Germany and the EU have spiraled headfirst into the globe’s worst energy crisis since the Arab oil embargoes of the 1970s and 1980s. All across the continent, Europe’s energy policies have led to astronomical price increases, industry shutdowns, potential energy shortages, and geopolitical vulnerability. The European Union and its 27 member states have invested more money, effort, and political capital in energy policy than any other region in the world. Until this year, Europe was admired globally as the gold standard for energy and climate policy.
No one aspires to emulate the Europeans today. Germany and the EU have spiraled headfirst into the globe’s worst energy crisis since the Arab oil embargoes of the 1970s and 1980s. All across the continent, Europe’s energy policies have led to astronomical price increases, industry shutdowns, potential energy shortages, and geopolitical vulnerability. Germany, in particular, is in crisis mode and will likely see much worse, as its entire economic model—based on energy-hungry manufacturing, cheap Russian gas, and a self-mutilating shutdown of nuclear energy that Berlin still won’t reverse—is on the verge of collapsing without a plan B. In short, Europe is in a mess of its own creation. It will take years for Europe to build new energy sources.
Things do not look good. Energy prices (especially gas and electricity) are now sky-high. Europe is struggling to contain an energy crisis that could lead to rolling blackouts, shuttered factories and a deep recession. The primary cause: Russia has choked off the supplies of cheap natural gas that the continent depended on for years to run factories, generate electricity and heat homes.
There are a few sore spots as regards major policy trends that produced significant damage to the fabric of the European Union and divided it. One such problem is that of energy, and the impact of the recently begun war in Ukraine and the response of the EU to the war throw these issues in stark relief. EU stared string sanctions against Russia when it started the war against Ukraine, and Russia reacted to them. Putin’s squeeze on European energy is threatening disaster across the continent. Europe is facing an energy crisis as Russia cuts gas. Politicians worry that Putin will eventually shut off all gas exports. It would be a disaster to many countries, especially many industries in Germany and heating around Europe. High energy prices are already threatening to cause a recession this winter through record inflation, with consumers having less to spend as costs rise for food, fuel and utilities.
Now Europe is struggling to contain an energy crisis that could lead to rolling blackouts, shuttered factories and a deep recession. The primary cause: Russia has choked off the supplies of cheap natural gas that the continent depended on for years to run factories, generate electricity and heat homes. That has pushed European governments into a desperate scramble for new supplies and for ways to blunt the impact as economic growth slows and household utility bills rise.
Besides heating homes and generating electricity, gas is used to fire a range of industrial processes: forging steel, making glass bottles, pasteurizing milk and cheese, bake bread and to make many chemicals. In Europe, gas prices this winter are expected to go so high that markets will break down, industries will close and governments will impose rationing. Companies warn that they often can’t switch overnight to other energy sources such as fuel oil or electricity to produce heat.
In addition to Russia related natural gas problems, the electrical power generation around Europe has some serious problems. Electricity prices also have skyrocketed because gas is a key fuel to generate power. To make matters worse, other sources of power have lagged for reasons not connected to Russia. Both hydroelectric and nuclear power has serious problems. Drought has undermined hydroelectric power from rivers and reservoirs. France’s fleet of 56 nuclear power plants is running at half-strength because of shutdowns over corrosion problems. The majority of France’s 56 nuclear reactors are currently throttled down or taken offline due to a combination of scheduled maintenance, erosion damage (worryingly, mostly at the newer plants of the ageing fleet) and cooling water shortages due to recurring heatwaves and droughts.
Analysts at Rystad Energy say Europe could face a serious electricity shortage as soon as this month. This winter, a worst case of cold weather, low wind generation and a 15% cut in gas use “would prove very challenging for the European power system, and could lead to power rationing and blackouts.” Electricity prices have already increased a lot, which means that many homes will need to pay many times more for their electricity than before and have to worry about potential outages.
There’s no quick fixes to the European energy crisis. Some people have started preparations. In advance, those Europeans that have their own fireplace have started to gather wood for winter heating. Those people who own suitable forest, are chopping wood but it will take time before wood is ready for burning. At the moment firewood is in more demand than it is easily available, so in many countries firewood prices have already doubled.
BACKGROUND – how did we get here?
These aspirations lie in ruins. The results of over twenty years of unilateral and dirigiste environmental policy have been to increase energy costs both in absolute terms and relative to competitors. Energy consumption, particularly electricity consumption, has fallen in the EU since about 2005.
Natural gas is the second most important primary energy source in Germany’s energy mix, after petroleum. Natural gas will continue to make a significant contribution to energy supply in Germany over the coming decades. The heat market is still by far the most important market for natural gas. Nowadays, however, the use of gas is not restricted solely to heat generation. In addition to its role as a raw material primarily in the chemical industry, gas is a flexible and versatile energy source for generating electricity, storing energy and – looking to the future – as a storage facility for renewable electricity as well as for mobility. Natural gas is also more climate-friendly compared to other fossil fuels as it produces less CO2. Finally, as a cheaper and more climate-friendly fuel, natural gas is also playing an ever more important role in the area of mobility. With the electricity generated from renewable sources varying considerably depending on factors such as weather conditions and season, natural gas-fired plants and hydroelectric power can play an important role in offsetting such fluctuations.
WHAT IS EUROPE DOING TO EASE THE CRISIS?
There’s no quick fixes to the European energy crisis. Europe’s Tiny Steps Won’t Solve Its Energy Emergency. The bad policies that created the crisis are still in place. It will take years to build new European energy capacity to answer all needs. If the EU is going to significantly improve its energy security, it will need to move beyond policy tweaks.
Even if combating global warming takes a backseat during energy crisis is not enough. Brussels’s recent decision to allow natural gas and nuclear energy to receive investments from green funds is an important step toward better energy security. However, several commercial hurdles still stand in the way. And those changes realizing to investing takes easily years. Around Europe, countries are looking for ways to cut energy consumption and fill up their gas stores in response to lower Russian gas deliveries and in preparation for a possible total cut-off.
Securing additional gas volumes to replace Russian supplies is not enough. Brussels needs to ensure not only sufficient supply but reasonable prices. Russian gas has been a cheap source of energy that Europe says it now wants to phase out—by two-thirds by year’s end and entirely out within a decade.
The 27-nation EU has approved a plan to reduce gas use by 15% by next March.
Spain puts limits on air conditioning and heating to save energy already this autumn.
Sweden Turns to Burning Oil as Power Prices Soar to Record. Record power prices spur Uniper to run reserve oil-fired plant in Sweden to alleviate Polish crunch.
Hopefully Finland is soon to be self-sufficient with Olkiluoto 3 nuclear power plant going fully on-line finally. There are already campaigns to reduce electrical power use (for example recommend to take shorter showers and heat less).
Sources:
Europe’s Self-Inflicted Energy Disaster
https://www.themarketforideas.com/europes-self-inflicted-energy-disaster-a749/
The Great European Energy Disaster
https://www.briefingsforbritain.co.uk/the-great-european-energy-disaster/
Europe is facing an energy crisis as Russia cuts gas. Here’s why
https://www.pbs.org/newshour/world/europe-is-facing-an-energy-crisis-as-russia-cuts-gas-heres-why
Putin’s squeeze on European energy is threatening disaster across the continent
https://nypost.com/2022/08/26/putins-squeeze-european-energy-is-threatening-disaster-across-the-continent/#amp_tf=L%C3%A4hde%3A%20%251%24s&aoh=16628907103095&referrer=https%3A%2F%2Fwww.google.com&share=https%3A%2F%2Fnypost.com%2F2022%2F08%2F26%2Fputins-squeeze-european-energy-is-threatening-disaster-across-the-continent%2F
Spain puts limits on air conditioning and heating to save energy
https://www.theguardian.com/world/2022/aug/02/spain-puts-limits-on-air-conditioning-and-heating-to-save-energy
Dimmed street lights, shorter showers: Germany leads Europe energy savings drive
https://www.reuters.com/business/energy/dimmed-street-lights-shorter-showers-germany-leads-europe-energy-savings-drive-2022-07-22/
Danes Urged to Take Shorter Showers as Energy Crisis Worsens
https://www.bloomberg.com/news/articles/2022-06-28/danes-urged-to-take-shorter-showers-as-energy-crisis-worsens
Europe’s Tiny Steps Won’t Solve Its Energy Emergency
The bad policies that created the crisis are still in place.
https://foreignpolicy.com/2022/07/13/europe-eu-energy-crisis-war-russia-ukraine-gas-oil-coal-nuclear-germany/
What caused Europe energy crisis?
