, joista tuli kotikonttoreita, etäpalavereihin osallistumisesta verkkarit jalassa sekä koululaisten etäopetuksesta.
Nyt monilla työpaikoilla ollaan onneksi palaamassa lähityöhön, ja etätöiden opettamat asiat ovat tuoreina mielessä. Yritykset ottavat käyttöön joustavia työ- ja toimistoratkaisuja, jotka mahdollistavat kotoa käsin työskentelyn aiempaa laajemmin, minkä seurauksena usein tuottavuus on korkeampi, omia töitä voidaan hallita paremmin ja työmatkoihin käytetään vähemmän aikaa, jolloin aikaa voidaan viettää perheen kanssa enemmän.
Mutta hybridityö on vasta alkua. Sitä seuraa sarja uudistuksia, niin suuria kuin pieniäkin, jotka mullistavat työpaikat.
Tomi Engdahl says:
You cannot let your fear of change keep you in place that is toxic for your life or not let you take advantage of living life to your fullest potential.
The Fear Of Change Keeps Us Frozen With Respect To Career Or Entrepreneurial Opportunities—Key Insights To Embrace Change
https://www.forbes.com/sites/bernhardschroeder/2021/10/19/the-fear-of-change-keeps-us-frozen-with-respect-to-career-or-entrepreneurial-opportunities-key-insights-to-embrace-change/?sh=6d4581d71247&utm_campaign=socialflowForbesMainFB&utm_source=ForbesMainFacebook&utm_medium=social
Tomi Engdahl says:
Engineering Your Career (Part 4): Networking and Being Mentored
Oct. 13, 2021
Career advancements come to engineers through the support of many others.
https://www.electronicdesign.com/resources/industry-insights/article/21178253/engineering-your-career-part-4-networking-and-being-mentored?utm_source=EG%20ED%20Analog%20%26%20Power%20Source&utm_medium=email&utm_campaign=CPS211004095&o_eid=7211D2691390C9R&rdx.ident%5Bpull%5D=omeda%7C7211D2691390C9R&oly_enc_id=7211D2691390C9R
Tomi Engdahl says:
Konsultti ei voi keksiä yritykselle hyviä ydinviestejä
https://korner.fi/blog/konsultti-ei-voi-keksia-yritykselle-hyvia-ydinviesteja/
Ydinviestit, yritystarina, merkitys, asiakaslupaus. En pidä liiallisesta termeihin juuttumisesta, saatikka ilmiösanojen liikakäytöstä. On kuitenkin yksi viestinnän motivoivimmista ja tärkeimmistä haasteista määrittää se yksi asia, jonka haluaa jäävän organisaatiosta mieleen. Kunhan se tehdään oikein.
Istuin kerran suuryrityksen johtoryhmätason työpajassa, jossa hiottiin ydinviestien sanamuotoja kymmenen hengen porukassa useamman tunnin ajan. Niin tärkeän asian äärellä kuin oltiinkin, tuntui tuo hieman ajanhukalta. Tavoitteessa ei sinänsä ollut mitään vikaa, mutta fokus oli väärissä asioissa.
Ydinviestien pointti ei ole oikeakielisyydessä, ketterässä sanankäytössä tai sloganmaisessa iskevyydessä. Ajatus siitä, että ydinviestit ovat tarkkaan muotoiltuja, ulkoa opeteltavia lauseita, joita syötetään sellaisenaan esimerkiksi medialle, on sekin metsässä.
Ydinviesti on ennen kaikkea oikeita yleisöjä puhutteleva lupaus. Ajatus, jonka organisaation jokainen jäsen allekirjoittaa. Lyhyesti: ydinviesti on totuus yrityksestä. Parhaassa tapauksessa se syntyy henkilöstön keskuudessa kuin itsestään.