https://www.pbs.org/newshour/world/europe-is-facing-an-energy-crisis-as-russia-cuts-gas-heres-why
France prolongs shutdown of nuclear reactors over corrosion amid rising energy prices
https://www.france24.com/en/france/20220825-france-prolongs-shutdown-of-nuclear-reactors-over-corrosion-amid-rising-energy-prices
France Risks Winter Blackouts as Nuclear-Power Generation Stalls
Soaring electricity prices beset a country that was until recently a major power exporte
https://www.wsj.com/articles/france-risks-winter-blackouts-as-nuclear-power-generation-stalls-11660315467
France’s EDF plans to restart nation’s entire nuclear fleet by early next year
https://www.euronews.com/2022/09/04/frances-edf-plans-to-restart-nations-entire-nuclear-fleet-by-early-next-year
France’s nuclear plants are going down for repairs
The crunch in electricity supply comes at the worst possible time
https://www.economist.com/europe/2022/07/28/frances-nuclear-plants-are-going-down-for-repairs
France’s troubled nuclear fleet a bigger problem for Europe than Russia gas
https://reneweconomy.com.au/frances-troubled-nuclear-fleet-a-bigger-problem-for-europe-than-russia-gas
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Nuclear_power_in_Germany
Natural gas is the second most important primary energy source in Germany’s energy mix, after petroleum
https://www.bmwk.de/Redaktion/EN/Artikel/Energy/gas-natural-gas-supply-in-germany.html
Sweden Turns to Burning Oil as Power Prices Soar to Record
Karlshamn station has been running regularly in past week
Combating global warming takes a backseat during energy crisis
https://www.bloomberg.com/news/articles/2022-08-16/sweden-turns-to-burning-oil-as-power-prices-soar-to-record#xj4y7vzkg
Record power prices spur Uniper to run reserve oil-fired plant in Sweden
https://www.euronews.com/next/2022/08/16/sweden-energy-oil
Several uncertainties in the adequacy of electricity in the coming winter – Finns should be prepared for possible power outages caused by electricity shortages
https://www.fingrid.fi/en/news/news/2022/several-uncertainties-in-the-adequacy-of-electricity-in-the-coming-winter–finns-should-be-prepared-for-possible-power-outages-caused-by-electricity-shortages/
Finnish Homes Told to Plan for Rolling Power Cuts Next Winter
Power imports from Russia ended in May because of the war
Grid company concerned by Norway plan to curb exports
https://www.bloomberg.com/news/articles/2022-08-23/finnish-homes-told-to-plan-for-rolling-power-cuts-next-winter#xj4y7vzkg
Sähkökriisi syvenee Ruotsissa: tärkeän ydinreaktorin seisokki jatkuu lähes koko talven yli
Tärkeä ydinreaktori saadaan takaisin käyttöön vasta vuoden 2023 puolella.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/4d59a2e1-dbab-49f8-868e-a6b86f1de182
EU vaatii: Suomen leikattava sähkönkulutusta huipputunteina – tätä se tarkoittaa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomen-on-leikattava-sahkonkulutusta-huipputunneilta-joulukuusta-alkaen-tata-vaatimus-tarkoittaa/8516728?mtv_ref=twb_uutiset_uusimmat#gs.d69zjg
Ruotsi ohjeistaa talven sähkökatkosten varalle: pystytä teltta sisälle
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009081458.html
Osa yrityksistä supistaa jo tuotantoaan sähkölaskun takia – “Hintapiikkien aikana ei enää kannattavaa”
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/osa-yrityksista-supistaa-jo-tuotantoaan-sahkolaskun-takia-hintapiikkien-aikana-ei-enaa-kannattavaa/8501296#gs.d6al8q
497 Comments
Tomi Engdahl says:
Olkiluoto 3 aloittaa säännöllisen tuotannon vasta maaliskuussa https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009283524.html
TEOLLISUUDEN VOIMA ilmoittaa, että syöttövesipumppujen korjausten ajaksi seisahtunut Olkiluoto 3:n sähköntuotanto jatkuu ensi tiistaina.
Tiistaina alkaa arviolta 11 päivää kestävä testijakso, jonka aikana tuotantoteho vaihtelee voimakkaasti.
Testien jälkeen sähköntuotanto keskeytetään TVO:n mukaan noin neljäksi viikoksi syöttövesipumppujen tarkastusten ja laitosyksikön uudelleen käynnistämisen ajaksi. Tarkastusten vaatiman tuotantokatkoksen kestoon liittyy vielä epävarmuuksia.
TVO:N mukaan syöttövesipumppujen vaurioiden selvitystyöt ovat pääosin valmistuneet.
– Pumppujen juoksupyörien säröt ovat todennäköisesti aiheutuneet koekäytössä, jossa pumppuja ajetaan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Syöttövesipumppuja on ajettu käyttöönottokokeissa normaalien käyttöalueiden ulkopuolella, jolloin pumppuihin on kohdistunut tavanomaista suurempaa kuormitusta, tiedotteessa kerrotaan.
TVO:n mukaan pumppujen rikkoutuminen uudelleen voidaan välttää pumppujen ajotavalla sekä käyttämällä kestävämpiä juoksupyöriä.
Uudet vahvistetut juoksupyörät ovat valmistuksessa ja niiden arvioidaan saapuvan helmi-maaliskuun vaihteessa.
Tomi Engdahl says:
Hallitus valmistautuu käyttämään enintään noin 400 miljoonaa euroa uuteen sähkölaskutukeen https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009283545.html
Tomi Engdahl says:
Tuen laskennallinen kuukausittainen tukikatto on 700 euroa ja omavastuu 100 euroa kuukaudessa. Korvausprosentti tarkentuu myöhemmin.
Tomi Engdahl says:
Big Chemistry: Liquefied Natural Gas
https://hackaday.com/2022/12/21/big-chemistry-liquefied-natural-gas/
The problem isn’t necessarily that we don’t have enough energy, it’s more that what we have is neither evenly distributed nor easily obtained. Moving energy from where it’s produced to where it’s needed is rarely a simple matter, and often poses significant and interesting engineering challenges. This is especially true for sources of energy that don’t pack a lot of punch into a small space, like natural gas. Getting it across a continent is challenging enough; getting it across an ocean is another thing altogether, and that’s where liquefied natural gas, or LNG, comes into the picture.
Tomi Engdahl says:
Uusi tuki voi leikata satoja euroja sähkölaskustasi – tämä sinun kannattaa tietää uudesta sähkötuesta
https://yle.fi/a/74-20010062?origin=rss
Kertakorvauksen kuukausitaso määräytyy marraskuun ja joulukuun sähkölaskuista, mutta tukea saa neljän kuukauden edestä. Kertakorvaus ei vaikuta Kelan sähkötukeen tai sähkövähennykseen.
Tomi Engdahl says:
Katso, kuulutko sähkötuen voittajiin vai häviäjiin
Aalto-yliopiston tutkijalta kritiikkiä hallituksen uudelle sähkötuelle: suosii hyvätuloisia ja sorsii pienituloisia.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/caaf1c81-f288-45f4-a255-671baa63245d
Hallituksen kuluttajille suunnatun sähkötuen kuukausittainen tukikatto on 700 euroa ja omavastuu on 100 euroa kuussa.
Sähkötukea saavat neljän kuukauden ajan kaikki kuluttajat, jotka mahtuvat näiden ehtojen piiriin.
Sähkötuki maksetaan marras-joulukuun kulutuksen perusteella könttäsummana siten, että se helpottaa neljän talvikuukauden ajan sähkölaskujen maksamista.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) mukaan tuki tulee olemaan noin 50 prosenttia sähkölaskusta.
Hallituksen sähkötyöryhmä käytti referenssinään keskivertoa sähkölämmitteistä omakotitaloa, jotta myös keskiluokkainen tavallinen ydinperhe pääsisi tuen piiriin. Vuosikulutustasona se tarkoittaa noin 20 000 kilowattitunnin sähkönkulutusta.
–Ei se (malli) ideaali ole ja varmasti löytyy väliinputoajia, mutta se vastaa keskimääräistä tilannetta, elinkeinoministeri Lintilä perusteli uutta tukea keskiviikkona Iltalehdelle.
–Tuki suosii niitä kuluttajia, joiden sähkölaskut ovat isommasta päästä, koska 100 euron omavastuu leikkaa kaikkein pienimmät kulutukset pois, ja yläraja leikkaa kaikista suurimpien sähkölaskujen maksajat pois, Vehviläinen kertoo.
–Määrällisesti eniten tukea saavat hyvätuloiset asuntokunnat. Myös rahamäärällä mitattuna tuesta hyötyvät kaikkein eniten hyvätuloiset, Vehviläinen sanoo.
Aalto-yliopiston tutkijan mukaan euromääräisesti laskettuna yli puolet hallituksen päättämästä sähkötuesta kohdentuu yli 70 000 euroa tienaaville asuntokunnille eli hyvätuloisimmalle neljännekselle suomalaisista.
Osalla kansalaista on pörssisähkösopimus tai huomattavasti kallistunut toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus. Joillain saattaa edelleen olla voimassa edullinen määräaikainen sähkösopimus.
–Kotitalouksien keskimääräisesti maksamilla hinnoilla tukikaton piiriin mahtuu etenkin sähkölämmitteisiä omakotitaloja, Vehviläinen sanoo.
Vehviläisen mukaan uusi sähkötuki ei palkitse niitä, jotka ovat säästäneet paljon sähköä marras-joulukuussa.
–He, jotka ovat säästäneet sähköä, saavat nyt vähemmän tukea ja ne, jotka eivät ole säästäneet, heille tukimäärä on suurempi, tutkija sanoo.
Tomi Engdahl says:
Taas uusi yhtiö laskee asiakkaidensa sähkön hintaa https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009287125.html
Oomin hinnanlasku koskee kuluttaja-asiakkaita ja on voimassa kolme kuukautta.
SÄHKÖNMYYNTIYHTIÖ Oomi laskee kuluttaja-asiakkaidensa sähkön hinnan 24,90 senttiin kilowattitunnilta, yhtiö kertoo tiedotteessaan
Myös jotkin muut sähkönmyyjät ovat laskeneet hintojaan. Esimerkiksi alkuviikosta Helsingin kaupungin omistama Helen ilmoitti hinnanalennusmahdollisuudesta.
Tomi Engdahl says:
Suoratoisto ei *todellakaan* kuluta saman verran sähköä kuin sauna
https://fin.afterdawn.com/uutiset/2022/12/29/suoratoisto-sauna-sahkonkulutus
Suomen mediassa kiertää jälleen urbaaniksi myytiksi jo useaan kertaan todettu väite siitä, että elokuvan katsominen suoratoistopalvelun kautta kuluttaisi sähköä jopa saman verran kuin sähkösaunan lämmittäminen.
Väitteeseen on viitannut viimeksi Helsingin Sanomat otsikossaan. Väitteen taustalla vaikuttaa olevan kotimaisen Aalto-yliopiston tutkimus, jossa erityisen pahaksi syntipukiksi löydettiin mobiilidatan kautta tapahtuva elokuvien katselu.
Mielenkiintoiseksi tutkimuksen väitteen tekee se, että tutkimuksessa (PDF) ei itsessään oteta sanallakaan kantaa sähkönkulutukseen, vaan se on käytännössä kevyt analyysi siitä, miten verkkosivustojen tiedostokoot ovat kasvaneet vuosien mittaan merkittävästi.
Viittaus valtaisaan sähkönkulutukseen liittyneekin ranskalaisen ajatuspajan vuoden 2019 arvioon, jossa väitettiin globaalin suoratoiston haukkaavan saman verran sähköä kuin koko Ranskan valtion kulutus olisi. Ajatuspaja joutui itse korjaamaan lukujaan vuonna 2020 ja myönsi, että sen laskelmissa oli “”pieni”” heitto, sillä he olivat laskelmissaan arvioineet sähkönkulutuksen kahdeksan kertaa liian suureksi.
Väite järisyttävän suuresta sähkönkulutuksesta on sittemmin tyrmätty täysin.
Laskelmissa on käytetty usein vanhentuneita ja täysin vääriä johtopäätöksiä. Niiden taustalla on oletus 300W kuluttavasta televisiosta sekä mm. oletus, että jokaikinen suoratoistopalvelu käyttäisi huikeaa 24Mbps bittivirtaa
Oikea luku vuoden 2019 keskiarvolla olisi uusimpien Netflixin lukujen pohjalta noin 3,8Mbps eli kahdeksasosa siitä, mihin laskelmat ovat pohjautuneet.
Lisäksi suomalaisprofessorin väite mobiiliverkon valtavasta tehokulutuksesta pohjautuu sekin täysin vanhentuneisiin ja ylimitoitettuihin laskelmiin. Niissä on laskettu mobiiliverkon tukiasemien huipputehot ja käytännössä ajateltu, että vain yksi ihminen käyttäää yhtä tukiasemaa yhden elokuvan katseluun – ja tukiasema toimii täydellä teholla tätä yhtä ihmistä varten.
Maailman energiajärjestö IEA on tehnyt omat laskelmansa uusiin ja järkeviin tietoihin pohjautuen joulukuussa 2020. Niiden mukaan tunnin katselu suoratoistoa vastaa noin 36 hiilidioksidigramman päästöjä, globaalisti. Tässäkin luvussa mukana ovat myös kaikkein eniten saastuttavat maat, joissa sähköä tuotetaan ruskohiilen ja maakaasun avulla. Suomen sähköstä vuonna 2020 yli puolet tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä ja lisäksi ydinvoimalla tuotettiin 34% sähköstä – fossiilisten energiamuotojen ollessa 14 prosenttia. Tämän pohjalta suomalaisten suoratoistokatselun hiilidioksidipäästöt olisivat vielä merkittävästi globaaleja keskiarvoja pienemmät.
Joten seuraavan kerran kun joku tämän väitteen jälleen heittää ilmoille, kannattaa teilata idea suorilta.
Tomi Engdahl says:
Ja ficomin sivuilta löytyy nykyään tälläinen:
Suhteuttamalla kokonaiskulutus tietoihin kiinteän ja mobiiliverkon tiedonsiirtomääriin saadaan viestintäverkkojen ominaisenergiankulutus eli energiankulutus siirrettyä datamäärää kohti. Ominaisenergiankulutus kiinteässä verkossa oli vuonna 2021 noin 0,05 kWh/Gt ja matkaviestinverkossa noin 0,12 kWh/Gt. Tässä verkon muiden osien kulutus on jaettu tasan matkaviestinverkon ja kiinteän verkon kesken.
Tomi Engdahl says:
Pääkirjoitus: Putinille on vihdoinkin tulossa jääkylmä suihku, joka tehoaa hitaasti mutta varmasti https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000009296859.html
Tomi Engdahl says:
Sähköverkon häiriöitä paikataan Elisan tukiasemien akuilla ratkaisu on lajissaan todennäköisesti maailman ensimmäinen
https://www.tivi.fi/uutiset/tv/6d51e9f4-1aba-402a-9eb4-96f4e86edad6
Elisa tekee tukiasemien varavirtalähteistä virtuaalivoimaloita, jotka tasapainottavat kantaverkon toimintaa.
Sähköverkon häiriöitä paikataan Elisan tukiasemien akuilla – ratkaisu on lajissaan ”todennäköisesti maailman ensimmäinen”
Janne Tervola29.12.2022 10:02|päivitetty29.12.2022 10:03Akkuteknologia5gUusiutuvat
Elisa tekee tukiasemien varavirtalähteistä virtuaalivoimaloita, jotka tasapainottavat kantaverkon toimintaa.
Tomi Engdahl says:
Läpimurto: Hiilineutraali polttoaine korvaa bensiinin – sopii tavallisiin moottoreihin
Porsche eFuel on synteettinen vedystä valmistettava polttoaine, jota voidaan käyttää tavallisissa polttomoottoriautoissa bensiinin korvaajana.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/05569f8d-4604-4026-8a86-272f7a4d5d45
Ensimmäiset tipat Porschen omaa synteettistä polttoainetta ovat valmistuneet Chilessä ja ne tankattiin juhlavasti tietenkin Porsche 911 -mallin etulokasuojasta sen tankkiin.
Iltalehti uutisoi jo huhtikuussa bensiinin korvaajan kehittämisestä ja sen litrahinnan liikkuvan ainakin alkuun noin 10 euron tietämillä. Porsche kuitenkin ennusti tuolloin, että hinta putoaa rajusti, kunhan tuotanto kasvaa ja tehostuu, ja vuonna 2026 litrahinta olisi enää noin 1,8 euroa.
Porsche ei ole julkaissut tiedotteessaan tuoreita arvioita synteettisen polttoaineen hinnasta, joten tuo keväällä kerrottu on tuorein saatavilla oleva tieto aiheesta.
Tomi Engdahl says:
Laskuun tehtävät hyvitykset olisivat valtava urakka sähköyhtiöille – “Erilaisia sopimuksia voi olla jopa sata”, sanoo energia-asiantuntija
https://yle.fi/a/74-20011335?origin=rss
Hallituksen kaavaileman kylmiä talvikuukausia koskevan sähkölaskun kertatuen toteuttaminen on hankala tehtävä sähköyhtiöille. Laskujen määrä, sopimusten kirjo ja tietojärjestelmien erilaisuus nostavat vaikeuskerrointa.
Tomi Engdahl says:
As the European Union pursues a green-energy transition that will create countless new jobs, it made 2022 the “European Year of Youth” and is following up with 2023 as the “European Year of Skills.”
In that spirit, Horizon Magazine has profiled two young European experts working in the field of #nuclear energy.
Read more bit.ly/3Clrc5t
#HorizonEU #EuropeanYearofYouth #EuropeanYearOfSkills
Tomi Engdahl says:
Kohtuuttomat korotukset sähkön hintaan poiki ikävän lieveilmiön
Kuluttajariitalautakunta on tukkeutunut sähköhinnan valituksista.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8dd0c47b-307b-4eda-a688-31961e91b29a
Sähköyhtiöt ovat viime aikoina korottaneet toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimustensa hintoja.
Osalle kuluttajista tämä on tarkoittanut varsin tuntuvaa, jopa satojen prosenttien nousua sähkölaskun hintoihin, kerrotaan Kuluttajaliiton tiedotteessa.
Ilman riittäviä perusteita tehty hinnankorotus voi olla laiton, ja sen voi viedä kuluttajariitalautakunnan arvioitavaksi.
Yhteydenottoja kuluttajariitalautakuntaan on nyt tullut niin paljon, että Kuluttajaliitto on huolestunut sen pitkistä käsittelyajoista.
– Tällä hetkellä kuluttajan kannattaa ensisijaisesti reklamoida laskusta sähköyhtiölle ja odottaa kuluttajariitalautakunnan linjapäätöstä asiasta.
Kuluttajariitalautakunnan päätökset eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta niitä noudatetaan pääsääntöisesti hyvin.
– Jos esimerkiksi jokin sähköyhtiö ei noudattaisi lautakunnan suositusta palauttaa kuluttajalle osaa tämän maksamista sähkömaksuista, olisi kuluttajan helpompaa ja turvallisempaa viedä asia suosituksen pohjalta käräjäoikeuteen kuin ilman sitä.