Aloita ydinviestien muotoilu oikeilla kysymyksillä
Ydinviestejä voi lähteä muotoilemaan monella tavalla. Ajatuksia voi herätellä esimerkiksi kysymällä kysymykset: miksi, mitä ja miten. Mikä on se tarve tai haaste, jonka organisaatio haluaa ratkaista? Mikä lähestymistavassa, tuotteessa tai palvelussa on ainutlaatuista? Ja miksi vastaanottajaa pitäisi kiinnostaa?
Joskus pelkkä miksi riittää. Silloin haetaan sitä yhtä suurta ideaa, jonka yritys haluaa kertoa itsestään maailmalle. Tällaiseen viestiin on helpompi saada tunnetta mukaan – ja tunteisiin kannattaa aina vedota.
Minä uskon tiivistämiseen. Haluan löytää yrityksestä sen olennaisimman yhden asian, jonka jokainen henkilöstön jäsen uskoo, sisäistää ja muistaa vaikka unissaan.
Missä mennään yleensä pieleen?
Isoin vaara piile siinä, että ydinviesti on keksitty – pahimmillaan kuulematta henkilöstöä lainkaan. Viesti voi kuulostaa hyvältä, mutta ei perustu totuuteen yrityksen historiasta, toiminnasta tai hengestä. Parhaimmillaan taas sanomaa on eletty yrityksen arjessa jo pitkään, nyt se vain tiivistetään puhuttelevan ydinviestin muotoon.
Ydinviesti ei erotu. Joko pelataan liian varman päälle tai katsotaan, mitä kilpailijat sanovat. ”Mekään emme voi jättää tuota sanomatta.” Kyllä voitte. Ydinviestien ei pidä kattaa kaikkea, niiden pitää herättää uteliaisuus.
Usein saatetaan mennä pieleen siinä, että katsotaan liikaa omaan napaan eikä päästä eroon organisaation sisäisistä puhetavoista. Yritys ei ole lähtökohtaisesti asiakkaalle tärkeä tai kiinnostava, sen tarjoamat ratkaisut ja hyödyt ovat.
Viesti ei ole selkeä. On kyse sitten mediahaastattelusta, esiintymisestä tai asiakaskohtaamisesta, realistinen tavoite on istuttaa yksi asia yleisön mieleen. Mitä voimakkaampi ja selkeämpi viesti on, sitä helpommin tuossa onnistutaan. Pääviestin tueksi on hyvä kerätä ja tarjota faktoja, kunhan katse pysyy pallossa.
Voiko konsultti auttaa ydinviestien muotoilussa?
Ulkopuolinen taho ei voi marssia rohkeine ideoineen paikalle ja keksiä organisaatiolle elämään jääviä ydinviestejä. Minä en ainakaan kehtaa väittää niin.
Osaava konsultti voi kuitenkin auttaa katsomaan organisaatiota ulkoapäin, valitsemaan useiden ihmisten ajatuksista ne olennaisimmat ja tiivistämään ydinviestistä puhuttelevan. Sen varaan on hyvä rakentaa tuloksellista ja näkyvää markkinointiviestintää
Tomi Engdahl says:
Tuotekehitys on turhaa ilman asiakasymmärrystä
https://www.meom.fi/venture/blogi/tuotekehitys-on-turhaa-ilman-asiakasymmarrysta/
Yleisin syy start-upien epäonnistumiseen on se, että ne tarjoavat ratkaisuja, joita asiakkaat eivät tarvitse.
Sama selitys löytyy myös epäonnistuneiden tuotteiden taustalta. Menestyvien yritysten tuotteet ja palvelut ratkaisevat aina asiakkaiden aitoja ongelmia. Näiden kehityksessä on lähes poikkeuksetta lähdetty liikkeelle asiakkaiden tarpeiden ymmärtämisestä, mikä on myös markkinoinnin tärkein tehtävä.
Uuden tuotteen menestyksen kannalta on tärkeää, että se tuo arvoa riittävän monelle ihmiselle. Jos tuotteen ratkaisema ongelma koskettaa vain muutamia, tai tarpeeseen on markkinoilla jo useita hyviä vaihtoehtoja, käytät aikasi ja rahasi paremmin vaikka jäätelökioskilla.