Kuluttajariitalautakunta tulee alkukevään aikana antamaan ennakkopäätöksiä poikkeuksellisista hinnankorotuksista.
Jokaisen kuluttajan tulee kuitenkin itse viedä asiansa lautakunnan käsittelyyn saadakseen korvausta tai hyvitystä.
Tomi Engdahl says:
Juhan sähkö kallistui 770 % – ”Luvattiin, että vanhat ehdot säilyvät”
Sähkösopimuksen piti jatkua vanhalla hinnalla. Siksi yllätys oli pöyristyttävä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/dd766fe6-353a-45f2-8468-e8aebb3df2bc
Juha joutui vaihtamaan sähköntoimittajaa Lumo Energia Oy:n jouduttua lopettamaan toimintansa. Yhtiö lähetti asiakkailleen tiedotteen:
“Hankalaksi muuttuneen sähkömarkkinatilanteen seurauksena yhtiöllämme ei ole edellytyksiä jatkaa toimintaansa. Yhtiö asetetaan selvitystilaan, ja valmistaudumme lopettamaan toimintamme.”
Uudeksi sähkönmyyjäksi löytyi Lumon kautta GNP Energy Finland Oy. Sopimuksen piti siirtyä sellaisenaan yhtiöltä toiselle.
– Luvattiin, että vanhat ehdot säilyy. Uusi toivotti tervetulleeksi saatesanoin mikään ei muutu, vanhat ehdot säilyy, Juha kertoo.
Tästä Juhalla oli oikein mustaa valkoisella. Kumpikin yhtiö kirjoitti asiakastiedotteeseensa nämä samat varsin selväkieliset lauseet:
”Sähköntoimitus jatkuu katkeamatta. Sopimuksesi ehdot ja hinnan määräytymisperuste pysyvät ennallaan.”
”Uudet hinnat 12.10.2022 alkaen: Sähkön hinta 60,90 snt/kWh ja uusi perusmaksu 3,90 €/kuukausi/käyttöpaikka.”
Vanhaan hintaan, jolla Juhan oli tarkoitus jatkaa myös uuden yhtiön asiakkaana, oli nyt lätkäisty 770 prosentin hinnankorotus.
Tomi Engdahl says:
Viikonlopulle luvassa hyytävät pakkaset – Motiva: Älä lämmitä saunaa tai uunia
Motiva kehottaa kansaa sammuttamaan kaikki tarpeettomat sähkölaitteet.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/25df29b8-d9d2-44b4-8a10-757616b1205d
Tomi Engdahl says:
https://www.op-media.fi/yrittajyys/yrittaja-oletko-varautunut-sahkokatkoihin/?cmpid=….facebook+instagram+audience_network+messenger.social.Yritt%C3%A4jyys_S%C3%A4hk%C3%B6katkot.&fbclid=IwAR0wAY2-TtLWzciczw46oKehHZUYp1weLxXfPxedtxhadYs8zsxP_apnK6Q
Tomi Engdahl says:
Kemijoen vesivoima saadaan ilmaiseksi, kuka saa miljardit
https://www.vahtera.blog/post/kemijoen-vesivoima-saadaan-ilmaiseksi-kuka-saa-miljardit
Verorahoilla rakennettu Kemijoki Oy tuottaa Lapissa sähköä vesivoimalla 0,6 sentin kilowattitunti-(kWh) hinnalla, eikä valtio saa siitä sentin senttiä tuloja. Fortum ja UPM Kymmene maksavat sähköstä 0,9 senttiä kWh ja myyvät eteenpäin 40-50-kertaisella hinnalla. Pelkästään Fortum teki Lapin vesivoimasta miljarditilin vuonna 2022. Puolet Fortumin voitoista on annettu sijoittajille.
Tomi Engdahl says:
Kommentti: Sitran raportti sivuuttaa olennaisen kysymyksen täysin https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009310138.html
Tomi Engdahl says:
Suomalaisia yrittäjiä varoitetaan taas sähkökatkoista Olemme huolissamme https://www.tivi.fi/uutiset/tv/e77a56ea-4b24-4852-b970-0b20e45fd38c
Pohjolan Vakuutuksen mukaan sähkökatko voi aiheuttaa kohonneen murtovarkauden riskin, jos hälytys- ja valvontajärjestelmät eivät ole varavirtalähteiden piirissä. Oksanen kehottaa kääntymään laitetoimittajan puoleen, jos sähkökatkon vaikutus hälytysjärjestelmän tai ovien lukituksen toimivuuteen on epäselvä
Tomi Engdahl says:
“Onko 450 prosentin hinnankorotukselle mitään perusteita?” – Energiavirasto ottaa pian kantaa saamiinsa lukuisiin kanteluihin sähkön hinnoittelusta https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009314794.html
Tomi Engdahl says:
”Me emme maksa” https://www.is.fi/asuminen/art-2000009308747.html
Tomi Engdahl says:
Nyt tarjotaan yhtä halpoja sähkösopimuksia kuin viime kesänä https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009314897.html
Tomi Engdahl says:
Veden voima
https://yle.fi/a/74-20009579
Vesivoima on Suomen sähköjärjestelmän joustaja. Tulevaisuudessa joustoa tarvitaan yhä enemmän, kun sääriippuvaisen tuulivoiman tuotanto moninkertaistuu nykyisestä. Iso kysymys on, mistä sitä saadaan.
Vesivoima tasapainottaa tuulivoiman heilahteluja
Vesivoiman säätökyky perustuu veden patoamiseen niin sanottuihin patoaltaisiin, joista vettä voidaan juoksuttaa haluttu määrä.
Kun halutaan enemmän sähköä, lasketaan enemmän vettä.
Vuoksen voimalaitosten vesivarasto on valtava Saimaa. Nyt Saimaan vedenpinta on tavallista matalammalla, mikä rajaa myös vesivoiman tuotantoa.
Vettäkään ei ole määräänsä enempää, ja voimaloiden on huolehdittava siitä, että vedenkorkeudet pysyvät määrätyissä rajoissa ympäri vuoden. Vedenkorkeuden vaihteluilla on vaikutusta paitsi vesistön eliöihin, kaupunkivoimalassa myös kaupunkilaisten arkeen.
Mistä lisää säätöä?
Vesivoima ei ole ainoa säätövoima, mutta se on merkittävin.
Säädettävän energiantuotannon määrä on Suomessa viime vuosina vähentynyt, kun esimerkiksi hiiltä polttavia lauhdevoimaloita on suljettu. Kivihiili on iso päästölähde, ja sen poltto loppuu vuoteen 2029 mennessä.
Nyt vesivoima vastaa 70 prosentista Suomen sähköjärjestelmän säädöstä. Iso merkitys on myös tuonnilla Ruotsista, missä noin puolet kaikesta energiasta tuotetaan vesivoimalla.
Vesivoimaa ei kuitenkaan enää juuri saada lisää, sillä käytännössä kaikki isot vesistöt on jo valjastettu käyttöön. Nykyinenkään vesivoima ei ole ongelmatonta, sillä voimalat sulkevat vaelluskalojen reittejä.
Mistä siis lisää säätöä? Sitä mietitään vajaan viidenkymmenen kilometrin päässä Imatran laitoksesta LUT-yliopistossa.
– Iso kysymys on, millä tavalla tehotasapaino taataan, kun tuulivoiman määrä moninkertaistuu nykyisestä, sanoo apulaisprofessori Jukka Lassila.
Säätövoiman tarvetta on vaikea laskea tarkasti.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin arvion mukaan vuonna 2030 tuulivoiman kapasiteetti nousee jopa 20 000 megawattiin, ja sillä voitaisiin tuottaa jopa puolet Suomen sähköstä. Jouston tarvetta lisää myös ennakoitu kulutuksen kasvu.
Vety on tulevaisuuden vetoapu
Paljon odotuksia on ladattu vetytalouteen, sillä vety mahdollistaa energian varastoinnin.
Kun tuulee paljon, tuulella voitaisiin tuottaa puhdasta vetyä varastoon.
Sitä voitaisiin käyttää teollisuuden tarpeisiin tai muuttaa takaisin sähköksi silloin, kun ei tuule ja sähkö on kallista. Prosessissa syntyy häviötä, mutta vedystä odotetaan silti merkittävää energiajärjestelmän joustajaa.
Suunnitelmia on vireillä paljon, mutta tulevaisuuteen on vielä matkaa.
Pelkkiin uusiin tuotantoteknologioihin luottaminen ei myöskään riitä, vaan myös kulutuksen täytyy muuttua.
– Tähän asti tuotanto on joustanut kysynnän mukaan, mutta tulevaisuudessa tämä kääntyy toisin päin: tuotantoa on sen verran kuin on, ja sähkönkulutus mukautuu siihen.
Koiviston mukaan kulutuksen joustaminen on välttämätöntä, kun tuuli- ja aurinkovoiman määrä kasvaa. Hän uskoo kulutusjoustojen löytyvän melko luonnostaan.
– Tuulivoiman kasvava osuus laskee sähkön keskihintaa, mutta lisää hinnan vaihtelua. Näin hinta alkaa ohjata sähkönkulutusta entistä enemmän, ja muodostaa kannusteen sekä teollisuudelle että kuluttajille.
Jo nyt hinta ohjaa monien teollisuuslaitosten tuotantoa. Kodeissa mahdollisuudet puolestaan liittyvät esimerkiksi lämmitykseen, jota voitaisiin ohjata markkinatilanteen mukaan. Kaukolämpöverkon sähköistyminen ja lämmön varastointi tuovat mahdollisuuksia.
Mutta ei silti ole mitään yhtä hopealuotia, sanoo LUT-yliopiston Lassila.
– Siinä on käännettävä kaikki kivet ja kannot. Tasapainoa voidaan hakea niin energian varastointiratkaisuista, siirtoyhteyksien lisäämisestä kuin kysynnän joustoista.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/01/10/suomi-rakensi-ennatysmaaran-tuulivoimaa/
Tomi Engdahl says:
Sähkösopimusten hinnat puolittuneet – ja laskupaine jatkuu: ”Jos nyt kiinnittää sähkön hinnan 20 senttiin, niin vuoden päästä harmittaa”, asiantuntija arvioi
https://yle.fi/a/74-20012005
Kahden vuoden sähkösopimuksen saa jo alle 20 senttiä kilowattitunnilta. Olkiluoto etenee, kelit suosivat ja maakaasua on runsaasti varastoissa.
Tomi Engdahl says:
Sähköyhtiöt ovat poistaneet tai nostaneet vähin äänin sopimussakot pilviin: kahden vuoden sähkösopimuksesta vaikea päästä edes rahalla eroon
https://yle.fi/a/74-20009033
Ylen selvityksestä käy ilmi, että vain harvalla yhtiöllä on uusille asiakkaille määräaikaisissa sopimuksissa sopimussakko. Jos sakko sopimuksessa on, sen hinta on todella kallis.
Yhtiöt luopuneet sakosta kokonaan tai hilanneet hintaa ylös
Sopimussakkoja on nyt hyvin harvalla yhtiöllä tarjolla, ja nekin ovat nousseet entisistä sadoista euroista. Näin ollen mahdollisuudet päästä irti kahden vuoden sähkösopimuksesta ovat todella niukat.
– Nykyisin määräaikaisissa sopimuksissa ei ole irtisanomisoikeutta kesken sopimuskauden muuten kuin yleisten sopimusehtojen mukaisesti, Turku Energian myyntijohtaja Harri Salo sanoo.
Yhtiöt perustelevat sopimussakoista luopumista sillä, että yhtiöt sitoutuvat ostamaan asiakkaalle sovittuun hintaan sovitun energiamäärän koko sopimuskauden ajaksi.
Fortumin Suomen-kuluttajaliiketoiminnan asiakkuuspäällikkö Tuomas Yrttiaho sanoo, että tarvittaessa asiakkaan kanssa neuvotellaan sopimuksen päättämisestä.
– Tällöin asiakkaan maksettavaksi tulee sadan euron sopimussakko ja mahdolliset muut kustannukset siitä, että sopimus päättyy sovittua aikaisemmin.
Fortum perii sopimussakon lisäksi hintojen erotuksen kerrottuna ennustetulla sähkönkulutuksella.
Näin tekee moni muukin yhtiö. Käytännössä asiakas siis maksaa suuren osan loppukauden sopimuksesta, vaikka irtisanoisi sopimuksen.
Nordic Greenillä sopimussakko on 25 prosenttia jäljellä olevan sopimuskauden arvioidusta kokonaislaskusta, mutta aina vähintään sata euroa.
Omavoimalla sopimussakko on 80 prosenttia arvioidusta jäljellä olevan sopimuskauden kokonaislaskutuksesta.
Väreellä se on puolestaan sopimuksessa jäljellä olevan sopimuksen mukaisen laskutuksen suuruinen. Yhtiöllä on tarjolla myös vaihtoturva-lisäpalvelu.
Irtisanoa voi vain painavista syistä
Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell vahvistaa, ettei määräaikaista sopimusta voi yleensä irtisanoa ennen sopimuskauden umpeutumista.
– Saat kuitenkin irtisanoa määräaikaisen myyntisopimuksen, jos sähkönkäytön tarpeesi on olennaisesti muuttunut vakavasta sairastumisesta, lähiomaisesi kuolemasta tai näihin rinnastettavista painavista syistä ja jos myyntisopimuksen jatkuminen tällöin on kannaltasi kohtuutonta. Yli kahdeksi vuodeksi tehdyn määräaikaisen sopimuksen voi irtisanoa kahden viikon irtisanomisajalla, kun sopimusta on takana vähintään kaksi vuotta.
Muuton takia sopimuksen saa irtisanoa kahden viikon irtisanomisajalla.
Juha Beurling-Pomoellin mukaan sopimussakkojen poistaminen kertoo siitä, että yhtiöt haluavat entistä hanakammin pitää määräaikaisista sopimuksista kiinni etenkin silloin, kun niiden hinnat ovat korkeita.
Tomi Engdahl says:
Belgia perääntyi ydinvoimaloiden alasajossa: kaksi reaktoria jatkaa vielä kymmenen vuotta
Myös Saksa jatkoi ydinvoimatuotantoa, mutta vain tämän vuoden huhtikuulle asti.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009316884.html
Belgian hallitus jatkaa kahden ydinvoimalan käyttöikää kymmenellä vuodella, vaikka maa oli jo vuonna 2003 tehnyt päätöksen ajaa koko ydinvoimatuotanto alas vuoteen 2025 mennessä.
Syynä on Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joka muutti suunnitelmat tulevasta energiahuollosta.
Toisiin ajatuksiin on tultu muuallakin Euroopassa. Saksan parlamentti äänesti marraskuussa, että kolmen ydinvoimalan tuotanto jatkuu tämän vuoden huhtikuulle, vaikka sen piti päättyä alkuperäissuunnitelman mukaan viime vuoden lopussa.
Belgia tuottaa noin 40 prosenttia sähköstään ydinvoimalla. Maan hallitus oli suunnitellut korvaavansa sen merituulivoimalla ja maakaasua käyttävillä voimalaitoksilla.
Tomi Engdahl says:
Sähkö tulee jatkossakin maksamaan selvästi totuttua enemmän, sanoo tutkija
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009128329.html
Tutkija Simone Tagliapietra ajatushautomo Bruegelista pitää ennenkuulumattomana esimerkkinä sitä, että EU-maat pystyivät sopimaan yhdessä kaasun ja sähkön säästöstä. Osa säästöistä jää pysyviksi.
Onko pahin ohi kaasun hintakriisissä? Ei, vaan kyseessä on erikoinen yhteensattuma, sanoo tutkimuskeskus Bruegelin energia-asiantuntija Simone Tagliapietra.
”Lämmin sää, yli 90-prosenttisesti täynnä olevat kaasuvarastot ja nesteytetyn maakaasun hyvä saatavuus yhdessä laskevat hintaa, mutta tämä on vain muutamien viikkojen juttu”, Tagliapietra sanoo.
”Halvan energian aika on ohi. Hinta pysyy korkealla lähivuosina niin kauan kuin maailman energiamarkkinat löytävät uuden tasapainotilan. Meidän pitää varautua uuteen normaaliin, jossa kaasu ja sähkö maksavat selvästi enemmän kuin mihin viime vuosina totuimme – mutta kuitenkin vähemmän kuin tällä hetkellä”, Tagliapietra sanoo.
Ensi vuodesta tulee hankalampi kuin tästä talvesta. Kaasun hinta sahaa ylös ja alas, ja EU-maiden on pakko jatkaa yrityksiään hillitä kysyntää. Varastot on täytettävä ilman venäläiskaasua.
Mutta vuoden tai kahden päästä tasapainotila alkaa löytyä.
Tagliapietran mukaan kustannukset laskevat sitä mukaa, miten nopeasti EU-maat pystyvät kiihdyttämään vihreää siirtymää. Hän arvioi myös, että EU tekee ensi vuonna sähkömarkkinoiden uudistuksen ja poistaa maakaasun hinnan kytkyn sähkön hintaan.
Tomi Engdahl says:
Ruotsi haluaa useita uusia ydinvoimaloita
Maan hallitus esittää reaktoreiden rakentamista nykyistä useampaan sijaintiin.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/d9e5eb97-bb47-4564-94b2-4a9228364fd6
Tomi Engdahl says:
Kallis sähkö jää kohta muistoihin: Suomeen iskee sähkötulva ja kiinteät hinnat painuvat 4–5 senttiin kilowattitunnilta – syynä tuulivoima
https://yle.fi/a/74-20012175
Tuulivoimaa rakentuu Suomeen niin vauhdikkaasti, että lähivuosina sähköä tuotetaan Suomessa reilusti yli oman tarpeen. Omavaraisuus saavutetaan jo tänä tai ensi vuonna.
Tomi Engdahl says:
Sähkötarkastaja varoittaa sähkönsäästöniksien riskeistä: ”Haitat suuremmat kuin hyödyt” https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009322034.html
Sähkötarkastusyhdistyksen puheenjohtajan mukaan kaikkia sähkönsäästövinkkejä ei kannata ottaa huomioon. Osa niistä voi aiheuttaa palovaaran.
SUOMALAISET ovat kallistuneen energian myötä turvautuneet erilaisiin sähkönsäästökonsteihin.