Tomi Engdahl says:
Is This Problem Important for Your Customer to Solve?
https://www.membrain.com/blog/is-this-problem-important-for-your-customer-to-solve
We struggle to get in front of customers, to find opportunities, to nurture them through the buying cycle, and, ultimately, to win. Yet, the majority of those complex buying opportunities end in “No Decision Made.”
Tomi Engdahl says:
https://vismasign.fi/blog/tyoskentelytavat-pandemian-jalkeen/
Tomi Engdahl says:
https://www.firstbeat.com/fi/blogi/yrityksen-hyvinvointistrategia-mika-se-on-ja-miten-se-tehdaan/
Tomi Engdahl says:
https://www.visualcapitalist.com/top-10-richest-people-worldwide-2021/
Tomi Engdahl says:
The best antidote to poverty could be cold, hard cash
https://www.axios.com/givedirectly-cash-aid-poverty-pandemic-5806c1e6-aaff-4b41-bc17-98514d4e2431.html
Tomi Engdahl says:
Why I make everyone in my company be the CEO for a day
https://techcrunch.com/2021/07/28/why-i-make-everyone-in-my-company-be-the-ceo-for-a-day/?tpcc=tcplusfacebook
Leaders become great not because of their power, but because of their ability to empower others.
It’s no secret that most tech companies tout their culture as “unique” or “open,” but when you take a closer look, it’s often merely surface level.
We’re at our best when our employees are at their best, so we do everything in our power to make that a reality.
We encourage our employees to make a trip to Finland to visit our headquarters. Instead of “Lunch & Learn” meetings, we host “Fail & Learn” meetings where employees get to share something that didn’t work and what they learned from it. And once a month, we let an employee become the CEO for a day.
Unsurprisingly, the “CEO of the Day” program is one of our most popular initiatives. The program gives our employee the reins for 24 hours with an unlimited budget. The only requirement? The CEO must make one lasting decision that will help improve the working experience of Vincit employees.
Tomi Engdahl says:
Christine Hall / TechCrunch:
Scribe, which lets users generate step-by-step workflow guides by tracking their mouse movements and clicks, raises a $22M Series A led by Tiger Global
Scribe launches knowledge-capturing software that gets employees on the same page
Christine Hall@christinemhall / 4:30 PM GMT+3•October 18, 2021
https://techcrunch.com/2021/10/18/scribe-launches-knowledge-capturing-software-that-gets-employees-on-the-same-page/
Employees come and go, often taking their knowledge with them. There are also times when just a handful of employees know how to do something and don’t have time to provide a mass tutorial. That’s where Scribe comes in. Its software records movement and clicks and converts them into a step-by-step guide in less than a minute with screenshots and text that is editable and shareable. The information can be recorded from a Chrome extension or desktop app and also live in a repository until it is needed.
Smith’s background is in organization and operations work. She talked to more than 1,200 founders about how software was bought and sold, and what they wished existed — and learned that not much had changed in this area in a decade.
“The process is still being done manually,” she told TechCrunch. “There is not a standard way to communicate how to do something. With Scribe, it is a standard. You can click the record button, do the task and it auto generates step-by-step instructions.”
Scribe is the latest company to attract venture capital for efforts to capture and share digital processes. For example, in August, Tango raised $5.7 million for its Chrome extension that auto-captures workflow best practices so that teams can learn from their top performers.
Ross Fubini, managing director of XYZ, said Scribe was building a company that makes something complex look easy. He credits Smith for helping many marquee startups ramp up their enterprise selling during her time at Greylock and believes that she and her team are creating a product that is doing the same: showing them how to do their job better.
“And companies will pay for that,” he added. “This is just the first part of the journey. When we talk to companies describing problems on creating documentation, we see that bottom-up part. We are here to put in yet more money into the company so that Jennifer and her team can keep doing the work, build the go-to-market and get paid for that value.”