Osa näistä on melko yksinkertaisia, kuten turhien valojen sammuttaminen tai sähkösaunomisen vähentäminen. Sähkölämmitteisessä talossa lämmittämistä voi ohjata yöaikaan tapahtuvaksi, ja tästä hyötyy erityisesti, jos on pörssisähkösopimus.
Osa säästökeinoista voi kuitenkin sisältää myös riskejä
– Asiallisesti toteutettuna esimerkiksi käyttöveden lämmityksen siirtäminen yöaikaan tapahtuvaksi on täysin turvallista, kun sen on tehnyt asianmukaisesti, Alhainen sanoo.
ERI asia ovat erilaiset viritykset. Sosiaalisessa mediassa neuvotaan sähkönsäästöön muun muassa ohjattavilla elektroniikkakomponenteilla. Näitä hankitaan myös EU:n ulkopuolelta, esimerkiksi Kiinasta.
– Komponenteilla pyritään siirtämään sähkön kulutusta päiväajalta yöaikaan. Niitä voidaan tilata ulkomailta eivätkä ihmiset ymmärrä, että tähän sisältyy jo vakuutuksellinen riski, Alhainen sanoo.
Tuotteesta saattaa puuttua esimerkiksi CE-merkintä. Sillä valmistaja tai tuotteen edustaja takaa, että tuote täyttää EU:n direktiivien ja asetusten vaatimukset.
– Jos laite vikaantuu ja pahimmassa tapauksessa asunto palaa, niin vakuutus ei välttämättä tätä korvaa, Alhainen sanoo.
Toinen ongelma on se, että ajastimilla yritetään ohjata suurempaa virtaa tai suurempia kuormia kuin ne pystyvät käsittelemään.
– Tällöin laitteet vikaantuvat ja voivat syttyä palamaan.
Asentaminen pitäisi jättää aina alan ammattilaisen tehtäväksi. Hän osaa arvioida myös laitteen asianmukaisuuden.
KODIN sähkölaitteet saattavat olla asianmukaisia, mutta jo niiden ajastaminen yöaikaan saattaa sekin olla riski.
– Kodinkoneen käytön siirtäminen yöaikaan voi kasvattaa riskiä, mutta tuoda vain minimaalisen säästön. Esimerkiksi astianpesukone kuluttaa noin 1–2 kilowattituntia sähköä yhden pesukerran aikana. Toisaalta sähkölämmitteinen omakotitalo voi kuluttaa jopa 150 kilowattituntia päivässä.
Päiväsaikaan palonalku on kuitenkin helpommin havaittavissa kuin yöllä.
– Yöllä palo ehtii kehittyä paljon pidemmälle ennen kuin palovaroitin toimii
SÄHKÖN kallistuessa monet ovat turvautuneet myös vanhojen takkojensa lämmittämiseen tai kaivaneet vanhan kaasulämmittimen esiin.
Paloturvallisuusriskin lisäksi nämä voivat synnyttää häkää, joka on myrkyllinen, mutta väritön ja hajuton kaasu. Kaikissa kiinteistöissä ei ole häkävaroitinta, sillä vaikka palovaroitin on pakollinen, ei kaikissa palovaroittimissa ole häkätunnistinta.
Tomi Engdahl says:
Datakeskusten hukkalämpöä tulisi kierrättää enemmän kaukolämpöverkkoon
https://www.granlund.fi/blogi/datakeskusten-hukkalampoa-tulisi-kierrattaa-enemman-kaukolampoverkkoon/
11.1.2023 – Energiatehokkaasti rakennetut datakeskukset ovat osa sähköverkon tehoreserviä. Kun datakeskukset hyödyntävät omana energialähteenään uusiutuvia energiamuotoja, voidaan pienentää myös hiilidioksidipäästöjä.
Datakeskusten energiankäyttö saa aika ajoin osakseen kriittistä arvostelua. Pohditaan, miksi tarvitaan datakeskuksia, kun energiakriisin vuoksi sähkön hinta on muutenkin koholla.
Datakeskukset ovat kuitenkin edellytys monille yhteiskunnan kriittisille toiminnoille. Kaikkien ennusteiden mukaan digitalisaatio jatkaa kasvuaan huolimatta globaaleista muutoksista, joita olemme viime vuosina kohdanneet. Datakeskusten tarjoamaa kapasiteettia tarvitaan.
Datakeskukset mukaan kysynnänjoustomarkkinaan
Datakeskukset kuluttavat paljon energiaa, mutta hukkalämpöä talteen ottamalla ja kierrättämällä ne ovat osa energiantuotannon tehoreserviä. Samalla ne tukevat uusiutuvan energian rakentamista Suomeen. Meillä on jo lukuisia esimerkkejä siitä, miten datakeskuksia hyödynnetään uusiutuvan energian rakentamisessa ja kaukolämpöverkossa.
Jotta datakeskuksista on hyötyä energiantuotannossa, ne pitää kytkeä sähköverkkoon siten, että ne ovat mukana kysynnänjoustomarkkinassa. UPS-laitteet voidaan valjastaa taajuudensäätöreserviin, ja varavoimakoneiden avulla voidaan tarvittaessa tuottaa kaikki datakeskuksien tarvitsema sähkö.
Kun taajuus Suomen kantaverkossa alkaa laskea, UPS-laitteet alkavat syöttää verkkoon sähköä. Jos esimerkiksi ydinvoimala tipahtaa verkosta, taajuus Suomen kantaverkossa laskee valon nopeudella. UPS-laitteet huomioivat muutoksen ja pystyvät reagoimaan taajuuden laskuun millisekuntien viiveellä – ja kantaverkko pysyy pystyssä. Kun taajuus alkaa ylituotannon aikana nousta, konesalien akustot voivat varata ylimääräistä kapasiteettia verkosta. Tämä teknologia on jo osassa uusimmista kohteista käytössä.
Tomi Engdahl says:
”Kun kaikki valot ovat päällä, sähkö maksaa 1 300 euroa tunnissa”, sanoo hehtaarin kokoista tomaattiviljelmää kasvattava viljelijä.
Kalliilla
valolla
kypsytetyt
https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/ei-kenenkaan-kassa-kesta-loputtomiin-kasvihuoneet-pimenevat-narpiossa-kun-tomaattikilon-kypsytys-porssisahkolla-maksaa-3-4-euroa/?shared=1244966-a95c4b7a-500&utm_medium=Social&utm_source=Facebook#Echobox=1673622333
Kotimaisia tomaatteja on opittu viljelemään lamppujen alla. Tänä talvena useimmat kasvihuoneet ovat pimeitä kummitustaloja.
Kaupan vihanneshyllyllä ei tule ajatelleeksi: syömällä kotimaisia tomaatteja Suomi ei ehkä pimene.
Kasvihuoneet kuluttavat talvella valtavasti sähköä, lähes puolet Loviisan ydinreaktorin tehosta. Viljelijät ovat tehneet sopimuksia korvausta vastaan. Kun suureen voimalaitokseen iskee vika, on sähkön kulutusta Suomessa leikattava heti. Silloin satojen lasikattojen alla sammutetaan lamppuja.
Sähkökatkot kasvihuoneissa kestävät tavallisesti minuutteja. Mutta se riittää ensiavuksi. Vapautuva teho takaa, että koko maan verkko ei romahda vakavassa vikatilanteessa.
Eniten megawatteja, häiriöreserviä, kertyy Närpiöstä.
Suomen vihanneskeidas kasvattaa kaksi kolmasosaa tomaateista ja kurkuista.
Närpiössä tomaatteja on kasvatettu kasvihuoneissa toista sataa vuotta. Mutta keinovalossa läpi talven on viljelty vasta reilut 20 vuotta.
Taito on karttunut. Kasvihuoneessa kerätään yhdeltä neliömetriltä jopa 110 kiloa tomaatteja vuodessa. Espanjan auringossa vastaava sato on 8–9 kiloa.
Valoviljely on myös laajentunut vauhdilla. Lähes puolet kotimaisista tomaateista on lamppujen alla kypsytettyjä.
Stefan Gulin, toisen polven tomaatinviljelijä, esittelee hehtaarin kokoista taimiviidakkoa Närpiön Yttermarkissa. Poimittavaa kypsyy 25 000 kiloa viikossa.
Jokainen tomaatti tuottaa tappiota.
Kasvihuoneissa käytetään pörssisähköä. Yhden tomaattikilon valotuksesta koituu 3–4 euron sähkölasku. Se on enemmän kuin viljelijän saama tuottajahinta.
”Kun kaikki valot ovat päällä, sähkö maksaa 1 300 euroa tunnissa.”
Kalliin sähkön takia 50–70 prosenttia tomaatin ja kurkun hehtaareista jäi syksyllä viljelemättä.
Täällä pohjoisessa aurinkoa on usein liikaa tai liian vähän.
Hollannin kasvihuoneissa tomaatit selviävät hengissä läpi talven ilman valotusta. Suomessa, 60 leveyspiirin pohjoispuolella, luonnonvalo on niukkuustuote.
Auringon säteilystä vain prosentti kertyy marraskuun ja tammikuun välillä.
Keltaoranssia loistavat lamput on keksitty katujen lyhtypylväistä kasvihuoneisiin. Valtaosa säteilyenergiasta muuttuu lämmöksi, ei valoksi.
Halvan sähkön aikana suurpainenatriumlamppujen energiatappio hyväksyttiin välttämättömänä pahana.