Meanwhile, Scribe has both a free version and pro/enterprise plans, and averages nearly 50% reduction in non-productive time spent learning how to do a process.
“We want Scribe to be the new common standard for sharing how to do something,” Smith added. “We take inspiration from Zoom and Slack, which have both become standard and lexicon. It’s really about driving that reach and distribution with colleagues and customers.”
Tomi Engdahl says:
Miksi konsultit puhuvat ärsyttävää jargonia? Psykologi Jaakko Sahimaa kertoo syyt ja suomentaa 14 hokemaa
https://duunitori.fi/tyoelama/koeaika-ey-konsultti?utm_source=facebook&utm_medium=falcon&utm_campaign=Duunitori&fbclid=IwAR1SbnheqHnryOBgIOP201pRbkijfXDha-ZeZGvWngIZ9w6j0PB3GS3lr1w
Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa kokeili osana #Koeaika-vuottaan työtä EY:n konsulttina – ja yllättyi työn arjesta. Nyt hän kertoo, mitkä ennakkoluulot konsulteista ovat hölynpölyä. Lue myös sanasto, joka auttaa ymmärtämään paljon puhuttua konsulttikieltä.
Konsultit suoltavat englanninkielistä jargonia, joka kumisee tyhjyyttään
Kieleen on syynsä: konsulttityö tapahtuu usein englanniksi, joten tuotettava materiaali on englanninkielistä. EY:llä työskentelee ihmisiä erilaisista taustoista, ja moni asiakaskin on kansainvälinen työyhteisö. Siksi arkipuhe “officella” vaihtelee suomen ja englannin välillä läsnäolijoiden kielitaidosta, taustasta ja asiakkaiden toiveista riippuen.
Työarjen sujuvan kaksikielisyyden vuoksi kieli on välillä suomen ja englannin sekakieltä eli finglishiä, jossa vilahtelee englanninkielisiä termejä. Vastaan on tullut myös turboahdettuja PowerPoint-esityksiä, jotka vilisevät outoja kirjainyhdistelmiä ja lyhenteitä. Välillä ulkopuolisen on vaikeaa ymmärtää tätä konsulttien salakieltä.
Näin tulkitset jargonia: konsultti–suomi-sanakirja
Haluatko pelata konsultointibingoa? Tässä lisää sanoja, joita jokainen konsultti rakastaa:
Strategia
Missio
Asiakaslähtöinen
Tahtotila
Digitalisaatio
Action point
Must-win battle
Asiakasrajapinta
Proaktiivinen
Low hanging fruits
Merkityksellisyys
Tomi Engdahl says:
How to Create a Kanban Board for Personal Life Projects | Project Management System
https://www.youtube.com/watch?v=-mXBhblAYVI
Scrum vs Kanban – What’s the Difference? + FREE CHEAT SHEET
https://www.youtube.com/watch?v=rIaz-l1Kf8w
Tomi Engdahl says:
Learn How To Create Your Own Drag & Drop Kanban Board In Excel [Masterclass + Free Download]
https://www.youtube.com/watch?v=3qbU5S8ZaEA
Tomi Engdahl says:
https://comset.fi/fi/yrityskaupp-mita-muut-ajattelevat-jos-myymme-yrityksen/?fbclid=IwAR0imrZCE1pObMo80ApVj9ijHm9al5SE6g_q-rOirWiIDk8lK-gmtBR92yw
Tomi Engdahl says:
https://techcrunch.com/2021/10/28/facebook-errr-meta-unceremoniously-kills-off-oculus-brand/?tpcc=tcplusfacebook
Tomi Engdahl says:
https://www.teosto.fi/teostory/miten-hankin-artistin-tai-bandin-yrityksen-juhliin/?fbclid=IwAR11mE-oAglHhKJQ-Ro9s9dvxkEt89B_uuU-26P8Iu3OTxmde9BrRYvAkYI
Tomi Engdahl says:
3 signs that a startup’s ‘impact’ is just a marketing ploy for investors
https://techcrunch.com/2021/10/29/3-signs-that-a-startups-impact-is-just-a-marketing-ploy-for-investors/?cx_testId=6&cx_testVariant=cx_undefined&cx_artPos=1#cxrecs_s
Earlier this year, a report from the EU showed that 42% of companies exaggerate their level of sustainability. This “greenwashing” is now so prevalent that one organization has launched a platform to calculate businesses’ true environmental impact and avoid misleading marketing.
Today’s global impact investment market is valued at $715 billion and growing. But as VCs, angels and celebrities rush to put their dollars in businesses that do good, they’re not doing sufficient due diligence.
For some founders, tying themselves to impact is a way to play into trends and get noticed by investors. It’s why some people identify themselves as an “impactpreneur.”
They aren’t recording and tracking impact metrics
If a company isn’t measuring the impact they claim to focus on, that’s a red flag. Startups that are really striving for impact will have a clear definition of what their goals are, how they’re getting there and what metrics are monitored along the way.
At Founder Institute, we have defined several “impact KPIs” that help startups track their incremental impact steps.
The CMO is responsible for the impact strategy
Impact should ultimately fall on the shoulders of the CEO. It may sound obvious, but if the chief marketing officer is the go-to person for conversations and reporting about impact, that’s a problem.
They’re about projections, not progress
It’s natural that when founders are fundraising, they emphasize their most disruptive edge. That they can end poverty, close inequality gaps or reduce the effects of climate change. These promises can raise investor eyebrows, but they have to be rooted in the how.
Tomi Engdahl says:
Impact KPIs: Assessing Your Startup’s ESG Progress
https://fi.co/insight/impact-kpi-assessing-startup-esg-progress
As a For Progress company, you are now tracking and publishing your progress via public impact Key Performance Indicator(s). The second-to-last recommendation we want to share with you in this playbook is to remember to engage with that progress. We know how easy it can be, if you to commit yourself to something not vital to the ongoing function of your company, for it to simply slip to the back of your mind. But all that effort you put into getting your impact initiative off the ground will be lost is you do not keep checking in on its health and nurturing it.
So give your iKPIs the same respect and time as you would to any other business-vital KPI. Celebrate the wins and talk about the fails. Because if an iKPI does not appear alive, growing and adapting over time, people inside and outside your organization will lose interest, and the initiative will peter out.
Action Points
Set yourself regular check-ins to assess the progress being made on all your iKPIs, as you would other business metrics. This can be every month, every week, or every quarter – depending on how frequently your updates come in. If your goals are not being met, then you should ideally have a brain trust of key people behind your impact initiative, from all areas and levels of the company, who can help generate better approaches to the iKPI goals.
Then, you must put these new ideas into action: test and iterate on your various proposed solutions, and measure any improvements in your iKPI performance – make the adjustments that maximize your desired outcomes.
To be successful, we believe entrepreneurs should weave sustainability into a concept we all understand – KPIs. That’s why we’ve come up with “impact” KPIs, or iKPIs.
The Founder Institute
https://fi.co/iKPI
Impact Key Performance Indicators (iKPIs)
The Founder Institute is working to make progress on the UN’s Sustainable Development Goals (SDGs) by positively influencing the below iKPIs (Impact Key Performance Indicators)
Tomi Engdahl says:
https://media.sanoma.fi/kirjoituksia-markkinoinnista/2021-10-18-miten-tunnistaa-rakentaa-ja-hoitaa-kumppanuuksia?utm_source=facebook&utm_medium=social&utm_campaign=b2b_vk_kirjoituksia_markkinoinnista&utm_content=gtboldclarity&fbclid=IwAR3yTk8TEOiL4WvNu99eJBMO5M4xM8htoI3xdVxP5Cl6AEaOpFXIcLvMUFo