Nyt on etsittävä uusi keinoaurinko.
Stefan Gulin on sytyttänyt tomaattirivien väliin piiloutuvat lamput. Punainen led-valo on pistemäisen kirkas.
Gulin osti led-valoja vuonna 2013, ensimmäisten joukossa. Vain yksi tomaatinviljelijä on siirtynyt kokonaan ledeihin Närpiössä. Monella on Gulinin tavoin hybridivalotus: suurpainenatriumit tomaattikasvuston päällä, ledit välissä.
Ledeihin on siirrytty verkkaisesti. Yksi syy on takavuosien kohussa; kasvihuoneisiin myytiin heikkolaatuisia lamppuja.
Ledit pienentävät sähkölaskua lähes puolella. Todellinen säästö on pienempi. Lämmitystä on lisättävä, sillä lamput eivät juuri säteile lämpöä.
Lamput ovat yhä kalliita: miljoonan euron investointi hehtaarin kokoisessa kasvihuoneessa.
Energiakurimuksessa viljelijöiden talous on tiukalla. Mutta kriisi on myös kannustin. Mitä enemmän sähkö kallistuu, sitä nopeammin ledit maksavat itsensä takaisin. Jopa parissa kolmessa vuodessa.
Suurpainenatriumlampuissa on ollut vähän sinistä valoa. Myös ultraviolettia aallonpituutta on puuttunut.
Led-lampuissa on korostunut punainen. Se on energiatehokkain ja halvin valmistaa. Mutta yksin punaisella valolla, ilman auringon apua sydäntalvella, tomaatin kasvu häiriintyy.
Viime vuosina ledit ovat kehittyneet. Valo on yhä lähempänä luonnonvaloa.
Ledien aallonpituus on säädettävissä. Spektri on laaja. Näkymättömällä ultraviolettivalolla lisätään salaatteihin ja yrtteihin väriä.
Uutta on myös mahdollisuus himmentää ledejä.
Suurpainenatriumlamput ovat joko päällä tai kiinni. Sähköä voi säästää sammuttamalla puolet lampuista.
Ledeillä valotusta voi muuttaa portaattomasti. Matkia luontoa, auringonnousuja ja -laskuja.
Ledit ovat ratkaisu. Valotusta ei katkota taajaan, vaan himmennetään kalliin sähkön aikana. Ledien energiatehokkuus vain paranee, kun lamppujen tehoa lasketaan.
Salaattia on helppo tutkia, se kasvaa 5–7 viikossa. Tomaatilla olisi tehtävä lähes vuoden koe
Kalliin sähkön takia on pakko sammuttaa lamppuja, pilkkoa ja sekoittaa yötä ja päivää.
Kurkku sietää ja vaatii tomaattia enemmän valoa. Kasvusto on tiheä, hedelmä kypsyy viikossa kahdessa. Jos valotuksesta tinkii liikaa, viljely epäonnistuu täysin.
Tomaattien kasvatus muistuttaa rallinajoa.”
”Välillä voidaan käydä ojanpohjassa mutta kolhittunakin matka jatkuu.”
Valon määrää mitataan mooleissa. On arvioitu, että 12 moolia neliömetrille vuorokaudessa riittää pitämään taimet hengissä.
Sähkön hintamullistus on vaihtanut tomaatin yön ja päivän paikan.
”Valotetaan öisin, kun sähkö on halvimmillaan.”
Energiakriisissä viljelijät ovat uuden edessä.
Kun lamppuja sammutetaan, kastelua, lämmitystä ja hiilidioksidia on myös vähennettävä. Hiilidioksidia hukkaantuu vähässä valossa. Lämpötilaa on taas laskettava, jotta lehdet eivät hengitä liikaa, tuhlaa energiaa.
Matalassa lämpötilassa kosteus nousee. Ilmaa on tuuletettava tai kuivattava.
Pitkittyessään energiakriisi voi vähentää valoviljelyä pysyvästi. Kasvatetaan kasvihuonevihanneksia vain keväästä syksyyn, luonnonvalolla.
Viljely keinovalolla on kannattavaa, kun kilowattitunti sähköä maksaa 6–8 senttiä. Toivo on uudessa ydinvoimalassa, Olkiluoto 3:ssa ja maalle nousevissa tuulivoimapuistoissa, jotka muuttavat Suomen sähköomavaraiseksi.
Aika näyttää, laskeeko hinta tarpeeksi.
Se on varmaa, että hinta sahaa tuulisuuden mukaan. Kun tuulimyllyt seisovat, sähkö on kallista.
Silloin kasvihuoneissa sammutetaan taas lamppuja.
Energian varastointi tekisi, ainakin teoriassa, kasvihuoneista omavaraisia. Hollannissa viljelijät keräävät lämpöä savipohjaisiin maasäilöihin. Suomessa varastointia tehdään pienessä mittakaavassa. Lämpöä siepataan suurin vesiastioihin, joista energia hyödynnetään öisin.
Sähkön varastointi vedyksi ja akkuihin on myös tulevaisuutta.
Närpiössä enää kahdeksan viljelijää valottaa tomaatteja. Vuodenvaihteessa, kun sähkösopimuksia päättyy, kasvihuoneita pimenee lisää.
Elokuussa istutetut taimet ovat nelimetrisiä. Köynnökset kukoistavat. Mutta rajansa kaikella. Tappiota kertyy 300 000 euroa kuukaudessa. Viljely ei muutu kannattavaksi, vaikka tinkisi valotuksesta.
”Jos tätä jatkuu pitkään, sammutamme valot kasvihuoneista.”
”Ei kenenkään kassa kestä loputtomiin.”
Tomi Engdahl says:
Talvigeddon vyöryy Eurooppaan: Espanjaan -20 astetta ja metri lunta
Balkanille leviää lämpöaalto, kun Länsi-Eurooppa pakastuu. Suomessa varoitetaan tulvista.
https://www.iltalehti.fi/saauutiset/a/559932e4-47b0-450a-940a-5001678b8451
Ennätyksellisen leudon vuodenalun jälkeen osassa Eurooppaa lämpötilat romahtavat reippaasti pakkasen puolelle kuluvan viikon aikana. Etenkin läntisessä ja eteläisessä Euroopassa on luvassa hyinen käänne. Esimerkiksi Espanjaan odotetaan Forecan mukaan jopa metrin lumikertymiä ja 20 asteen pakkasia.
Kun Etelä- ja Länsi-Euroopassa hytistään talven kylmimmissä lukemissa, vastavuoroisesti Itä-Eurooppaan saapuu lämpöaalto. Balkanin alueella on paikoitellen jopa 15 astetta lämpimämpää kuin tavallisesti vuodenaikaan nähden.
Suomessa on paikoin satanut alkuvuoden aikana koko tammikuun sademäärän edestä. Eteläisessä Suomessa sadetta tuli viime viikolla monin paikoin 40–55 millimetriä. Suurimmat sademäärät mitattiin Espoon Nuuksiossa, jossa viikon aikana satoi lähes 59 millimetriä.
Matalapaineet jatkavat kulkuaan Suomen yli ja sateita tulee tämänkin viikon aikana vetenä, räntänä ja lumena.
Tomi Engdahl says:
Ennuste kertoo, milloin sähkö on kalleinta tänä talvena https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009332281.html
Tomi Engdahl says:
Olkiluoto kolmosen sähköntuotanto jatkuu helmikuussa pääosin täydellä teholla
Olkiluoto kolmosen syöttövesipumppuihin vaihdetaan uudet juoksupyörät tuotantokatkon aikana.
https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000009339507.html
Olkiluoto 3:n (OL3) syöttövesipumppujen juoksupyörät vaihdetaan mitoitukseltaan kestävämpiin meneillään olevan tuotantokatkon aikana, Teollisuuden Voima (TVO) kertoo tiedotteessa. Sähköntuotanto jatkuu tämän jälkeen pääosin täydellä teholla.
OL3:n kaikkiin neljään syöttövesipumppuun vaihdetaan uudet juoksupyörät jo meneillään olevan tuotantokatkon aikana. Sähköntuotanto jatkuu heti asennusten jälkeen helmikuun alkupuolella.
LÄHES KAIKKI merkittävät koekäytön aikaiset testikokonaisuudet toteutettiin joulukuun lopulla ja tammikuussa ennen tuotantokatkon alkamista.
Merkittävistä testeistä viimeisin niin sanottu lähivikakoe keskeytettiin kantaverkkoyhtiö Fingridin toimesta.
Tomi Engdahl says:
Suomi piirtää hurjia vetyputkisuunnitelmia, mutta rahat ovat vielä kysymysmerkki – tältä voisi näyttää vetyverkosto Suomesta Eurooppaan
https://yle.fi/a/74-20013926
Itämeren alueelle halutaan vain seitsemässä vuodessa rakentaa 5 000 kilometrin vetyputkiverkosto. Suomen rajat vety ylittäisi kahdesta suunnasta.
Vihreää eli päästötöntä vetyä voidaan sähkön avulla valmistaa pelkästä vedestä. Massiivisesti kasvava tuulivoima onkin vetytalouden vauhdittaja: kun tuulee paljon, vedyn tuottaminen on edullista.
Vetyverkosto yhdistää vedyn tuottajat ja tarvitsijat, sanoo Kärki.
– Keskeinen asia on, että vetyä voi tuottaa yhdessä paikassa ja käyttää toisessa paikassa. Se mahdollistaa laajemman markkinan syntymisen ja myös nopeuttaa sitä, kun vedynvalmistajat voivat löytää asiakkaita myös muualta kuin Suomesta.
Esimerkiksi rannikolla tuulesta vetyä valmistava laitos voisi syöttää sen putkeen, jonka päässä toisella puolella Suomea teollisuuslaitos voisi sen hyödyntää.
Vetyä voidaan kuljettaa myös paineistettuna konteissa tai nesteenä, mutta kaasuputkessa siirtely on Kärjen mukaan tehokkainta ja edullisinta juuri suuressa kokoluokassa.
Tomi Engdahl says:
Olkiluoto 2:n sähköntuotanto keskeytetään pariksi vuorokaudeksi venttiilivian vuoksi
Asialla ei TVO:n mukaan ole vaikutusta ydinturvallisuuteen.
https://yle.fi/a/74-20014797?origin=rss
Olkiluoto 2 -laitosyksikön sähköntuotanto keskeytetään perjantai-iltana vikaantuneen venttiilin korjaamisen ajaksi, kertoo Teollisuuden Voima tiedotteessaan.
Tehonlasku aloitetaan huomenna kello 17 ja laitos irrotetaan verkosta noin kello 19.
OL2:n sähköntuotantoa jatketaan sunnuntaina. Laitosyksikkö tahdistetaan takaisin verkkoon sunnuntaina iltapäivällä, jonka jälkeen aloitetaan tehonnosto. Tehonnosto kestää noin 50 tuntia.
Tomi Engdahl says:
Riittävä sähkön tarjonta takaa kuluttajille edullisen hinnan
https://www.mikkoviilo.fi/2023/01/14/riittava-sahkon-tarjonta-takaa-kuluttajille-edullisen-hinnan/?fbclid=IwAR0_RJj3qDtL5_OXc460fsN0bAF-mauTcDO6Id-_QIhn32hzrNEyjhd_MxA
Tomi Engdahl says:
Japan Tried to Build a Hydrogen Society. It Backfired Spectacularly.
Seemed like a good idea at the time.
https://www.popularmechanics.com/science/green-tech/a42665011/japan-hydrogen-energy-failure/
Japan has long been a leader in hydrogen energy and fuel cell technology.
Companies like Toyota plan to build entire cities entirely powered by hydrogen.
A new report from an environmental think-tank argues that Japan is investing in the wrong applications for hydrogen technology and the determine of its decarbonization efforts.
In the past couple decades, scientists and engineers have come up with lots of ways to rapidly decarbonize the planet—but some ideas are better than others.
Take, for instance, hydrogen. Thanks to the discovery of electrolysis, hydrogen’s been a known source of energy for centuries, but Japan became a frontrunner in that energy source in recent years because of its status as a resource-poor country. A steady supply of renewable energy isn’t just an important climate initiative, it’s a matter of national security.
However, Japan may have taken things a bit too far.
In 2017, the country became the first in the world to adopt a national hydrogen plan, and companies like Toyota have committed to constructing futuristic cities powered by the technology. In 2021 alone, Japan spent around $800 million on investments into hydrogen power and fuel cells.
But according to the Renewable Energy Institute (REI), a Japanese environmental think tank, this push to use hydrogen in every conceivable energy sector is actually doing more harm than good.
“The 2017 Basic Hydrogen Strategy is misguided, both in terms of what hydrogen is used for and how it is produced. Moreover, it promotes the use of gray hydrogen, which does not contribute to emission reductions.”
Gray hydrogen is the most common form of hydrogen production, which uses the greenhouse gas methane.
The 20-page report doesn’t argue for hydrogen’s complete removal from the energy mix. In fact, REI argues that hydrogen is vital for industries where decarbonization is particularly tricky (think: aviation, shipping, and steelmaking). However, to use hydrogen in place of electrification via other renewable sources is a mistake, REI says.
Tomi Engdahl says:
Pörssisähkön hinta romahti – kantaverkkoyhtiön pomo antaa tunnustusta kuluttajille
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009361742.html
Sähkön hinta on laskenut roimasti viime syksyn huippuluvuista. Sähköpörssin perusteella vuoden alhaisimmat hinnat nähdään loppukesällä.
Tomi Engdahl says:
Kivihiilen kulutus kasvoi jo toisena vuonna putkeen – Syynä Venäjän hyökkäyssota
Kivihiilen kulutus kasvoi jo toista vuotta peräkkäin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8706e117-8ac8-4134-9b21-d58b2745abec
Vuonna 2022 kivihiiltä kului 10 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna, ilmenee Tilastokeskuksen tiedotteesta. Kivihiiltä kului vuonna 2022 kymmenen prosenttia enemmän kuin vuonna 2021, jolloin kivihiiltä taas kului 18 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.
Tomi Engdahl says:
Olkiluoto 3:n käynnistyminen lykkääntyy https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009372038.html
Alunperin ydinvoimayksikön tuotannon arvioitiin käynnistyvän huoltotauon jälkeen jo ensi viikon alussa.
Tomi Engdahl says:
Suomessa on tapahtumassa kaikessa hiljaisuudessa vetyvallankumous – katso kartalta, yltääkö vihreä siirtymä kotikuntaasi
https://yle.fi/a/74-20014811
Vihreä vety on tuomassa Suomeen 10 miljardin euron investoinnit. Tässä hankkeet, joista ”yksikään ei lentäisi ilman tuulivoimaa”.
Tomi Engdahl says:
Olkiluoto 3:n käynnistyminen viivästyy lisää https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009377306.html
Alunperin ydinvoimayksikön tuotannon arvioitiin käynnistyvän huoltotauon jälkeen jo kuluvan viikon alussa.
Tomi Engdahl says:
Halpa yösähkö varastoidaan metallimassaan ja puretaan 16 barin höyrynä – Teollisuudessa myös hukkalämmön talteenotossa suuria mahdollisuuksia
Annastiina Airaksinen6.2.202313:49|päivitetty6.2.202313:49ENERGIASÄHKÖRATKAISUJA ILMASTONMUUTOKSEENTEOLLISUUS
Lämpöpumpuilla pystytään tuottamaan entistä korkeampaa lämpötilaa. Sen ansiosta vanhoja polttoon perustuvia tekniikoita voi korvata niillä.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/c4bb9ced-63dc-48bd-911d-e44a2c3c9419?utm_term=Autofeed&utm_medium=Social&utm_source=Facebook#Echobox=1675779575
Toukokuussa 2022 käynnistyneessä hankkeessa mukana olleista yrityksistä Elstor tarjoaa sähköistä lämpöakkuteknologiaa. Prosessissa edullisemman yösähkön aikana lämpöä varataan metallimassaan. Sieltä lämmön voidaan purkaa enintään 16 barin höyrynä tai lämpimänä vetenä.
Motivan mukaan jo lähivuosina markkinoille on tulossa uusia sähköön perustuvia teknologioita, joilla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita esimerkiksi teräksen ja sementintuotannossa, kemianteollisuudessa sekä korkean lämpötilan ratkaisuissa.
Tomi Engdahl says:
https://www.mikkoviilo.fi/2023/01/14/riittava-sahkon-tarjonta-takaa-kuluttajille-edullisen-hinnan/
Tomi Engdahl says:
Kuluttaja testasi: virran katkaiseminen laitteista ei juuri säästä sähköä
https://etn.fi/index.php/13-news/14589-kuluttaja-testasi-virran-katkaiseminen-laitteista-ei-juuri-saeaestae-saehkoeae
Meitä kaikkia kehotetaan nyt säästämään sähkönkulutusta, mutta kuinka paljon sähköä laitteiden virran sammutus oikein säästää? Ei kovin paljoa, selviää Kuluttaja-lehden tuoreesta testistä.
Kuluttajan testeissä laitteiden energiatehokkuus on usein yksi arvioitava osa-alue. Lehdessä on käyty läpi testejä, joissa on mitattu laitteiden tehontarve valmiustilassa, ja laskettu esimerkkejä siitä, paljonko vuositasolla voi säästää vetämällä töpselin seinästä. Oletuksena on, että kuluttaja maksaa sähköstä 20 senttiä kilowattitunnilta.
Lehti kiteyttää tuloksen niin, että säästöt jäävät varsin pieniksi. Useimmat tarkastelluista laitteista ovat kiitettävän energiapihejä. Hyvä esimerkki valmiustilassa usein pidettävästä laitteesta on televisio. Jos televisio on valmiustilassa 20 tuntia vuorokaudessa, se kuluttaa valmiustilassa sähköä ainoastaan pari kolme kilowattituntia vuodessa. Eniten kuluttavankin television laitteen sammuttaminen säästää vuodessa vain 55 senttiä (20 senttiä/kWh oletushinnalla).
Lehden mukaan huomionarvoista on, että tietokoneen näyttö voi kuluttaa sähköä sammutettunakin, jos töpseli on seinässä. Esimerkiksi edellä mainitun Philipsin sähkönkulutus on sammutettuna hieman alle puolet valmiustilan kulutuksesta. Testin matalimmat kokonaispisteet saaneen HP 27q:n kulutus putoaa sammuksissa vastaavasti noin kolmasosaan.